120M56a puolestaan kuului niihin haastateltaviin, jotka eivät uskoneet siihen, että paikkaolisi nimetty muotonsa perusteella. Hän perusteli vastaustaan siten, ettei kukaan olepäässyt nimenannon aikaan ylhäältäpäin katsomaan, minkä muotoinen paikka on.M70:llä oli nimestä kolme tulkintaa, ja yhdessä hän arveli paikan saaneennimensä ominaisuutensa mukaan. Hän kertoi tietävänsä, että paikan vesistö on erittäinkivikkoista ja siinä on paljon karikoita. Hän tuumikin, että paikan kivikkoisuus jakarikkoisuus voisi liittyä nimeenkin. M54:n ensimmäinen mielikuva oli se, että koskaKirvesniemi on sukunimi, voisi Kirveslahtikin olla sellainen. Hän ei kuitenkaan uskonut,että paikat olisi nimetty sukunimen mukaan, koska hänen mielestään nimenomaansukunimet saavat alkunsa paikannimistä eikä toisinpäin. Hän oli sitä mieltä, että nimienmääriteosa viittaa työkaluun, mutta hän ei kuitenkaan osannut sanoa, miten kirvesliittyisi paikkojen nimiin.7.3.3. Huruttelua HuruslahdellaHuruslahti sijaitsee Varkauden keskustassa. Nimi on tavattu vanhoista lähteistä muunmuassa seuraavissa asuissa: Huruslahen Taiffall 1561, Huruslax 1753, Hurus Lax wik1756, Hurrus Lax 1796, Huruslaks 1833 ja Huruslax 1845. Nimirypääseen ovatkuuluneet myös nimet Huruskoski (Hurruskoski 1797; nykyisin Tehtaanvirta), Huruskangas(kartassa vuodelta 1756 Päiviönsaaren sijasta), Hurusniitty (Hurusnjttu 1797,Huruslaks niitty 1845), Huruslahdensuo (Huruslahensuo 1845) ja Huruslahdenranta(asemakaavassa vuodelta 1934; nykyisin Hertunranta). Timonen pitää Huruslahteanimirypään kantanimenä. (Marttala 1957: 38; Timonen 1979: 31–34.)Stevens-Salkoranta pitää mahdollisena sitä, että Huruskoski-nimeen liittyisikosken hurina. Etelästä Haukivettä pitkin soutaneet erämiehet ovat voineet kuullakosken hurinan ja kohinan ja alkaa siksi nimittää koskea Huruskoskeksi. Toisena vaihtoehtonahän esittää, että nimeen liittyisi Lönnrotin sanakirjan määritelmä hurus-sanalle.Sen mukaan hurus on ennen tarkoittanut mytologista olentoa, joka auttoi estämäänverenvuotoa. Stevens-Salkorannan mukaan voisikin ajatella, että matkamiehet, jotkaeivät voineet kulkea veneillään koskea ylöspäin sen kivisyyden ja vuolauden takia,nimittivät koskea Huruskoskeksi, sillä se esti heidän matkaansa. Sen sijaan selitykseen,jonka mukaan Huruskosken nimi olisi alkuaan ollut *Huoruuskoski, Stevens-Salkorantakehottaa suhtautumaan epäillen – ainakaan nimestä ei hänen mukaansa pidä tehdäminkäänlaisia päätelmiä paikkakunnan muinaisten asukkaiden elintavoista. Jos nimenHuoruus-määriteosasta halutaan kuitenkin pitää kiinni, on Stevens-Salkorannan mukaan
121mahdollista ajatella, että huumorintajuinen kansa on nimennyt tämän Ämmäkosken elisuurimman kosken haarauman *Huoruuskoskeksi samasta syystä kuin villiversoakutsutaan huorupojaksi. (Stevens-Salkoranta 1952.)Soikkanen (1963: 15) esittää, että Huruskoski- ja Huruslahti-nimet saattavatliittyä huuru-sanaan, sillä koski pysyi talvisin auki, mikä nosti koskessa huurua.Kautovaara yhdistäisi nimet karjalan murteen 'vasenta, vasemman käden puolta'tarkoittaviin hurus- ja hurua-sanoihin. Hän esittää tulkintansa pohjalle tarinan, jonkamukaan osa Saimaan vesistöä nousseista eränkävijöistä olisi eräteiden risteyksessäVarkauden koskien alapuolella valinnut reitikseen Vetotaipaleen ohittaakseen äkäisenÄmmäkosken, kun taas osa lähti yrittämään vesistön ylösnousua vasenta eli huruspuolta.Yksi ryhmä on jatkanut matkaansa vasenta reittiä eli Huruslahtea sen pohjukkaan janoussut siitä veneineen vasenta taivalta eli Hurustaivalta pitkin jatkaakseen matkaansaedelleen. (Kautovaara 2008: 76.)Timonen pitää Kautovaaran selitystä asiataustaltaan mahdollisena. Timonentosin mainitsee Karjalan kielen sanakirjan tuntevan sanat hura ja hurua 'vasemman'merkityksessä eikä sanoja hurus ja hurua, kuten Kautovaara esittää. Hura- ja huruasanojenkehittymistä muotoon hurus Timonen ei pohdi tarkemmin. Timonen pitäämahdollisena myös sitä, että Huruslahti-nimi pohjautuisi appellatiiviin huru, jolla onmurteissa eri merkityksiä. Maasto- ja vesistöterminä sana viittaa pitkään ja kapeaanmuotoon, mikä sopisi Timosen mielestä asiataustaltaan Huruslahti-nimelle (ks. myösMarttala 1957: 40). Nimen kehityksen Timonen kuvailee tällöin seuraavaksi:*Hurulahti-nimestä olisi suf<strong>fi</strong>ksaation kautta päästy muotoon *Hurunen, josta edelleenolisi päästy muotoon Hurus(en)lahti epeksegeesin kautta. Timonen pohtii myös nimenpohjautumista vanhaan henkilönnimeen, mutta pitää sitä kuitenkin epävarmana. Myösselitystä, jonka mukaan lahden nimi olisi alun perin ollut *Huoruuslahti, Timonen pitääpelkkänä kansanetymologiana, sillä mitkään asiakirjamerkinnät eivät tue tällaistaoletusta. (Timonen 1979: 32–34.)25 haastateltavalla oli arvio Huruslahti-nimen synnystä. Kahdeksan arvelipaikan saaneen nimensä ominaisuutensa perusteella. Heistä kuudella tulkinta perustuiomaan mielikuvaan; kaksi oli lukenut nimen selityksistä kirjallisuudesta. N69 ja N57byhdistivät kumpikin nimen humukseen. Esimerkiksi N69 arveli, että lahden vesi voisiolla humuspitoista eli hänen määritelmänsä mukaan mutaista ja savista. M70 mietti, ettänimen määriteosa voisi olla johdos huurteinen-sanasta. Hän arveli, että lahden pohjukkaon voinut olla sumuinen. N66:lle määriteosasta tuli mieleen puuron suurus. Hänenarvelunsa mukaan lahti on voinut muistuttaa puuroa silloin, kun lahden vesi on pyörinytmyrskyisellä säällä. N77a arveli huru-sanan voivan tarkoittaa 'turhaa'. Hän kuvaili
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67:
605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69:
62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71:
64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73:
66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75:
685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167: 160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169: 162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171: 164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173: 166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175: 168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N