urn_nbn_fi_uef-20110091

114ämmä-nimiä on annettu monille kulkureittien varressa sijaitseville paikoille. (Mallat2007: 140, 152.) Taipale-nimestä puhuttaessa (ks. luku 5.1.4.2) kävi ilmi, ettäVarkauden kosket ovat kuuluneet kivikauden aikaisten pyyntimiesten kulkureitille,vaikkakin heidän piti Taipaleen kohdalla vetää veneensä maitse koskien kiertämiseksi.Mallatin mukaan monet Ämmäkoskista mainitaan Nimiarkiston nimilipuissa”koviksi”, ”äkäisiksi”, ”jyrkiksi” tai ”vihaisiksi”. Mallat myöntää, että Tunkelon,Nissilän ja Räisäsen ajattelutavan mukaisesti iso koko on tällaisille koskille yksi tärkeäpiirre, mutta hän tulkitsee ämmä-merkityksen myös toisella tavalla. Koska kyseessä onkoski, tarkoitteen huomattavuuteen liittyy ison koon lisäksi muitakin ominaisuuksia.Ennen Mallatia tähän on kiinnittänyt huomiota myös Rissanen. Kosken ”äkäisyys” voitoki osittain johtua putouksen korkeudesta, mutta Mallatin mukaan kosken voimaanvaikuttavat myös joessa virtaavan veden määrä ja esimerkiksi kosken kivikkoisuus.(Rissanen 1962: 267; Mallat 2007: 141–142.) Varkauden Ämmäkoski-nimi voisi siisselittyä joko siten, että Ämmäkoski on seudun suurin koski tai siten, että siinä virtaapaljon vettä tai että se on kivikkoinen. Ominaisuutena kivisyys sopii Ämmäkoskeen:Kautovaara (1997: 194) on suomentanut vuodelta 1802 olevan Otto Carl von Fieandtinruotsinkielisen karttakirjoituksen, jossa von Fieandt mainitsee, että Ämmäkoski on hyvinkivinen eikä siitä siksi voi kulkea lainkaan veneitse.Paikan ominaisuutta Ämmäkosken nimeämisperusteena tukee myös nimenmääriteosan nominatiivimuoto (ks. Rissanen 1962: 270, 273–274; Niemi 1991: 45). Selienee kuitenkin pohdinnanarvoista, että nimi on nominatiivialkuinen ainoastaan karttaasussaan.Kansanomainen, genetiivialkuinen Ämmänkoski-nimi puolestaan viittaisihenkilönnimiperäiseen nimenantoon, joka voisi pohjautua esimerkiksi paikan omistukseen,nautintaan, alkuperään tai tapahtumaan (ks. esim. Kiviniemi 1975: 20; Niemi1991: 46). Nimen oikeanlaisen tulkinnan kannalta on tässäkin tapauksessa olennaista se,minkä muotoinen nimen määriteosa on alun perin ollut. Karttanimen kohdallahan voiolla kyse kirjurin virheestä, kun Ämmänkoski-nimi onkin kirjattu Ämmäkoski-asuisena.Toisaalta nimi voi vallan hyvin olla alun perin ollut Ämmäkoski-asuinenkin, ja ihmistenpuheessa esiintyvä määriteosan genetiivimuotoisuus voisi selittyä siten, että se onnominatiivimuotoista helpompi ääntää.31 haastateltavalla oli mielikuva Ämmäkoski-nimen alkuperästä. 21 haastateltavaaarveli, että nimi liittyy johonkin sellaiseen tekemiseen tai tapahtumaan, jossayksi tai useampi ämmä eli nainen on ollut osallisena. Esimerkiksi M51a ajatteli, ettäjoku ämmä on voinut asua kosken rannalla. M50a:lle syntyi mielikuva ämmästä, jokaon pudonnut koskeen ja joko hukkunut tai pelastunut. M56b totesi vitsaillen, että jokuon voinut hukuttaa ämmänsä koskeen. N77a:n tulkinnan mukaan ämmät olisivat voineet