urn_nbn_fi_uef-20110091

1027.1.7. Kermainen KermajärviKermajärvi sijaitsee Heinävedellä. Nimirypääseen kuuluvat nimet Kerma (kylä),Kermankoski, Kermansaari, Kermanniemi, Kermanvirta ja Kermanselkä (NA). Kermanimienrypäästä on maininta ainakin jo vuodelta 1563: kermald, kerman ma, Kermanselke Randa ja Kerman taiffaual. Kermajärvi on kirjattu vuodelta 1862 peräisin olevaankarttaan nimellä Kermasjö. (SP s. 155; JoMa KLH nro 29.)Issakainen on esitellyt eräiden henkilöiden erilaisia teorioita nimen alkuperästä.Mainitsen tässä muutamia: Yrjö Kortekangas on ehdottanut nimen tulevan saamenkielestä, jossa kerma tai kiermikkä tarkoittaa 'poronvasaa'. Myös varkautelainennimistöntutkija Pekka Taskinen yhdistää Kerma-nimen saameen, mutta hänen mielestäänkerma voi tarkoittaa myös tietynlaista 'virranmutkaa'. Dosentti Tuomo Jämsänmielestä ennen vanhaan vain on ollut tapana antaa kirkasvetisille järville kuten Kermajärvellemaitoperäisiä nimiä. Eläinlääkäri Ulla Holopainen on kertonut omistavansavanhan kartan, jossa Kermajärvi on merkitty nimellä Kärmejärvi. Tämä tuntuu Issakaisenmielestä johdattelevan siihen suuntaan, että nimi tulisi käärmeistä, joita Kermajärvensaarista ja rannoilta toki löytyy. (Issakainen 2008: 42–43.)Paikannimikirja arvelee Kerman kylän saaneen nimensä sijainnistaan Kermajärvenrannalla. Mikäli järvennimi on ensisijainen, sen alkuosaa voisi ehkä verratasanaan kerma ~ kermi 'ohut kerros, riite', jolla olisi voitu kuvata järven pintaa.Kuitenkin nimi Kermanmaa näyttäisi viittaavan varhaisiin eräomistuksiin, ja siihenvoisi ajatella sisältyvän sukunimen *Kermainen tai *Kermoinen. (SP s. 155.) MyösMikkosen ja Paikkalan (2000: 215) mukaan kylännimi Kerma palautuu ortodoksiseenristimänimeen German ~ Germa ~ Herman, josta myös sukunimet Kerminen ja Kermanovat kehittyneet.20 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa Kermajärvinimenalkuperästä. 13 haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä ominaisuutensamukaan. Esimerkiksi N60 arveli, että Kermakosken kuohu on voinut muistuttaa kermaaja että järvikin olisi saanut nimensä siitä. M55b:lle nimestä tuli mieleen lämmin japehmeä vesi ja hän ajatteli, että kermaisuus voisi liittyä veden pehmeyteen. N21 pohti,onko järvi ollut niin puhdasvetinen, että sitä on alettu kutsua kermaksi. Hän arveli, ettäjärven vesi on ollut käyttöön sopivaa silloin, kun vedet otettiin järvestä ennen kaivoja, jaettä se on käynyt juomavedeksikin. N47 ajatteli, että nimeen voisi liittyä kumpupilvienheijastuminen kesäisin tyynen järven pintaan. Hänen mukaansa valkoiset pilvet voisivatmuistuttaa kermaa järven pintaan katsoessa.Kolme haastateltavaa yhdisti Kermajärvi-nimen kerman tekoon tai maito-