Nro 3/2008

TANSSIViihdeSUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI • 3/2008rock´n´swingTanssit tanssilavoillaPääyhteistyökumppani:ilkka vainioKOKO SUOMI TANSSII-PALSTALLA s. 22Haastatteluissa mm.Kari tapioKari vepsäsimo silmuolli lindholmsaija tuupanenlaura voutilainenjohanna debreczeniTANSSIKoko perheenyhteinen harrastusTulkki, Metsäperä ja WickholmNuorten miestenyhteiskiertue huipentaaRautavaara-vuodeneurotanssits. 8tanssipaikkaliitteessämukana:• Auran Nuortentalo• Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu• Hirvensuuli, Huittinen• Hotelli Aquarius, Uusikaupunki• Hotelli Hiittenharju, Harjavalta• Hotelli Korpilampi, Espoo• Hotelli-Ravintola IsoValkeinen,Kuopio• Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka• Häijään Tanssikrouvi, Mouhijärvi• Kankaanpään kuntoutuskeskus• Kruunupuisto, Punkaharju• Kylpylähotelli Päiväkumpu,Karjalohja• Mäntymotelli, Karankamäki• Naapurivaaran tanssikeskus,Sotkamo• Ravintola Morgan Kane, Mänttä• Sokos Hotel Presidentti, Helsinki• Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki• Vuoksenniskan työväentalo, ImatraISKELMÄ FINLANDIAOLLI LINDHOLMILLEtangokuninkaallisetihailevat tanssijoitaiskelmäparaatissaNÄYTTÄVÄ ESIINTYJÄKAARTI

kiuruveden vihreät niityt10 -vuotta juhlaaTeksti: lasse finskakuvat: jaana vuorenpääSisÄllysluetteloTässä numerossa mm.6 Iskelmäparaatissa näyttäväesiintyjäkaarti9 Tangokuninkaalliset ihailevattanssijoitaIskelmän juhlaa 10 vuottaonnistui kokonaisuudessaanloistavasti. Juhla keräsieri tapahtumiin heinäkuunpuolivälissä Ylä-Savoon lähes33 000 henkeä. Tapahtumassaesiintyivät mm. Anna Abreu,Jean S., Frederik, Kaseva,Four Cats joka aloitti juhlavuotensajuuri Kiuruvedeltä,Toivo Kärki juhlakonsertti,Milana Misic joka tulkitsi äitinsäLaila Kinnusen lauluja.Ti-Ti Nalle, Pentti Hietanen& Heikki Hela sekä lukuisamäärä muita maamme huippuartisteja.Suurjuhlatansseissa torstainatanssikansaa villitsivätTanssiorkesteri PekkaniskanPojat, Helmenkalastajat jaMarita Taavitsainen. TanssinopettajaJuhani Tahvanaisenvetämä tanssileiri saisuuren suosion. Tanssileirilleosallistui lähemmäksi 200tanssintaitajaa opettelemaanuusia kuvioita. Leirin opettajatSatu ”Sutu” Markkanen,Janne Talasma, Sari Mustonen,Tiina Pedersen kuin Veli-MattiKeikkala kuin leirinopetustilat saivat suitsutusta.Kiuruveden juhlaniityilläkäytiin myös kovatasoinenIskelmän SM-laulukilpailu.Kaikkiaan 111 laulajaa osallistuisemifinaaliin torstainapäivällä. Tästä joukosta valittiinperjantain finaalinkarsintaan10 mies ja nais finalistijoista viisi ja viisi jatkoivatlauantain finaaliin. Molempinapäivinä finalisteja säestisuuri Martti Metsäkedonjuhlaorkesteri. Voiton sekä levytyssopimuksenja ohjelmamyyntisopimuksenvoittivatnaistensarjassa jyväskyläläinenAilamari Vehviläinen jamiestensarjassa voiton lauloijoensuulainen Markus Kokkonen.Ensivuoden 2009 Niitytjuhlat ovat jo hyvässä vaiheessavalmisteluiden kohdalla.Tulevaa ohjelmistoa onesiintyjien kohdalta lyöty jolukkoon. Tanssileiri on myösohjelmassa sekä suurtanssitjälleen luvassa. Iskelmän SMkilpailut käydään niin ikäänKiuruvedellä ensivuonna.Vuoden 2009 Niityt tapahtumajärjestetään ajalla 15-19.heinäkuuta. •Iskelmän SM-laulukilpailunvoittajat MarkoKokkonen ja AilamariVehviläinen (oik.).Four Cats -lauluyhtye(alla) vietti tapahtumassa50 vuotta juhlakonserttiaan.Kuvassa yhtyeenjäsenet vas. Martti Metsäketo,Esa Nieminen, KaiLind ja Pentti Lasanen.Jean S -orkesteri(yllä) päättitapahtumaviikonperjantai illan.Kokoonpano saiaikaan mahtavaenergialatauksen,joka villitsiyleisön mukaansa.Puistorinteenlavalla esiintyimm. tangokuningasTomiMarkkola (oik.)Fernet yhtyeineen.111214171821Kaiken takana on nainen- Eeva KähäräOlli Lindholm - Selätin kuningasalkoholinKari Vepsä - Musiikki on sydämenasiaJohanna Debreczeni - Ihmistenvälinpitämättömyys huolettaaKari Tapio - Ilman musiikkia eiole elämääMitä sulle kuuluu? -palstalla;Kaija Pohjola, Tomi Markkolaja Kari PiironenARTIKKELIT2-1112-2122-25TAPAHTUMAT JA MUUTARTISTIT JA MUSIIKKITANSSIjoka lehdessä MM.TAPAHTUMAKALENTERISUSEL JÄSENSEURATIEDOTSUSEL YHTEISTYÖJÄSENETSUSEL JÄSENETUPAIKATTANSSIPAIKKALIITE26-27aihealueittainWWW.TANSSIVIIHDE.FI3

SYYSKAUDEN PAKINAsujuvasti ja suvaitsevaisesti yli rajojenTämän lehden edellisessä numerossa manageriJukka Airaksinen kirjoitti suvaitsevaisuus–teemasta. Sain siitä inspiraationkirjoittaa samasta aiheesta, mutta omasta näkökulmastanikoskien klassisen ja kevyen musiikinvastakkainasettelua.Päätyönäni toimin klassisella puolella: olen pesunkestäväsopraano, ja tällä hetkellä kiinnitettynävierailijaksi Suomen Kansallisoopperaan. Lisäksityöskentelen suomalaisten kaupunginorkestereidenja kuorojen solistina. Olettamus siis on, ettälaulan pirun kovaa ja korkealta, olen hirvittävänvakava ryppyotsainen ihminen, laulaessani pönötänkuin tikku sonnassa kädet kauniisti ristissäpalttiarallaa navan korkeudella, ja olen muutenkinvarsin intelligentti - luenhan pääasiassa venäläisenkirjallisuuden klassikkoteoksia, omistan sataparia kenkiä ja kaksisataa laukkua, sekä juon vainranskalaista punaviiniä. Poks! Ainoa, mikä edellämainituista pitää minun kohdallani paikkansa onse, että minulla on korkea ääni, ja pitkän laulukoulutuksenansiosta se kantaa vaivatta isonkinsinfoniaorkesterin ylitse ilman äänentoistoa.Klassiselta puolelta katsottuna minun ”pimeäpuoleni” on iskelmien säveltäminen ja jonkin verranmyös niiden sanoittaminen. Hämmästyksekseniminulta ”pääsee” biisejä aina silloin tällöin ja olen ollut äärimmäisen otettu kun artistit ovatkelpuuttaneet niitä levyillensä ja saaneet ne elämään. Pimeä puoli –termillä tarkoitan sitä, että enole takavuosina klassisissa piireissä paljoakaan pitänyt meteliä iskelmien säveltämisestäni. Senverran pelkäsin, että saakeli minulle nauravat! Nyt olen kääntänyt asian päälaelleen ja kertonutrohkeasti olevani iskelmänikkari sopraaniuden lisäksi. Naurakoot ja ihmetelkööt, minähän envälitä!Tutustukaapa ihmeessä klassiseen musiikkiin. Kivuttomimmin ja kevyimmin homma alkaaesimerkiksi W.A. Mozartin ja J.S. Bachin musiikkiin tutustumalla. Mozartin oopperasävelethänovat oman aikansa kevyttä musiikkia, viihdettä ja tanssimusiikkia! Myös L. van Beethovensävelsi tanssillisia kappaleita. Bachin musiikissa yleisesti ottaen on kohdallaan aivan kaikki:melodisuus, svengi, harmonian luontevuus ja kauneus, kokonaisuuden nerokkuus. Hänenkontrapunktinsa on perustana niin kevyelle kuinklassisellekin musiikille. Ja miten ihmeessä jokuvoikaan luoda niin kaupallisia melodioita jaolla hittisuonessa hela tiden!En todellakaan ole syntynyt mihinkään korkeakulttuuriperheeseen- päinvastoin. Isänisoitteli harrastepohjaisissa tanssiorkestereissakitaraa, ja hänen sukunsa on pelimannimuusikoitatäynnä. Lapsuudenkodissani ei todellakaankuunneltu klassista musiikkia, saati sittenoopperaa – meillä radiosta soi pomminvarmaiskelmämusiikki.Oman matkani kohti musiikin maailmaa olenaloittanut klassisen pianon soitolla. Varttuminenmolempien musiikkityylien vaikutuksen alaisenavaikuttaa minussa selvästi koko ajan. Se onmyös luonnollisesti ollut yksi suvaitsevaisuuttanimuovaava tekijä ja tunnen edelleen olonivarsin kotoisaksi molemmissa musiikkityyleissä.Yhtä lailla minua liikuttaa ja inspiroi JariSillanpään ja Laura Voutilaisen tulkitsematkappaleet kuin vaikkapa Bachin Matteuspassiotai Mozartin riipaiseva Requiem.Avarakatseisuus ja ennakkoluulottomuus erityylejä kohtaan ovat elämää rikastuttavia asioita.Mitä järkeä on kiistellä siitä, mikä musiikki on arvostetumpaa,parempaa, tärkeämpää tai korkeatasoisempaa? Tärkeintä olisi mielestäni ymmärtäämusiikin monimuotoisuus ja sen rajattomat mahdollisuudet.Voisimme ajatella, että musiikin rajat ovat kuin valtioiden rajat Euroopassa: jokaisella valtiollaon rajansa, identiteettinsä ja kulttuurinsa. Ideaalitilanne olisikin, että kaikki liikkuisimme esteettämusiikkiviihteessä kuin passiton EU:n kansalainen valtioiden rajojen yli - saisimme tunteaolevamme tervetulleita ja hyväksyttyjä, ja voisimme ilman ennakkoluuloja vapaasti nauttia jaoppia muista kulttuureista.Ja ehkäpä lopulta toteutuisi missioni: silmämme avautuisivat näkemään ja korvamme herkistyisivätkuulemaan musiikin ihmeellisen ja mahdollisuuksia täynnä olevan maailman. Annetaankaikkien kukkien kukkia.Kaisa Ranta on pesunkestävä sopraano, mutta myös lauluntekijä, jonkalauluja ovat levyttäneet mm. Finlanders, Jari Sillanpää ja Tomi Markkola.Kaisa RantaMiljoona Pari -kisan kakkonen; Heidi Pohjola ja Heikki Teljamo.Street Dance -tanssikilpailun voittajakolmikko ja Marco Bjurström.miljoona tanssit tuurissaensimmäinen miljoona pariMiljoona Tanssit osoittivatjälleen kerran kuuluvansakesätapahtumien eturivistöön.Tapahtuma keräsi laajaltiyleisöä heinäkuun viimeisenä viikonloppunaTuuriin Veljekset Keskisenkyläkaupalle.Miljoona Pari –tittelistä käytiinkova kilpailu. Tällä kertaa järjestäjätolivat valinneet tanssilajeiksi tangon,4TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008lava-jiven, cha chan ja valssin, jotkaedustivat perinteisiä seuratansseja,lattareita ja swing-tansseja.Tuomaristoon oli kutsuttu todellisiatanssinammattilaisia, joita olivat:Marco Bjurström, Taru Valkeapää,Juhani Kuosmanen, MaijaKuosmanen, Martti Haapamäki,Arja Jauhiainen, Teija Jalonen-Hautanen sekä Miika Ihamäki.teksti: pirjo kainuMiljoona Pari –tittelin tiukkaakintiukemmassa kisassa vei voiton pariAri Vaskelainen, Vammala - AnnePuranen, Seinäjoki. Toiseksi sijoittuipari Heikki Teljamo – HeidiPohjola ja kolmanneksi Jukka Toikka– Hannele Vartianen.Uusi tanssikilpailuMiljoona Tanssit –tapahtumaan olikehitetty uutuutena Street Dance–tanssikilpailu, joka oli suunnattualle 16-vuotiaille. Jos tanssiharrastuksenaloittaa lapsena, löytyy heillevaihtoehtoina kilpatanssi tai erilaisetstreettanssit. Varsinaiset seuratanssitastuvat kuvaan mukaan usein aikaisintaan18-vuotiaana aivan käytännönsyistä johtuen. Street Dance-kilpailun kolme parasta olivat: AlexToiviainen, Vantaa ja Laura Hautaaho,Palokka sekä Michelle, Ruotsi.tanssia tarjollaTapahtumassa esiintynyt MarcoBjurstöm pisti ihmiset liikkumaanja etsimään itsestään uusia kykyjäomalla tanssikurssillaan. Juhani jaMaija Kuosmanen osoittivat omallatanssikurssillaan puolestaan, kuinkajokainen voi oppia perusteet neljästäeri tanssista puolessa tunnissa, joillapääsee hyvin tanssimisen alkuun.Illalla oli yleisötanssit huippuorkestereidentahdissa. Tanssi-illanaloitti paikallinen rautalankabändiJohnny Guitars. Suursuosikki Yölintu-orkesteri jatkoi illan kulkua, jokahuipentui lopulta Jari Sillanpäänhuikeaan Mid Night show’un. •

Teksti: Aki Karjalainen / kuvat: jaana vuorenpäävihreät niityt-iskelmäviikolleupea koti himokseltaKymmenettä kertaa järjestettyVihreät Niityt –tapahtumalöysi tälle kesälle uuden kodin.Jämsän Himokselle tapahtumansiirtänyt taiteellinen johtaja ReijoGlad kertoo, että Keski-Suomessa ontäysi halukkuus lähteä kehittämääntapahtumaa.- Kasvu ja kehittämistyö on välttämätöntänimenomaan iskelmäyleisönpalvelemiseksi, Glad kertoo.Himoksen sijainti helpottaa sitä,että tapahtuma on paremmin kokoSuomen iskelmäyleisön saavutettavissaja majoituskapasiteettiakinlöytyy jo pelkästään Himokselta yli4 000 vieraalle.Heinäkuun puolivälissä juhlittuensimmäinen Vihreät Niityt IskelmäHimoskeräsi kaikkiaan 37 800kävijää. Huikean suosion takana olifantastinen ohjelma. Yksi kohokohtiaoli suomalaista musiikkihistoriaaennenkokemattomalla tavalla läpikäynytjuhlakonserttien sarja. NiinMarkku Aro, Popeda, Meiju Suvas,Bablo, Kari Piironen kuin SebastianAhlgren tarjosivat iskelmäviikollataiteilijajuhlakonsertit. Myös tähtija tähtien tekijä Danny esitti täydelleIskelmäteltalle ainutkertaisen juhlaohjelmansa.Laulukilpailuissa riemuaja onnenkyyneliä- Meille on aina ollut tärkeää kunnioittaapitkän linjan artistien työtä.Näin pystymme myös takaamaanunohtumattomia elämyksiä yleisöllemme,kun artistit haluavat juhlistaauraansa juuri meillä, Glad iloitsee.Arvostettu Toivo Kärki -laulukilpailupäättyi padasjokisen ArmiFlinkin ja vesantolaisen Jukka Haapamaanvoittoon. Flink piti voittoaanhistoriallisena ja suurena asianaromaniväestölle.- Tämä on ensimmäinen kerta, kunomassa kansallispuvussaan esiintyväja taustansa esiin tuova romaninainenvoittaa suuren laulukilpailun. Minulleon sanottu joissakin kilpailuissa,että sijoitun kärkeen jos esiinnyn valtaväestönasussa. Tämä on mahtavaa.Vetää jalat alta, tuore voittaja iloitsi.Myös Jukka Haapamaa riemuitsivoitostaan kovasti.- Upea asia, tuo hyvän mielen javarmasti myös lisää töitä. Kiitoksetupealle yleisölle, Haapamaa pokkasi.IskelmäHimoksella järjestettiin ensimmäistäkertaa suurta kiinnostustaherättänyt Nuori Ääni -laulukilpailu.Kilpailulla tuetaan lasten ja nuortenlaulukulttuuria.- Olemme saaneet kilpailulle todellalämpimän vastaanoton. Kilpailuaon toteutettu nimenomaan lasten januorten ehdoilla sekä hyvällä yhteistyölläkoulujen kanssa, kertoo kilpailunkoordinaattori Jukka Silander.Parituhatpäinen yleisö herkistyikyyneliin ja osoitti seisaaltaan suosiotakilpailun voittaneelle 12-vuotiaalleAleksi Yli-Sissalalle Alajärveltäjo kilpailukierroksella. Vekkulinuorimies hullaannutti yleisön myösiloisella käytöksellään. 15-vuotiasHanne-Reetta Ojala Huittisista nappasiyläasteikäisten sarjan voiton.- Rehellisesti sanottuna kilpailuntaso yllätti. Nämä lapset ja nuoretovat tehneet upean työn, kilpailuntuomaristossa mukana ollut muusikkoja laulunopettaja Juhani Markolasanoo.TapahtumalaavasydämiltätoisilleVihreät Niityt IskelmäHimos -tapahtumakeräsi valtavan suosion jakiitosta kaikilta festivaaliin osallistuneilta.Artistit kehuivat järjestäjiltäsaamaansa huomiota ja palvelua kesänparhaiksi sekä yleisön vastaanottoaupeaksi. Yleisön puolelta satelimyös kiitosta tapahtuma-alueen kesäluonnonhehkeydestä.- Himoksella meillä kaikilla onerittäin hyvä olla. Kaikki tapahtumankeskeiset tekijät siirtyivät mukananiYksi tämän hetken suosituimmistayhtyeistä, Lauri Tähkä &Elonkerjuu toi Keski-Suomeenvoimakasta pohjalaismenoa jasai kansan liikkeelle. Yleisöäoli kerääntynyt aina Iskelmäteltanulkopuolelle asti.Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmastakintuttu Kati Koivisto oliohjaamassa tapahtumayleisöätanssin saloihin. Kuvassa (alh.oik.) Kati yhdessä Jari Aaltosen(Tanssikoulu Jari ja SariAaltonen) kanssa näyttämässäHitaan Valssin kuvioita kurssilaisille.vahvistettuina uusilla laavasydämisilläihmisillä. Yhteistyö HimosLomienammattilaisten kanssa ontoiminut täydellisesti. Tuki sieltä ontäydellinen, Glad iloitsee.Tapahtumien kävijämäärä ylittitäysin odotukset, vaikka se onkinjärjestäjien mukaan sivuseikka.- Tärkeämpää meille olivat taiteellisettavoitteet sekä ennen kaikkeaasiakastyytyväisyys ja onnelliset sydämenlyönnit.Vihreät Niityt järjestetään Himoksellamyös ensi vuonna heinäkuunpuolivälissä. •Bablo alias Marko Junnilainen(oik.) vietti Himoksella 20-vuotistaiteilijajuhlaansakonsertinmerkeissä. Useiden hittienartisti sai juhlateltan äärimmilleentäyteen ja tunnelmannousemaan yleisön iholle.Tanssilavojen kuningatarAnne Mattila (alh.oik.) tanssittiyleisöä Himos-Areenalla.Annen taustalla soittaa Mistral-orkesteri, joka on tehnyt laulajattarenkanssa yhteistyötä jovuodesta 2002 lähtien.Rokkivaariksikin kutsuttu JussiRaittinen (alh.vas.) esiintyitapahtumassa The Boys yhtyeenkanssa. Muusikkolegendakiertää yhä aktiivisesti keikkailemassaympäri maata.WWW.TANSSIVIIHDE.FI5

teksti ja Kuvat: jaana Vuorenpääiskelmäparaatissanäyttävä esiintyjäkaartiIskelmä-radion joka vuotinen kesänaloittaisfestariIskelmäparaati oli tähtiartistienloistoa. Kolmipäiväinen tapahtumakeräsi jälleen tuhansia ihmisiä paikalle.Hoikkia miehiälavantäydeltäViime vuonna Iskelmän Punaisenmerensyysristeilyllä lyötiin tiukka vetolaihdutuksesta. Kyseisellä laivallaesiintymässä olleet Finlanders orkesterinjäsenet Timo Pelanderia ja KariLehtomäkeä lukuun ottamatta ottivatosaa laihdutusprojektiin, jossa he lupasivatpudottaa painoaan 7-10 kiloa/ mies riippuen aina kunkin kilpailijanlähtöpainosta. Loppupunnitus suoritettiinIskelmäparaatin ensimmäisenäiltana. Iskelmää kisassa edusti ansiokkaastiBrand Director Erkki Ryttyläinen,joka pudotti painoaan reilustiyli tavoitteen eli hurjat 15 kiloa ja olimyös suurin pudottaja joukosta.Projektin julkisuus aiheutti varmastipieniä paineita kaikille osallistujille,mutta kaiken kaikkiaan laihdutusmeni lähes jokaisen osalta varsinhienosti.- Kyllä ihminen tarvitsee monestitämän vedon kaltaisia motivaatioita,että voi onnistua asioissaan. Julkisenhäpeän pelko innostaa kummasti, kertooorkesterin kosketinsoittaja TomiOravala melkein vakavalla naamalla.Mies onnistui pudottamaan tavoittelemansaseitsemän kiloa. Strategianaoli yksinkertaisesti selkeä ruokaannostenpienentäminen, mutta muutoinhän söi kuin ennenkin. LiikuntaaTomi ei harrastanut omien sanojensamukaan lainkaan.Jussi Lammela sai tiputettua puolestaankymmenen kiloa, ainakinoman vaakansa mukaan.- Loppupunnituksen vaaka oli mitäoli. Kotivaa’an mukaan lähti ylikintavoitteen. Ennen punnitusta ajettiinkaikki karvat ja kynnetkin leikattiinsekä pestiin myös hampaat, Lammelaheittää virnistellen.Jussin menestyksen takana oli tiukkahiilihydraatiton dieetti aivan vedonlopussa ja hän harrasti paljon lisäksiliikuntaa sekä yritti syödä pienempiäFinlanders -orkesterin jäsenetvoivat olla vain ylpeitä itsestään,sillä laihdutuskisa toimihyvänä kannustimena painontarkkailussa.Kuvassa vas. TomiOravala, Lasse Paasikko, JussiLammela ja Aarne Hartelin.annoksia.Laihdutus onnistui myös LassePaasikon osalta, sillä mies pääsieroon hienosti kahdeksasta ylikilostaan.- Koitin kahta erikin erikoisstrategiaa,mutta luovuin niistä kuitenkin. Sittenostin sellaisen ravinto-oppikirjanja tulin yksinkertaisesti siihen tulokseen,että pitää vain syödä vähemmänkuin kuluttaa ja kohtuudella kaikkea.Kitukuureilla ei jaksa loputtomiin,vaan enemmänkin elämäntapamuutoskuin ihmetemppu, Lasse toteaalaihdutuksestaan.Heikoin tulos jäi tällä kertaa AarneHartelinin osaksi, sillä hän pysyialkuperäisessä painossaan, mutta eimyöskään lihonut. Toisaalta mistä pudottaa,jos mies on hoikka ja komea jomuutenkin!?Suvi TeräsniskaherkistyttääkuulijansaTuore laulajalupaus Suvi Teräniska,(19), vietti ensimmäisiä levynjulkkareitaanIskelmäparaatissa. Nuorenlahjakkaan naisen tie on kulkenuthurjaa vauhtia eteenpäin ja tulevasyksy onkin hyvin kiireinen keikkojenosalta, ja lisäksi alkaa viimeinenabiturientti-vuosi lukiossa.- Syksyllä alkavat kirjoitukset jakeväällä kirjoitellaan lisää. Kiirettäsiten pitää, vaikka ehtiihän sitä viettämäänvarmasti myös normaalia arkea,Suvi toteaa loppuvuodestaan.Esiintyminen playbackina tilaisuudessaei aivan onnistunut taustanauhansoiton osalta, mutta Suvi lauloiEnsimmäisiä levynjulkkareitaan viettävä nuori laulajalupaus SuviTeräsniska (vas.) alkoi viimeisen abiturientti-vuotensa nyt syksyllä.Myös Varjokuva -orkesterilta (alla) tuli ulos uusi pitkäsoitto, jotajuhlittiin Iskelmäparaatissa. Yhteistyö toimii saumattomasti orkesterinjäsenten kesken. He ovat tunteneet toisensa jo lapsuudestaasti ja ovat myös erittäin hyviä ystäviä keskenään.kappaleensa upeasti ja tunteella.Kyyneleet nousivat tämän nuoren tytönsilmiin pikku hiljaa, eivätkä paikallaolijatvoineet olla liikuttumattatilanteen herkkyydestä.- Oli muuten ensimmäistä kertaatodella vaikea esiintyä tämän laulunajan, sillä tunteet nousivat niin vahvastipintaan. Tämä tilaisuus oli minulletodella hieno ja ainutkertainensekä merkityksellinen monessa suhteessa,Suvi kertoo.Uudella levyllä Suvilla ei ole erityistäsuosikkia, vaan hänestä kaikkikappaleet ovat tasaisen hyviä ja häntykkää jokaisesta. Jos Suvi haluaajonkun niistä nostaa esiin, niin se onlevyn viimeinen raita Kiertolainen,joka on Yö-yhtyeen alkuperäislevytys.Kappale on Suville siinä mielessämerkityksellinen, että hän on laulanutsen ensimmäisellä keikallaan Yö-yhtyeenmukana keikkaillessaan.Varjokuva orkesteritanssittaa tyylinsäehdoillaSuosittu tanssiorkesteri Varjokuvavietti niin ikään myös levynjulkkareitaIskelmäparaatin yhteydessä. Näillesalskeille miehille levy oli järjestyksessäänjo toinen pitkäsoitto.Kesä oli täynnä keikkoja ja syksy einäytä yhtään sen vähempitöiseltä.Pojille on hyvin tärkeää, että keikattehdään huolella ja tyylille uskollisesti,vaikkakin yleisöä ja paikan fiilistämyötäillen. Lomille on toki myös varattuaikaa, sillä ei ole tarkoituksenmukaistavetää itseään liian loppuun.Keikkatyö on varsin raskasta ja päiviätien päällä poissa kotoa kertyy lukuisia.- Toki maalaispojat pitävät ainakylvö- ja puimalomat sekä tietystipitkä joululoma, orkesterin rumpalinaja solistina toimiva Kyösti Mäkimattilaveistelee.Tapahtumissa yleisö on yleensäsuhteellisen välitöntä ja he antavatviihtymisellään myös orkesterilleeräänlaista suoraa palautetta työn on-6TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

nistumisesta.- Tällaisissa tapahtumissa on tosikiva soittaa, kun yleisö elää hyvinmukana. Sitä sellaista välitöntä mielialaatoivoisi jotenkin myös muihinympyröihin lisää, sillä joissakin paikoissahomma on mennyt hiemankaavamaiseksi ja rentoutta kaivattaisiin,Kyösti summaa tuntemuksiaanyleisön vuorovaikutuksesta.Yleensä väitetään, etteivät miehetpuhu asioistaan, mutta Varjokuvankeikkabussissa yhteistä aikaa keikkamatkoillavietetään paljolti juuripuhuen, ennen keikkaa ja keikanjälkeen. Orkesterin jäsenet ovat tunteneettoisensa jo lapsuudesta asti jaovat myös erittäin hyviä ystäviä sekämelkein kaikki niin ikään sukua keskenään.Pojilla on yhteinen 50-luvun henkinentötterömäinen tukkatyyli ja asusteet,mikä luo tälle rautalankaa rakastavallebändille myös omanlaisensaimagon. Kampausten pysyvyydentakana ovat yksinkertaiset perusteet.- Harjoitus tekee mestarin. Tarvitaanvain oikeanlaista hiuslakkaa jahiustenkuivaaja, josta saa kuumaailmaa. Joka jätkän kampaus on säänkestäväaina 200 päivää vuodessa,Kyösti kertoo naurahtaen ja hipaiseekädellään hiuksiaan.Charles Plogmanrakensi itselleenoman studionCharles Plogman oli jo toista kertaamukana Iskelmäparaatissa. Hän tiesiodottaa siten loistavaa festarimeininkiä.- Tapahtumissa yleisö osaa enemmänkuunnella ja hengailla mukanasekä uskaltaa ottaa laajemmin kontaktiaesiintyjään. Kynnys tanssimiseenon selkeästi myös pienempi, Plogmankuvailee tapahtuman fiilinkejä.Kulunut vuosi on ollut Charlesillehyvin kiireinen, sillä keikkoja tehtyennätyksellisen aktiivisesti.Vanhan kaavan mukaisesti syksylläilmestyy uusi pitkäsoitto, jota on työstettymenneen kesän mittaan ahkerasti.Lanka jo palaa –albumin levynjulkkareitavietetään lokakuun puolivälissäRavintola TulisuudelmassaSokos Hotel Vantaalla. Sinkkuna ulosjo aiemmin tullut levyn nimikkokappaleon pärjännyt loistavasti eri radiokanavienlistoilla. Julkistamishetkeenmennessä olisi tarkoitus saada sovitettuamyös kaikki uudet kappaleetkeikkaohjelmistoa varten.Laulaja on tehnyt kotiinsa myösoman studion kesän aikana. Ensintilan piti olla tarkoitettu lähinnä demojentekemiseen, mutta rakentamisenedetessä siitä kehittyikin aivanammattitason äänityshuone. Charlesinnostui nauhoittamaan studiossaansoittaen itse rummut, basson, kitaransekä tietysti laulun. Varsinkin rumpujensoitto oli hänelle haasteellistaja samalla pääsi kokeilemaan uuttatyötilaa.- Halusin jotain uudistusta aikaisempaantyöskentelytapaan. En halunnutmuuttaa niinkään tyyliä, koskase tuntuu toimivan hyvin. Kaivattuamuutosta antoi se, että osallistuin itseenemmän levyntekoprosessiin muusikkona,mies kertoo.Lomaa Charles ei ole ehtinyt pitämäänoikeastaan lainkaan, vaikkasellainen olisi varmasti hyvin tervetullut.- Nyt kun kesä on mennyt ohi jarupeaa hieman rauhoittumaan, huomaakuinka väsynyt on. Kyllähän sitätarvitsisi jonkinlaista pitempää lomaa,jossa pääsisi irti kaikesta rutiineista.Olen ollut joka toinen viikko kotona,mutta se ei ole lomaa, vaan sillointehdään levyä ja hoidellaan firmanasioita, Charles pohdiskelee työnsäkuvioita.Anne Mattila on aitomaalaistyttösydämeltäänAnne Mattila oli niin ikään toistamiseenmukana Ikaalisissa ja kokiillan erittäin miellyttäväksi. Yleisestiottaen tapahtumat antavat artisteillehieman vapaammat kädet ohjelmistonmuodostamiseen, jos vertaa toimintatapojavaikka tanssilavoihin.Festareilla kappaleiden tanssittavuusja tanssilajijärjestys eivät ole välttämättäniitä oleellisimpia asioita, japieni revittely on ehkä sallitumpaakuin lavoilla.Keikkamatka Iskelmäparaatiin oliAnnesta myös ilahduttavan lyhyt,sillä Ikaalinen sijaitsee varsin lähellälaulajan kotipitäjää Karviaa, jonneAnne on muuttamassa pysyvästi tämänsyksyn aikana Kankaanpäästä.- Olen aina nauttinut maaseudunrauhasta, eikä kaupunkielämä olekoskaan minua kiehtonut. Tulipa joskusvain muutettua Kankaanpäähän,Anne Mattilan hymy on herkässä.Edessä on mieluinen muuttoKankaanpäästä kotipitäjäänKarviaan, jonne Anne on rakentanutomaa taloa. Uusi kotisijaitsee Karvianjärven rannallavain parin kilometrin päässälaulajan lapsuudenkodista.vaikka en mitenkään hyljeksi vieläkäänkyseistä paikkaa ja olen tykännyttosi paljon asua siellä. Kankaanpääon sellainen sopivan rauhallinenmaalaiskaupunki, vaikka kyllä seoma kotipaikkakunta, missä on myössyntynyt, vetää aina pitemmän korren.Pitää seurata rohkeasti vain sitäsydämensä ääntä, Anne mietiskeleemuuttoaan Karviaan.Annen kesä vierähti paljolti tienpäällä matkaten, sillä kesä-heinäkuussahänellä oli yhteensä lähes noin50 keikkaa. Syksyä kohden tahti ononneksi hieman rauhoittunut. MarraskuussaAnne tekee sisarustensaAnnelin, Anniinan ja Anittan kanssayhteisen konserttikiertueen, jossateemana on The Carpenters – yhtyeentuotanto. Samanaiheinen levy julkaistaanmyös yhtäaikaisesti kiertueenalkaessa ja siinä on osin myös muitasisaruksia laulamassa.Loppuvuotta värittää Iskelmä-radionsyysristeily Punaisella merellä.Anne on ollut useasti aikaisemminkinmukana Iskelmän risteilyillä.Tällä kertaa matkalle lähtee yleisöäviihdyttämään koko Mattilan laulavasisarusparvi.Rentoutumisesta Anne on pitänythuolen pitämällä pieniä hengähdystaukojaaina silloin tällöin. Heinäkuussahän ehti pitää kiireisestä keikkatahdistaanhuolimatta noin viikonmittaisen loman. Muutaman päivänoleilu kotona hoitaen päivittäisiä perusasioitapyykinpesusta yrityksenasioihin, on myös eräänlaista lepoaja vaihtelua Annelle. Onni ja tyytyväisyyslähteekin elämän pienistähetkistä. •Charles Plogman tekee tänävuonna ennätysmäärän keikkoja.Tänä vuonna näyttäisirikkoontuvan noin 170 keikanrajapyykki, joka tarkoittaa noin14 keikkaa kuussa.Finlanders tarjoaa mahdollisuudenvaikuttaa keikkaohjelmistoonsa!Syyskuun alusta lähtien Finlanders lanseeraa keikoillansa “Viikon Biisi” –teeman.Yleisöllä on mahdollisuus toivoa Finlandersin kotisivujen kautta haluamaansakappaletta orkesterin keikkaohjelmistoon.- Haluamme lisätä entisestään vuorovaikutusta yleisön ja orkesterin välillä. Jokaviikko ehdotusten joukosta valitaan yksi kappale “Viikon Biisiksi”, jonka jälkeen sitäaletaan esittää aktiiviohjelmistossa, kertoo Finlandersin ideointi-tiimi.- Näin ollen orkesterin ohjelmisto uudistuu joka viikko vähintään yhdellä kappaleella.Jo muutamassa päivässä tulleiden toiveiden määrä kertoo, että tällaiselle tuotekehittelylleon selkeä tilaus.Kaikkien “Viikon biisi” –ehdotuksen jättäneiden kesken arvotaan joka kuukausiFinlanders-tuote.www.finlanders.fiWWW.TANSSIVIIHDE.FI7

teksti: j-p Jouppi / Kuvat: kaustinen folk music festivalkaikki neljä Mattilan sisarusta Anne,Anniina, Anita ja Anneli, jotka aloittivatKaustiselta kohti syksyä etenevänyhteiskiertueensa. Arja Korisevaveti Valio Areenan totutusti täyteen janiin Lasse Hoikka & Souvarit kuinvuoden viihdyttäjä 2008 Helmenkalastajatsekä Charlies löysivät omanyleisönsä.Koko viikon tanssittapahtumatpäätti sitten TT Purontaka ja Tähtitaivasorkesteri, mutta tanssipyörteissänähtiin runsaati festivaalivieraitamyös maailmanmusiikin tähtien ollessalavalla. Anjelique Kidjo hyppäsilavalta yleisön pariin tanssimaanja Mory Kante sai radiohitillään ”JekeJeke” Valio Areenan lavan aivan turkaustinenfolk music festivalKaustinen Folk Music Festivaljärjestettiin tänä vuonna41. kerran ja tämän vuodenohjelmakattaus oli taas tuttua Kaustista.Paljon ulkomaisia tähtiartisteja,paljon kävijöitä, paljon kotimaisia iskelmä-ja viihdetähtiä kansanmusiikinesiintyjienlisäksi ja paljon tanssia.Tanssi onkin noussut yhdeksi Kaustisenpääteemoiksi viime vuosina. Tänävuonna tarjolla oli monipuolistatanssin opetusta aina huutokatrillistapelimannitanssien kautta aivan tavallisiinparitansseihin. Iltaisin opeteltujataitoja pääsi sitten testaamaan käytönnössä,kun Kaustisen yön täyttivättanssimusiikin tähtien äänet.Erikoisimpiin esiintyjiin kuuluivatMattilan sisarukset (vas.ylh.) olivat kokoonpanona tapahtumanyksi erikoisimmista esiintyjistä. Marco Bjurström (oik.)sai ihmiset liikkumaan ja hyvälle tuulelle Festivaaliareenalla.Tanssin osuus vahva maansuurimmilla kansanmusiikkijuhlillavoksiin asti täyteen.Tähtiä nähtiin myös Anki Lindqvistinkunniaksi pidetyssä tripuuttikonsertissa,kun muuan muassaviehättävä Johanna Kurkela tulkitsiAnkin kauneimpia lauluja upealla äänellään.-Tanssi on yksi meidän tärkeimpitäohjelmiston osa-alueita nykyään.Ihmiset haluavat osallistua itsekintapahtumana mukaan ja tanssi on sehelppoin tapa olla mukana. Ensi vuodenartistien valinnat ovat jo käynnissäja tähti on tarkoitus saada kokojoukko mukaan. Tulkaahan siis tanssimaanKaustiselle, toteaa KaustinenFolk Jusic Festivalin toimitusjohtajaJorma Jokiniva.Arja Koriseva &Fortuna esiintyivätKaustisen Valio Areenallaja vetivät totutustisalin täyteen. Laulajaanähdään syksyllä myösteatterin puolella, silläArja tähdittää Herrasmies-huijaritmusikaaliaTampereen TyöväenTeatterissa. Musikaalisaa ensi-iltansa syyskuunalussa.teksti: markus parkkinen / Kuva: Yle / jyrki valkamaEurovision tanssikilpailunvoitto PuolaanEurovision tanssikilpailun kansainvälinenfinaali järjestettiintänä vuonna Glasgowssa,Skotlannissa. Suomea kilpailussa tähdittivätTanssii tähtien kanssa –kilpailunkeväällä voittaneet Maria Lundja Mikko Ahti. He eivät kuitenkaanpystyneet uusimaan Suomen edellisvuodenykkössijaa, jonka KatjaKoukkula ja Jussi Väänänen saavuttivatkaikkien aikojen ensimmäisissäEurotansseissa.Tämän vuoden sääntöjä oli uusittuniin, että jokaisen parin toinen tanssijapiti olla amatööri lajissa. Kaikki kilpailunparit esittivät myös vain yhdenfreestyle -tanssin, johon oli kiteytettäväjokin kansallinen piirre. Marian jaMikon kilpailutanssi oli tango ja heolivat valinneet musiikikseen UntoMonosen legendaarisen sävellyksen”Satumaa”.8TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008Maria liiteli upeasti Mikon käsillä,mutta suomalainen tango ei kuitenkaanpurrut odotetunlaisesti. Suomenedustuspari sijoittui kilpailussa loppujenlopuksi kymmenennelle sijalle.Kilpailuun osallistui yhteensä 14paria.- Me teimme parhaamme. Kaikkimeni illan esityksessä juuri niin kuinolimme suunnitelleet, ja olen siitä todellailoinen, Maria Lund kertoi.Kilpailun voiton vei Puolan MarcinMroczek & Edyta Herbuś. •Maria Lund ja Mikko Ahtieivät vakuuttaneet tanssikilpailujentuomaristoa ja yleisöäupeasta ja näyttävästä suorituksestaanhuolimatta.

teksti: minna hiironen / Kuvat: jukka-pekka virtanenTangokuninkaallisetihailevat tanssijoitaMikä on tangokuningatar Hanna Talikaisen julkisin tanssi? Kukapesee tangokuningas Jukka Hallikaisen sukat? Entä miten sujuvataskeleet parketilla? Kuka sparraa huonomuistista tangokuningasta?Soiko Talikaisen suonissa bensa? Onko Kuurankukka-Hallikainen sukua kuninkaalle?Suomi sai heinäkuussa kypsätja kokeneet tangokuninkaalliset.Jukka Hallikainen on joansainnut palautetta tanssinjärjestäjiltä,ettei miehenikäistä olekaan ollutkymmeneen vuoteen.− Vaikka en minäkään mikään ikäloppuole, vasta 32.Hallikainen astui mittelöihin takanaankeikkailua Advance-bändinkanssa. Keikkoja on kertynyt ainakinnelisen sataa.Hanna Talikainen, 26 on tanssikansalletuttu kaksinkertaisesta tangoprinsessatittelistäänvuosilta 2005ja 2006. Välivuoden jälkeen hän näytti,että kolmas kerta toden sanoi.Hallikaisen ja Talikaisen nauttivattyöstään, mutta tietävät sen työlääksi.Kruunu ei nouse päähän eikä senloistoon voi tuudittautua.− Ennen keikkaa rukkaset vainkouraan ja ei kun roudaamaan.Siniveriset ovat painaneet keikkaapäivästä toiseen. Molemmilla on ollutvain muutama vapaapäivä, joka onvietetty… Miten?− Kotona. Sukkapyykillä.Tangokuninkaan ei ole kuitenkaantarvinnut pestä omia sukkiaan,sillä sen on tehnyt hänen vaimonsa.Kuningas puolestaan kokkaa kokoperheelle, johon kuuluvat myös 8- ja4-vuotiaat lapset.− Heidän silmissään olen kyllävaan isi, jonka ei anneta edes laulaa.Minulle sanotaan, että ole hiljaa, melaulamme nyt.Vanhemmasta on kehkeytynyt oikeatangotaituri. Hän oppii sanatkinnopeasti, jopa ennen Jukkaa.− Tangokarsinnoissa toissa vuonnaunohdin Punatukkaiselle tytöllenitangonsanat, mutta onneksi 6-veeistui etupenkissä ja luin sanat hänenhuuliltaan.Rallia ja golfTalikaisen vapaapäivät kuluvat asioitajärjestellessä. Kotona avomiehensäluona hän myöntää olleensa todellavähän. Lapsia ei Hannalla vielä ole,mutta hoidettavia ja huolettavia riittääkahdessa Bengalin kissassa Neassa jaSamussa. Pariskunta ihastui ”kesyynleopardirotuun” heti.Vapaapäivinä Talikainen suunnistaajatkossa myös Kangasalalleajelemaan mikroautolla. Avomiehenharrastus on tarttunut häneenkin. Nyton toteutettu pitkäaikainen haave japariskunta on ostanut mikroauton.− Olen rallihullu. Tykkään vauhdista.Olen vähän ajatellut ottaa ohjelmistooniBensaa suonissa, veisteleeHanna, mutta ei aio ottaa siinä ohessaylinopeussakkoja.Hallikaisen harrastus on puolestaangolf, joka onnistuu keikkamatkoilla.Kokemusta on kolmelta pelikesältä.Tanssista ei pakitNiin Talikainen kuin Hallikainenkinsuunnittelevat tanssiharrastuksenaloittamista. Tanssinopettaja Eija Puranenon luvannut antaa Hallikaiselleyksityisopetusta. Tähän asti mies ontaitanut hyvin valssin.− Lupaan lähteä tanssimaan, jos jokutulee hakemaan. Itse asiassa tanssinLiperin lavalla tangoa ja lauloinsamalla Romanescaa ja laivalla meniyksi humppa samalla kaavallaHallikainen nauttii tanssia harrastavienparien katsomisesta.− Se on visuaalisesti niin äärettömänhienoa. Tanssipari on kuin tai-deteos.Hallikainen rohkaisee väkeä tansseihinja tanssimaan.− Jos minä uskallan, niin kyllämuutkin. Toivon tanssinharrastajiltajatkossakin joviaalisuutta kaikentasoisia kohtaan ja toivon heidän ottavanhuomioon muut parit, vaikkaheidän kuvionsa vaatisivat enemmäntilaa.Niin Hallikainen kuin Talikainenkinkehuvat tanssinharrastajien näkyvyyttälavoilla. Tanssitaito on selvästimonipuolistunut ja esimerkiksi kädenalitanssieneri kuvioita on heidänmielestään mahtavaa katsoa lavaltakäsin.− Tanssilavoilla vaaditaan bändeiltävaikeampia rytmejä. Cha chaata,rumbaa, sambaa, masurkkaa japolkkaa täytyy löytyä ohjelmistosta.Soitin valikoimatkin ovat monipuolisempia.Bändissäni muun muassasoittaa Kultaisen harmonikan voittajavm-99 Reijo Kumpulainen, kertooHallikainen.Talikainenkin kehuu seuratanssejaharrastavien olevan vaativia. Kuntoiveet täytetään, he tulevat reilustikiittämään.− Toivon, ettei tanssilavojen meininkimenisi prooksi, vaan että kaikilleolisi tilaa. Jotkut tulevat tanssimaantaitojen kehittämis- tai kuntomielessä,toiset tulevat fanittamaan ja toiset fiilistelemään.Talikainen lähtee mielellään tanssimaan,jos se sopii kuvioihin. Väliajoillaaika menee kuitenkin vielänimikirjoituksiin. Keikan jälkeen voihäneltä löytyä paremmin aikaa.Talikaisella on tanssimiseen erityinensuhde, sillä hänen muusikkoisänsäja äiti ovat olleet kovia tanssimaan.Äiti on opettanut tyttärelleen muunmuassa polkankin. Hanna harrastikansantansseja varhaisnuoruudessaan.− Osaan perustanssit ja parhaitentietysti tangon. Haluaisin oppia jivenja buggin sekä tanssia enemmän keikoillakin.Tanssiharrastuksella hän uskoosyventävänsä omaa ammattitaitoaan.Hänen vanhempansa ovat tähdentäneetsitäkin, kuinka hyvä liikuntamuototanssi on.− On ihmeellistä, kuinka tanssi jamusiikki yhdistävät ventovieraat toisiinsaniin, että he tanssivat kuin olisivataina tanssineet yhdessä.Hauskin tanssikokemus on Talikaisellatangomarkkinoilta, kun eräsmies lupasi opettaa Hannalle jivea.Pikkuhiljaa väkeä alkoi kerääntyäympärille.− Askeleet olivat minulta varsinaistahakuammuntaa ja tilanne naurattikovasti.Levytystä eikä sukuaTalikaisen ja Hallikaisen kiireet jatkuvat.Pitkäsoitto ilmestyy ensi vuodenalussa ja siitä lohkaistaan sinkutsyksyllä.Sinitaivas-konsertti käynnistyymarraskuussa. Mukana on kuninkaallistenlisäksi 20-vuotisjuhlaansaviettävä Kari Piironen sekä MarionRung. Ohjelmistossa on Juha Vainionlauluja sekä kappaleita, joihinJukka Virtanen on tehnyt sanoja.Jukka Hallikainen ei ole muutenmitään sukua Joel Hallikaiselle eikäheitä yhdistä muu kuin sama sukunimi.•WWW.TANSSIVIIHDE.FI9

tapio rautavaaran jalanjäljilläNuorten miestenyhteiskiertue huipentaaRautavaara-vuodenteksti: heikki merihaara / kuvat: jaana vuorenpääLaulusuosikit Tapsantuotannosta:Jani Wickholm: Päivänsäde ja menninkäinen, KorttipakkaJuha Metsäperä: Isoisän olkihattu, Rosvo-Roope, Veljeni Jan,Kulkurin iltatähtiJanne Tulkki: Kulkuri ja joutsen, Pohjolan yö, Sininen uni,Laulu on iloni ja työniPekka Nieminen: Ontuva Eriksson, Päivänsäde ja menninkäinenArtistit Janne Tulkki, JaniWickholm ja Juha Metsäperästarttaavat syyskuunalussa yhteiselle Kulkurin taival–kiertueelle. Kolmikko esiintyy kymmenessäpaikassa ja virittäytyy TapioRautavaaran laulujen tunnelmaan.- Tapsa on ajankohtainen hahmomonin tavoin. Keihäänheiton olympiavoitostaon kulunut 60 vuotta jajousiammunnan joukkuekisan maailmanmestaruudesta50 vuotta. Ensivuonna tulee kuluneeksi 30 vuottaTapsan kuolemasta. Ennen kaikkeanyt oli hyvä aika työstää Tapsan elämäntyötänuorempien sukupolvienkuultavaksi, Warner Music Finlandinpromootiopäällikkö Pekka Nieminenperustelee.Tapsan lauluilla ei ole viimeistäkäyttöpäivää. Niemisen mukaan monetnykypäivän artistit – esimerkiksiVesa-Matti Loiri ja Samuli Edelmann– ovat pitäneet esikuvanaanRautavaaran tapaa tulkita lauluja.Tukkijätkävetoaa vieläkinJanne Tulkki on esittänyt keikoillaanusein Tapsan lauluja. Jannen äänialaon lähes sama kuin Tapsalla; siksi laulutluonnistuvat helposti.- Tapsa osasi heittäytyä lauluihinsatäysillä. Mukana on arkielämän kolhujaja hauskoja tarinoita, mutta myösvahvoja tunteita. Monessa laulussa onpunainen lanka – kuinka tulisi elää jaolla, Janne muotoilee.Jani Wickholmin mielestä Tapsa onmystinen, isänmaallinen hahmo, jokaolisi hyvä ehdokas jopa kaikkien aikojensuomalaiseksi.- Tapsan biisit ovat äidinmaidossasiirtyneet sukupolvelta toiselle. Kappaleeteivät ole tyyliin sidottuja, vaanniitä diggaavat yhtä lailla raavaat hevimiehetkin,Jani muotoilee.Äskettäin Jani näki televisio-ohjelmanTapsasta. Jani yllättyi siitä karismastaja läsnäolosta, jolla Tapsa keikkansahoiti. Tapsa kelpaisi esimerkiksimonille suurtähdille tänäkin päivänä.Juha Metsäperän molemmat papatovat olleet Rautavaaran musiikin ystäviä;siksi rallit ovat soineet jo Juhanlapsuusmaisemissa.- Lauluissa on työmiestä ja rempseäämeininkiä, syviä suomalaisia sielunmaisemia.Olisi ollut aika huimaakokea se reissumiesromantiikka, jotaTapsa kiertueillaan kohtasi. Kun ei olluthotelleja, reissumies haki yösijaamaataloista.Rautavaaran musiikilla on tärkeäyhteys Juhan uraan.- Veljeni Jan on kaikista läheisinkappale. Oma versioni laulusta sai levy-yhtiönkinkiinnostumaan minusta.Tapsan laulujatanssienKiertueella on mukana kolme erilaistaartistia, joista kullakin on omat laulusuosikkinsa.Jako tapahtui sulassa sovussa;jokainen löysi itsensä näköisiäkappaleita. Kiertueella kuullaan myöskolmikon yhteistulkintoja.Kiertueen suunnittelu käynnistyihelmikuussa. Janne teki perustyönohjelmiston kasaamisessa. Lopullisenmuotonsa ohjelmisto sai elokuunlopussa, kun kolmikko kokoontui yhteisharjoituksiin.- Yleisö kuulee kahdessa setissäkolmattakymmentä kappaletta. Lavallaon oma orkesterini Tulinen Sydän,jota vahvistetaan puhaltajilla. Tarjoammevarmasti kuulemisen arvoisenelämyksen, Janne sanoo.Jani toivoo kiertueelle laajapohjaistayleisöä, yhtä lailla artistien fanejakuin Rautavaaran laulujen ystäviä.Samaan yhtyvät Janne ja Juha.- Tanssiharrastajien ei kannata jättääkiertuetta väliin, sillä ohjelmistoja sovitukset on suunniteltu nimenomaantanssittaviksi. Jos joku haluaapelkästään kuunnella ja katsella meitä,sekin luonnistuu, Janne, Juha ja Janisanovat. •KULKURIN TAIVAL -KIERTUE05.09. Sokos Hotelli Jyväshovi, Jyväskylä06.09. Rokua, Rokuan Kuntokeskus19.09. Salo, Paradise Garden24.09. Ylläs, Ylläksen Kaivohuone25.09. Levi, Hulluporo Areena26.09. Tornio, Kaupunginhotelli27.09. Rovaniemi01.10. Turku, Viking Amorella03.10. Joensuu, Ravintola Riverside, Sokos Hotel Kimmel04.10. Helsinki, Ravintola Wanhan tanssikellariOhjelmamuutokset mahdollisia!TAPSAA 340 LAULUN VERRANTapio Rautavaaran elämäntyötä kunnioittava 14 cd:n boksi julkaistaanlokakuussa. Boksi sisältää Tapsan levyttämät 340 laulua vanhimmatsavikiekot mukaan lukien.- Kokonaisuudessa on sata prosenttia tällä hetkellä tiedossa olevista,Rautavaaran levyttämistä lauluista. Mukana on myös viisitoistaYleisradion kantanauhoilta löytynyttä kappaletta, joita ei oleaiemmin levytetty. Ehkä jostakin vinteiltä voi vielä myöhemminlöytyä tuntemattomia levytyksiä, sanoo Warner Music Finlandinpromootiopäällikkö Pekka Nieminen.Kulkurin taival –boksi sisältää cd-levyjen lisäksi 245-sivuisenkirjan Tapsan vaiheista. Niemisen mukaan kyse on Suomen kaikkienaikojen suurimmasta äänitejulkaisusta.10TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

kuva: www.tapiorautavaara.netTapio Rautavaara(1915-1979)Laulaja, urheilija ja elokuvatähti. Tapio Rautavaara syntyiNokialla ja kuoli Helsingissä.Rautavaara työskenteli nuoruudessaan myös lehtimyyjänä,varastomiehenä ja tukkijätkänä.Tapsan tyylilajeja olivat kupletti, iskelmä ja folk. Suosituimpialauluja ovat muun muassa Isoisän olkihattu, Reppu jareissumies, Juokse sinä humma, Tuopin jäljet, Yölinjalla jaAnttilan keväthuumaus.Tapsan elokuvaura alkoi vuonna 1945 (Vain sinulle) japäättyi 1970 (Anna). Rautavaara esiintyi 23 kokopitkässäelokuvassa.Urheilijana Rautavaara menestyi etenkin kahdessa lajissa:keihäänheitossa ja jousiammunnassa. Keihään kultaaTapsa otti Lontoon olympialaisissa 1948 tuloksella 69,77metriä. Jousiammunnan joukkuekilpailun maailmanmestaruuteenhän ylsi kymmenen vuotta myöhemmin.Rautavaaralla on nimikkopuisto Helsingissä Oulunkylässä,jossa hän asui perheineen. Oulunkylässä on myös Tapsaaesittävä patsas, jonka on tehnyt Veikko Myller.- Olemme löytäneetkultaisen keskitienTapsan laulujenesittämisessä. Vaikkasovitammekin lauluttanssittaviksi, kunnioitammealkuperäisiätulkintoja, korostaaJuha Metsäperä.- Sisällytämmeohjelmistoon biisiensyntyhistoriaa jakenties Tapsan elämänvaiheita.Puheetovat silti lyhyitä jamusiikilla on ansaittupäärooli, JanneTulkki tähdentää.- Tapsa teki keikkaakitara-laulaja– pohjalta kutenminäkin. Hän oli sydänjuuriaanmukanahommassa. Tapsa olikansakunnan henkinenparantaja, sanooJani Wickholm.Kaiken takana on nainen- Eeva Kähäräteksti ja Kuva: jaana vuorenpääTanssii Tähtien Kanssa – ohjelman esiintyjien upeat puvut ovatihastuttaneet ja puhuttaneet Suomen kansaa. Pukujen takaalöytyy pitkän linjan ammattilainen Eeva Kähärä, joka on tehnyttanssiasuja jo yli kolmen vuosikymmenen ajan.Pari kesää sitten Eeva Kähäräsai puhelinsoiton Raili Väänäseltä,joka on myös tanssijanatunnetun Jussi Väänäsen äiti. Railiaoli kysytty Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelman puvustukseen, mutta hänenelämäntilanteensa ei sallinut osallistumistasillä hetkellä tarjottuun työhön.Raili soitti heti Eevalle ja kehotti häntäsoittamaan tuotantoyhtiön JaanaBesmondille ja tarjoamaan palveluksiaan.Näin Eeva tekikin ja syksylläasiat lähtivät rullaamaan haluttuunsuuntaan.Pukujen tekeminen oli yhtä aikaahelppoa ja vaikeaa. Helpoksi sen teki,että Eeva sai tiimilleen varsin vapaatkädet ja että kukin puku tehtiin vainyhteen tanssiin. Kilpatanssipuolellasamaa pukua käytetään yleensä viidessäeri tanssissa, jolloin yksittäisentanssin ilmeitä on vaikeampi korostaa.Nyt tätä haastetta ei ollut ja he saattoivatkeskittyä korostamaan vain yhtälajia puvuissa. Työtahti oli niin ikäänhyvin kiireinen ohjelman edetessä.- Meillä oli aivan hirveä kiire. Alkuunoli tietysti kahden ohjelmanpuvut kaikille valmiina, koska pudotuksetalkoivat vasta toisessa jaksossa.Sen jälkeen pukuja saatettiin tehdäjopa hieman ennakkoon niille kilpailijoille,joiden jatko kilpailuissa olisuhteellisen varmaa. Vappu Pimiänja Jani Rasimuksen putoaminen oliaikamoinen yllätys ja kuinka sattuikaan,Vappu oli sillä kertaa ainoa, jolleoli puku tehty jo etukäteen valmiiksi,Eeva naurahtaa.Yhteistyö ohjelman ”tähtien” kanssasujui hyvässä ymmärryksessä jauusia ystävyyssuhteitakin syntyi.Alkuvaiheessa kilpailijat toivat esiinjonkin verran omia toiveitaan asuista,mutta pikku hiljaa he alkoivat luottaaEevan ja tiimin ammattitaitoon, ja antoivatvapaat kädet asujen tekemiseen.Toki aina välillä keskusteltiin siitä,mitä puvustuksessa on suunniteltu jatehty. Varsinkin Susa Matsonilla oliloistavia ideoita ja ajatuksia pukujensuhteen.Kunkin kilpailijan persoonallisuudenesiintuominen puvun suunnittelussaasetti luonnollisesti myöshaasteita; miten on mahdollista saadaesimerkiksi rock-henkinen henkilömukautumaan eri kilpatanssien vaatimaanimagoon. Suunnittelu sujuikuitenkin ongelmitta ja ohjelman edetessäkilpailijat ikään kuin kasvoivatkiinni tanssin maailmaan, joka veilopulta kaikki mukanaan uusiintunnelmiin ja ajatuksiin.- Jimi Pääkallo vastustiensin henkeen ja vereen,että ei halua sitten missäännimessä pukea frakkia päälleen,mutta ohjelman edetessämieli muuttui, ja hänoikein pyysi saada frakinTango-osuuteensa, Eevamuistelee jälleen pilkesilmäkulmassa.Ensi vuonna ovattaas uudet kilpailijattulossa. Eeva onpikku hiljaa alkanutjo alustavasti suunnitellatulevaa hahmotellenkokonaisuuttaoman päänsisällä ja erilaistenmateriaalien hankintaa.Eevantyötiimi PekkaRitola, HennaMäkinen jaMinna Kiiskinensekä oma tytärSaila Kähärä ovat valmiina kohtaamaanseuraavan kauden haasteet.Tämä tiimi perusti myös heinäkuunalussa Ruskeasuolle Helsinkiin omanyrityksen ja valmistaa siellä erilaisiaasuja lava- ja kilpatanssiin, luisteluun,voimisteluun tai muuhunkin esiintymisiin.Perästä päin siis kuuluu! •Anna Sainila ja Jimi Pääkalloihastuttivat ja vihastuttivatpersoonallisilla esityksilläänja puvuillaan Tanssii Tähtienkanssa -ohjelmassa.Kuva: mtv 3WWW.TANSSIVIIHDE.FI11

ARTISTIT JA MUSIIKKIYö-yhtyeen Olli Lindholm:SELÄTIN KUNINGASALKOHOLINYö täyttää muutaman vuoden kuluttua30 vuotta. Se on paljon ja bändin elämänvarrelle on mahtunut menestyksen lisäksimyös notkahduksia, joista laulaja OlliLindholmin mukaan on kuitenkin otettuopiksi. Syy notkahduksiin on myös tunnistettu.teksti: Juha lahti / Kuvat: Poko Rekords jajaana Vuorenpää- Kyllä se syy löytyy peilistä. Kunjoku bändissä alkaa lipsumaan, niinmuut menevät siihen helposti mukaan.Ja kun se lipsuja olin minä bändin liiderinä,niin alamäki oli valmis alkamaan,Olli Lindholm kertoo.Syy otteen kirpoamiseen 80- /90-luvuilla ei varmaankaan ollut aivanyksiselitteinen. Jos uudet kappaleeteivät toimi toivotulla tavalla,levyt eivät myy niin kuin odotetaan,eikä bändi puhalla yhteen hiileen,alkaa myös usko omaan osaamiseenhiipua. Niinpä Lindholmilla uskottavuudenpönkittäjäksi keikoilla astuituttu kaveri – kuningas alkoholi.- 90-luvun lopulla tilanne oli mennytjo niin rajuksi, ettei viinakäytössäniollut enää mitään rotia. Kyllä huonomenestys siitä johtui. Jäljet johtavatsylttytehtaalle. Onneksi pystyin vieläitse laittamaan korkin kiinni, vaikkakulutuskäyrä olikin todella rajussanousussa, Lindholm paljastaa.Takavuosien seikkailut ovat kuitenkintällä haavaa taakse jäänyttä elämää,ja juuri nyt Yö-yhtyeellä meneehyvin. Nousujohteinen taival on jatkunutkoko 2000-luvun, eikä hiipumistaainakaan tällä hetkellä ole näkyvissä.Tietynlainen kurinalaisuus on astunutmukaan tekemiseen ja sillä on ollutselvä positiivinen vaikutus tuloksiin.- Ei meillä mitään armeijameininkiäole, mutta tietyistä asioista on alettupitää kiinni. Kun tulee suuria hittejä,niin ne kyllä soivat ja levyt myyvät,ei siitä tarvitse huolta kantaa. Muttabändin pitää koko ajan hoitaa itseään.Kaikki keikat pitää tehdä täysillä jatinkimättä. Olen huomannut, että kunolen itse intohimoisesti hommassamukana, niin koko ryhmä toimii samallatavalla.Lindholm löytää positiivisia asioitamyös siitä, että pohjamutia on joskustullut kahlattua.- Taistelemalla on joutunut aallonpohjaltaaina nousemaan. Kun ontällaista kokenut ja osaa ottaa siitäopiksi, antaa se tulevaisuuteen tiettyävarmuutta.Elämänarvot uusiksiKun Yö perustettiin vuonna 1981, OlliLindholm oli 17-vuotias. Musiikkitäytti ymmärrettävästi nuoren miehenkoko elämän. Silloin oli myös melkohelppoa heittäytyä musiikkimaailmanvietäväksi.- Alussa ei tarvinnut pitää huoltakenestäkään muusta kuin itsestään.Nyt on tilanne toinen, kun on tullutperhettä.Tänä vuonna 44 vuotta täyttänyt OlliLindholm arvostaakin paljon sitä,että elämä on tasaista ja tietyt perusasiatovat kunnossa.- En tavoittele mitään ihmeellistä.Kunhan saan harrastaa saunomista jaavantouintia, ruokaa löytyy kaapistaja perhe voi hyvin, niin se riittää. Juuritällä hetkellä nautin siitä, että saanlukea kirjaa auringonpaisteessa, Lindholmmainitsee.Maailmanmeno sinänsä saa OlliLindholmin mietteliääksi ja hiemanhuolestuneeksikin.- Kun on itse pystynyt jättämäänviinanhuuruisen elämän taakseen, ontietysti helppo sanoa, että kyllä ihmisetyleensä käyttävät aika paljon alkoholiaja ehkä vähemmälläkin tultaisiintoimeen.Paljon elämää nähneenä Lindholmmyös hieman karsastaa joitakin nykyelämänominaispiirteitä, jotka sisältyvätarjen pyörittämiseen.- Liian paljon keskitytään ulkoisiinasioihin. Eikö pääaisa ole, että elämäon sisältäpäin hyvä? Myös kommunikaationpuute vaivaa nykymenoa.Enää ei voi soittaa puhelimella minnekäänsopiakseen jostakin asiasta, kaikkipitää hoitaa internetissä sähköisesti.Ja sitten ei voi enää olla milloinkaanvarma siitä, onko asiat hoidossa vaiei.Yö jatkuuYö on onnistunut 2000-luvulla tekemäänmaamme varsin rajallisillamusiikkimarkkinoilla jotain sellaista,johon moni muu ei ole pystynyt jajoka on saanut yhtyeen suosion pysymäänkorkealla. Kuulijakunta ei olerajoittunut johonkin tiettyyn ihmis- taiikäryhmään, vaan musiikki tuntuu uppoavanyhtä lailla pikkulapsiin kuinvaareihin ja mummoihinkin. Onko siisYö rock-yhtye vai jotain muuta ja mitäon sen esittämä musiikki?- Musiikkia voi toki lokeroida,jos niin haluaa tehdä. Ennakkoluulottomuusvie kuitenkin pisimmälle.Hienointa on ollut huomata se, ettäihmiset pitävät lauluistamme, eivätkäniinkään ajattele, mitä musiikkia seitse asiassa on. Ja mielestäni kunnia12TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

musiikista kuuluu aina biisien säveltäjilleja sanoittajille.Toinen seikka, jolla on vaikutustakokoonpanon suosioon on se, ettäyhtye pystyy esiintymään mitä erilaisimmillaestradeilla.- Viemme musiikkiamme paikkoihin,joihin jokainen pääsee meitäkatsomaan. Esimerkiksi konsertitovat sellaisia esiintymisiä, joihinusein tullaan koko perheen voiminpaikalle. Tunnenkin olevamme vähänetuoikeutetussa asemassa siinämielessä, että meillä on mahdollisuustehdä konserttikiertueita muunkeikkailun lisäksi.Yö alkaa uuden albumin työstämisensyksyllä ja se julkaistaannoin vuoden kuluttua. Myös konserttikiertueon luvassa jälleen ensivuonna. Konserteissa on nähty useinmukana myös yhtyeen alkuaikoinavakiomiehitykseen kuulunut JussiHakulinen. Vieläkö hänet kentiestullaan näkemään vakituisemminkinYö-yhtyeen keikoilla?- Ei Jussi lähde enää vakkariksi.Meillä on kuitenkin erittäin hyvä jalämmin suhde. Jussi tekee meillehienoja kappaleita ja on edelleenkinmukana konserttikiertueilla.Olli Lindholmin mukaan yhtyeentulevaisuutta on suunniteltu jovähän pidemmällekin. Tuleehanvuonna 2011 kuluneeksi 30 vuottakokoonpanon syntymästä, ja silloinon luvassa ainakin kattava ääniteYön tuotannosta sekä näyttävä konserttikiertue.•ISKELMÄ FINLANDIAOLLI LINDHOLMILLETapsan Tahdit järjestettiin tänävuonna 22. kerran. Tapahtumanyhteydessä myönnettäväIskelmä Finlandia- tunnustus olimukana kahdeksatta kertaa, eikä tänävuonna olla suinkaan säästytty kritiikiltäehdokaslistan tultua julki. Kuntunnustuksesta kilvoittelivat sellaisetnimet kuin Olli Lindholm, HannaPakarinen, Muska Babitzin, MaaritHurmerinta ja Timo Rautiainen,voidaankin ihan aiheesta kysyä, mihinsuuntaan Iskelmä Finlandian imagoaollaan viemässä?- Valinnalla olemme nyt selvästipyrkineet rikkomaan raja-aitoja, kertooTapsan Tahtien toimikunnan puheenjohtajaTimo Pälä.- Teimme tänä vuonna tietoisen siirronniin sanotulle pop / rock- puolelle.Mutta miten itse asiassa määritelläänse, kuka on iskelmälaulaja, kuka jotainmuuta? Iskelmä Finlandia- palkintotulee jatkossakin olemaan varsinIskelmä Finlandia tunnustuksenvoittaja Olli Lindholm japromoottori Juhani Merimaa,joka valitsi palkinnon saajantänä vuonna. Palkinto luovutettiinNokialla Tapsan TahtienIskelmä-Finlandia -konsertissa.Vuosittain jaettavan palkinnonarvo on 10 000 euroa.teksti: Juha lahti ja Kuva: jaana Vuorenpäämerkitttävä, koko kevyen musiikinkentän kattava tunnustus, Timo Päläjatkaa.Palkinnon pokkasi tänä vuonnaennakkoarvailujen mukaisesti YöyhtyeenOlli Lindholm. Timo Pälänmielestä valinta osui oikeaan kohteeseen.- Olli on upea taiteilija, joka on Yöyhtyeenkanssa luonut omaa uraansaja uskaltanut vuosien saatossa tehdärohkeitakin ratkaisuja. Bändin merkitystanssilavoille on suuri, sillä he ovattuomassa rock-vaikutteisen musiikintakaisin lavoille. Efekti on vähän samakuin 1960- luvulla, jolloin rautalanka-ja rock- musiikki pyyhkäisivätperinteisen tanssimusiikin yli, TimoPälä analysoi.Olli Lindholm itse on varsin otettusaamastaan tunnustuksesta, eikä hänennen kilpailua osannut kuvitella,kuinka isosta asiasta itse asiassa onkysymys.- Tämä on musiikin saralla yksikovimmista jutuista, mitä kohdallenion osunut. En ymmärtänyt, millainenmediajulkisuus asian ympärillä vallitsee.Ennen minut tunnistettiin kylläkeikoilla Olli Lindholmiksi, mutta nyttuntuu aika hurjalta, kun lähikaupassaja apteekin kassalla vieraat ihmisetonnittelevat saavutuksesta.Iskelmä Finlandia- tunnustustaarvostetaan myös muusikkopiireissä– siitäkin Olli Lindholmilla on jokokemusta.- Yhtään ivallista kommenttia en olekuullut asian tiimoilta vaan suhtautuminenon ollut aivan päinvastaista.Kyllä tässä selkeästi katu-uskottavuuson säilynyt myös rock-piireissä. •WWW.TANSSIVIIHDE.FI13

ARTISTIT JA MUSIIKKI14Kari vepsälleTANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008teksti ja kuvat: Jaana Vuorenpäämusiikki on sydämen asiaViime kevään lonkkaleikkauksen jälkeen Kari Vepsän elämämuuttui - kuin uusi ajanjakso olisi alkanut. Laulajaa oli vaivannutjo vuosia paha nivelrikko molemmissa lonkissa, kunnesleikkauksen myötä hänelle laitettiin uudet tekonivelet. Muutoinkinkaikki on nyt mallillaan ja mies elää elämänsä parhaintaaikaa, jossa arvot ovat kohdillaan.Kari Vepsä pystyy jälleenkävelemään ja nukkumaansekä olemaan ilman särkylääkkeitä,ja myös ratsastus sujuu ilmanainaisia kivun tunteita. Lenkillelähtö ei ole vielä aivan onnistunut,mutta sekin on vain ajan kysymys.Mies on harrastanut aina juoksemistaja se on ollut hänelle hyvä keino kunnonylläpitämiseen.- Pari päivää sitten istuin hevosenselässä, enkä muista vuosiin tällaistatunnetta, ettei mihinkään koske. Aivanmielettömän hieno fiilis, Vepsäkertoo ja jatkaa.- Tämä leikkaus on pelastanut elämäni,sillä en olisi enää tiennyt, mitäolisi pitänyt tehdä tilanteen parantamiseksi.Leikkaus tehtiin aivan uudellatekniikalla, eikä se rajoita millääntavalla liikuntaa. Nostan kyllä hattuanykypäivän lääketieteelle.Millainen onKari Vepsä?Kysyttäessä Karilta millainen hän onihmisenä, vastaus pisti miehen hiemanpohtimaan, sillä itsestään kertominenei ole niin helppoa. Hän on omiensanojensa mukaan kiltti, rehellinen,rauhallinen, empaattinen, toisistaihmisistä välittävä, omilla jaloillaanseisova suomalainen mies, joka onyrittänyt opetella elämään positiivisestiihmisten kanssa hyväksyen niinitsensä kuin kanssaihmiset sellaisinakuin he ovat.- Joka päivä voi löytää asioita, joistavoi narista, mutta se ei vie ketääneteenpäin elämässä. Olen hirveän positiivinenluonteeltani ja yritän uskoaaina hyvään, vaikka olen joskus saanutkyllä korvillenikin siitä.Joka Karia yhtään tuntee ihmisenä,voi varmasti yhtyä tähän hänenkuvailuunsa. Mies on tajunnut vuosienja kokemuksien karttuessa, ettäavoimuus ja rehellisyys ovat ainoa tieonnelliseen ja aitoon elämään. Julkisuusja mitkään muut ulkoiset tekijäteivät saa olla vaikuttavina tekijöinäitselleen tärkeissä valinnoissa. Ihmistentulisi osata niin ikään arvostaa sitämitä heillä on, eikä aina vain halutajotain lisää. Tämän tekijän ymmärtäminentekisi hirveän hyvää kaikille.- Vierailin jossain vaiheessa eräässävajaamielishoitolaitoksessa. Siellä olihyvin erilaisia ihmisiä. Miten he sielläelivät ja millaisia he oikeasti olivat,pisti kyllä miettimään ihmisyyttä jaVepsällä on talonvahteinakaksi susikoiraa; Tico ja Dima.Tico (kuvassa) on jo hiemaniäkkäämpi yksilö ja se on ollutKarilla pitkään. Kepin noutojaksaa vielä kuitenkin innostaakoiraa.Kari ja tallin uusin tulokas quarterhevonen Jac (ylh.oik.). Jokainen kunnon hevostalli tarvitsee hiirikissoja.Tätä virkaa tulevat Vepsän talleilla hoitamaanmaatiaiskissanpennut Steven ja Killinlilli, kunneshieman vielä varttuvat. Nyt kisuliinit ovat sisäkissoinapäätalossa ja nauttivat leikkien pentupäivistään.pysäytti.- Asuin aikaisemmin Haminassaja kävin usein Viipurissa ja Pietarissa,joissa elää paljon oikeitakatulapsia hyvin järkyttävissä olosuhteissa.Tuntuu aivan käsittämättömältä,että näin lähellä meitä onihmisiä, jotka ovat tällaisessa hädässäja pulassa. Täällä Suomessasamanaikaisesti vain kiistelläänpinnallisista asioista ruotien esimerkiksiministerin tekstiviestejä,vaikka jotkut joutuvat miettimäänelämän ja kuoleman kysymyksiä.Onko yleisesti niin, että jos itselläon kaikki hyvin, muista ei tarvitsevälittää, Kari pohdiskelee vakavana.Vuodet laulajan ammatissa eivätole muuttaneet Karia ihmisenä jahän on saanut paljon uutta ja virikkeellistäsisältöä elämäänsä työnsäkautta.- Olen joka ilta kiitollinen siitä,että saan tehdä tällaista työtä jakoen olevani siten myös erityisasemassa.Se että minulla on kuitenkintyötä olemassa sekä yleisöä keikoilla,on sellainen sydämen asia.Voisihan tilanne olla nyt toisinkinja Syksyn Sävelen voiton jälkeenvuonna 1996 kaikki olisi loppunutensi pyrähdyksen jälkeen kuin seinään.Nyt myydään jo pitkälle ensivuoden keikkoja ja työssä on sitenselkeää jatkuvuutta. Vepsän tyylisillelauluille näyttää olevan kuitenkintilaus olemassa, Kari pohtiinöyränä.Jos kaikki mitä tekee, tulee suoraansydämestä, ei voi mennä kovinharhaan elämässään. Karilla on samaperuste myös musiikin tekemisessä.Hän ei halua tehdä laulujaanvain huitaisemalla, vaan niissä täytyyolla jotain mikä liittyy mieheenitseensä.- Ainostaan tällä tavalla toimimallavoin olla rehellinen, että tekemänija esittämäni laulu tuntuu minustahyvälle, ja sitten yleisö päättää,onko kappale hyvä vai huono. Itsevoin olla joka tapauksessa kuitenkintyytyväinen, että olen tehnyt sen.Karilla on elämälleen myös paljonhaaveita ja tavoitteita.- Jokaisella pitää olla jokin suunta jaunelmia, sillä jos niitä ei ole, ihminenkuolee sisäisesti. Terveys on minullehyvin tärkeä asia ja haluan vaalia sitä.Varsinkin nyt kun olen kokenut suurenlonkkaleikkauksen, tämä seikkapainottui entistä vahvemmin. Jokunenkuukausi sitten tunsin itseni vielä tosiavuttomaksi. Mitä jos oikeasti kävisiniin, että halvaantuisi tai jotain muuta,sillä sitten se elämä olisi siinä. Josjoutuisin jättämään laulutyöni, se olisitodella rankka juttu minulle.- Unelmia voi olla vaikka jokapäivä, myös sellaisia pieniä, sillä eikaiken tarvitse olla aina suurta ja hienoaglamouria täynnä olevaa menoa.Sellainen on kuitenkin aika kaukanaoikeasta elämästä. Kuten naapuriniVeikko Lavi aikoinaan sanoi, että kunelämää haluaa ajatella, se on täynnäonnen pieniä pipanoita. Onni tulee siisarjen eri tilanteista, Kari kuvailee.Kotonamieli lepääLaulajan ammatti on varsin kiireistäja raskasta ja vaatii siten myös tehokkaitapalautumiskeinoja. Vapaa-ajallaKari rentoutuu parhaiten kotona Maija-vaimonkanssa ja muun perheen ettäystävien keskellä.Eläimet ja luonnossa eläminen tuovatkiireiseen elämään tasapainoa jarauhallisuutta sopivassa määrin. Maatilallaonkin paljon hevosia, niin omiakuin hoitohevosia sekä kaksi koiraa jakissaa. Ratsastus ja hevosten koulutuson Karille tärkeä ja oleellinen henkireikä,joka on paljon enemmän kuin

pelkkä harrastus. Se on elämäntapa,jonka laulaja on voinut jakaamyös Maijan kanssa, sillä he ovatmolemmat sydämeltään hevosihmisiäja nauttivat muutoinkin samankaltaisistaasioista!Kaiken edellä mainitun ohellaKari on ehtinyt harrastaa viimevuosina hieman myös golfia muttalähinnä lomapelinä.- Jos haluan oikeasti ottaa lomaa,minun pitää lähteä jonnekinoikein kauas. Golf jossain lämpimässämaassa on tuntunut kivalta,sillä en välitä rannalla löhöilystä.Minulla pitää olla jotain aktiviteettia.Tässä tilanteessa golfon mukava harrastus, jos sitä eiota vain liian vakavasti. Se onhieman vaarallinen laji, joka voiviedä mennessään, mies kertoohymyillen.Musiikissaon voimaaUusien kappaleiden etsiminen levylleon ollut aina oma jännittäväprojektinsa. Kisu Järnström onollut yksi Vepsän luottohenkilöistäuran alkuajoista lähtien. Kisuon auttanut Karia muutenkin elämässäja hänen kauttaan laulajaon löytänyt paljon kappaleitaitselleen. Karilla on myös muitaystäviä ja tuttuja, jotka lähettäväthänelle uusia demoja kuultavaksi,ja joista on yleensä noussut sopiviabiisejä esiin.Vepsä tekee itsekin kappaleita.Omat laulut ovat alkaneet tullaajan myötä yhä enemmän esilleja hän on tehnyt yhteistyötä mm.Petri Munckin kanssa. Kari haluaaantaa laulujensa kautta kuulijoilleenjotain konkreettista.- Musiikissa on paljon voimaa,joka voi auttaa isojenkin vaikeuksienylitse. Laulut voivat tuodamyös positiivisessa mielessä iloisuuttaja jatkaa sitä eteenpäin.- Kerran eräs rouvahenkilö tulikeikalla kertomaan, että kun hänenaviomiehensä oli hukkunuttuhoisassa Estonian laivaonnettomuudessa,oli hän saanut uuttarohkeutta ja vahvuutta jatkaaelämäänsä Miksi oot niin kaukana–kappaleestani. Tämä kertomusveti sillä hetkellä aika hiljaiseksi,Kari tunnustaa.Laulaja vaihtoi hiljattain levyyhtiötäja solmi uuden levytyssopimuksenlevy-yhtiö Edelinkanssa. Uutta pitkäsoittoa työstetäänahkerasti parhaillaan tuotantopäällikköIlkka Vainionkanssa, jonka lähes pohjattomistatakataskuista löytyy aina hyviälauluja.Levyllä on jo viisi kappalettavalmiina, mutta todennäköisestijulkaisu menee ensi vuoden kevääseen,sillä Kari ei halua tehdälevyä liian kiireellä. Kaiken pitäänatsata yhteen ja tuntua hyvältä!- En halua tehdä levyä pelkästääntuttaville ja sukulaisille.Haluan tehdä ensin muutamansinkun, jotka soivat jonkin aikaaja joiden ympärille voimme alkaarakentaa kokonaisuutta. Levypitää tehdä oikeaan aikaan, ettäolemme valmiita siihen. •teksti: Juha lahti / kuva: Warner music finlandSimo silmulta kolmas sooloalbumiperinteitä kunnioittaenKahden ensimmäisenlevynsä huimansuosion siivittämänäSimo Silmu julkaisielokuussa uudenpitkäsoiton. Vaikkasoololevyjen myyntilukematantavatosviittaa henkilökohtaisenkinuravalinnanmahdollisuudesta,ei Yölinnunlento ole kuitenkaanmillään muotoauhattuna laulusolistinsasooloilujentakia.- Kyllä näitä soololevyjeni kappaleitaon myös Yölinnun ohjelmistossakeikoilla, mutta muuten kyseessä onkaksi täysin erillistä projektia, Silmumainitsee.Mitään Simo Silmu-kiertuetta taivastaavaa ei siis ole suunnitelmissa.Koko soololevyprojektikin sai aikanaanalkunsa tämän nuoren miehenpäässä kypsyneestä ideasta.- Alussa minulla oli unelma ja haavepäästä tekemään vähän erilaistamusiikkia ison orkesterin säestyksellä.Pitää olla tilanteeseen tyytyväinen,koska nyt tämä haave on toteutunut jokolmannen kerran.Sooloprojketi on Simo Silmulleeräänlainen irtautumiskeino Yölintukuvioista.Toisaalta taas miehellä onlevytyssession jälkeen myös paluupostissaaina jotain tuomisia tuttuihinorkesterikuvioihin.- Näiden soololevyjen valmistumisprosession niin erilainen. On todellaopettavaista työskennellä erilaistenmuusikoiden kanssa monipuoliseninstrumenttivalikoiman kera. Ja olenhuomannut sen, että näistä levytyssessioistasitä vähän niin kuin tiedostamattaanpoimii ideoita ja juttujamyös Yölinnun levyille.Punaisessa talossa- nimisen uutukaisensisällön suhteen ei ole lähdettymerta edemmäs kalaan. Kun kaksiedellistä levyä ovat myyneet jo yli 60000 kappaletta, on tyyli pidetty kutakuinkinsamanlaisena myös uudellaäänitteellä.- Aikaisempien levyjen myyntilukematovat ylittäneet ainakin omatodotukseni. Uusi albumi noudatteleekinkahden ensimmäisen äänitteenteemoja ja tyylejä. Suomalaiseeniskelmään perinteisesti kuuluva melankoliaon teksteissä myös vahvastiesillä.Mitään sen suurempia paineita eiartisti ota uuden levynsä julkaisemisensuhteen.- Ei minulla sen suhteen erityisempiäodotuksia ole. Sehän on sittenkuulijoiden korvasta kiinni, mitenlevy menestyy ja miten se otetaanvastaan.Motivaatiotalöytyy edelleenSimo Silmu on Yölintu- orkesterinkanssa kiertänyt suomalaiset tanssilavatkaiketi moneen kertaan – sijoittuuhankokoonpanon perustaminen jovuoteen 1992. Ainakaan vielä ei oleeteen tullut motivaatio-ongelmia taimerkkejä loppuun palamisesta.- Kotoa keikalle lähteminen kieltämättäaiheuttaa vähän kynsien pureskeluaja roudaaminen ja se kaikkiodottelu keikoilla on aika puuduttavaa.Mutta nämä asiat aina unohtuvat,kun hyppää lavalle ja alkaa humpparaikaamaan.Varmasti yksi motivaatiota kohottavatekijä on myös se, että kokoonpanoirtautuu normaalista tanssikeikkarutiinistamuun muassa toteuttamallakonserttikiertueita. Konserttien suhteenollaan nyt myös tekemässä uuttaaluevaltausta.- Joulun alla teemme kirkkokonserttikiertueen.Itseänikin aika laillajännittää, miten homma toimii sellaisessaympäristössä. Melko akustinenjuttu siitä pitää joka tapauksessatehdä.Kirkkokonsertit järjestetään yhdessäSydänliiton kanssa. Kapellimestariksikiertueelle on lähdössäEsa Nieminen.- Tähän kirkkokonserttikiertueeseenliittyen teemme myös joulusinglen,sille tulee ehkä kaksi kappaletta.On hienoa, että seurakunnatovat suhtautuneet positiivisestinäihin konsertteihin, sillä eihän senyt ihan jokapäiväistä ole että tanssibändiesiintyy kirkossa. Toisaalta,tulemme kyllä esittämään ihan perinteisiäjoululauluja, ja kyllähän monetiskelmäartistit tekevät säännöllisestikirkkokonsertteja.Kaikki kohdallaanNoormarkussa Satakunnassa asuvaSimo Silmu kertoo elämänsä olevantällä hetkellä varsin hyvällä tolalla.Aiemmin rivitalossa asunut laulajakertoo ostaneensa joitakin aikojasitten omakotitalon ”ihmissuhdeteknisistä”syistä - mitä se sitten tarkoittaakaan.Omakotitalon omistajanavapaa-ajan ongelmiakaan ei näinollen pääse syntymään.- Se aika, mikä töiltä jää, menee pitkältitalon pienissä remonttipuuhissa.Myös pelkkä oleskelu on minulle sitäniin tärkeää akkujen lataamista.Porin kupeessa sijaitseva Noormarkkuon muodostunut Simo Silmullevarsin mieluisaksi asuinpaikaksi.Artisti pitää itseään luontoihmisenäja sen suhteen nykyinen asuinpaikkaon sijainniltaan mitä mainioin.- Kyllä Noormarkun metsät ainaHelsingin keskustan kivitalot voittaa.Meidän pitää muutenkin muistaa ollaylpeitä Suomen luonnosta ja sen puhtaudesta.Musiikin suhteen tulevaisuutta eiole sen enempää suunniteltu vaaneteenpäin rullataan nöyrästi ja jalatedelleen tukevasti maan pinnalla.- Päivä kerrallaan mennään. Yritetäänkuitenkin aina keksiä jotain uuttaja katsotaan sitten kuinka kauan töitäriittää. Jos tämä musiikkihomma joskushiipuu, niin sitten vain pitää meidänitse kunkin keksiä jotain muutatilalle. •WWW.TANSSIVIIHDE.FI15

ARTISTIT JA MUSIIKKIteksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpäälauran joka keikka on showkaikkensa antaminenon velvollisuusTinkimättömällä asenteella jokaiseen esiintymiseensä suhtautuvaLaura Voutilainen kertoo muuntautumiskykynsä olevansamalla hänen elinehtonsa. Periaatteestaan tiukasti kiinni pitämälläLaura onkin pysynyt yhtenä eturivin artisteistamme jopitkään.Laura Voutilaisesta saa sellaisenkuvan, että hän kulkeejollakin tavalla omia polkujaansuomalaisen kevyen musiikinviidakossa. Hän ei ole millään tapaaerikoistunut jollekin tietylle kapeallesektorille kuten esimerkiksi pelkästääntanssilavoja ja ravintoloitakiertäväksi artistiksi. Ei suinkaan,vaan pikemminkin Laura Voutilainenpyrkii viihdyttämään laidasta laitaankoko kevyen musiikin yleisöä. Tähänantavat mahdollisuuden hänen edustamansamusiikkityyli ja, voisikosanoa Madonna-tyylinen esiintyminensekä tietenkin artistin luontainenlahjakkuus.- Kyllä tällä alalla pitää tehdä monipuolisiajuttuja ja erilaisiin tilanteisiinpitää muotoutua. Nelihenkisen orkesterinkanssa teen paljon keikkoja,mutta myös jopa duona ollaan jonkinverran esiinnytty. Konserteissa on sittenyleensä mukana iso bändi.Laura Voutilaisen estradit ovat mitämoninaisimmat. Silloin pitää osatamyös muuntautua ja sopeuta erilaisiinesiintymistilanteisiin.- Kesätapahtumia ja ravintoloitakierretään paljon. Laivat tilaavat ainasilloin tällöin show:n. Sitten ovat vieläyksityistilaisuudet, jotka suunnitellaanaina tapauskohtaisesti.Laura Voutilainen on tunnettu siitä,että olipa esiintymistilanne mikä tahansa,niin lavalla tapahtuu aina.- Tavallisillakin keikoilla ihmisettulevat kiittämään show:sta, koskaliikkuminen ja visuaalisuus ovat esiintymisissäniaina vahvasti mukana. Pitääantaa mennä, eikä saa himmailla!Kaikkensa antaminen on velvollisuus,koska esiintyjää ihmiset tulevat katsomaanja siitä maksavat.Teknisten mahdollisuuksien – kutenesimerkiksi valojen – runsaampikäyttö esityksissä kiinnostaa myösLaura Voutilaista, mutta se tuttu asia,raha, sanelee rajoitukset sen toteuttamiselle.Rajojen etsimistäVarsin intohimoisesti työhönsä heittäytyväartisti ruotii itseään siitä, ettätasapainon löytäminen yksityiselämänja työn välille on hänelle melkovaikeaa.- Sellainen omien rajojen vetäminenon vaikeaa. Pitäisi myös osatasanoa ’ei’, mutta on todella vaikeakieltäytyä tarjotuista töistä, koskaniistä kuitenkin pitää.Laura Voutilaisesta saa siis helpostisellaisen kuvan, jossa meno on kokoajan kovaa ja töitä paiskitaan 24/7.Tämä pitää kuitenkin vain osittainpaikkansa, ja artistin julkisuuskuvankääntöpuolelta löytyykin varsin mielenkiintoinenseikka.- Kun on tehnyt kovasti töitä, ontodella hienoa päästä kotiin järvenrannalle luonnon keskelle. En itseasiassa pysty olemaan pitkiä aikojaesimerkiksi kaupunkiympäristössä,koska se kaikki hälinä sotkee ajatukseni,enkä pysty keskittymään.Minun pitää saada olla luonnon keskellä.Laura Voutilaisen kesäkiireitä onkeikkailun ohella lisännyt uudenlevyn synnytysprosessi. Elokuussailmestyneen uutukaisen sisältö eikovinkaan paljon poikkea hyväksihavaitusta linjasta. Eräs mielenkiintoinenyksityiskohta levyyn kuitenkinsisältyy.- Jonkin verran olemme käyttäneetulkomaisia säveltäjiä. Tällä onhaettu tietynlaista luksusta ja uusia,kansainvälisiä tuulahduksia. Heidäntekemissään kappaleissa perusvireetovat aika lailla erilaisia esimerkiksisen takia, että sävellykset menevätusein duurissa suomalaisen mollivoittoisuudensijaan.Artistin mukaan uutukainen ontunnelmallinen pläjäys, joka sisältäämelankolista melodiaa joskus aikarankastikin soitettuna. Laura Voutilaisennimeä kantava esikoislevy onmyynyt noin 135000 kappaletta, jakun artisti on monista muistakin albumeistaansaanut kultaa ja platinaa,pohjaa uutuuslevyn ponnistamisellemenestykseen ainakin löytyy. •16TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpääjohanna debreczeni:ihmistenvälinpitämättömyyshuolettaa!Tampereen Kukkaisviikoille yhdessä Jouni Kerosen ja JariPuhakan orkesterin kanssa keikalle lähdössä ollut JohannaDebreczeni osoittautui tähänastisista haastateltavistani ehkäkaikkein helpoimmaksi. Kysymyksiä ei juurikaan tarvinnut keksiä,sillä tarinaa tältä varsin avoimen luonteen omaavalta artistiltairtosi muutenkin- Mä olen tällainen pälättäjä, jokapuhuu koko ajan. Mutta kun ammattinion kuitenkin kiertää esiintymässätanssilavoilla ja ravintoloissa, niinsilloin luonteestani on etua, koskakanssakäymistä erilaisten ihmistenkanssa on paljon. Keikkojen tekeminenja ihmisten parissa oleminenonkin juuri sitä työtä, jolla pyrin pitämäänitseni sekä yleisön että tanssijärjestäjienmielessä.Johanna Debreczenin töiltä jäävävapaa-aika kuluu paljolti lepäämiseen,kuntoiluun ja arkisten kotiaskareittentekemiseen. Mutta erityisensuuren painoarvon hän asettaa myöstodellisille ystäville sekä kummilapsilleen.- Varsinkin tangokuningatartittelinsaavuttamisen myötä minulla oli aikalaajakin ystäväpiiri, joista aika monisittemmin osoittautui vain niin sanotuksiystävyydeksi. Mutta kyllä ajanmittaan olen oppinut tunnistamaan neoikeat ystävät, joiden kanssa olenkinsäännöllisesti tekemisissä ja joidenkanssa vallitsee molemminpuolinenymmärrys, artisti kertoo.Johannaa sapettaakin nykyisenmaailmanmenon mukanaan tuomatlieveilmiöt monien ihmisten käyttäytymisessä.- Minua ärsyttää joidenkin ihmistentietynlainen itsekkyys ja omaannapaan tuijottaminen. Ollaan täysinvälinpitämättömiä siitä, miten lähimmäisellämenee – pääasia, että itsepärjää ja selviytyy. Itse pyrin ainasekä ammatissani että vapaa-ajallaottamaan tekemisissäni kaikki osapuolethuomioon, koska se on loppupeleissäkaikkien etu.Kummilapsia Johanna Debreczenilläon kaksi, tyttö ja poika, ja näidenkanssa tuleekin vietettyä paljonaikaa. Lapsista hän puhuukin erityisellälämmöllä, eikä syytäkään tarvitsekovin kaukaa hakea.- Onhan se totta, että minullakinalkaa ikää jo olla ja ystäväpiirissänikinmonelle on tullut perheenlisäystä.Tulevaisuudessa olisikin kylläihanaa saada omia lapsia – sanotaanvaikka viiden vuoden sisällä. Vähänkyllä arveluttaa työn ja perhe-elämänsovittaminen yhteen, varsinkin kuntässä ammatissa työajat ovat kuitenkinaika poikkeukselliset.Puolen vuodenperiodeissaMitään pitkän tähtäimen urasuunnitelmiaJohanna Debreczeni ei olekoskaan tehnyt. Eikä nytkään ole sellaiseentarvetta, koska kaikki tuntuurullaavan mukavasti eteenpäin.- Takana on itse asiassa todella hyväkesä esiintymisten suhteen. Keikkojaon ollut ihan sopivasti.Taiteellinen monipuolisuus on ainaollut Johanna ominaisuus. Tästä kertoomuun muassa rooli Grease- musikaalissavuonna 1997, jossa muutenpääroolin teki sittemmin myöskinkotimaisen kevyen musiikin sarallakunnostautunut Janne Tulkki.- Musikaali kiinnostaa kyllä edelleenkovasti ja pyyntöjäkin on tullut.Mutta jos menisin siihen mukaan, sesitoisi minut kokonaan jopa vuodeksi,ja sillä saattaisi olla taas tämänmuun tekemisen kannalta kohtalokkaatseuraukset. Mutta ehkä myöhemmin…Johanna Debreczeni on musiikinsuhteen kaikkiruokainen. Takana onklassisen musiikin opintoja ja tanssikeikkojenohella hän tekee myösrock-keikkoja.- Ohjelmistooni näillä keikoillakuuluu muun muassa Bon Jovi, Rainbowsekä Tina Turner. Ja tietenkinSuomi-rockia kuullaan. Oikeastaanjoku Rammstein-tyyppinen musiikkion sellaista, joka ei enää minulle sovellu.Tanssikeikoilla taas vastaavastikeskityn esittämään monipuolistatanssimusiikkia.Ollaanko siis kotimaisen kevyenmusiikin lokerointia viimeinkin aletturomuttaa, kun Iskelmä Finlandiannappaa itselleen yhtenä kotimaisenrock-musiikin ikonina tunnettu OlliLindholm heittäen keikkaa VesivehmaanJenkkapirtillä ja tangokuningatarJohanna Debreczeni esittääheviä pubikeikoillaan?- Näin on varmasti tapahtumassa jamonet perinteisesti iskelmälaulajiksimielletyt artistit ottavat nykyään levyilleenmyös selvästi pop- ja rockvaikutteitasisältäviä kappaleita.Artistin uusin pitkäsoitto ilmestyihiljattain. Lanteet kertovat sen onhänen toinen soololevynsä, ensimmäisenjulkaisemisesta on kulunutkolme vuotta.- Mielestäni levy / vuosi ei ole oikeinhyvä tahti tehdä uutta musiikkia,koska silloin edellisen albuminkappaleet kokevat inflaation. Uutukaistaolen saanut tehdä rauhassa japäässyt valikoimaan sellaisia kappaleita,joita haluan laulaa. Pääpaino onnyt ollut sanoituksissa, mutta myössävellykset ovat varsin monipuolisia,kaikissa kappaleissa on oma maailmansaja sielunsa.Tekijäkaartina levyllä on tuttujaammattilaisia, kuten Pertti Haverinen,Ilkka Vainio, Ako Kiiski jaVille Nurmi.KUNINKAALLISIAKOKO ILTAJohanna ja serkkupoika eli vuoden1998 tangokuningas Jouni Keronenovat toteuttaneet melko oivan idean.He ovat lyöneet osaamisensa yhteenja kiertävät tanssilavoja ja ravintoloitayhdessä. Johanna laulaa keikoillayleensä kaksi settiä ja Jouni hoitaaloput toimien samalla nelihenkisenKeidas-orkesterin kitaristina.Alkuvuodesta 2008 startannut kokoonpanoon tuonut tanssivan kansanulottuville jotain sellaista, mitäei juurikaan ole ennen koettu – kaksitangokuninkaallista samalla keikallajoista vähintään toinen esiintyy kokoillan.- Ihmisiltä on mennyt kieltämättävähän aikaa sopeutua siihen tilanteeseen,että Jouni on mukana ensimmäisestävalssista lähtien ja hyppäälavalle vielä viimeiseenkin settiin,Johanna mainitsee.Myös Jouni Keronen on havainnutkombinaatiossa pelkästään positiivisiaasioita.- Aina joskus tulee eteen tilanteita,jossa tanssien järjestäjä kyselee, ettämihinkäs aikaan kukin artisti esiintyy.Silloin yleensä huudan lavalta,että ’Täällähän minä jo olen!’. Kylläsekä yleisö että järjestäjät ovat olleetpoikkeuksetta tyytyväisiä, kun kokoillan on tansseissa laulamassa jokotangokuningas tai –kuningatar. Eitule niin sanottuja turhia bändisettejäeikä täytekappaleita. Oikeastaantilanne on vähän päinvastainen, eliaina ei ehdi edes esittää kaikkia niitäkappaleita, jotka haluaisi, Jouni Keronenkertoo.Johanna ja Jouni esittävät yleensäillan aikana myös yhdessä muutamiakappaleita. Ja onhan sillä, että Jounitoimii yhtenä nelihenkisen orkesterinjäsenenä, myös järjestäjien kannaltaaika suuri taloudellinen merkitys.•WWW.TANSSIVIIHDE.FI17

ARTISTIT JA MUSIIKKIteksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpääKari tapio nauttii työstäänilman musiikkiaei ole elämääKari Tapio myöntää, ettei hän ole enäämikään teini – paitsi sydämeltään. Rakkausmusiikkiin ja laulamiseen on edelleenvahva, mutta loppuvuodesta 63vuotta täyttävä artisti harmittelee iänmukanaan tuomia lieveilmiöitä keikkailussaja tavoittelee tulevaisuudessa itsensäja läheistensä välille runsaampaa yhdessäoloa.Näiden asioiden korjaamiseksion jo keinot olemassa.- Olen huomannut, että keikoistapalautuminen on nykyään vaikeaa.Teen kuitenkin edelleen viisitoistakeikkaa kuukaudessa, eikä siinä mitään,mutta kun vapaapäivät tahtovatmennä seiniä päin kävellessä. Nukkuminenkinminulla tapahtuu kahdentunnin jaksoissa ja kadehdinkinsuunnattomasti niitä, jotka pystyvätvetämään unta kahdeksan tuntia putkeen.Kari Tapio haluaisi myös ollaenemmän tekemisissä läheistensäkanssa, mutta kiivas keikkatahti onasettanut tähänkin omat rajoituksensa.- Sosiaalinen elämä on väkisinkinjäänyt vähän taka-alalle. Minulla onkuitenkin kiva vaimo ja pojat, joidenkanssa haluaisin viettää enemmänaikaa. Nyt kun tulen virallisesti eläkeikään,onkin tavoitteena rajoittaakeikkailua lähinnä viikonloppuihin,jolloin jäisi aikaa myös muulle, artistipaljastaa.Jatkossa Kari Tapio aikoo viettääenenevässä määrin aikaa myös rakkaanharrastuksensa parissa. Harrastuksen,joka juontaa juurensa joaivan pikkupoikavuosilta.- Kalastamassa aion tulevaisuudessakäydä enemmän. Lapsuusvuosienparhaat muistoni liittyvät juuriisän kanssa tehtyihin kalareissuihin.Muistan senkin, kun olimme yökalassaeikä silloin ollut telttaa käytössä,vaan tarvittaessa käänsimmekinveneen ylösalaisin ja yövyimme senalla. Nokipannussa keitetyn kahvintuoksun voin vieläkin tuntea. Kokose tunnelma oli aivan ainutlaatuinenja elää edelleen vahvana muistoissani.Artisti osaa aidosti olla myös kiitollinenja iloinen monista niistä asioista,joita hänen kohdalleen on sattunutja mies pystyy suhtautumaanvarsin positiivisesti elämän varrellasattuneisiin erilaisiin tapahtumiin.Yksi hieno esimerkki ilmeni sivuuttaessammehänelle tehtyä sydämenohitusleikkausta vuonna 1997.- No nythän sydämeni on vasta11-vuotias! Terveys on minulle muutenkinyksi tärkeimmistä asioista elämässäni.Toivonkin, että työkaluni,ääni, olisi kunnossa vielä mahdollisimmankauan, sillä rakastan laulamista.Kiitollinen pitää olla siitä, ettäkysyntää esiintymään vielä vanhoillakinpäivillä on. Iloisuutta elämäänlöytyy myös aivan lähipiiristä, silläminulla on kolme hienoa lastenlasta,joiden kanssa vietän aikaa aina kunse on mahdollista.Positiivinen asenne elämään onKari Tapiolle selvästi yksi perusominaisuuksista.- Kun ihmisellä on elettävänäänvain tämä yksi elämä, pitää siitäosata nauttia. Ihmettelenkin, miksikaikki ihmiset eivät osaa suhtautuaasioihin samoin. Koko ajan on sotiaeri puolilla maailmaa. Se on aivanturhaa, miksi ei osata elää sovussa?Konsertteja jalavakeikkojaVuodesta 1963 maamme tanssilavojakiertänyt laulaja on aivan viime vuosinanoussut huimaan suosioon. Senmyötä albumit ovat myyneet hyvin,keikkoja on ollut tarjolla yli tarpeenja myös konserttien järjestäminenkannattavasti on ollut mahdollista.Suosio tuo kuitenkin mukanaan sen,että paljon myös vapaa-aikaa joutuuuhraamaan työn alttarille.- Edellinen talvilomani oli itse asiassakiireisintä aikaa pitkiin aikoihinelämässäni. Silloin oli menossa uudenlevyn teko, ’Vihdoinkin!’- konserttikiertueenharjoitukset yhdessäPaula Koivuniemen ja Jorma Kääriäisenkanssa sekä valmistautumineneuroviisuihin.Nyt ahkerasti tanssilavoja kiertäväartisti on jälleen valmistelemassakonserttikiertuetta. Viimeisimmänalbumin, ”Kaksi Maailmaa”, mukaisestinimetty kiertue starttaa lokakuunalussa jatkuen aina marraskuunloppuun asti.- Konsertissa tullaan kuulemaanOlavi Virran lauluja, aivan kutenviime keväänä julkaistulla albumillakinoli.Kari Tapio myöntää itsekin olevansaOlavi Virran suuri ihailija.- Minulle oli suuri kunnia ja myöstietynlainen haaste tehdä levy, jokasisältää pelkästään Virran kappaleita.Jotkut vähän ihmettelivät tätävalintaa ja olihan siinä tietynlainenriski olemassa. On minulla kuitenkinaina ennekin ollut Virran kappaleitalevyilläni, mutta nyt niitä tosiaanlöytyy sitten koko albumillinen.Myös uuden pitkäsoiton valmistelutovat jo täydessä käynnissä. Talvellajälleen parin kuukauden lomanviettävä artisti epäilee jälleen ainakinosan vapaa-ajasta kuluvan uutukaisenäänityksiin. Kappaleiden harjoitteluunlaulaja on kuitenkin löytänythyvän keinon.- Aina keikoille ajaessani harjoittelenuusia kappaleita, silloin ei tulehäirinneeksi perhettä ja muita ihmisiä.Yli neljäkymmentä vuotta tanssilavojakiertäneenä Kari Tapiolle onmuodostunut oma käsityksensä suomalaisenparitanssi- ja tanssilavakulttuurinmahdollisista muutoksistavuosien saatossa. Kysymys asiastaantoi hieman yllättävän vastauksen.- Ei se ole mihinkään muuttunut,ainoastaan tanssilavojen määrä onvähentynyt. Edelleen tytöt seisovatsiellä seinän vieressä ja pojat käyvätpokkaamassa. On muuten tosi kivakatsoa, kun nuoret tanssivat paritanssia.Voisi helposti kuvitella, että näinkinpitkän uran tehneellä artistilla tulisijoskun mitta täyteen musiikkia.Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaanasia tuntuu olevan täysin päinvastainen.- Ilman musiikkia ei ole elämää.Miettikääpä esimerkiksi elokuvaailman musiikkia, kyllä siitä silloinpuuttuisi aika oleellinen elementti. Jatäytyy myöntää, että joskus keikanjälkeen, kun en saa unen päästä kiinni,laitan taustalle hiljaista musiikkiasoimaan. Se saa minut rauhoittumaanja sen avulla pääsen uneen…•Kari Tapio ja Hänen Orkesterinsa: (vas.) Erkki Salmi (Kitara),Seppo Rehnström (Koskettimet), Kari Tapio, Juha Pellinen(Rummut), Leo Luoto (Basso) ja Jani Jalkanen (Kitara).18TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

saija tuupasen kesälavahavaintomissä miehet luuraavat?Onko yleinen käsitys tanssikansan huimastikohonneesta osaamistasosta aiheuttanutrimakauhun nuorille miespuolisilletanssijoille? Tällaisia merkkejä on ilmassaainakin kesälavoja ahkerasti kiertäneenSaija Tuupasen mielestä.- Nuoria miehiä tarvittaisiin lavatansseihinselvästi lisää. Siellä on paljontyttöjä odottamassa tanssittajia,mutta usein turhaan, Saija Tuupanenkertoo havainnoistaan.- Ehkä tansseihin lähtemisen kynnyksenasettaa korkealle juuri se, ettämonet aktiiviharrastajat ovat hyvinkintaitavia tanssijoita, ja sitten omiin kykyihinei oikein luoteta. Mutta monetovat kyllä sisäistäneet tanssin myösliikuntaharrastukseksi, ja tyyli on joillakinhyvinkin vapaa, eikä se haittaamenoa mitenkään.Kun tanssikansa on kehittänytosaamistasoaan, niin on itsestäänselvää, että myös esiintyjät joutuvatvastaamaan haasteeseen ohjelmistonsakautta.- Ainakaan minulla ja orkesterillaniei kyse ole niinkään ohjelmiston sisällöstä,se on aina ollut varsin kattava.Mutta täytyy myöntää, että tempojenkanssa pitää tänä päivänä olla hyvinkintarkkana.Saija Tuupanen on jo neljän vuodenajan kiertänyt tanssipaikkoja Tornados-orkesterin kanssa, eikä yhteistyökuvioihinainakaan lähiaikoina oletulossa muutoksia.- Tornados on oikein iloinen kvartetti.Meillä on hyvinkin rento meininkikeikoilla ja ohjelmisto on sellainenaika perinteinen.Saija Tuupasen innostus laulamiseensyttyi itse asiassa vuonna 1995,jolloin hän osallistui Nurmeksessalastenlaulukilpailuun. Samalla alkoimyös pienimuotoinen keikkailu. Senjälkeen hän toteutti muun muassajoitakin lauluopintoihin liittyviä konserttiprojekteja.Tangoja hän kokeiliensimmäisen kerran vuonna 2002Tangomarkkinoilla selviytyen silloinRaision semifinaaliin asti. Se varsinainenpommi räjähti sitten vuottamyöhemmin, kun Saija Tuupanentoisella yrittämällään kruunattiin tangokuningattareksiSeinäjoella.- Siinä oli nuori tyttö aika ihmeissäänja vähän peloissaankin, kun äkkiälyötiinkin eteen sellainen keikkalista,että oikein hirvitti. Kuningatarvuonnateinkin yli 260 keikkaa ja se oli itseasiassa aika rankka kokemus.teksti: JUHA LAHTIKuvat: jaana vuorenpääErilainen ammattiSaija Tuupanen myöntää, että kovastitöitä piti tehdä juuri kuninkuusvuodenjälkeen. Hän joutui miettimään,mihin suuntaan pitäisi lähteä, mistäsaa oikeanlaisen orkesterin itselleen,eli sellaisia asioita, jotka tulisivatluomaan hänelle sen imagon, joka näkyisiulospäin pitkälle tulevaisuuteen.Hän on kuitenkin ilokseen huomannuttehneensä asiassa oikeanlaisia ratkaisuja.- Tästä on selvänä signaalina se, ettätöitä on riittänyt myös kuninkuusvuodenjälkeen, ja olen koko ajanelättänyt itseni laulamisella.Riittävän keikkamäärän lisäksimyös muut työntekoon liittyvät asiatovat Saija Tuupasella varsin hyvällämallilla.- Alkukesä meni pitkälti studiossauutta levyä tehdessä. Nyt kiihkeimmänkesälavakeikkailun jälkeensiirryn taas studioon uudelleen. Uutuuslevynon kaavailtu julkaistavanmarraskuun alkupuolella.Tuleva levy on järjestyksessään artistintoinen soolojulkaisu. Aika kovatasoinenäänite lienee luvassa, sillätaustalta löytyy sellaisia tekijänimiäkuin Pertti Haverinen, Ilkka Vainioja Esa Nieminen. Haverinen toimiimyös levyn tuottajana.Levyjen tekeminen on artisteilleyksi tapa tuoda itseään esille ja suurenyleisön tietoisuuteen, mutta keikkailuon todellisuudessa sitä työtä, jolla pysytäänleivän syrjässä kiinni. Eikä setyö ole kovinkaan helppoa. Kahdentunnin laulaminen on vain pieni osasiitä, mitä kaikkea yhden keikan tekemiseensisältyy. Varsinkin ajomatkatvievät usein suurimman osan siitäajasta, joka keikalla kuluu.- Olen joskus ajanut neljäsataakinkilometriä suoraan keikalta kotiin,eikä se kesällä olekaan mikään mahdottomuus.Mutta yleensä tuollainenparisataa kilometriä on sellainen raja,jolloin alan miettimään sitä, lähdenkövielä ajamaan keikan jälkeen. Siinäpitää tutkia itseään, onko riittävän pirteäauton rattiin.Saija Tuupanen pitää keikkailun vastapainonatavallisista, arkisista asioista.- Siivoaminen, saunominen, ruoan laittoja ystävien kanssa seurustelu ovat sellaisiajuttuja, joita haluan tehdä. Ja joskus, kunlauantai-iltana ei ole keikkaa, tuntuu aivanihanalta vain löhöillä.Artisti elää parisuhteessa, ja koska laulajantyö ei ole mikään ”kahdeksasta viiteen”-juttu, pitää molempien osapuolien asiaanmyös sopeutua.- Lähden yleensä töihin silloin kun muuttulevat sieltä. Laulajan ammatti asettaa kieltämättäerityisvaatimuksia parisuhteelle javaatii ymmärrystä ja tukeakin. Mutta kunon oikea ihminen vierellä, niin kaikki toimii,Saija Tuupanen analysoi.Saija Tuupasen ura on selvästi saamassatuulta siipiensä alle – siitä kertoo muun muassakiireinen keikkakesä. Uusi albumi, jotajäämme mielenkiinnolla odottelemaan, tuovarmasti lisää potkua asiaan. •WWW.TANSSIVIIHDE.FI19

ARTISTIT JA MUSIIKKITätä Suomi tanssiiMusiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä syyskuunalkupuolella 2008. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fied vk Kappale Artisti Levymerkki1 1 13 Savukuva Varjokuva Mediamusiikki2 3 22 Kuinka ihmeellinen oot Janne Tulkki PFM3 19 17 Bilettää 2008 Meiju Magnum4 5 9 Elä vielä Simo Silmu Warner5 2 15 Pidän kii Jani & Jetsetters Universal6 4 31 Jalat tukevasti ilmassa Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Mediamusiikki7 24 4 Vielä olen sun In The Mood pienk.8 7 9 Vihreät niityt Kari Tapio & Jorma Kääriäinen Edel9 10 48 Vanha suola janottaa Charles Plogman Bluebirdhttp://personal.inet.fi/koti/pentti.laitinen/10 13 9 Tuulikki, pidä huivistasi kii Neljänsuora HMC11 9 6 Taivas tietää Jari Sillanpää Bridgehad12 6 11 Kesän vihreät lehvät Martti Metsäkedon tanssiorkesteri Finrila13 12 48 Moskova Paula Koivuniemi Edel14 8 22 Maruzella Kari Tapio EdelOLAVI VIRTA -konsertti 15 * * Amor ja aurinko Jani & Jetsetters Universal16 14 98 Sateen hiljainen ääni Reijo Taipale BluebirdLa 4.10.2008 / Sampolan koulunjuhlasali, Tampere17 16 2 Renegades kun soitti Nummisuutarit pienk.18 26 4 Kaunis kulkija Taivalkunta Beat MTG19 18 22 Mustalaisnainen Paula Koivuniemi Edel20 11 35 Sinä olet rakas Matti Esko Edel21 * * Hymyillen Zephyr pienk.Päiväkonsertti klo 15.0022 15 76 Ilta himmenee Varjokuva MediamusiikkiKari Piironen, Eki Jantunen,23 17 4 Uudet tuulet Pepe Enroth W RecordsKai Lind, Olavi Virta- finaalikarsinta24 * * Ne na na na Anneli Mattila BluebirdIltakonsertti klo 19.0025 20 17 Vapaa vasten tahtoaan Jukka Lampela TatsiaMarkus Allan, Eki Jantunen,Kai Lind, Olavi Virta -finaali26 * * Kitarani yössä soi Lennox Power27 25 2 Kädenjälki Jorma Kääriäinen & Riku Niemi O EMI28 RE 3 Katsoa saa ei koskettaa Tony Montana Poptori29 * * Syttyy ja räjähtää Rainer Bollström pienk.30 * * Tuulen varjo Kari Piironen TatsiaLiput: Viihdeohjelmat, puh.(09) 507 2977Lippupalvelu© Discopress Oy0600-10-800 (1,83 €/min+pvm),0600-10-020 (5,99e/puhelu+pvmwww.lippupalvelu.filiput 20 €liput 23 €

mitä sulle kuuluu?teksti ja kuvat: jaana vuorenpääKaija Pohjola nauttii tangojen laulamisestaTangokuningatar Kaija Pohjolan kesään kuului monenlaisia tapahtumia perustanssikeikkojenohella. Tangomarkkinoilla hän ollut mukana joka vuosi aina vuodesta 1990lähtien. Ainoastaan pari kesää on jäänyt väliin. Tänä vuonna Kaija lauloi tangolavallayleisön iloksi tunnin pelkkiä tangoja. Jämsän Iskelmähimos tapahtumassa hän esiintyiRakkaimmat tangot –konsertissa yhdessä Eija Kantolan, Hanna Hirvosen, MareenaSilanderin ja Kaija Pietilän sekä Sanna Ylikärpän kanssa. Romanttiset kesälavat saavatmyös kuningattaren syttymään ja ilman tangoja ei yhtään tanssi-iltaa vietetä.Syyskuun puolivälissä on vuorossa upea Tangokonsertti Tampere-talolla yhdessä muidentamperelaisten tangokuninkaallisten kanssa, jossa lauletaan ja soitetaan ” vanhaanmalliin tangoja ” alkuperäisin sovituksin. Orkesterina toimii tamperelainen Seminola.Kaijan taustalla toimii Paratiisi-orkesteri, jonka kanssa on tehty keikkoja jo pitkään.Kokoonpanoon kuuluu mm. Kultaisen harmonikan mestari orimattilalainen Jarno Kuusisto,joka soittaa haitaria. Muut yhteen jäsenet ovat Tampereelta.Laulajatar oli pari kuukautta sairaslomalla touko- ja kesäkuussa.- Nyt on ilo jatkaa taas työtä, kun on saanut itsensä kasaan ja levyä tässä pitäisi taas saada aikaiseksi. Viimeisin levytys oli tangolevy,jossa oli pelkkiä tangoja. Se sai todella hienon vastaanoton ja saavutti hyvin tanssikansaa, josta olen ollut hyvin iloinen. Levy myikultaa ensimmäisen vuoden aikana, Kaija kertoo tyytyväisenä.- Kyllä tässä on nähty ja koettu vuosien varrella, että kun tango lähtee soimaan, on parketti täysi, mitä ei välttämättä tapahdu muitatanssilajeja soitettaessa. Tango kuuluu siten edelleenkin suomalaiseen tanssikulttuuriin vahvana osana.Pohjola on aloittanut uransa vuonna 1965 ja hän on nähnyt omin silmin paraatipaikalta tanssikulttuurin kehityksen.- Urani alkuaikoina oli lavoja huomattavasti enemmän ja kaikki olivat hyvin elinvoimaisia, koska ihmiset kävivät myös tanssimassasankoin joukoin. Nyt näinä tangokuningatar vuosina olen kokenut, että tanssipaikat ovat huomattavasti vähentyneet, ikävä kyllä. Muttamikä on varsin ilahduttavaa, tanssikurssit ovat lisääntyneet ja tuoneet myös paljon nuoria mukaan tanssin maailmaan, Kaija toteaa.- Tulkaa hyvät ihmiset tanssimaan, sillä se on aivan mielettömän ihanaa. Tansseista saa hyvää kuntoa ja mieltä. Se on sosiaalinentapahtuma, jossa voi tavata vaikka elämänkumppanin, Kaija heittää silmää vinkaten.Tomi Markkola ei ole huolissaan tanssilavojen tulevaisuudestaLaulaja Tomi Markkolan kesä meni sopivasti töitä tehdessä ja lomaakin hän ehtipitää tavalliseen tapaansa pari viikkoa juhannuksen jälkeen. Elokuuta väritti vahvastipuolestaan uuden joululevyn tekeminen, joka julkaistaan marraskuussa. Samaiseenajankohtaan Tomi aloittaa myös kirkkokonserttikiertueen yhdessä Anu Hälvän kanssa,jossa taustalla toimii Aku Toivosen kokoama orkesteri. Ensi vuoden puolella on tulossalisäksi uusi pitkäsoitto.Kotona odottavat vaimo ja kaksi pientä poikaa, jotka ovat jo musiikillisesti varsininnokkaita.- Ei tässä työt lopu kyllä kotonakaan, sillä pojat täyttävät nyt syyskuussa 1 ja 3 vuotta,ja ovat varsin kovat tappelupukarit keskenään. Niin ja hyvät muusikot heistä on jotulossa. Rumpujen soittaminen tuntuu olevan aika hyvin verissä. Lauluintoakin löytyyainakin vanhemmalla pojalla, vaikka kummaltakaan ei intoa puutu. Iskän mukana onkovasti yritetty laulaa, Tomi kertoo hymyillen.Markkola on pyörittänyt menestyksellisesti kesäisin jo useamman vuoden ajan Riihimäen Riutanharjun lavaa, joka on vaatinut niinikään oman panostuksensa miehen ajasta. Tomi toivoo, että tanssipaikat alkaisivat tehdä aktiivisemmin yhteistyötä kulttuurin ylläpitämiseksija kehittämiseksi. Siten voitaisiin myös saavuttaa mittavampia tuloksia, josta kaikki voisivat hyötyä.Riutanharjulla on riittänyt yleisöä entiseen malliin, eikä suuria heittoja ole ollut.- Polttoaineiden kallistuminen on ehkä hieman vaikuttanut siihen, että ihmiset eivät aja enää niin pitkiä matkoja. Tämä ala on toisaaltaeräänlaista aaltoliikettä, mutta aikalailla samoja väkimääriä käy edelleenkin. Olen kiertänyt jo kaksitoista vuotta lavoja, enkäole havainnut, että mitään suurta mullistusta tai lamaa olisi tulossa. Myös nuoria on näkynyt mukavasti ja yhä enemmän tanssinharrastajia.Kaikkia yleisöryhmiä kuitenkin tarvitaan onnistuneeseen tanssi-iltaan, ja että toiminta on taloudellisesti kannattavaa, Tomipohdiskelee.Kari Piironen – Viitasaaren ”Pavarotti”Tangokuningas Kari Piironen viettää tänä vuonna 20-vuotisen kuninkuustaipaleensajuhlavuotta. Kulunut vuosi on ollut täynnä keikkoja niin tanssipaikoilla kuin monissa eritapahtumissakin. Laulajan taustalla soittaa Caminito -orkesteri, joka on neljän nuorenmiehen muodostama kvartetti.- Pistän keikalla itseni aina 110-prosenttisesti peliin ja vuorovaikutus yleisön kanssa onollut siten hirveän hyvä. Töitä on kentällä riittänyt, vaikka en ole hirveästi keikkunutkaantuolla lehtien palstoilla ja asun Kehä III:sen ulkopuolella kaukana Keski-Suomessa, KariPiironen mietiskelee.Tangokuninkaalla on ollut myös useita konsertteja ja sama tahti jatkuu loppuvuottakohden. Syksyllä on tiedossa Sinitaivas-konserttikiertue, jossa mukana ovat kesällä valitutuudet tangokuninkaalliset Hanna Talikainen ja Jukka Hallikainen sekä MarionRung.Tangokuningas vietti heinäkuussa Jämsän Iskelmähimos –tapahtumassa lisäksi uudenalbuminsa levynjulkkareita. Ilmestynyt Juhlalevy oli järjestyksessään jo yhdeksäs pitkäsoitto ja sisältää kymmenen uutta sekä kymmenenaikaisemmin levytettyä kappaletta tangosta disco-musiikkiin.Piironen asui vuosia Ruotsissa, kunnes hän voitti toisella yrittämällään tangokuningas-tittelin vuonna 1988. Koko elämä muuttuisilloin kertaheitolla.- Elämä muuttui täysin, sillä jättäydyn silloisista töistäni ja aloin tekemään täysipäiväisesti laulajan uraa ja sillä tiellä ollaan 20 vuottanyt oltu, eikä loppua näy. Keikkailu on edelleenkin yhtä hauskaa kuin urani alussa, Piironen muistelee.Ensialkuun Kari teki keikkaa Ruotsista käsin, mutta lopulta hän päätti palata kokonaan takaisin Suomeen vuonna 1996. Kari asuunykyään nuoruutensa maisemissa Viitasaarella, kauniissa Keiteleen järven Vermatsaaressa. Ensin hän rakensi sinne kesämökin vuonna-86 ja kymmenen vuotta myöhemmin myös oman talon. Mies kävi syntymässä Mellilässä Loimaan kupeessa ja hän on asunut lapsuutensaaikana ympäri Suomea, kunnes vuonna -60 perhe muutti äidin syntymäpitäjään Viitasaarelle.Vapaa-aikanaan tämä entinen metsuri ja metallimies tykkää pilkkoa polttopuita, eikä vallan niin vähääkään. Kalastus on myös hänensydäntänsä lähellä ja jossain vaiheessa Kari harrasti metsästystäkin, mutta nyt tämä ajanviete on jäänyt pois. Isoin kala, jonka hän onsaanut, tarttui toissa keväänä pyydykseen, sillä katiskassa rimpuili silloin mahtava toista metriä pitkä 9 -kiloinen hauki.- Kevään aikana kalastin ja fileerasin sellaisen satakunta haukea. Hyvinhän ne peratut kalat kelpasivat ihmisille. Kun ottaa vainisommat piikit pois, niin se hidastaa myös ruokailutahtia, eikä tule syötyä liian nopeaa, Piironen naurahtaa.UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSAiskelmä- ja Tanssimusiikkiauusilla äänilevyilläTätä Suomi tanssii –listan laatijat arvostelevatkotimaisia uutuusalbumeja.Martti Metsäkedon Tanssiorkesteri - Taas tanssitaan- Valloittavalla ja perinteisellä tyylillä esitettyä musiikkiaparhaisiin tansseihin. Huipputyylikäs albumikokonaisuus.Louis Prima -veto on soitannollisesti massiivisen svengaavaakuultavaa. Vineton kellot, vai mikä se oli? Pertsa- Kaksi kertaa peräkkäin suomen suosituimmaksi tanssiorkesteriksivalittu poppoo pistää parastaan eli näyttää malliajälleen kerran toisille ns tanssiorkestereille millainen pitääolla tanssijoille suunnattu cd. Muut tanssiorkesterit levyttävätradioystävällistä musiikkia joka soi sitten radioaalloilla,mutta tanssilattialla jengi arvuuttelee mitenkähän tätäkinviisua pitäisi tanssia... Tanssilajien kirjo levyllä todella monipuolinen,josta johtuen tanssinharrastajat taatusti ostavattämän cd:n. Arvosanana annan joka osa-alueelta täydenkympin! JukeSuvi Teräsniska - Särkyneiden sydänten tie- Muutaman sinkun perusteella voitiin odottaa hyvää kokocd:tä eikä ole petytty. Minusta varsin toimivaa Suomi-iskelmäähyvillä taustoilla. Livenäkin olisi tietysti kiva kuullaSuvia. Silloin kuulisi minkälainen ohjelmisto on tanssijoilletarjolla... Juke- Laulaja, josta kuullaan tulevaisuudessa paljon. PäiviKarppinen / Radio Kajaus, Kajaani – Kainuu – Kuusamo-Koillismaa- Tällä kertaa ykkösen valinta oli itsestään selvä. Nuori tyttöja tällainen ääni! Suvi hurmasi minut heti ensisinkullaan jalevyä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Pauliina Parto,Radio MantaKari Piironen - Juhlalevy- 20 vuotta sitten tangokuninkaaksi valitulta Karilta on ilmestynytjuhlalevy, joka sisältää puolet uutta materiaaliaja puolet vanhempaa materiaalia. Tanssilajien kirjo on suhtmonipuolinen ja taustatkin ovat kunnossa, joten matot rullalleja tanssimaan... Juke- Hyvä tanssilevy, voi valita kappaleen kuin kappaleen jaaina toimii. Esitys on varmaa ja sujuvaa. Rami- Hyvä kokonaisuus levyssä on kappaleiden valinnassa.Hyvin toteutettu teknisesti on ja huoma, että kokemustaartistilla on vaikka muille jakaa. Hyvä levy. HaroldSimo Silmu – Punaisessa talossa- Simo Silmu osoittaa kolmannella sooloalbumillaan kohoavansasuomalaisten mieslaulajien kärkikastiin. Miehenääni kypsyy aromikkaaksi hyvän viinin tavoin. MarjaTuomisaari, Radio Sun, Pirkanmaa - Satakunta - Kanta-Häme- Yksinkertaisesti: Simo Silmun laulanta kantaa ilman Yölinnunsiipien havinaakin. Pauliina Parto, Radio Manta,Vammala-NokiaTaivalkunta Beat – Kaunis kulkija- Kitarapohjainen iskelmöinti toimii aina. Tossu notkuu...Jussi Häkkilä, Radio Pooki, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa,Meri-Lappi- Rauhallinenkin levy toimii ja pistää ajattelemaan. PäiviKarppinen, Radio Kajaus, Kajaani – Kainuu - KuusamoVarjokuva – Toinen tie- Upea tunnistettava soundi - tunnelma vertaansa vailla;suvi-illan - ja yön taikaa. Jyrki Hakanen, Radio Sun, Pirkanmaa- Satakunta - Kanta-HämeWWW.TANSSIVIIHDE.FI21

TANSSIkoko suomi tanssiiteksti: heikki Merihaara / kuva: jaana vuorenpäähaastattelussa Ilkka vainioLauluntekijä Juha Vainio (1938-1990) otti riimityksillään paikkansasuomalaisten sydämissä siinä missä Repe Helismaa, Veikko Lavi ja JuiceLeskinen. Vaikka Junnu ei enää keskuudessamme olekaan, hänenmuistonsa elää vahvana.Junnun poika, levy-yhtiöpomo Ilkka Vainio (s. 1960) on ollut mukanasuunnittelemassa lukuisia tapahtumia ja julkaisuja Juhan syntymän70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.Ilkka on itsekin musiikin monitoimimies; hän on tehnyt satoja sanoituksiahuippuartisteille. Lisäksi Ilkka vaikuttaa muun muassa lukuistenlaulukilpailujen tuomaristossa.Minkälaiset musiikilliset eväät lapsuudenkotisi sinulle antoi?- Parempaa ei olisi voinut olla. Suvussamme on ollut useitamuusikoita, ja isä nousi loistavaksi esiintyjäksi, sanoittajaksi jasäveltäjäksi. Hänen kanssaan kiersin monet kiertueet ja keikat.Mieleeni on jäänyt muun muassa Irwinin ja Juhan yhteiskiertue1960-luvun lopussa. Tapasin lukuisia taiteilijoita CarolastaKoivistolaisiin.Mitä teet nykyisin työksesi?- Olen Edel Recordsin tuotantopäällikkö. Olen mukana nykyistentähtien tuotannossa sekä uusien valitsemisessa. Teen yhteistyötälukuisten säveltäjien ja sanoittajien kanssa. Itse olen sanoittanut700-800 eri huippuartistien levyttämää laulua. Lisäksi olentoimitusjohtajana Saarnipuu Kustannuksessa. Ostan lauluja jakustannan niitä levylle. Työllistän suuren joukon muusikoita jalauluntekijöitä.Mihin suuntaan suomalainen tanssimusiikki on kehittynyt?- Entisaikaan oli vain muutama suuri tähti, mutta tänä päivänäTuotantopäällikkö Ilkka Vainio on ylpeä kymmenencd:n boksista, jolla kunnioitetaan Junnu Vainionelämäntyötä.Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuudenhenkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsäsekä miten he kokevat sen merkityksen.heitä on runsaasti. Musiikkikoulutus on tuottanut tulosta, samoinlukuisat laulukilpailut. Nimilista on pitkä: Jari Sillanpää, ArjaKoriseva, Saija Varjus, Mika Pohjonen, Tommi Soidinmäki,Marita Taavitsainen ja niin edelleen. Tuoreet tangokuninkaallisetHanna Talikainen ja Jukka Hallikainen ovat loistavialaulajia ja Jenna Bågeberg on kehittynyt valtavasti. Mikko Mäkeläinenja Myrskylyhty menestyy, samoin Varjokuva. Unohtaaei pidä vanhoja staroja, kuten Tapani Kansaa tai Markku Aroa.Iskelmä voi tänä päivänä hyvin.Olet omalla panoksellasi ollut mukana luomassa suomalaisialegendoja. Voitko mainita heistä muutamia?- Minulla on ollut kunnia toimia esimerkiksi Paula Koivuniemen,Eija Kantolan, Kari Tapion, Eino Grönin ja JopeRuonansuun kanssa. Nuorempaa polvea on edustanut NylonBeat. Tekstejä olen tehnyt muun muassa Sipi Castrénin salanimellä.Miten parhaat hitit syntyvät?- Artisteilta vaaditaan särmää ja rohkeutta olla oma itsensä. Menestyskappaleenmelodia on tarttuva ja teksti koskettava. Arvostanmyös riimityksiä ja sanojen soljumista. Lauluntekijän onmentävä artistin sisimpään ja mietittävä, mikä hänelle sopii. Hyvätfiilikset voivat olla yhdestä sanasta tai värssystä kiinni. Näinovat syntyneet muun muassa Valaise yö, Kuka pelkää Paulaa,Seksi vie taksi tuo, Tartu tiukasti hanuriin ja Sata suudelmaa.Itselläsi on pitkä kokemus laulukilpailujen tuomarina. Onkokilpaileminen ainoa tie menestykseen?- Ei toki. Kilpailujen avulla on silti helppo löytää hyviä tähtiä.Kiitorata-ohjelma toi estradeille esimerkiksi Anna Erikssoninja Nylon Beatin. Samoin Idols-formaatti on tuonut erinomaisialaulajia. Kukaan ei tule hakemaan tuntematonta kykyä kotoa –kyllä hänet on jollakin tavalla aktivoitava.Mitä ajattelet nykyisten radiokanavien musiikkitarjonnasta?- Olen ilahtunut Iskelmäradiosta, joka tekee hienoa työtä iskelmämusiikinpuolesta. Iskelmäkanaville olisi enemmänkin kysyntää.Nykypäivän kolmekymppiset ovat löytäneet sen musiikin,jota heidän vanhempansa aikanaan kuuntelivat. Jenkeillä oncountrymusiikki, meillä iskelmä.Kuinka usein käyt tanssilavoilla?- Työni vuoksi käyn katsomassa artisteja tai bändejä parin viikonvälein, kesällä useammin. Olen valitettavan huono tanssimaan,vaikka minulla on rytmi veressä. Tangomarkkinoiden hallitukseenkuuluva Martti Haapamäki on puolisonsa kanssa luvannutparantaa tulevaisuudessa tanssitaitojani. Tango näyttää hienoltaja siinä pääsee tarrautumaan partneriin mukavasti. Toinen minuamiellyttävä tanssi on valssi.Miksi suomalaiset ovat tanssikansaa?- Tanssiharrastus on siirtynyt Suomessa isiltä pojille ja äideiltätyttärille. Moni on löytänyt tanssin uudestaan, vaikka olisikinmuuttanut maalta kaupunkiin. Matkat eivät ole esteenä ja tansseissavoi käydä selvin päin. Parketilta löytää seuraa ja uusiaystäviä. Tanssit on hieno sosiaalinen tapahtuma ja monille viikonkohokohta.Millainen on hyvä tanssilava?- Hyvä artisti ja orkesteri pystyvät luomaan tunnelmaa vaikkaminkälaiseen paikkaan. Iloinen meininki ja aidot ihmiset ovattärkeitä. Tanssipaikan ei tarvitse olla palatsi, mutta on silti hyväpanostaa viihtyvyyteen ja palveluihin.Onko tanssikulttuurilla uhkakuvia?- Mielestäni ei. Palveluita on kehitettävä rohkeasti eikä turhanvakavasti. Kannustamme ihmisiä karaokeen laulamisen riemunvuoksi. Saman ajatusmallin voisi siirtää tanssilavoille. Tärkeintäon voittaa menemisen pelko – jokaisella on oikeus tanssiatyylillään.Keväällä tuli kuluneeksi Juha Vainion syntymästä 70 vuotta.Mitä tapahtumia juhlavuonna on järjestetty?- Keväällä pidimme Kulttuuritalolla upean, televisioidun konsertin,jossa esiintyivät muun muassa Kari Tapio, Katri Helena jaVesa-Matti Loiri. Samassa hengessä järjestimme konsertin KotkanMeripäivillä. Junnun lauluja ovat esittäneet myös nuoremmatlaulajat, kuten Ilkka Alanko, Johanna Kurkela ja SamuliEdelmann sekä Vicky Rosti. Juha Vainion rahaston sanoittajapalkinnotmyönnettiin Jukka Virtaselle ja Sinikka Svärdille.Kotkassa on syyskuun loppuun asti esillä Juha Metson valokuvanäyttelyJuhasta. Albatrossi ja Heiskanen –näytelmä on saanuthyvän vastaanoton jo parissakymmenessä kaupunginteatterissa.Millaisia julkaisuja juhlavuoden kunniaksi on tehty?- Toukokuussa ilmestyi tuplalevy sekä kymmenen cd:n boksi Legendanlaulut – kaikki levytykset 1963-1990 (Warner Music Finland).Se on myynyt todella hyvin. Paketissa ovat kaikki Juhanlevyttämät 245 laulua kirjan kera. Lauluista 136 on ensimmäistäkertaa cd-muodossa. Mukana on myös aiemmin levyttämättömiälauluja. Pidän boksin julkaisemista vuoden kulttuuritekona.Olen jakanut boksia opetusmateriaaliksi nykyisille säveltäjille jasanoittajille. Lisäksi julkaisimme alkuvuodesta Pahojen poikienkaraoke-cd:n. Se saa jatkoa lokakuussa, jolloin ilmestyy toinenkaraoke-cd nimellä Matkalla pohjoiseen.Millaiselta tulevaisuutesi näyttää?- Ei tässä vielä eläkkeelle lähdetä. Moni juttu on kesken. Kehitynmatkalla ja yritän tehdä parhaani. Samalla saan nauttiayhteistyöstä hienojen ihmisten kanssa. Ihmisiltä tuleva palautekannustaa jatkamaan. Haaveenani on tehdä joskus teksti Vesa-Matti Loirille. Ja Juha kulkee yhä matkassa mukana. Albatrossinliito jatkuu.Alemana Dance Center, PORIpuh. (02) 5480 759fax (02) 5481 077Alemana Dance Center, JKLpuh./fax (014) 612 488Alemana Shop, TampereLaaja ja laadukas valikoimatanssikenkiä, tanssiasujaja muita alan tuotteita!Tilaa esittely tilaisuuksiisi,soita puh. 0400 591 646tai sähköpostitsealemana@co.inet.fiKatso liikkeidemmetarkemmat aukioloajatja yhteystiedotnettisivustoltamme!Alanammattilainen30 vKatso juhlavuodentarjoukset ja käyTUTUSTUmassa tuotteisiinwww.alemana.fi22TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

käy tanssimaanKäy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajiennäkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaisetja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliitonohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajienjoukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassaon mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona,tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin,sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä jaomaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii LiisaKontturi.teksti ja kuvat: pirjo ja tommi koivularock´n´swing tanssit tanssilavoillaTANSSIHenkilökuvaPirjo ja tommi koivulaPirjo ja Tommi ovat paritansseille sydämensä menettäneitätanssijoita. Heidän tanssilliset juurensa ja innoituksen lähteensäovat ainutlaatuisilla suomalaisilla tanssilavoilla, ja lavatanssitovat edelleen lähellä heidän sydäntään. Ennen rock’n’swing tanssiuraansamolemmat kilpailivat vuosia vakio-, ja latinalaistansseissa,Pirjo Kuopiossa ja Tommi Tampereella. Yhteinen tanssitaivalalkoi vuonna 1995 boogie woogien merkeissä ”ja siitä se ajatus sittenlähti”. Tänään palkintokaapista löytyy mm. SM-, PM-, EM- ,jaMM-pokaaleita, kirkkaimpana MM-kulta. Pirjo ja Tommi asuvatTampereen kupeessa Viialassa, josta käsin kiertävät päätoimisinatanssiammattilaisina levittämässä vapaiden paritanssien ilosanomaa:…vapaata, letkeää, rentoa, svengaavaa ja iloista. Tanssi sujuunäennäisen saumattomasti ja kuitenkin se mitä tanssilattiallatapahtuu, syntyy juuri sillä hetkellä. Mies vie ja nainen seuraa, eivikisten vaan leikitellen ja musiikkia tulkiten...Opetusryhmistä löytyvät kaikki ikäluokat lapsista varttuneisiinja kaikki taitoluokat aloittelijoista maailman tason huippu-urheilijoihin,tansseina pääasiassa rock’n’swing -tanssit ja lavatanssit.Pirjo ja Tommi ovat Tanssiurheiluliiton rock’n’swing -tanssien valmentaja-,ja tuomarikouluttajia, ja tuttu näky rock’n’swing -tanssikilpailujenja erilaisten lavatanssikilpailujen tuomaristoissa.Kotimaan lisäksi Pirjo ja Tommi kiertävät ahkerasti myös ulkomailla,sekä opettamassa, että itse oppimassa. Kehittyminentanssijana vaatii oppimisen halun lisäksi oikeanlaista nöyryyttäuusien asioiden edessä.Suomalainen lavatanssikulttuurion kansainvälisestitarkasteltuna ainutlaatuinenilmiö. Suuret ikäluokat ovat tavanneettoisensa tanssilavoilla ja heidännuoruudessaan lavoja olikin jokakylässä. Kansainväliset disko- ja pubikulttuurittoivat 70-, ja 80-luvuillaSuomeenkin uusia vaihtoehtojavapaa-ajan viettoon ja tanssilavathiljenivät. Suurin osa pienistä kylälavoistalopetti toimintansa. Kustannustehokkaanyhdistyspohjaisen toimintamallinsaansiosta kaikki lavat eivätonneksi kuolleet. Tanssiva yleisöalkoi kuitenkin pikkuhiljaa ikääntyäja tulevaisuus näytti melko synkältä,kunnes 90-luvulla tapahtui jotain jokapiristi tanssilavakulttuuria.Suomeen rantautui 90-luvulla uusiaparitansseja jotka varsinkin nuoremmatlavoilla kävijät ottivat hetiomikseen. Näissä tansseissa myöskilpailtiin, mutta vapaasti vietyinätansseina ne sopivat hyvin myös tanssilavoille.Kyse oli ns. rock’n’swingtansseista: boogie woogie, lindy hopja bugg.Rock’n’swing tanssit eivät 90-luvullatullessaan olleet suomalaisilleaivan uusi ilmiö. Kilpatanssina ja jossainmäärin myös lavatanssina meilläon 50-luvulta asti tanssittu jiveä,rock’n’rollia ja lavajiveä eli fuskua.Uudet rock’n’swing tanssit vahvistivatmyös näiden vanhojen asemaa janiidenkin harrastus alkoi yleistyä.Vaikka rock’n’swing tanssit ovatsyntyneet nuorisotansseina, niitäharrastavat tänään kaikenikäiset ihmiset.Ne sopivatkin hyvin kaikenikäisille sillä sen minkä vanhemmatjalan nousussa nuoremmille häviäväthe voivat korvata iän mukanaantuomalla karismalla ja kokemuksella.Musiikin tulkinta ja improvisointiovat vapaasti vietyjen rock’n’swingtanssien tärkeimpiä elementtejä ja neovat mukana tanssissa heti alkeisopetuksestaalkaen.BuggBuggin juuret ovat Jitterbuggissa jamuissa 50-luvun rock’n’roll tansseissa.Omaksi tanssikseen se alkoikehittyä 50-luvun lopulla Ruotsissa.Suomessa buggia on vähäisessä määrintanssittu jo syntymästään saakka,mutta varsinainen valloitusretki alkoi90-luvun lopulla. Tällä hetkellä buggleviää tanssilavoilla kulovalkean tavoin.Bugg on tanssina yksinkertaisuudessaannerokas. Helpoimmillaanse on rytmikästä kävelyä musiikintahtiin, mutta erilaiset askelvariaatiot,vauhdikkaat kuviot ja musiikintulkinta antavat haastetta kokeneimmillekintanssijoille. Seuraajan perusaskel,ilman vientiä, on askeleitapaikalleen alkaen oikealla jalalla musiikinykkösiskulta. Viejän askelluson vapaa, mutta sen tulee olla harmoniassaseuraajan askelluksen kanssa.Kuvioissa seuraaja liikkuu viejän ohjaamaansuuntaan, viejän ympärillämyötäpäivään kiertäen, suoraviivaisemminkohti viejää ja poispäin viejästä tai jotaintältä väliltä. Kaikki seuraajan liikesuuntienvaihdokset ovat fyysisesti vietyjä ja ne tapahtuvatpääasiassa musiikin parittomilla iskuilla. Pari voitanssia paikallaan tai kiertää lattiaa vastapäivään.Musiikki, johon buggia tanssitaan, on hyvinmoninaista. Periaatteessa melkein mikä tahansanelijakoinen rytmimusiikki käy. Tämän ansiostabugg toimii hyvin erilaisissa ympäristöissä. Musiikkivoidaan valita siten, että se on kohderyhmälletuttua ja mieluista. Bugg on vapaasti vietytanssi, eli tanssijoilla ei kisoissakaan ole valmiitakoreografioita, vaan tanssi etenee miehen viemänä.Viennin tulee olla kevyttä mutta selkeää jatanssin tulee soljua juoheasti musiikkiin.Viime vuosina bugg on kehittynyt entistätanssillisempaan suuntaan ja musiikin tulkinnanmerkitys on kasvanut. Tämä on lisännyt bugginkiinnostavuutta myös edistyneempien tanssinharrastajienkeskuudessa.Bugg on on myös virallinen kilpalaji WRRC:ssä(rock’n’swing tanssien maailmanliitto) ja IDO:ssa(toinen tanssin maailman liitto). Siinä kilpaillaanvuosittain MM-, ja EM-tittelistä. Bugg on saanuttunnustusta myös vakio- ja latinalaistanssien piireissäsillä vuonna 1995 se valittiin vuoden tanssiksitanssin maailmankongressissa Blackpoolissa,Englannissa.•Kahvila • Ravintola • HesburgerParkano (3-tien varrella) • Aukioloajat • su - to 9 - 23 pe - la 9-24•TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT••TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT•TERVETULOA TUTUSTUMAAN!Pitkäkatu 35, 44150 ÄänekoskiGSM 040 505 2507E-mail: dancestopoy@pp.inet.www.dancestop.WWW.TANSSIVIIHDE.FI23

TANSSIteksti ja kuvat: jaana vuorenpäätanssi - koko perheenyhteinen harrastusTanssi sopii kaikenikäisille ja -kokoisille. Se on monipuolinenliikunnallinen harrastus ja hauskaa ajanvietettä, jossa myössosiaaliset taidot kehittyvät ja sitä voi harrastaa vaikka kokoperheen voimin.Eijasta on tärkeää, että lapset saavatensituntuman tanssimiseen alan ammattilaistentoimesta jo mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa, sillä tällävoidaan luoda nuorille oikeanlainenja positiivinen kuva harrastuksesta.Tanssinopetus olisi hyvä saada sitenkoulujen liikuntatunneille aivan vakinaiseksiliikuntalajiksi. Vaikka tanssiei heti innostaisikaan lapsia aktiivisenaharrastusmuotona, saattaa kynnystanssimiseen olla kuitenkin huomattavastipienempi hieman vanhemmallaiällä.Hauska harrastusOlgasta kaikista mukavin tanssi onFoksi, mutta muutkin lajit viehättävät.Myös Pauli pitää Foksista, eikä Valssikaantuottanut ongelmia. Perheenpienin eli Osmo tykästyi puolestaanLetkajenkkaan. Toistaiseksi se onkinainoa laji, jota tämä pikkumies osaa,sillä Osmo oli kakkosluokkalaisenahieman liian nuori osallistumaan koulussatapahtuvaan opetukseen.Tanssimisessa on lasten mielestäkaikki kivaa, sillä sitä on yksinkertaisestivain hauska harrastaa. Oppejakäytiin myös kesän mittaan kokeilemassakevään tapahtumasta tutuksitulleella lähilavalla. Tansseihin mentiinheti alkuillasta ja kotiin lähdettiinyleensä jo puolen yön aikaan, vaikkalapset eivät olisi aina halunneetkaanvielä silloin poistua paikalta. Muutamahieman pitempään valvottu ilta loma-aikaanei sinänsä haitannut lapsiaja unikin tuli hyvin tanssien jälkeen.Kysyttäessä lasten suosikkiartistia,esiin nousi heti Tiina Pitkänen, jokaoli yhtyeineen myös edellä mainitunlastentapahtuman esiintyjänä.Lasten tanssitaito ja -innokkuusovat herättäneet niin ikään paikkakunnanihmisissä ihailua ja kannustusta.- Pauli ja Olga ovat saaneet paljonhyvää palautetta ympäri kylää. VarsinkinPauli on erottunut joukosta,sillä muita hänen ikäisiään poikia eiole juuri tanssimassa ollut, Tuomo jaMaarit Bro kertovat.Näin syksyn saapuessa ovat kesälavatsulkeneet ovensa. Perhe onkinnyt miettinyt, missä he voisivat käydäyhdessä tansseissa aina silloin tällöin,että lasten tuntuma opittuihin tansseihinsäilyisi. Nälkä kasvaa aina syödessäja jokin uusi tanssilajikin olisimukava opetella.Bron perhe haluaa lämpimästisuositella tanssin harrastusta kaikilleperheille. Tanssi on hauskaa ja hyvääliikuntaa, jota on kiva harrastaa yhdessä.Heistä olisi niin ikään miellyttävää,että lapset saisivat lisää uusiaikäisiään tanssikavereita. •Viime toukokuussa Mahnalanympäristökoulun opettajatyhdessä paikallisen maamiesseuranja Mahla ry:n kanssajärjestivät koulun oppilaille LastenKevätillan valssi -tanssitapahtumanidyllisellä Mahnalan kesälavalla, jokasijaitsee keskellä kaunista Hämeenkyrönkansallismaisemaa. Kaikentarkoituksena oli opettaa lapsille perinteisiälavatansseja, mutta myös talkootoimintaaja siirtää eteenpäin vanhaailtamaperinnettä. Oppilaat ainakolmannesta kuudenteen luokkaanosallistuvat siten tanssimisen lisäksilipunmyyntiin, kahvilatoimintaan jaerilaisten pelien järjestämiseen.Tansseja opeteltiin koulun liikuntatunneillaahkerasti ennen varsinaistatapahtumaa, johon harjoitukset lopultahuipentuivat. Tanssilajeina heilläoli opetussuunnitelmassa neljä eritanssilajia; Valssi, Bugg, Letkajenkkaja Foksi. Tytöt olivat alussa ehkähieman innokkaampia kuin pojat,mutta lopulta tanssi vei heidät kaikkimukanaan.Perhe tanssiiTanssikärpäsen purema iski tapahtumanmyötä myös koko Bron perheeseen.Vanhemmat olivat joskuskymmenen vuotta sitten olleet tanssikursseilla,mutta harrastus jäi aivanalkumetreilleen ajan puutteen vuoksi.Perheen äiti Maarit (32) ja isä Tuomo(27) sekä lapset Pauli (12), Olga(10) ja Osmo (8) päättivät jatkaa yhteisinyksityistunnein lasten koulussaopittuja taitoja, sillä jälkikasvu oliniin innoissaan tanssimisesta.- Heitin tapahtuman jälkeen lapsilleehdotuksen hieman huumorilla, ettämitä jos varataan perheaika tanssikursseilleja he riehaantuivat heti ajatuksesta,kertoo Maarit Bro nauraen.Tanssinopettaja Eija Puraselletehtävä perheen opetuksesta oli mieluinen.- Pidän lasten kanssa työskentelystä,sillä se on aivan erilaista kuinaikuisten opettaminen. Lapsilta saasuoraa palautetta, ja heistä huomaaheti, jos jokin ei miellytä, Eija luonnehtii.Perheen vanhimmat lapset Paulija Olga Bro tanssinopettajaEija Purasen opissa.24TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

teksti ja kuva: joni armioMinun tarinani - joni armiotanssivamuusikkoAloitin tanssiharrastukseni työkaverini innostamana,ja myös perhesuhteiden muututtua kointarvitsevani muuta ajateltavaa ja tekemistä. Minulletanssi oli keino selviytyä elämänmuutoksesta, jollekintoiselle sitä on ehkä postimerkkien keräily, kalastus taipahimmassa tapauksessa viinan juonti.Ensimmäiset tanssini oli tapaninpäivänä –06 KangasalanKisarannassa, jossa vietin tunnin kahvion puolella. Enuskaltanut mennä lattialle, vaikka olin jo pari kuukauttakäynyt tanssikoulu Tanssiksessa. Lavatanssikokemustaminulla ei ollut, mutta tanssi lajina oli tuttu, sillä olen harrastanutnuorisosarjassa kilpatanssia, jonka lopetin –85.Musiikki vei kaiken aikani jo silloin. 13-vuotiaana aloitinrumpujen ja basson soiton ja lukioikäisenä soitinkin joeräässä bändissä, toisin sanoen tein keikkaa. Musiikin harrastamisestatuli myöhemmin ammattini: soitan TampereFilharmoniassa ja omaksi ilokseni ja päätyön vastapainoksiteen tanssikeikkaa Tanssiorkesteri Johanderin kanssa.Kävin useammankin kerran tansseissa ottamatta kuitenkaantanssiaskeleita. No kaipa sitä sitten lopulta uskalsihakea naista tanssimaan. Minun luonteellani se vaati kyllärohkeutta, jota sain harjoittelemalla. Ajattelin, että kivempisittenkin tanssia, kuin vain katsella muiden tanssivan.Tanssiharrastus on ehkä jopa parantanut itseluottamustani,mutta toivottavasti ei liikaa. Alussa tuntui, että opinhelposti ja olin myös hyvin innostunut oppimaan, jottapärjäisin lavatansseissa. Tanssin opettelussa vaaditaanpaljon kärsivällisyyttä, jota minulla ei valitettavasti ainaole. Mikä onkaan sen mukavampaa kuin liikkua musiikintahdissa ja hetkittäin tulkita musiikkia. Tanssilajeista eniteninnostuin tangosta ja fuskusta, myös sambasta fuskunatanssien.En tiedä, miltä tangon ja fuskun tekemiseni näyttää,mutta ainakin se itsestä tuntuu hyvältä, jos vain minuamusiikki sytyttää. Onko sillä sitten väliä, miltä se näyttää,kunhan itsellä ja ehkä daamillakin on kivaa? Tietystihaluan myös oppia tanssimaan hyvin: ihailenkin kilpatanssijoidentapaa tanssia tangoa ja Swing TeamiläistenSwing-tansseja, kuten boogie woogia ja lindy hoppia.Kärsin siitä, että soitetaan huonosti tai mitäänsanomattomasti.Mielestäni hyvissä käsissä huonokin musiikkisytyttää tanssijan ja huonoissa käsissä hyväkin sävellysvoidaan pilata huonolla maulla ja otteella. Toisin sanoenyksinkertainen huonokin biisi voidaan soittaa hyvin: paljonon siis kiinni muusikoista ei kappaleesta. Tango ontulinen tanssi. Tarkoitan, että tangon karaktääri ei olevetelä, vaan siinä pitää olla luonnetta, mihin vaikuttaapaljon muusikon ote, eli se kuinka soittaja komppaa tangon.Myös hyväkään laulaja ei pelasta bändin huonoasoittoa.Minua sytyttää hyvin soitettu musiikki, jonka ei tarvitsevälttämällä olla laulettua. Yksi lempitansseistani onhidas valssi, joka valitettavasti soitetaan usein alitempoisesti.Samba taas on helposti liian nopea tanssittavaksi.Kaikella kunnioituksella soittajia kohtaan myönnän, ettätanssimuusikon työ on haastavaa, sillä musiikin lajejaon monia, ja soittajan täytyisi hallita tanssijoille sopivatempo ja tyylinmukaiset kompit. Esimerkiksi cha chachaata rumpali saattaa soittaa beat-kompilla, mikä ei oletyylinmukaista komppaamista.Tanssin harrastajan täytyy sietää ns. huonoja tansseja.Sanotaankin, että joka kuudennet tanssit ovat hyvät.Nykyään käyn tansseissa fiiliksen mukaan, haluanenemmän laatua kuin määrää. Jatkossa ajattelin keskittyäharjoittelemaan niitä tanssilajeja, joista pidän, mm. haluaisinoppia boogie woogia.Yritän välttää ruuhkatansseja ja hakeutua jalalle sopivantanssimusiikin pariin. •teksti: henna hietakangas / kuvat: jaana vuorenpääharrastuksenaomaa luokkaansa!Lavatanssit ovat monipuolinen ja montaeri tekijää yhdistävä harrastus. Siinä nivoutuuyhteen niin liikunta, musiikki kuinystävien/tuttavien tapaaminen. Illan aikananähdään ja koetaan paljon asioita,joita muistellaan usein vielä pitkienkin aikojenjälkeen. Lavatansseihin voi lähteä,vaikka ei osaisikaan tanssia, sillä jo pelkkätunnelma lavalla on kokemisen arvoista.Ja kun kerran on tansseihin lähtenyt,niin lähtee varmasti uudelleenkin!”Rentoa meininkiä, hyviä tanssihetkiä– tutkimus lavatanssin harrastajista”gradu syntyi mielenkiinnostaSuomen tanssivaa kansaa kohtaan.Monien historiallisten myllerrystenvaikutuksesta huolimatta lavatanssion säilyttänyt asemansa tänäkin päivänä.Tutkimukseen osallistui 161henkilöä kahden tanssi-illan aikanaJyväskylässä ja Joensuussa. Tässä artikkelissakäydään läpi tutkimuksenantia.Saatujen tulosten perusteella voidaantodeta lavatanssin olevan pysyväliikunnallinen harrastus, joka ei oleiästä riippuvainen. Vastaajien ikähaitarioli laaja 19 vuodesta 69 vuoteen.Suurin osa oli aloittanut harrastuksensajo yli kymmenen vuotta sitten,ystävän tai perheenjäsenen innoittamana.Tärkeimmiksi tanssiharrastuksentavoitteiksi kerrottiin arjestairtautuminen ja ajanvietto. Merkittävääon myös liikunnan ilo, ihmistentapaaminen ja oman tanssitaidon kehittyminen.Lavatanssi on sekä parien että sinkkujensuosima harrastus. Tansseihinlähdetään yleisemmin oman parinkanssa, mutta yksinlähteminenkään eiole ongelmallista, johtuen siitä etteilavoilla ole niin voimakasta iskemiskulttuuriakuin baareissa.Naiset lähtevät miehiä useammintansseihin ns. tyttöporukalla. Tämänäkyy käytännössä siinä, että naisiaon tansseissa yleensä aina enemmän.Illan aikana tanssitaan keskimäärinneljä tuntia ja tansseihin on päästäväsäännöllisesti.Vastausten perusteella voi todeta,että tanssiharrastajat ovat muutenkinliikunnallisia, sillä lähes puolella ontanssin lisäksi joku muu liikunnallinenharrastus.Tanssi-ilta on odotettutapahtumaOnnistunut tanssi-ilta rakentuu monieneri tekijöiden ympärille. Erityisentärkeäksi koettiin hyvä ja monipuolinentanssimusiikki, toisten tanssijoidenvaikutus illan kulkuun ja tanssipaikanyleinen ilmapiiri.Yleiseen ilmapiiriin vaikuttaa muunmuassa paikalla olevien ihmistentoimiminen vallitsevien sääntöjenja normien mukaan. Esimerkiksi se,ettei tansseissa olla liian kännissätai käyttäydytä muuten häiritsevästi.Myös tanssipaikka puitteineenvaikutti vastaajien mukaan yleiseentunnelmaan. Lavoilla vallitsevaa tunnelmaakuvattiin keveäksi ja niilläkoettiin syntyvän usein omanlainen”tanssiyhteisö”.Hyvässä tanssipaikassa tulisi ainakinolla taitava orkesteri, hyvä lattiaja tilaa tanssia. Artistin / orkesterinpiirteissä korostui monipuolisuus,ammattitaito ja välitön suhtautuminenyleisöön. Tansseihin voidaan tullamyös muuten viihtymään, ei vaintanssimaan.Tanssimisella on merkitystä sellaisenaan,sosiaalisesti ja koko ihmisenolemuksen kannalta. Lavalla tanssiessapäähuomio ei kiinnity tanssiparinikään, kokoon tai ammattiin, vaansuosio perustuu tanssitaitoon. Ihmisilläon luontainen tarve hakeutuatoisten seuraan ja sosiaaliset kontaktittukevat myös persoonallista kasvua.Tulosten perusteella käy ilmi, ettätanssi vahvistaa myös itsetuntoa.Tanssiharrastuksen kautta tutustuumoniin uusiin ihmisiin ja tanssijoillaon yleensä laaja tuttavaverkko. •WWW.TANSSIVIIHDE.FI25

PALVELUKORTTITilaan Tanssiviihde lehden alk. numerosta __/______ itselleni lahjaksimääräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk)muutan tilaukseni kestotilaukseksiirtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään hetiosoitteen muutos alkaen ___/___200__ajaksi ___/___200__ - ___/___200__Entinen osoite tai lehden saajaSukunimiEtunimiLähiosoiteTANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAANLaaja valikoima, kaikkikoot suoraan myymälästäTANSSIKURSSITNON-STOPwww.pilvisteps.Postinumero Postitoimipaikka PuhelinUusi osoite tai lahjatilauksen saajaSukunimiEtunimitanssikouluPilviStepsSuuri ja monipuolinen tanssileiriSCANDIC SWINGSuomussalmella Pe – Su 24.-26.10.2008Pasilan asema 2. kerros, Helsinkipuh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.• Tanssikursseja 6 eri salilla• Lava- ja paritansseja kolmessa opetustasossa• Lisäksi Bailatinoa, Sanbicia, Afrikkalaista, Afrobrasilialaista tanssia• Kurssien vetäjinä: opettajia, ohjaajia, aktiiveja 15 henkilöämm TOMMI JA PIRJO KOIVULA• Iltaisin tanssia vauhdikkaasti kahdella eri salilla• Tanssileirimajoitus Scandic Kiannon Kuohut• Virkistyskylpylä käytössä, jossa la Karibialainen ilta• Edulliset leiri- ja majoituspaketitLisätietoja ja ilmoittautumiset:www.tanssikerhokavaljeeri.fi tai puh 0400-917446Sähköposti: tanssikerhokavaljeeri@suomi24.fiwww.scandic-hotels.com puh. 08-710770TANSSIKERHO KAVALJEERI RyE-mailtapahtumakalenteriSUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat.Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muutilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutusTK / 13.9 / Kati Koiviston jatkokurssit Valasrannalla, Yläne/ / www.tanssikurssit.fiTAP / 14.9. / Lavakauden päättäjäisest / Ikaalisten Kylpylä / runsaasti esiintyjiä,Tanssivihteen seminaari / www.hitit.fi ja www.tanssiviihde.fiTK / 20.9. /Tanssikoulu Tanssintahti Liisa Kontturi ja Lasse Paasikko Kiuruvedellä/ Elävää musiikin tulkintaa/ www.vuskarit.urli.netTK / 21.9. / Tii Alasimi ja Kimmo Lasanen: jatkotason tanssikurssi Kokkolassa /Hidas Valssi ja Rumba / www.tanssikoulusulava.fiTK / 26-28.9. / Tunturitanssii tanssitapahtuma Saariselällä / Foksi, Lava cha cha,Tango, Fusku ja Bugg / www.heinakengat.palvelee.fiTK / 27.9 /Tanssikoulu Onnenmaa Kuopiossa / www.tanssiseurajetv.fiTK / 3.-4.10. / Sari ja Jari Aaltosen jatkokurssit Ruusulinnassa / www.tanssikurssit.fiTK / 4.10. / Tanssikoulu Sulava/Tii Alasimi: jatkotason tanssikurssi Alavieskassa/ Fusku ja Tango / www. jammarit.netTK / 4.-5.10. / Sanna Hirvaskarin ja Marko Keräsen lattarikurssi. / Jatkotaso Rumba,Chacha, Jive, Salsa ja Samba / ennakkoilmoittautuminen /www.raahentanssiklubi.comTK / 5.10. / Tanssikoulu Sulava/ Tii Alasimi: jatkotason tanssikurssi Kemissä /www.swengijengi.netTAP / TK / 5.-6.10. / Syksyn Suuri Tanssiristeily / Vikingline m/s Isabella / tanssikursseja,tanssinäytöksiä, tanssiseurojen esittelyjä ja fanitapaamisia / Esiintyjinä Matti jaTeppo, Marko Lämsä, Johanna Pakonen ja Rami Rafael / www.auraviihde.fiKON / 8.-18.10 / Suomi Soikoon -konserttikiertue /Jukka Kuoppamäki, Aikamiehet,Korsuorkesteri, Pertti Keihäs ja Niilo Rantala sekä Eki Jantunen / www.auraviihde.fiTAP / 10.10 / Swingbileet Kuopiossa/ www.tanssiseurajetv.fiTK / 11.10. / Kati Koiviston tanssikurssit V2, Harjavalta / www.tanssikurssit.fiTK / 11.10. / Tanssikoulu Sulava / Tii Alasimi: tanssikurssi Seinäjoella / www.netikka.net/botafogoTK / 17-19.10 / Vuskarit Runnin Kylpylällä / rumba ja cha cha /www.vuskarit.urli.netTK / 19.10./ Liisa Kontturi & Lasse Paasikko tanssikurssit Turussa /www.tanssikurssit.fiTK / 19.10 / Guillermo Zayaksen soololattareita Kuopiossa / www.tanssiseurajetv.fiKON / 20.-30.10 / Tomi Metsäketo & Laura Voutilainen: Rooma - Helsinki - NewYork -konserttikiertue 2008 / www.auraviihde.fiTK / 24.-26.10 / Megaleiri / Sokos Hotelli Presidentti / www.staditanssii.fiTK / 24.-26.10 / Suomussalmi Scandic Swing tanssileiri / www.tanssikerhokavaljeeri.fiTK / 25.-26.10 / Kimmo Lasasen lavalattareita ja salsaa / www.tanssiseurajetv.fiTK / 25.-26.10 / Paritanssin tiiviskurssi Oulussa / www.tanssikoulusulava.fiTK / 1.-2.11 / Jalalla koreasti Vaasassa -tanssileiri / www.rolling.fiKON / 7.-16.11 / Sinitaivas Viihdekonsertti / Hanna Talikainen, Jukka Hallikainen,Marion Rung, Kari Piironen, Seitsemän Seinähullua / www.auraviihde.fiTK / 8.11 / Sanna Hirvaskari ja Marko Keränen Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.netTK / 14.-15.11. / Sari ja Jari Aaltosen jatkokurssit Turussa / www.tanssikurssit.fiTK / 15.11 / Marco Bjurström Kiuruvedellä / Liikuntahalli / www.vuskarit.urli.netTK / 15.11 / Tanssikoulu Sulava/Tii Alasimi: jatkotason tanssikurssi Alavieskassa/ Hidas valssi ja Bugg / www.jammarit.netTK / 22.11. / Kati Koiviston tanssikurssit V2, Harjavalta / www.tanssikurssit.fiTK / 22.-23.11 / Tanssikoulu Jari Aaltosen kaksipäiväinen jatkotason kurssi / Sarija Jari Aaltonen / Bugg, rumba, chacha, hidasvalssi ja fusku / ennakkoilmoittautuminen/ www.raahentanssiklubi.comTK / 22.-23.11 / Ari Halisen ja Kati Vestmanin Swingvalmennus / www.tanssiseurajetv.fiHUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassaaina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvätviereiseltä sivulta.LEHDEN TILAUSwww.tanssiviihde.fiLähiosoiteE-mailPostinumero Postitoimipaikka PuhelinTanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin.Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 €- määräaikaistilaus 12 kk / 25 €Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur.Ulkomaan postituslisä 4 eur.Ilmestyy neljäkertaa vuodessa!Helmikuu, ToukokuuSyyskuu, Marraskuu26TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008JaamediaPL 5733711 TAMPEREKirjemaksuKestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanootilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjaksonalussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintäänkolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaanuuden laskutusjakson alkaessa.Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso.Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansapidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksiilmoittamalla siitä tilauspalveluun.Yhteyshenkilö lehden tilauksissa:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.fiLehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella.

suomen seuratanssiliitto susel ry:njäsentanssiseurat alueittain www.susel.fiyhteistyöjäsenet:ETELÄ-SUOMEN LÄÄNIRock’n’Roll Dance Club Comets ry, HELSINKIwww.comets.fi, 050 387 7140Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKIei www-sivuja, 050 572 2779Tanssin Ilo ry, KIRKKONUMMIwww.tanssinilo.net, 045 133 3362Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLAwww. tanssikas.net, 040 824 2226Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTIwww.lavarit.com, 040 596 6962Möysän Nuorisoseura ry, LAHTIwww.tonttila-sali.com, 050 918 9402Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, LAHTIwww. jamroll.com, 040 560 9191Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTAwww. saiset.net, 040 543 8414Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJAwww.tanssifestivaalit.fi, 045 133 3362Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOOwww.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601Suomen Pyörätuolitanssiseura ry, PORVOOwww.pyoratuolitanssi.fi, 040 728 1425Tanssin Taitajat ry, VANTAAwww.tanssintaitajat.fi, 044 373 8165ITÄ-SUOMEN LÄÄNIScandinavian Culture Forum ry, JOENSUUwww.freewebs.com/cultureforum, +46 70 603 7373Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUUwww.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESIwww.vuskarit.urli.net, 050 354 2023Tanssiseura J & V ry, KUOPIOwww.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIOwww.tanssisavo.fi, 040 757 1821Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERIwww.lilat.com, 050 592 8449Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELIwww.tanssihullut.net, 040 550 0507Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMESwww.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188Dancing Foxes ry, VARKAUShttp://personal.inet.fi/urheilu/vjjs/dancing_foxes/040 776 2900Jumis-Palosten nuorisoseura ry/Viäntymättömät,VARPAISJÄRVI ,ei www-sivuja, 040 568 7624LAPIN LÄÄNITanssiseura Heinäkengät ry, INARIwww.heinakengat.palvelee.fi, 040-700 8146Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMIwww.swengijengi.net, 040 751 2550Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVIwww. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄwww.menomono.fi, 040 762 1254Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, ROVANIEMIwww. nastat.net, 040 736 1694Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄwww. plappi.fi/~seuratanssijat, 0400 131 229LÄNSI-SUOMEN LÄÄNILavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTAwww.tanssitossut.com, 050 366 3839Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄwww. tanssittaa.fi, 0400 544 970Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLAwww.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry,LAUKAA, www. kestavat.fi, 045 130 9040Tanssitaivas ry, PORIwww.tanssitaivas.net, 050 302 1331Rauman Dansseor ry, RAUMAwww.raumandansseor.net, 050 386 0692Salon Seuratanssi Klubi ry, SALOwww.salonseuratanssiklubi.com, 050 564 6382Botafogo ry , SEINÄJOKIwww.netikka.net/botafogo, 050 343 3858Fuskaajat ry, SEINÄJOKIwww.fuskaajat.fi, 040 551 8071Lavatanssiseura Monokas ry, SOMEROwww.somero.fi/monokas, 040 501 4841Tanssiseura Hurmio ry, TAMPEREwww.hurmio.fi, 050 374 9132Lavatanssikerho Sekahaku, TURKUwww.sekahaku.net, 0400 225 856Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKUwww.flyingsteps.fi, 040 578 6792Turun Kansantanssin Ystävät ry, TURKUwww.rytky.fi, 040 748 6610Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASAwww.rolling.fi, 040 589 0087Vaasan Viuhka ry, VAASAwww.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRIwww. geocities.com/mesikammenet, 0400 413 134OULUN LÄÄNITanssikerho Kavaljeeri ry, HAAPAJÄRVIwww.tanssikerhokavaljeeri.fi, 0400 588 589Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANIwww. casamba.fi, 0500 748 928Tanssikerho Jammarit ry, KALAJOKILAAKSOwww. jammarit.net, 040 557 8681Raahen Tanssiklubi ry, RAAHEwww.raahentanssiklubi.com, 044 574 3463Tanssiseura Iso O ry, OULUwww.iso-o.com, 040 505 9631RUOTSISaanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORGwww.saankoluvan.se, +46 73 953 4563• Alemana Dance Center www.alemana.fi Pori• Auraviihde Oy www.auraviihde.fi Turku• Dance Stop Oy www.dancestop.fi äänekoski• Extraviihde Oy www.extraviihde.fi Riihimäki• Finlanders Production Oy www.finlanders.fi Rauma• Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi Sirkka• Hotelli Ylläs Saaga www.yllassaaga.com ylläsjärvi• Kisa Ravintolat(Tanssipaviljonki Tulenliekki) www.tulenliekki.com Heinävesi• Leenan Kahvio www.leenankahvio.com Turku• Lehtimäki & Lehtonen Ay (Kapakanmäki) www.kapakanmaki.fiTuulos• MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) www.satulinna.net Hämeenlinna• Kaustinen Folk Music Festival www.kaustinen.net Kaustinen• Tapsan Tahdit www.tapsantahdit.fi Nokia• Ohjelmatoimisto Atlaswww.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku• Pipex (In Style) www.pipex.fi Vantaa• Piruetti Oy www.piruetti.fi Tampere• Pistohiekan Lava www.pistohiekanlava.net Puumala• Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi Saariselkä• Seinäjoen Tangomarkkinat Oy www.tangomarkkinat.fi Seinäjoki• Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi Piikkiö• Taikakuu Oy www.taikakuu.com Tampere• Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi Helsinki• Tanssikoulu Eija PuranenIkaalinen• Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi Leppävesi• Tanssikoulu Liisa KontturiOulu• Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi Helsinki• Tanssikoulu Sulava www.tanssikoulusulava.fi Oulu• Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic www.dancebic.com Joensuu• Tanssikoulu Vietävän Hyvää www.vietavanhyvaa.net Turku• Telexmyynti R.Koivisto Oywww.kyroskoskensuurlava.com Kyröskoski(Kyröskosken Suurlava)• Vihreät Niityt Oy UUSI www.vihreatniityt.net KiuruvesiJÄSENETUPAIKAT 2008Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta!• Aulavan lava, Alavus• Esakallio, Somero• Haikan lava, Pirkkala• Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio• Hotelli Rauhalahti, Kuopio• Höyryveturipuisto, Haapamäki• Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö• Kapakanmäki, Tuulos• Kerhola, Nokia• Kisaranta, Kangasala• Kohoniemi, Pielavesi• Krouvin lava, Hartola• Kulttuuritalo, Helsinki• Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski• Liperin lava, Liperi• Littoisten lava, Kaarina• Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi• Lusan halli, Kurikka• Martin Kievari, Hietama• Mäntymotelli, Karankamäki• Mäntyrinne, Savonlinna• Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo• Pesäkallio, Lahti• Petäjoen Paviljonki, Loimaa• Pistohiekan Lava, Puumala• Riutanharju, Riihimäki• Rönnin lava, Eräjärvi• Savion lava, Laukaa• Sivakan lava, Kaavi• Suukosken keidas, Tervola• Syvälahden lava, Kangasniemi• Tanhuhovi, Lohja• T-talo, Turku• Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula• Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta• Teeriharju, Somero• Tommolan Suurlava, Mäntyharju• Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala• Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi• Viihteen Valtatie 2, HarjavaltaLisätietojaJÄSENETUPAIKOISTAverkkosivuiltawww.susel.fi• Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 %• Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisistatuotteista.• Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20%• Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista• pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista• Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä• Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoistaWWW.TANSSIVIIHDE.FI27

Ideaparkin legendaariset Suurtanssittulevat taas! Syksyisen illanIdeaparkissa tähdittää Anneli Mattila,Charles Plogman ja Kari Tapio.Liput: 24 / 29 eur. Ei ikärajaa.

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008TANSSIPAIKKAliitesyksy 2008Majoitu mukavasti - virkisty ja viihdy!Irwinin Jäljillä -majoituspaketti18.-19.9.20082hh 52 eur / vrk / hlö puolihoidollaSisältäen päivällisen, allasosaston,kuntosalin ja liikuntatilojen käytönsekä sisäänpääsyn ravintolaan.Saija Tuupanen 31.10.08Irwinin Jäljillä kiertue 18.9.08Finaali 10.1.09Orkesteri-illat tiistaisin jalauantaisin. Solisti-illat jakaraoketanssi-illat.Tutustu www.kuntke.fi/ravintolaPuh. 050-394 7529liite on tarkoitettu pääasiallisestitanssipaikkojen ohjelmisto- ja yhteystiedoille! Rieniläntie 1, 38420 HÄIJÄÄ / INFO 040 540 9554

SYYSOHJELMISTO2008SYYSKUULa 13.09. Lasse Hoikka & SouvaritLa 20.09. Matti ja Teppo & HorizoneLa 27.09 FinlandersLOKAKUULa 04.10. TaikakuuLa 11.10. YölintuAntti Ahopelto & VoimaorkesteriLa 18.10. Anne Mattila & MistralLa 25.10. Tomi Markkola & FernetMARRASKUULa 01.11. Antti Huovila yhtyeineenLa 08.11. Mikael Konttinen & MagiaJuha Metsäperä & ResiinaLa 15.11. Tarja Lunnas & RossoLa 22.11. TulipunaruusutJOULUKUULa 06.12. Marita Taavitsainen& KoivuTanssit klo 20.30 - 02.00Hietasaarentie 13, Ouluwww.hietaviihde.fiA-oikeudet!• Tanssit • Ravintolat • Terassi • Perhejuhlat • Kokoukset •Kalajoki - HiekkasärkätPILVIÄ TANSSI- JA ISKELMÄMUSIIKINTAIVAALLAOhjelmatoimistojen liitto on tehnyt jo kolmena vuonna peräkkäintutkimuksen, jossa kartoitetaan alan näkymiä niin asiakkaiden kuintoimistojenkin näkökulmista. Tuorein tutkimus on tämän vuoden alkukesältäja sen raportti maalaa tanssi- ja iskelmämusiikin kysynnälleaiempaa jyrkemmin laskevaa kehitystä. Tosin lähtötaso on sen verrankorkea, että mistään katastrofista ei vielä ole kysymys. Joka tapauksessanoin neljäsosa tanssipaikoista ilmoittaa ohjelmaostojensa laskevan.Tämä voi tarkoittaa mm. sitä, että nimekkäiden tähtien kakkosesiintyjiäkorvataan mekaanisella musiikilla.K u s ta n n u s ta s oongelmana puolinja toisinSekä tanssipaikkojen ettämyös esiintyjien kustannustasoon noussut tasaiseen tahtiinviime vuosina – esiintyjilläsiihen ovat vaikuttaneet mm.pidemmät ajomatkat ja reippaastinousseet polttoainekulut.Kun varmoja nimiä on yhäharvemmassa, kohdistuu kysyntäniihin, joka taas nostaatanssipaikkojen kuluja, ylläpito-ja mainoskulujen lisäksi.Noin kaksi kolmasosaa tanssipaikoistahaluaisikin artistienottavan enemmän nk. lippuriskejä,jolloin keikkapalkkiomääräytyisi lipunmyynnin perusteella.Tähän kehitykseen,saman tutkimuksen mukaan,on toimistoillakin aiempaaenemmän halukkuutta. Yksiasiaan keskeisesti vaikuttavatekijä on tanssilipun hinta –järjestäjien mukaan sitä ei voinostaa, mutta paineiden kasvaessasitä ei voine myöskäänvälttää.Uusia markkinointitapojajalisää yhteistyötäedellytetään entistä laaja-alaisempaaosaamista, ei pelkästäänartistihankintaa. Liitontutkimus antaa asiakkailtahyvän arvosanan toimistojenluotettavuudelle, aktiivisuudelleja palvelulle, joten se onhyvä lähtökohta, josta ponnistaayhdessä eteenpäin.Ei vastakkainasetteluaToimistojen asiakkuudet ovatkaksisuuntaisia: toisaalla ovatedustusoikeuden antaneet artistitja toisaalla heitä esiintymäänostavat tanssipaikat.Kaikilla on kuitenkin yhteinenTanssi- jaiskelmäartistit jaorkesteritBile- ja showbänditRock- ja popartistitja -bänditEstradiviihde (show,tanssiryhmät, yms.)Konserttituotannot ja-kiertueetKäsikirj.viihde (standup, teatteri yms.)intressi ja keskinäinen syyttelyei vie asiaa eteenpäin. Artistienpitää pysyä koko ajankilpailukykyisinä yleisönviihdyttäjinä ja tanssipaikkojentaas kehittää palveluitaanentistä vaativammalle yleisölle.Kaikki eivät, valitettavasti,pysy tässä kisassa mukana,mutta huhut tanssipaikkojenkuolemastakin ovat ennenaikaisia,kun lavaromantiikkaon suomalaisten geeneissä.Tarttis tehdä…Yhteisötyötä, joka ei tarkoitajonkun mukana olevan osapuolennitistämistä, on siis li-sättävä mm. markkinoinnissaja katsoa asioita pidemmällätähtäimellä. Muuten ennustealkaa toteuttaa itseään ja tämäainutlaatuinen suomalaisensosiaalisuuden ja parisuhdeterapianilmiö typistyy kouralliseenpaikkoja alle kymmenessävuodessa. Se ei varmasti oletämänkään lehden lukijoidentahto ja toivomus.OHJELMATOIMISTOJENLIITTO R.Y .Markku Laaksonen, pjArvio viihteen lajityyppien ostoista 2008- 26%- 14%- 18%- 14%- 5%9 %18 %9 %23 %- 5% 14 %25 %23 %39 %27 %45 %36 %26%50 %65 %18 %50 %23 %5 %5 %5 %5 %ViihteenYkköspaikkaKatso ohjelmisto:www.merisarkka.fiHiekkasärkät85100 KalajokiPuh. (08) 466 770Tutkimus viestii selvästi sen,että webin ja erilaisten kantaasiakasrekisterienmerkityskasvaa voimakkaasti nykyisestä.Samaan aikaan perinteistälehti-ilmoittelua vähennetään– osa paikoista joutuu mainostamaanuseassa paikallisessaja alueellisessa sanomalehdessäja kokonaishinta alkaamuodostua kohtuuttomankorkeaksi. Kun yksityinen,useamman tanssipaikan ketju,pystyy reagoimaan ripeästimarkkinoiden muutokseen,on haaste suuri nimenomaanyhden paikan varassa toimivilleyhdistyksille. Yhteistyötäja uusia ideoita onkin pakkokehittää, kun vaihtoehtona voiolla tanssitoiminnan lopettaminenkannattamattomana,tai peräti tappiollisena.OhjelmatoimistotkonsultteinaOsa toimistoista on jo pitkääntoiminut konsultteina tanssipaikoilleja näin varmastitapahtuu jatkossakin, muttanäiltä yhteistyökumppaneiltaKaraoke ja dj:tmekaaninen musiikkiJoku muu4 %22 %57 %57 %17 %39 %-40% - 20% 0% 20% 40% 60% 80% 100%4 %vähenevät lisääntyvät ennallaan ei käyttöä ei osaa sanoaRavintolat ja klubitTanssipaikatFestarit ja suurtapahtumatYritys- ja yks.tilaisuudetLaivayhtiötJoku muuArvio asiakasryhmän myynnin kehityksestäomassa toiminnassa 2008- 8% 44 % 48 %- 32% 16 % 36 % 16 %- 4% 48 %24 % 20 % 4 %- 8% 64 % 24 % 4 %- 4% 16 %- 12%52 % 16 % 12 %32 % 56 %-40% - 20% 0% 20% 40% 60% 80% 100%vähenee kasvaa pysyy ennallaan ei merkitystä ei osaa sanoa

tanssipaikkaesittelyssäteksti ja kuva: kimmo vekkiliittovaltionravintola morgan kaneMO R G A NKANE on Mäntässätoimivalännentyylinen tanssiravintolaja yökerho joka tarjoaamenevää musiikkia tyylikkäissätiloissa.Ravintola on avoinnakeskiviikosta lauantaihin,torstaisin kello 20-02, muinapäivinä 20-04. Asiakaspaikkojaon liki 400 joista80 savullista Mörkö-baarinyhteydessä.Kun tupa on täynnä –lähinnäviikonloppuisin, juotavaatarjoillaan kahdestabaarista kolmen baarimestarinvoimin. Hiljaisempinahetkinä voit tilata drinkitseurueellesi myös pöytääntarjoiltuna. Juomavalikoimastalöytyy kaikki kotoisattuttavuudet, mutta myös kansainvälisetdrinkit valmistuvattaitavan henkilökuntammekäsissä ennenkuin huomaatkaan.Casino-nurkkaukseen voitviikonloppuisin häiriöttä vetäytyäkokeilemaan onneasiBlack-Jackisssä, `yksikätinen`ja viihdepeliautomaatti ovatkäytössäsi aina ravintolan ollessaauki.Elävää musiikkia on tarjollaviikoittain ympäri vuoden.Pääsääntöiseti viikonloppuisinestradille nousee tähti-iltoinahuippuluokan artisteja. Kuluneenakesänä Morgan Kanessaon nähty tangokuninkaallisia,tanssilavoilta ja isoilta areenoiltatuttuja iskelmätaivaankiintotähtiä ja mahtuupa joukkoonIdolsista koko kansantietoisuuten ponkaissut huippuartistikin.Edellä mainittujenlisäksi Suomi tuntuu olevanväärällään toinen toistaanparempia tanssi- ja bilebändejä,jotka viihdyttävät MorganKanen yleisöä joko tanssintai muun hauskanpidon merkeissä.Perjantait on varattu biletairockbändeille, lauantaisinreilun kokoisella parketillavoit useimmiten pyörähdellätanssi- tai iskelmämusiikintahtiin. DJ vauhdittaa iltaasi-musiikkitoiveesi mahdollisuuksienmukaan huomioiden,aina kun elävää musiikkia eiole tarjolla. Musiikki on osastoituravintolassa niin, että toiveetja asiakaskunta voidaanhuomioida mahdollisimmanmonipuolisesti. Tanssilattianuusittu valaistus tuo myösoman lisänsä mukavaan ja onnistuneeseeniltaan!Morgan Kanessa järjestetäänmyös erilaisia teemallisiatapahtumailtoja. Viimeksi vappunavietimme Morgan Kanenyksivuotis synttäreitä, ja sitäennen operoimme yhdessäpaikallisen ravintola-alanoppilaitoksen kanssa äkkilähdönHawaijille –rakentamallaonnistuneet Hawaijipartytravintolaamme!Yksityistilaisuudet merkkipäivistäpikkujouluihintai vaikkapa hirvipeijaisiinonnistuvat myös, olipa kyseessäiso tai pieni porukka,esiintyjällä tai ilman. Kaikkisorvataan asiakkaan toiveittenmukaan.Morgan Kane on uudenMänttä-Vilppulan vauhdikkainpaikka jonne kanettaatulla kauempaakin! Nettisivujasilmäilemällä pysytselvillä tulevista tapahtumistaja loistavista esiintyjistämmesekä voit antaapalautetta tai vaikkapaheittää toiveen esiintyjiensuhteen (www.morgankane.fi).Meille on helppo osatasillä sijaitsemme keskelläkylää jossain Santa-Fen,Jyväskylän ja Tampereenpuolivälissä, eikä Jämsästäkäänole kuin reilun puolentunnin ajomatka! SyysretkiMerkillisen MukavaanMorgan Kaneen saattaa ollasinunkin syksysi piristys!Tervetuloa viihtymään,terveisin Morgan Kane &kumppanit. •Syyskauden ohjelmistoLa 13.9. Markus SextetLa 20.9. Matti Esko ja LamourettesLa 27.9. KinoJakeLa 4.10. MyrskytuuliLa 11.10. Jani Niemi & WiimaLa 18.10. Martti Metsäkedon orkesteriLa 25.10. Nasma TeamLa 1.11. Frederik & DynamiteMotellintie 13KarankamäkiSUSELin jäsenkortilla-2 € tanssilipusta !Tanssipaketti tarjousSUSELin jäsenille;40 € / vrk / henkilö 2 hh.Sis. aamiainen, sauna jatanssilippuPuh. (015) 761 6200www.mantymotelli.netViihdettäpimenevään iltaan...TähtiTiistait, torstain Naistentanssitja upeat Lauantaitanssit kahdellaparketilla !Aikuisten tanssiravintola IsoVaalee kutsuuSUSEL –jäsenet VIP-asiakkaiksi!Saat paljon rahanarvoisia etuja,mm. drinkki- ja vapaalippuja,ilmaistansseja, kutsuvierasiltoja ym.Tule hakemaan oma VIP-korttisi !Majaniementie 2, Päiväranta, 70420 KuopioKruunuareenan väki kiittää erinomaisestakesästä ja toivottaa kaunista syksyä jarunsaasti tanssiaskeleita! Tapaamisiin!Tanssikalenterisyksy 2008HOTELLIYÖ alk.Sis. majoitus 2hh, aamiainen,kylpyläosaston ja kuntosalin käyttö.43€Kruunupuistossatanssitaan talvellakin!Nauti tunnelmallisista talvikauden tanssi-illoista Ravintola Kruunupuistossa.Hyödynnä samalla edullinen hotellitarjouksemme, levähdä harjuluonnonrauhassa ja rentoudu kylpyläosaston hellivissä poreissa.Vaahersalontie 44, Punkaharju, p. (015) 775 091KATSO TANSSI-ILLAT: WWW.KRUUNUPUISTO.FIVUOKSENNISKANTYÖVÄENTALOSyyskauden ohjelmistoSu 28.09. TulipunaruusutSu 05.10. Seitsemän Seinähullua VeljestäSu 12.10. VarjokuvaSu 19.10. SykeSu 26.10. VäliaikainenSu 02.11. Pekkaniskan PojatSu 09.11. Tarja Lunnas & RossoSu 16.11. Charles Plogman & TommysSu 23.11. Tangokuningas 2008Jukka HallikainenSu 30.11. TaikakuuSu 07.12. HelmenkalastajatSu 14.12. SinitaivasSu 26.12. Tapanintanssit: KorsuorkesteriSu 28.12. Markus Törmälä & FBI BeatTorikatu 7ImatraTanssit klo 16 -21Tiedustelut 040 777 9756www.ruokolahdenraju.fiSYYSKUUpe 7.11. Neljänsuorato 18.9. Jani & Jetsettersla 8.11. Kari Vepsä & Onnenmaape 19.9. Jarkko Salmi & Sunsetti 11.11. Karaokepe 19.9. 35+ diskoke-to 12.-13.11. Duo Blueveljetla 20.9. Eino Grön & Floridape 14.11. Avalon kvartettiti23.9. Karaokepe 14.11. 35+ diskoke-to 24.-25.9. Antti Vanninen & Jamset duola 15.11.Matti Esko &pe 26.9. Mikael Konttinen & MagiaHannu Karjalainen groupla 27.9. Sanna & Calibrati 18.11. Karaoketi30.9. Karaokeke-to 19.-20.11. Duo StardustLOKAKUUla 22.11. Saija Tuupanen & Tornadoske-to 1.-2.10. Classic duoti 25.11. Karaokepe 3.10. Helmenkalastajatke-to 26.-27.11. Duo Jade & Copter´s(Viihdyttäjä 2008)pe 28.11. Janne Tulkki & Tulinen Sydänla 4.10. Taija Riihimäki & Twisters la 29.11. Ilari Johanssonti7.10. Karaoke(stand up -koomikko)ke-to 8.-9.10. Duo Barbarellola 29.11. Norolan pojatpe 10.10. Pekkaniskan PojatJOULUKUUla 11.10. Kake Randelin & Prestoti2.12. Karaoketi 14.10. Karaokeke-to 3-4.12. Christa Huikko bandke-to 15.-16.10. Duo Prolinepe 5.12. Teemu Harjukaripe 17.10. Jaana Pöllänen & Manana& Taivaanrannanmaalaritla 18.10. The Dangersla 6.12. Jonna Ortju & Osiristi 21.10. Karaoketi9.12. Karaokeke-to 22.-23.10. Minna Vaittinen duoke-to 10.-11.12. Jaana Hiltunen & Seriffpe 24.10. Niina Hartikainenpe 12.12. Lotta Backlund& Epävireiset Sydämet(stand up -koomikko)pe 24.10. 35+ diskope 12.12. Taikakuula 25.10. Teuvo Oinas & Kiintotähtila 13.12. Meiju Suvas & Safirti 28.10. Karaoketi 16.12. Karaokeke-to 29.-30.10. Hannu Tuovinen duoke-to 17.-18.12. Hannu Auvinen duope 31.10. Pekka Jalava (stand up -koomikko) pe 19.12. Sinitaivaspe 31.10. Eija Kantola & Omegape 19.12. + 35-v. diskoMARRASKUUla 20.12. Tornadosla 1.11. Tommi Seppänen & Amorada ti 30.12. Karaoketi4.11. Karaokeke 31.12. Amilo Groupke-to 5.-6.11. Carita Pennanen& Tomi Loppi bandFontana KorpilampiKorpilammentie 5, 02970 Espoo | Puh. (09) 6138 411myynti@korpilampi.fi | www.korpilampi.fiPidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin.

AURAN NUORTENTALOTanssikurssitla 04.10la 11.10la 18.10la 25.10la 01.11la 08.11la 15.11la 22.11la 29.11HIRVENSUULIErkkiläntie 17-21, HUITTINEN p. 044 056 5610, (02) 565 610VinttiFusku jatkoBugg alkeetBugg jatkoHidas Valssi alkeetHidas Valssi jatkoRumba alkeetRumba jatkoMasurkka alkeetMasurkka jatkoKirkkotie 25421370 Aura kkTanssikurssitklo 19 - 20.30LavatanssikerhoSekahaku.Tanssit klo 21 - 02 • INFO (02) 486 9092, 040 514 2468Keskiviikkoisin NAISTENTANSSITLauantaisin PERINTEISETTalvella tanssit Vintillä ja kesällä SuulissaSuulila 04.10la 11.10la 18.10la 25.10LokakuuTomi Markkola & Fernet ja Pekkaniskan PojatEija Kantola & OmegaTiina Pitkänen & BaroqueMarkku Aro & DieselMarita Taavitsainen & KoivuAnne Mattila & Mistral ja UnelmavävytOhjelmamuutokset mahdollisia.la 01.11la 08.11la 15.11la 22.11la 29.11MarraskuuFinlanders ja Anniina Mattila & AvenueYölintu ja Heli Ruotsalainen & TwistersJohanna Pakonen & OmenapuuNeljänsuoraEija Kantola & Omega ja Jani & JetsettersTarja Lunnas & Rosso ja Taikakuuwww.aurannuortentalo.fiPOIMINTOJA SYYSOHJELMISTOSTA 2008:La 13.9. Saija Tuupanen & TornadosKe 17.9. Jaska Mäkynen & NelostieLa 20.9. Teuvo Oinas & KiintotähtiKe 24.9. Antti Toivola & MatadorLa 27.9. SinitaivasKe 1.10. KorsuorkesteriLa 4.10. Matti Korkiala & KiintotähtiKanarian MikkiKe 8.10. Hannu Palo & Neljäs MiesLa 11.10. Köpi Koski & ProjektiKe 15.10. Pepe Enroth yhtyeineenKe 22.10. Unto Satoranta yhtyeineenKe 29.10. Kristiina Mäki & OolalaaLa 1.11. Taivalkunta BeatIlmoitustilamyynti:Jaana Vuorenpäätanssiviihde@tanssiviihde.fiGSM 050 569 1969Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/hirvensuuliAinutlaatuinen maalaismiljöö, vanhaa esineistöä, aittoja jayöpymistiloja n. 2 ha alueella. Huittisten keskustasta 6 kmTaikayöntietä (tie 230) Punkalaitumen suuntaan.TULEVAA SYYSKAUDEN OHJELMISTOA:Ti 16.09. Saska Helmikallio & AvecTi 23.09. Jukka Hallikainen & MonarkiaTangokuningas 2008Ti 30.09. Henri Stenroth & SelectTi 07.10. NeljänsuoraTi 14.10 Tapani KansaTi 21.10. Anne Mattila & MistralTi 28.10. UnelmavävytTi 04.11. Markku Aro & DieselTi 11.11. Topi Sorsakoski & KulkuritLa 15.11. Yksityistilaisuuswww.hotellihiittenharju.fiOhjelmamuutokset mahdollisia!Hiittenharjuntie 1, 29200 HarjavaltaPuhelin (02) 531 1600PIKKUJOULU OHJELMISTOMME:Ti 18.11. Janne Tulkki & Tulinen sydänPe 21.11. Hanna Talikainen & Fantasia(Tangokuningatar 2008)La 22.11. Kristiina Mäki & OolalaaTi 25.11. Antti Ahopelto & VoimaOrkesteriPe 28.11. YksityistilaisuusLa 29.11. Tanssiorkesteri Sun SetTi 02.12. KorsuorkesteriPe 05.12. Johanna Debrezeni & Jouni Keronen& KeidasLa 06.12. Jaana Pöllänen & ManjaanaTi 09.12. TulipunaruusutPe 12.12 Jenna Bågeberg & SelectLa 13.12 Hilkka Mäkitalo & ShubiduuTi 16.12Ke 31.12Mikko Mäkeläinen & MyrskylyhtyUUSI VUOSI Tanssiorkesteri NELINPELIVaraa huoneesi heti !hotelli@hotellihiittenharju.fiSYYSOHJELMISTOMME:Pe 12.09 Lumibileet Bandissa / la 13.09 Jouni Keronen & Kerosiini / pe 19.09 Yölintu / la 20.09 Volare / pe26.09 bilebändi Playa / la 27.9 Tanssiorkesteri Sun Set / pe 03.10 bilebändi T.A.P. / la 04.10 Kirsi Ranto &Amor / Pe 10.10 Yökerho / la 11.10 Neljänsuora / la 18.10 Pekka Nebelung & Volga / la 25.10 Anna Hanski &Sputnik / la 01.11 E-band (Englom band) / la 08.11 ****KLAMYDIA****Kullervontie 11, 23500 UusikaupunkiPuhelin (02) 841 3123PIKKUJOULU OHJELMISTOMME:La 15.11 Antti Ahopelto & Voimaorkesteri / pe 21.11 Tanssiorkesteri J.Pelamo & Äänimerkki / la 22.11Markku Aro & Diesel / pe 28.11 J.Pelamo & Äänimerkki / la 29.11 Varjokuva / pe 05.12 Elina Vettenrantayhtyeineen / la 06.12 Johanna Debrezeni & Jouni Keronen & Keidas / pe 12.12 Unelmavävyt sekä Arrest byLamourettes-show / la 13.12 Johanna Pakonen & Omenapuu / ke 31.12 UUSI VUOSI ***ESA NUMMELA &ANANAS SEKÄ MAHTAVA ILOTULITUS. Varaa huoneesi ajoissa!!!Ohjelmamuutokset mahdollisia!www.hotelliaquarius.fi