Tiedotuslehti 1.2013.pdf - Metsänhoitoyhdistykset

metsänomistajat1UtsjokiLAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2013EnontekiöInariMuonio Kittilä SodankyläSavukoskiKolariPelkosenniemiPelloSallaKemijärviYlitornioRovaniemiTornioTervolaPosioKeminmaaSimoRanuaTaimikonhoito onkevään töitäTaimikonhoito on metsän perustöitä, joilla turvataan metsän tulevaisuus. VaikkaLapissa on vielä paljon lunta, nyt on hyvä aika laittaa raivaussaha kuntoon ja valmistautuakevään taimikonhoitosavottaan. Sisäsivuilla ohjeet myös sahan huoltoon.Asiaa taimikonhoidosta sivulla 11.Puukauppa on käynyt Lapissa viime vuottavilkkaammin. Vaikka talvikohteiden korjuu ontäydessä käynnissä, kauppa on siirtynyt jo kesäleimikoihin.Sivu 8-9Tuulivoiman rakentaminen kiihtyy koko maassa.Valtion avokätinen tariffi vauhdittaa tuulihankkeitamyös Lapissa.Sivu 17Biojalostus alkaa kiihtyvällä vauhdilla imeäpuuta. Uusia investointeja on valmisteillaKemiin, Kajaaniin ja Iisalmeen.Sivu 18-19

metsänomistajat3Tapahtumia metsänomistajilleMetsänomistajat PosiollaMetsänhoitoyhdistys Posio järjestää alueensa metsänomistajillemetsäalan ajankohtaistilaisuuksia seuraavasti:Maanantaina 6.5. PERÄ-POSIOn koulullaTiistaina 7.5. MAANINKAVAARAn koulullaKeskiviikkona 8.5. TOLVAssa Seppo OikaraisellaTilaisuudet alkavat klo 12 ja kestävät n. 2 - 3 tuntia.Tapetilla ovat metsäalan ajankohtaiset asiat kuten puukauppa,metsänhoitotyöt ja valtion tuet metsätalouteen.Pullakahvit tiedossa. Tervetuloa!POSIOHUOM! Etelä-Posiollaneuvontaa pidetäänsyyskuun mhy-viikolla.Tarkkailkaa Kuriiri –lehteäja mhy:n nettisivujawww.mhy.fi/posioMhy Länsi-PohjanMetsätaitokilpailuMetsänhoitoyhdistys Länsi-Pohja järjestää alueensametsänomistajille ja muille asiasta kiinnostuneilleavoimen metsätaitokilpailun Keminmaallalauantaina 18.5.2013alkaen klo 10.00Kokoontuminen Kallinkankaan hiihtokeskukseenKeminmaalle. Sopivia sarjoja löytyy kaikille, joten kokoperheellä mukaan testaamaan metsällisiä taitoja.Parhaat palkitaan!Ennakkoilmoittautumista ei tarvita!TERVETULOA!LÄNSI-POHJAMetsänomistajat KemijärvelläMetsänhoitoyhdistys Kemijärvi järjestää metsäaiheisia tupailtojaajankohtaisista metsäasioista huhtikuussa.Paikkoina ovat Javarus, Luusua ja Joutsijärvi.Ajankohdista ilmoitellaan tarkemmin paikallislehdissä sekäkotisivuilla www.mhy.fi/kemijarvi.KEMIJÄRVIEnnakkotietoasyyskauden tapahtumistaLapissaMetsäpäivä Sodankylässä perjantaina 6.9.2013 klo 8.30.Metsätalolta lähtö!Metsälakimies palveleeSukupolvenvaihdoksiin erikoistunut metsänhoitoyhdistystenmetsälakimies Tuomo Pesälän vastaanotot MetsänomistajienOulun palvelupisteessä os. Isokatu 70.Sukupolvenvaihdosasiat, jakosopimukset, kuolinpesät, metsäyhtymät,metsään ja metsäkiinteistön luovutukseen liittyvät verokysymykset jakorvauskysymykset (ei maanomistajien välisiä riitoja).Vastaanotot ajanvarauksella palvelutoimistosta puh 020 413 2495.Huhtikuu 11.4./ Toukokuu 14.5./ Kesäkuu 13.6. Oulun toimitolla.Puhelinneuvonta:Lakimies vastaa metsään liittyviinlakikysymyksiin maanantaisinklo 9 – 16 puh 0600-393 959(2,95 €/min + pvm/mpm)

4 metsänomistajatMetsänhoitoyhdistyksenjäsenyys turvaapalvelut ja edunvalvonnanPuheenjohtaja Sauli Lepola:Puun hinnannollaraja pitääpohjoisessapysäyttääKittilän metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana toimiiSauli Lepola (56). Sauli on Helpissä asvuva metsätilallinen,entinen poromies ja hirsiveistäjä. NykyäänLepola linkoaa ja poljettaa talviteitä, eli tekee traktoriurakointia.Ahkerasti tulee tehtyä myös metsänhoitotöitäja hankintakauppaa.Luottamustehtäviä ovat metsänhoitoyhdistyksenhallituksen puheenjohtajuuden ja valtuuston jäsenyydenlisäksi Kittilän teknisen lautakunnan jäsenyys jatietysti edustukset metsänomistajajärjestössä liiton tasolla.Saulin harrastuksia ovat metsässä samoilu koirankanssa, kalastus ja poronhoito.-Metsätalouden haasteena täällä pohjoisessa onpuun hinnan nollarajan pysäyttäminen, metsätaloudenkannattavuus ja työllistävyys. Valtion pitäisi yhäenemmän kehittää uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä,eikä tehdä sille esteitä, Sauli Lepola esittää viitatenesim Rovanimen Mustikkamaan energialaitokseen.Lepola näkee, että metsänhoitoyhdistyslain uudistuksenmyötä metsänhoitoyhdistykset joutuvat yhä enemmänkilpailemaan muiden toimijoiden kanssa metsäpalvelumarkkinoilla.-Miten pystytään rahoittamaan vaje , joka syntyymetsänhoitomaksun poistamisesta. Metsänomistajatpitää saada pysymään asiakkaina neuvontaa lisäämälläja markkinoinnilla. Mhy-lain uudistuksen uhkanaon, että yhtiöt tarjoavat kokonaispaketteja ja hintapolitiikallakorjataan kermat päältä. Yhdistyksille jäävätvaikeat kohteet. Yhdistysten pitäisi tarjota enemmänuseamman maanomistajan yhteismyyntejä samalta perältä,jolloin pienistäkin leimikoista saataisiin parempihinta, Lepola linjaa.Metsänhoitoyhdistys Kittilän uuteen hallitukseenkuuluvat Lepolan lisäksi varapuheenjohtaja KaunoRytkönen sekä jäsenet Reijo Tiensuu, Jani Jääskö jaVuokko Mäntymaa. Varalla ovat Juha Hettula ja AaroGranroth.Metsänhoitoyhdistysten toiminnantavoitteet lähtevätmetsänomistajan tavoitteista,kuten metsänomistuksenkannattavuus ja metsäomaisuudenarvon parasmahdollinen kehitys. Metsänhoitoyhdistyksetovatmetsänomistajaa lähellä oleviaja metsänomistajien hallinnoimiaorganisaatioita.Mhy-vaalissa valitut valtuutetutja hallitusten jäsenet tekevätpäätökset, joiden mukaantoimihenkilöt järjestävätmetsänhoitoyhdistystenpalvelut ja toiminnan.Metsänhoitoyhdistystentoiminta turvaa metsänomistajienpaikallisen edunvalvonnan.Nykyisen mhy-lain mukaanmetsänhoitomaksujasaa käyttää vain metsänomistajienneuvontaan,koulutukseen, tiedotukseenja hallinnollisiin kuluihin.Metsänhoitoyhdistysten liiketoimintaanmh-maksujaei käytetä.MetsänomistajanhyväksiMetsänhoitoyhdistyksen jäsenellepystytään tarjoamaanmetsänhoitomaksuaVuodelta 1950 juontava lakimetsänhoitoyhdistyksistäuudistetaan tämän vuodenaikana. Työryhmätyö asiantiimoilta on jo käynnissäja eduskuntaan laki ehtineeaikaisintaan loppuvuodesta.Lain voimaan tulo siirtyneekinnäillä näkymin vuoden2015 alkuun.Maa-ja metsätalousministerinlinjauksen mukaisestiuudistettava laki tulee olemaansellainen, joka mahdollistaametsänhoitoyhdistystenvahvan toiminnanpitkälle tulevaisuuteen.-On tärkeää, että metsänhoitoyhdistystentoiminnantuomat edut metsänomistajilleja koko yhteiskunnallesäilyvät, korosti ministeriJari Koskinen lakiremon-vastaan merkittäviä maksuttomiapalveluja. Metsänhoitoyhdistystentoimihenkilötneuvovat ja kouluttavatmetsänomistajia kannattavaanmetsänomistukseenmetsänhoitomaksujen avulla.Viime vuosina metsänhoitoyhdistystenjäsenilleon voitu tarjota myös puunmyyntisuunnitelmamaksuttametsänhoitomaksun turvin.Metsänomistajaorganisaationtiedotus metsänomistajalehtienja MaaseudunTulevaisuuden metsänumerojenmuodossa ovatmetsänhoitoyhdistysten jäsenillemaksuttomia. Kädessäsiolevan lehden kulutkatetaan metsänhoitomaksuista.Yksityismetsien puunmarkkina-arvoa tuotemarkkinoillalisätään metsiensertifioinnilla. SuomessaPEFC-metsäsertifiointitoteutuu metsänhoitoyhdistystenkautta ja on jäsenillemaksuton.Heikki RahkoAluejohtajaMetsänomistajien liittoPohjois-SuomiMetsänhoitoyhdistyslain muutosloppuvuodesta eduskuntaantin linjauspuheessaan.Metsänhoitomaksumuuttuu jäsenmaksuksiMuita merkittäviä muutoksiauudessa mhy-laissa tuleeolemaan se, että metsänomistajavoi vapaasti valitamihin yhdistykseen hänkuuluu ja toisaalta halutessaanmyös erota yhdistyk-Uudistuksen suurin muutostulee olemaan nykyisen pakollisenmetsänhoitomaksunpoistuminen. Metsänhoitoyhdistysrahoittaa jatkossatoimintansa vapaaehtoisellajäsenmaksulla jametsäpalveluista perittävillämaksuilla.-Suurta mullistusta asiassatuskin tapahtuu. Yhdistyksenrahoituksen ja toiminnanpainopiste siirtyyhieman enemmän liiketoiminnansuuntaan. Jäsenmaksujenja maksuttomansestätoiminnan rooli hieman pienenee.Uusi laki myös mahdollistaatoiminnan monipuolistamisen,sillä nykyisenlain asettamat rajoitteetpoistuvat tässä yhteydessä,arvelee puheenjohtaja JuhaniKumpusalo Pohjois-SuomenMetsänomistajien liitosta.Toiminta ratkaiseepaljonilmoitusmenettelylläilman kuluja.-Mihinkään merkittäväänjäsenkatoon en usko. Kaikkientehtyjen ennakkoselvitystenmukaan metsänomistajatkokevat yhdistyksentoiminnan niin tärkeäksi,että he pysyvät yhdistyksenjäseninä uudessakin maailmassa.Yhdistysten pitäähyvällä ja monipuolisellapalvelulla sekä vahvallaedunvalvontatoiminnallalunastaa joka päivä paikkansametsänomistajan parhaanakumppanina.Metsänomistajan puolestapuhujiaon tässä yhteyskunnassavarsin vähän,mutta metsänhoitoyhdistyson sitä varmasti, Kumpusalovakuuttaa.

metsänomistajat5Metsänhoitoyhdistysonarvokas tukimetsätaloudenhoidossaMetsäsuunnitelma pysyynyt hyvin ajan tasalla,kun sitä päivitetäänjatkuvasti, MarkkuKnuuti kertoo.SilvaNetin kautta metsäsuunnitelmaavoivat tarkastella kaikki tilanosakkaat riippumatta asuinpaikasta.Oman metsän kuvioitaja karttoja ei enäätarvitse selailla jahakea kansioista taikirjoista. SilvaNettion metsänomistajillesuunniteltuverkkopalvelu, jokamahdollistaa mittavanja helpon tavanmetsäomaisuudenhallintaan.Metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajaon monen muun Lapinalueen metsänhoitoyhdistyksentavoin aukaissutuuden palvelun tarjoamallametsänomistajille metsäsuunnitelmanomalle tietokoneelle.-Silvanetti-metsäsuunnitelmantarjoamat kuviotiedotkarttoineen ja teemoineenauttavat metsänomistajiapäätöksenteossa jahelpottavat yhteydenpitoaomaan metsänhoitoyhdistykseenja erityisesti alueillapyöriviin neuvojiin.Verkkosuunnitelmanavulla metsänomistaja pysyyajan tasalla metsänsä tilastaja tulevista toimenpiteistä.Yhdistyksen toteut-Oma metsäpalstakuvioineen siirtyykotitoimistoonOili Uusiseppälän mielestä metsäsuunnitelmasta on olluttodella paljon apua ja hyötyä.tamat työmaat päivittyvätmetsäsuunnitelmaan ajantasaisesti,vakuuttaa metsäneuvojaMarkku KnuutiLänsi-Rajan metsänhoitoyhdistyksestä.Aktiivinen yhteistyömahdollistaMetsänomistaja voi hakeaja selata metsänsä tietoja sekäkartalla ja kuviotiedoilla.Metsäsuunnitelmakansiotatai kirjaa ei tarvita, muttatoki sen voi itse itselleen kopioidaomilla tulostimilla.Suunnitelmasta saa nopeastijopa päivittäin kokonaiskuvanoman metsän tilasta.-Metsänomistaja voi lähettääneuvojalleen metsänhoitoyhdistykseenhavaintojametsissään tapahtuneistamuutoksista. Myrsky- ja lumituhotsekä muutkin äkillisetmuutokset voi ilmoittaakuvioittain yhdistykseen.Yhdistyksen toimihenkilövoi välittömästitarttua tuhoalueen arviotoimintaan,Knuuti kuvailee.Metsänomistaja tuntee parhaitenmetsänsä historian.Verkkosuunnitelmanavulla voivat metsänomistajaja metsänhoitoyhdistyssuunnitella leimikot yhteistyössäottaen huomioonkuvioihin mahdollisesti liittyvättunnearvot tai muutmetsänomistajalle tärkeätarvot.-Perikunnille tai muutenyhteisomistuksessa olevilletiloille on verkkosuunnitelmastaerittäin paljon hyötyäja kustannussäästöjä. Omistajatvoivat ympäri maailmanpaikasta riippumattatehdä yhteisiä hakkuu jahoitotoiveita. Silvanetti toimiimyös kannettavilla jakännykälläkin. Yhteismetsienhoitokunnille on verkkosuunnitelmaoiva työkaluvuotuisia hakkuita ja hoitotöitäsuunniteltaessa, MarkkuKnuuti innostaa.Toiminnanaloittaminen-Verkkosuunnitelma lähteepyörimään siten, että metsänomistajaja metsänhoitoyhdistystekevät sopimuksensuunnitelman käyttöönotosta.Metsänomistaja tarvitseeajan tasalla olevanmetsäsuunnitelman, jonkaon laatinut metsänhoitoyhdistys.Tietokoneen ei tarvitseolla nykyajan huippu,vaan normaali internetyhteyspankkitoimintojen tapaanriittää, Knuuti kertoo.Metsänomistaja saa yhdistykseltäkäyttäjätunnuksenja salasanan, joilla kirjaudutaanpalveluun. Verkkosuunnitelmankäyttö onyhtä helppoa kuin laskunmaksaminen omalla tietokoneella.-Koska suunnitelma päivitetääntilalla tapahtuvientoimintojen mukaan, onsuunnitelma aina voimassa.Vanhassa suunnittelukaaviossa pitää metsäsuunnitelmatehdä kymmenenvuoden välein ja siten maksaauudesta suunnitelmastaaina uusi suunnittelumaksu.Tätähän ei SilvaNetissätarvita, koska suunnitelmaon aina voimassa ja ajantasalla.SilvaNettiin voi tutustuaosoitteessa www.silvanetti.fi Käyttäjätunnus on Metsämaaja salasana Mustikka.(v-mk)Helmikuinen Juoksenki. Hiljainen tuulenvireliikuttaa Tuomaan Pajan lippuja. Kello on likiyksitoista, kun kirjoittajan auto kulkee kuuluisanNapapiirillä sijaitsevan matkailunäkymän ohi.Markku KnuutiMetsänomistaja Oili Uusiseppälä on juuri ehtinyt vaihtaatyövaatteensa ja käydä suihkussa, kun metsänhoitoyhdistyksenneuvoja astuu sisään. – Veroilmoituksenaika, kajahtaa möreä ääni ulko-oven suunnalta.Uusiseppälä muistaa hyvin ajan, kun samainen äänikuului ovelta vuosi sen jälkeen, kun koko maailmatuntui kaatuvan niskaan äidin poismenon jälkeen. Kokoperikunnan asiat olivat ajautuneet hänen hoiviinsa,myös tilan mittavat metsät.Metsäsuunnitelmalla alkuunOilin perehdyttäminen metsämaailmaan alkoi yhdistyksenlaatimasta metsäsuunnitelmasta. Uusiseppälänmukaan suunnitelma avarsi metsään liittyviä käsityksiäja näkymiä laajalti.- Oli erinomaisen hyvä lähteä ponnistelemaan tuleviinhaasteisiin metsänhoitoyhdistyksen mukana. Suunnitelmanpohjalta tehtiin Ely-keskuksen kanssa melkoisensuuri vapaaehtoinen luonnonsuojelualue, muisteleeOili metsänhoitomaksukuitti käsissään.Hän jatkaa, että tämä maksukuitti on ollut todellatärkeä. Metsänhoitoyhdistyksestä on saanut puolueetontaja rehellistä neuvontaa, jopa veroilmoituksen tekeminenkinon ammattimaista ja edullista.- Siitä ainakin pidän huolen, että jos vapaaehtoinenmetsänhoitomaksu tulee, niin se maksetaan, jos ei perikunnantililtä, niin sitten omalta.

6 metsänomistajatVaraa taimet ensikevään viljelyynOnko metsässänne viljelemättömiäavohakkuualueita?Nyt kannatta jo varmistaametsänhoitoyhdistyksestä,että taimet ensikevään metsänviljelyyn onvarattuna. Metsänhoitoyhdistyshankkii taimet edul-lisena yhteishankintana varastoonsatoukokuussa ja neovat sitten metsänomistajiensaatavana sovittuna aikana.Metsänhoitoyhdistykseltälöytyvät myös kaikki metsänviljelyssätarvittavat työvälineet.Metsäviljelyn tarvikkeet japalvelut omastametsänhoitoyhdistyksestä:- Eri puulajien taimet- Männyn siemenet- Työvälineet (putket, vakat ym.)- Työnopastus tarvittaessa- Muokkaus- ja konekylvöpalvelut- Istutuspalvelut jne.LapinmetsänhoitoyhdistyksetMetsänuudistaminen onnistuuoikeilla opeilla myös pohjoisenerityisolosuhteissaJopa männyn syyskylvöä voi suositella?Metsäntutkimuslaitos (Metla)on julkaissut Metsänuudistaminenpohjoisen erityisolosuhteissa-raportin.Uutena yllättävän elementtinäon männyn syksyllä tapahtuvankylvön hyvät tulokset.Metlan raportissa käsitelläänmaaperän, kasvillisuuden,siemensadon ja poronlaidunnuksen vaikutuksialuontaiseen uudistamiseen.Se sisältää myös artikkelittervasroson torjunnastaja metsänuudistamisen kustannustehokkuudesta.Jotta puunkasvatus olisiPohjois-Suomessa taloudellisestikannattavaa, metsänkasvatuksenkustannuksetpitäisi saada mahdollisimmanalhaisiksi.- Selkein kustannussäästöjenmahdollisuus on uudenpuusukupolven perustamisvaiheessa.Säästöjä saadaankäyttämällä luontaistauudistamista silloin, kun seon mahdollista. Toinen kustannustehokasmenetelmäon kylvö ja erityisesti konekylvö,erikoistutkija MikkoHyppönen Metlasta kertoo.Metlan tutkimusten perusteellamäntyä voidaansuositella Lapissa kylvettäväksikevään ohella myösmyöhään syksyllä. Tutkimuksissamännyn myöhäissyksynkylvö onnistui nykysuositustenvastaisesti hyvin.Tulokset ovat ainutlaatuisiaja poikkeavat läheskaikkien aikaisempien tutkimustentuloksista. Syyskylvönavulla voidaan pidentääkylvökoneiden käyttöaikaa.Männyn kylvöä voidaan suositellaLapissa jopa syyskaudelle, Metlanraportista ilmenee.Poroista hyötyä jahaittaaKeväällä 2013 variseva männyn siemensato on maaneteläosassa runsas. Pohjoiseen päin siirryttäessä käpymäärätvähitellen laskevat siten, että Lapissa siemensatoon heikko. Tämä ilmenee Metsäntutkimuslaitoksentuoreesta raportista.Vuonna 2014 varisevan männyn siemensadon ennustetaanolevan Etelä- ja Itä-Suomessa lähellä pitkäaikaisiakeskiarvoja. Sen sijaan Keski-Suomen länsiosissa,Pohjanmaalla, Kainuussa ja erityisesti Lapissa sato jääneevaatimattomaksi.Huonojen siemenvuosien takia männyn luontaisentaimiaineksen syntymisen arvioidaan olevan varsinkinPorojen laidunnus haittaaluontaista uudistamistaPohjois-Suomessa. Alustavientulosten mukaan laidunnetuillealueille syntyy noinkaksi kolmasosaa laiduntamattomienalueiden taimimäärästä.Laidunnuksestaon haittaa etenkin korkeidenalueiden ja metsänrajaseutujenmäntymetsien uudistumiselle.- Poro voi myös edistäätaimettumista muokkaamallamaata jäkälänkaivunyhteydessä. Metsätaloudenkannalta olisikin toivottavaa,että uudistamisen alkuvaiheessaporot kaivaisivatuudistusalalla ja taimettumisenjälkeen pysyisivät sieltämuutaman vuoden poissa,erikoistutkija Ville Hallikainensanoo.Raportissauusimmat tiedotkorkeiden alueidenuudistumisestaMetla seuraa suojametsäalueenja Pohjois-Suomenkorkeiden alueiden metsienuudistumista kymmenenvuoden välein. Seurannanmukaan metsänuudistumisessaei ole ollut erityisiä ongelmiasuojametsäalueellaeikä ilmastollisesti ankarilla,korkeilla alueillakaan.Ilmasto on ollut metsänuudistumiselle suotuisa2000-luvun ensivuosi-Männyn siemenestä kato Lapissakymmenellä. Myös lämpöolosuhteidenäärevyys ontasoittunut. Pohjoisten havumetsienuudistumista onauttanut myös tuhojen vähäisyys.Muuttuva ilmastovoi kuitenkin lisätä tuhoja,sillä lämpenemisen myötäerilaiset tuhosienet ja -hyönteisetvoivat levitä aiempaapohjoisemmaksi.Suojametsäalueen muodostavatEnontekiön ja Utsjoenkunnat kokonaisuudessaansekä maastoon merkitytalueet Inarin, Kittilän,Kolarin, Muonion, Sallan,Savukosken ja Sodankylänkunnista. Alueen kokonaispinta-alaon 3,3 miljoonaahehtaaria, ja metsätalouttaharjoitetaan noin 0,4 miljoonallahehtaarilla.Pohjois-Suomessa tavanomaista heikompaa seuraavankolmen kasvukauden aikana.Kuusen käpyjä esiintyy runsaasti lähes koko maassa.Ylä-Lapissa ja Pohjois-Suomen itäosissa siemensato jääkuitenkin muuta maata vähäisemmäksiAivan kuten koivulla myös kuusella hyvää satoa seuraavaatimaton kukinta tänä keväänä. Silmuanalyysienperusteella kukkivien puiden osuus on vain muutamiaprosentteja. Niinpä vuoden kuluttua keväällä 2014,kun tämän kevään kukinnoista kehittyneet siemenet varisevatmaahan, kuusen siemensato on hyvin heikko kokomaassa.

metsänomistajat7Metsänviljelykaudenalkuun pari kuukauttaVesa TenniläMetsänuudistaminen metsänhoitoyhdistysten perusosaamistaMetsänhoitoyhdistyksilläon Lapissapitkät perinteetmetsienuudistamisesta.Yhdistyksiin onkehittynyt vuosienaikana vankkaosaamisen tasometsänuudistamistöidentoteutuksiin.-Metsän uudistamisessa onollut aina tärkeä onnistuakerralla Nykyään metsänviljelytonnistuvat paremminkuin aikaisemmin, koskamuokkausmenetelmät,viljelymateriaali ja töidenlaatu on parantunut tiedonsekä kokemuksen lisääntyessä,toteaa toiminnanjohtajaVesa Tennilä Sallan metsänhoitoyhdistyksestä.Metsänuudistamisensuunnittelu alkaa puunmyyntisuunnitelmanlaatimisenyhteydessä. Siinä metsäneuvojatekee myös uudistamissuunnitelmanyhdessämetsänomistajan kanssa.-Uudistamissuunnitelmassamääritetään mitenmaata muokataan, mitenviljellään ja mitä viljelymateriaaliakäytetään.Samassa yhteydessä selvitetäänmyös onko kohteellemahdollista saada valtiontukea uudistustöiden toteuttamiseen.Normaalille täysipuustoiselleuudistamishakkuukohteellaviljely tapahtuumetsänomistajan varoilla.Mikäli kohde on pahastivajaapuustoinen, kohteelleon mahdollista saada valtionkemera-tuki, Tenniläselvittää.Muokkauksesta selähteeMetsänuudistamisen perusedellytyson hyvin suunniteltuja suoritettu maanmuokkaus.Kasvupaikallevalitaan sille sopiva muokkausmenetelmä,valintaanvaikuttaa mm. kasvupaikanrehevyys, maalaji ja onkomuokattavan alueen vesitalouskunnossa.-Pääasiallisina muokkausmenetelminäLapissa käytetäänäestystä, laikutusta,aurausta ja ojitusmätästystä.Muokkauksen tavoitteenaon maan kasvukunnonparantaminen, metsänviljelynonnistuminen ja viljelytyönhelpottaminen. Maamuokkausvaikuttaa maanilmavuuteen, lämpötilaan,kosteuteen, vähentää pintakasvullisuuttaja nopeuttaahakkuutähteiden ja humuksenhajoamista. Maanmuokkauksiametsänhoitoyhdistyksissätoteuttavatpitkäaikaiset urakoitsijatja heidän kokemuksellaanmuokkausjälki on hyvää,toiminnanjohtaja Vesa Tennilävakuuttaa.Muokkauksen jälkeenseuraava vaihe on viljelymenetelmänja - materiaalinvalinta uudistamiskohteelle.Päämenetelmiä ovat männynsiementenkäsin tai konekylvö,männyn- tai kuusenistutustaimista. Viljelymateriaalivalitaan kohteellemm. kasvupaikan,alueen korkeuden ja maalajinmukaan. Metsänviljelyssäkäytetty istutusmateriaalion pääsääntöisesti alkuperältäänsamalta alueelta kerättyjenkäpyjen siemenistäkasvatettuja, tämä parantaaviljelyn onnistumista.Konekylvön suosiokasvussaMännyn siemeniä voidaankylvää koneellisesti. Ko-neellinen kylvö tehdään äestyksenyhteydessä, jolloinmuokkausjälkeen puhalletaanilmanavulla siemeniä.-Konellinen kylvö on lisännytsuosiotaan, koskaviljelytyö tapahtuu nopeastija helposti, eivätkä kustannuksetole korkeat. Kylvösuoritetaan heti lumiensulattua ja se jatkuu aina juhannukseenasti, mutta mitäaikaisemmin kylvö tehdäänsen parempi. Syyskylvöä onkokeiltu ja sen tulokset ovatolleet lupaavia, Tennilä tietää.Männyn- ja kuusenistutuksettehdään sekä keväälläettä syksyllä. Istutus ta--Viljelymateriaalin laatuvaatimuksenovat nykyääntarkat ja niitä valvotaan.Metsänhoitoyhdistyksetkäyttävät Lapin taimitarhoillakasvatettujasekä männyn- että kuusentaimia.pahtuu paakkutaimilla,Yhdistykset käyttäpahtuuvät taimia useita satojatuhansiakappaleita metsänviljelykaudella,joten suuretmäärät mahdollistavat taimitarhojenavojuuritaimien istutuksistaon luovuttu. Koneellista taimienistutusta on myös kokeiltu,mutta se ei ole vieläyleistä.kilpailuttami--Metsänhoitoyhdistyk-sen. Kilpailun avulla metsänomistajatsaavat taimiaedullisemmin mhy: n kauttakuin itse ostamalla. Monetmetsänhoitoyhdistyksetset lainaavat istutusvälineitämetsänomistajille. Mikälimetsänomistajalla ei olemahdollisuutta tehdä metsänviljelyä,niin mhy voiovat keräyttäneet käpyjä ja tarjota palkkatyövoimankaristuttaneet ne siemeniksi,joten siemenmateriaalinvoi hankkia myös suoraantöiden toteuttamiseen. Metsänuudistamisasioissaolkaaaina yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseen,omasta metsänhoitoyhdistyksestä,toi-Tennilä kertoo minnanjohtaja Vesa Tenniläviestittää metsänomistajilleKemera-tukimetsänviljelyynLapin alueella kemera-tuen saannin rajat metsänviljelyynovat seuraavat:Tuet riippuvat kantorahatuloista hehtaaria kohti.Mikäli kyse on normaalista täysipuustoisestametsästä, tukea ei myönnetä. Toisin sanoen, mikälikantorahatuloa kertyy enintään 1.920 €/ha, ontuki metsänuudistamiseen jo mahdollinen. Kemera-tukimuodostuu siten, että taimet tai siemenetja muut mahdolliset materiaalit tulevat kokonaanvaltion varoista. Raivauksen, muokkauksen ja istutustyönkustannuksiin tuki on em tilanteessa 55%laskennallisesta kulusta. Mikäli tilalla ei ole metsäsuunnitelmaa,tuki on 45%. Mikäli kantorahatuloon enintään 1280 €/ha, nousee työkustannustentuki 70%:iin. Miäli tilalla ei ole metsäsuunnitelmaa,tuki alenee 60%:iin.

Metsätuotteidenmarkkinoillaon positiivisiaodotuksiaMetsäteollisuuden tuotemarkkinoilla yleiseurooppalainentaantuma näkyy sahatavaran kysynnässä, muttamuilta osin markkinatilanne on kohtuullinen. Sahatavaranvientiä painaa Euroopan heikko talous ja rakentamisenväheneminen Saksaa lukuun ottamatta.-Valonpilkkuna ovat olleet Euroopan ulkopuolisetmarkkinat, joista tärkein on Pohjois-Afrikka. ToisaaltaYhdysvaltain rakentaminen on lähtenyt voimakkaaseennousuun ja se ennakoi parempia aikoja myösmeille. Sahatavaran hintataso on pitänyt odotettua paremminhuolimatta rakennustoiminnan taantumasta,pohtii markkinatilannetta johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta.Sellulla kova meno päälläSellutehtaat ajavat nyt täysillä. Esimerkiksi UPM tekiviimevuonna tuotantoennätykset kahdella neljästä sellutehtaastaan.UPM:stä onkin tullut merkittävä markkinasellunvalmistaja.-Paperituotteissa kulutuksen rakennemuutos koskeens graaffisia tuotteita, kuten sanomalehtipaperia sekäpaino– ja kirjoituspapereita. Niitä rasittaa hitaasti alenevakysyntä ja tuotannon ylikapasiteetti, Aula kertoo.Kasvavia tuoteryhmiä ovat pehmopaperit ja kuluttajapakkaukset.Kevyt ja luja kartonki on Aulan mukaanerinomainen raaka-aine kuluttajapakkauksiin ja kasvavaverkkokauppa lisää pakkauskartonkien kysyntää.-Monissa kasvavissa tuotteissa Pohjoismainen pitkäkuituinenhavusellu on paras raaka-aine. Paperin kulutuksenväheneminen rajoittaa samalla kierrätyspaperinsaatavuutta ja lisää neitseellisen kuidun käyttöä.Viskoosikuidun käyttö kasvaaHavukuidun lisäkäyttöä syntyy myös viskoosikuidunvalmistuksesta. Puuvilla koetaan liiaksi ympäristöä rasittavaksija puupohjaisen viskoosin käyttö kasvaa vaatetusteollisuudessa.Lyhytkuituisen eukalyptussellutuotannon kapasiteettikasvaa merkittävästi vuonna 2013 ja 2014 valmistuvienuusien laitosten vuoksi. Uuden kapasiteetinodotetaan kuitenkin mahtuvan hyvin markkinoille ainakinkuluvan vuoden osalta. Tästä kielii mm koivukuitupuunvahva kysyntä kotimaan puumarkkinoilla.Havusellussa ei ole rakennettu uutta kapasiteettia. Valuuttakurssitsuosivat edelleen euroaluetta suhteessadollariin ja Ruotsin kruunuun, vaikka euro onkinalkanut pikku hiljaa vahvistua aivan viime aikoina.UPM:n selluteollisuuden johtaja Jaakko Sarantola arvioisellumarkkinoita Kauppalehdessä erittäin myönteisessäsävyssä.-Markkinasellun kysyntä kasvaa voimakkaimminpehmopaperien ja kuluttajapakkausten kysynnän mukana.Myös erilaiset erikoispaperit kuten tarra- ja suodatinpaperitlisäävät sellun käyttöä, Sarantola arvelee.Metsänhoitoyhdistyksenpuunmyyntisuunnitelmaon turvallinen tapaaloittaa puukauppaTeemu Orajärvi-Kulunut vuosi 2012 oli Rovaniemenmetsänhoitoyhdistyksessäpuukauppavuotenamukavan vilkas jaennen kaikkea puukaupanajallisesta jaksotuksesta tulipaljon tasaisempi kuin vuosikausiin.Tämä oli positiivinenja mieluisa asia puunmyyntisuunnitelmiatekevillehenkilöille, jotka pyrkivättoimimaan aina metsänomistajanedunmukaisestija heidän toiveitaan kuunnellen,toteaa Mhy Rovaniementoiminnanjohtaja TeemuOrajärvi.Tälle keväälle on Orajärvenmukaan tilausta etenkinkesäkorjuukelpoisille leimikoille.Yleinen ja turvallinen tapaaloittaa puukaupansuunnittelu on ottaa yhteyttäoman kunnan alueellatoimivaan metsänhoitoyhdistykseen.-Metsänhoitoyhdistyksetneuvovat maksutta metsänomistajiapuukaupan alkutaipaleelleja yleensä sovitaantilakäynti, jolloinkartoitetaan tilan hakkuumahdollisuudetja muutmetsänhoitotoimenpiteet.Samalla tarpeen mukaantehdään puunmyyntisuunnitelma,joka on metsänomistajillemaksuton elimetsänhoitomaksulla saatavaapalvelua.Tämän päivän metsänhoitoyhdistykset tekevät hyvinpaljon puukauppaa metsänomistajan valtuuttamana.-Meillä Rovaniemellä metsänhoitoyhdistyksessä reilustiyli puolet tekemistämme puunmyyntisuunnitelmistapäätyvät kilpailutuksemme kautta myyntiin.Tällöin metsänomistaja saa todellisen tiedon sen hetkisestäpuunhintatilanteesta leimikossaan. Hyvin tärkeääon myös, että toimihenkilöillämme on jo olemassaniin sanotusti näppituntuma alueella saatavista puunhinnoista.Tämä lähtökohta helpottaa huomattavastihaettaessa parasta mahdollista puunostajaa kyseisellekohteelle, toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi sanoo.Valtakirjakauppa pitää sisällään puukaupan kilpailuttamisen,puukaupan sopimisen ostajan kanssa, korjuunvalvonnan, mittaustodistuksien tarkistamisen ja8 metsänomistajat PuunmyyntisuunnitelmaelileimausPuunmyyntisuunnitelma onkirjallinen dokumentti värikarttoineen,josta metsänomistajanäkee hakattavatkohteet pinta-aloineen jahakkuukertymineen.-Hakkuukertymissä oneritelty eri puutavaralajittoisistaan, jolloin esimerkiksitukkivaltaistenpäätehakkuiden olennaisettukkikertymät on pyrittyalan ammattilaisen toimestaarvioimaan todellisuuttavastaaviksi. Tällöinmetsänomistaja on paljontietoisempi puunmyyntikohteensataloudellisistamahdollisuuksista kauppatilanteessa.Näin ollen parhaanja sopivimman puunostajakandidaatinlöytäminenkohteelle helpottuuhuomattavasti, Teemu Orajärvikuvailee.Puukauppaa tehtäessä jahintoja vertailtaessa Orajärvikorostaa, että tarjouksettehdään yhtenevillä puumäärilläja ennalta määritellyltäalueelta.-Tukkien katkontaa painotetaanmyös tarjoustenvertailussa ja tietoa on nytkeräilty vajaa vuosi puunostajien katkonnasta järjestelmällisesti.Kuvassa mhy:n puunmyyntisuunnitelma (leimausseloste).Valtakirjakauppaa metsänomistajanvaltuuttamanapuiden luovuttamisen ostajalle.-Metsänomistaja voi olla huoletta, koska hänen etuaanpuukaupassa valvoo valtuuttamansa metsähoitoyhdistyksenammattilainen. Lisäksi valtuutettu henkilöpitää metsänomistajan ajan tasalla puukaupan etenemiseenliittyen ja toimii hänen toiveidensa mukaanhankkeen alusta loppuun.Orajärvi korostaa, että valtakirjakauppaan liittyvissäasioissa metsänomistajan tulisi ottaa yhteys paikalliseenmetsänhoitoyhdistykseen, koska palveluissa jahinnoittelussa voi olla pieniä eroavuuksia yhdistystenvälillä.-Yhteydenoton jälkeen olet paljon paremmin perillämahdollisuuksistasi hoitaa puukauppa haluamallasitavalla.

metsänomistajat9Lapin puukauppa siirtynyt jokesäleimikoihinTalvileimikoidenpuunkorjuu vielätäydessä vauhdissaJukka AulaTalvileimikoidenpuunkorjuu sujuuLapissa edelleenhyvissä olosuhteissa jakaikki korjuukalustoon täyskäytössä.Normaalitalviinkuuluviltametsäkoneidenpakkasseisokeilta onvältytty kokonaan.Helmikuun lopun suojasäätpuhdistuvat metsää tykkylumesta,joka jo ehti haitatapuunkorjuuta ja tehdä tuhojakin.-Hiihto ja kelkkakelienparantuessa kannattaakäydä tarkistamassa omanmetsän tilanne. Enimmäkseenkatkenneita runkoja onvain muutamia tai muutamiakymmeniä hehtaarilla,eikä niiden korjuu vieraallateetettynä ole kannattavaa.Paikoin ehti kuitenkinsyntyä pahaakin tuhoa nuorissametsissä ja taimikoissa,kertoo johtaja Jukka AulaPohjois-Suomen Metsänomistajienliitosta.Tavallista vilkkaammantammikuun jälkeen Pohjois-Suomen puukauppaa on jatkunutedelleen ajankohtaannähden vilkkaana. Alkuvuodentammi-helmikuunpuukauppamäärä kasvoi 5vuoden keskiarvoon verrattunakolmanneksen. Kasvuaoli tasaisesti niin Lapissa,Kainuussa kuin Pohjois-Pohjanmaallakin.Puumarkkinakaksijakoinentä ovat pysyneet edellisenvuoden tasolla. Merkittäviämääriä runkopuuta hakataanmyös energiapuuksiturvepulan vuoksi.Valmiin tukin ylitarjontanäyttää jatkuvan Lapissa lomiinasti.-Tukkitilanne ei oikeutaostajia kiristämään tukintekoa jo sovituissa kaupoissa.Tukin katkonnassa onnyt myyjän pidettävä puolensa.Vähintään on vaadittavatukkilista motolta, jostaammattilainen voi arvioidaonko kaikkia mittojatehty kauppasopimuksenmukaisesti.Tukkipuuta ei kuitenkaanvoi merkittävissä määrin varastoidakesän yli. Tämänvuoksi loppukesän ja alkusyksynsahaukseen tarvittavantukkipuun kysynnänodotetaan vilkastuvan kesääkohti mentäessä, JukkaAula ohjeistaa ja toteaa,että kysyntä painottuu keväänedetessä kesäkorjuukelpoisiinkohteisiin.Kilpailu tärkeääpuukaupassaTerve kilpailu tuo ainaoman lisämausteensa puukauppaan.Uutena kilpailutuksenmuotona käynnistyyhuhtikuussa metsänhoitoyhdistystensähköinenpuumarkkinapaikka.-Sähköinen markkinapaikkaei ole julkinen. Ostajatpääsevät tutustumaanalueensa leimikoihin kukinTukkimarkkinat ovat Aulankaksijakoiset. Etelä-Suomessaon pulaa tukista muttaPohjois-Suomessa on toivonmukaan tilapäinen jaohi menevä tukin ylitarjontatilanne.-Lapin ja Koillismaantukkivarastojen paisuminennäkyy tukin hinnoissa. Sellupuiden,koivun ja havukuitupuunhinnat ja kysynomillatunnuksillaan, Aulamuistuttaa.Kilpailua on lisännyt sahojenja energiapuun ostajienentistä merkittävämpirooli kaikentyyppisissä leimikoissa.Lisää vaihtoehtojatuo myös metsänhoitoyhdistystenkorjuupalvelun lisääntyminen.- Puukaupan tarjouksissaeri ostajien välinen hintahaarukkaon normaalisti5 - 10 prosenttia, muttamonissa tapauksissa enemmänkin.Kun keskikokoisenpuukaupan arvo 10.000 -20.000 euroa, lasketaan kokonaishinnanerot tuhansissaeuroissa. Puunostajientarjoamat hintatakuut menettävätvakaassa hintatilanteessamerkityksensä. Eiväthänne korvaa sitä, jostoinen ostaja oli maksanutkorkeampaa hintaa. Tarjouksetovat aina leimikkokohtaisia,puun tarpeestaja kilpailutilanteesta riippuvia,johtaja Jukka Aula korostaa.Tukkipuun ostajakohtaisistaläpimitta- ja pituusvaatimuksistasyntyvien erojenvaikutuksen arviointivaatii hyvää asiantuntemusta.Tukkipuun hinta onkolminkertainen kuitupuunhintaan nähden. Jo kymmenenprosentin ero tukkipuuosuudessamerkitsee 2-3 euron hintaeroa leimikonkeskihinnassa kuitupuutkinmukaan luettuna.Talvikauden puukaupanhintatasoa LapissaAlkuvuoden aikana puukauppaaon Lapin alueellakäyty tasaiseen tahtiin jaselvästi viime vuotta vauhdikkaammin.Talvileimikkokaupastaon siirrytty kesäleimikoihin,mutta allaolevassa hintatilastossa näkyyvielä talvileimikoidenhintataso.Taulukossa on viime viikkojenhintahavaintoja, jokaantaa karkeaa suuntaa siitätasosta, jolla puukauppaaon viime aikoina käyty.Korkeassa tukinhintatarjouksessasaattaa kuitupuunhinta olla alhaisempi japäinvastoin. Tukkileimikossayksikköhintaa merkittävämpitekijä on ostajan tukinsaantoeli tukin mitta- jalaatuvaatimukset on tarjouksissasyytä käydä tarkastiläpi. Hakkuun aikana onsyytä käydä tarkastamassa,että sovittuja tukkimittojaja laatuja todella hakataan.Hintoja tarkasteltaessa onhuomioitava, että kovimmathinnat ovat suurilla, tukkivaltaisillatienvarsileimikoilla.Heikoimmat hinnatovat pienillä, kuitupuuvaltaisillaja kaukana tiestä sijaitsevillaleimikoilla. Myöskysyntä- ja tarjontatilannevaikuttaa hintaan. Jokainenleimikko on erilainen tapaus.Metsänhoitoyhdistysauttaa hintatason selvittämisessäja puukaupassa.Avohakkuu Muu harvennus Ensiharvennus€/m3 €/m3 €/m3Mäntytukki 44,00-49,00 40,00-45,00 35,00-42,00Kuusitukki 44,00-48,00 40,00-45,00 35,00-42,00Mäntykuitupuu 16,00-21,00 13,00-17,00 9,00-14,00Kuusikuitupuu 16,00-21,00 13,00-17,00 9,00-14,00Koivukuitupuu 15,00-20,00 12,00-16,00 9,00-14,00Parru/pikkutukki 20,00-27,00 16,00-23,00 13,00-20,00Hankintakuitupuun tienvarsihinta on vaihdellut keskimäärin 28-31 euron välilläkuutiolta lähinnä erän koosta, puutavaralajista ja ostajasta riippuen. Lisätietoapuukaupasta verkkosivuillamme www.mhy.fiVerkkopalvelu siirtääpuukaupan uuteenaikaanMetsänhoitoyhdistykset aloittavat puukauppojen siirtämisenverkkoon vielä tämän kevään aikana. Palvelunylläpidosta vastaa metsänomistajien puolesta MTK.Palvelu otetaan käyttöön vaiheittain niin, että se onkoko maassa käytössä jo huhtikuun aikana. Ensi vaiheessapalvelu on ilmoitustaulu, jossa metsänhoitoyhdistyksetpuun myyjän luvalla julkaisevat myyntiin tulevialeimikoita.Tiedot eivät ole julkisia, vaan leimikoiden tietojapääsevät tarkastelemaan ja tarjouksia tekemään vainpalveluun rekisteröityneet oikeat ostajat. Kuka tahansautelias ei tietoja voi selailla.Palvelun tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja aitoakilpailua puukaupassa.Sähköinen palvelu on koekäytössä muutamassamaamme metsänhoitoyhdistyksessä. Mikäli palvelutoimii moitteetta, Lapin alueen metsänhoitoyhdistyksetottavat palvelun käyttöön näillä näkymin keväänaikana. Palvelun osoite tulee olemaan www.puumarkkinat.fi.

10 metsänomistajat METSÄKOULUMetsäntutkimuslaitos:Suometsien tuhkalannoitus ei vahingoita vesistöjäTutkimuksen mukaan suometsän tuhkalannoitus ei aiheuta merkittäviä haitallisia muutoksia valumavedenlaadussa eikä ole riski alapuolisille vesistöille.Tuhkalannoitettua metsääMetsäntutkimuslaitoksen Kannuksentutkimusmetsässä.Suometsissä tuhkalannoituksellavoitaisiin päästä sekätaloudellisesti että ympäristönkannalta hyväänlopputulokseen. Tämä selviääMetsäntutkimuslaitoksenjulkaisemasta tutkimuksesta.Tuhkalannoituksen avullalisätään suopuustojenkasvua, tilavuutta ja haihdutuskykyä.Samalla voidaanparantaa suometsätaloudenvesistövaikutustenhallintaa. Sopivia kohteitatuhkalannoitukselle ovattyppirikkaat turvemaat, jotkakärsivät kaliumin ja fosforinpuutoksesta.Tutkimuksessa selvitettiintuhkalannoituksen vaikutustavalumaveden ravinnejaraskasmetallipitoisuuksiin.Vertailtavina olivatpölymäinen turvetuhka japuun kuorituhka, jota levitettiinjoko pölymäisenä, vedelläkovetettuna tai rakeistettuna.Tuhkalevityksistäosa tehtiin lumelle talviaikaanja osa sulaan maahankesäaikana. Tuhkakäsitte-lyissä käytettiin nykyistenlannoitussuositusten mukaisiaravinneannoksia.Tuhkakäsittelyt kohottivatkyllä selvästi valumavedenrikki- ja kaliumhuuhtoumia.Myös kloori- ja natriumpitoisuudetkohosivatojavedessä, samoin kalsiumjamagnesiumpitoisuudet.Mutta nämä huuhtoutumatsisälsivät pääasiassahelppoliukoisia emäskationeita,joilla ei tiedetä olevanhaitallisia vaikutuksia vesistöissä.Tuhkalle ominainen kalkitusvaikutussitoo myösraskasmetallit vaikealiukoiseenmuotoon, eikä metallienhuuhtoutuminen lienetulevaisuudessakaan merkittävää.Sama koskee fosforia.Tuhkalannoitus ei lisäämyöskään typen huuhtoumia.Tuhka on siis monella tapaasuositeltava metsänlannoitusmuotohidasliukoistenkeinoravinteiden ohella.Metsänomistajat -lehdenSuometsän ravinnetalous tasapainoonRavinnepuutoksen oireetTurvemaa poikkeaa kangasmaasta paitsi kantavuutensaperusteella, myös ravinteikkuutensa puolesta. Suometsässäkasvava puusto saattaa muutamassa kymmenessävuodessa syödä vaikkapa kaliumvarat turpeesta lähesolemattomiin. Ravinnepuutokset näkyvät puustossauseimmiten värivikoina, kitukasvuisuutena tai monilatvaisuutena.Kaliumin puutos aiheuttaa herkästi keltaisuutta varsinkinmäntyjen alla kasvavissa kuusissa. Fosforin puutosnäkyy kitukasvuisuutena ja pieninä neulasina ja boorinpuutos monilatvaisuutena. Typen puute näkyy yleensäheikkona kasvuna ja vaalean vihreänä sävynä.NeulasanalyysiTarkempi suometsän ravinnetila selviää ravinneanalyysinavulla. Analyysissä otetaan neulasnäytteet muutamastapuusta, puuston ylimmistä latvuskerroksista.Neulasnäyte otetaan talvella puuston ollessa lepotilassa,eli marras-maaliskuussa. Parin litran verran oksanpätkiäpussitetaan paperipussiin, täytetään kohteen taustatietolomakeja näyte lähetetään analysoitavaksi joko Metsäntutkimuslaitokselletai muihin alan laboratorioihin.Näyte paljastaa puuston ravinnetilan. Ravinnetilan perusteellametsikölle määritellään lannoitussuositus, jollaravinnetila saadaan tasapainoon ja metsä taas täyteenkasvuun.TerveyslannoitusLannoitussuosituksen perusteella metsänhoitoyhdistyslaatii alueelle metsänlannoitussuunnitelman. Mikälipuute on fosforista ja kalista, käytetään lannoitukseenesimerkiksi Rauta-PK-nimistä lannoitetta noin 400-500kiloa hehtaarille. Mikäli kyse on kaliumin puutteesta,Kali-Hiven-lannos saattaa olla sopiva tasapainotta. Boorinpuutoskohteillakäytetään Metsän boorilannosta. Mikälityppikin on vähissä, voidaan käyttää Suometsän Y-lannosta. Keinolannoitteiden vaihtoehtona tulee kyseeseenrakeistettu tuhka, jonka käyttö metsänlannoitteenaon nopeasti lisääntynyt. Tuhkan käyttömäärä liikkuuyleensä 3000-4000 kilon tienoilla hehtaaria kohti.

metsänomistajat11Taimikonhoidolla kesää kohtiKevätaurinko alkaavähitellen sulattaametsiä pitkän ja pimeäntalven jälkeen. Onjälleen aika suunnataajatukset tulevan kesänmetsänhoitotöihin.-Hyvä tapa aloittaa uusikasvukausi on kaivaa raivaussahatallin perältä jasuunnata taimikkoon. Olosuhteetmetsätöiden tekoonovat tuolloin parhaimmillaan,toteaa metsänhoidonneuvojaHenri OjanperäMetsänhoitoyhdistys Ylitorniosta.Ojanperän mukaan ajallaantehdyn taimikonhoidonmerkitystä ei voi korostaaliikaa, sillä se on metsäntulevan kehityksen kannaltausein jopa se tärkein hoitovaihe.-Taimikonhoidonlaiminlyönti vaikuttaa ennenkaikkea puuston arvokasvuunmadaltaen pahimmillaantukkipuun saantoamerkittävästi. Se myös altistaametsiä esimerkiksi lumituhoillemyöhemmissä kehitysvaiheissa,kuten monellapaikkakunnalla on tänä talvenakäynyt.Ajoissa liikkeelleTapion Hyvän metsänhoi-don suositusten mukaan sopivaajankohta taimikonhoidonsuorittamiselle onpuuston valtapituuden ollessa3 – 5 metriä. Lehtipuunvallatessa alaa varhaisperkaustavoi olla järkevää tehdäennen varsinaista taimikonhoitoa.Puuston kehitystä kannattaakinseurata taimikkokohtaisestisen eri vaiheissa.Myös heinäntorjunta rehevilläkasvupaikoilla voi ollatarpeen ensimmäisien vuosienjälkeen istutuksesta,mikäli taimet uhkaavat tukahtua.Suositeltava taimikonkasvatustiheys on puulajistariippuen 1800 – 2500puuta hehtaarilla.-Töitä pohjoisen metsissäriittää, sillä tuoreessa LapinAlueellisessa metsäohjelmassavuosittaiseksi taimikonhoidontavoitteeksiyksityismetsissä on asetettu10.000 hehtaaria. Nykyisellääntoteutunut määräon noin 5 000 – 6 000 hehtaariavuodessa, joten hoitamattomienkohteiden määrälisääntyy joka vuosi. Tämänäkyy viimeistään metsänkiertoajan lopussa hehtaarikohtaisenpuukertymänpienuudella verrattuna hoidettuuntaimikkoon, HenriOjanperä varoittaa.Taimikonhoidon toteutukseensuunnattu KEME-RA-tuki kannattaa hyödyntää,mikäli rahoituksen ehdotkohteella täyttyvät. Tukeavoi saada niin omanatyönä tehtävään kuin työllisyysehtoiseentaimikonhoitoon.-Neuvoja ja työvoimaapuataimikonhoidon toteuttamiseenja rahoituspapereidentäyttämiseen saatoman alueesi metsänhoitoyhdistyksestä,muistuttaaOjanperä.Henri OjanperäRaivaussahan keväthuollon aika on käsilläLumet ovat taas menneet ja kevät onkohta parhaimmillaan. Samalla alkavatparhaat raivaussahakelit ja on syytävarustautua laittamaan taimikoitakuntoon. Sitä ennen kannattaa ottaaraivaussaha kevätkunnostuksen kohteeksija varmistaa näin, että hommaonnistuu ilman ongelmia.Seuraavassa Keski-Pohjanmaan maaseutuopistonlehtori Hannu Heikkiläantaa muutaman tärkeän ohjeen, joidenavulla raivaussahan keväthuoltoonnistuu.1. Tarkista onko terä ehjä. Metallityökalullakun napauttaa terää, pitäisikuulua ehjä kirkas kilahdus. Särähtäväääni paljastaa rikkinäisen terän, jokasaattaa olla hengenvaarallinen hajotessaantyön aikana.2. Sitten seuraa terän kunnostus. Siihentarvitaan raivaussahan oma viilanohjainja siihen sopiva pyöreä viila.Raivaussahan terän viilauskulma on 15 astetta. Viilanohjaimessaon mukana haritusrauta, jolla terään saadaannätisti oikea hampaitten haritus. Viilanohjaimellaon aloittelijankin helppo saada laadukasta jälkeä, jotense kannattaa ilman muuta hankkia.Raivaussahan viilan on oltavatäsmälleen ohjaimeen sopiva: 4,8-5,5 mm:n viila lienee yleisin. Mitäsuurempaa puuta sahataan, sitäsuurempaa viilaa on syytä käyttää.3. Ilmansuodatin otetaan irti japuhdistetaan lämpimällä vedelläja astianpesuaineella.4. Kulmavaihteen voiteluaineenmäärä tarkistetaan ja tarvittaessalisätään raivaussahan kulmavaihteeseentarkoitettua vaseliinia. Eilaiteta kuitenkaan kulmavaihteenkoppaa ihan täyteen.5. Suoritetaan tarvittaessa kaasuttimenperussäätö pienellä ruuvitaltalla:-Joutokäyntisuutin (L-neula) yksikierros auki-Tehokäyntisuutin (H-neula) yksikierros auki-Terä ei saa pyöriä joutokäynnillä, säätö tarvittaessa T-ruuvilla-Hienosäätö tehdään lämpimälle moottorille6. Sytytystulppa on syytä vaihtaa, jos saha on seissyt pitkäänkäyttämättömänä. Tarkistaa ja puhdistaa se ainakinkannattaa.7. Kaikki ruuvit on syytä kiristää.8. Poistetaan ylivuotinen bensa, joka saattaa aiheuttaakäynnistyshäiriöitä. Kannattaa muistaa myös oikea polttoaineseosja tarkoituksenmukainen puhdas astia. Suositeltavinbensiinin oktaaniluku on 98. Käytä valmistajansuosittamaa 2-tahtiöljyä seossuhteella 2,5%.9. Sovita valjaitajo sahan ostotilanteessa.Tasapainotavaljaatmolempia olkapäitäkuormittaviksi.R-sahan teräntulee olla 20-30 cm irti maastatankki puolillaanja valjaissa vapaastikiinnitettynä.

12 metsänomistajat SALLAKari KeränenRanuallehoitamaanojituksia japuunkorjuutaMetsänhoitaja Kari Keränen (31) on valittu Ranuanmetsänhoitoyhdistyksen ojitus- ja korjuuvastaavan sijaiseksimaaliskuun alusta lukien.Tyrnävän Murrosta kotoisin oleva Keränen on valmistunutvuonna 2007 metsänhoitajaksi ja on aikaisemmintyöskennellyt Oulun kaupungin vs. metsätalousinsinöörinä,Tornatorilla metsänhoitoesimiehenäja Metsäkeskuksella metsäsuunnittelijana.Viimeiset viisi vuotta hän on asunut Limingassa. Karillaon vaimo ja neljä lasta.-Harrastan vapaa-aikanani hiihtoa ja sählyä. Lähdeninnokkaana asiakaspalvelutyöhön toteuttamaankäynnissä olevia ja suunnittelemaan uusia kunnostusojitushankkeita,Kari Keränen tuumaa.Janne SaaranenharjoittelijaksiRanualleMetsätalousinsinööriksi opiskeleva Janne Saaranen(23) on aloittanut harjoittelijana Ranuan metsänhoitoyhdistyksessä.Janne opiskelee Rovaniemen ammattikorkeakoulussakolmatta vuotta ja on varsinaiselta ammatiltaanhakkuukoneenkuljettaja, mutta päätti kuitenkin jatkaaopiskelua ammattikorkeakoulussa.- Vapaa-ajalla liikun paljon metsässä hirvikoirienkanssa. Hirvenmetsästys on harrastuksista tärkein. Lisäksiharrastan kalastamista, kaukalopallon pelaamista,kuntosalilla käyntiä ja sählyä, Janne Saaranen kertoo.POHJOIS-SUOMIwww.mhy.fi/pohjoissuomietunimi.sukunimi@mhy.fiMetsänomistajien liitto POHJOIS-SUOMIUkkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMIPuh. 020 413 3850, Faksi 020 413 3859Jukka Aulajohtajapuh. 020 413 3851,0400 394 593Kimmo Karjalainenaluejohtaja(Rovaniemen toimisto)puh. 0400 360 919LÄNSI-RAJAwww.mhy.fi/lansi-rajaetunimi.sukunimi@mhy.fiPellon toimistoKauppatie 32, 95700 PelloPuh. 016 513 951, Faksi 016 512 174Veijo Ekonojatoiminnanjohtajaaluevastaavapuh. 040 5088 491Aila Ruutikainentoimistonhoitajapuh. 016 513 951Veli-Pekka Korteniemikunnostusojitus- jametsätievastaavapuh. 0400 257 067Kolarin toimistoKoukkupellontie, 95900 KolariPuh. 016 561 261, Faksi 016 561 024Kaisa Aholatoimistonhoitajapuh. 016 561 261Veli-Pekka Välimaaaluevastaava(Sirkka, Lampsijärvi, Raanujärvi,Saukkoriipi, Konttajärvi,Ruuhijärvi, Rattosjärvi)puh. 0400 218 783Markku Knuutialuevastaava(Turtola, Juoksenki,Lankojärvi)puh. 0400 218 769Juhani Lassilaaluevastaavapuh. 0400 292 447Muonion toimistoPuthaanrannantie 18 A 3, 99300 MuonioPuh. 0400-225 598 Faksi 016 533 067Kari Virkkunenaluevastaavapuh. 0400 225 598ROVANIEMIwww.mhy.fi/rovaniemietunimi.sukunimi@mhy.fiRovaniemen toimistoHallituskatu 22, 96100 ROVANIEMIPuh. 020 413 7620, Faksi 020 413 7621Teemu OrajärvitoiminnanjohtajaOunasjokivarsipuh. 0400 287 193Aino Ryhänentoimistonhoitajapuh. 020 413 7620Pekka SaukkoAlakemijoki, Välijokipuh. 0400 287 186Pirkko Aaltonentoimistopäällikköpuh. 020 4133 852Kyösti KämäRanuantien varsipuh. 0400 287 194Ilkka RuotsalaYläkemijokipuh. 0400 287 195Teemu PaavolaAlaOunasjoki jaSodankyläntien varsipuh. 0400 287 191www.mhy.fi/sallaetunimi.sukunimi@sallamhy.fiSallan toimistoKuusamontie 32, 98900 SallaPuh. 016 831 041, 0400 196 823 Faksi 016 832 253Vesa TennilätoiminnanjohtajaHautajärvi, Oulanka, Ahola,Niemelä, Kallunki, Selkälä,Värriön- ja Liesijoenyhteismetsätpuh. 0400 196 821Anneli Kellokumputoimistonhoitajapuh. 0400 196 823Kari AlataloaluevastaavaMärkäjärvi, Salmivaara,Kursu, Lapajärvi, Pahkakumpu,Ahvenselkä,Varvikko, Paloperä,Hietajärvipuh. 040 5270 363PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKIwww.mhy.fi/pelkosenniemisavukoskietunimi.sukunimi@mhy.fiSavukosken toimistoSamperintie 4, 98800 SavukoskiPuh. 016 841246, Faksi 016 841140Juha Savukoskitoiminnanjohtajapuh. 0400 397 441Eija Saariniemitoimistonhoitajapuh. 016 841 246Pelkosenniemen toimistoKemijärventie 1, 98500 PelkosenniemiFaksi 016 851 162Matti Kaipainenalueneuvojapuh. 0400 395 336Voit ottaa yhteyttä myös suoraan Savukosken toimistoon,josta toimistonhoitaja välittää viestisi tai puhelusimetsätoimihenkilölle.RANUAwww.mhy.fi/ranuaetunimi.sukunimi@mhy.fiRanuan toimistoKeskustie 35, 97700 RanuaJouko Höyhtyätoiminnanjohtajatila-arvio- ja verotusasiat,metsäsuunnitelmatkaupanvahvistajapuh. 0400 188 743Jorma PuljualuevastaavaSimojokivarsi, Heinisuo,Tolja, Rovaniemen tienvarsija Saukkojärvipuh. 0400 188 745Markus Laivamaaaluevastaavalomalla 1.8.2013 saakkaTero KuhaOjitus- ja korjuuvastaavalomalla 1.4.-31.12.2013Kari Keränenojitus- ja korjuuvastaava31.12.2013 saakkapuh. 040 5113 373Jouni VirkkulaaluevastaavaNaruska, Saija, Tuohikylä,Aatsinki, Sallansuu, Onkamo,Sallansivu, Vallovaarapuh. 0400 196 825Sallan Metsä- ja YmpäristöhankeKari Pikkupeurahankevastaavapuh. 040 7691 548Jukka Mielonenpuh. 040 8272 395

metsänomistajat13Me palvelemme!POSIOwww.mhy.fi/posioetunimi.sukunimi@mhy.fiPosion toimistoRiihipolku 1, 97900 POSIOPuh. 016 3721 556Jukka Höyhtyätoiminnanjohtajapuh. 0400 183 231Tarmo Tiihonenaluevastaavapuh. 040 7363 188YLITORNIOwww.mhy.fi/ylitornioylitornio@mhy.fiYlitornion toimistoSäipänkuja 2 A 1, 95600 YlitornioPuh. 016 571 131, Faksi 016 571 421Risto Yrjänheikkitoiminnanjohtajatoimialue:Ylitornion kuntapuh. 0400 294 226risto.yrjanheikki@mhy.fiAlli Pirttimaatoimistonhoitajapuh. 016 571 131Kalevi Rantatorikkatyönjohtajatoimialue: Ylitornion kuntapuh. 0400 570 729Henri Ojanperämetsänhoidonneuvojatoimialue: Raanujärvi,Pessalompolo,Lohijärvi,Mellajärvi ja Meltosjärvipuh. 0400 316 118henri.ojanpera@mhy.fiKEMIJÄRVIwww.mhy.fi/kemijarvietunimi.sukunimi@mhy.fiKemijärven toimistoVapaudenkatu 8 A 5, 98100 KemijärviPuh. 016 812 174, Faksi 016 812 489Jari-Pekka JumiskotoiminnanjohtajaPuh 0400 395 058Jari KiveläaluevastaavaPuh 0400 280 490SODANKYLÄwww.mhy.fi/sodankylaetunimi.sukunimi@mhy.fiSodankylän toimistoPapintie 1, 99600 SodankyläPuh. 040 5458 577, Faksi 016 611 096Teuvo Tapaninentoiminnanjohtajapuh. 0400 397 801Marjatta Kariniemitoimistonhoitajapuh. 040 5458 577Birgitta HärkönentoimistonhoitajaPuh 016 812 174Henrik Säynäjäkangasaluevastaavap. 0400 395 060Pekka Kasurinenaluevastaavapuh. 0400 396 614Mikko Maijalaaluevastaavapuh. 0400 839 397KITTILÄwww.mhy.fi/kittiläetunimi.sukunimi@mhy.fiKittilän toimisto, MetsätaloNilitie 1, 99100 KITTILÄPuh. 020 7419 260Pasi Seppälätoiminnanjohtajapuh. 0400 295 576Kosti Vaaralatoimistonhoitajapuh. 016 643 038Merja Vierelähankevastaavapuh. 040 4818 044Taisto Hanhelatyönjohtajapuh. 020 7419 260YLÄ-LAPPIwww.mhy.fi/ylalappivesa.vaisanen@ylalapinmhy.fiIvalon toimistoSudentie 1, 99800 IvaloPuh. 016 662 393, Faksi 016 662 169Vesa Väisänenpuh. 040 5823 916Heikki Tiainenalueneuvojapuh. 040 4847 848Pekka Mertaniemipuh. 0400 214 061LÄNSI-POHJAwww.mhy.fi/lansi-pohjaetunimi.sukunimi@mhy.fiTornion toimistoLaivurinkatu 3, 95400 TornioPuh. 020 4137 640, Faksi 016 431 717Pekka Vähätoiminnanjohtajapuh. 0400 295 527Hannele Nybergtoimistonhoitajapuh. 020 4137 640Jukka Vähäaluevastaavapuh. 0400 472 015Kemi - Keminmaan toimistoPL 5, 94401 KeminmaaPuh. 0400 198 108, Faksi 020 4137 650Harjuniemi Erkkialuevastaavapuh. 0400 397 989Tapani Peurasaariojitusasiatpuh. 040 5553 472Simon toimistoPL 41, 95201 SimoPuh. 040 7215 663, Faksi 020 4137 649Haapaniemi Teppoaluevastaavapuh. 040 7215 663Ronkainen Ilkkaaluevastaavapuh. 0400 284 161Tervolan toimistoKeskustie 93, 95300 TervolaPuh. 0400 397 989, Faksi 020 4137 652Ala-Poikela Harrialuevastaavapuh. 040 4851 518

metsänomistajat15Mikä on metsäni arvo?Metsän arvoa tarvitaanmoneen paikkaan:- Tilan sukupolvenvaihdokseen- Metsäpalstan tai tilan myyntiin- Lainavakuuteen- Perunkirjoitukseen jneSamalla selviävät tilanhakkuumahdollisuudet jametsänhoitotarpeetsekä metsätulot ja hoitokulut.Ota yhteysmetsänhoitoyhdistyksenammattilaisiin.www.mhy.fiLisäämetsäasiaawww.mhy.fi840 €Husqvarnan kevyt ja kompakti uusi ammatisaha on varustettu monillatyötä helpottavilla edistyksellisillä ominaisuuksilla.50,1 cm 3 , 2,8 kW*, 4,9 kg.Saatavana myös lämpökahvoilla varustettu 550XP G-malli.815 €UUTUUDET!MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEETUUTUUS!• EVO 36 HC Hydraulisellalaipankäännöllä ja halkaisuterän säädöllä.• EVO 30 Halk.voima 2-3,5 tai 3-5,6 tn• EVO 36 Halk. voima 2-8 tn.Lisävarusteena saatavissa puunnostajat jaUUTUUS tukkipöytä. Kysy lisää myyjiltämme!Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%),matkapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%).Stihlkultahammaskovapalaketjukaupanpäälle!Kampanja voimassa30.4. 2013 saakkaTORNIO | Varikonkatu 3 | Puh. 010 7557 250YLITORNIO | Alkkulanraitti 127 | Puh. 010 7557 151ROVANIEMI | Teollisuustie 13 | Puh. 010 7557 450OULU | Nuottasaarentie 4 | Puh. 010 7557 313www.wasslov.seHusqvarna 545 on voimakas, mutta kevyt vaativiin sahaustöihin suunniteltumoottorisaha. Tehokas X-Torg -moottoritekniikka vähentää polttoaineenkulutusta20% ja pakokaasupäästöjä jopa 75%Tarvikekeskus OyKeskusväylä 7,96910 ROVANIEMIwww.tarvikekeskusoy.fiTarvikekeskus OyTeeritie 2,97700 RANUAwww.tarvikekeskusoy.fiTarvike Laatikainen OyPosiontie 44,97900 POSIOpuh. 016 23721 842Kone-Virta KySauherrantie 12,98800 SAVUKOSKIpuh. 016 841 241KoneVasara OyRanniontie 10,99600 SODANKYLÄpuh. 040 5296 712615 €Sallan Rautatori OyKuusamontie 23,98900 SALLApuh. 016 831 300Pyöräosa Keinänen OyKemintie 50,95420 TORNIOpuh. 010 3964 101Tarvike Center Ivalo OyPetsamontie 9,99800 IVALOpuh. 0400 927 674Koneliike Vuorenpää KyAnnaliisankatu 8,98100 KEMIJÄRVIpuh. 016 813 413Rauta & KonenippeliKivihaantie 3,95600 YLITORNIOpuh. 016 572 251Classic turvapusero 79 €Classic turvahousut 115 €Classic nahkaturvakengät185 €Functional-kypäräutravisionvisiirillä 72 €Konevuokraus Timpuri OyLinnantie 2,99100 KITTILÄpuh. 016 353 677, 040 766 0280Kemin pyörä ja varaosaKeskuspuistonkatu 7,94100 KEMIpuh. 016 221 092www.keminpyora.fiT:mi Teuvo KangasKurtakontie 52 C,95900 KOLARIpuh. 016 564 155, 0400 393 114teuvo.kangas2@suomi24.fiPeuran AutohuoltoO. MäkipeuraPPA 2 Esso95300 TERVOLApuh. 016 439 277

metsänomistajat17Yhteistyö toimii tuulivoimalakorvausten neuvotteluissaTervolaan rakennetaanyhtä Pohjois-Suomensuurimmista tuulipuistoistaTuuliwatti Oy rakentaaTervolaan yhtä Pohjois-Suomen suurimmistatuulivoimapuistoista.Tervolassa kokeiltiinhyvällä menestykselläneuvottelumenettelyä,missä alueen myllytontinvuokraajat valtuuttivatedustajakseen kaksineuvottelijaa.Kolmen megawatin tuulimyllynvuosituotannon arvosähköpörssin keskihinnoillaon keskimääräisillätuotantotehoilla noin 350– 400 000 euroa ja ensivaiheensyöttötariffilla vuoteen2015 asti 700 000– 800 000 euroa. Näillämarkkinoilla metsänomistajantäytyy tietää tuulivoimallesoveltuvan tontin todellinenarvo.Yleensä neuvottelut onkäyty tuulivoimayhtiön jayksittäisten maanomistajienkanssa. Näissä yhtiö onaina vahvoilla. Joukkokokousei myöskään ole toimivaneuvottelumenettely.Isolla porukalla voidaan antaaevästykset ja jättää yksityiskohdistasopiminenomille edustajille. Tervolassamaanomistajien edustajatja yhtiö pääsivät neuvottelutulokseenja alueen myllynvuokraajathyväksyivät syntyneenneuvottelutuloksen.Tietoa on josaatavilla-MaanomistajientueksiMetsänomistajien liittoon nyt kerännyt Pohjois-Suomesta useamman sadantuulivoimalan vuokratasoakoskevan vertailuaineiston.Vertailussa voidaan nythakea käypää vuokratasoavastaavissa tuuli- ja rakentamisolosuhteissaoleviinvuokrasopimuksiin. Yksittäisetsopimukset ovat kuitenkinaina liikesalaisuudenpiirissä, kertoo johtajaJukka Aula Pohjois-Suomenmetsänomistajien liitosta.Pohjois-Pohjanmaan jaLapin korvaustasot vaihtelevatkarkeasti 2.000 ja15.000 euron välillä vuottaja myllyä kohden. Keskihintatasoon reilut 7.000 euroavuodessa myllyä kohden.-Korvausperusteet ovattoistaiseksi melko kirjavia.On kiinteää vuosivuokraa,tuotantoon sidottua vuokraaja näiden yhdistelmiä.Hyvät kulkuyhteydet ja sähkönsiirtoyhteydettekevätalueesta kiinnostavan. Tuotantosidonnaisessavaihtoehdossaon oleellista, milläprosentilla tuotto lasketaan,Aula tietää.Tuotantosidonnaistenvuokrien vaihteluväli on tällähetkellä 0,9 – 3,6 % jatuotto on mahdollista sitoatuotannon arvon ajankohdanpörssihintaan (n. 40 €/MWh) tai syöttötariffiin(2015 asti 103,5 €/MWh).Isoja investointejaTyypillisessä 3 - 4 megawatintuulivoimalan rakentamisessaon kyse teollisuuslaitoksenmittakaavaa olevastarakentamisesta ja investoinnista.Tarvitaanraskaita kuljetuksia kestävätiestö. Sekä tienrakennuksenettä perustustöidenvaatimat kantavat maa-aineksetja murskeet pyritäänhankkimaan tuulivoimaalueelta.-Tieverkoston rakentaminenedellyttää tieoikeuksiensopimista myös muidenkuin myllytonttien vuokraajienkiinteistöille. Muuntoasemanja kunkin tuulimyllynvälille kaapeloidaansyöttöjohdot. Kunkin tuulimyllynympärille muodostuuhalkaisijaltaan noin kilometrinvaikutusalue, johonnaapuri ei voi rakentaatai tehdä omaa tuulivoimalasopimusta.Vaikutusalueidenlaajuuden vuoksi uusienalueiden maanomistajienkannattaa lähteä liikkeelleyhdessä ja ottaa heti yhteysMetsänomistajien liittoontai metsänhoitoyhdistykseen,johtaja Jukka Aulasuosittaa.MTK maanomistajienedustajana ja nyt myösSuomen tuulivoimayhdistyssuosittelevat alueellisiavuokrasopimusmalleja, joissamyös välialueille tuleeomat korvauksensa. Näintuotosta pääsevät osalliseksikaikki, joiden omaisuudenkäyttöä myllyt rajoittavat.Kemera-tuetvaltaosinnuorten metsienhoitoon viimevuonnaSuomen metsäkeskus kertoo tiedotteessaan, että Kestävänmetsätalouden rahoituslain mukaisia tukiamaksettiin viime vuonna liki 83,8 miljoonaa euroa.Suurin osa tuesta myönnetään yksityisille metsänomistajillemetsänhoito- ja perusparannustöiden tukemiseen.Haketustukea maksettiin haketta tuottaville toimijoilleja maanomistajille ennätykselliset 10,7 miljoonaaeuroa. Kemera-hakemuksia siirtyi maksettavaksitänä vuonna 11 miljoonan euron verran.Lähes puolet Kemera-tuesta kuluu nuoren metsänhoitoon sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen.Metsänuudistamistukia maksettiin 9,3 miljoonaaeuroa ja valtaosa tuesta ohjautui Lappiin ja muuallepohjoiseen Suomeen. Uudistamistukea myönnetäänvajaatuottoisten alueiden ja luonnontuhojen - esimerkiksimyrskyn - aiheuttamien aukeiden metsittämiseen.Juurikäävän torjuntaa tuettiin 5,2 miljoonalla eurolla,terveyslannoitukseen käytettiin noin 980 000euroa ja kulotukseen noin 20 000 euroa. Uusia metsäteitätuettiin 560 000 eurolla ja vanhojen perusparannuksia6,4 miljoonalla. Kunnostusojituksiin käytettiin3,9 miljoonaa euroa.Siirtyneet Kemera-tuet puolittuivatKemera-varojen niukkuuden takia tukien maksatuksiasiirtyi vuodelta 2012 kuluvalle vuodelle noin 11miljoonan euron arvosta. Siirtyneiden tukien maksatustenmäärä kuitenkin lähes puolittui vuodesta2011. Väheneminen johtui siitä, että uusien suunnitelmallistenhankkeiden hyväksymistä rajoitettiinvaltion budjetissa erittäin voimakkaasti.Tänä vuonna myöntämisvaltuus nousee 35 miljoonaaneuroon viime vuoden 28 miljoonasta, mikä helpottaahankkeiden hyväksymistä. Myöntämisvaltuuson valtion sitoumus rahoittaa tulevina vuosina toteutettaviahankkeita.Hankkeita, joiden Kemera-tuki edellyttää etukäteenhyväksyttyä suunnitelmaa, ovat kunnostusojitus,metsätiet, metsänuudistaminen, terveyslannoitusja kulotus. Eniten tälle vuodelle siirtyviä tukien maksatuksiaoli kunnostusojitus- ja tiehankkeissa.Haketustukea ei makseta enää vuonna 2013. Viimevuonna Kemera-varoin tuettua haketta tuotettiinkuitenkin ennätysmäärä, eli 6,3 miljoonaa irtokuutiota.Haketustuen korvaavan pienpuun energiatukijärjestelmän(PETU) ennakoidaan tulevan voimaanaikaisintaan vuonna 2014.Lisätietoja kemera-tuista saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

18 metsänomistajatPienpuun tukiaikaisintaanvuonna 2014Pienpuun energiatukijärjestelmä on edelleen komissionkäsiteltävänä, ja uusi laki tulee voimaan aikaisintaan2014. Siihen saakka energiapuun korjuutatuetaan nykyisellä kemeran korjuutuella.Merkittävä puuenergian ja käytön tuen, energiapuunhaketustuen maksaminen Kemera-varoistapäättyi vuodenvaihteessa. Näin tukitaso nuortenmetsien korjuun kohteille pieneni yli neljä euroakuutiota kohden. Vuoden alusta maksetaan nuortenmetsien korjuu-kohteille vain korjuutukea seitsemäneuroa kuutiometriltä. Haketustuki tuli ensimmäisenkerran voimaan loppuvuonna 1999.PETUn hakijana loppukäyttäjäPienpuun energiatuki on nykyisen Kestävän metsätaloudenrahoituslain tilalle tuleva laki, jonka onmäärä lisätä nuorten metsien energiapuun tarjontaaja käyttöä. Tukea maksetaan ainoastaan lämmön jasähkön tuotantoon käytettäville puille, mutta ei esimerkiksibionesteiden kuten pyrolyysiöljyn tuotantoon.Tämä perustuu komission kantoihin, johon eiole onnistuttu saamaan muutoksia.Aikaisemmin on pelätty myös sitä, että tukea voidaanmaksaa vasta kun puut on käytetty. Komissioon kuitenkin hyväksynyt ajatuksen siitä, että loppukäyttäjänei tarvitse käyttää puuta ennen tuen hakemista.Pienpuun energiatuen hakijaksi kelpaa ainoastaanloppukäyttäjä. Hakijaksi ei siis kelpuutetapuuntoimituksista vastaavaa tahoa tai metsänomistajaa.Puunhankinnan ja puupolttoaineiden toimitustensujuvuuden kannalta on tärkeää, että loppukäyttäjävoi ottaa vastaan puut jopa tien varrella.Oleellista on myös se, että tuen maksamiseen hyväksytäänpuumäärien taselaskentaa eikä puueriätäydy pitää erillään aina loppukäyttäjän polttoainesiiloonasti. Viimeksi mainittu vaihtoehto lisäisi kustannuksiaja vaikeuttaisi toimintaa.Lähde: Bioenergia ryKivihiili muuttaa SuomeaenergiatuotannonkehitysmaaksiPöyryn selvityksen mukaankivihiilen ja muun tuontienergianosuudet lisääntyvätvauhdilla Suomessa. Kehitysuhkaa tuhansia työpaikkoja.Kivihiilen ja muun tuontienergiankäyttö on noussutmerkittävästi etenkin lupasumastajohtuvan turvepulanvuoksi jo tänä vuonna.Kaiken kaikkiaan lähes85 prosenttia turvepulastakorvautuu tuontienergiallaja vain noin 15 prosenttiavarastossa olleen puun polttamisella.Turvepulaa korvataankasvaneella sähkön tuonnillasen sijaan, että sähkötuotettaisiin turpeella kotimaassa.Lisäksi Suomessaajettavissa turvekattiloissaylivoimaisesti suurin turpeenkorvaaja on kivihiili.Turvepula johtuu siitä, ettäturvetuotantoalueista yhäuseampi on mataloituneitasoita, joista etenkään sateisinakesinä ei saada nostettuariittävää määrää turvetta.Uusien tuotantoalueidenlupaprosessit ovat pitkittyneet,eli on syntynyt lupasuma.Myös puun asemanheikkeneminen lisäätuontienergiaaTuontienergian käyttöä lisääosaltaan myös energiapuuntuen heikkeneminen.Tämän vuoden alusta to-Kivihiilen käytön lisääminen vähentää vastaavasti hakkeen käyttöä.teutetun metsähakkeen sähköntuotantotuenalentamisenja haketustuen poistamisenjälkeen hakkeestaon tullut kallein polttoainelauhdesähkön tuotannossa.Vielä viime vuonna metsähakeoli silloisten tukienvuoksi kilpailukykyinenpolttoaine ennen turvetta jakivihiiltä.Ydinvoimapäätöksen yhteydessäluvattu ”risupaketti”on hävinnyt kuin tuhkatuuleen, eli ainoastaan tuulivoimaon hyötynyt tilanteesta.-Tällä hetkellä kriittisinkysymys on se, investoivatkoenergiayhtiöt kivihiileenvai kotimaiseen puuhun jaturpeeseen. Näillä investoinneillaon suuri merkityssuomalaisiin työpaikkoihinkymmeniksi vuosiksi eteenpäin,Bioenergia ry:n toimitusjohtajaJyrki Peisa toteaa.Kivihiili-investoinnit johtavatkuluttajan energianhinnan nousuun sekä energiaomavaraisuudenja vaihtotaseenheikkenemiseen.Peisa muistuttaa, että samallakotimaisia työpaikkojaei synny vaan niitä menetetään.Jo nyt nähty kehitysuhkaa yli tuhatta kotimaistatyöpaikkaa.Tehdyn selvityksen mukaankivihiilen lisäkäyttöuhkaa nostaa kuluttajankaukolämmön hintaa noin15 prosenttia jo tänä vuonnaturvetta käyttävissä kaupungeissa.Lähde: Bioenergia ryRovaniemen uuden biovoimalan rakentaminen siirtyyRovaniemen Energianja Oulun EnergianyhteistyössäsuunnittelemasuurinvestointiRovaniemelle onpahassa vastatuulessa.Vanhan Suosiolanvoimalan investoinnillaostetaan nyt lisäaikaaMustikkamaanvoimalalle.-Mustikkamaan biovoimalaitoksenrakentaminen eiole nykytilanteessa kannattavaa,arvioi RovaniemenEnergian toimitusjohtajaMarkus Tykkyläinen LapinKansa-lehdessä.Tykkyläisen mukaan rakentamiseenliittyvät riskitovat nykytilanteessa liiansuuria ja yhtiö keskittyykinkehittämään jo olemassaolevaa kapasiteettia. Tämätarkoittaa sitä, että lähivuosinainvestoinnit keskittyvätSuosiolan voimalaitokseen.Mustikkamaan rakentamisenriskit liittyvät moniintekijöihin, esimerkiksi taantumanmyötä laskeneisiinsähkön ja päästöoikeuksienhintoihin. Lisäksi valtakunnantasolla on tehty päätöksiä,jotka ovat leikanneet tukiaja lisänneet polttoaineidenverotusta.Suosiolan investoinnillavanhan laitoksen polttoainetehoanostetaan, javoimalaitoksella otetaankäyttöön energian talteenottamistahelpottava savukaasupesuri.Suosiolan remonttimaksaa arviolta noinseitsemän miljoonaa euroa.Rovaniemen Energiastakorostetaan kuitenkin, ettäMustikkamaan biovoimalaitostaei ole haudattu. Rovaniemelletarvitaan lähitulevaisuudessauusi voimala,sillä Suosiolan avulla saadaanostettua lisäaikaa vainjoitakin vuosia. Mustikkamaalleinfrastruksuuri varsinpitkälle valmiina ja yhtiöon valmis jatkamaan hankettaolosuhteiden parannuttua.Metsänomistajillepettymys-Hankkeen lykkääntyminenon pettymys mutta tätä onosattu odottaa tukipolitiikantempoilevuuden ja sähkönmarkkinahintaennusteidenmatalan tason pohjalta,kommentoi RovaniemenEnergian päätöstä johtajaJukka Aula Pohjois-SuomenMetsänomistajien liitosta.Positiivista Aulan mukaanon se, että RovaniemenEnergia on lähtenyt aidostihakemaan keinoja puunosuuden nostamiseksi jo nykyisenlaitoksen polttoainepaletissa.-Suosiolan puunkäyttömäärilläon jo nykyiselläänmerkittävä vaikutus lähialueenenergiapuumarkkinoihin.Laitoksen suosimaakarsittua rankaa pystytäänkuljettamaan hieman kauempaakinlähes samoillakustannuksilla kuin pieniläpimittaistakuitupuuta, Aulapohtii.Laitoksen tehon nostontoivotaan lisäävän puupohjaisenenergian käyttöä. Laitoksenvastaanottoterminaalion jo mitoitettu suurempaavolyymiä varten.-Puuntoimittajien näkökulmastamyös logistiikkapuun vastaanotossa toimiijoustavasti ja tehokkaastikun terminaalin hoito tuliyrittäjävetoiseksi.

metsänomistajat19Nestemäiset biopolttoaineetluovat uutta jalostuspolkuaenergiapuulleGreen Fuel Nordig Oy:n edustajat esittelemässä Iisalmen bioöljyhanketta. Henkilöt vasemmalta Paavo Jauhiainen, Timo Saarelainenja Timo Hortling.Puuta hyödyntäväbiojalostamo nouseevuoden 2014 kuluessaIisalmen Soinlahteen,UPM:n laitosLappeenrantaan jaetanolitehdas hiemanmyöhemmin Kajaaniin.Kemin Ajoksenbiodiesellaitos odottaainvestointipäätöstä.Puulle tulee vauhdillauutta käyttöä.Kestävästi hoidettujen metsienpuu on raaka-aine, jolleriittää käyttöä ja käyttäjiämyös jatkossa, vaikkaperinteinen metsäteollisuusyskähteleekin rakennemuutoksenkourissa. Suomestaollaan rakentamassa biotaloutta,mikä tarkoittaa uusiakäyttökohteita myös uusiutuvallepuulle.Iisalmeen satsaava GreenFuel Nordic Oy on tehnytkuluneen vuoden aikanamäärätietoisesti töitä lisätäkseenyhteiskunnan eritoimijoiden tietoisuutta bioöljystä,sen tuotannosta jakäyttökohteista sekä taloudellisistaja ympäristönsuojelullisistaeduista.-Työmme on kantanut he-delmää, ja asemamme alanmerkittävänä asiantuntijanaja toimijana on nyt vakiintunut,sanoo Green FuelNordic Oy:n toimitusjohtajaTimo Saarelainen.Olvi-säätiö rahoittaaIisalmen hankettaGreen Fuel Nordicin biojalostamohankeon edistynytsuunnitelmien mukaisestimyös käytännön tasolla.Olvi-säätiön vuodenvaihteessatekemä päätös lähteämukaan rahoittamaan hankettavarmistaa projektinetenemisen suunnitellussaaikataulussa.-Hankkeen avulla parannammemyös osaltammetyöllisyyttä metsäteollisuudenrakennemuutoksen koettelemillapaikkakunnillaja tarjoamme uutta paikallistajalostuspolkua metsäbiomassalle,toteaa Saarelainen.Yhden biojalostamontyöllistävä vaikutus tuotannossaja välittömässä raaka-aineenja valmiin bioöljynlogistiikassa on noin100 työpaikkaa. Likimain90.000 tonnia bioöljyä vuodessatuottava jalostamonielee reilut 300.000 kiintokuutiometriäpuuta vuodessa.Suoraan metsästä saatavanbiomassan ohella biojalostamovoi käyttää raakaaineenamyös esimerkiksimekaanisen metsäteollisuudensivutuotteita.ST1 investoiKajaaniin ja VapoKemiinSahanpurusta ja hakkeestaaletaan valmistaa liikennepolttoainettaKajaanissa.Energiayhtiö ST1 suunnitteleerakentavansa bioetanolitehtaanUPM:n entisenpaperitehtaan tiloihin. Sivutuotteenalaitos tuottaaligniiniä. Investointipäätöstehdään tänä vuonna.Noin 40 miljoonan euroninvestointi pitäisi ollavalmiina vajaan parin vuodenpäästä ja se työllistäävalmistuessaan Kajaanissa15-20 henkilöä. Sahanpurusaadaan Pölkky Oy:n Kajaaninsahalta ja prosessihöyryKainuun Voiman laitokselta.Tuleva Kajaanin tehdastarvitsee tuotantoonsa sa-hanpurua ja haketta 80.000kuutiometriä vuodessa jatehtaalta lähtee 90-prosenttistaetanolia rekkakuormavuorokaudessa, eli 10 miljoonaalitraa vuodessa.Vapo Oy:n Kemin Ajokseensuunnittelema biodieseliävalmistava laitos onmittaluokaltaan Iisalmen jaKajaanin hankkeita selvästisuurempi. Se on saanutEU:lta mittavan rahoituspäätöksen,noin 88 miljoonaaeuroa. Hankekoko onkuitenkin puolittunut velkaisenMetsäGroupin vetäydyttyähankkeesta. Vapojatkaa laitoksen kehittelyänyt yksin.Nestemäisten polttoaineidenuusista investoinneistapisimmällä on UPM:n Lappeenrannanbiodieseliä valmistavajalostamo. Noin150 miljoonaa euroa maksavanlaitoksen rakentaminenaloitettiin marraskuussaja tuotanto pitäisi ollatäydessä käynnissä vuonna2014, jolloin se alkaa suoltaabiodieseliä noin 120 miljoonaalitraa vuodessa.Kuvassa oleva Posion vanhan lämpölaitoksen kattilajää huippuaikojen varalle.Posion kuntasatsaabiovoimaanPosion kunta uudistaa kaukolämmön tuotantoaaninvestoimalla uuden biovoimalan vanhan kattilanrinnalle. Posio on neljän tuhannen asukkaan kunta,jonka kaukolämmön tarve on noin 13.000 MWh.Kaukolämmön tuotannosta vastaa kunnan omistamaPosion Vesi ja Lämpö Oy.Lämmön kunnan kaukolämpöverkkoon tuottaanykyisin kolmen megawatin biokattila ja kaksi raskasöljykattilaa.Uuden kattilan suunnittelusta vastaavatlämpöyhtiön toimitusjohtaja Jani Ahola jaoululainen Planora Oy. Vanha biokattila jää investoinnissahuippuaikojen varakattilaksi.Uusi laitos on puuhakkeella toimiva ORC-laitos,jonka lämpöteho on 4 MW ja sähköntuotantoteho0,7 MW. Laitoksen suunnittelu on meneillään ja laitoksenon tarkoitus valmistua jo tämän vuoden syksylläkäyttökuntoon.Metsänomistajien omistama Pohjois-SuomenMetsämarkkinat Oy toimittaa yhdessä metsänhoitoyhdistystenkanssa metsähakkeen Posion nykyiselleenergialaitokselle.-Nykyinen toimitussopimuksemme on voimassavielä reilun vuoden ja kattaa siis myös uuden voimalanalkukauden. Nykyinen voimala käyttää energiapuutanoin 15.000 MWh, eli 7.500 kiintokuutiometriä,kertoo hankintapäällikkö Heikki Ala-aho Pohjois-SuomenMetsämarkkinat Oy:sta.Uudessa voimalassa puun käyttömahdollisuuskasvaa arviolta 25.000 megawattituntiin, kun kokoluokkakasvaa ja raskasöljykattilat siirtyvät kokonaanreserviin.Lisäämetsäasiaawww.mhy.fi

20 metsänomistajatLappiin tuli seitsemänlievää poikkeamaasertifiointitarkastuksissaEnergiapuunoikeallavarastoinnillalisää tiliäPoikkeuksellisen sateinen vuosi 2012 on korostanut energiapuunoikean varastoinnin tärkeyttä. Lämpöä lähteevain kuivasta puusta ja voimalaitokset tarvitsevat energiaa,eivät vain kuutioita. Hyvälaatuinen, kuiva energiapuunäkyy hankintahakkaajan tilipussissa. Keliolosuhteille ei tietenkäänmitään mahdeta mutta sateiden vaikutusta pystytäänpienentämään varsin helpoilla konsteilla:1. Kun keräät metsäkoneella tai maataloustraktorilla rankojametsästä, älä pudota kouraa liian alas. Liian syvältä kouraistenpuiden mukana kuormaan tulee kiviä ja muita epäpuhtauksiamaasta. Kivet ja maa-aines särkevät hakkurinterät ja aiheuttavat hankaluuksia myös poltossa.2. Varastokasa on sijoitettava tien varrelle hakkurin kuormaimenulottuville enintään 3 metrin päähän ajotien reunasta.3. Varastokasa on sijoitettava mahdollisimman aukeallepaikalle ja mielellään muuta ympäristöä korkeammalle kohoumalletai mäelle. Näin luonnon kuivatusteho on parasmahdollinen.4. Varastokasan alle on laitettava pohjapuiksi rankanippu,jotta kasa ei ole maata vasten vaan ilma pääsee kiertämäänmyös kasan alta.5. Varastokasasta on tehtävä mahdollisimman iso ja korkea,jotta kuivatusteho on hyvä.6. Kasan etureuna (tyvet) on ladottava hieman etunojaanlipalle, jotta vesi ja lumi eivät pääse tyvipäistä satamaansuoraan kasan sisään.7. Metsäteitä auki pidettäessä lunta ei saa lingota kasaavasten, koska siinä menee herkästi myös kiviä ja muita epäpuhtauksiakasan sisään. Myös lämpöarvo heikkenee.kuva ja teksti Timo TuominenLisäämetsäasiaawww.mhy.fiPekka SaikkonenDNV Certification Oy suorittimetsäsertifiointiin liittyvättarkastukset lokakuunalkupuolella Lapissa. Tarkastuksenkohteena olivatmetsänhoitoyhdistyksistäLänsi-Raja ja Pelkosenniemi-Savukoski.Lisäksi tarkastuksessa olivatmukana Pantsarin Saha,Metsähallitus Länsi-Lappija Metsäkeskus Suomi Rovaniemellä.Tarkastuksessakuultiin lisäksi Saamelaiskäräjiä,ELY-keskusta,Luonnonsuojelupiiriä, Kolttaneuvostoaja Paliskuntia.Maastokohteita tarkastettiinkaikkiaan 34 kappaletta,joista suurin osa oli hakkuu-,maanmuokkaus- jakunnostusojituskohteita. Lisäksikohteena olivat tärkeätelinympäristöt ja tiehank-Maanomistajan oikeusturvaanparannus lunastuksissaLokakuun alusta 2011 tulivoimaan lunastuslain pienimutta maanomistajien kannaltamerkittävä muutos.Lakia muutettiin niin, ettämaanomistajan ei tarvitseenää maksaa korvaustoimitustenkustannuksia, vaikkahäviäisikin jutun.Erityisen merkittävää tämäon mm. liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikkojensuojelussa, kaavoituksessaja muissakin viranomaistenpäätöksiinLasten ja nuorten metsäosaamisen edistäminen sai sertifiointitarkastuksessa kiitosta.keet.Aikaisempien vuosien tapaanpääosa poikkeamistalöytyi metsäkeskuksen keräämänsisäisen tiedonkeruunkautta. Metsäkeskuskerää vuosittain tiedot kaikkientoimijoiden edesottamuksista.Sieltä löytyvätmyös metsälakirikkomukset,luontolaatutarkastuksetja korjuujäljen tarkastukset.Lievät poikkeamatKriteeriin 1 (lakisääteistenvaatimusten noudattaminen)tuli poikkeama, johtuentuomioistuimen päätöksestä,jossa uudistamisvelvollisuusoli laiminlyöty.Lisäksi auditoija kommentoimuutamien metsäkoneidenosalta tekemättömientai myöhästyneiden laitetarkastustenlaiminlyöntiä.liittyvissä maankäytön rajoitustilanteissa.Jos maanomistaja on joutunutlaittamaan korvaustoimituksenvireille, korvausvelvollisen(luonnonsuojelussaELY-keskus, kaavaasioissakunta) tulee ainamaksaa toimituskustannukset.Näin siinäkin tilanteessa,vaikka toimituksessa todettaisiin,että lain määräämäkorvauskynnys ei oleylittynyt eikä korvausta tarvitsemaksaa.Kriteeri 5 (energiapuunkorjuu) määrittää mm. korjuukohteellejätettävän latvusmassanmäärän. Lapinosalla tavoite ei täyttynyt.Kriteeri 12 (uhanalaisetlajit). Yhdellä kohteella olivaarannettu Tikankonttiesiintymä.Kohdetta ei kuitenkaanollut tuhottu, muttapoikkeama kuitenkin.Kriteeri 15 (metsätienrakennuksenympäristöselvitykset).ELY-keskuksen lausunnonmukaan hankealueellaolevaa pohjavesialuettaei ollut huomioitu ympäristöselvityksessä.Säännösmuutos on merkittäväparannus maanomistajienoikeusturvaan.Nyt maanomistaja uskaltaalaittaa korvausprosessinomalla hakemuksellaanliikkeelle, eikä hänen tarvitsepelätä kuluja vaikka toimituksessatodettaisiinkin,että korvauskynnys ei oleylittynyt, eikä korvauksiamakseta.Markku Tornberg,johtaja, MTKKriteeri 18 (kunnostusojitus).Yhdellä kohteella olisuunnitelmasta poiketenkaivettu ojia, jotka olivatpäästäneet kiintoaineita läheiseenpuroon.Kriteeri 23 (työnantajavelvoitteet).Kenttätarkastuksissalöytyi kahdelta urakanantajaltapuutteita urakoitsijoidentyönantajavelvoitteidentarkistamisesta.Lisäksi löytyi kaksi sertifiointiinsitoutumatonta yrittäjää.Jotain hyvääkinLasten ja nuorten metsäosaamisenlisääminen saikiitosta jälleen kerran. Toinenmyönteinen asia oli kulotuskriteerintäyttyminensateista huolimatta.Korjaavat toimenpiteeton toimitettu DNV:lle, jokasuosittaa sertifikaatin jatkamistaedelleen.

metsänomistajat21SeteleitämetsänsuojelustaMetsämaiden monipuolista hyödyntämistäVapaaehtoisesta ja maanomistajalähtöisestäsuojelustamaksetaan metsänomistajallekorvaus verovapaana.Metsäiset suojelualueetturvaavat luonnonmonimuotoisuutta ja ehkäisevätelinympäristöjen pirstaloitumista.Valtakunnallinen MET-SO-ohjelma mahdollistaayksityisten maanomistajienmetsien suojelun. Verovapaasuojelukorvaus on kilpailukykyinenhakkuuvaihtoehtoonverrattuna. NATNETLife+ -hankkeessa luonnonmonimuotoisuutta turvataanmaanomistajien aloitteestaLounais-Lapissa.Metsäalantoimijoiden yhteinenohjelmaNATNET Life+ -hanke toteuttaaMETSO-ohjelmaakahdeksan kunnan alueella:Ranua, Tervola, Kemi, Keminmaa,Simo, Yli-Tornio,Tornio ja Rovaniemi. Hanketarjoaa maanomistajilleneuvontaa ja tukea MET-SO-suojeluun sekä erilaistenluonnonhoitotöiden tekoon.Lisäksi hankkeessa laaditaanmetsänomistajille luonnonhoitosuunnitelmiaja toteutetaanelinympäristöjenennallistamisia. Esimerkiksiojitetut huonosti tuottavatpuustoiset suot voidaan en-METSO-kohteen tunnistaa mm. runsaasta lahopuun määrästä. (Kuvaaja Eerika Niemelä)nallistaa mm. riistalinnuillesoveltuviksi elinympäristöiksi.METSO on laajaa vi-toteutetuissaranomaisyhteistyötä, jossalähes kaikki metsätaloudentoimijat ovat mukana.Hankealueen ulkopuolellaMETSO:a toteuttaa LapinELY-keskus yhdessä metsänhoitoyhdistystenja SuomenMetsäkeskuksen kanssa.MetsänomistajanvalintaOhjelman tarjoamat vaihtoehdotmetsänomistajal-le ovat pysyvä suojelu, määräaikainensuojelu ja metsäluonnonhoito.Hankkeessasuojelusopimuksissamaanomistus säilyymaanomistajalla. Maanomistajapäättää suojelualueenrajauksista maillaan.Suojelu ei rajoita jokamiehenoikeuksia kuten marjastustatai sienestystä, ja alueellametsästämisestä päättääedelleen maanomistaja.Suojeluun soveltuvia elinympäristöjäovat mm. run-vittävät kohteen mahdollisetluontoarvot.TapahtumissatavataanMieltä askarruttavistaMETSO-kysymyksistä voitulla juttelemaan kevään tapahtumiin.Toukokuun 18.päivä järjestetään MEN-NÄÄN METSÄÄN – tapahtumapäivänkoko perheelleKeminmaan Kallinkankaalla.Erilaiset metsä-ja luontoalan toimijatesittelevät toimintaansa. Tapahtumanyhteydessä Län-saslahopuustoiset kangasmetsät,pienvesin lähimetsätsekä puustoiset suot ja perinneympäristöt.Soveltuvan si-Pohjan Metsänhoitoyhdistyksenkohteen pinta-alalle ei olealarajaa. Yleensä puutuotannollisestitai korjuuolosuhteiltaanhaastavat alueetvoivat olla luontaisesti hyviämetsätaitokilpai-lut metsänomistajille.NATNET osallistuu 23.-26.5. Pohjois-Suomen ErämessuilleOulussa. LöydätMETSO-kohteita. Luonnontilaisetmeidät osastolta H25, tuleMETSO-kohteetvoivat olla luontomatkailunkatsomaan mistä METSOkohteentunnistaa!ja virkistyskäytön keitaita. Lisätietoja METSO-ohjelmastaMETSOn toteuttajat kannustavatsaa omalta met-maanomistajia ottamaansänhoitoyhdistykseltä, La-rohkeasti yhteyttä. pin ELY-keskukselta jaMaanomistajan ei tarvitseNATNET Life+ -hankkeelta:tietää soveltuuko juu-ri hänen kohteensa suojeluohjelmaan.Projektipäällikkö Noorira Raasakka, puh. 0295Yhteydenot-037 501, noora.raasakka(at)topyynnön tai aloitteen voi ely-keskus.fi, www.natnet.fijättää hankkeen kotisivuilla.Hankesuunnittelijat sel-Projektisuunnittelija JouniRauhala tarkastelee mahdollisiaMETSO-kohteita kartaltayhdessä maanomistajienkanssa. (Kuvaaja Eerika Niemelä)Metsätaloudenkannattavuusheikkeni vuonna2012Yleismaailmallinen taantuma ja metsäteollisuuden heikotnäkymät kurittivat vuonna 2012 myös metsänomistajia.Metsätalouden tulosta ja kannattavuutta kuvaavatmittarit olivat laskusuunnassa. Bruttokantorahatulotlaskivat reaalisesti 6 prosenttia edellisvuodesta. Yksityismetsätaloudenbruttokantorahatulot olivat 1,4miljardia euroa (–6 %), ja metsäteollisuuden ja valtionyhteensä 0,33 miljardia euroa (–2 %).Markkinahakkuut olivat ennakkotietojen mukaanvuonna 2012 yhteensä 53 miljoonaa kuutiometriä (+1%). Yksityismetsissä hakkuut lisääntyivät vajaalla prosentillaja metsäyhtiöiden ja valtion metsissä yli 3 prosentilla.Vuoden 2012 reaalinen kantohintataso oli 7prosenttia edellisvuotta alempi.Yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos laski ennakkotietojenmukaan 83 euroon hehtaarilta. Edellisvuoteenverrattuna tulos oli reaalisesti 8 euroa hehtaariltahuonompi. Länsi-Suomessa liiketulos oli 100 euroa(–10 %), Itä-Suomessa 130 euroa (–6 %) ja Pohjois-Suomessa28 euroa (–9 %) hehtaarilta. Kaikilla alueilla liiketulosjäi selvästi alle kymmenen vuoden keskiarvon.Kiinteistökauppasähköistyytänä vuonnaMaanmittauslaitos ottaa käyttöön uutta tekniikkaakirjaamisjärjestelmään ja kiinteistökauppaan. Tekniikaltaanyli 20 vuotta vanha kirjaamisjärjestelmä uusitaankeväällä 2013, joka aiheuttaa lyhyehkön katkonkirjaamisasioissa. Tekniikka mahdollistaa mm. tehokkaansähköisen arkistoinnin, mikä vähentää kopioidentarvetta kirjaamisasioissa.Suuri uudistus on myös syksyllä avattava kiinteistökaupanverkkopalvelu. Pankkitunnuksilla verkkopalvelunkautta tehdyssä kiinteistökaupassa lainhuuto tuleeautomaattisesti vireille, sitä ei tarvitse erikseen hakea,eikä tarvita myöskään kaupanvahvistajaa.Vanhat kiinteistökaupan kauppatavat säilyvät uudentekniikan rinnalla varmasti pitkään, mutta sähköinenasiointi on tulevaisuutta. Varsinaiseen kiinteistönvälitykseenuusi tekniikka ei tuo suuria muutoksia. LisätietojaPohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy LKV:n kiinteistövälittäjiltä.LainhuutomaksuunkorotusLainhuutomaksun hinta vuoden 2013 alusta alkaen on107 euroa. Hinnankorotusta merkittävämpi asia lainhuudonhakijalle on laskutusperusteen muutos, jokasaattaa moninkertaistaa lainhuutomaksun. Maksu peritäännyt kiinteistö- tai määräalakohtaisesti, kun aikaisemminlaskutusperuste on ollut hakemuskohtainen.Jos samassa luovutuskirjassa on esim. neljä kiinteistöätai määräalaa, maksu peritään neljä kertaa.Myös kaupanvahvistusmaksun hintaan tuli korotusvuoden 2013 alusta. Kaupanvahvistusmaksu on nyt 112euroa.

22 metsänomistajatNätti-Jussin legendaJuho Vihtori ”Nätti-Jussi” Nätti oli suomalainen metsätyömies.Hänestä kerrotut tarinat ovat tehneet hänestä legendaarisenhenkilöhahmon etenkin Lapissa.Nätti-Jussi syntyi 31. elokuuta 1890 Karstulassa, Keski-Suomessa.Hänen vanhempansa olivat uittomies Äijä Nätti jaemäntä Maija Nätti. Hänellä oli myös kolme siskoa. Nätti-Jussikulkeutui metsätyömiehenä muiden mukana pohjoisenhakkuutyömaille helpon rahan perässä ja työskenteli sielläsuurimman osan elämästään.Hän oli tunnettu tukkijätkä joka vaikutti muun muassa Tervolassa,Pisalla, Muurolassa ja silloisessa Rovaniemen kauppalassa.Hän tuli elämänsä aikana tunnetuksi tarinankertojana.Nätti-Jussin kerrontatyyliin kuului muun muassa kertomuksenloppuratkaisun viivyttäminen. Useinkin fantastistenkertomusten perusaiheina olivat naiset, tappelut ja viina, sekäniihin liittyvä yhteiskunnallinen väritys.Nätti-Jussi oli myös tunnettu syntymävikaisesta kampurajalastaan,hänen vasemman jalkansa jalkaterä oli kääntynyttaaksepäin. Nätti-Jussi halvaantui 1950-luvun puolivälissä jajoutui Rautiosaaren vanhainkodin sairasosastolle. Nätti-Jussikuoli Palosalmen metsätyömieskodissa 4. elokuuta 1964Hänet haudattiin Rovaniemen neljännelle hautausmaallePalosalmen metsätyömieskodin yhteishautapaikalle.Nätti-Jussi sai oman hautamuistomerkkinsä RovaniemelleViirinkankaan neljännelle hautausmaalle. Haudan takapuolelleon kirjattu teksti “Minä se siellä olin. Jutustelin Pyhä-Pietarinkanssa talven näkymistä ja sovin revontulien sytyttelemisestäurakkahommana.”Lähde: WikipediaViemäri- ja sähkölinjaaluekorvauksetverotuksessaMhy Kalajokilaakson alueella on meneillään useitaviemäri- ja sähkölinjahankkeita. Suuri joukko metsänomistajiaon saanut korvauksia em. hankkeidenvuoksi. Viime vuoden aikana saadut korvaukset ilmoitetaanverottajalle vuoden 2012 veroilmoituksissa.Viemäri- tai sähkölinja-alueesta on saatu korvausilmoitetaan tuloksi erikseen 9-lomakkeella (laskelmaluovutusvoitosta - lomake). Samoin menetelläänmahdollisesti saadun haittakorvauksen suhteen.9-lomakkeella tulosta saadaan vähentää hankintameno-olettamana80%. Jos summa korvauksestaja vuoden muista luovutusvoiton laskennan alaisistaluovutushinnoista on alle 1000 euroa, korvaus onkokonaan verovapaa (mutta tulo on silti ilmoitettava).Viemäri- ja linjahankkeiden yhteydessä puustostasaatu korvaus ilmoitetaan normaalisti tuloksi 2C- lomakkeella.Jos verovelvollisella ei ole metsäverotusta,puustosta saatu korvaus ilmoitetaan pääomatuloksihenkilökohtaisella verolomakkeella.Tontilla voi olla istutuksia, (koristepensaat, marjapensaattms. ovat ns. ostettuja istutuksia), joidenhankintamenoa ei ole voinut verotuksessa vähentää.Näistä saatu korvaus on verovapaa. Tonttipuista saatukorvaus on pääomatuloa.SAVOTALLA SATTUNUTTANätti-Jussi oli legendaarinen jätkä pohjoisen savotoilla.Hän oli kotoisin Keski-Suomesta, mutta teko pääasiallisenelämäntyönsä metsätyömiehenä Lapissa. Hänestäkerrotaan paljon juttuja. Tosin kaikkien juttujen todenperäisyydestäei ole ihan täyttä varmuutta.Nätti-Jussi oli kerran matkalla junalla etelään. Samaanvaunuun sattui suuria ja rahakkaita herroja, oli Sunkkua jaRautatiehallituksen pääjohtajaa. Nätti muisteli:- Siinä ajankuluksi pelasin herrojen kanssa vähän korttia.Ensin herrat voittivat Kokkolaan asti, mutta sitten paransintuuria.- Ennenkuin olin Helsingissä, olin voittanut kaikki herrojenrahat, veturin ja pätkän rautatietä.Nätti-Jussi kertoi Sodankylän kairassa eräänäkesänä osuneensa hillasuolle. Hillaa oli silmänkantamattomiinkuin keltaista merta. Muttaniiden poimimisesta ei tullut mitään ilman kirvestä.Miten niin, utelivat jätkät. Nätti muisteli:- Hillat olivat niin isoja, että pienempiä mahtuivain pari kappaletta sankkoon ja silloinkin olitoinen hakattava kirveellä halki.Kerran jätkät kertoilivat sakeista sumuista, jokajoskus saattaa hyvävaistoisenkin pöllintekijänsyksyllä metsään eksyttää.Niinpä Nätti-Jussikin kertoi sumusta, joka oli yllättänythänet kämpän pärekattoa laittaessa.- Oli se aika sumu, se vain sakeni ja sakeni. Kun sumu sittenhäveni, niin huomasin, että päreet oli tullut pantuaviisi metriä katon yläpuolelle.Jätkäsakilla loppui yhtenä iltana viina kesken kaiken. Eräsmiehistä kävi Koskikadun ja Korkalonkadun kulmauksestaostamassa jopparilta koskenkorvapullon. Myyjä kuitenkinpetti ostajaa. Nätti-Jussi otti pullosta ryypyn, makusteliaikansa sitä ja sanoi:- Jos en varmasti tietäisi, että ostit koskenkorvaa, niin minäsanoisin että tämä on kusta.Metsänomistajan asiallawww.mhy.fiPentti Harjumaa,Nätti-Jussin tarinoitaArvonlisävero muuttuuKaikki arvonlisäverokannat nousivat valtiovallanpäätöksellä vuoden vaihteessa. Uusi yleinen arvonlisäveroon nyt 24%, kun se vielä viime vuonna oli23. Tämä koskettaa myös metsänomistajia, sillä tuo24 prosentin arvonlisävero maksetaan myyjälle puukaupanyhteydessä aina puun hinnan lisäksi. Edellytyksenäon tietysti se, että puun myyjä on arvonlisäverovelvollinen.Puun myyjä tilittää saamansa alvin valtiolle helmikuussa,mutta saa vähentää tilityksestä kaikkimetsätalouteen ostamiensa tavaroiden ja palveluidenarvonlisäverot. Niinpä metsänomistajan arvonlisäverojärjestelmässämukana olo on verokannan noustessaentistäkin tärkeämpää.MetsäverotuksenmuistiinpanokirjametsänhoitoyhdistyksestäMetsänomistajan veromuistiinpanokirja 2012-2015sisältää kaikki keskeiset verotukseen liittyvät ohjeetja säännöt. Kirja sisältää muistiinpanosivut neljällevuodelle, joten joka vuosi uutta kirjaa ei tarvita.Muistiinpanokirjaan on sisällytetty muun materiaalinohella myös matkapäiväkirja, johon kaikkimetsätalouden matkat voi merkitä useamman vuodenajalta.Mikäli metsänomistajalla ei ole veromuistiinpanokirjaa,hän voi käydä hakemassa itselleen veromuistiinpanokirjanmaksutta lähimmästä oman metsänhoitoyhdistyksentoimistosta.

metsänomistajat23Metsävähennyksenkäyttöä seurataan”2C-lomakekohtaisesti”Nyt kannattaa tarkistaataimikoiden hirvivahingotHirvet ovat taas talven aikanavierailleet monissa mäntytaimikoissaeri puolillaLappia ja tehneet tuhojaan.Vaikka hirvikantaa onsaatu pikku hiljaa pienennettyä,on se monilla alueillaedelleen liian korkea.Niinpä myös taimikkotuhotjatkuvat. Pahimmat tuhotesiintyvät syrjäisillä talvehtimisalueilla,missä hirvetovat laumoina oleskelleetpitempiä aikoja.Metsänomistajien kannattaakevään tulleen tarkastaakaikki 1-3 metrinmittaiset mäntytaimikot.Mikäli hirvien aiheuttamiatuhoja ilmenee, niistävoi tehdä vahinkoilmoituksen.Valtio korvaa hirvienaiheuttamia tuhoja ilmoituksenperusteella tehtävänarvioinnin jälkeen. Arvioinnintekee metsäkeskus.Vahinkoilmoituslomakkeitasaa omasta metsänhoitoyhdistyksestäja metsäkeskuksesta.Metsäverotuksessaon metsänomistajallaoikeus tehdämetsävähennys ennenmuita metsätaloudenpääomatulosta tehtäviävähennyksiä. Oikeusmetsävähennykseen onluonnollisella henkilöllä,kuolinpesällä javerotusyhtymällä.Arto TaskinenMetsänomistajalla on omis-Metsänomistajalla oikeustehdä metsävähennys ennenmuita metsätalouden pääomatulostatehtäviä vähennyksiä.Oikeus metsävähennykseenon luonnollisellahenkilöllä, kuolinpesällä javerotusyhtymällä.Metsänomistajalla onomistusaikanaan oikeus vähentäämetsävähennyksenäenintään 60 prosenttia1.1.1993 tai sen jälkeen ostetunmetsän hankintamenosta.Hankintamenon muodostavatkiinteistön ostohintaja kauppaan liittyvät kulut.Kauppaan liittyviä kulujaovat varainsiirtovero, lohkomiskustannukset,kauppakirjanlaatimisen kustannukset,kaupanvahvistajanpalkkio ym.Metsävähennyson ”2C-lomakekohtainen”dä metsänomistajakohtaisestikaikilta kyseisen omistajanSuomessa omistamiltametsävähennykseen oikeuttaviltatiloilta saadusta pääomatulosta(Puunmyyntitulo,Kemera-tuki, vakuutuskorvaus,hirvivahinkokorvaus).Metsävähennyksenkäyttöä seurataan 2C-lomakekohtaisestiveromuistiinpanoissaja 2C-lomakkeella.Jos puolisoiden erikseenomistamien metsäkiinteistöjenverotus tapahtuu erillään(molemmilla oma 2Clomake),myös metsävähennyksenkäyttöä seurataanerikseen. Mikäli puolisoidenerikseen omistamien metsienverotus tapahtuu samalla2C-lomakkeella, metsävähennyksetlasketaan yhteen.Kun metsätila myydään(muutoin kuin verovapaallaSPV-kaupalla), metsävähennystuloutetaan erillisenäoikaisueränä pääomatuloksi.Metsävähennystätuloutetaan kuitenkin enintään60 prosenttia luovutettavanmetsäkiinteistön hankintamenosta.Metsätilan myyntitilanteessamahdollinen metsävähennyksentuloutus lasketaanmyös 2C-lomakekohtaisesti.Pientäpuunmyyntituloaei kannata jakaakahdelle vuodellesävähennys voi olla enintään60 prosenttia metsävähennykseenoikeutetultakiinteistöltä tulleesta pääomatulosta.Toisaalta verovuonnatehtävän vähennyksenon oltava vähintään1500 euroa. Tämän takiavähennyksen perusteenaoleva pääomatulo tulee sitenolla vähintään 2500 euroa.Pienehköissä puukaupoissakannattaa varmistaa se,että kaikki rahat tulevat samallevuodelle. Rahojen jakautuessakahdelle vuodelle,saattaa metsänomistaja menettäämetsävähennysoikeudenmolemmilta vuosilta.Myös maksettu kemera-tukitai vakuutuskorvaus lisäävättuloa, josta metsävähennyksenvoi tehdä.Metsänomistajalla on oikeustehdä metsävähennyskiinteistön hankintavuonnaja sitä seuraavina vuosinakoko omistusaikanaan,eli mitään määräaikaa vähennyksentekemiseen ei oleasetettu. Mikäli metsävähennyspohjanomaava metsäkiinteistösiirtyy uudelleomistajalla lahjan tai perinnönkautta, siirtyy käyttämättäoleva metsävähennyspohjauudelle omistajalle.Metsien hirvituhotedelleen liian suuriaKorvatut metsävahingot Lapinyksityismetsien taimikoissaolivat viimevuonna652 hehtaaria. Määräylittää edelleen kohtuullisenapidettävän tason.Kuntakohtaiseen pintaalaansuhteutettuna kärjessäolivat Sodankylä, Pelkosenniemi,Kolari, Savukoskija Salla tässä järjestyksessä.Erityisesti tällä Keski-Lapin alueella kannattaamaanomistajien olla taval-lista aktiivisempana taimikkotuhojensuhteen. Hirvikolarienmäärä on kasvussasamalla alueella.Hirvikolarit kasvussaLapin ely-keskuksen tilastojenmukaan hirvikolarienmäärä on kääntynytkasvuun. Viime vuonnasattui Lapin maanteillä89 hirvikolaria ja 59 peura-ja kauriskolaria. Hirvikolarimääräon 20 tapaustasuurempi kuin edellisvuosina2011 ja 2010.Alustavan arvion mukaankolarimäärä on kasvussavyöhykkeellä Posio, Salla,Savukoski, Sodankylä, Kittilä,Muonio, Kolari ja Pello.Joka tapauksessa tuo 89 onniin suuri luku, että ”tartteetehdä jotakin” painottaaEly-keskus.Jukka AulaMetsävähennyksen saa teh-Yhtenä vuonna tehtävä met-Esimerkki.Heikki osti vuonna 2007 pinta-alaltaan 30 hehtaarin metsätilan, jonka hankintamenooli 50.000 euroa. Lisäksi Heikki maksoi varainsiirtoveron, lohkomiskulutja kaupantekokulut 4.000 euroa. Hän myi vuonna 2012 ko tilaltapuuta 900 m3 ja sai kantorahatuloa myynnistä yhteensä 20.000 euroa.Metsävähennysoikeus on enintään 60% hankintamenosta (54.000) = 32.400 euroaMetsävähennys 60% vuoden myynneistä (20.000 eurosta) = 12.000 euroaMetsävähennysoikeutta jää tuleville vuosille20.400 euroa

metsänlannoitus.fi24 metsänomistajatt a i k a h a t t u2011 tuli voimaan uusi riistahallintolaki(158/2011), jonka mukaan riistanhoitoyhdistyksenhallitukseen kuuluu jäsen,joka edustavat toimialueen merkityksellisiämaanomistajajärjestöjä.Jäsenillä on täysivaltainen puhe- ja äänioikeusriistanhoitoyhdistysten hallituksissa.Riistanhoitoyhdistykset ovatosa valtion riistahallintoa. Niillä on keskeinenrooli mm. hirvenmetsästyksen lupahaunohjauksessa. Riistanhoitoyhdistyksetantavat lausunnon hirvien kaatolupahakemuksista.MaanomistajajärjestöjenedustajatriistanhoitoyhdistystenhallituksissaYlitornio Koivisto VeliKemijärvi Sirviö AnttiPelkosenniemi Savukoski JuhaSavukoski Savukoski JuhaRanua Sarajärvi UrpoPosio Höyhtyä JukkaKolari Rundgren OivaKittilä Rantajääskö TapaniRovaniemi Saarijärvi VeliTornio Juntti MarttiKeminmaa Matti SunnariSimo Olavi PostiTervola Aatto YlimartimoSodankylä Pentti RytisaloMuonio Manu FrimanPello Kalevi KönönenSalla Raimo HarjuInari Aarre SeurujärviEnontekiö Alpo PeltovuomaTAIMETJÄLLEEN-MYYJILTÄTeemmeuuttametsää.www.pohjantaimi.fiTutustu nyt verkossaEDELLÄKÄVIJÄVIHREILLÄ MARKKINOILLAJatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulleTiesitkö tämän metsänlannoituksesta?Tuottoa jopa 20 %Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuenlannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.Lannoitus on turvallistaYaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- japuhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä senantimia.Lannoittaminen on ilmastotekoYaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsänterveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoahiilidioksidia kasvaa entisestään.Ota yhteys omaan Metsänhoitoyhdistykseesi.Yara on suomalaisen kasvun asiantuntijaYara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin.Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus,joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteillaon puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara,maan parhaaksi. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi

metsänomistajat25JONSEREDCS 2245399 €2.1 kW, 45.7 cm³, 5.1 kgJONSEREDCS 2252600 €50,1 cm³, 2.5 kW, 5 kg SUOJAKYPÄRÄJONSEREDFC 224545.7 cm³, 2.2 kW, 8.1 kg835 €Kajaani 010 7684 770Keminmaa 010 7684 800Posio 010 7684 840Ranua 010 7684 846Rovaniemi 010 7684 860TURVAPUSERO PRO 80€TURVA-AVOHAALARIAGRO SAFETY 125€PRO JONSERED 60€JONSEREDCC 223534,6 cm³, 1,3 kW, 7 kg555 €Metsänomistajan pitäävahtia metsäänsä.Eihän se nyt niin mene!Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidatmetsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana.Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niinhuolehdimme metsästäsi, toteutammemetsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä.Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksestaomalta metsänhoitoyhdistykseltäsi.Yhteystiedot löydät osoitteestawww.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi.MetsänomistajatMetsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

26 metsänomistajatMeillä sinua palvelee ainapaikallinen säästöpankkilainen– henkilökohtaisesti ja nopeastiPankki, jokaon oLEMaSSaaSiakkaiTaanvarTEn.Tervetuloa asiakkaaksi!Puh. 029 4326 000 Fax 029 4326 001 www.tapio.fiAinonkatu 1, 96200 Rovaniemipuh. 029 041 2740Hallituskatu 2, 95400 Torniopuh. 029 041 2730www.saastopankki.fi/optiaPuhelun hinta: lankapuhelimesta 0,0836 € + 0,0691 €/min, matkapuhelimesta 0,0835 € + 0,1669 €/minMetsästäenergiaaOlemme paikallisen energiatuotannonedelläkävijä,bioenergian suunnannäyttäjäja lappilaisen elinvoimaisuuden edistäjä.www.ren.fi

metsänomistajat27Metsänomistajat!Tästä alkaa turvallinen puukauppaOstajasta riippumaton palvelu, jossa kaikkipuukaupan vaihtoehdot ovat käytössä.Palvelu löytyy omasta metsänhoitoyhdistyksestä!VARAA HETI OMALTA METSÄNEUVOJALTA!Yhteystiedot sivuilla 12-13MetsänhoitoyhdistyksetURAKOINTIPALVELUTMetsänomistajaahuijataan puukaupoissa.Eihän se nyt niin mene!Anna metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttaapuukauppasi. Me tunnemme alueelliset puumarkkinatja tiedämme eri puutavaralajien menekin.Kauttamme saat parhaan tiedon puunhinnoista.Kun puukauppa on sinulle ajankohtainen,ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi.Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi jawww.metsänomistajat.fi.Kiinteistö- ja konepalveluK. KinnunenMaanmuokkaukset ja ojituksetHaapamaantie 17, 95590 Torniopuh. 045 3292 780, 0400 166 270TORNIOPalovaarantie 1137, 95530 TornioKarip. 0400 663 409PELLOMETSÄ- JA MAANRAKENNUSTYÖTKoneyhtiöHoikkaniemi OyMetelivaarantie 47A, 95760 Konttajärvipuh. 0400 399 656www.pietikaiset.fiTommip. 040 5092 355SODANKYLÄSahaus- ja TraktorityötOlli-Matti YlitaloPUUTAVARAN SAHAUKSETHaluamassasi paikassa liikkuvalla kenttäsirkkelilläMyös lumiurakointi,puutavaranajo ja kaivurityötVuonaspurantie 25, 99710 VaalajärviOlli-Matti Ylitalo puh. 0400 290 045RANUASÄÄSKIPUU OyMetsäkoneitaMetsätalouden palvelujaKirkkotie 55, 97700 RanuaJanne Sääskilahti p. 0400 321 567Matti Sääskilahti p. 0400 271 784KITTILÄKittilänmaa- ja metsäpalvelu OyKylätie 20, 99110 KaukonenLasse Kiviniemi puh. 0400 395 593Antti Huilaja puh. 040 1819 859MetsänomistajatMetsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.Hoidetaan maata - metsää

28 metsänomistajatVakuutukset,pankkija sijoi taminen.Samasta paikastaja sopivan läheltä.metsäsuunnittelijametsäenergianeuvojaprojektisuunnittelijahankevastaavamaaseutuneuvojamaatalousyrittäjäprojektipäällikkökenttäesimiestoiminnanjohtaja alueneuvojahankintaesimiesMe LähiTapiolassa palvelemme nimemme mukaisesti lähellä sinua. LähiTapiolaLapissa yhdistyvät Lähivakuutuksen ja Tapiolan hyvät ominaisuudet samankaton alle. Korvauspäätöksetkin tehdään lähellä sinua tutun henkilökunnantoimesta. Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa.LähiTapiola Lappi:Rovaniemi, Kemi, Tornio, Kemijärvi, Kittilä, Ivalo, Sodankylä, Pello, Posio,Tervola, Ranua, Salla ja YlitornioPalveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiolaKeskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oyosuuspankki