2/2013 - Senaatti-kiinteistöt

lempipaikkaTeksti Marjo Tiirikka · Kuva Jari HärkönenTutkija Lumikki Jokinen uskoo,että 1800-luvun lopulla alueellaoli aikamoinen työmaa. GustafNyströmin suunnittelemaaKansallisarkistoa ja viereistäSäätytaloa rakennettiinnimittäin yhtä aikaa.kontrahti 2/2013 3

Muuntojoustavuusavain onnistumiseenMonessa ministeriössä ja virastossa pohditaan, mitentilatehokkuuden paineissa saadaan rahat venytettyä ja samallaluotua turvalliset ja terveelliset tilat henkilöstölle. Pasilanpoliisitalo -hankkeessa muunneltavuus nousi ykkösasiaksi.Teksti Tuija Holttinen6 kontrahti 2/2013

© Plugi»Mobiiliteknologian ansiostatilankäytössä säästyneitä eurojasaadaan siirrettyä kenttätyöhön.»sekä voimankäyttötilat Pasilaan. Jonkinverran Helsingin poliisin toimintoja onedelleen Malmilla ja Itäkeskuksessa, muttayleisesti ottaen toiminnan logistiikka jajohtaminen on helpompaa, kun on yksitukikohta josta löytyy kaikki.»Henkilöstö on ykköstilallaPirkko Paavola-Häggblom painottaa,että henkilöstön hyvinvoinnin tulee ollaykkös asia.»Homma ei toimi, jos henkilöstö voihuonosti. Poliisihallitus on kehittänytrakenteellisen poliisitalokonseptin jayhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssatyöviihtyvyyttä ja toimitilojen toiminnallisuuttaon kehitetty. Työympäristönkonseptoinnilla pääsimme myös merkittäviinkustannussäästöihin.»Pasilan toimitiloja kyettiin muuntamaanhankkeen aikana toimitilakonseptinmukaisiksi. Lisäksi turvallisuusvaatimuksetniin ulkoisen kuorisuojauksen ja kulunvalvonnankuin sisäisen turvallisuudenkinosalta on toteutettu poliisihallituksenohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi vanhassapoliisitalossa ei ollut lainkaan poliisipihaa,joka lisää nimenomaan henkilöstönturvallisuutta ja on osa poliisihallituksenpoliisitalokonseptia.Markku Palsio huomauttaa lisäksi,että tilahallinnossa myös lainsäädännölläja EU-säädöksillä on vaatimuksia tilojensuhteen.Poliisissa ollaan uusiin toimitiloihintyytyväisiä, vaikka muutosvastarinnaltaei Pasilassakaan hankkeen eri vaiheissatoteutetusta hyvästä informoinnista huolimattatäysin vältytty.Ismo Mäenpään mukaan suurinmuutos henkilöstön näkökulmasta oli niinsanotuista koppikonttoreista siirtyminen2–8 hengen ryhmätyötiloihin. Käytössäryhmätyötilat ovat kuitenkin osoittautuneettoimiviksi varsinkin tiedon siirtymisenkannalta.Pasilan poliisitaloTyössä viihtyminen on tärkeää, ja siihenvoi vaikuttaa kuuntelemalla käyttäjiäja huomioimalla pienetkin asiat. Työtyytyväisyyttävoidaan parantaa usein jo pienilläteknisillä muutoksilla ja kuuntelemallaherkällä korvalla tilan varsinaisia käyttäjiä.Ison organisaation iso muutosTalo toimii ja osapuolet ovat tyytyväisiä.Muutos on kuitenkin jatkuvaa, eikäkukaan osaa tarkkaan ennustaa, miltä poliisintoiminnot näyttävät vaikkapa viidenvuoden kuluttuja.Poliisikomentaja Jukka Riikonenodottaa joustavuutta muutos- ja ylläpitohankkeilta.Muutostyöt on kyettävätoteuttamaan kustannustehokkaasti jaammattitaidolla asiakkaan tarpeita kuunnellen.Pirkko Paavola-Häggblom peräänkuuluttaajoustavuutta jatkossakin kaikkiinkäytäntöihin. Koko porukka on saatavahitsautumaan yhteen hakemaan yhteistäpäämäärää.»Senaatti-kiinteistöjen kanssa meilläon nytkin menossa käyttäjäsähkö-projekti,jossa seurataan veden, lämmön ja sähkönkulutusta. Pasilan poliisitalo on kohteenahaastava, talo on käytännössä toiminnassa24/7 ympäri vuoden. Energia-asioissameillä ei ole vertailukohtaa, vaan pitääsaada ensin muutaman vuoden trendinäkymään, jotta voimme verrata PasilaaPasilaan.» Pitkään kestänyt Pasilan poliisitalo -hanke aloitettiin vuonna 2006. Kaikkiaankolmea rakennusta – toimitilat 1 ja 2 ja parkkitalo – koskeva hanke saatiinkäyttöön keväällä 2013. Pasilan toimitilojen kokonaispinta-ala on noin46 000 neliömetriä. Tiloissa työskentelee noin 1 300 henkilöä. Malminpoliisitalossa on noin sata kenttämiestä ja pieni lupapalvelupiste. MyösItäkeskuksen kiinteistössä on lupapalvelua.Ratsupoliisi ja venepoliisi toimivat vanhoissa kiinteistöissään.8 kontrahti 2/2013

palvelutTrafi sai modernittilat ja palvelutLapin rajavartioston vanha kasarmirakennus koki täydellisenmuodonmuutoksen. Trafin Rovaniemen väki pääsi maaliskuussamuuttamaan sisään uudistetun talon uumeniin, jossa vanhaaoli vain julkisivu. Senaatti-kiinteistöjen tuottamat käyttäjäpalveluthelpottavat arkea.Teksti Mia Sivula · Kuvat Timo LindholmHenkilöstöravintola Santsinläsnäoloseinän kautta voi jutellaetelän kollegoiden kanssa.Seinän kautta aukeaa yhteys 800kilometrin päässä sijaitsevaanTrafin Vallilan kahviotilaan.Kun Trafi avasi pohjoisimmantoimipisteensä Rovaniemellevuonna 2009, sen päätoiminnoiksimääriteltiin verotus-,rekisteri- ja asiakirjahallinnon pito. Toiminnothajautettiin ensimmäisten vuosienajaksi eri puolille Rovaniemeä kolmeeneri rakennukseen.Aiesopimus Lapin rajavartioston1950-luvulla rakennettujen tilojen peruskorjaamisestasyntyi Trafin ja Senaattikiinteistöjenvälillä saman vuoden lopussa.kontrahti 2/2013 9

»Pidämme säännöllisiätapaamisia, jotta laatupysyy korkeana.»ISS Palvelut Oy:n siivooja Tarja Mäki-Maunus pitiTrafin paikat puhtaina jo vanhoissa toimistotiloissa.»Näitä uusia pintoja on ollut kiva siivota», hän sanoo.Virastomestari Pia Korpivaaran ensimmäinen kuukausi Trafinuusissa tiloissa oli yhtä suurta muuttomylläkkää. Rovaniemenkolme eri toimipistettä rysäytettiin kerralla saman katon alle.Keittiötyöntekijä AnnaSormunen voi keskittyäkokkaamisen sijaanruoan jakeluun. Lounastulee Trafin keittiöön valmiinaRovaniemen virastotalolta.Peruskorjaus pääsi alkamaan herkullisestaasetelmasta, sillä iso osa tilasuunnittelunratkaisuista oli jo valmiina.»Helsingin Vallilassa toimiva Trafi oliottanut uudet tilat ja käyttäjäpalvelutSenaatti-kiinteistöiltä keväällä 2010.Monistimme saman konseptin tänne Rovaniemelle.Toimitilakonseptin mukaisettilaratkaisut, värit ja materiaalit toistuvatnyt molemmissa toimipisteissä. Kun tässäkäytävällä seisoo, ei voi arvata, kummassatalossa on», kertoo Simo Karlsson, Trafinasiointipalveluiden yksikönpäällikkö.Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomenalueen Rovaniemen toimipisteen kiinteistöpäällikköKari Hiltunen oli kilpailuttamassaTrafin käyttäjäpalveluiden palveluntuottajia.»Senaatti-kiinteistöt tuottaa nyt sopimuksenmukaisesti Trafille puhtaus- javirastomestaripalvelut sekä turvallisuuspalvelut.Niihin sisältyvät kulunvalvon-10 kontrahti 2/2013

palvelutJokaisesta kerroksesta löytyy neuvotteluhuone, josta käsin voiottaa etäyhteyden toiselle puolelle maata. Videoneuvotteluidenmyötä Trafilla kuluu matkustamiseen yhä vähemmän rahaa.ta-, videovalvonta-, rikosilmoitus- jahälytysvartiointipalvelut», Hiltunenkertoo.Yksityiskohtaiset palvelunkuvauksetRavintolapalveluissa päädyttiin samanlaiseenratkaisuun kuin Trafin Vallilan toimipisteessä.Senaatti-kiinteistöt kilpailuttipalvelut, mutta Trafi teki sopimuksensuoraan palveluntuottajan kanssa.Ruoka valmistetaan nyt valtion virastotalossasijaitsevassa Kuukkeli-ravintolassa,mistä se kuljetetaan Trafin pieneenjakelukeittiöön.»Palvelukuvaukset käytiin perusteellisestiläpi ensin Senaatti-kiinteistöjen,sitten jokaisen palveluntuottajan kanssa.Se on helpottanut palveluiden käyttöönottoa»,Karlsson sanoo.»Kävimme läpi yksityiskohtaisesti,mitä odotamme kultakin palveluntuottajalta.Vaikka olemme olleet tiloissavasta vähän aikaa, palvelut ovat lähteneettoimimaan erinomaisesti. Toki asiaaauttaa se, että olemme pyörittäneet samaakonseptia Senaatti-kiinteistöjen kanssa joHelsingissä.»»Pidämme Senaatti-kiinteistöjen, Trafinja palveluntuottajien kesken jatkossasäännöllisiä tapaamisia, jotta laadun tasopysyy korkeana. Palveluiden toimivuuttaarvioimme ensimmäisen kerran toukokuussa»,Hiltunen kertoo.Virastomestari on joka paikan höyläTrafin aulapalvelussa työskentelevävirastomestari Pia Korpivaara on yksipalveluntuottajista ja yksinäinen soturi lajissaan.Lähin samaa työtä tekevä kollegalöytyy Helsingistä.»Yksin työskenteleminen ei minuahaittaa. Asun vanhassa talossa, ja minullaon kolme lasta. Ongelmanratkaisukykyälöytyy», Korpivaara hymyilee.Kun Trafi teki palvelusopimuksenvirastomestarin tehtävistä ISS PalvelutOy:n kanssa, Korpivaaran tehtävänkuvamääriteltiin tarkasti.»Käytännössä työpäiväni vaihtelevathyvin paljon. Työni on liikkuvaa. Menensinne, missä minua kulloinkin tarvitaan.Jos kopiokone menee jumiin, selvitänsen, tai jos en itse osaa, kutsun korjaajan.Lajittelen postin, hankin Trafin henkilökunnankulkuluvat ja luovutan matkakortit,teen tilavarauksia ja ylläpidäntoimistotarvikevarastoa», Korpivaaraluettelee.Trafilta tulevia sisäisiä palvelupyyntöjätupsahtelee Korpivaaran näyttöpäätteellepitkin päivää. Niiden mukaan hän meneesinne, missä apua tarvitaan, oli kyseessäsitten vuotava vesihana tai rikkoontunuttoimistotuoli.»Seuraan Trafilta tulevia palvelupyyntöjämyös valtakunnallisesti. Jos jostakinkontrahti 2/2013 11

»Trafin uudet toimitilat valmistuivat kolmessaeri vaiheessa kolmen vuodensisällä», kertoo Senaatti-kiinteistöjenPohjois-Suomen alueen Rovaniementoimipisteen kiinteistöpäällikköKari Hiltunen.Entisestä varusmiesten ruokalastasukeutui tila, josta käsin Trafi hoitaaajoneuvoveroasioita. Työpisteitä onkolmisenkymmentä, ja työvalaisimiksivalikoituivat energiatehokkaat ledit.toisesta toimipisteestä tulee työpyyntö,jonka pystyn hoitamaan, teen sen.»Säästöä ledeilläAvokonttoreiden äänimaailma on yhtävaimea kuin jos istuisi pumpulipussin sisällä.Rovaniemellä työskentelee noin 70 trafilaista.Pääluku nousee liki sataan vuoteen2015 mennessä. Töitä tehdään nytisommissa ja pienemmissä tiloissa, joissariittää avaruutta, pehmeää äänimaailmaaja valoa.Koska talvi on Rovaniemen korkeudellapitkä ja päivänvaloa on vähän,valaistukseen haluttiin kiinnittää erityistähuomiota. Yleis- ja työpöytävalaisimiksivalittiin pääosin ledit. Niihin päädyttiinpaitsi ympäristöystävällisyyden, myöspienen sähkönkulutuksen vuoksi.»Kesäkuussa, kun pidämme tupaantuliaiset,meillä pitäisi olla jo saatavillaensimmäisiä lukuja siitä, kuinka paljonsähköä tulemme ledeillä säästämään»,Simo Karlsson sanoo.12 kontrahti 2/2013

palvelutTrafin asiointipalveluiden yksikönpäällikkö Simo Karlsson on tyytyväinen. »Yhteistyöpalveluntuottajien kanssa on lähtenyt uusissa tiloissa mutkattomasti käyntiin.»Akustointi oli valaistuksen ohella toineniso kokonaisuus, johon satsattiin. Kattolevyt,seinäpinnat ja työpisteitä erottavatsermit ovat kaikki akustoituja. Avokonttoreidenäänimaailma on yhtä vaimea kuinjos istuisi pumpulipussin sisällä.Vaikka avokonttorin akustiset levytimevätkin ääntä, joskus tarvitaan myösrauhallista yksityistä tilaa.»Siksi jokaisesta kerroksesta löytyy pienivetäytymistila, missä on sohva ja liukuovi.Avotila voi olla hankala paikka, jos täytyyhoitaa puhelimessa jotakin omaa asiaa.»Lisää ekologisia valintojaTrafi voi ylpeillä myös vähäisellä paperinkulutuksella.Iso osa Trafin asiakirjoista onsähköisessä muodossa.»Paperinkulutus pieneni jo silloin, kunsiirryimme kaksipuoliseen tulostukseen.Nyt meillä on käytössä myös turvatulostus.Se tarkoittaa, että tulostaa voi vain omallatunnuksella. Paperinkulutus ja paperijätteenmäärä vähenivät sen myötä merkittävästi»,Karlsson kertoo.Joka kerroksesta löytyvät neuvottelutilatkätkevät sisäänsä kolmannen ekologisenulottuvuuden, etäyhteyden.»Kun neuvotteluhuoneesta tai omaltakoneelta voi ottaa videoyhteyden toisellepuolen maata, matkustamiseen kuluu yhävähem män rahaa, ja hiilijalanjälki pienenee.»Trafin Rovaniemen toimipisteenperuskorjaus- ja muutostyöValmistumisvuosi: 2013Pääsuunnittelija: Arkkitehdit Oy Janne LehtipaloPääurakoitsija: Rakennus P. Jokelainen OyLVI-työt: LVI-Asema OySähköurakoitsija: YIT KiinteistötekniikkaSisustussuunnittelu: Sisustusarkkitehtitoimisto Carola RytsöläPalvelut Senaatti-kiinteistöltä: kontrahti 2/2013 13

Radikaalien innovaatioidenkohtaamispaikkaTulevaisuuden Otaniemi on kansainvälisesti sykkivä tieteen, taiteen ja talouden innovaatiokeskittymä.Sen miljöö, moderni puurakentaminen ja jännittävät uudet alue- jatilaratkaisut viestivät yhteisöllisyydestä, hiilineutraalista rakentamisesta, älykkäästä jakäyttäjäystävällisestä teknologiasta, avoimuudesta ja paljon muusta.Teksti Olli Manninen© Arkkitehtitoimisto SARC © Arkkitehtitoimisto NRTVTT:n ydinturvallisuustalo. Luonnossuunnitelmanon laatinut Arkkitehtitoimisto SARC.InnOta-hankkeen esiselvitys. Arkkitehdit NRT.Hankkeen suunnittelukilpailu käynnistyy syksyllä 2013.Otaniemestä kasvaa Suomenuuden talouskasvunmoottori, joka houkuttaaalueelle opiskelijoita,tiedeyhteisöjä, yrityksiäja uudentyyppisiä palveluita. Rakennustaiteellisestija kulttuurihistoriallisestiarvokas rakennettu ympäristö ja viereinenNatura-alue lisäävät elämyksellisyyttäalueella, jonka asukasmäärän ar vioidaanainakin tuplaantuvan nykyisestä.Visiot ovat huimia, mutta toteuttamiskelpoisia,kun kaikilla osapuolilla onhalua lähestyä avoimin silmin Otaniemenkampusalueen, Keilaniemen ja Tapiolanalueen kehittämismahdollisuuksia.Jo historia velvoittaa tähtäämään vainhuipulle. 1950-luvulla rakennettu Teknillinenkorkeakoulu ja Teekkarikylä olivataikanaan kansainvälisesti uraauurtavakeskittymä. Nyt Otaniemestä kaavaillaanmaailmanluokan innovaatiokeskittymienedelläkävijää ja suunnannäyttäjää.»Kansallinen velvollisuutemme alueensuurimpana maanomistajana on omaltaosaltamme mahdollistaa visioidentoteutuminen ja tarjota asiakkaillemmemahdollisimman innovatiivisia palveluitaja työympäristöjä», sanoo Senaattikiinteistöjenjohtava asiantuntija TuomoHahl.»Haluamme myös olla mukanaedistämässä aluekehittämisen ja rakentamisenuusia prosesseja. Tähän Otaniemenkäynnissä olevat kaavoitus- ja rakentamishankkeettarjoavat konkreettisen kehittämisympäristön»,hän jatkaa.Myös julkisten hankkeiden kilpailuttamisessahaetaan uudenlaisia ratkaisuja.»Tekesille, Finprolle, Finnveralle jaGTK:lle rakennetaan uusi, yhteinentoimitalo Otaniemeen. Hanke kulkeenimellä InnOta-hanke ja siinä kehitetäänyhteistoimintamalleja, joiden avulla voidaanjoustavasti toteuttaa uusia ratkaisujasuurissakin julkisissa hankkeissa.»Senaatti-kiinteistöt ja Aalto-yliopistokiinteistötOy ovat yhteistyössä Espoonkaupungin kanssa käynnistäneet Otaniemenmaankäytön viitesuunnitelman, niinsanotun Masterplanin laatimisen.»Kun alueella on suunnitteilla useitaisoja alue- ja rakennushankkeita samaanaikaan, on hyvä olla alusta, johon suunnitelmatyhdistetään, ja jossa niitä tarkastellaanja arvioidaan kokonaisuutena. Tässäyhdistämisessä, havainnollistamisessa jaarvioinnissa käytetään apuna tietotekniikanviimeisiä mahdollisuuksia.»Talouskasvun moottori jaelämyksellinen asuntoalueOtaniemen kehittäminen sai uutta potkuapäätöksestä rakentaa metro Espooseen.Otaniemen kautta kulkevan Bussi-Jokerilinjanmuuttaminen Raide-Jokeriksi liittääOtaniemen täydellisesti pääkaupunkiseudunraidejärjestelmään. Monipuolisetjulkiset kulkuyhteydet ovat osaltaan kirit-14 kontrahti 2/2013

© A R K - house arkkitehdit OyOtarannan ja Servinniemen lisärakentamista. ARK-house Arkkitehdit Oy.© Arkkitehtitoimisto NRTKivimiehenrannan lisärakentamista. Arkkitehdit NRT.Senaatti-kiinteistöt Otaniemen alueellaOtaniemessä on valtion maita 54 hehtaaria ja vesialuetta 51 hehtaaria.Otaniemen alueeseen välittömästi liittyvällä Laajarannan ja Elfvikin alueellaon lisäksi Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa asemakaavoittamattomia maaalueita40 hehtaaria.Otaniemessä on Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa rakennettuatoimitilaa 193 000 brm 2 . Nämä on vuokrattu VTT:n, Geologiantutkimuskeskuksen, Mittatekniikan keskuksen, Tullilaboratorion ja meri- jarajavartiokoulun käyttöön. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on vuokrannut maaalueitaOtaniemeen rakennettujen opiskelija-asuntojen käyttöön.täneet useiden toimijoiden halua keskittäätoimintojaan sinne, missä niiden kannaltakiinnostavat ekosysteemit jo muutenkinsijaitsevat.Aalto-yliopisto on keskittämässä toimintansaOtaniemen keskustaan, josta onkäynnissä Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:njärjestämä kansainvälinen arkkitehtuurikilpailuCampus 2015. Tekesille, Finnveralleja Finprolle suunnitellaan alueelleGTK:n tilojen yhteyteen yhteisiä, noin15 000 neliön toimitiloja, joihin tulee yli600 lisätyöpaikkaa.VTT:lle ollaan suunnittelemassa noin5 000 neliön laajuista ydinturvallisuustaloa.Tiede- ja talousyhteisöjen hankkeidenlisäksi Otaniemen alueelle tullaan raken-tamaan lisää opiskelija- ja tutkija-asuntojasekä monipuolista normaalia asuntotuotantoa,jotta alueelle syntyy riittävästiasukaspohjaa erilaisten koko yhteisöäpalvelevien palveluiden kehittämiselle.Otaniemen väestömäärä tulee vähintäänkintuplaantumaan, kun kaavaillut rakennushankkeetvalmistuvat. Otaniemenalueeseen välittömästi liittyvä Laajarannan-Elfvikinalue tarjoaa luontevan laajennusalueenOtaniemen toiminnoille.Vaikka Otaniemen kehittämiseenliittyy useita ratkottavia kysymyksiä jarajoitteita, ovat ne myös mahdollisuuksiauudenlaisen monipuolisen alueenkehittämiseen. Alueen kainaloon jääväNATURA-alue ja Otaniemen alueen kuuluminenrakennetun kulttuuriympäristönsuojelualueiden (RKY) joukkoon asettavatOtaniemen kehittämiselle reunaehtoja,mutta ne ovat samalla Otaniemen omaleimaisuudenvankka perusta. kontrahti 2/2013 15

MillainenOtaniemestätulee?Jukka Mäkelä,Espoon kaupunginjohtajataniemen, Keilaniemen ja»OTapiolan muodostamalleT3-alueelle kymmenen vuodenaikana kohdennettavat, noin viidenmiljardin euron taloudelliset panostuksetluovat edellytykset Otaniemennostamiseen todella raskaaseensarjaan Euroopan ja koko maailmaninnovaatiokeskittymien joukossa.Alueesta tulee Suomen uudentalouskasvun moottori, jonka vaikutukseteivät rajoitu vain Otaniemeentai Espooseen vaan säteilevät elinvoimaahuomattavasti laajemmallealueelle. Koko Suomen kannalta onkohtalon kysymys, että tänne syntyyuusia osaamisintensiivisiä yrityksiä jatyöpaikkoja.»1949 Valtio hankki Otaniemen alueen Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n uudeksisijoituspaikaksi. Alueen suunnittelukilpailun voitti Alvar Aalto, jonka kilpailuehdotustensuuntaviivojen mukaisesti rakentaminen alkoi välittömästi.1975 VTT:n päärakennus.1956 Teknillinenkorkeakoulu muuttiOtaniemeen Helsinginkantakaupungista.1964Teknillisenkorkeakoulunpäärakennusvalmistui.1966 Valtion teknillinentutkimuskeskusVTT muutti Otaniemeen.Teknillisenkorkeakoulun ylioppilaskunnanrakennusDipoli valmistui.1968 kokoOtaniemen aluettakoskeva AlvarAallon toimistonlaatima asemakaavaluonnos.1981 valtio hankkiLaajarannan ja Elfvikinalueet Otaniementoimintojen laajennusalueeksi.1950 1960 1970 198016 kontrahti 2/2013

Tuula Teeri,rehtori, Aalto-yliopistoAalto-yliopisto kehittää omiakampusalueitaan kohti elävää,avointa ja vuorovaikutteista tutkimuksen,oppimisen ja innovaatioidenekosysteemiä, jossa yliopisto tekeetyötään yhdessä monien erilaistenkumppaniensa kanssa. YliopistonDesign Factory ja Start-up Saunatoimivat jo nyt esimerkkeinä uudestaoppimisen, yhteistyön ja yrittäjyydenkulttuurista.Otaniemen, Keilaniemen jaTapio lan alueen kehittämiseentar vi taan jatkuvaa uteliaisuutta jaennakko luulottomuutta uusilleideoille. Parhaiden ideoiden seulominenedellyttää tiivistä vuorovaikutustaja molemminpuolista luottamusta.Toivon, että pystymme luomaanyhteisen vision tämän ainutlaatuiseninnovaatioympäristön kehittämiseksiniin, että täällä viihdytään ja tehdäänyhdessä maailmanluokan tuloksia.»Erkki Leppävuori,pääjohtaja, VTTOtaniemi luo aivan uudetedellytykset maailmanluokanydinturvallisuudentutkimukseen ja koulutukseen.Yhteistyö Aalto-yliopistonkanssa uudessa laboratorioympäristössämmevie kokoajan tutkimusta ja koulutustaeteenpäin.Yhteistyömme yhdistettynäyritystoiminnan syntymiseenja kasvuun luovat kiinnostavantartuntapinnan myöskansainvälisille, merkittävilleteknologiayrityksille. Aivanoleellista on Espoon kaupunginsitoutuminen maailmanluokanteknologiakeskittymänkehittämiseen. Senaatti-kiinteistötluo puolestaan puitteet,jonka pohjalta vision toteutumiseenponnistetaan.»Juha Sarkio, johtaja, yhteisetpalvelut -vastuualue, TekesInnOtasta tulee uudenlaisenasiakaskokemuksen kiintopiste,johon yritykset ja tutkimuslaajalla skaalalla tulevatkuuntelemaan innovaatiotoiminnanuusia mahdollisuuksia,verkottumaan keskenään jahakemaan erilaisia asiantuntijapalveluitasekä rahoitusta tulevaisuutensamenestykselle.Vision toteutuminen edellyttääaitoa halua ja sitoutumistayhteiseen tavoitteeseen.Ilman sitä lopputulos on vainfyysinen talo, jossa työskenteleeeri organisaatioiden henkilöitä.Nyt tarvitaan sopeutumiskykyäja yhteiseen hiileen puhaltamista.»1994 RakennushallituksenteettämäOtaniemen maankäyttösuunnitelmavalmistui.2005 Mittatekniikankeskus MIKES muuttiOtaniemeen. VTT:nDigitalo.2010 Teknillisen korkeakoulunkäytössä olleet rakennuksetja tonttialueet luovutettiinAalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle.Otaniemen metrotunnelinlouhintatyöt alkoivat.2013 Finnveran ja Finpron yhteisen toimitalonsuunnittelukilpailu käynnistyy. jatketaan. kansainvälinen arkkitehtuurikilpailuCampus 2015 ratkaistaan. Masterplanin laatiminen käynnistyy.1990 2000 2010 2020kontrahti 2/2013 17

Uusi tila onmoderni,tehokas ja ekologinenPohjois-Savon Ely-keskus ja Finnvera Oyj keskittivät Kuopiossatoimintansa yhteisiin tiloihin. Kahta suojeltua toimistorakennustaperuskorjattiin, ja niiden väliin rakennettiin uudisrakennus. Näinvalmistui nykyaikainen, tehokas ja ekologinen toimitila.Teksti Jarmo Seppälä · Kuvat Riikka Myöhänen ja Ari-Pekka KeränenNoin kolme vuottasitten Pohjois-SavonEly-keskus ja Finnveraaloittivat Kuopiossauusien toimitilojenetsimisen. Tarjolla oliuseita erilaisia vaihtoehtoja, mutta lopultapäädyttiin perinteisen hallintokorttelinrakennusten peruskorjaukseen ja uudenrakennuksen rakentamiseen.Suunnittelu tehtiin alusta lähtientiiviissä yhteistyössä tulevien käyttäjien jaSenaatti-kiinteistöjen yhteistyönä.Kahden, vuonna 1954 rakennetunperuskorjatun toimistorakennuksenväliin tuli uudisrakennus. Näihin tiloihinsijoittuivat Ely-keskuksen 230 henkilöä jaFinnveran 75 henkilöä. Samassa kiinteistössäon myös 100-paikkainen ravintola,joka palvelee alueen virastoja ja yksityisiäkäyttäjiä. Kortteliin rakennettiin myöspysäköintirakennus.Kallanranta 11:n kiinteistönhoito-,puhtaus-, energianhallinta- sekä ravintolapalveluttuottaa ISS Palvelut. Palvelu onsuunniteltu asiakaslähtöisesti kiinteistöjenloppukäyttäjien tarpeisiin, mikä syventääalueellisesti ISS:n ja Senaatti-kiinteistöjenyhteistyötä. Senaatti-kiinteistöt kilpailuttipalvelut käyttäjien puolesta.Vanhaa ja uutta järven rannallaKuopionlahden rannalla olevat rakennuksetja miltei koko kortteli ovat asemakaavallasuojeltuja, mikä osaltaan ohjasisuunnittelua ja rakentamista.»Vanhojen rakennusten peruskorjaussuunnittelusta lvis-asennuksiin asti olivarsin vaativa tehtävä. Esimerkiksi sisätilojenkantavia rakenteita vahvistettiinhiilikuitunauhoilla ja talotekniikan vuoksikellaritiloja syvennettiin», projektipäällikköKari Oravainen Senaatti-kiinteistöistäkertoo.Uudisrakennuksen ympärillä olevienvanhojen toimistorakennusten julkisivuihinon jätetty yksityiskohtana karhea tiilipinta.Tämän vastakohdaksi uudisrakennuksenkaikki julkisivut sekä keskiaulanja rakennusten liittymäkattopinnat ovat18 kontrahti 2/2013

kontrahti 2/2013 19

Palveluton keskitettyyhdelle palveluntuottajalle.erikoislaminoitua lasia. Uudisrakennuksessaon viherkatto.Peruskorjattavissa tiloissa on käytettyuutuutena järjestelmää, jossa sekälämmitys että viilennys toteutetaan lattianavulla.Aikataulu pysyi suunnitellussaSenaatti-kiinteistöjen aluejohtajan JyrkiReinikaisen mukaan rakennushanke olihaasteellinen niin rakenteiden, ympäristötavoitteidenkuin 15 kuukauden aikataulunvuoksi. Lisäksi lähtökohtana olise, että tilojen vuokrakulujen piti pysyämuuttumattomina.Senaatti-kiinteistöt toteutti peruskorjaus-ja uudisrakennusurakan rakennuttajanaomana urakkana ja projektinjohtopalvelunapääurakoitsijamenettelynsijasta.»Kaavamuutos, hankesuunnitelmanmuuttuminen alkuperäisestä sekä julkistenhankintojen kilpailuttaminen aiheuttialuksi viivettä. Aikataulu otettiin kiinnisiten, että suunnittelu ja toteutus tehtiinosin samanaikaisesti. Yli 30 urakoitsijaaja heidän aliurakoitsijansa, yhteensä lähes300 työntekijää, onnistuivat hankkeessakuitenkin hyvin», Reinikainen sanoo.Uutta puhtia arjen työhönTilojen suunnittelussa kaksi asiakasorganisaatiotaja Senaatti-kiinteistöt löysivätyhteisen sävelen hyvin. Suunnitteluatehostettiin erilaisin projektiryhmin, joissahenkilöstö osallistui päätöksentekoon.Lähtökohtina olivat työ- ja asiakaspalvelukulttuurinkehittäminen ja vuorovaikutteisuus.»Finnveralla on kotipaikallaan Kuopiossaaluekonttori sekä pääkonttoritoimintoja.Mielestäni työnteko on alkanut sujuauusissa tiloissa luontevasti, ja henkilöstö»Henkilöstö oli mukana suunnittelussa,joten uuteen sopeutuminen alkoi jorakennusvaiheessa», Pohjois-SavonEly-keskuksen hallintojohtaja TommiHuttunen arvioi.Kallanranta 11Finnveran aluejohtajan TarjaTikkasen mukaan uudet tilatvirkistävät, haastavat oppimaanja kehittymään sekä antavat uuttapuhtia arkeen.Käyttäjät: Pohjois-Savon Ely-keskus ja Finnvera OyjRakennuttaja: Senaatti-kiinteistötKiinteistönhoito, puhtaus- ja vahtimestaripalvelut sekäravintolapalvelut: ISS PalvelutProjektinjohtokonsultti: Pöyry CM OyPää- ja arkkitehtisuunnittelu: arkkitehtitoimisto A-Konsultit OyRakennesuunnittelu: rakennussuunnittelutoimisto Nylund OyLVIA-suunnittelu: Ins.tsto Granlund OySähkösuunnittelu: AH-TalotekniikkaMuita urakoitsijoita: Maanrakennuspalvelu Mikko Lyytinen Oy,Kuopion Monirakennus Oy, ARE Oy, Ilmapörssi Oy ja Kolmen Sähkö Oyon ottanut uudistuksen vastaan myönteisesti»,Finnveran aluejohtaja TarjaTikkanen arvioi.Tikkasen mukaan uudet tilat virkistävät,haastavat oppimaan ja kehittymäänsekä antavat uutta puhtia arkeen. Tokijoillekin tilanne on haastava.»Siirryimme uuteen työskentelykulttuuriineli jokaisella työntekijällä onmonitilaympäristössä oma työpisteensä,minkä lisäksi rakennuksissa on pieniä neuvottelutilojaja vetäytymispisteitä.»Uusi yhteisöllisyys näkyy siten, ettäyhteisiä kahvittelupaikkoja on lounaskahvilanlisäksi toimistotilojen eri kohdissa.Kahden eri viraston väki tapaa toisiaanmyös epävirallisissa yhteyksissä.Työntekijöiden yksityisyyttä turvataanpuolikorkeilla väliseinillä sekä seinien,lattioiden ja laipioiden äänieristysmate-20 kontrahti 2/2013

»Hankkeen tiukka aikataulu onnistuitekemällä suunnittelu ja toteutus osinsamanaikaisesti», Senaatti-kiinteistöjenaluejohtaja Jyrki Reinikainen kertoo.riaaleilla. Työtä voi tehdä pöydän ääressätavallisella tai satulatuolilla istuen taiseisaaltaan.Henkilöstö mukana suunnittelussaPohjois-Savon Ely-keskuksen hallintojohtajaTommi Huttunen on tyytyväinenuusiin, muuntojoustaviin tiloihin.»Kokonaisuutena vanhat rakennuksetja uudisrakennus yhdistyvät mielestänihyvin. Aiemmin toimimme kolmessa erikiinteistössä. Jo pelkästään samaan rakennukseenmuuttaminen on iso edistysaskel»,Huttunen sanoo.»Perinteisistä toimistohuoneistaluovuttiin, mikä on ollut suuri muutos.Henkilöstö oli mukana hankkeen suunnittelussa,joten ehkä suurin sopeutumisvaihekäytiin läpi jo rakennusvaiheessa.Sopeutuminen on toki yksilöllistä, muttayleisenä arviona olemme lopputulokseenhyvin tyytyväisiä.»Ely-keskus toteutti uudistuksen yhteydessäerillisen työympäristön kehittämisprojektin,jossa erilaisten tilojen, kutentyöpisteiden, neuvottelutilojen ja vetäytymistilojenmäärää ja sijoittelua tarkasteltiinviraston toimintojen ja työtehtäviennäkökulmasta.Omien työpisteiden lisäksi pohdittiinmyös neuvottelu- ja vetäytymispisteidenkäyttöä ja niiden oikeaa sijaintia. Neuvottelukeskuson yksi monista virastojenyhteisistä tiloista. Kahvila-ravintola onkaikkien yhteinen kohtaamispaikka,samoin lehtienlukuaula.Huttunen sanoo, että tilojen ilmastointi-ja lämpötilasäätöjä on tehtykäyttöönottovaiheen aikana, joten siinämielessä »valmista» on odotetusti vasta,kun käyttökokemuksia kertyy. kontrahti 2/2013 21

TyökalujatoimitilojenkehittämiseenValtion toimitilastrategiaa päivitetään. Uudellastrategialla halutaan edistää työympäristöjenjoustavuutta, muuntuvuutta sekä energia- jakustannustehokkuutta. Päätösten tueksi annetaanmyös konkreettisia työvälineitä ja mittareita.Teksti Matti Välimäki · Kuva Jari HärkönenValtion nykyinen toimintatilastrategiaon vuodelta2005. Maailma on mennyteteenpäin, joten strategiakinkaipaa päivitystä.Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijaPauliina Pekonen ja Senaattikiinteistöjenjohtava asiantuntija TanjaRytkönen-Romppanen ovat mukana uuttastrategiaa valmistelevassa työryhmässä.»Uudessa strategiassa näkyvät viimevuosina korostuneet ympäristö- jayhteiskuntavastuuasiat sekä muun muassamonitilaympäristöjen yleistyminen. Siihentulee myös aikaisempaa enemmän konkretiaaja täsmennyksiä», Pekonen kertoo.»Se periaate, että valtion ’tilojen ontuettava toimintaa kustannustehokkaallatavalla’ on tietenkin yhtätotta tänään kuin kahdeksanvuotta sitten», hän lisää.Rytkönen-Romppanenmainitsee, että strategiassayritetään ennakoidamyös sitä, minkälaistavaltiolla tehtävä työ on vaikkapa vuosina2020 –2030 – ja miettiä, mitä haasteita setiloille asettaa.»Monilla hallinnonaloilla ja virastoissaon tehty myös omia strategioita taivaltakunnallisia toimitilakonsepteja, joissamuutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiinon jo lähdetty vastaamaan.»Myös Senaatti-kiinteistöjen asema onmuuttunut vuodesta 2005. Liikelaitoslainmyötä se on nykyään valtion sisäinentoimitila-asiantuntija, jolta virastot voivathankkia toimitiloja ja niihin liittyviäpalveluja ilman kilpailutusta. Senaattikiinteistötei vähäisiä poikkeuksia lukuunottamatta vuokraa tiloja muille kuinvaltion yksiköille.Strategiatyö aloitettiin viime vuodenmarraskuussa. Tarkoituksena on, että uusitoimitilastrategia käsiteltäisiin valtioneuvostossasyksyllä 2013.Monimuotoista ja tehokastaMutta miten valtiolla tehtävä työ sittenmuuttuu – ja miten se vaikuttaa työtiloihin?»Yksi, jo tällä hetkellä selvästi näkyvätrendi on tietenkin etätyön yleistyminen.Ihmisiä ei aina välttämättä tavata kasvotusten,vaan virtuaaliympäristössä. Sähköinenasiakaspalvelu yleistyy», Pekonenmiettii.»Työntekijä voi entistä useamminpäättää, tekeekö hän töitä kotona vai työpaikalla»,Rytkönen-Romppanen lisää.Asiantuntijoiden mukaan työpaikoillatarvitaan tämän takia monimuotoisia,muuntuvia tiloja, jotka tukevat myöstyöntekijöiden kohtaamista ja uusienideoiden syntyä.Erityisasiantuntija Pauliina Pekonen VM:stä (vas.) ja johtavaasiantuntija Tanja Rytkönen-Romppanen istuvat uutta toimitilastrategiaavalmistelevassa työryhmässä.22 kontrahti 2/2013

Toisaalta työtilaa tarvitaan työntekijääkohden vähemmän kuin ennen. Kehitystukee näiltä osin hyvin myös energiansäästö-ja kustannustehokkuustavoitteita.Vanhassa toimitilastrategiassa toimistotyyppisentoimitilan tavoitteeksimääriteltiin 25 m 2 /työntekijä.»Uudessa strategiassa tavoite tulee olemaankunnianhimoisempi, mutta tarkkaaneliömäärää ei ole vielä määritelty».»Ideana on, että strategiaan tulisi myösmuita konkreettisia mittareita, mahdollisestiesimerkiksi hiilijalanjälki henkilötyövuottakohden», Pekonen kertoo.Enemmän yhteiskäyttöäYksityissektorilla on hyviä kokemuksia tilankäytöntehostamisesta. Pekonen arvioi,että myös valtiolla on paljon tehostamispotentiaalia.Strategiassa pyritään huomioimaanmyös valtion organisaatioiden nykyiset jatulevat muutospaineet.»Strategiassa pyritään vahvistamaansitä, että tiloja otettaisiin entistä enemmänyhteiskäyttöön eri yksiköiden kesken.Uskomme, että tulevaisuudessa siirrytäänyhä enemmän siihen ajattelumalliin, ettätyössä ollaan ensisijaisesti valtiolla eikäjossakin sen organisaatiossa.»»Itä-Pasilaan on jo tarkoitus rakentaauseita valtion hallinnon yksiköitä palvelevaworking lounge -tyylinen tila.Paraikaa valtionhallinnossa mietitäänmyös esimerkiksi ministeriökampusta.»»Ainakin erilaisten kokoustilojenja auditorioiden yhteiskäyttövoisi olla huomattavastinykyistä laajempaa.»Valtionhallinnossa työtilat ovatnykyään usein vajaakäytössä:»Kun asiaa on tiedustelu, niin käyttöasteenon arvioitu olevan 80 prosenttia.Tutkimuksissa käyttöasteeksi on paljastunut40 prosenttia. Ihmisiä on koko ajanniin paljon kokouksissa, työmatkoilla jalomilla.»»Olennaisen tärkeää on myös tiedonkulunkehittäminen eli esimerkiksi se, ettäuusia tiloja tarvitsevat tietävät ajoissa, kunjoltakin muulta yksiköltä vapautuu tiloja.»Pekonen arvioi, että valtion toimitilastrategiatulee näyttämään suuntaa javaikuttamaan päätöksiin erilaisissa »konkreettisissatarkistuspisteissä», kuten uusiasopimuksia solmittaessa. AjankohtaistamaailmallakinSenaatti-kiinteistöt on teettänytstrategiatyön avuksikansainvälityksen selvityksen.Siinä kartoitetaan minkälaisiavaltion toimitiloja ohjaaviaperiaatteita on käytössäIsossa-Britanniassa, Belgiassa,Tanskassa, Ruotsissa, Norjassaja Alankomaissa.Selvityksen mukaan kaikissanäissä maissa pyritäänlisäämään toimitilojen energia-ja kustannustehokuutta.Kehitykseen ovat vaikuttaneetmuun muassa valtiontalouksiensäästöpaineet, kasvanutympäristötietoisuus sekäyksityissektorin antama esimerkki.Monessa maassa tutkitaanparaikaa erityisesti valtiontoimitilojen käyttöastetta.»Britanniassa keskustellaanmyös yleisistä tavoista,joilla työn tekemistä voidaantehostaa. Britit korostavatesimerkiksi monipaikkaiseentyöhön, joustavaan työskentelyynsekä tietotekniikkaanliittyviä mahdollisuuksia. Hepainottavat, että on tärkeätämuuttaa perinteisiä toimintakulttuureja»,Tanja Rytkönen-Romppanen Senaatti-kiinteistöistäkertoo. Tilojen käyttöasteetovat nyttapetilla.kontrahti 2/2013 23

TavoitteenaHALLITTU MUUTOSValtionhallinnon rakennemuutos asettaa Senaatti-kiinteistöille entistäsuurempia palveluodotuksia. Toimitusjohtaja Jari Sarjo haluaa vastata asiakkaidenmuutostarpeisiin aktiivisesti, mutta hallitusti valtion kokonaisetua unohtamatta.Teksti Pirjo Kupila · Kuva Suvi-Tuuli KankaanpääValtionhallinnon rakennemuutoson asia, johon toimitusjohtajaJari Sarjo on törmännytsäännönmukaisesti asiakastapaamisissaanviime heinäkuusta lähtien.Hän aloitti silloin Senaatti-kiinteistöjentoimitusjohtajana.Parisataa asiakkaiden edustajaa tavattuaanhän sanoo, että harvalle valtionvirastolle on täysin selvää, mitkä ovatheidän toimintansa reunaehdot viidenvuoden päästä.»Jos rakennemuutos ei ole virastossajo menossa, niin jotain muutoksia sentoimintaan on tulossa tai ainakin suunnitteilla»,hän sanoo.Rakenteellisilla muutoksilla Sarjo tarkoittaatilanteita, joihin virastot joutuvat,kun niitä yhdistetään, niiden toimintojaorganisoidaan uudelleen tai mahdollisestijopa lakkautetaan tai kun ne saavat uusiatehtäviä. Useimmiten näihin liittyy myöstoiminnallisia muutoksia, kuten uusien työtapojenja teknologioiden käyttöönottoa.Senaatti-kiinteistöissä valtionhallinnonrakennemuutos näkyy eritasoisina toimitilojenmuutosprojekteina, joita on menossatoistasataa.»Asiakkaamme joutuvat toteuttamaanrakenteellisia ja toiminnallisia muutoksiaantiukassa taloustilanteessa. Se asettaameille kovia palveluodotuksia. Uusientyöympäristökonseptien ja erilaisten asiantuntijapalveluidenkysyntä kasvaa nopeastiasiakkaidemme keskuudessa», Sarjo sanoo.Toimitilojen muutostyöt ovat kuitenkinvarsin hitaita prosesseja ja virheinvestoinnitniissä käyvät kalliiksi.Senaatti-kiinteistöillä on valtion toimitilaasiantuntijanamyös vahva mandaattivaalia valtion kokonaisetua.Tehdäkseen järkeviä investointeja, jotkapalvelevat kaikkien etua, Senaatti-kiinteistöttarvitsee Sarjon mukaan paremmankokonaiskuvan siitä, miten valtion rakennemuutostulee vaikuttamaan toimitilojenja uusien työympäristöjen kysyntään.»Sen takia olemme laatimassa kokovaltionhallintoa koskeva skenaariotatoimitilojen pidemmän aikavälin kehityksestä»,hän sanoo.Asiantuntijan näkemys tulevastaJari Sarjo sanoo, että toimitilojen rakennemuutosskenaarionon tarkoitus kattaaainakin kaksi strategiakautta eli kahdeksanvuotta. Sitä edemmäs osumatarkkuusalkaa heiketä voimakkaasti.Hän korostaa, että skenaario eiole ennuste tulevaisuudesta tai jonkinhallinnonalan rakenteesta, vaan Senaattikiinteistöjennäkemys valtion toimitilojenkehittämisestä.»Skenaarion tarkoitus on auttaameitä tekemään järkeviä investointejavaltion toimitiloihin. Haluamme myöstarjota asiakkaillemme kustannustehokkaitavaihtoehtoja päätösten tueksi, kunhe miettivät esimerkiksi toimintojensauudelleen sijoittamista.»Sarjo lupaa, että Senaatti-kiinteistöjenasiantuntijat osallistuvat veloituksettaasiakkaiden valmistelutyöhön rakennemuutostilanteissa.»Pystymme arvioimaan toimitilakustannuksiaeri ratkaisuvaihtoehdoissa jatuomaan esille myös vaihtoehtoja, joistaasiakas ei välttämättä ole tietoinen taijoita hän ei tule itse ajatelleeksi.»Sarjon mukaan Senaatti-kiinteistötpystyy työympäristön kehittämisessäreagoimaan asiakkaiden palveluodotuksiinhuomattavasti nopeammin kuin toimitilahankkeissa.Senaatti-kiinteistöt on jopa kotiuttanutkonsulteilta joitain työympäristöasiantuntijuuteenliittyviä tehtäviä, koskaasiakkaat ovat toivoneet siltä vahvempaaläsnäoloa kehittämishankkeissaan.»Sen lisäksi Senaatti-kiinteistöistäeläköityy seuraavan kolmen vuoden aikanajoka viides työntekijä. Nämä yhdessämerkitsevät meille uusien työntekijöidenrekrytointeja», Sarjo sanoo.Toimitilojen määrä väheneeJari Sarjon mukaan valtion toimitilojentarve tulee vähenemään nopeammin kuinvaltion henkilöstömäärä. Se on puhdastamatematiikkaa.Siirtyminen monitilaympäristöihinja tilatehokkuustavoitteiden asettaminenmyös muuntyyppisille tiloille kuintoimistoille pitävät huolen siitä, ettätulevaisuudessa Senaatti-kiinteistöillä onyhä enemmän myytäviä kiinteistöjä. Kyseei ole kuitenkaan mistään hyökyaallosta,vaan pikkuhiljaa kasvavasta suuntauksesta.Senaatti-kiinteistöille on annettutehtäväksi valtion toimitilakustannustenalentaminen.»Toimitilojen määrää pitää pystyävähentämään jo pelkästään kustannustennousun eliminoimiseksi», Sarjo sanoo.»Kiinteistöjen ylläpitokustannuksetkasvavat nopeammin kuin elinkustannusindeksi.Se johtuu ennen muuta palkkojennoususta, mutta myös energian kallistumisesta.Kiinteistöjen ylläpito vaatiipaljon työvoimaa», hän jatkaa.Toimitilarakentaminen tulee Sarjonmukaan painottumaan peruskorjauksiin.Niiden osuus on jo nyt 80 prosenttiaSenaatti-kiinteistöjen investoinneista.»Vastedes uutta rakennetaan vain, kunkyseessä on käyttäjäsidonnainen strateginenkohde tai markkinoilla ei ole sopivaatarjontaa», hän sanoo. 24 kontrahti 2/2013

Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo haluaa luodajärkevillä toimitilaratkaisuilla hallittua rakennemuutosta.kontrahti 2/2013 25

työhyvinvointiYmpäristöministeriön kehittämispäällikköKimmo Takamaaon tapansa mukaan polkenutaamulla 13 kilometriä kotoaanEspoon Mankkaalta työpaikalleen HelsinginKasarmikadulle. Matkan varrellahän on pulahtanut Tapiolan uimahallinulkoaltaassa.»Työmatkapyöräily on minulle osatyöhyvinvointia. Käyn heti aamustatäydellä teholla, kun poljen itseni hikeenja käyn sen jälkeen töissä lämpimässäsuihkussa», hän sanoo.Sydäntalvella Takamaan työpäivätkäynnistyvät huomattavasti nahkeammin,kun hän joutuu pitämään parin kuukaudentauon pyöräilyssä.Takamaalle työmatkapyöräily onennen muuta tehokasta ajankäyttöä jahalpaa liikuntaa. Hän taittaa työmatkansapyörällä samassa ajassa kuin julkisillakulkuneuvoilla.»Eikä työpäivän jälkeen tarvitse miettiäväsyneenä, että pitäisi lähteä kuntoilemaan,kun se on jo tehty.»Ympäristöministeriössä joka seitsemästyömatka tehdään pyörällä, jatyömatkapyöräilyn suosio kasvaa.»Seuraamme vedenkulutusta osanaympäristöjärjestelmäämme emmekäole keksineet lisääntyneelle suihkuvedenkäytölle muuta selitystä kuinettä työmatkapyöräilijöiden määrä onlisään tynyt, koska muu veden käyttö onpysynyt vakiona», Takamaa kertoo.Ympäristöministeriö muuttaa uusiintiloihin Aleksanterinkadulle vuoden2015 alusta. Työmatkapyöräilijöidentarpeet on pyritty huomioimaan uusissatoimitiloissa mahdollisimman hyvin.»Aleksille pitää saada ainakin hierovatsuihkut», Takamaa nauraa ja jatkaa,että asianmukaiset suihkutilat, vaatehuoltoja pyöräsäilytys työpaikalla ovatehdoton edellytys sujuvalle työmatkapyöräilylle.Kannustimet kuntoonLiikennejärjestelmäasiantuntija EiniHirvenoja Uudenmaan Ely-keskuksestasanoo, että nykyaikaiset pyörät vaihdejajarruvaijereineen sekä levyjarruineentarvitsevat toisenlaiset pysäköintitelineetkuin vaihteettomat peruspyörät.Ely-keskus on yrittänyt saada Pasilanvirastotaloon lisää katoksellisia pyöräpysäköintitilojarunkolukitusmahdolli-Fillarillatöihin!Työmatkapyöräilijä tarvitseetyöpaikalle kunnollisetsosiaalitilat ja pyöräparkin.Teksti Pirjo Kupila · Kuvitus Juha Helasto26 kontrahti 2/2013

suuksineen sekä turvallisempia reittejäja parempaa opastusta pyöräpysäköintiin.Tehokkaan pyöräpysäköinninjärjestäminen virastotalolla on kuitenkinosoittautunut hankalaksi.»Ely-keskuksen liikkumissuunnitelmaanliittyvä henkilökuntakysely osoitti,että Pasilan virastotaloon on siirtymässäpaljon työmatkapyöräilijöitä kahdestamuusta toimipisteestämme. Työntekijätmuuttavat Ely-keskukselle uudistettuihintiloihin vaiheittain kesästä alkaen»,Hirvenoja kertoo.Valtiovarainministeriön toimitiloissaMariankatu 9:ssä työmatkapyöräilijöitähellitään pienillä löylyhuoneilla ja kellariinrakennetulla pyörien talviparkilla.»Luovuimme peruskorjauksenyhteydessä autohallista ja rakensimmesen tilalle kokous- ja sosiaalitiloja»,kertoo projektipäällikkö Tiina KeväjärviVM:stä.Henkilökunnan toiveesta sosiaalitilojenyhteyteen rakennettiin myösvaatteiden kuivaushuone, joka helpottaaetenkin pitkämatkalaisten ja ympärivuotistentyömatkapyöräilijöiden arkea.Motivaatio kohdallaanAsiakaspäällikkö Mika KankainenSenaatti-kiinteistöistä sanoo, että työmatkapyöräilijöidentarpeet ovat tulleetvoimakkaasti esille valtion toimitilojenperuskorjaushankkeissa.»Peseytymis-, pukeutumis- ja säilytystiloilleon kova kysyntä», sanoo Kankainen,jonka asiakkaita ovat ministeriötja erityiskiinteistöjen käyttäjät.Kankaisen on helppo samaistua asiakkaidentarpeisiin, koska hän pyöräileekahdeksan kilometrin työmatkansa ympärivuoden – sään salliessa myös talvella.Kankaisella on työpaikalla kaappi,jossa hän säilyttää vähän rennompiatyövaatteita sekä pukua asiakaskäyntejävarten. Pyörä on työpaikan autohallissasuojassa sateilta ja varkailta.Kankainen aloitti työmatkapyöräilynkuntoilumielessä seitsemän vuotta sitten,kun perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi.»Pienten lasten kanssa on vaikea löytääomaa aikaa iltaisin. Työmatkapyöräily onhyvää hyötyliikuntaa, ja se sopi kipeytyneellepolvelleni paremmin kuin juokseminen.»Pyörän selässä Kankainen sanoo nollaavansatehokkaasti päivän työt. Aamuisintöihin polkiessa mieleen taas putkahteleehelposti ratkaisuja työasioihin,vaikkei niitä edes miettisi aktiivisesti.Sovittelevasti liikenteessäPolkupyörä on taajamassa tutkitusti nopeinkulkuväline alle seitsemän kilometrinmatkoilla. Pyörällä voi myös kokeilla erireittejä ja oikaista niin, että pidempikintyömatka voi nopeutua omaan autoon jajulkisiin kulkuvälineisiin verrattuna.Kimmo Takamaan mielestä pyöräilijäpärjää hyvin kaupunkiliikenteessä, kunhansovittaa nopeutensa tilanteen mukaaneikä pidä kiinni kaikista oikeuksistaan.»Kova vauhti johtaa helposti ongelmiinainakin Helsingin keskustassa, jossahuoltoajoneuvot pysäköivät surutta pyörätielleja jossa on etenkin kesällä paljonjalankulkijoita», hän muistuttaa. Työnantajan kannustimia työmatkapyöräilyynPyörän selässä voinollata päivän työt. kuivaus- ja säilytystilat työpaikalle. runkolukitusmahdollisuus. periaatteella kuin työsuhdeauto, mutta on autoa paljonedullisempi ja ympäristöystävällisempi.kontrahti 2/2013 27

kurkistus ulosKOHTEITA SENAATTI-KIINTEISTÖJEN ULKOPUOLELTA.Palmussa puhutaanPalvelumuotoilutoimiston tilat tukevat hyvin yrityksentärkeintä työskentelytapaa, tiimityötä.Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat Jari HärkönenTilat ovatkotoisat,rennot muttatyöntekoonmotivoivat.Helsingin KampissasijaitsevassaPalvelumuotoilutoimistoPalmussakehitetään organisaatioille palvelujaasiakas edellä, palvelumuotoilunmenetelmiä apunakäyttäen. Palveluja suunnitellaanniin digitaalisiin kanaviin,kasvokkaisiin kuin eri tiloissatapahtuviin kohtaamisiin –usein vieläpä monikanavaisestiHeti palvelumuotoilutoimistoPalmun konttoriin sisäänastuttaessa löytyy esimerkkiyhdestä meneillään olevastaprojektista. Seinällä roikkuulinja-auton pysäkkikyltti, jossapäätepysäkkien perässä olevakirjainsymboli kertoo tarvittavastavyöhykelipusta. Palmulaistentehtävänä on suunnitella,miten uusi joukkoliikenteenvyöhykemalli näyttäytyyasiakkaille.»Teemme monia projektejayhtä aikaa, ja kommentoimmetoistemme töitä. Tärkeintä onse, että puhumme ja ideoimmepaljon. Kuten toimistostammenäkyy, tykkäämme piirtää jakonkretisoida palvelumallejamahdollisimman aikaisessavaiheessa», kertoo palvelumuotoilijaAnna Wallenius.Toimitusjohtaja EsaRauhala kertoo, että toimitilojenhalutaan olevan mahdollisimmankotoisat, rennot muttakuitenkin työntekoon motivoivat.Työtila on avoin ja erilaisiatiimitiloja on runsaasti.»Meille on tärkeää tietääkoko ajan, mitä eri projekteissaon menossa. Siksi tilojen pitäätukea avoimuutta ja vuorovaikutusta»,Rauhala kertoo.Palmussa on 45 eri alojenasiantuntijaa: on antropologeja,kansantaloustieteilijöitä,kulttuurintutkijoita, insinöörejä,psykologeja, liikkeenjohdonammattilaisia, sosiologeja, teollisiamuotoilijoita ja visuaalisiasuunnittelijoita.»Palvelukehityksessä onkeskeisintä määrittää se, mitäongelmaa ollaan ratkaisemassaja päästä mahdollisimmannopeasti testaamaan asioitakäytännössä. Tällä tavoinolemme päässeet erittäinhyviin tuloksiin, kuten esimerkiksiasiakkaidemme myynninmoninkertaistamiseen», Rauhalakuvailee. Palmun toimitilat sijaitsevatUrho Kekkosen kadulla 8.kerroksessa. ToimitusjohtajaEsa Rauhala kertoo, ettäkesäisin töitä voi tehdämyös suurella terassilla.28 kontrahti 2/2013

Keittiö ja sen viereiset sohvat ovat työpaikansydän. Kiikkutuolissa on mukavaa antaavauhtia myös aivotyöskentelylle.»Mitään tilaa ei ole rajattu tietylle käytölle,vaan niitä voidaan hyödyntää vapaasti»,kertoo palvelumuotoilija Anna Wallenius.Rikas värienkäyttö luo energiaa.Sohvalla palveluarkkitehdit HelenaHeikuri ja Markus Mannevaara.kontrahti 2/2013 29

uusi elämäSENAATTI-KIINTEISTÖJEN AIEMMIN OMISTAMAN KOHTEEN KUULUMISET NYT.LuontomatkailijoidenKEIDASPuolustusvoimien käytössä olleesta Utön saaresta on muutamassavuodessa sukeutunut todellinen luontoharrastajien unelmakohde.Teksti Maarit SeelingYksi jakso Utön majakkasaarenaikakirjoissapäättyi vuonna2005, kun puolustusvoimienvaruskunta vetäytyi saarelta.Senaatti-kiinteistöt myi pariavuotta myöhemmin varuskuntakiinteistönyksityiselleyrittäjälle. Nyt kasarmirakennuksessaja henkilökunnanrivitalossa toimii ympärivuotisessamatkailukäytössä olevaUtö Havshotel.Hotellin toimitusjohtajaEero Laaksonen uskoi Utönmahdollisuuksiin, sillä paikkaoli hänelle entuudestaan tuttu.Laaksonen kipparoi kymmenenvuoden ajan saarellekulkevaa yhteysalusta.»Pikku hiljaa kova työmmealkaa kantaa hedelmää.Toimintamme on kasvanut 10prosentin tasaista vuosivauhtia.Tilauskirjojen perusteellamyös tuleva kesä näyttäähyvältä», Laaksonen kertoo.KongressihotelliulkosaaristossaKesäisin Utön saarelle rantautuupaljon veneilijöitä. Paikkahoukuttaa ympäri vuoden erityisestiluontoharrastajia, jotkahaluavat kuvata ulkosaaristonainutlaatuisia maisemia. Lisäksiyritykset tulevat konferenssitarkoitukseensaneerattuunhotellin viettämään erilaisiateemapäiviä.Päällepäin kaikki näyttäälähes samalta kuin ennen.Kasarmirakennusten bunk-INFOValtio myi Utön saaressasijaitsevan entisen varuskuntakiinteistönOy SSL HoldingAb:lle vuonna 2007.Kaupan kohteena olinoin 6 hehtaarin kokoinenEnskärin niemi, joka sijaitsee90 kilometriä Hangostalänteen ulkosaaristossa.Alueella on muunmuassa kasarmirakennus,useita asuinrakennuksia jahuoltorakennuksia, joidenyhteispinta-ala on noin5 500 m². Arkkitehti MikkoHeliövaaran armeijallesuunnittelema linnake edustaa1970-luvun betoniarkkitehtuuria.Lisätietoja: www.utohotel.fiUtö oli tiettävästi jo keskiajalla kalastajien tukikohta. Sielläasuu vakituisesti noin 50 saarelaista. Alueen taipuminenmatkailukohteeksi toi piristysruiskeen koko Utön elämään.kerimaisuutta ei ole siloteltu,mutta sisältä vanhat tuvat ovatnyt vaaleasävyisiä hotellihuoneita.Entisistä henkilökunnanrivitaloasunnoista on kunnostettulomahuoneistoja.Parakkirakennus toimii matkustajakotina.Utö Havshotelinrakennuksissa on majoitustilaanoin sadalle hengelle.»Saimme kesäksi lisäämajoitustilaa, kun muokkasimmeentisen kuntosalin jaluokkahuoneen hotellikäyttöön.Emme ole säästelleettyötuntejamme», Laaksonentunnustaa.Hotellin toiminnassapainotetaan ekologisuutta.Aurinkopaneelit lämmittävätkäyttöveden, ilmalämpöpumputhoitavat huoneidenlämmityksen ja viilentämisenjne. Puolustusvoimien jäljiltäkasarmilla on oma vesilaitos,joka valmistaa merivedestäjuomavettä sekä jätevedenpuhdistamo.Lisäksi hotellillaon oma laitos, joka valmistaaporeilevaa vettä vieraidensiemailtavaksi.»Ulkosaaristossa jokainentavara on tuotava mantereelta.Nyt meidän ei tarvitse tuottaaainakaan kivennäisvesiä.»Utöseen pääsee ympärivuoden yhteysaluksellaNauvosta. Sinne liikennöidäänkesäisin myös Turusta. Laivamatkakestää nelisen tuntia. © Utö Havshotel30 kontrahti 2/2013

uutisetKulttuuritalo vihittiin virallisesti käyttöönMuseoviraston yli viisi vuottakestänyt toimitilahankeon päättynyt, ja virastonHelsingin toiminnot museoitalukuun ottamatta sijaitsevat nytSturenkadulla.Museovirastolla on käytössäänkaksi kauniiksi ja ajanmukaisiksitoimitiloiksi peruskorjattua vanhaarakennusta, entinen kotitalousopettajaopistonrakennus Sturenkatu2 a:ssa ja Kulttuuritalon toimistoosaSturenkatu 4:ssä.Maineikkaan Kulttuuritalonkonserttisaliosan molemmin puolinsijaitsevien rakennusten väliin onrakennettu yhdyskäytävä ja maanalle moderni uudisrakennus, johonon sijoitettu Museoviraston kansallisestimerkittävät esihistoriallisetesinekokoelmat sekä arkisto- jakuvakokoelmat. Museoviraston henkilökunta ja kutsuvieraat viettävät uusien toimitilojen avajaisjuhlaa perjan -taina 26. huhtikuuta 2013. Avaussanat lausui kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.Ensi syksynä Pasilassavoi työskennellä HupissaSenaatti-kiinteistöt kehittääja tarjoaa valtionhallinnolleuudenlaisia työympäristöjä japalveluja. Ensi syksynä avautuuPasilan virastokeskuksenkokouskeskuksen yhteyteenuudentyyppinen kohtaamisympäristö,jossa voit kohdatakollegat ja asiakkaat innostavanihmisläheisessä ja epätavallisentoimivassa työympäristössä.Suuri osa Senaatti-kiinteistöjenasiakkaista on valtakunnallisiatoimijoita, joten lyhytaikaisilletiloille on tarvetta.»Pasilan ratkaisu on meidänvastauksemme erilaistenkohtaamisten ja lyhytaikaistentilojen kysynnän kasvuun»,johtaja Jorma HeinonenSenaatti-kiinteistöjentoimistot-toimialalta kertoo.Hupi PasilaSenaatti-kiinteistöt järjestinimikilpailun Pasilan virastotaloonkehitettävälle uudenlaisellekohtaamispaikalle japalvelulle. Vastaavanlainenpalvelu on kansainvälisestitunnettu nimellä Hub taiWorking lounge. Halusimmeomalle palvelullemme suomenkielisennimen.Nimikilpailun tuloksenaSenaatti-kiinteistöjen palvelusai nimekseen Hupi, joka olituomariston ehdoton suosikki.Nimen keksi Pirkko YliseläMaanmittauslaitokselta.»Nimi on suomenkielinen,kuten toivoimmekin, ja se luopositiivista mielikuvaa palvelustaja työnteosta», tuomaristonpuheenjohtaja Jari Sarjo perusteleevalintaa. Nimeen liitetäänlisämääreenä myös paikkakunta,esimerkiksi Hupi Pasila.Tulevaisuudessa Hupejaon tarkoitus perustaa myösmuualle Suomeen. Hupi on yksiSenaatti-kiinteistöjen palveluista.Asiakas voi lunastaa maksuavastaan itselleen käyttöoikeudenpalveluun päiväksi, kuukaudeksitai koko vuodeksi.Palveluun sisältyvät verkkoyhteydet,kahvit ja päivän lehdet.Asiakkaan ei tarvitse muuta kuintulla paikalle oma kannettavamukanaan. Esittelemme PasilanHupin syksyllä Kontrahdissa. kontrahti 2/2013 31

Sktoimitilaa valtionhallinnolleHELSINKIHELSINKIHELSINKIHELSINKIAlbertinkatu 25, Helsinki· vuokrattavaa tilaa 3 449 m 2 neljässä eri kerroksessa· sijainti arvokkaalla alueella Bulevardin jaAlbertinkadun kulmauksessa.· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565Antinkatu 1, Helsinki· toimistotilaa 8. kerroksessa yhteensä n. 740 m²· avotilaa ja huoneita 2. kerroksessa n. 996 m²· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565Lintulahdenkuja 4, Helsinki· vuokrattavaa tilaa n. 1 250 m 2 , kahdessaeri kerroksessa.· hyväkuntoista modernia toimistotilaa jäähdytyksellä· talossa monipuoliset, edulliset palvelut· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565Joensuun toimipistelakkautettuItä-Suomen alueella Joensuuntoimistomme on lakkautettu 31.3.Pohjois-Karjalan alueen kiinteistöihinliittyvät asiat hoidetaan jatkossaKuopiosta käsin. TarkennusKontrahdin 1/2013 Kurkistusulos -palstalla esitelty OpenInnovation House, jossamuun muassa EIT ICT Labsin työtilatsijaitsevat, ei ole Sanaatti-kiinteistöjenkohde.Kiinteistön omistaa Aalto-yliopistokiinteistötOy, ja vuokralaisina ovatAalto-yliopisto ja Nokia AssetManagement Oy. Laippatie 4, Roihupelto· hyväkuntoista 3. kerroksenavotoimistoa, 1 838 m²· yhteyshenkilö Aimo Saarinen,puh. 0400 609 422Viljatie 2, Malmi· noin 1 000 m 2 huonetoimistoa· vapautuu 5/2013· yhteyshenkilö Sonja Nybonn,puh. 040 745 9025Vuorikatu 24, Helsinki· jäähdytettyä huonetoimistoakahdessa kerroksessa yhteensä 1 600 m 2· yksi arkistotila, yhteensänoin 500 hyllymetriä· 1.6.2013 alkaen· hieno sijainti Kaisaniemenpuiston laidassa· yhteyshenkilö Virve Vuotinen,puh. 040 353 3565»HenergiansäästöSähkönkulutussupistui kolmanneksellaOulussa sijaitsevan Kaste lin tutkimuskeskuksensähkönkulutus kasvoi vuosikausia – kunneskäyttäjäsähköprojekti leikkasi kulutuksesta kolmasosan.Arkisi la toimintatavoi la ja valinnoi la on s is väliä. ä.Teksti Vesa Vi le Mattila · Kuvat Juha Sar kinenSäästö henkilöstön hyvinvoint inKaste lin tutkimuskeskus rakennett in 20 vuottasitten lääke- ja terveystietee lisen huippututkimuksentarpeita varten. Kuudessa kerroksessatilaa on yhteensä 8 700 brm 2 .Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen– jossa työskentelee noin 60 henkilöä – lisäksi Kun huonek inteistössä toimivat Oulun yliopisto, Terveyden tyhjenee,ja hyvinvoinnin laito sekä henkilöstöravintola. valot kan nattaasammut-Käyttäjäsähköprojektin myötä Kaste link inteistön sähkönkulutus väheni v ime vuonna taa, vinkkaakolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna. T ina RajalaK inteistön koko sähkönkulutus näkyy päämittarissa,laskutusta varten kulutus jaetaan käyttäjienTyöterveyslaitokselta.Sähkönkulutuksesta reaaliaikaisestikertova Jäämies on T ina Rajalan suosikki.alusimme sekä säästää kustannuksiaettä vähentää h ilijalanjälkeä», taustoittaaKaste lin k inteistössä toimivanTyöterveyslaitoksen Oulun aluetoimi-pisteen aluejohtaja T ina Rajala.Projektin potkaisemiseksi alkuun Senaattikiinteistötjärjesti käyttäjäkyselyn ja infotilaisuudetkaiki le k inteistössä työskentelevi le. Esi letuli hyvin konkreettisia toimenpiteitä säästöjensaamiseksi.»Meitä muistutett in muun muassa tietokoneiden,valojen ja kopiokoneiden sammuttamisestakäytön jälkeen. Se laiseen porukka pystyyhelposti lähtemään mukaan – silti ne eivät olekaiki le itsestäänselvyyksiä.»Työterveyslaitoksen väki läpikävi omatoimisestimyös toimistolaitteensa. Esimerkiksi kaikkiylimääräise tulostimet poistett in ja paperisilppureistaluovutt in.neliöiden perustee la. Kulutuksen pienentymisestäkertyneitä säästöjä Senaattikinteistöt on jo palauttanut asiakkai leen.»Työterveyslaitoksen osuu säästöistäoli useita tuhansia euroja. Päätimmesatsata ne henkilöstön hyvinvoint in,hankimme taljalaitteen ja stepperin»,Rajala kertoo.Jäämies aamuin ja i loinKäyttäjäsähköprojektin viestintä saa toimenpiteistäja tuloksist asiakkaan kehut.»Suosikkini on ala-aulaan sijoitettuJäämies-näyttö, joka reaaliaikaisesti paljastaasähkönkulutuksen tilanteen. Vilkaisensitä aina aamu la töihin tu lessani ja taaskotiin lähtiessäni.»Virtuaalinen kiinteistö kokeilussaRajala muistuttaa vastuun viestinnästäkuuluvan käyttäji lekin.»Sähkönkulutusasiat sisältyvät jokavikkois in maanantai-infoihimme jakerran kuukaudessa pidettäv in työmaakokouksin. Muiden kiinteistön käyttäjienkanssa jaamme kokemuksia ja tietojakäyttäjätoimikunnassa.»Tulevaan työmaakokoukseen Rajala onkutsunut Senaatti-k inteistöjen edustajanesittelemään tuoreimmat sähkönkulutustiedotaustoineen. Hän on myös vienytkäyttäjäsähköprojektin ilosanomaa eteenpäinTyöterveyslaitoksen organisaatiossa.V isi muuta aluetoimipistettä ja pääkonttoriHelsingissä liittynevät aikanaanprojektiin mahdo lisuuksiensa mukaan.Mukana pian 66 kohde taJopa puolet k inteistön sähkönkulutuksestamuodostuu käyttäjäsähköstä, johonjokainen k inteistössä työskentelevä voivaikutta arkisi la toimintatavoillaan javalinnoillaan.»Haluamme, että ihmiset k innittäväthuomion käy täytymiseensä ja motivoituvatenergiansäästöön. Vain henkilökohtaistenrut inien muuttaminen voi pysyvästi vähentääsähkönkulutusta», sanoo käyttäjäprojektiavetänyt Senaatti-k inteistöjenkehityspää likkö Esa Halmetoja.Äskettäin alkoi käyttäjäsähköprojektinneljäs toimintavuosi. Tähän mennessä s inäon o lut 35 kohdetta, tänä vuonna mukaantulee 31 uutta kohdetta. V ime syksynäprojekti starttasi muun muassa VTT:nk inteistöissä Tampereella, Jyväskylässä jaOulussa.Tietoverkkoon perustuva Virtuaalinen k inteistö -hanke vie käy täjäsähköprojektiaskeleen eteenpäin.Tavoi teena on koota ja jalostaa kaikki k inteistön suunni telun,rakentamisen ja käytön aikana tuote tu ja hanki tu tieto helpottamaanolosuhteiden ja energiankäytön ha litsemista sekä k inteistön y läpitoa.K inteistön ohjaamiseksi on suunniteltu oma käy töl i tymä.Senaa ti-k inteistöt pilotoi Virtuaalinen k inteistö -hanke ta Oulussa.6 kontrahti 1/2013 kontrahti 1/2013 7TAMPERETAMPEREAttila, Yliopistonkatu 38, Tampere· ilmastoitua toimitilaa 315 m 2· sijaitsee rautatieaseman välittömässä läheisyydessähyvien liikenneyhteyksien varrella· talossa henkilöstöravintola ja pesutilat henkilöstön käytössä· autohallissa pysäköintipaikkoja, lähellä useita pysäköintitaloja· yhteyshenkilö Timo Jokinen, puh. 040 713 9575Hippostalo, Uimalankatu 1, Tampere· vuokrattavaa tilaa 2 421 m² kolmessa eri kerroksessa· tiloissa yleisilmastoinnin jäähdytys· pihassa ilmaista pysäköintitilaa ja autohallissa autopaikkoja· talossa henkilöstöravintola sekä kuntosali jasaunaosasto henkilöstön käytettävissä· yhteyshenkilö Timo Jokinen, puh. 040 713 9575Sähkönkulutuksensupistaminen kiinnostiKontrahdin 1/2013 luetuin juttukäsitteli Oulun Kastellin tutkimuskeskuksenkäyttäjäsähköprojektia,jonka ansiosta sähkönkulutus vähenikolmanneksella. Jutun kirjoitti VesaVille Mattila.Lukijoita kiinnostivat myös Väestörekisterikeskuksenmuutosvastarinnanselättäminen sekä tunteidenhyödyntäminen muutostilanteidenläpiviemisessä. Juttumittarin toteuttiIROResearch Oy. 32 kontrahti 2/2013

uutisetJouko NarikkaSenaatti-kiinteistöjenhallitukseenSenaatti-kiinteistöjen hallituksenuudeksi jäseneksi on nimitetty1.4.2013 alkaen VM:n budjetti neuvosJouko Narikka.Hallituksen jäsen Tomi Hytönenon nimitetty 1.4. VM:n budjetti osastontalousohjaus yksikönyksikönpäälliköksi,minkä vuoksi hänon pyytänyt eronSenaatti-kiinteistöjenhallituksenjäsenyydestä. Jouko NarikkaAsiakasfoorumi luo keskusteluaSenaatti-kiinteistöjenuuden asiakasfoorumintavoitteena onluoda suora keskusteluyhteysasiakkaiden avainhenkilöidensekä Senaattikiinteistöjenjohdon välilleja edesauttaa kollegojenverkottumista. Asiakasfoorumissaon jäseninä kymmenenSenaatti-kiinteistöjenasiakkaan edustajaa erihallinnonaloilta. Ensimmäinentapaaminen järjestettiin11.4. VM:n uudistetuissatiloissa Mariankadulla.Tapaamisissa käsitelläänajankohtaisia teemojaasiantuntijoiden esitteleminä,tutustutaan kiinnostaviintoimitilaratkaisuihinja keskustellaan keinoista,joilla Senaatti-kiinteistötvoi parantaa palveluaanentisestään.Ennakkokyselyn mukaanasiakasfoorumin jäseniäkiinnostavat eniten työympäristökehittäminen,valtionkiinteistöstrategia ja toimitilastrategia,toimitilojenturvallisuusasiat, energiaasiatja käyttäjäpalvelut. nimitysuutisetMinnaAholaJanneAla-KrekolaSeljaFlinkSuviHimanenJaakkoHirsiMarjaHuhtaTatuIkonenVeli-PekkaIntoHannaKumpulaPetteriNäveriHeidiPelkonenHeikkiRötkönenJarkkoSindaMinna Ahola,kiinteistö assistentti,Jyväskylä.Janne Ala-Krekola,kiinteistöpäällikkö,Kouvola. Keskeisimpiäasiakkuuksia ovatPuolustusvoimienasiakkuudet.Selja Flink, rakennuttajapäällikköinvestointi-ja rakennuttamisyksikkö.Suvi Himanenkiinteistö assistentti,KouvolaJaakko Hirsi, talotekniikanasiantuntija,Kuopio.Marja Huhta, sektoritutkimuslaitostenasiakaspäällikkö, ministeriötja erityiskiinteistöt-toimiala. AsiakkainaanMTT, METLA, RKTL jaEVIRA.Tatu Ikonen ICTassistentti,tietohallintopalvelut.Veli-Pekka Into,aluepäällikkö, Jyväskylä.Hän toimii Jyväskylänja Vaasan toimipisteidenesimiehenä javastaa myös erikseennimettyjen uudis- jakorjaushankkeidenrakennuttamis- taitilaajatehtävistä.Hanna Kumpula,kiinteistöassistentti,Tampere.Petteri Näveri, kiinteistöpäällikkö,Etelä-Suomenalue. VastuullaEtelä-Suomen alueenvankilat sekä puolustusvoimienkohteita.Heidi Pelkonen,myyntiassistentti, kehityskiinteistöt-toimiala.Heikki Rötkönen,kiinteistö päällikkö,Rovaniemi. Asiakkainamm. Rovaniemelläolevat toimistot-toimialanasiakkaat.Jarkko Sinda,kiinteistöpäällikkö,Helsinki. Asiakkainamm. Kansallismuseo jaKansallisarkisto. kontrahti 2/2013 33

esuméMed kontrollerad förändring i sikteJari Sarjo tillträdde somverkställande direktörför Senatfastigheter i juli2012. Sedan dess har han regelbundetfått svara på frågorom omstruktureringen avstatsförvaltningen vid mötenmed kunder.En statlig omstruktureringbetyder att ämbetsverkenstår inför en förändringsprocess.De slås samman, derasverksamhet omorganiseraseller läggs eventuellt ned ellerså får de nya uppgifter. Oftainnebär det också operativaförändringar, tillexempel att manbörjar tillämpa nyasätt att arbeta ochnya tekniker.»Våra kunderär tvungnaatt genomföraförändringar i ettpressat ekonomisktläge. Det sätter entuff press på oss ifråga om servicen.Jari SarjoEfterfrågan på ett nytt arbetsmiljökonceptoch nya experttjänsterväxer snabbt blandkunderna», förklarar Sarjo.Senatfastigheter är denstatliga experten på kontoroch arbetsmiljöer och harett starkt mandat att tryggastatens helhetsintresse. För attSenatfastigheter ska kunnagöra vettiga investeringar somgynnar alla måste man få enbättre totalbild av hur denstatliga omstruktureringenkommer att påverka efterfråganpå kontor och nya arbetsmiljöer,menar Sarjo.Senatfastigheter håller därförpå att skissa upp scenarierför kontorsutvecklingen pålång sikt. Scenariot är inte enprognos om framtiden ellerom strukturen på ett förvaltningsområde,utan Senatfastighetersvision av hur kontorslokalernaför statlig förvaltningkommer att utvecklas.»Scenariot ska hjälpa ossatt göra kloka investeringar istatliga kontorslokaler. Vi villockså kunna erbjuda kundernakostnadseffektiva alternativsom stöd för beslut när de tillexempel planerar att omlokaliseraverksamhet.»Sarjo lovar att Senatfastigheterställer expertis tillförfogande utan kostnad nären kund förbereder en omstrukturering.»Vi kan räkna ut kontorskostnadernaför olikalösningar och peka på alternativsom kunden kanske intevisste existerade eller inte harkommit att tänka på.» Moderna lokaler och tjänster för TrafiDen gamla kasernbyggnadendär gränsbevakningeni Lapplandvarit stationerad har genomgåtten total ombyggnad. Imars flyttade personalen vidTrafi, Trafiksäkerhetsverket, in ide moderniserade lokalerna.»Senatfastigheter erbjödTrafi ett nytt kontor och nyaanvändartjänster i Vallgård iHelsingfors våren 2010. Koncepteti Rovaniemi är en kopiaav det. Vi har samma rumslösningar,färger och material påbägge kontoren. Om jag intevisste var jag befann mig såskulle jag ha svårt att gissa migtill om jag står i korridoren iHelsingfors eller Rovaniemi»,konstaterar Simo Karlssonsom är chef för kundtjänstenhetenvid Trafi.Fastighetschef KariHiltunen vid SenatfastighetersRegionkontor Norra Finland iRovaniemi begärde in anbudpå användartjänster från olikaserviceleverantörer för Trafisräkning.»Senatfastigheter ska enligtavtalet leverera tjänster till Trafiinom renhållning, vaktmästerioch säkerhet. Säkerhetstjänsternaomfattar passerkontroll,videobevakning, anmälningartill polis och alarmjour», fortsätterHiltunen.Vi gick noga igenomtjänsteuppgifterna, först medSenatfastigheter och däreftermed varje serviceleverantör.Det gjorde det enklare att ta ibruk tjänsterna.»Vi på Senatfastigheterkommer att ha regelbundnamöten med Trafi och serviceleverantörernaså att vi hålleren hög nivå på kvaliteten. Imaj ska vi för första gångenutvärdera tjänsterna för attse hur bra de fungerar», sägerHiltunen avslutningsvis. 34 kontrahti 2/2013

Ny strategi för kontorslokaler ska ge effektivitetTanja Rytkönen-RomppanenStrategin för statliga kontorslokalerär under uppdatering.Den ska behandlas iStatsrådet hösten 2013.Syftet med strategin är att skapaflexiblare och mer dynamiska arbetsmiljöersamt öka energi- och kostnadseffektiviteten.Den innehållerockså konkreta verktyg och mätareför att underlätta beslut.Miljö- och samhällsansvarsfrågorhar varit starkt framme under desenaste åren och det har blivit alltvanligare med öppna planlösningarför kontor. Det här avspeglar sig istrategin. Mer handfasta och detaljeradeåtgärdsförslag kommer att finnasmed i den», säger specialexpertPauliina Pekonen vid Finansministeriet.Tanja Rytkönen-Romppanensom är ledande expert vidSenatfastigheter berättar attstrategin ska försöka förutse hurdet statliga arbetet kommer att seut till exempel årtiondet 2020 – 2030och reflektera över vilka utmaningarman ställs inför när det gäller kontorslokaler.»Flera förvaltningsområden ochämbetsverk har dessutom formulerategna strategier eller utvecklat kontorskonceptpå riksnivå. Man hållerredan nu på att möta förändringaroch framtida utmaningar som dekommer att föra med sig.»Statens arbete präglas av att distansarbeteoch e-kundservice blir alltallmännare. Av den orsaken behövsdet flexibla kontor med variationsmöjlighetersom gör det lättare för deanställda att mötas och utbyta idéer.Förr var tumregeln att enkontorsyta skulle vara 25 kvadratmeterper anställd.»Vi lägger ribban högre iden nya strategin, men vi harinte ännu fastställt exakt antalkvadratmeter.»»Det är meningen att ocksåandra konkreta mätare ska finnasmed i strategin. Till exempelfotavtrycket per anställd ochår», förklarar Pekonen. PauliinaPekonenPALAUTETTA Kontrahti-lehden tekijöillekontrahti 2/2013Haluaisin Kontrahdin kertovanjatkossa enemmän____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Palauta tämä kuponki osoitteeseenSenaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinki tailähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossaNimi: ________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Osoite: _______________________________________________________________________Osoitteeni on muuttunutNimi: ________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Vanha osoite: _________________________________________________________________Uusi osoite: ___________________________________________________________________Poistakaa nimeni postituslistalta:Nimi: ________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Osoite: _______________________________________________________________________kontrahti 2/2013 35

© LänsimetroOtaniemen visiot s. 14Senaatti-kiinteistötLintulahdenkatu 5 APL 23700531 HelsinkiValtakunnallinen vaihde 0205 8111Fax 0205 811 360Kotisivut www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemmeovat muotoaetunimi.sukunimi@senaatti.fiToimitusjohtajaJari SarjoToimialat:Kehityskiinteistöt, johtaja Heikki LaitakariMinisteriöt ja erityiskiinteistöt, johtaja Olavi HiekkaPuolustus ja turvallisuus, johtaja Jari PanhelainenToimistot, johtaja Jorma HeinonenETELÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Petri TurkuHelsinkiLintulahdenkatu 5 A, PL 23600531 HELSINKILÄNSI-SUOMEN ALUEJohtaja Esko KangaskoskiTurkuJoukahaisenkatu 2, PL 5520521 TURKUHämeenlinnaSibeliuksenkatu 1913100 HÄMEENLINNAJyväskyläSepänkatu 14 C, PL 5540720 JYVÄSKYLÄVaasaWolffintie 35, PL 14665101 VAASATampereUimalankatu 1, PL 47033101 TAMPEREITÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Jyrki ReinikainenKuopioSepänkatu 1, PL 105470101 KUOPIOKouvolaKauppamiehenkatu 445100 KOUVOLAMikkeliRaatihuoneenkatu 5, PL 7150101 MIKKELIPOHJOIS-SUOMEN ALUEJohtaja Risto RautiolaOuluIsokatu 4, PL 7490101 OULURovaniemiValtakatu 2, PL 800196101 ROVANIEMI