Palaute määräys - Finanssivalvonta

1 (9)10.6.2013JulkinenMääräykset ja ohjeet 8/2013 Huomattavien omistus- ja ääniosuuksien ilmoittaminen: Yhteenveto ja palautelausunnoista(Tässä yhteenvedossa käytetty määräyksien ja ohjeiden kohtien numerointi vastaa lausunnolla olleessa luonnoksessa käytettyä numerointia)Yleinen kommenttiFinanssivalvonnan kommenttiOSKL Osakesäästäjien Keskusliiton mielestä on erittäin tärkeätä, että liputusvelvollisuus ulottuuKommentti on otettu huomioon.määräysvaltaketjussa ylimpänä olevaan henkilöön, jolloin määräysvallan todellinenkäyttäjä tulee esiin eikä jää piiloon erilaisten holding-yhtiöiden tai muiden rakenteidensuojiin.Luku 1.2 Määritelmät Finanssivalvonnan kommenttiVM Uudet määritelmät ”mahdollinen tuleva omistus- tai ääniosuus” ja ”kohdeyhtiö” (s. 4,kohta 6) sekä kohdeyhtiön määritelmän lisääminenMOK:ssa termiä ei vielä ole käytetty johdonmukaisesti kaikissa sille sopivissa asiayhteyksissä.Uuden määritelmän käyttöyhteydet olisi vielä tarkistettava, jotta määritelmästäolisi suurin hyöty. MOK:ssa erittäin usein esiintyvä kohdeyhtiön määritelmä olisimyös hyvä lisätä määritelmien joukkoon.Määritelmiin on lisätty kohdeyhtiön määritelmä. Ohjeessakäytetyt ilmaisut on tarkistettu vastaamaanmääritelmiä.Luku 4.2 Liputusvelvollisuuden syntyminen Finanssivalvonnan kommenttiTELA Luvussa 4 ("Liputusvelvollisuus") on jakson 4.2 ("Liputusvelvollisuuden syntyminen")kohdassa (11) eritelty ohjeistusta yhtäältä olemassa olevan ja toisaalta mahdollisestitulevan omistus- ja ääniosuuden liputuksesta. Ohjeessa on järkevästi eritelty tilanteet,joissa liputusvelvollisuus syntyy. Liputusvelvollisuuden katsotaan syntyvän uudelleen,kun mahdollinen tuleva omistus- ja ääniosuus muuttuu olemassa olevaksi sopimuksentoteutuessa tai rauetessa. Vanhaan standardiin verrattuna on uusi ohje selkeämpi jasikäli tarkoituksenmukaisempi, että syy (eri perusteet) on tuotu esiin.Kommentti on otettu huomioon.FKLuvun 4.2 (Liputusvelvollisuuden syntyminen) kohdassa 14 todetaan, että koska liputusvelvollisuuson toisaalta myös osakkeenomistajakohtainen, yksittäiselle konserniinKohdan sanamuotoa on selvennetty.

2 (9)10.6.2013Julkinentai määräysvaltapiiriin kuuluvalle yhtiölle syntyy liputusvelvollisuus liputusrajan saavuttamisesta,ylittymisestä tai alittamisesta, vaikka konsernin tai määräysvaltapiirin yhteenlaskettuomistus- tai ääniosuus ei muuttuisikaan. Tämä tarkoittanee sitä, että yksittäisellekonserniin tai määräysvaltapiiriin kuuluvalle yhtiölle syntyy liputusvelvollisuusvain oman omistus- ja ääniosuutensa osalta. Konsernin emoyhtiöllä tai luonnollisellahenkilöllä on liputusvelvollisuus oman suoran omistus- tai ääniosuutensa lisäksikoko määräysvaltapiirinsä omistus- tai ääniosuudesta. Sisaryhtiöiden ei kuitenkaanvoida edellyttää liputtavan toistensa liputusrajan saavuttamista, ylittymistä tai alittumista.Luku 4.3.1 Kohdeyhtiön osakkeiden kokonaismäärä ja kokonaisäänimäärä Finanssivalvonnan kommenttiVM Kokonaisäänimäärä- ja kokonaisosakemäärätietojen julkistaminen viipymättä (s. 9,kohta 18)MOK:n tekstiä olisi selvennettävä siten, että siinä huomioidaan pörssin sääntöjen vaatimuskaupparekisteritietojen muutosten julkistamisesta viipymättä, vaikka avoimuusdirektiivinmukaisesti AML 8 luvun 6 § sallii tietojen julkistamisen viimeistään samankalenterikuukauden lopussa. Muussa tapauksessa lukijalle ei käy selväksi se, ettäkyseiset tiedot on julkistettava nopeammin.VM Listayhtiön itse omistaman ääniosuuden vähentämättömyys liputussääntelyssä (s. 9,kohta 19 ja s. 18, kohta 10)MOK:ia olisi hyödyllistä täsmentää lisäämällä esimerkiksi toteamus ”toisin kuin yhtiöoikeudessa”,sillä liputusääntely poikkeaa yhtiöoikeudesta siten, että listayhtiön itseomistamaa osake- ja ääniosuutta ei vähennetä yhtiön kokonaisääni- ja osakemäärästä.Sanamuotoa ei ole muutettu, sillä pörssin säännöt(kohta 3.3.4) eivät aina edellytä osake- tai äänimääränmuutoksen julkistamista ilman aiheetonta viivytystä.Kohtaan on lisätty viittaus avoimuusdirektiiviin. Siinämyös viitataan nimenomaisesti AML:n säännökseen.Luku 4.3.2 Olemassa oleva omistus- ja ääniosuus Finanssivalvonnan kommenttiFKLuvun 4.3.2 (Omistus- ja ääniosuuden laskeminen) kohdassa 28 on luettelo välilliseenomistus- ja ääniosuuteen luettavista osuuksista. Luettelon viimeisessä kohdassa mainitaanmuu omistus- ja ääniosuus, jonka käytöstä osakkeenomistaja voi tosiasiallisestipäättää. Kohta jää tällaisenaan tulkinnanvaraiseksi. Käsityksemme mukaan esimerkiksitalletuspankkien yhteenliittymässä keskusyhteisö ohjaa ja valvoo jäsenluottolaitoksiaantalletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain (599/2010) mukaisesti. Kes-AML:n 9 luvun 6 §:n sanamuodon ja hallituksen esityksen(HE 32/2012 vp, s. 131) mukaan pykälän luetteloon esimerkkiluettelo. MOK:n luettelon viimeinenkohta on tarkoitettu kattamaan tilanteet, joissa ääniosuusperustuu muuhun kuin AML:n 9 luvun 6 §:nesimerkkiluettelossa mainittuun syyhyn. Kohtaa ei ole

3 (9)10.6.2013JulkinenVMFKTELAkusyhteisö ei kuitenkaan vaikuta jäsenluottolaitosten päätöksiin hankkia tai omistaapörssiyhtiöiden osakkeita. Keskusyhteisön ei voida katsoa tosiasiallisesti päättävänomistus- ja ääniosuuksien käytöstä jäsenluottolaitosten puolesta.Välilliseen omistus- ja ääniosuuteen lukeminenKoska kyseessä on vain ohje, kohdan 28 viimeistä alakohtaa olisi hyvä avata tarkemmaksi,jotta sen lainmukaisuus (perustuminen avoimuusdirektiiviin) olisi arvioitavissa.Mitä muita tilanteita tässä tarkoitetaan? Jos tämä ei ole mahdollista, kohta tulisi kokonaanjättää pois.Saman luvun kohdassa 30 todetaan lähtökohtana olevan, että osakkeiden säilyttäjänvälilliseen ääniosuuteen luetaan sellaisiin säilytyksessä oleviin osakkeisiin liittyvät äänioikeudet,joita säilyttäjä voi käyttää oman harkintansa mukaan ja ilman osakkeenomistajantarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä. Kohta on muotoiltu siten, ettäosakkeiden säilyttäjän ei tarvitsisi laskea äänioikeuksia välilliseen ääniosuuteensasilloin, kun säilyttäjä voi käyttää osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain erikseen annettujenohjeiden mukaisesti. Osakkeiden säilyttäjälle ei voi kuitenkaan syntyä liputusvelvollisuutta,jos osakkeenomistaja ei ole edes antanut suostumustaan äänioikeudenkäyttämiselle.Jaksossa 4.3.2 ("Olemassa oleva omistus- ja ääniosuus") on kohdassa (30) uutenaohjeena ohjeistettu osakkeiden säilyttäjien välillistä ääniosuutta. Säilyttäjän välilliseenääniosuuteen luetaan sellaiset säilytyksessä olevat osakkeet, joihin liittyvää äänioikeuttasäilyttäjä voi käyttää oman harkintansa mukaan ja ilman osakkeenomistajan tarkempiaohjeita. Kuitenkaan sellaisia osakkeita, joihin liittyvää äänioikeutta säilyttäjä eivoi käyttää ilman erillisiä ohjeita, ei tarvitse laskea. Ohje on erittäin järkevä ja tarkoituksenmukainenajatellen etenkin ulkomaisten omistajien toisinaan suurehkoakinosuutta listayhtiöiden omistajissa. Olisi kuitenkin selkeintä, että sellaisia osakkeita,joihin liittyvää äänioikeutta säilyttäjä ei voi käyttää kuin vain erillisillä ohjeilla, ei lähtökohtaisestihuomioitaisi lainkaan. Toinen vaihtoehto olisi muodostaa kaksi kategoriaasäilyttäjän hallussapidolle, aktiivinen ja passiivinen, joista aktiiviseen luettaisiin neosakkeet, joiden ääniä voidaan käyttää harkinnan mukaan ja passiiviseen ne, joitakäytetään vain ohjeistettuna.siksi muutettu.Finanssivalvonta katsoo, että talletuspankkien yhteenliittymänkeskusyhteisö ei talletuspankkien yhteenliittymästäannetun lain nojalla päätä tai määrää jäsenluottolaitostenomistus- tai ääniosuuden käytöstä.Keskusyhteisölle syntyy liputusvelvollisuus kuitenkinsilloin, jos se näin tosiasiallisesti tekee.Kohdan sanamuotoa on selvennetty.

4 (9)10.6.2013JulkinenVMAML 9 luvun 6 §:n 5 kohdan soveltuminen osakkeiden säilyttäjinMOK:n tekstissä käytetään perinteistä termiä ”säilyttäjä”. Tekstiä olisi hyvä selventääsiten, että MOK:sta käy ilmi, mitä säänneltyjä toimijoita tähän voi sisältyä ja mistä palvelustaon kyse.VM Ilmoitusvelvollisen ääniosuuteen lukeminen (kohta 31)MOK:ssa todetaan, että ”asiamiehen tai edustajan ei siten tarvitse laskea äänioikeuksiavälilliseen ääniosuuteensa niissä tapauksissa, joissa osakkeenomistaja on antanuttarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä”. Tekstiä olisi selvennettävä siten, ettäkyseisessä tapauksessa osakkeenomistajan ääniosuutta ei saa lukea edustajan ääniosuuteen,vaan osakkeenomistaja on itse edustettuna ja mahdollinen ilmoitusvelvollisuuskinlasketaan tällöin erikseen, ei osana asiamiehen ääniosuutta.Kohdan sanamuotoa on selvennetty. Tyhjentävääluetteloa siitä, mihin tilanteisiin AML:n 9 luvun 6 §:n 5kohta soveltuu, ei kuitenkaan ole laadittu, koskasäännös soveltuu myös erilaisiin ulkomaisiin välillisenomistuksen rakenteisiin.Kohdan sanamuotoa on selvennetty.Luku 4.3.3 Mahdollinen tuleva omistus- tai ääniosuus Finanssivalvonnan kommenttiAAL Arvopaperimarkkinalakia koskevan hallituksen esityksen mukaan valmisteltavana oleviaasioita ei lähtökohtaisesti ole velvollisuutta julkistaa. Asianajajaliitto katsoo, ettätämä käsitys on perusteltu ja erittäin tärkeää vahvistaa myös Finanssivalvonnan ohjeena.Kohdassa 34 todetaan kuitenkin, että liputusvelvollisuuden synnyttävä ”sopimus voiolla esimerkiksi esisopimus, […] jos tällainen sopimus voi johtaa osakkeiden tai niihinliittyvien äänien hankintaan, luovutukseen tai käyttöön. Esisopimuksen julkistamistarvettaarvioidaan Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan erityisesti siitä näkökulmasta,onko sopimuksen olennaisia osia ja ehtoja määritelty tai sovittu riittävän tarkasti jamiten todennäköistä lopullisen sopimuksen syntyminen on.”Asianajajaliitto katsoo, että edellisessä kappaleessa viitattu ohje ei vastaa esisopimuksentyypillistä merkitystä. Esisopimusvaiheessa lopullisen sopimuksen ehdot eivätyleensä ole vielä selvillä. Myöskään lopullisen (sitovan) sopimuksen syntymisestä eiyleensä ole vielä tällöin selvyyttä. Suositusta tulisi sen vuoksi muuttaa niin, että ”sopimusvoi olla esimerkiksi esisopimus, […] jos tällainen sopimus voi johtaa osakkeidenKohdan sanamuotoa on selvennetty. Vastaava selvennyson tehty myös liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuuttakoskeviin määräyksiin ja ohjeisiin.

6 (9)10.6.2013Julkinenon tarkoituksenmukainen ja järkevä, ja sen antamista määräyksenä tulisi harkita siitäsyystä, että mikäli osa toimijoista toimii ohjeen mukaan ja osa toisin, voi näinkin merkittävässäkysymyksessä syntyä eri käytänteitä markkinoille.Luku 4.6 Liputusilmoituksen tekeminen Finanssivalvonnan kommenttiVMLiputusilmoituksen tekeminenOhjekappaleessa 63 todetaan: ”Osakkeenomistajan on katsottava saaneen tiedonkyseisestä oikeustoimesta viimeistään kahden päivän kuluttua oikeustoimesta.”MOK:n tekstiä olisi AML 9 luvun 9 §:n ja sen perustelujen mukaisesti täsmennettäväsiten, että kahden päivän olettamasääntö koskee vain tilannetta, jossa ilmoitusvelvollinenei ole tiennyt oikeustoimesta, mutta hänen olisi pitänyt se tietää. Kyseinen oikeusohjeperustuu avoimuusdirektiivin täytäntöönpanodirektiiviin.FK Luvun 4.6 (Liputusilmoituksen tekeminen) kohta 66 on epäselvä. Aiemmin luvun 4.2kohdassa 14 todetaan, että liputusvelvollisuus on sekä osakkeenomistaja- että intressipiirikohtainen.Missä tilanteissa osakkeenomistajassa määräysvaltaa käyttävällähenkilöllä ei ole liputusvelvollisuutta?Kohdan sanamuotoa ei ole muutettu, sillä kohdassakuvataan AML:n 9 luvun 9 §:n 1–2 momentin sisältö.Erillistä ohjetta ei ole tältä osin kirjoitettu, koska Fivakatsoo asian ilmenevän suoraan ao. säännöksestä.Kohdan sanamuotoa on selvennetty.Luku 5.1 Osakkeenomistajan liputusilmoitusta koskevan tiedon julkistaminen Finanssivalvonnan kommenttiEKKatsomme, että ei ole tarvetta tiukentaa hallituksen esityksessä olevaa tulkintaa siitä,kuinka nopeasti yhtiön on julkistettava saamansa liputusilmoitus. Hallituksen esityksentekstissä ja Fivan ohjeessa on tietty vivahde-ero ja tässä mielessä hallituksen esityksenteksti vaikuttaa "armeliaammalta" yhtiöiden kannalta.VMKohdeyhtiön julkistamisvelvollisuus "ilman aiheetonta viivytystä"Kyseisessä AML 9 luvun 10 §:ssä keskeistä ovat oikeusohjeet: ”ilman aiheetonta viivytystä”ja ”ennen seuraavan kaupankäyntipäivän alkua”. MOK:ssa todetaan kuitenkin,että ”kohdeyhtiö voi viivästyttää ilmoituksen julkistamista vain poikkeuksellisesti, kutensiksi, että ilmoitettuja tietoja on ollut tarpeen varmistaa, ilmoituksen tietoja on tulluttäydentää tai kohdeyhtiö on saanut liputusilmoituksen vasta myöhään illalla”. MOK:nteksti ei ole yhtenevä hallituksen esityksen perustelujen kanssa. Virke tulisi joko kokonaanpoistaa tai ainakin muuttaa lain perustelujen kanssa yhteneväksi. Tekstistä voimuutoin muodostua käsitys, että Suomessa kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuutta suo-Kohdeyhtiöllä on velvollisuus julkistaa liputusilmoituksentiedot ilman aiheetonta viivytystä. Vaatimus vastaakumotun lain 2 luvun 10 §:n vaatimusta. AML:nmääräaika liputusilmoituksen tietojen julkistamiselleon avoimuusdirektiivin kolmen kaupankäyntipäivänmääräaikaa tiukempi (HE 32/2012 vp, s. 76 ja HE174/2006 vp, s. 15). Luvun kohdasta 3 on lausuntojenperusteella poistettu Finanssivalvonnan näkemys siitä,että tieto tulisi yleensä julkistaa viimeistään seuraavanakaupankäyntipäivänä ennen kaupankäynnin alkamista.Kohdan sanamuotoa on lisäksi muutettu niin,että siinä kuvataan Finanssivalvonnan näkemys sille,mikä voi olla aiheellinen viivytys tietojen julkistamiselle.Kohtaan on hallituksen esitystä vastaavasti jätetty

7 (9)10.6.2013Julkinensitellaan sovellettavan ankarammin kuin mikä on soveltamiskäytäntö muissa EU:nverrokkimaissa tai jopa ankarammin kuin jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta. Viimeksimainittua koskevissa ohjeissakaan ei ole vuorokaudenaikoihin liittyviä suosituksia.edelleen Finanssivalvonnan kanta siitä, että aiheellinenviivytys liputusilmoitusta koskevan tiedon julkistamisellevoi olla se, että liputusilmoitus on tullut myöhäänillalla.Luku 5.2 Kokonaisäänimäärän ja kokonaisosakemäärän julkistamisvelvollisuus Finanssivalvonnan kommenttiPörssi Huomattavien omistus- ja äänioikeuksien ilmoitusvelvollisuutta koskevaan määräys- jaohjeluonnokseen (”liputusvelvollisuusluonnos”) on muun ohella lisätty kohdeyhtiönjulkistamisvelvollisuutta koskevaa ohjeistusta. Uudessa ohjeistuksessa suositetaan,että liikkeeseenlaskija julkistaisi osakekannan tuottaman kokonaisäänimäärän ilmanaiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun muutos on merkitty kaupparekisteriin (luku 5.2,kohta (7)). AML:ssa edellytetään tietojen julkistamista viimeistään sen kalenterikuukaudenlopussa, jonka aikana muutos on tapahtunut. Muutoksen viivytyksetön julkistaminenon perusteltua.Kommentti on otettu huomioon.EKFiva suosittaa, että osakekannan tuottamaa äänimäärää ja osakkeiden kokonaismäärääkoskevat tiedot julkistettaisiin aina omana tiedotteenaan tiedoteluokassa "Muutoksetosakepääomassa ja äänimäärässä". Tämä on loogista, mutta tarkoittaa muutostakäytäntöön, jossa yhtiöt ovat esim. julkistaneet osakeannin lopputulosta koskevassatiedotteessaan myös tiedon uudesta osake- ja äänimäärästä ja mahdollisista osakepääomanmuutoksista jo ennen kuin muutokset on merkitty kaupparekisteriin eikä tiedoteole välttämättä ollut tiedoteluokassa "Muutokset osakepääomassa ja äänimäärässä".Sijoittajan kannalta oikean tiedon löytäminen voi nykysääntöjen perusteella olla haastavaa,koska se saattaa tarkoittaa useiden pörssitiedotteiden läpikäymistä senvarmistamiseksi, että sijoittajalla on tiedossaan viimeisin yhtiön julkistama tieto (verrattunavanhaan sääntelyyn ja kaupparekisterissä olevan tiedon tarkistamiseen). Senvuoksi olisi tärkeää, että yhtiöt alkaisivat noudattaa asiassa yhtenevää käytäntöä.Suositus on annettu julkistamiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi.Ei aihetta muutoksiin.Liite 1 Liputuslomake Finanssivalvonnan kommenttiEKUudistettu liputuslomake on parempi kuin voimassa oleva lomake, mutta ei vielä siltimielestämme riittävän selkeä, jotta esimerkiksi suomalaisia sääntöjä tuntemattomatLiputuslomakkeen osiota C on yksinkertaistettu ja taulukoidenotsikointia selvennetty.

8 (9)10.6.2013JulkinenLYNKFKulkomaiset sijoittajat osaisivat ilman asiantuntija-apua varmasti täyttää lomakkeenoikein. Liputuslomakkeen ohjeistusta tulisi täydentää ja antaa siinä enemmän esimerkkejä,mikäli halutaan, että kaikki sijoittajat lähtökohtaisesti käyttävät liputuslomaketta.Lisäksi muutamia erityishuomioita:- Kohta 4: olisiko selkeämpää rastia vain se liputusraja, jonka osalta liputetaan?Muiden rajojen ylitys/alitus käy ilmi muista kohdista.- Kohta 8: otsikko "Sopimukset ja muut järjestelyt liputusvelvollisuuden synnyttäväntransaktion jälkeen" – mikäli tässä kohdassa on tarkoitus liputtaa mahdollinentuleva omistus, otsikon viittaama transaktio ei välttämättä ole vielä tässävaiheessa tapahtunut. Sopimus ostamisesta/myynnistä on tehty, mutta itsetransaktio (esim. ostotarjous) voi olla vielä toteuttamatta.- Yksinkertaisuuden tulisi lomakkeen osalta olla pääsääntö, nyt tämän täyttäminenon erittäin monimutkaista ja aiheuttaa ulkomaisille tahoille haasteita.Uudistettu liputuslomake on parempi kuin voimassa oleva lomake, mutta ei vielä siltimielestämme riittävän selkeä, jotta esimerkiksi suomalaisia sääntöjä tuntemattomatulkomaiset sijoittajat osaisivat ilman asiantuntija-apua varmasti täydentää lomakkeenoikein. Liputuslomakkeen ohjeistusta tulisi täydentää ja antaa siinä enemmän esimerkkejä,mikäli halutaan, että kaikki sijoittajat lähtökohtaisesti käyttävät liputuslomaketta.Finanssivalvonta on pyytänyt näkemystä erityisesti liputuslomakkeen sisällöstä. Liputuslomaketulisi saada sellaiseksi, että kenttiä voi lisätä, esim. Word-tiedostona. Etenkinsuurimmilla jäsenillämme saattaa olla liputusilmoituksessa useita konserniyhtiöitäja näistä kaikista tulisi antaa tieto. Emme katsoisi tiettyä konserniyhtiötä liputusvelvolliseksi,jos tällä itsellään ei ole liputusvelvollisuutta vaan sen omistus kerrotaan osanakoko konsernin omistustietoa. Lomakkeeseen olisikin hyödyllistä lisätä kenttä tällaisellemuulle konserniyhtiölle ja nimetä kenttä esim. ”Muun liputusilmoituksessa kerrotunyhtiön tiedot”. Kenttiä pitäisi tarvittaessa pystyä lisäämään myös omistajakohtaistenosake- ja äänimäärien kertomiseksi, sillä liputuksessa saatetaan joutua kertomaanusean konserniyhtiön tietoja.Finanssivalvonta laatii verkkosivuilleen esimerkkejäliputuslomakkeen täytöstä.Lopullinen liputuslomake julkaistaan Word-versiona.OSKL Liputuslomakkeen sisällöstä OSKL:lla ei ole huomautettavaa. Kommentti on otettu huomioon.

9 (9)10.6.2013JulkinenPörssi Lausuntopyyntöön sisältyvä liputuslomake on nykyistä liputuslomaketta selkeämpi. Kommentti on otettu huomioon.TELA Huomattavien omistus- ja ääniosuuksien ilmoitusvelvollisuutta koskevissa liitteissä"Listautumista edeltävä selvitystyö" on esitetty lomakepohjat osuuksien ilmoittamisellesekä markkinatakaajan ilmoitus liputuspoikkeuksen soveltamisesta. TELA:lla ei olemuuta kommentoitavaa lomakepohjiin kuin teknisenä huomiona, että allekirjoitusosiossaolisi mielekästä edellyttää yhtiön / tekijän toimivaltaisten nimenkirjoittajien allekirjoitustatms. verifiointia.Kommentti on otettu huomioon.Lyhenteiden selitykset:AALEKFKLYNKOSKLPörssiTELAVMSuomen AsianajajaliittoElinkeinoelämän Keskusliitto ryFinanssialan Keskusliitto ryListayhtiöiden neuvottelukuntaOsakesäästäjien keskusliitto ryNASDAQ OMX Helsinki OyTyöeläkevakuuttajat TELA ryValtiovarainministeriö