Vanha maatalous- rakennus uudessa käytössä - TTS

Vanha maatalousrakennusuudessakäytössä.Soili MiekkalaAnna-Maija KirkkariTyötehoseuran raportteja ja oppaita 25ISBN 951-788-382-XISSN 1458-7858HELSINKI 2006

TYÖTEHOSEURAPL 28 (Melkonkatu 16 A)00211 HELSINKITekijä(t)Soili Miekkala, Anna-Maija KirkkariJulkaisun nimiVanha maatalousrakennus uudessa käytössäJulkaisusarja ja numeroTyötehoseuran raportteja ja oppaita 25Julkaisuaika (kk ja vuosi)Helmikuu 2006ToimeksiantajaMarjatta ja Eino Kollin SäätiöTutkimuksen nimiMaatalouden tuotantorakennustenmuuntautumismahdollisuudetTiivistelmäTässä tutkimuksessa tarkastellaan maatalouden tuotantorakennusten mahdollisuuksia toimia varsinaisen maatalouskäytönlopettamisen jälkeen muissa käyttötarkoituksissa. Tutkimuskohteina olivat maatalousrakennuksiin todellisuudessa tehdytmuutokset, joita kartoitettiin kyselyn avulla. Kyselystä saatujen vastausten perusteella valittiin yksitoistaesimerkkikohdetta, joissa käytiin paikanpäällä sekä haastattelemassa omistajia että arvioimassa muutostöiden suuruutta.Tutkimuksen esimerkkikohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea erikokoisilla paikkakunnilla ja sijainnin etäisyydetkaupunki- ja kuntakeskuksista vaihtelivat.Tämän tutkimuksen perusteella ajatus vanhan maatalousrakennuksen muut-tamiseen muuhun käyttöön oli lähtenyt sekätyhjästä maatalousrakennuksesta, joka haluttiin saada hyötykäyttöön, että toiminnasta, jolle tarvitaan tilat. Päätöstenlähtökohtana oli useimmiten ollut muutoksen taloudellisuus uudisrakentamiseen verrattuna. Myös muut kuin puhtaastikäytännölliset ja taloudelliset tekijät olivat edistäneet vanhojen rakennusten käyttöä sopivaan tarkoitukseen. Monetkorostivat rakennuksen omaperäisyyttä ja erilaisuutta vastaavaan uudisrakentamiseen verrattuna. Useissa tapauksissakorostettiin myös muuttamisen ekologisuutta ja halua säilyttää vanha rakennus.Vanhojen maatalousrakennusten käyttöönoton ja muuttamisen edistämisen kannalta haasteena olivat monestiennakkoluulot ja esimerkkien puute. Jokainen korjausrakennusprojekti oli ainutkertainen ja yllätyksiä oli tullut vastaan.Suunniteltaessa käyttötarkoituksen muutosta vanhaan rakennukseen tulee aina huomioida vanhat rakenteet ja niidenvaikutus tilan toimivuuteen. Tässä raportissa on esimerkkien avulla kerrottu erilaisten rakennustenmuuntautumisprosessista, sen kustannuksista ja vanhojen rakennusten mahdollisista eduista ja haitoista sekämuuntautumisvaiheen aikana että käytössä.Tutkimus on toteutettu Työtehoseuran maatalousosastolla vuosina 2004–2005 ja sen on rahoittanut Marjatta ja EinoKollin säätiö.Avainsanatmaatalousrakennus, muuntautuminen, rakentaminen, uusittuISBN951-788-382-XISSN1458-7858KieliSuomiSivuja65Hintavain verkkoversionaYksikköTyötehoseuraMaatalousosastoPL 1305201 RAJAMÄKIMyyntiTyötehoseuraPL 28, 00211 HELSINKIpuh (09) 2904 1200http://www.tts.fi

SISÄLTÖALKUSANAT............................................................................................... 5TIIVISTELMÄ .............................................................................................. 61 JOHDANTO........................................................................................ 71.1 Tausta ..................................................................................................................71.2 Tutkimuksen tavoitteet...................................................................................81.3 Tutkimusmenetelmät .......................................................................................81.4 Tulokset..............................................................................................................92 VANHA RAKENNUS UUDESSA KÄYTÖSSÄ ............................ 102.1 Kaikkien muutettujen rakennusten yhteispiirteitä ..................................102.2 Muutoksen lähtökohdat eri käyttötarkoituksille.....................................102.3 Muutosten kustannukset ja työmäärä........................................................152.4 Rakennukset uudessa käytössä....................................................................163 ESIMERKKIKOHTEIDEN KUVAUKSET........................................ 193.1 Juustola, tilauskahvila......................................................................................193.1.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat......................193.1.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin..................................193.1.3 Työn vaiheet ja kustannukset ......................................................203.1.4 Käyttövaihe......................................................................................213.2 Taide ja käsityöyritys .....................................................................................223.2.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat......................223.2.2 Muutostyö........................................................................................233.2.3 Työn vaiheet ja kustannukset ......................................................243.2.4 Käyttövaihe edut ja epäkohdat....................................................243.3 Ravintola- ja juhlatila......................................................................................253.3.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat......................253.3.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin..................................253.3.3 Edut ja epäkohdat muutostyössä................................................273.3.4 Työn vaiheet ja kustannukset ......................................................283.3.5 Käyttövaihe edut ja epäkohdat....................................................293.4 Toimistotila ......................................................................................................303.4.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat......................303.4.2 Rakenteet, niiden kunto ja mitä tehtiin .....................................313.4.3 Edut ja epäkohdat muutostyössä................................................323.4.4 Työn vaiheet ja kustannukset ......................................................323.4.5 Käyttövaihe edut ja epäkohdat....................................................333.5 Monitoimitalo..................................................................................................343.5.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat......................343.5.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin..................................353.5.3 Edut ja epäkohdat muutostyössä................................................373.5.4 Työn vaiheet ja kustannukset ......................................................373.5.5 Käyttövaihe edut ja epäkohdat....................................................383.6 Kulttuuritila......................................................................................................393.6.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat......................393.6.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin..................................403.6.3 Edut ja epäkohdat muutostyössä................................................413.6.4 Työn vaiheet ja kustannukset ......................................................423.6.5 Käyttövaiheen edut ja epäkohdat ...............................................423.7 Majoitus- ja matkailurakennus .....................................................................43Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 3

TIIVISTELMÄTässä tutkimuksessa tarkastellaan maatalouden tuotantorakennusten mahdollisuuksiatoimia varsinaisen maatalouskäytön lopettamisen jälkeen muissa käyttötarkoituksissa.Tutkimuskohteina olivat maatalousrakennuksiin todellisuudessa tehdyt muutokset, joitakartoitettiin kyselyn avulla. Kyselystä saatujen vastausten perusteella valittiin yksitoistaesimerkkikohdetta, joissa käytiin paikanpäällä sekä haastattelemassa omistajia että arvioimassamuutostöiden suuruutta.Tarkemman tarkastelun kohteena olivat seuraavat rakennukset ja yritykset: elintarvikkeidenkaupallista valmistusta harjoittava yritys, pienteollisuusyritys, ravintola-alanyritys, toimistorakennus, harrastustoimintaan keskittynyt rakennus, kulttuuritila, matkailuyritys,asuinkäyttöön muutettu tila, halli- ja varastokäyttötila sekä muuta käyttötarkoitustavarten varattu tila. Tutkimuksen esimerkkikohteet sijaitsivat eri puolilla Suomeaerikokoisilla paikkakunnilla ja sijainnin etäisyydet kaupunki- ja kuntakeskuksista vaihtelivat.Tämän tutkimuksen perusteella ajatus vanhan maatalousrakennuksen muuttamiseenmuuhun käyttöön oli lähtenyt sekä tyhjästä maatalousrakennuksesta, joka haluttiin saadahyötykäyttöön, että toiminnasta, jolle tarvitaan tilat. Päätösten lähtökohtana oliuseimmiten ollut muutoksen taloudellisuus uudisrakentamiseen verrattuna. Myös muutkuin puhtaasti käytännölliset ja taloudelliset tekijät olivat edistäneet vanhojen rakennustenkäyttöä sopivaan tarkoitukseen. Monet korostivat rakennuksen omaperäisyyttä jaerilaisuutta vastaavaan uudisrakentamiseen verrattuna. Useissa tapauksissa korostettiinmyös muuttamisen ekologisuutta ja halua säilyttää vanha rakennus. Joissain tapauksissarakennus oli määrätty suojeltavaksi ja kunnostus tehtiin tarkkojen säädösten mukaan.Vanhojen maatalousrakennusten käyttöönoton ja muuttamisen edistämisen kannaltahaasteena olivat monesti ennakkoluulot ja esimerkkien puute. Jokainen korjausrakennusprojektioli ainutkertainen ja yllätyksiä oli tullut vastaan. Suunniteltaessa käyttötarkoituksenmuutosta vanhaan rakennukseen tulee aina huomioida vanhat rakenteet ja niidenvaikutus tilan toimivuuteen. Tässä raportissa on esimerkkien avulla kerrottu erilaistenrakennusten muuntautumisprosessista, sen kustannuksista ja vanhojen rakennustenmahdollisista eduista ja haitoista sekä muuntautumisvaiheen aikana että käytössä.Tutkimus on toteutettu Työtehoseuran maatalousosastolla vuosina 2004–2005 jasen on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 6

1 JOHDANTO1.1 TaustaSuomen maaseudulla sijaitsee kymmeniä tuhansia tyhjiä navetoita, kanaloita ja sikaloitamaatalouden rakennemuutoksen seurauksena. Tuotanto on lopetettu tai siirretty uudenaikaisempiinrakennuksiin. Vanhojen rakennusten annetaan usein vain olla niillä sijoillaantai niitä käytetään varastoina vanhoille työkoneille tai muille tavaroille, joille tuskinmilloinkaan on enää käyttöä.. Monet maaseudun vanhat tuotantorakennukset ovatyhä arvokkaita eikä niitä kannata purkaa. Yleensä ne ovat aikanaan laadukkaasti suunniteltujaja rakennettuja ja niiden perustukset ja kantavat rakenteet ovat varsin hyvässäkunnossa, joten niistä voi saada kunnostamalla hyvinkin toimivia, käyttökelpoisia jakauniita tiloja moneen käyttötarkoitukseen.Monet vanhat navetat rehutorneineen kuuluvat aikansa kulttuurihistoriallisiin muistomerkkeihin.Ne ovat osa maaseudun perinnemaisemaa, jota on pyrittävä säilyttämääntuleville sukupolville. Rakennussuojelun kannalta on monesti tärkeää että rakennuksenulkoasu säilyy entisellään, vaikka käyttötarkoitus muuttuisikin täysin sisältä.Kuva 1. Rehutorni uusittuna ja uudessa käytössä.Usein vanha rakennus kuuluu olennaisena osana maatilan pihapiiriin ja sen purkaminensaattaa jättää maisemallisesti häiritsevän aukon ja pihan kokonaisuus kärsii. Josvanha rakennus säilyy entisellä omistajalla, on siihen voinut jo syntyä pitkäaikainentunneside ja purkamispäätöstä tai muuttamista saatetaan lykätä. Tosin liian pitkään korjaustaodottaessa rakennus on voinut rapistua jo niin huonoon kuntoon, että muuttamistaei kannata edes harkita.Vanhan rakennuksen rakentamistapaa tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään.Se säästää rahaa ja ylläpitää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kaikkeavanhaa pintaa ei kannata peittää rakennuksen vanhan hengen säilyttämisen vuoksi.Vanhan navetan perusteellinen kunnostaminen ja muuttaminen on ollut monien mielestämielenkiintoista ja palkitsevaa, mutta myös monissa tapauksissa pitkäkestoista, arvaamatontaja kallista.Ennen tyhjillään seisovien vanhojen navettojen tai muiden maatilan rakennustenkunnostamista uuteen käyttöön, kannattaa muistaa, että hyvä suunnittelu maksaa yleensäitsensä monin verroin takaisin. Suunnittelussa ei vanhoissa rakennuksissa lähes koskaanvoida käyttää mitään valmista kaavaa, joten on tärkeää ottaa jokaisen rakennuksenomat erikoispiirteet huomioon.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 7

1.2 Tutkimuksen tavoitteetTutkimuksen tavoitteena oli tarkastella erilaisten maatalousrakennusten käyttötarkoituksenmuuttamismahdollisuuksia lähinnä muihin kuin varsinaisiin maataloustarkoituksiin.Tavoitteena oli selvittää rakennuksen rakenneteknisten ominaisuuksien soveltuvuuttamuutostilanteisiin ja toisaalta erilaisten muutosta tukevien rakennusteknisten ratkaisujenkustannuksia. Samalla arvioitiin yleisesti maatalousrakennusten mahdollisuuksia toimiamuun kuin maatalousyritystoiminnan tarpeissa ja näin ollen osaltaan parantaa maaseuduntarjoamia työskentely- harrastus- ja elinmahdollisuuksia. Hankkeen tuloksia voivatkäyttää niin maaseudun elinkeinonharjoittajat ja asukkaat kuin suunnittelijatkin, jotkasaavat tietoa rakennusten muuttamisen vaihtoehdoista sekä niiden kannattavuudesta.1.3 TutkimusmenetelmätKohteiden haku ja kirjekysely kohteilleHanketta varten etsittiin syksyn 2004 aikana sopivia rakennuksia maatalouskeskuksiinsuuntautuneen sähköpostikyselyn avulla sekä internetin ja lehtien kautta. Sopivia kohteitalöytyi kaikkiaan 117, joihin kaikkiin lähetettiin keväällä 2005 kyselylomake rakennuksenkäyttäjille ja/tai omistajille. Käyttäjiltä kysyttiin mm. rakennuksen pääpiirteistärakennusratkaisua ennen. Lisäksi kysyttiin mm. rakennukseen tehdyistä muutoksista,syitä käyttötarkoituksen muuttamiseen ja varautumista muunteluun myöhemmin. Lomakeon esitetty liitteessä 1. Kysymyksiin haettiin vastausta lähinnä siitä näkökulmasta,mitkä tekijät olivat haitaksi ja mitkä eduksi rakennusta muutettaessa. Lisäksi tiedusteltiin,millä tavalla muutettu rakennus oli toiminut nykyisessä käytössä ja kartoitettiin senhyviä ja huonoja puolia käytön aikana. Rakennusfysikaaliset olosuhteet, kuten lämpötilaja kosteus muutetussa rakennuksessa olivat myös tarkastelun kohteena.Kysymykset kysymyslomakkeessa jouduttiin laatimaan melko yleisellä tasolla.Kaikki kohteet olivat kuitenkin erittäin yksilöllisiä ja näin ollen kysymyslomakkeenavulla tietoa saatiin vain hyvin yleisellä tasolla. Kyselyn avulla etsittiin myös sopiviaesimerkkikohdevaihtoehtoja, joista saataisiin tarkempaa tietoa myöhemmin paikan päälläkäymällä. Lomakkeen kysymykset tehtiin pääasiassa rasti-ruutuun muotoon, jottakynnys vastaamiseen olisi ollut mahdollisimman matala.Tutkimuksessa tarkasteltiin kirjekyselystä saatuja vastauksia siten, että kaikista rakennuksistatehtiin yhteinen tarkastelu kuitenkin eritellen kunkin ryhmän erityispiirteitä.Lisäksi hahmotettiin yleisesti rakennusten lähtötietoja, rakennusvaihetta, muutoksenkustannuksia ja aikataulua sekä käyttövaihetta. Näiden kirjekyselyjen yhteenvetotietojenlisäksi jokainen käyntikohde kuvattiin tarkasti erikseen.EsimerkkikohteetTarkemmin paikan päällä tutkittavat esimerkkikohteet valittiin kyselystä saatujen vastaustenperusteella. Ehdolla oli monta sopivaa ja kiinnostavaa esimerkkikohdevaihtoehtoa,joten paikan päällä käytäviä kohteita pyrittiin kiertämään hankkeen puitteiden sallimissarajoissa mahdollisimman monta.Kysymyslomakkeisiin vastanneet kohteet jaettiin tyypeittäin ryhmiin uuden käyttötarkoituksenmukaan. Ryhmittely pyrittiin tekemään pääasiallisen käyttötarkoituksenperusteella, vaikka joissain rakennuksessa oli varsinaisen käyttötarkoituksen ohellamyös muita tiloja. Ryhmät olivat seuraavat:1. Pienteollisuus-elintarvikkeiden valmistus2. Pienteollisuus muu3. Ravintolat4. ToimistorakennuksetTyötehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 8

5. Harrastustilat6. Kulttuuritilat mm. näyttelyt7. Matkailutilat8. Asuinrakennukset9. Konehallit10. Sienimöt11. Muut rakennuksetJokaisesta käyttötarkoituksen mukaan jaetusta ryhmästä valittiin kyselyn perusteellayksi kohde lähempään tarkasteluun, eli yksitoista erilaista muutettua tuotantorakennusta..Kohteet pyrittiin valitsemaan mahdollisimman eri puolilta Suomea ja siten, ettäsaatiin mukaan rakennustekniikaltaan, käyttötarkoituksiltaan, muutoksen suuruudelta jakustannuksilta mahdollisimman erityyppisiä ratkaisuja. Esimerkkikohteita oli kaikkiaan11 ja ne sijaitsivat Pohjanmaalla, Länsi-Suomessa, Hämeessä, Uudellamaalla jaItä/Kaakkois-Suomessa.Kohteissa käytiin paikan päällä ja tehtiin yksityiskohtainen rakennusteknisten tietojenkokoaminen. Aluksi kartoitettiin jokaisesta kohteesta taustaa ja perustietoja sekä rakennuksenkuntoa ennen muutosta. Tarkasti selvitettiin myös, millaisia muutoksia vanhoihintuotantorakennuksiin oli tehty ja minkälaisia rakenteellisia ratkaisuja ne olivatvaatineet. Kohteissa selvitettiin erityisesti, mitkä rakenteelliset tekijät olivat eduksi taihaitaksi vanhan rakennuksen muuttamisessa.Haastattelun avulla selvitettiin myös omistajien näkemys muutosten onnistumisestaja rakennuksen soveltuvuudesta uuteen käyttötarkoitukseensa, sekä analysoitiin että havainnoitiinrakennusten viihtyisyyttä muutosten jälkeen. Muutosten onnistumista arvosteltiinrakennuksen ulkonäön, toimivuuden, rakenteiden ja taloudellisuuden kannalta.Rakennuksen muuttamista verrattiin sekä rakenteellisessa että taloudellisessa mielessäuudisrakentamiseen tai vaihtoehtoiseen muutostilanteeseen. Muutoksen vaatimia työtuntimääriäja kustannuksia tarkasteltiin siinä määrin, kun tietoja saatiin käyttöön.1.4 TuloksetKyselyjä ympäri maata lähetettiin 117 ja vastauksia saatiin yhteensä 57 kappaletta. Vastauksiasaatiin kattavasti eri puolilta Suomea ja toisaalta monipuolisesti erilaisista uudistetuistakäyttöratkaisuista. Vastauksia saatiin eriteltyinä ryhmittäin seuraavasti: pienteollisuus-elintarvikkeidenvalmistuskohteista saatiin kuusi vastausta, muista pienteollisuusyrityksistäviisi vastausta, ravintoloista yhdeksän, toimistoista kaksi, harrastustiloistaneljä, kulttuuritiloista kolme, matkailutiloista viisi, asuinrakennuksista viisi, hallirakennuksistaneljä ja sienimöistä kahdeksan vastausta. Muita rakennuksia, joita ei voituluokitella mihinkään edellä olevista ryhmistä saatiin tutkimukseen mukaan kuusi kappaletta.Tässä ryhmässä oli mm. esimerkkikohteena esitelty kalanviljelylaitos.Rakennukset olivat alun perin olleet suurimmaksi osaksi vanhoja navetoita. Lisäksimuutoskohteina oli muutama entinen talli ja sikala. Kyselyn perusteella vanhoista navetoistaoli tehty mm. puu- ja lasityöpaja, juustola, marja- ja hillovalmistamo, mehuasema,tekstiilituotteiden valmistamo, herkkusieni -sienimö, perunankuorimo, kalanviljelylaitos,peruna- ja porkkanavarasto, idätyshuone ja kaalivarasto, kalankäsittelytila, leipomo,konekorjaamo ja tuottajatori ym.Vanhoja tuotantorakennuksia oli myös asuinkäytössä asuntoloina, omakotitaloina,kesämökkeinä ja hoivakoteina. Niistä oli myös tehty erilaisia toiminta- ja kulttuuritiloja,kuten esimerkiksi monitoimi-musiikkikeskus, arkeologiakeskus, näyttelytila, klubirakennus,kesäteatteri, monitoimitalo, museo, opistorakennus, teatteri, ulkoilukeskus, päiväkerhotila,näyttelytila, kirkko ja ateljee.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 9

2 VANHA RAKENNUS UUDESSA KÄYTÖSSÄ2.1 Kaikkien muutettujen rakennusten yhteispiirteitäTutkimuksessa mukana olleet rakennukset olivat siis pääasiassa vanhoja navetoita, muttamukana oli myös kolme sikalaa ja kolme tallirakennusta. Sikaloista oli tehty sienimö,kulttuuritila, pienteollisuusyritys ja talleista oli tehty sienimö, ravintola ja asuinrakennus.Sienimöitä oli tehty myös kanalasta ja vihannesvarastosta. Rakennusten ikä vaihtelihyvin paljon. Vanhin muutettu rakennus oli alun perin vuodelta 1799 ja uusin vuodelta2000. Eniten oli 50 - 60-luvuilla alun perin tehtyjä rakennuksia ja myös 30 -luvun rakennuksiaoli suhteellisen paljon. Etenkin pienteollisuusyrityksiä oli runsaasti tässä ikäluokassa.Melkein kaikki asuinrakennukset oli rakennettu 1900-vuosisadan vaihteenmolemmin puolin. Myös vastanneet näyttely- ja kulttuuritilat oli tehty toissa vuosisadallatai viime vuosisadan alkupuolella. Muutokset oli tehty enimmäkseen muutama vuosivuoden 2000 molemmin puolin ja vain kolme kohdetta oli muutettu ennen 90-lukua.Vanhin muutos oli tehty jo 70-luvun lopulla. Rakennukset olivat olleet tyhjillään vaihteleviaaikoja, enimmillään jopa 50 vuotta, keskimäärin noin 10 - 15 vuotta. Niiden rakennustenosuus, jotka muutettiin välittömästi uuteen käyttöön niiden olematta välillätyhjänä, oli noin 5 %.Rakennuksiin ei juurikaan oltu tehty niiden elinkaaren aikana aiemmin varsinaisiakäyttötarkoituksen muutoksia. Korkeintaan oli vaihdettu esimerkiksi navetassa eläinlajistatoiseen tai pidetty rakennusta tilapäisenä varastona.Varsinaista laajennusta ei tehty kuin muutamaan kohteeseen, Yhteen matkailurakennukseenrakennettiin lietesäiliön päälle majoitustiloja ja vanha aiv-säiliö muutettiinlämmitys- ja ilmastointitiloiksi. Terasseja, parvekkeita ja sisäänkäyntejä tehtiin ulkopuolellemoneen kohteeseen.Lähes kaikki rakennukset olivat olleet nykyisellä omistajalla maatalouskäytössä ollessaan,muutamia kohteita oli ollut lähisukulaisten käytössä. Vain pari vastaajaa olihankkinut rakennuksen ulkopuoliselta uutta käyttöä varten.Vanhoihin rakennuksiin on mahdollista tehdä myös vuokratiloja etenkin kaupunkienja taajamien lähellä. Kovin syrjäisellä maaseudulla niiden vuokraaminen saattaa ollahankalaa. Tässä tutkimuksessa ainoastaan yksi vastaaja kunnosti rakennuksen vuokrakäyttöön,kolme vastaajaa harkitsi tarjota tiloja vuokralle lähiaikoina.2.2 Muutoksen lähtökohdat eri käyttötarkoituksilleMuutoksen lähtökohtina pienyritystoiminnalle oli joko idea toiminnasta tai vaihtoehtoisestityhjä vanha rakennus, joka haluttiin saada aktiiviseen käyttöön. Parissa kohteessamaatalouskäyttö lopetettiin uuden käyttötarkoituksen takia.Yleisesti uudisrakentamista ei harkittu vanhan rakennuksen muuttamisen sijastalainkaan. Noin 5% vastaajista oli tehnyt vaihtoehtoisen kustannusarvion uudisrakentamisenosalta. Yksi vastaaja piti vanhaa rakennusta persoonallisempana uudisrakennukseenverrattuna ja rakennus pitikin säilyttää rakennuskulttuurillisista syistä. Yksi vastaajapiti vanhan rakennuksen kunnostusta ekologisempana ratkaisuna. Navetan hyvä kuntomahdollisti myös monen mielestä muutoksen. Yksi rakennus vastasi melkein uudisrakentamista,koska vain navetan vanhaa korkeaa kivijalkaa käytettiin. Tässä tapauksessaarvioitiin uudisrakennuksen kustannusten olevan noin 15 % pienemmät, mutta rakennuksenpersoonallisuudelle annettiin enemmän arvoa. Kaikissa sienimöissä oli muutoksenlähtökohtana idea toiminnasta, joka katsottiin maatalouskäyttöä kannattavammaksi.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 10

Eräällä vastaajalla syynä maatalousrakennuksen muuttamiseen majoitustilaksi oliallergia ja tuotantosuunnan vaihto. Piti löytää tuottava käyttötarkoitus rakennukselle,jonka käyttötarkoitus oli pakko muuttaa. Maatilamatkailusta tuli tälle yrittäjälle uusituotantosuunta.Syitä vanhan rakennuksen muuttamiselle asuinkäyttöön olivat tarve saada nopeastiuusi asuinpaikka vanhan purettavan tilalle, pienemmät kustannukset verrattuna uudisrakentamiseensekä ekologiset syyt. Muutettu rakennus todettiin erilaiseksi ja persoonallisemmaksikuin kokonaan uusi rakennus. Yksi vastaaja päätyi kunnostamaan vuokrallelaitettavan asuinrakennukseen, koska vaihtoehtoisesti harkittu maatilamatkailu ja ravintolayrityksenperustaminen eivät olisi olleet taloudellisesti kannattavia.Muutettujen rakennusten kokoMuutettujen rakennusten koot vaihtelivat 140 – 1250 m 2 . Elintarvikkeita valmistavat rakennuksetovat kooltaan 100-500 m 2 , kun muiden pienteollisuusrakennusten pinta-alavaihteli 150-750 m 2 . Ravintoloilla pinta-alaa oli noin 200-600 m 2 . Suurimmalla osallaniistä oli rakennuksen kaksi kerrosta käytössä, mutta mukana oli myös kolme yksikerroksistarakennusta.Suunnittelu ja luvatMelkein kaikissa kohteissa oli omistaja tehnyt suuren osan suunnittelutyöstä, varsinkinluonnokset ja toiminnallisen suunnittelun osuuden. Noin puolella kohteista oli ProAgriaMaaseutukeskuksen suunnittelija hankkeessa mukana ja lähes saman verran käytettiinyksityistä suunnittelijaa. Lähes kaikki vastanneet olivat saaneet sekä rakennustoimintaan,että käyttöön tarvittavat luvat ilman suurempia ongelmia. Jos rakennusta muutettiinulkoisesti, olisi rakennusluvan saanti ollut hankalampaa varsinkin historiallisesti arvokkaissarakennuksissa. Tarvittavia käyttötarkoituksen perusteella myönnettäviä lupiaolivat mm. ravintolatoimintaan tarvittavat luvat ja hyväksyminen elintarvikehuoneistoksi.Yleisimmin haittaavat tekijät muutostyössäEri rakennusosien mainittiin haitanneen tilamuutoksia mm. eri kohteissa seinät, pilarit,palkit, ovet tai LVIS -tekniikka haittasivat ja rajoittivat muutosta. Yleisimpiä huonojapuolia muutostyössä oli rakennuksen osittainen huono kunto ja pysyvät rakenteet. Moniahaittasi se, että hankkeeseen kuului paljon likaista purkutyötä.Nämä haitat esiintyvät kaikki useassa eri kohteessa samanaikaisesti tai yksittäin.Kuitenkaan varsinaista yhtenäistä haittatekijää kaikkien muutoskohteiden välillä ei oleaineiston perusteella havaittavissa. Vastaajia haittasivat myös rakennuksen väärä koko,paksut väliseinät, lattian purku, hygieniatilojen puuttuminen, sisään - ja uloskäyntienlämmöneristyksen puuttuminen sekä rakennuksen huonetilojen mataluus.Pienteollisuusyrittäjistä puolet vastaajista mainitsi että rakennus oli sopimattomankokoinen. Muissa ryhmissä oltiin rakennuksen kokoon melko tyytyväisiä.Suhtautuminen kustannuksiin vaihteli suuresti, vain yksi vastaaja piti muutoksenhintaa erittäin korkeana, mutta noin puolet vastaajista pitivät muutosta erittäin edullisena.SijaintiMuutostyömaa sijaitsi lähes aina omassa pihapiirissä. Sijainti oli useimmin etu kuinhaitta. Esimerkiksi liikennejärjestelyt eivät olleet muodostuneet ongelmallisiksi uusissakäyttötarkoituksissa. Yleensä sijainti pihapiirissä nähtiin myöhemminkin käytössä vainmyönteisenä asiana eikä se haitannut asumisjärjestelyjä. Rakennus ikään kuin kuuluimuutoksen jälkeenkin pihapiiriin.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 11

Etenkin matkailurakennuksiin ja yrityksiin tehtiin pihalle uudet parkkipaikat jamuutettiin teiden paikkoja. Muutama matkailu- ja ravintolayrittäjä ei ollut aivan tyytyväinensiihen, että rakennus on omassa pihapiirissä, mutta toisia vastaavan alan yrittäjiäse ei häirinnyt lainkaan. Neuvona yrittäjät sanoivat, että tällaisissa muutoskohteissakannattaa matkailuyrityksen sisäänkäynti ja ikkunat tehdä poispäin yksityistaloudesta.KuntoRakennukset olivat kunnoltaan hyvin vaihtelevia. Muutama rakennus oli niin huonossakunnossa, että niistä purettiin koko perustusten yläpuolinen rakenne ja uusittiin kaikkikivijalan yläpuoliset osat. Parissa rakennuksessa myös perustukset olivat huonot. Vastauksistatuli esille, että monesti kannattaa kunnostaa vanha rakennus tai edes harkita sitä,vaikka lähtötilanne olisi erittäin huono. Tosin yksi vastaaja kunnosti erittäin huonokuntoisenrakennuksen ravintolaksi ja piti hintaa suhteettoman kalliina. Yrittäjä kertoi, etteiolisi ehkä valmis aloittamaan uudestaan. Myös yksi matkailurakennuksen omistaja tekisialusta asti kaikki uutta, vaikka mitään suurempaa yksittäistä epäkohtaa ei ollutkaan.Yksi vastaajista oli uusinut lähes kaikki rakennusosat lukuun ottamatta kantavia seiniä.Syynä oli vanhan rakennuksen säilyttäminen rakennuskulttuurisista syistä. Vastaaja pitimuutoksen hintaa suhteettoman kalliina. Useimmin huonokuntoisia olivat ala- ja välipohja,väliseinät sekä julkisivut. Runko ja perustukset olivat hyvät tai keskitasoiset, katonkunto oli huono tai keskitasoinen. LVIS -tekniikka puuttui tai oli huonossa kunnossalähes kaikissa tapauksissa.Myös suhteellisen hyväkuntoisia rakennuksia oli paljon ja monelle vastaajalle rakennuksenhyvä kunto oli ratkaiseva syy valita muutos uudisrakentamisen sijaan. Perustuksiajouduttiin vahvistamaan ainoastaan muutamassa kohteessa.AlapohjaYleistä oli ollut, että muutoskohteissa jouduttiin alapohjan vanha betonilattia purkamaanja tekemään uusi teräsbetonilaatta. Lähes kaikissa kohteissa mainittiin, että eläintilojenvanhan betonilattian purkaminen oli erittäin suuri työ, sillä se oli yleensä olluterittäin lujaa tekoa. Myös ruokintapöytien purku osoittautui navetoissa erittäin työlääksi.Alapohjan uusimiseen liittyi monesti paljon raskasta ja likaista purkutyötä, joka useintehtiin vielä omin voimin. Monet vastaajat yllättyivät purkutyön suuresta määrästä.Monesti alapohja oli pakko purkaa lattian korkeuserojen vuoksi. Yksi vastaaja kertoi,että lattiaa oli laskettu osalla rakennusta yli metrin. Myös lämmöneristysten lisääminentai viemärien rakentaminen mainittiin alapohjan purkamisen syyksi. Monissakohteissa ikkunoiden tai ovien paikat haluttiin jättää entiselleen ja siksi alapohjan korkeudenmuutos oli ainoa keino nostaa rakennuksen sisäkorkeutta. Useissa kohteissa voitiinvanhat lantakourut hyödyntää LVIS -tekniikan sijoituspaikkana. Maanvaraisen alapohjanmaa-aines jouduttiin purkamisen yhteydessä aina vaihtamaan ja tekemään uusieristys.Kantavat seinät, pilarit ja palkitUseimmissa rakennuksissa oli runkojärjestelmänä kantavat seinät, uudemmissa noin 50- 60 -luvuilla rakennetuissa kohteissa oli lisäksi kantavia ja jäykistäviä väliseiniä rakennuksensisällä tai sitten mahdollisesti niiden sijasta tai lisäksi oli puurakenteinen pilaripalkki-runko.Vanhoissa viime vuosisadan alkupuolella ja sitä ennen rakennetuissa kohteissakantavat ulkoseinät olivat paksua luonnonkiveä. Kiviseinä oli usein kaksikerroksinen,jolloin kahden kiven välissä oli ilmarako. Seinän paksuus saattoi hyvinkin lähennelläkahta metriä. Sisäpuolella oli tällöin yleensä puurakenteinen pilari-palkkijärjestelmä.Yleisesti muutostöitä haittasivat paksut seinät ja liian pienet oviaukot.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 12

Kantavat seinät olivat kohteissa käytännössä aina jätetty paikoilleen ja tilamuutoksetoli tehty niiden ehdoilla. Kantavia väliseiniä jouduttiin muutamassa tapauksessapurkamaan ja asentamaan niiden tilalle pilareita ja palkkeja.Yleensä vanha rakennus kuitenkin haluttiin säilyttää alkuperäisenä mahdollisimmanpitkälle. Tilat suunniteltiin vanhojen rakenteiden mukaan. Tällöin rakenneosiin eisuhtauduttu ”epäkohtina” vaan kysymys oli arvovalinnasta. Huonetiloja järjesteltiin siten,että huoneet saatiin sopimaan kantavien väliseinien mukaisesti.Pilarit ja kantavat väliseinät rajoittivat tilanmuutoksia useassa kohteessa. Pilarit sijaitsivatusein keskellä uutta tilaa ja käyttötarkoitusta ja näin ollen niiden paikkaa jouduttiinmuuttamaan. Muutoskohteissa lahonneita pilareita oli myös monesti uusittu. Joskuormitus muuttui käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, niin pilareita vahvistettiinja niiden paikkaa muutettiin tarpeen mukaan.Kuva 2. Pilareista voi olla myös hyötyä. Näyttely- ja monitoimitilassa osittain uusitut pilarittoimivat hyvin näyttelymateriaalien kiinnitysalustoina.VälipohjatBetoniset välipohjat ja holvit rajoittivat eniten rakennuksen käyttökorkeutta. Yhdessäkohteessa jouduttiin anomaan erityislupaa suunnitteluvaiheessa määräyksiä alemmallekäyttökorkeudelle. Jotta navetan alkuperäinen välipohjarakenne voitiin säilyttää, huonekorkeudestajouduttiin tinkimään 25 senttiä. Näin ollen kerroksen huonekorkeus oli vain225 sentti, kun määräykset edellyttävät 250 senttiä. Erityislupa saatiin ko. kohteeseen.Kevyet väliseinätMuutoskohteisiin tehtiin paljon kevyitä väliseiniä. Niitä muurattiin tai rakennettiinpuusta ja erilaisista levyistä. Tavoitteena oli jakaa suuremmat tilat käyttötarkoituksenvaatimiin pienempiin tiloihin. Myös eteisiä rakennettiin tavoitteena vedonpoisto. Käytännössäkaikkiin kevyisiin väliseiniin pinnoitukset tehtiin uudestaan.JulkisivutRakennukset olivat yleensä tiili- ja kivirakenteisia, mutta myös puuta oli käytetty muutamassajulkisivussa. Joissain kohteissa, joissa säästettiin vanha kattorakenne, jouduttiinoikomaan paljon ruoteita.Usein navetan ulkoasu pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen muotoonsa. Vaikkajulkisivut kunnostettiin täysin, niin ulkonäköä ei usein muutettu lainkaan.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 13

Kuva 3. Julkisivu säilytettiin usein täysin entisellään.Ovet ja ikkunat aiheuttivat monessa kohteessa työmaalla ongelmia. Suurin syy ovienja ikkunoiden muuttamiseen olivat niiden pieni koko. Uudessa käyttötarkoituksessaniitä oli pakko suurentaa. Oviaukon tai ikkunan teko paksuun kiviseinään oli yleensäerittäin suuritöinen. Pienet ovet ja ikkunat haittasivat myös suuresti töitä rakennusaikana.Toisaalta olemassa olevat ovet ja ikkunat rajoittivat tilamuutoksiakin. Varsinkinkohteissa, joissa pyrittiin säilyttämään julkisivu täysin ennallaan, muutoksia jouduttiinsovittamaan olemassa oleviin ikkunoihin.Kuva 4. Joissain kohteissa julkisivuakin vähän muutettiin. Tässä kohteessa rehutornissa oliwc- ja suihkutiloja.LVISLVIS -tekniikka uusittiin useimmissa kohteissa perusteellisesti. Useimmiten rakennuksissaei ollut minkäänlaista lämmitysjärjestelmää, aiemmin ainoastaan eläimet olivattuottaneet tilaan lämpöä.Uuden LVIS -tekniikan rakentaminen oli jokaisessa kohteessa merkittävä osa muutosta.Muutamalla vastaajalla oli öljy- sähkö- tai puulämmitys ennestään vanhassa rakennuksessa.Monesti vanha järjestelmä jätettiin uuden rinnalle. Kaikkiin kohteisiin lisättiinlämmöneristyksiä ja samalla kosteuseristyksiä.Monessa kohteessa jätettiin wc-tilat rakentamatta, jos niille ei ollut välttämätöntätarvetta. Tällöin rakennus oli yleensä vain omassa käytössä ja asuinrakennus sijaitsi vieressä.Wc-tilat saattoivat olla myös muussa lähistöllä olevassa rakennuksessa.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 14

2.3 Muutosten kustannukset ja työmääräElintarvikkeita valmistavat yrityksetElintarvikkeita valmistavista yrityksistä neljä vastaajaa ilmoitti muutoksiin vaaditut kustannukset.Suuruusluokka on 15 500 - 52 000 euroa, keskimäärin 37 900 euroa. Yksivastaaja arvioi vastaavan uudisrakennuksen maksavan 2-3 vanhan rakennuksen muutoskustannustenverran. Enimmillään investointitukea näihin kohteisiin saatiin 40 %hinnasta.Muutostyö kesti kohteissa 6-40 kuukautta, keskimäärin 16 kuukautta. Vain kaksivastaajaa eritteli tarkemmin työhön käytetyn ajan ja näillä molemmilla oman työn osuusoli noin kaksi kolmasosaa kokonaistyöajasta.PienteollisuusrakennuksetPienteollisuusrakennuksissa muutokset maksoivat 29 000 – 69 000 euron välillä. Investointitukeasaatiin keskimäärin 20 %, enimmillään 40 % hankkeen budjetista. Vain yksivastaaja on verrannut hintaa uudisrakentamiseen ja todennut uudisrakentamisen olevannoin 20 % kalliimpi. Näissä kohteissa kukaan vastaajista ei ilmoittanut työtunteja eriteltyinä,mutta muutostyön kokonaisaika oli 4-48 kuukautta.RavintolatMuutostyö kesti ravintolakohteissa 6-12 kuukautta ja omaa työtä käytettiin keskimäärinmelko paljon.Muutosten kokonaishinta vaihteli 17 000 – 385 000 euron välillä. Hinnan todettiinolevan suoraan verrannollinen rakennuksen pinta-alaan. Vain kaksi vastaajaa arvioimuutoksen hintaa uudisrakennukseen verrattuna ja arvioi sen olevan noin 65-80 % uudisrakennuksenhinnasta. Kaksi vastaajaa ilmoitti saaneensa investointitukea noin kolmanneksenja yksi vastaaja noin 12 %. Kaksi vastaajaa ilmoitti, etteivät he olleet saaneettukea ollenkaan.MajoitustilatYksi vastaaja eritteli majoitustilamuutosten kustannusten osuutta. Suunnittelu maksoi5 000 euroa ja kokonaisuudessaan muutos maksoi n. 400 000 euroa eikä tässä luvussavielä ole oman työn osuutta. Investointitukea saatiin noin 100 000 euroa. Vakuutusyhtiöomaisuusarvio rakennuksesta on 750 000 euroa. Rakennus työllistää 3-4 henkilöä yhteensä40 kk/v.Yksi vastaaja mainitsi, että investointitukia hankkeille ei saatu, yksi mainitsi ettäsaatiin tuesta mukava lisä ja yksi vastaaja mainitsi saaneensa noin 20 % tukea. Keskimäärinvastaajat arvioivat muuttamisen maksavan korkeintaan puolet uudisrakentamisesta.Oman työn osuus kokonaisuudesta oli 25 %. Yleisesti omaa purkutyötä tehtiinpaljon ja itse muutosrakentamista tehtiin sekä omana että palkattuna työnä.AsuinrakennuksetAsuinrakennuksissa yleisesti omaa työtä käytettiin suunnitteluun 100–120 tuntia.Purkutyötä omana ja palkattuna työnä oli yleisesti yhteensä noin 80–500 tuntia ja muutosrakentamista300–4 000 tuntia. Kokonaiskestoaika kaikissa kohteissa keskimäärin olityypillisesti noin kaksi vuotta. Yksi vastaaja oli tehnyt koko asuinrakennuksen täysinomana työnä.Yksi vastaaja ilmoitti kustannukset, jotka olivat noin 50 000 euroa 126 neliöiselletalolle. Oman työn hintaa ei tällöin oltu laskettu mukaan.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 15

KonehallitKonehallien muutokset olivat maksaneet 15 000 – 34 000 euroon. Joku vastaajista olisaanut investointitukea lähes 50 % hankkeen kustannuksista. Eniten kustannuksia maksanutyrittäjä ei ollut saanut investointitukea ja arveli, että uuden rakentaminen olisi tulluthalvemmaksi.Konehallimuutoksissa työtä tehtiin paljon itse eikä kaikki olleet ollenkaan laskeneettunteja. Yksi vastaaja oli arvioinut ajankäyttöä seuraavasti: omaa suunnittelua 50tuntia, purkutyötä 300 tuntia ja itse rakennustyötä 2 700 tuntia. Lisäksi ulkopuolista työtätehtiin suunnittelussa n. 100 tuntia ja itse rakentamisessa 1 000 tuntia.Kokonaisaikana laskettuna muutostyöt kestivät 10 kk-2 vuotta.2.4 Rakennukset uudessa käytössäElintarvikkeiden valmistusUseimmat vastaajat eivät maininneet rakennuksessa olevan suuria epäkohtia käytössä.Jonkin verran oli uutta toimintaa häirinnyt rakennuksen sopimaton koko, pysyvät rakenteet,hygieniatilojen epäkäytännöllinen sijainti, sisään- ja uloskäyntien hankalat sijaintipaikatsekä liian pienet oviaukot. Yhden elintarvikkeita valmistavan yrityksen omistajatekisi suuremmat oviaukot ja suunnittelee muuttavansa ne vielä uudelleen.Pihan ja piha-alueiden toimivuus oli vastaajilla hyvä tai keskinkertainen. Julkisivujenulkonäön katsottiin yleensä olevan muutoksen jälkeen hyvä tai erittäin hyvä. Myössisätilojen ulkonäköön oltiin kohtalaisen tyytyväisiä. Muutoksen taloudellista kannattavuuttakäytössä ei kukaan maininnut huonoksi, vaan hyväksi tai erittäin hyväksi.Yhdessä kohteessa ilmeni, että muutoksen yhteydessä oli valittu väärä lattiapinnoite.Yksi vastaaja tekisi myös nykyistä laadukkaammat lattiapinnat ja asentaisi viemäritjokaiseen tilaan. Lattiaksi elintarvikevalmistustilaan sopii esimerkiksi epoksihiertomassaja pintakerrokseksi värihiekka. Siivoushuoneeseen on syytä sijoittaa kaatoallas ja riittävästihyllyjä.Vaikka elintarviketilojen pääasiassa vaaditaan valkoinen pvc –pinnoite, joihinkinelintarviketiloihin oli riittänyt pintamateriaaliksi pintakalkitus. Yksi vastaaja katsoiluonnonkivipintamateriaalin haittaavan muutosta hankalan pinnoittamisen takia. Elintarviketiloissaon syytä huomioida materiaaliliikenne. Esimerkiksi pumppukärryjen sopivuuskylmiöihin ja vastaaviin tiloihin helpottaa työtä oleellisesti.PienteollisuusPienteollisuusyrityksistä vain yksi vastaaja mainitsi pysyvien rakenteiden haittaavan jokapäiväistäkäyttöä. Yleisesti rakennukset olivat kaikilta osin hyviä tai erittäin hyviäYksittäisiä mainintoja oli että rakennus on persoonallinen, mieleen jäävä ja vanhallarakennuksella oli positiivinen imago matkailu ja yrityskäytössä. Huonoa yritystoiminnankannalta oli syrjäinen sijainti, liikennevirtoihin nähden kaukana pääteiltä. Haittanamainittiin kunnallistekniikan (vesi) puuttuminen sekä tietoliikenneyhteydet hajaasutusalueella.Yksi yrittäjä tekisi pieniä muutoksia tavoitteena lisätä toiminnan tehokkuutta,kuten sijoittaisi toisin varaston ja kylmäkoneen paikat. Jossain kohteessa oli tullutilmi käyttöaikainen alhainen kustannustaso.RavintolatRavintoloiksi muutettujen rakennusten etuina pidettiin erilaista miljöötä, persoonallisuutta,jotkut olivat muutoksella tavoitelleet jonkinlaista elämyskohdetta. Toisaaltaesim. pienet keittiötilat ja pysyvien rakenteiden aiheuttamat haitat vähensivät tilojentoimivuutta.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 16

Tutkimuksessa mukana olleiden ravintoloiden liikevaihto on 50 000–100 000 euroavuodessa. Keskimäärin ravintoloiksi muutetut rakennukset olivat osoittautuneet käytössähyviksi.ToimistotToimistorakennuksen muutos oli esteettisesti erittäin onnistunut sekä ulkoa että sisältä.Rakennus oli erikoinen ja poikkeaa tavanomaisesta. Omistajan mielipide oli, että kannattaakäyttää arkkitehtia vain esteettisten ratkaisujen tekemiseen. Muutos oli hidas toteuttaaja toimivuus käytössä voisi olla parempi. Myös sähkönkulutus on rakennuksessasuuri.Majoitustilat ja asuinrakennuksetMajoitustiloilla käytössä ilmenneitä epäkohtia olivat olleet usealla vastaajalla rauhattomuuspihapiirissä ja jonkin verran hankalat liikennejärjestelyt. Oman pihan läpi kulkevatie haittasi yksityisyyttä.Pysyvistä rakenteista, sisäänkäynneistä tai hygieniatilojen sijoituksesta ei ollut käytössäollut toisilla vastaajilla mitään ongelmia ja toisilla taas oli. Hankkeiden ja toiminnantaloudellisuutta uusituissa tiloissa arvioitiin yleisesti hyväksi tai keskinkertaiseksi.Jotkut vastaajat pitivät yhteistoimintaa alueen yrittäjien kanssa tärkeänä. Monet vastaajatsanoivat tilojen omalinjaisuuden olevan toiminnan elinehto. Maisemat yleensä olivathyvät, rakennusmuutosten ulkonäkö oli onnistunut. Monet olivat myös saaneet myönteistämediajulkisuutta jo muutosta tehtäessä.SienimötKolme vastaajaa ilmoitti sienimöiksi muutettujen rakennusten energiankäytön olevanepätaloudellista ja sienikasvatustilojen käytön olevan kallista. Taloudellisuus käytössäoli vastaajien mukaan kaiken kaikkiaan ollut yleensä keskinkertainen.Sienimöiden viemäröinnissä ja ilmastoinnissa oli ollut ongelmia. Paksut seinät sopivathyvin kasvatukseen, mutta lämmitys oli kallista. Yleisesti sienimöt olivat olleetvain keskinkertaisesti toimivia.Hyvänä puolena pidettiin sitä, että rakennus oli lähellä ja sopi pihapiiriin. Huononapuolena mainittiin logistiikkaongelmat. Kaksi vastaajaa sanoi ovien olevan hankalissapaikoissa. Vastaajat muuttaisivat huoneiden sijaintia ja kokoa, jos tekisivät uuden muutoksen.Tilasuunnittelu olisi erittäin tärkeä, mutta valmiita suunnitelmia sienten kasvatukseentarkoitetuista rakennuksista ei ole olemassa. Yksi sienimön omistaja oli miettinytmyös kokonaan uuden sienimön rakentamista. Toinen vastaaja taas olisi halunnutmyydä kaikki pois ja aloittaa uudelleen, mutta syy löytyy tuotteen kannattamattomastahinnasta eikä rakennuksen toimimattomuudesta.RakennusfysiikkaLämpötilaolosuhteet olivat onnistuneet yli puolella elintarvikealan yrityksistä melkohuonosti, vain kaksi vastaajaa oli niihin tyytyväisiä. Yhdellä vastaajista lämpötilaolosuhteeteivät toimineet, vaan rakennus on talvella viileä ja kesällä lämmin, toisellataas rakennus pysyi viileänä myös kesällä, jolloin viileää säilytystilaa oli yllin kyllin tarjolla.Erään vastaajan mielestä rakennuksen taloudellisuus johtui pääosin rakennuksenhyvästä lämpötaloudesta.Monet vastaajat rakennustyypistä riippumatta mainitsivat heikon äänieristävyydenuusitussa rakennuksessa. Vanhan rakennuksen ääneneristävyys saattaa olla alun perinvarsin olematon. Ääneneristykset kannattaa tehdä kunnolla erityisesti tiloissa, joissa vieraileekerralla suuri joukko ihmisiä.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 17

Varautuminen muutoksiin tulevaisuudessaKolmessa elintarvikkeiden valmistuskohteessa oli varauduttu laajentamaan jo tehtyä rakennustamyöhemmin muuttamalla tyhjiksi jääneitä tiloja vähitellen ja investoimallavähitellen tarvikkeisiin. Yksi ravintola oli varautunut muuttamaan tilan tulevaisuudessaasuintilaksi.Kulttuuritilassa yksi ulkoseinä oli hieman huonosti eristetty, näin varauduttiin laajentamaanko. tilaa. Näyttelytilassa varauduttiin muuttamiseen siten, että lattiavalun alletehtiin varalta viemärikanavat.Asuinrakennusten muuttamiseen tulevaisuudessa varauduttiin mm. tekemällä varauksiaLVIS -suunnitelmaan, rakentamalla taloon siipi ja tekemällä väliseinät siirrettäviksisekä kunnostamalla etukäteen tyhjiksi vielä jääviä tiloja.Puolessa sienimöistä väliseinät tehtiin helposti siirrettäviksi ja poistettaviksi muutostasilmälläpitäen. Lisäksi kunnostettiin tiloja etukäteen. ja jänneväli mitoitettiinmuuttamista silmälläpitäen sekä varauduttiin laajentamaan koko rakennusta.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 18

3 ESIMERKKIKOHTEIDEN KUVAUKSET3.1 Juustola, tilauskahvila3.1.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdatKymenlaaksossa sijaitseva juustola tehtiin vuonna 1999 vanhasta navetasta. Rakennusoli nykyisellä omistajalla maatalouskäytössä. Tilalla on edelleen pellot ja metsät tuotantotoiminnassa.Maatalouskäyttö todettiin kannattamattomaksi, koska toisaalta 10 lehmänparsinavetta olisi ollut liian pieni ja toisaalta maitokiintiöiden lisääminen tuntuihankalalta. Navetan laajennus, samoin kuin uuden navetan rakentaminenkin olisivat olleetliian isot investoinnit, joten piti löytää navetalle joku tuottavampi käyttötarkoitus.Omistaja oli jo harjoittanut vastaavaa liiketoimintaa tehden juustoja kotonaan vuodesta1992, joten oli luontevaa jatkaa samalla alalla. Kokonaisuudessaan rakennus oli hyväkuntoinenja siksi päädyttiin vanhan rakennuksen muuttamiseen uudisrakentamisen sijaan.Vaihtoehtoisesti suunniteltiin myös siipeä asuinrakennukseen. Ajatus kuitenkinhylättiin, sillä navetan muuttamisessa vältyttiin turhalta uudisrakentamiselta ja pihanpienentymiseltä.Rakennus oli yksikerroksinen ja pinta-alaa oli yhteensä 107 m 2 . Tästä juustolanosuus on 57 m 2 ja sen yhteydessä olevan tilauskahvilan osuus 50 m 2 . Juustonvalmistusoli rakennuksen ensisijainen käyttötarkoitus ja kahvila syntyi yli jääneeseen tilaan juustolanrinnalle. Jos tilalle olisi rakennettu uudisrakennus, niin kahvilaa ei ehkä olisi tehtylainkaan. Kahvilatoiminta oli kohtalaisen pientä, välttämättä joka päivä ei käynyt asiakkaitaollenkaan, mutta ainakin kerran viikossa joku poikkesi. Kahvilan tilat olivat suurillekävijäryhmille liian pienet, bussilastillinen ihmisiä ei mahtunut kerralla sisään. Muutamankerran vuodessa kahvilassa järjestettiin tilaisuuksia, kuten esimerkiksi paikallistenyhdistysten kokouksia.Kuva 5. Juustolan yhteydessä oleva kahvila3.1.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiinRakennuksessa olivat kantavat tiiliulkoseinät. Rakennuksen julkisivun alaosa oli tiiltä jayläosa puuta. Julkisivujen tiiliverhouksessa oli vesiroiskeita ja tämän vuoksi ulkopuolimaalattiin. Pihan liikennejärjestelyissä ei tehty muutoksia. Rakennusta ei ollut tarpeenlaajentaa, ainoastaan veranta rakennettiin sisäänkäynnin kohdalle. Sisään ja uloskäynnitTyötehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 19

paikat säilytettiin entisellään. Vanha ladon ovi käytettiin hyödyksi ulko-ovena. Katonulkopinta oli alkuperäinen eikä välttämättä vaadi kunnostusta lähiaikoina.Betonilattia ja sen alapuolella oleva hiekkakerros purettiin kokonaisuudessaanviemäreiden rakentamisen takia. Lattia oli lisäksi eri tasoilla eri kohdissa rakennusta jasen korkeus ei riittänyt toimintaa ajatellen. Koko alapohja rakennettiin siis uusiksi.Myös paikalla valettu betoninen yläpohja oli rakenteiltaan hyväkuntoinen ja näinollen sisäkatto ainoastaan pestiin ja maalattiin kaikkialta. Vain karjakeittiössä oli alunperin viemäri ja näin ollen koko rakennukseen tehtiin viemärit ja sähkö uudelleen. Rakennuksessaei ennen ollut lämmitystä ja lämmitys muutettiin sähkölle, nyt myös vedenlämmitys hoidettiin sähköllä. Sähkölämmitys toteutettiin lattialämmityksenä ja rakennukseenasennettiin koneellinen poistoilmakanava. Samoin lämmön- ja kosteudeneristyksiälisättiin.Tila oli sokkeloinen ja siksi epäkäytännöllinen ja työmäärä oli ollut suuri navettakäytössä.Varsinaisesta juustonvalmistustilasta purettiin kaikki kantavat väliseinät janiiden paikalle tehtiin pilareita ja palkkeja. Rakennuksen kaikkia kantavia seiniä ei kuitenkaanvoinut purkaa ja näiden yhteyteen pyrittiin mahdollisimman toimivasti sijoittamaanmuut tarpeelliset huoneet, kuten kylmiö, wc:t ja siivouskomero.Kuva 6. Varsinainen juustojen valmistustila. Tilasta piti purkaa kantavat seinät ja korvatane pilareilla.Wc:iden sisäänkäynnit olivat eteisestä, siivouskomeron ja kylmiön sisäänkäynnitjuustolasta. Toiminnallisuuden kannalta navetan muuttamisessa elintarvikkeiden valmistuskäyttöönoli se etu, että kulkureitit ja rakennuksen osat olivat jo valmiiksi tehtyhygieniaa silmälläpitäen. Raaka-aineet, tuotteet, työntekijät ja vieraat kulkevat eri sisään-ja uloskäynneistä samoin kuten navetassakin.Alapohjan purkutyö oli erittäin suuritöinen ja se tehtiin omana työnä. Nyt työmääräntiedettyään omistaja ei ehkä enää alkaisi niin suureen purkutyöhön. Uudisrakentamisessaolisi oman työn osuus ollut huomattavasti pienempi.Juustolan puolelle asennettiin uusi metallipinta seiniin lain määräysten mukaisesti.Kahvilaan asennettiin kipsilevypinta ja puolet seinistä paneloitiin.Rakennus ei ehtinyt olla yhtään tyhjillään ennen muutostyötä, sillä seitsemän lehmääoli sisällä navetassa vielä rakentamisen aikana.3.1.3 Työn vaiheet ja kustannuksetOmistajat ja maaseutukeskus suunnittelivat yhdessä koko muutoksen. Rakennusluvansaannissa ei ollut ongelmia. Muuten toiminnalle tarvittiin laitoslupa ja ympäristölupa.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 20

Investointikustannus oli jälkeenpäin ajatellen kohtuullinen. Juustolaan hankittiinhyväkuntoisia laitteita ja koneita, jotka eivät olleet uusia tai kalliita tai täysautomaattisia,mutta toimivia. Toisaalta toiminnan ylläpito vaatii nyt paljon käsityötä.Rakentamisaikana tuli mieleen, että uudisrakennus olisi ehkä saattanut olla halvempi.Tosin arkkitehdin mielipide suunnitteluvaiheessa oli, että muuttaminen ei tulisiainakaan kalliimmaksi kuin uusi. Kustannukset jakautuivat seuraavan taulukon mukaisesti:Taulukko 1.Hankkeen kustannukset lajeittain.Kustannuslaji €Suunnittelu 100Perustukset 3 300Runkorakenteet 3 800Pintarakenteet 4 500Kalusteet ja laitteet 5 000Työkustannukset 20 000Yhteensä 42 000Tukea hankkeelle saatiin 11 000 e. Investointitukea piti saada alunperin 30 % muttalopulta saatiin vain reilu neljännes. Koneisiin piti saada avustusta, kun ne hankittiinkäytettynä. Avustusta ei kuitenkaan saatu ja niiden kustannukset jouduttiin kattamaankokonaan itse. Kylmiö ostettiin vanhasta kaupasta käytettynä.Koko hankkeen toteuttamisaika oli 12 kk. Suunnittelussa omaa työtä käytettiin noin100 ja palkattua 80 tuntia. Purkutyötä tehtiin itse 700 tuntia, joka koostui suurimmaksiosaksi lattian purkamisesta lekalla. Palkattua purkutyötä oli 20 tuntia, kun lehmien betoninenruokintapöytä purettiin ampumalla. Muutosrakentamista tehtiin itse 1500 tuntiaja palkattua 480 tuntia. Tällöin paikalla oli yksi kirvesmies sekä sähkömies ja putkimies.Talkootyötä tehtiin 20 tuntia, mikä koostui uuden betonilattian tekemisestä.Kuva 7. Juustolan sisäänkäynti. Kuisti oli rakennettu jälkeenpäin3.1.4 KäyttövaiheOmistaja oli rakennuksen ulkonäköön suhteellisen tyytyväinen. Juustola oli myös riittävänkaukana yksityistaloudesta, sillä rakennuksilla oli etäisyyttä noin 100 m yksityistaloudenrakennuksiin. Rakennuksen koko oli juuri yritykselle sopiva. Käytössä piha jasisätilojen toimivuus oli erittäin hyvä.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 21

Juustolassa oli nykyisellään liian vähän varastotilaa. Tilajärjestelyjä osaisi nyt toiminnanjälkeen ajatella paremmin, ja ne olisi helpompi toteuttaa uudisrakennukseen.Kahvilan puoli oli hiukan ahdas ja varastotilaa ei sielläkään ollut riittävästi. Kahvila olisiehkä toiminut paremmin juustolan varastona.Lämpötila ja kosteusolosuhteet olivat hyvät, uusi rakennus ei välttämättä olisi ollutyhtään tiiviimpi. Hajuttomuus ja äänen eristävyys olivat erittäin hyvät, eikä vetoa esiintynyt.Omistajalla ei ollut ajatusta muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa.Jos toiminta loppuisi niin ehkä sitten mieluummin myisi rakennuksen pois kuin vaihtaisikäyttötarkoitusta taas uudelleen. Liikevaihto oli nyt 50-60 000 euroa vuodessa ja yritystyöllistää yhden henkilön vuodessa täyspäiväisesti. Lisäksi tilapäistyövoimana toimiikaksi henkilöä perheestä eli keskimäärin työllistävyys oli 1,5 hlöä vuosi.Yrityksen menestymisen vaatima työmäärä yllätti. Työmäärä ei ainakaan ollut vähentynytnavettaan verrattuna. Olisi taloudellista, jos voisi työllistää toisenkin henkilönperheestä, sillä toiminnan kiinteät kustannukset ovat suuret. Tulevaisuudessa markkinoitaehkä pyritään lisäämään, jotta töitä riittäisi kahdelle, samoin kahvilatoiminnan kehittäminenoli tavoitteena. Taloudellinen kannattavuus oli ollut tähän mennessä hyvä jaomistaja uskoi sen olevan hyvä tulevaisuudessakin.Kaiken kaikkiaan navetan muutos juustolaksi oli nyt arvioituna omistajan mielestäpaljon parempi idea kuin rakentaa uusi kallis navetta. Aluksi muilla ihmisillä oli ennakkoluulojayritystä kohtaan, mutta nyt nekin ovat vähentyneet.Omistajan mielestä kannattaa aloittaa pienimuotoisesta yritystoiminnasta, jolloinriskit eivät ole niin suuria. Toiminnan alussa työllisti paljon markkinoiden haku. Aloittavanyrittäjän kannattaa pyrkiä markkinasopimuksiin kauppojen kanssa, jotka takaavatsäännöllisen myynnin. Markkina- ja torimyynti ym. on helpompi toteuttaa, mutta niissäon myynti epävarmempaa. Suomessa on satoja kotijuustoloita ja niillä on jopa oma yhdistys.3.2 Taide ja käsityöyritys3.2.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdatKeski-Pohjanmaalla sijaitseva taide- ja käsityöyritys oli rakennettu vanhasta navetasta.Navetan omistaja oli tehnyt vuodesta 1983 asti taideteoksia maataloustoiminnan ohessa.Muutoksen lähtökohtana oli rakennuksessa tapahtuva taideteosten tekeminen ja navetanmaatalouskäytön lopettaminen vuonna 1987. Rakennus ei ollut välillä ollenkaan tyhjillään.Muutos toteutettiin vuonna 1988. Tila ja navetta olivat olleet omistajan suvun hallussauseiden sukupolvien ajan. Rakennukselle ei suunniteltu vaihtoehtoisesti muitakäyttötarkoituksia eikä uudisrakentamista harkittu. Toiminnan liikevaihto oli n. 10 000euroa vuodessa. Rakennuksessa tapahtuva oma toiminta työllisti 8 kk/v.Rakennus jakautui lämpimään ateljeetilaan ja kylmään työtilaa. Kivinavettaosa elikylmä työtila oli rakennettu 1800-luvulla noin 150 vuotta sitten. Rakennuksen pinta-alaoli alun perin vain 60 m 2 käsittäen kivinavettaosan.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 22

Kuva 8. Rakennus muodostui vanhasta kivinavetasta ja uudesta matalammasta tiiliosastaTiiliosa (tiili-betoni-runko) eli lämmin ateljee oli rakennettu 50-luvulla. Yhteensäpinta-alaa oli tässä osassa 61 m 2 . Vuonna 1972 rakennettiin yläkertaan varasto. Sen rakentamisenyhteydessä asennettiin puupilarit alakertaan välipohjaa tukemaan. Yhteensätiloja oli varasto mukaan lukien 155 m 2 . Kantavana runkona toimivat kiviseinät sekä tiiliseinät.Julkisivumateriaalina oli siten myös tiili ja kivi.3.2.2 MuutostyöPihan liikennejärjestelyissä ei tehty muutoksia eikä rakennusta laajennettu. Kunto ennenmuutosta oli perustusten, alapohjan ja katon osalta erittäin hyvä. Julkisivut, runko, sisäseinätja LVIS -tekniikka olivat kunnoltaan keskitasoisia. Rakennuksen ulkonäkö muuttuivähän vain ovien osalta. Ulko-ovi vaihdettiin, nykyinen ovi saatiin vanhana. Aukonkoko ja paikka säilyivät ennallaan.Koko rakennukseen valettiin uusi lattia sekä asennettiin sen päälle muovimatto.Kevyt väliseinä rakennettiin kylmän ja lämpimän tilan välille ja kaikki pinnat maalattiinvalkoisiksi. Vanhat valaisimet säästettiin. Metallivalimo soveltui hyvin sijoitettavaksirehutorniin, koska torni oli tehty palamattomasta kivestä. Sinne saatiin sopimaan myösriittävän korkea piippu, eikä tornin rakennetta tarvinnut muuttaa mitenkään.Kuva 9. Metallivalimo soveltui hyvin sijoitetavaksi kivirakenteiseen rehutorniin.Rakennuksen lämmintä osaakaan ei ennen lämmitetty, mutta muutoksen yhteydessäsinne rakennettiin vesikeskuslämmitys. Tilan lämpökeskus sijaitsi ennestään navetanseinän takana, joten siitä oli helppo vetää putket pattereihin.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 23

Muutostyön aikana sijainti pihapiirissä ei haitannut lainkaan, asuinrakennus sijaitsilähituntumassa noin 20 metrin päässä. Liikennejärjestelyt eivät myöskään olleet tuottaneetongelmia. Rakennuksen koko oli sopiva nykyiseen toimintaan. Pysyvät rakenteeteivät haitanneet muutostyössä eivätkä mitkään rakennusosat haitanneet suuremmin tilamuutoksia.Sisään ja uloskäynnit sekä energiankäytön epätaloudellisuus ikkunoidenlämmöneristyksen puutteellisuudesta johtuen haittasivat vähän muutostyön aikana.Muutoksen hinta oli huomattavan edullinen verrattuna uudisrakentamiseen. Kaikkisuunnitellut muutokset tehtiin, mutta mitään varauksia tulevaisuuden varalle ei tehty.3.2.3 Työn vaiheet ja kustannuksetMuutostyö kesti yhteensä 4 kk keväästä syksyyn. Suunnitteluvaiheessa omaa työtä tehtiin50 tuntia, eikä käytetty ketään palkattua suunnittelijaa. Purkutyö tehtiin kokonaanitse ja se vei 120 tuntia. Muutosrakentamista tehtiin omana työnä 300 tuntia ja palkattuatyötä tehtiin 100. Talkootyövoimaa ei käytetty.Kalusteet ja laitteet maksoivat 6 000 euroa. Työkustannus oli 700 euroa. Yhteensäkustannukset olivat 6 700 euroa. Avustusta saatiin vain aivan nimellisesti työkoneisiin.Rakennusluvan saannissa ei ollut ongelmia eikä toiminnalle vaadittu mitään muita erityisiälupia.3.2.4 Käyttövaihe edut ja epäkohdatRakennuksessa ei ollut ilmennyt mitään epäkohtia käytössä. Kesällä kiviosaan tehtytyötila oli mukavan viileä. Sisätilojen ja pihan toimivuus käytössä olivat erittäin hyvinonnistuneet. Julkisivujen ja sisätilojen ulkonäkö oli myös hyvin onnistunut, kuten myöslämpötila- ja kosteusolosuhteet, hajuttomuus, ääneneristävyys, vetoisuuden puuttuminenja taloudellinen kannattavuus. Muutetusta rakennuksesta puuttuivat hygieniatilat, muttakoska asuinrakennus oli aivan vieressä ja muutettu rakennus oli vain talon asukkaidenkäytössä, niin tarvetta niille ei juurikaan ollut. Ikkunoista puuttui lämmöneristys, jotenhukkaenergiaa syntyi jonkin verran. Parhaimpia puolia oli ollut muutoksen taloudellisuusuudisrakentamiseen verrattuna.Kuva 10. Työtilassa oli paksut kiviseinät, joten tila oli kesälläkin viileäTyötehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 24

3.3 Ravintola- ja juhlatila3.3.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdatRakennus oli ollut alun perin navetta ja sen yhteydessä oli ollut myös pienehkö talli.Nyt uusitun navetan alakerrassa oli ravintolatilat juhlatilaisuuksia varten, sekä keittiö jaolutpanimo 25 m 2 . Yläkerrassa oli myös juhlatilaisuuksia varten vinttitila, jota voitiinkäyttää esim. tanssitilana. Yläkerta oli kylmää tilaa ja sitä käytettiin vain kesällä. Sekäylä- että alakerrassa oli molemmissa tilaa 250 m 2 .Alkuperäinen rakennuksen rakentamisvuosi oli 1900. Rakennus oli ollut nykyiselläomistajalla ja suvulla myös maatalouskäytössä ollessaan. Rakennus oli tyhjillään maatalouskäytönjälkeen 13 vuotta, vuodesta 1986 asti. Nykyisin ravintolatoiminta oli tilanpääelinkeino. Omaa viljelyä oli vain n. 5 ha., muutoin pellot oli vuokrattu ulkopuoliselle.Muutos tehtiin vuonna 1999. Idea toiminnasta oli jo vuosia kypsynyt mielessä jatyhjillään ollutta navettaa pidettiin kunnossa mm. lämmittämällä tilaa talvella. Alakertatoimi tällöin varastona. Ratkaisevin syy muutokseen oli, että rakennus todettiin sopivaksisuunniteltuun liiketoimintaan.Kuva 11. Entinen eläintila oli nyt viihtyisä juhlaravintola3.3.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiinLiikennejärjestelyissä tehtiin uusi liittymä kylätieltä pihaan ja pihalle rakennettiin uusiparkkipaikka.Rakennusta laajennettiin 25 m 2 , kun rakennettiin keittiö ja varastotilat alakertaan.Olutvarasto, kylmiö ja siivouskomero tehtiin alakertaan vanhaan laakasiiloon. Tekninentila rakennettiin laakasiilon päälle. Keittiön päällä oli varastotilaa. Yläkertaan rakennettiinhenkilökunnan sosiaalitilatKatto ja runko olivat hyvässä kunnossa, perustukset, alapohja, julkisivut, sisäseinätolivat keskitasoisessa kunnossa ja LVIS -tekniikka huonossa kunnossa. Alkuperäisetrunko- ja julkisivumateriaalit olivat graniittia. Kantavana rakenteena toimivat paksuttuplakiviset graniittiulkoseinät sekä pilari-palkki kehärakenne. Pilareita oli kahdessa rivissäensimmäisessä kerroksessa ja ne säilytettiin täysin alkuperäisinä. Välipohja olihuonossa kunnossa ja se puhdistettiin, hiottiin ja pohjustettiin. Alakerran katto pinnoitettiinroiskemuuraamalla ja noin kolmannes katosta paneloitiin arkkitehtonisista syistä.Kaikki sisäpinnat hiekkapuhallettiin.Varastotilojen, panimon ja keittiön alueelle rakennettiin kevyitä väliseiniä. AIVtornistatehtiin oleskelutiloja, jotka toimivat myös kabinettitiloina. Tornin alaosa oli betoniaja yläosa puuta. Yläosa oli huonossa kunnossa ja se rakennettiin uudestaan. Rehu-Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 25

tornissa oli tilaa kolmessa kerroksessa ja sitä korotettiin alkuperäisestä noin kaksi metriä.Kuva 12. Rehutornissa oli kabinetteja juhlakäyttöönKeittiön ulosjohtava ovi tehtiin pienemmäksi. Iso pääsisäänkäynnin ovi vaati tuulikaapinrakentamisen. Rakennuksessa oli ollut myös talli navetan yhteydessä. Talli olinyt eteisen naulakkotilana. Tallin ulko-oven kautta oli pääsy pieneen tilaan, jossa olipumppujärjestelmän tekninen tila.Kuva 13. Tulisija uuden keittiön läheisyydessä oli samalla paikalla kuin alkuperäisessä navetassa.Alun perin sisäilmaa lämmittivät vain eläimet. Nyt rakennukseen tehtiin sähköllätoimiva ilmalämmitys. Ikkunoihin laitettiin kolminkertainen lämpölasi ja yläkertaan tehtiinääneneristyksiä. Sähkö ja iv-putket sekä viemärit olivat yläkerrassa piilossa lautaverhouksentakana seinän vieressä. Osa putkistosta kulki yläkerran seinustoilla, missäne oli peitetty lankuilla ja osa on ylempänä näkyvissä. Wc:lle piti tehdä umpikaivo,muulle viemäröinnille riitti maapuhdistamo.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 26

Kuva 14. Yläkerran LVIS -tekniikka oli piilossa seinustoilla.Yläkerran lautaseinät olivat kierrätyslautaa, jotka oli saatu vanhasta päärakennuksesta.Katokset rakennettiin rakennuksen taakse varastokäyttöä varten. Muutosvaiheessavarauduttiin uuteen muutokseen siten, että väliseinät tehtiin helposti siirrettäviksi japoistettaviksi ja varattiin mahdollisuus siirtyä puupohjaiseen lämmöntuotantoon.3.3.3 Edut ja epäkohdat muutostyössäRakennuksen koko oli valmiiksi sopiva, eli sisään mahtuu 120–130 asiakasta. Rakennusoli riittävän hyvässä kunnossa muuttamista varten. Sähkö- vesi- ja viemäriasennuksissahyödynnettiin vanhat lietelantakourut, jolloin säästyttiin suuremmilta piikkauksilta.Kuva 15. Ravintolasalin yhteyteen sijoitettiin olutpanimoSijainti pihapiirissä ja liikennejärjestelyt haittasivat vähän muutostyön aikana. Pysyvätrakenteet eivät myöskään olleet muutostöille haitaksi, sen sijaan vanhat sisään- jauloskäynnit haittasivat jonkin verran. Uudet aukot olisi tehty jokseenkin toisella tavalla.Hygieniatilat piti sijoittaa sisäänkäynnin yhteyteen, kun niitä ensin suunniteltiin aivtorninyhteyteen. Hygieniatilojen sijoitus vähensi entisestään pienien varastotilojenosuutta. Energiankäytön epätaloudellisuus oli suuri epäkohta ja rakennus kulutti jatkuvastipaljon energiaa. Rakennuksen ilmalämmitys kulutti enemmän lämpöä kuin alunperin laskettiin, sillä alan huippuasiantuntijatkaan eivät olleet onnistuneet lämmityksensuunnittelussa. Omistaja pitää muutoksen aiheuttamia kustannuksia suhteellisen suurina.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 27

Betoninen välipohja ulottui alunperin vain graniittijulkisivun yhden kiven päälle,jolloin oven kohdalle muodostui kylmäsilta. Tämä ilmeni ensimmäisen talven jälkeenlämpökameramittauksilla. Tämä epäkohta korjattiin laittamalla 150 mm Leca-murskettaoven päälle ja seinän väliin.Suunnittelussa ei osattu arvioida oikein varastotilan määrää, keittiötarvikkeet, ruuanvalmistus-ja tarjoiluastiat ja olutvarasto olisivat vaatineet enemmän tilaa.Alun perin suunniteltiin puupohjaista lämmitystä koko rakennukseen, mutta siihenvarautuminen todettiin liian kalliiksi. Puupohjainen lämmitys jäi pois lisäksi aikatauluntakia, koska viranomaismääräykset lämmityksen, veden ja viemäröinnin osalta viivästyttivätmuutostyötä. Luonnokset uuteen lämpökeskukseen olivat kuitenkin jo valmiina.Tarkoitus oli toteuttaa ne vuoden sisällä.Sähköliittymä oli kustannusarviota kalliimpi, mutta LVI -suunnitelmat sitä vastoinmenivät suunnitelmien mukaan.Yläkertaan piti tehdä ylimääräinen ovi poistumistieksi paloviranomaisen vaatimuksestavasta muutostyön loppuvaiheessa. Tästä tuli 10 000 e lisälasku, sillä kattoa jouduttiinkorottamaan oven rakentamisen takia.Kuva 16. Yläkerrasta jouduttiin tekemään palo-ovi ulos, mikä aiheutti muutoksia myös kattorakenteisiinja lisäsi kustannuksia.3.3.4 Työn vaiheet ja kustannuksetMuutoksen suunnitteli omistaja itse sekä palkattu arkkitehti ym. tarvittavat erikoissuunnittelijat.Rakennusluvan saannissa ei ollut ongelmia, muita lupia, kuten jätevesilupa,elintarvikelupa, alkoholin valmistuslupa, alkoholin anniskelulupa, yritykselle piti myöshankkia.Rakennustyö tehtiin kokonaisurakka-periaatteella, eli koko työstä vastasi yksi urakoitsija,jolla oli muutamia aliurakoitsijoita. Itse ei varsinaisesti rakennettu, mutta osallistuttiinkyllä rakennuksen purkutyöhön.Suunnittelua tehtiin omana työnä 300 tuntia, palkattua suunnittelua 400 tuntia, talkoosuunnittelua50 tuntia. Purkua tehtiin omana työnä 100 tuntia, palkattuna 200 tuntia,talkootyönä 100 tuntia. Muutosrakentamisen oman työn osuus oli 600 tuntia, palkattutyö 2500 tuntia. Muutostyön kokonaiskestoaika 3,5 kk, suunnittelu kesti 18 kk.Investointitukea saatiin muutostyöhön 50000 e ja muutos maksoi kokonaisuudessaan385 000 euroa. Tuen suuruuden piti olla 15–20 %, mutta sitä saatiin lopulta vähemmän.Keittiössä oli vain kaksi uutta laitetta, loput ostettiin käytettynä. Näin säästettiinnoin 85 000 euroa uusien laitteiden ostamiseen verrattuna.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 28

Kustannusarvio ylittyi noin 100 000 euroa ja ajallisesti rakentamiseen olisi pitänytvarata enemmän aikaa. Rahoituspäätösten tekninen viivästyminen teki aikataulun liiankireäksi. Kahden kuukauden sijaan rahoituspäätös saatiin 8 kuukauden kuluttua. Rakennuttajakonsultinkäyttö olisi omistajan mielestä kannattanut aloittaa jo suunnitteluvaiheessa,nyt konsultti otettiin käyttöön vasta, kun urakkakilpailu oli meneillään. Konsultinapua tarvittaisiin erityisesti, kun sovelletaan kirjallisia olemassa olevia ohjeita käytäntöön.Usein menettelytavat poikkeavat teoriasta. Nyt oli mahdollista mm. soveltaasakkopykälää, jolloin valittiin halvin urakoitsija riittävillä sanktioilla, ja säästettiin näinkustannuksissa.Vastaavan uudisrakennuksen hinnaksi arvioitiin 400 - 500000 e. Materiaali ei tosinolisi ollut graniitti eikä rakennuksessa olisi samaa vanhan rakennuksen henkeä. Rakennusoli suunniteltu uutta käyttötarkoitusta varten arviolta 25 vuodeksi. Liikevaihto oli250 000 e vuodessa ja liiketoiminta työllisti noin 5 henkilötyövuotta vuodessa. Työ painottuisesonkeihin ja henkilökunta oli töissä tuntipalkalla.3.3.5 Käyttövaihe edut ja epäkohdatPihan toimivuus oli ollut uudessa käytössä hyvä. Sisätilojen toimivuus ja julkisivujenulkonäkö olivat erittäin hyvät, samoin kuin kosteusolosuhteet, hajuttomuus, alakerranääneneristävyys. Ilmanvaihdon säädön jälkeen rakennuksessa ei ollut enää vetoa. Energiankäyttöoli haitannut taloudellista kannattavuutta tähän mennessä, mutta sen uskottiinparanevan lämmityksen muutoksen jälkeen hyväksi.Varastotilasta oli puutetta, mutta jos keittiön yhteyteen olisi tehty varasto, niin julkisivuolisi muuttunut ja tila ei olisi välttämättä ollut käytännöllinen.Ravintolasalissa olevista pilareista oli hieman haittaa näkyvyyden kannalta jos tilaoli esim. koulutuskäytössä. Pilarit olivat betonia ja noin 300 x 300 mm vahvuiset.Yläkerran käyttöä olisi alun perin pitänyt miettiä tarkemmin. Idea oli muuten hyvä,mutta ääni yläkerrasta kaikui juhlatilaisuuksissa naapuriin, joka häiriintyi tilanteesta.Asian korjaamiseksi piti tehdä järeä aita pihalle.Kuva 17. Yläkerran tanssitilassa oli aito navetan vintin tunnelma.Omistaja piti alkuun hyvänä asiana sitä, että työmatka oli lyhyt, kun rakennus sijaitsinoin 100 m:n päässä kotoa. Vuosien kuluessa oli kuitenkin alkanut tuntua, ettätyöpaikka oli liian lähellä ja lomalla oli pakko lähteä kotoa pois. Omaa pihaa ei voituerottaa juhlatilaisuuksien ajaksi vaan sekin oli vieraiden käytössä, jolloin yksityisyyskärsi. Pääsisäänkäynti juhlatilaan oli samalla puolella kuin oma asuinrakennus.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 29

Saunatiloille oli ollut kysyntää yllättävän paljon. Alussa niiden rakentamiseen olisisaatu myös avustusta. Jos saunatilat joskus tilalle tehdään, ne tehdään erilliseen rakennukseen.Vielä ne eivät kuitenkaan olleet edes suunnitteluasteella.Kuva 18. Kesällä voitiin juhlia pitää myös pihan terassilla.3.4 Toimistotila3.4.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdatPäijät-Hämeessä sijaitseva toimistotila oli tehty vanhan navetta-rehuvarasto-kanalarakennuksenpäätyosaan. Muutettu tila käsitti vain osan rakennuksesta eli 125 m 2 . Kokorakennus oli pinta-alaltaan 458 m 2 . Alun perin rakennuksessa oli ollut kyseisessä päädyssäalakerrassa sauna ja nuorkarjantila. Yläkerrassa oli ollut kanala ja karjakon asuinhuone.Nykyisille omistajille rakennus siirtyi maatilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessävuonna 1996.Toimiston tekeminen ei vaatinut muita lupia kuin rakennusluvan, jonka kanssa eiollut ongelmia.Toimistorakennuksen alakerta oli ollut tyhjillään 20 vuotta, yläkerta osin 50 vuotta(karjakon huone). Rakennuksen muuttamisen ratkaisevin syy oli sekä tarve toimistollesekä saada käyttöä tyhjälle tilalle. Muutos tehtiin vuosina 2000–2001. Muutettu rakennuskoettiin erilaiseksi, persoonalliseksi ympäristöksi ja siten uudisrakennusta paremmaksi.Kuva 19. Suuri navettarakennus muutettiin vain yhden siiven osalta uuteen käyttöönTyötehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 30

Alkutilanteessa toinen maatalousyrittäjistä teki viljelyn ohella työsuhteessa etätyötä.Työtilat olivat tilan päärakennuksessa. Toinen yrittäjistä oli palkkatyössä kaupungissa.Oman toimistotilan suunnittelu aloitettiin, kun toinen omistajista vaihtoi palkkatyöstäviestintäalan yrittäjäksi. Päärakennuksessa ei enää ollut tilaa toiselle työhuoneelle jakoti haluttiin rauhoittaa työnteolta.Väliajan ennen ”navettaremontin” valmistumista toimistoksi, viestintätyötä tehtiinvuokratiloissa kuntakeskuksessa 14 km:n päässä tilalta. Nyt kaksi henkilöä perheestäteki rakennuksessa etätöitä sekä yrittäjänä että työsuhteessa.3.4.2 Rakenteet, niiden kunto ja mitä tehtiinVanha navetta oli pihapiirin suurin ja hallitsevin rakennus. Heti pihaan tultaessa näkyisuuri piha ja muutetun rakennuksen pääty. Asuinrakennus oli noin 100 m:n päässä pihantoisella puolella. Liikennejärjestelyissä ei tarvinnut tehdä muutoksia.Toimistotila suunniteltiin vanhan rakennuksen ehdoilla. Rakennuksen ulkonäkö eimuuttunut. Alakerrasta purettiin kanalan ja saunan välinen kantava seinä. Lattia porattiinpois, laitettiin väliin soraa ja raudoitus ja valettiin korotus, koska ovet olivat alemmallatasolla ja ne jätettiin entiselleen. Lattiassa oli nyt hyvä eristys ja ikkunat olisivatjääneet ilman korotusta liian ylös. Ikkunoiden sijainteja ei muutettu. Oven kohdalla lattiapiti jättää alemmaksi, sillä oviaukon paikka haluttiin säilyttää. Ovet oli uusittu käyttäenvanhojen ulko-ovien malleja. WC ja suihku rakennettiin alakertaan.Rakennuksessa olivat kantavat tiiliseinät runkona ja tiilijulkisivu. Vanha rakenneoli kaksinkertainen tiiliseinä, ja tiilten välissä oli ilmarako lämmöneristeenä. Eristystäjatkettiin sisäpuolelle, tiilen päälle tuli 100 mm mineraalivilla ja reikätiili sekä pintaanantiikkirappaus. Julkisivulle ei tehty mitään, se oli vanhaa tiiltä ja kohtalaisen hyväkuntoisennäköinen. Seuraavana kesänä oli tarkoitus korjata alkuperäinen katto, joka oli nytenää kohtalaisessa kunnossa.Välipohja oli hirsirakenteinen ja saunan yläpuolella betonirakenteinen, jossa raudoituksetnäkyivät. Molemmat olivat erittäin huonokuntoisia. Välipohja purettiin osittainkokonaan ja osittain uusittiin ja rakennettiin uusi parvi, joka kattoi puolet varsinaisestatoimistotilasta. Parvi tuettiin teräspilareilla. Tila olisi ilman parvea ollut liian korkeaja jopa kolkko. Kaiken kaikkiaan tilaa oli runsaasti ylimääräistäkin, pienempikin tilaolisi riittänyt nykyiseen toimintaan.Kuva 20. Toimistotilan parvi oli tuettu teräspilareilla. Parvelle pääsi sekä tikkaita että portaitapitkin. Lattia oli jätetty seinustoilta alemmaksi ovien ja ikkunoiden korkeusasemanvuoksi.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 31

Aiemmin tiloissa ei ollut lämmitystä lukuun ottamatta yläkerran karjakon huoneenpystyuunia. Alakerrassa oli huonokuntoinen saunan hormi, joka purettiin. Lämmitysmuutettiin sähkölle ja pystyuuni kunnostettiin. Lämmön- ja kosteudeneristyksiä muutettiinja lisättiin. Koko tilaan asennettiin lattialämpö ja rakennettiin tarvittava LVIS - jatietoliikennetekniikka.3.4.3 Edut ja epäkohdat muutostyössäVanhan ja aivan erilaisessa käytössä toimineen tilan muuttaminen toimistoksi oli haasteellinentyö tilasuunnittelulle. Suunnittelu oli prosessi, joka tapahtui pitkän ajan kuluessa.Luonnospiirrokset jätettiin jossain vaiheessa hautumaan suunnittelijan pöydälle,mikä johti hyviin ratkaisuihin, mm. ideaan parvesta. Myös vanhan rakennuksen tyyliinsopivien pintakäsittelytapojen valinta aiheutti vaivaa.Varsinaista muutostyötä eivät käytännössä haitanneet mitkään tekijät. Ainoastaantiettyä hankaluutta remontissa aiheuttivat kohtalaisen suuret purkutyöt sisällä. Hintaapidettiin suhteellisen kalliina uudisrakentamiseen verrattuna, mutta omistajat korostivat,että kyse oli myös arvovalinnasta. Tämä oli tärkeä syy muutokselle, eikä sitä sinälläänpidetty epäkohtana.Kuva 21. Katon erikoinen muoto antoi haastetta tilasuunnitteluun.Toimiston erikoinen muoto rajoitti tilamuutoksia. Rakennus on keskikohdalta reunojakorkeampi ja yläkerta kuitenkin matala. Aluksi oli suunnitelmissa jättää alakertatyhjäksi ja tehdä toimistotilat vain yläkertaan, mutta yläkerran huonekorkeus ei riittänyt.Portaat oli hankala mahduttaa rakennukseen ja niitä jouduttiin sovittelemaan paikoilleen.Pihaan johtavan ulko-oven olisi voinut ehkä muuttaa ikkunaksi. Nyt oven edessäoli terassi, joka oli käytännössä melko pienessä käytössä, vaikkakin siihen oltiinkin tyytyväisiä.3.4.4 Työn vaiheet ja kustannuksetRakennuksen muutoksen suunnittelivat maaseutukeskuksen suunnittelija ja omistajat.Muutostyön suunnittelu alkoi 1999 ja muutos oli valmis heinäkuussa 2001. Oman työnosuus oli noin 5 %, joka koostui lähinnä purkutyöstä ja välipohjan pois kuljetuksesta.Osa puusta oli omasta metsästä. Talkootyötä ei tehty lainkaan.Hankkeen kustannuserittely näkyy seuraavasta taulukosta.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 32

Taulukko 2.Toimistokohteen kustannukset.Kustannuslaji ei sis. alv €Suunnittelu 1 200Pohjatyöt 4 000Runkorakenteet 15 000Pintarakenteet 15 000Ovet ja ikkunat 4 000Kalusteet ja laitteet 1 000LVIS 9 000Yhteensä 50 000Hankkeeseen saatiin avustusta 4 700 euroa ja lainaa 21 300 euroa. Hintoja ei omistajienmukaan voi verrata vastaavan uudisrakennuksen rakentamiseen. Budjetoidut kustannuksetheittivät toteutuneesta.3.4.5 Käyttövaihe edut ja epäkohdatErittäin hyvin käytössä oli toiminut piha. Julkisivut ja sisätilat olivat ulkonäöltään onnistuneeterittäin hyvin, samoin sisätiloissa toimivat hyvin lämmitys, kosteus, vedottomuus,ääneneristys ja hajuttomuus. Rakennus oli kaunis, tilava, omaperäinen ja viihtyisä.Taloudellinen kannattavuus oli ollut tähän mennessä vielä keskinkertainen, johtuensiitä, että rakennuksessa tehdään (pätkä)työtä pääasiassa yrittäjäpohjalta, johon liittyyvaihtelevuutta ja taloudellisia riskejä. Muutostyön kannattavuus näyttää tulevaisuudessakuitenkin erittäin hyvältä.Rakennus työllistää vaihtelevasti, parhaimmillaan 24 kk vuodessa, mutta keskimäärin6-12 kk/v. Rakennus on suunniteltu nykyiseen käyttöön ehkä noin 25 vuodeksi.Sähkölämmitys oli osoittautunut arvioitua kalliimmaksi. Lämmitys muutettiin hakkeellevuonna 2005, kun tilalle valmistui hakelämpökeskus.Rakennuksessa olisi laajennusvara mahdollisesti keittiölle entiseen maitohuoneeseen,jos tarvittaisiin sen tyyppistä tilaa esim. muuhun yritystoimintaan. Tätä ei kuitenkaanoltu harkittu vakavasti.Kuva 22. Parvi sopi hyvin korkeaan huoneeseen. Vanhat ikkuna-aukot haluttiin säilyttääennallaan.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 33

3.5 Monitoimitalo3.5.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdatMonitoimitaloksi kunnostettu suuri rakennus oli ollut alkujaan vanhan Länsisuomalaisenmaataloussuvun omistuksessa. Se oli toiminut navettana ja siinä oli ollut myös talli,sikala, rehuvarasto ja kanala.Rakennus ei ollut kovin vanha, arviolta se oli peräisin 1920–30-luvulta, aivan tarkkaarakentamisvuotta ei ollut tiedossa. Rakennus oli kertaalleen peruskorjattu vuosien1945–48 aikana. Kaupungin keskusta oli vain kahden kilometrin päässä. Vuonna 1971kaupunki anoi rakennuksen pakkolunastusta ja osti lopulta tilan vapaaehtoisella kaupalla.Tällöin karja laitettiin pois. Rakennuksen yläkerta oli 70-luvulla kaupungin käytössäturvesekoittamona noin 5-10 vuotta. Vuonna 1975 tehdyssä asemakaavassa navetta olimerkitty purettavaksi ja tilalle oli merkitty uudisrakennus. Päättäjät kuitenkin päättivätsäilyttää rakennuksen ja kaava muutettiin tältä osin vuonna 1978. Rakennuksen säästöpäätökseenvaikutti luultavasti se, ettei rakennus ollut kovin vanha ja lisäksi vanha rakennusoli erilainen ja persoonallinen uuteen verrattuna. Kaupunkilaisten yleinen mielipideoli tosin navetan purkamisen kannalla.Kuva 23. Rakennus oli suuri ja näyttävä, siinä oli monta siipeä.Suurin syy vanhan rakennuksen muuttamiselle oli se, että kehittyvällä alueella olisuuri tarve nuorisotiloihin, kokoustiloihin ja monitoimitiloihin. Ympäristöön rakennettiinsamalla myös päiväkoti, koulu ym. julkisia palveluitaKellarikerroksessa oli tilaa 50 m 2 , alakerrassa 600 m 2 ja yläkerrassa 600 m 2 . Kunnostettujatiloja oli yhteensä 1250 m 2 ja huoneita 16 aputiloineen. Ensimmäisessä kerroksessaoli monitoimitila keittiöineen, erikokoisia kokoustiloja ja toimintahalli. Toisessakerroksessa sijaitsi kerho- ja harrastustilat sekä kellarikerroksessa moottoritila.Talo oli hyvin ahkerassa käytössä, vuonna 2004 oli 22 000 kävijää. Tulevaisuudessatoimintaa oli tarkoitus jatkaa samalla tavalla, sillä kaupunki oli arvioinnut rakennuksenkestävän 50 vuotta tässä käytössä. Talossa oli töissä yhteensä 6-8 henkilöä.Taloa käyttävät kaupungin eri toimijat, yhteisöt, yhdistykset ja ryhmät. Taloa vuokrattiinmyös yksityistilaisuuksiin ja tapahtumiin edullisesti. Talossa järjestettiin moniaeri yhdistysten kokouksia ja tilaisuuksia. Tilassa oli nuorille järjestettyä iltapäiväkerhotoimintaa,avointa nuorisotoimintaa ja pajatoimintaa vapaa-ajalle. Lisäksi musiikkileikkikoulullaoli omat tilat talossa ja lisäksi erityistiloja, kuten valokuvauslaboratorio, elokuva/näyttely/jumppahalli,moottoritila ja savitila uuneineen. Toiminta ei ollut tulosvas-Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 34

tuullista, joten kannattavuutta ei ollut tarvetta arvioida. Kulut olivat pieniä tuottoja paljonkorkeammat, koska rakennus on esim. yhdistysten käytössä ilmaiseksi.Muutos tehtiin vuonna 1979 ja rakennus otettiin uuteen käyttöön vuonna 1981.Tuolloin yläkerrassa oli kädentaidon tilat savenpolttouuneineen, musiikin harjoitustilatja moottorihalli, alakerrassa nuorisotila ja squash-halli. Järjestöille oli kokoustiloja.Vuosien varrella tiloille on ollut monenlaista käyttöä ja rakennuksen toiminta on muotoutunutnykyiseksi.3.5.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiinKaikki suunnitellut muutokset toteutettiin. Pihan liikennejärjestelyissä ei tehty muutoksia.Tontti oli pieni ja paikoitustilaa oli vähän, mutta toisaalta alueella ei ollut tilaa laajentaakaan.Pihaa kunnostettiin muutostyön yhteydessä.Kantavat seinät olivat betonia ja julkisivu tiiltä. Kunto ennen muutosta oli yleisestihyvä, vaikka rakennus oli ollut pääosin tyhjillään. Hyvässä kunnossa olivat perustukset,alapohja sekä runko. Keskinkertaisessa kunnossa olivat julkisivut ja sisäseinät. Sen sijaanhuonossa kunnossa olivat katto, välipohja ja LVIS -tekniikka.Kuva 24. Kellarin moottorihuoneeseen oli oma sisäänkäyntiMuutostöissä ei jouduttu tekemään erityisen suuria rakenteellisia muutoksia vaanratkaisut aikaansaatiin rakentamalla lisää väliseiniä, vahvistamalla entisiä rakenteita japyrkimällä yksinkertaisiin selkeisiin ratkaisuihin. Rakennusta ei muutoksen yhteydessälaajennettu.Puuikkunat uusittiin kaikki. Alakerran betonilattia oli syöpynyt, mutta sitä ei vahvistettumuuten kuin pintakerroksen osalta. Lattia ei nykyisellään kestä painavia kuormia,esimerkiksi kassakaappi oli sijoitettu sellaiseen kohtaan, jossa alapuolella kellarikerroksessaon kantava pilari.Pilareita tai kantavia väliseiniä ei muutettu. Pilarit olivat ennallaan entisessä eläintilassa,joka nyt on kokoustilana. Rakennuksen tiiliväliseinät olivat luultavasti alkuperäiset.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 35

Kuva 25. Monitoimitalon alakerran entinen eläintila oli nyt monikäyttöinen yleistilaKevyitä väliseiniä rakennettiin lisää, esimerkiksi tehtiin useita uusia eteisiä. Tämäesti hyvin ulkoa tuleva vetoa. Yläkerta oli ennen avointa tilaa ja siellä tehtiin kaikki väliseinätuudelleen. Yläkertaan tehtiin myös mm. siivouskomero ja keittiöt.Konehallin suuri ovi suljettiin ja halli muutettiin squash-halliksi. Sen yhteyteen rakennettiinwc: t ja suihkut. Halli oli erittäin kovassa käytössä 80-luvulla ja siihen tehtiinperuskorjaus vuonna 1993. Nykyisin squash-hallilla ei ollut enää kysyntää, ja tila oli nytmonitoimihallina ja sen molemmilla sivuilla oli lämpimät varastot.Kaksi muutakin ulko-ovea suljettiin. Ovimuutoksilla ei ollut vaikutusta julkisivuun,sillä ne säilytettiin ulkopuolelta ennallaan. Julkisivu muuttui vain hiukan, kun käytössäolevan oven eteen rakennettiin portaikko ja katos.Kuva 26. Oven eteen jouduttiin rakentamaan portaikko, koska muuten sisäänkäynti olisi ollutliian ylhäällä. Vieressä oleva ovi ei ollut käytössä, mutta julkisivu haluttiin säilyttää.Rehutorni on nykyisin toimistotilana. Tornissa on kaksi kerrosta ja tornin kohdallakellarissa oli moottoritila-korjaamo. Kellarissa oli lisäksi hitsaustila ja lämmityskattila.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 36

Kuva 27. Rehutornissa oli toimistotilojaEnnen navetassa oli öljylämmitys. Nyt rakennuksessa oli sähkölämmitys, sillä seoli edullisin vaihtoehto, kun alueelle tuli kaukolämpö. Lämmöneristyksiä, kosteudeneristyksiäja ääneneristyksiä muutettiin. Kaikki LVIS -tekniikka uusittiin ja rakennettiinkeittiöt, sosiaalitilat ym.Ilmastointiremontti ja kattoremontti tehtiin 2 vuotta sitten. Vanha tiilikatto uusittiinmyös tuolloin. Ilmastointiremontti oli kallis, mutta hyvä ilmastointi oli varsinkin tällaisessakäytössä tärkeä, koska tilassa oli niin paljon kävijöitä. Ylä- ja alakerrassa oli kaksiilmastointikonetta sekä pohjakerroksessa yksi kone. Ilmastointi oli jaettu rakennuksensokkeloisuuden vuoksi. Ilmastointiputket kulkivat toisessa kerroksessa räystäiden allesijoitetuissa matalissa ja kapeissa varastotiloissa, joissa ne täyttivät lähes kaiken tilan.3.5.3 Edut ja epäkohdat muutostyössäTilan päärakennus sijaitsi 100 metrin etäisyydellä. Muutostyön aikana päärakennuksessaasui kaupunginjohtaja. Tontilla sijaitsevassa toisessa päärakennuksessa oli tuolloinpäiväkoti. Muutostyö ei haitannut työn aikana muiden rakennusten käyttöä.Muutostyössä haittasivat vähän rakennuksen osittain huono kunto ja pysyvät rakenteet,sisään ja uloskäynnit, hygieniatilojen sijoitus ja LVIS -tekniikan sijoitus. Pilarit,palkit, kantavat väliseinät, kantavat ulkoseinät sekä ikkunat rajoittivat tilamuutoksia.Rakennuksen muutostyöt eivät olleet kovin edullisia ja uusi vastaava rakennus olisi ehkäollut halvempi. Energiankäytön epätaloudellisuus haittasi paljon, sillä vanhat ikkunatja ovet olivat harvat.3.5.4 Työn vaiheet ja kustannuksetMuutoksen suunnittelivat kaupunki ja paikallinen arkkitehtitoimisto. Rakennusluvansaannissa ei ollut ongelmia. Muita lupia toimintaan ei tarvittu.Suunnittelu kesti 6 kk, purku 6 kk ja muutosrakentaminen 6 kk. Peruskorjaus tehtiinmelko vähäisellä henkilökunnalla ja se valmistui vuoden 1980 lopulla. Muutosrakentaminenja myös sähkö-, putki- ym työt tehtiin rakennuttamistoimikunnan toimestakaupungin omana työnä työllistettyjä apuna käyttäen,Peruskorjauksen kustannukset kalusteineen oli 210 000 euroa, neliötä kohti n. 168€/m 2 . Hankkeessa ei budjetoitu rakennuksen elinkaaren aikaisia kustannuksia.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 37

Kuva 28. Yläkerrassa oli lasten kerhohuone3.5.5 Käyttövaihe edut ja epäkohdatRakennuksen pihaan ei ollut liittymää isolta tieltä. Rakennus sijaitsi mutkan takana umpikujanpäässä, ja oli vieraalle vaikea löytää. Piha oli lisäksi ahdas ja epäkäytännöllinenja parkkipaikkoja oli liian vähän.. Noin kaksi kertaa vuodessa oli isoja kokouksia, jolloinpiha ei ollut lainkaan riittävä.Julkisivujen sekä sisätilojen ulkonäkö ja viihtyisyys olivat erittäin hyvin onnistuneet.Sisätilojen toimivuus oli hyvä, ainoana miinuksena oli rakennuksen kaksikerroksisuus.Painavia tavaroita täytyi välillä kuljettaa kerroksesta toiseen hissittömässä talossa.Tosin uusikin rakennus olisi tehty kaksikerroksisena tontin ahtauden vuoksi. Talossa olimonenlaista toimintaa, mutta eri toiminnat eivät häirinneet toisiaan, koska talo oli riittävänsuuri. Mm. musiikkihuone oli sijoitettu yläkerran päätyyn, jossa se oli riittävänkaukana alakerran kokoustilasta.Kuva 29. Musiikkitila. Ääneneristys toimi talossa hyvinRakennus oli valmistumisvaiheessa sopivan kokoinen, mutta nyt se oli jäänyt liianpieneksiLämpö-, kosteus-, ääneneristysolosuhteet olivat keskinkertaisen hyvin onnistuneet.Eläinten hajua ei ollut havaittavissa suurimmassa osassa taloa, mutta entisen sikalanpaikalla, jossa nykyään oli toimisto (10m 2 ) sekä kokoushuone (20 m 2 ), oli havaittavissaajoittain melko voimakaskin eläinhaju. Allergiaa oli ilmennyt yhdellä työntekijällä, jollaoli aiemminkin ollut allergiaa. Ilmastointi tuntui pahentavan allergiaa.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 38

Rakennus oli talvella sopivan lämmin ja kesällä sopivan viileä. Nykyinen ratkaisuoli erittäin kallis, ja jos uusi rakennus rakennettaisiin, ilmastointia yhtenäistettäisiin jayksinkertaistettaisiin. Nykyinen ilmastointiratkaisu valtasi koko taloa kiertävät kapeatvarastot yläkerran seinustoilla. Varastotilaa olisi kipeästi tarvittu, sillä talossa oli lainaamo,josta sai lainata esim. telttoja ja patjoja.Käyttäjät olivat esittäneet saunan ja uimahallin rakentamista, mutta esitys ei ollutnykyisissä puitteissa kovin realistinen. Squash-hallin yläpuolelle oli myös esitetty rakennettavaksivarastotilaa.Talossa oli oma tunnelma ja käyttäjät ovat tyytyväisiä, ettei rakennusta purettu jarakennettu uutta. Talo oli kotoisa, sokkeloinen ja se kuului oleellisesti maisemaan jakaupunkiin. Yleisesti työntekijät ja käyttäjät olivat tyytyväisiä taloon.Kuva 30. Rakennuksessa oli paljon pienempiä tiloja, kokoushuoneita, kabinetteja ym.3.6 Kulttuuritila3.6.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdatRakennus oli peräisin vuodelta 1917 ja se oli ollut ennen navetta. Rakennus oli kunnostettusen navettamainen perusilme säilyttäen näyttely- ja opetustiloiksi.Kuva 31. Julkisivu oli pysynyt ennallaan muutoksista huolimatta.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 39

Navettarakennus kuului kylässä olleeseen vanhaan kantatilaan. Muista tilan rakennuksistaoli jäljellä vain kivijalat. Rakennus oli ollut tyhjillään 10 v. ennen kunnostusta.Lampaat olivat käyttäneet sitä suojapaikkana laiduntaessaan. Paikalla tehtiin arkeologinenseurantakaivaus ennen rakentamista, jolloin alueelta löydettiin rautakauden aikaistakeramiikkaa. Ympäristö oli muutenkin historiallisesti arvokasta aluetta. Koko alue ostettiinvaltiolle ja vanha navetta kuului myös kauppaan. Nykyiset perustukset olivat olleetaiemmin paikalla olleen rakennuksen perustukset 1800-luvulla.Nykyisin rakennus oli Museoviraston omistuksessa opetus-, näyttely ja monitoimitilana.Tiloissa oli myös auditorio. Tilojen koko oli noin 150 m 2 , lisäksi oli toimistotilaa30 m 2 ja ne sijaitsivat alakerrassa. Kylmä vinttitila, jonka koko on 120 m 2 , oli kesäisinnäyttelykäytössä.Muutosta alettiin suunnitella 90-luvulla, kun tilan entisten omistajien perikunta tarjosirakennusta Museovirastolle. Alustava rahoituspäätös muutostyötä varten saatiinvuonna 2000 ja varsinainen päätös vuoden 2001 lopulla. Muutostyöt tehtiin vuosina2002–2003.Muutettu rakennus todettiin uudisrakentamista paremmaksi kulttuurimaiseman säilyttämisenkannalta. Rakennuksen kunnostaminen uuteen käyttötarkoitukseen takasi sensäilymisen osana arvokasta kulttuurimaisemaa. Paikalliset asukkaat eivät kaikki kannattaneetmuutosta.3.6.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiinPihaan tehtiin paikoitusalueet ja kunnostettiin niille johtava tie. Entinen yksityistieoli nurmettunut, siihen tehtiin tekniset kaivannot ja tielle tuotiin soraa.Kuva 32. Auditoriossa oli uudenaikaisen tekniikan lisäksi käytetty osittain vanhaa puutaseinäverhouksenaNavetan päädyssä olleeseen latoon oli sijoitettu 42-paikkainen auditorio, varsinaiseennavettaosaan monitoimitila, aula eteistiloineen, verstas ja toimistohuone sekä entiseensaunaan ja karjakeittiöön henkilökunnan sosiaalitilat ja muut aputilat. Navetanvintti, joka oli ennenkin ollut kylmä tila, toimi kesänäyttelytilana. Rakennusta ei laajennettumuutoksen yhteydessä.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 40

Alkuperäinen runko oli ulkoseinien tiilinen kivijalka ja sisällä oli puurakenteiset pilaritja palkit. Julkisivut olivat puoliksi tiiltä ja puuta. Tiilinen kivijalka oli hyvässä kunnossa,mutta pilareita ja palkkeja jouduttiin uusimaan osittain. Rakennusvaiheessa pilareidenpaikalla oli väliaikaiset tuet. Välipohjaan asennettiin osittain uudet palkit. Vanhojenpilarien tilalle asennettiin samanlaiset puiset 15x16 pilarit kuin alkuperäisetkin janoin puolet vanhoista pilareista jätettiin. Kantavat harkkoseinät oli tehty pilareiden välilleosittain. Alapohja, välipohjat ja sisäseinät olivat huonossa kunnossa eikä LVIS -tekniikkaa ollut. Katto oli kohtalaisessa kunnossa, mutta se jouduttiin pellittämään uudestaan.Kattotuolit olivat vanhat.Perustukset olivat kohtalaisessa kunnossa. Yksi nurkka rakennuksesta oli painunutja tältä kohdalta jouduttiin vahvistamaan perustuksia. Tähän nurkkaan tehtiin harkkoseinäja se päälle tiilimuuraus. Korkeassa tiilisokkelissa oli paljon halkeamia perustustenpainumisen takia.Auditorion paikalla oli ennen ollut maapohja. Pohjaa laskettiin ja se täytettiin kevytsorallaja valettiin. Ulkoseinissä oli ennen harva puuseinä. Ulkoseiniin tehtiin hyvälämmön- ja ääneneristys. Sisäpuolelle tehtiin puuverhous, jossa käytettiin osittain vanhaapuuta. Auditoriossa oli ulkopuolella vanha kivijalka, jota oli sisäpuolelta tuettu harkoilla.Sisälle rakennettiin uudet portaat. Niitä ei ollut ennen ollut vaan vintille kuljettiinulkokautta päädystä. Välipohja uusittiin osittain, sillä yläkerran lautalattia oli erittäinhuonokuntoinen ja sen paikalle jouduttiin tekemään uusi lautalattia. Sisämateriaalejamuutettiin voimakkaasti, pinnat puuverhoiltiin, maalattiin tai rapattiin. Rakennukseenasennettiin öljylämmitys, lämmöneristystä ja kosteudeneristystä lisättiin. Rakennusta eivarauduttu muuttamaan tulevaisuudessa uudelleen.Kuva 33. Yläkerran näyttelytilaa3.6.3 Edut ja epäkohdat muutostyössäVanhan rakennuksen uutta käyttöä suunniteltaessa haastavinta on ollut mahduttaa opastuskeskuksentoiminnan kannalta tarpeelliset tilat rakennusrunkoon, jossa on erilaatuisia,-kuntoisia ja korkuisia tiloja.Muutostyön aikana sijainti, liikennejärjestelyt, rakennuksen koko tai energiajärjestelmäeivät vaikeuttaneet rakennustyötä. Minkään rakennusosan ei katsottu haittaavantilamuutoksia. Muutostyö tehtiin vanhan rakennuksen ehdoilla ja mahdollisimman paljonvanhaa pyrittiin säilyttämään. Muutostyön hinta oli suhteellisen kallis.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 41

Kuva 34. Alakerrassa oli muutama toimistohuone3.6.4 Työn vaiheet ja kustannuksetRakennuksen muutoksen suunnitteli lähikaupungin yksityinen arkkitehtitoimisto. Museovirastooli suunnittelun ohjausryhmässä, jossa mukana olivat myös kaupungin ja TE-keskuksen edustaja, maakuntamuseon edustaja, Varsinais-Suomen liiton ja Vakka -Suomen kehityskeskuksen ja paikallisen opasyhdistyksen edustajat. Rakennuslupiensaannissa ei ollut ongelmia.Omaa työtä ei tehty lainkaan. Palkattu työvoimaa käytettiin suunnitteluun 80 tuntia,purkuun noin 100 tuntia. Muutostyö kesti yhteensä noin 12 kk, mikä jakaantui kolmellevuodelle rahoituksesta johtuen.Hankkeen aikana ei laskettu elinkaaren aikaisia kustannuksia. Suunnittelukustannuksetolivat kaikkiaan 2 500 euroa. Rahoittajina olivat toimineet Museovirasto 126 000eurolla, Euroopan aluekehitysrahasto 176 598 eurolla, työministeriö 19 341 eurolla, jakaupunki 35 300 eurolla. Rakennuksen kunnostuksesta oli vastannut Museovirasto.3.6.5 Käyttövaiheen edut ja epäkohdatPihan toimivuus oli keskinkertainen ja naapuritalon läheinen sijainti oli haitannut. Paikkaoli säille altis, avoin ja tuulinen. Pihalle kertyi kesäisin lammikoita ja tämän vuoksiovien korkeus ei ole sopiva vaan liian alhainen. Suunnitteluvaiheessa järjestettiin asukasiltaja paikkakunnalla yleinen mielipide toiminnalle oli myönteinen.Kohteeseen järjestettiin 40–50 hengen ryhmämatkoja, niitä ajatellen tilat ovat hiemanliian ahtaat. Eteinen olin liian pieni, ja varastotilojen puute häiritsi, varsinkin kunlämpimät varastotilat puuttuivat kokonaan. Pysyvistä rakenteista oli käytössä monestihyötyä, esimerkiksi entisen eläintilan pilareita voitiin käyttää hyödyksi näyttelymateriaalinkiinnittämisessä.Julkisivujen ja sisätilojen ulkonäkö ja viihtyisyys olivat onnistuneet erittäin hyvin.Sisätilojen toimivuus oli myös onnistunut hyvin. Rakennukseen sijoitettavien toimintojenja niiden (tila) tarpeiden perusteellinen selvittäminen ennen rakennussuunnittelunaloittamista olisi ollut tarpeen. Toiminnallinen suunnittelu aloitettiin liian myöhään.Esim. auditorion ääneneristystä lisättiin myöhemmin.Rakennuksessa oli lattialämmitys ja lämpötilaolosuhteet olivat suhteellisen hyvät.Kosteus ei tiloissa ollut aivan hallinnassa, sillä ilmankosteuden vaihtelut olivat olleetongelmallisia näyttelyiden ja ulko-ovien kannalta. Ovet oli tehty kuivaamattomastapuusta, joten kosteat ajat olivat ongelmallisia ovien voimakkaan turpoamisen takia. Ilmaoli lisäksi liian kosteaa näyttelykäytössä. Hälytysjärjestelmien käyttö oli kangerrellut,savutunnistin ei ollut toiminut. Nyt yläkerrassa oleva lämpötunnistin toimi hyvin. Uu-Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 42

disrakennuksessa kosteuden säätely voisi olla paremmin mietitty ja helpompi hallita.Ääneneristävyys ja vetoisuus olivat vähintään yhtä hyvät kuin uudessa rakennuksessa.Tilassa ei esiintynyt hajuja. Energiataloudellisuus oli erittäin hyvä.Vieraina kävi lähinnä paikkakuntalaisia ja koululaisia, lisäksi bussilla liikkui turistiryhmiä.Viime vuonna kävijöitä oli 3260.Rakennus oli suunniteltu käyttöön toistaiseksi. Toiminnan tarkoituksena oli valistus,jonka avulla ei tavoitella voittoa. Toiminta kuului museoviraston arkeologian osastonbudjettiin. Toiminta ei kuitenkaan ollut kannattavaa ja syynä siihen oli luultavastisyrjäinen sijainti sekä ympärivuotisten ruokapalvelujen ja majoituspalvelujen puuttuminenkokonaan lähistöltä. Vain kesäkahvila sijaitsi lähellä. Omistajan taholta ei ollut tehtysuunnitelmia kannattavuuden parantamiseksi.Toiminta työllistää 16-18 kk/v. Yksi henkilö oli töissä ympärivuotisesti ja lisäksisiivooja ja huoltomies osa-aikaisesti. Kesällä ja syksyllä oli lisäksi opiskelijoita ja harjoittelijoitasekä projektityöntekijöitä.Kuva 35. Eteistila3.7 Majoitus- ja matkailurakennus3.7.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdatPäijät-Hämeessä oli matkailu- ja asuntola käyttöön kunnostettu navetta, jonka yläkerrassaoli juhlatila. Alakerrassa oli majoitus- ja asuintilaa 20 m 2 sekä pesutilat ja saunayhteensä 40 m 2 .Yläkerrassa on juhlatila 180 m 2 , ja terassi 20 m 2 . Rakennuksen yläkerran pinta-alakasvoi terassin osuudella muutoksen yhteydessä.Rakennuksen alkuperäinen rakennusvuosi oli 1965. Silloisessa käytössä navetassaoli 8 lehmää ja myös vähän sikoja ja kanoja. Lehmien pito lopetettiin vuonna 1975. Rakennusoli yli 20 vuotta tyhjillään, tällä välin se toimi osittain mm. perunavarastona jasiellä tehtiin myös pajatöitä.Rakennus oli ollut nykyisen omistajan lähisukulaisilla aiemmassa käytössä. Alueellaoli vielä vanhempi navetta, jota ei tosin voitu hyödyntää mitenkään nykyisen rakennuksenmuutoksen yhteydessä.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 43

Kuva 36. Sekä ala- että yläkertaan rakennettiin suuri terassiMuutoksen lähtökohtana oli idea toiminnasta, mansikan poimijoille piti saadaasuintilat, jotka rakennettiin alakertaan. Rakennukselle ei suunniteltu muita käyttötarkoituksia.Yläkerran juhlatilakäyttö keksittiin myöhemmin. Uudisrakentamista ei lainkaanharkittu.3.7.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiinMuutokset tehtiin kahdessa osassa. Vuosina 1998-99 kunnostettiin alakerta majoitustiloiksija AIV-torniin tehtiin vessat ja suihkut. Vuosina 2004–2005 muutettiin yläkertajuhlatilaksi. Viimeiseksi tehtiin vielä vuonna 2005 saunat ja pesutilat entiseen lantalaan.Kuva 37. Entiseen lantalaan rakennettiin viihtyisät sauna- ja suihkutilatRunko ja kantavat seinät olivat tiiltä. Perustukset, alapohja, runko ja välipohjat olivathyvässä kunnossa. Julkisivut ja sisäseinät olivat keskinkertaisessa kunnossa, muttakatto ja LVIS -tekniikka olivat huonossa kunnossa.Ensimmäisessä vaiheessa alapohja piikattiin kokonaan pois ja valettiin uusi lattia.Alakertaan rakennettiin huoneita kevyiden väliseinien avulla. Alakertaan tehtiin uusikeittiö vanhan karjakeittiön paikalle. Entisen saunan paikalle alakertaan tehtiin asuinhuone.Väliseinät tehtiin helposti siirrettäviksi ja poistettaviksi eikä niistä yksikään olekantavia. Julkisivulle ei tehty mitään, vain ikkunoita tiivistettiin. Myös ikkunoiden karmitovat alkuperäiset.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 44

Toisessa vaiheessa navetan parvelle rakennettiin juhlatila, minkä yhteydessä pihaanrakennettiin uusi tie ja parkkipaikka pellolle. Ikkunoita lisättiin yläkerran toiselle sivulleomasta pihasta poispäin olevalle suunnalle. Yläkertaan uusittiin iso sisäänkäyntiovi.Myös parvekkeen kautta rakennettiin iso ovi sekä uudet portaat ja suuri terassi ulkopuolelle.Yläkertaan pääsi vain ulkokautta.Yläkertaan rakennettiin keittiö ja wc-tilat. Juhlatilaan rakennettiin kunnon lämmönjaääneneristykset. Kattoa kunnostettiin, sisämateriaalit. muutettiin, lämmön-, kosteuden-,ääneneristykset, LVIS -tekniikka uusittiin kokonaan.Ennen rakennuksessa ei ollut mitään lämmitystä, nyt tehtiin sähkölämmitys senkäytön helppouden vuoksi. Lämmöneristyksenä seinissä oli villat. Tilan mukavuus olitärkeä, siksi rakennukseen tehtiin säädettävä koneellinen ilmastointi ja sähkölämmitys.3.7.3 Edut ja epäkohdat muutostyössäMuutostyössä ei ollut suurempia epäkohtia. Etuna yläkertaa muutettaessa oli, että tila oliselkeä avonainen navetan parvi. Vanha runko oli hyväkuntoinen ja rakennus yleisestihelppo. Alakerran kunnostus oli erittäin halpa, siellä oli käytetty vanhoja kalusteita ym.Tuttu remonttimies teki muutoksen edullisesti.Laajat purkutyöt olivat muutoksen huono puoli. Lantakouruja ei ollut mahdollistahyödyntää. Yläkerran katon kunnostuksessa oli paljon työtä, mm. oikomista, jota uudisrakennuksessaei olisi ollut.3.7.4 Työn vaiheet ja kustannuksetOmistaja suunnitteli muutoksen itse rakennusmestarin kanssa. Yläkerran ja saunansuunnittelussa oli myös sisustusarkkitehti mukana. Muutostyöt tehtiin pääasiassa itse(90 %) vain LVI- ja sähkötyöt teetettiin ammattilaisella. Omistajan isä ja tilan isäntä tekiväterittäin paljon. Muutos kesti kaksi vuotta.Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio oli aivan liian alhainen, mutta toinen piti paremminpaikkansa. Alakerran rakentamiseen ei haettu mitään tukea.Yläkerran kustannukset olivat 200 000 €. Investointitukea saatiin n. 50 000 euroa.Koko rakennuksen kunnostus maksoi 400 000 €. Sähkötyöt olivat suurin yksittäinen eräja ne maksoivat 50 000 €.3.7.5 Käyttövaihe edut ja epäkohdat, muuta toiminnastaMuutos oli erittäin hyvin onnistunut. Tilat oli suunniteltu nykyiseen käyttöön toistaiseksi.Alakerrassa asui noin kymmenen mansikanpoimijaa 4–5 viikkoa kesäisin. Yksi henkilöasui tilapäisesti alakerrassa myös muina vuodenaikoina. Noin 20 viikonloppunavuodessa yläkerran juhlatila oli käytössä, lisäksi alakerrassa ja yläkerrassa järjestetäänmuutamia kokouksia, saunailtoja, kerhotoimintaa kerran viikossa läpi vuoden. Toimintatyöllistää 1-6 kk vuodessa.Yläkerta toimii erittäin hyvin. Juhlatilan keittiö oli toiminnoiltaan suunniteltu hyvinja saatu toimivaksi pienessäkin tilassa. Alussa ei ollut aggregaattia ja sähkö saattoi ollapitkäänkin poikki. Nyt aggregaatti oli asennettu, sen hinta oli noin 10 000 euroa, muttase kannatti toiminnan varmistamiseksi ehdottomasti asentaa. Varastoja nykyisellään tarpeeksi:2 kylmiötä, kellari, liiteri 20 m 2 .Lupien hankinnassa ei ollut ongelmia, toiminnalle ei ollut alkoholilupia.Juhlatilojen samanaikainen käyttö ei haittaa alakerran asukkaita. Juhlatilan sisäänkäynnitja ikkunat olivat toisella puolella kuin asuinrakennus, joten toiminta ei haittaamitenkään isäntäväkeä eikä myöskään samalla puolella olevia naapureita. Parveke ja terassiolivat metsään päin. Ovi kannatti omistajan mielestä sijoittaa aina pois omasta talosta.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 45

Kuva 38. Yläkerran juhlatilaaKuva 39. Yläkerran juhlatilassa oleva keittiöPihaan kannattaa panostaa, sillä sisääntulo ja ympäristön yleiskuva ovat tärkeitä.Eläintilat pihapiirissä saattavat aiheuttaa kärpäsiä ym. mutta täällä pihalla olleet vuoheteivät olleet aiheuttaneet ongelmia ja vieraat olivat pitäneet niistä. Rakennuksen ulkonäköoli tärkeä. Ääneneristys ja lämmöneristys kannattaa tehdä kunnolla heti alkuun. Asiakkaillepitää olla oleskelutilat, tv ym. tekemistä. Sauna on tärkeä tämäntyyppisissä tiloissa.Entiseen lantalaan rakennettiin jälkeenpäin saunat, koska niitä toivottiin.Kuva 40. Sisäänkäynti juhlatilaan oli vain yläkerran kautta. Kaikki yläkerran juhlatilan ikkunatolivat samalla sivulla poispäin asuinrakennuksesta.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 46

Kuva 42. Paksuissa kiviseinissä olevat ikkuna-aukot olivat monikäyttöisiäPerustukset, alapohja, julkisivut ja katto olivat keskitasoisessa kunnossa. Alkuperäiseenrakennukseen oli tehty salaojitus, joten se oli valmiina. Alakerran lattia piikattiinpois ja tilalle asennettiin lämmöneristeeksi styroxia 2-3 kerrosta, verkot, lattialämmitysym. Alapohjan betoni oli erittäin vahvaa, pintakerros tummaa ja liukasta, kuin lasia jasen purku oli erittäin työlästä. Alapohja jouduttiin purkamaan pois ikkunoiden korkeusasemantakia. Ikkunat olivat edelleen alkuperäisen kokoiset ja samoilla paikoilla. Alakerrastaei purettu seiniä vaan mahdutettiin huonejärjestelyt valmiiden jo olevien seinienmukaisesti ja rakennettiin niiden mukaisesti uusia väliseiniä. Alakertaan lisättiin yksikantava puupilari ja takan takana on uusi kantava teräspilari. Alakerran tiiliseinät puhdistettiinja päällystettiin antiikkilaastilla. Lattiapintana oli laminaatti, keittiö ja eteinenolivat laattaa.Kuva 43. Vanhoja tiilipintoja kunnostettiin ja jätettiin sopivasti näkyviinVälipohja, sisäseinät ja LVI- tekniikka olivat huonossa kunnossa. Vanha ja lahonnutvälipohja purettiin ja rakennettiin kokonaan uusi. Vain karjakeittiöön tuli alun perinvesijohto, mutta sitä ei käytetty korjauksessa hyväksi. Vain piippua vasten oleva tiilinenväliseinä oli alkuperäinen, muuten seinät oli uusittu. Karjakeittiön paikalla oli kylpyhuoneja sauna. Lämmitystä varten rakennettiin uusi öljy/puulämmityslaitteisto ja LVItekniikkatehtiin kokonaan uusiksi.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 48

Kuva 44. Uusittu välipohjaYläkertaan tehtiin sisäseinät, mutta suurin osa alasta jätettiin avoimeksi tilaksi.Vanhat puiset kattokannattajat jätettiin antamaan yläkerran tilaan ilmettä. Yläkertaantehtiin sisäseiniin eristykset kylmän ja lämpimän tilan välille. Seiniin laitettiin lasikuituvilla,kosteussulku ja vaneria tai cyproc -levyä.Kuva 45. Yläkerta jätettiin avoimeksi ja vanhat puukannattajat säästettiin.Alkuperäinen pärekatto oli 70-luvulla päällystetty pellillä. Peltikatto purettiin ja päreetpoistettiin. Samalla katto suoristettiin, sillä kattohirret olivat paikoin taipuneet. Uudetruoteet tehtiin kattoon ja vanha kattopelti käytettiin uudestaan.3.8.3 Edut ja epäkohdat muutostyössäPysyvät rakenteet aiheuttivat vähän haittaa muutostöissä, mutta suurempia rakenteellisiahaittoja työn kannalta ei ollut. Hygieniatiloihin oli sisäänkäynti eteisestä, mikä toimiihyvin. Osittain saatiin hyödynnettyä lantakouruja LVI- tekniikan sijoittamisessa. Poistoilmanulosjohtamisessa hyödynnettiin savupiipun vapaita hormeja.Kantavat väliseinät ja ikkunat rajoittivat tilamuutoksia. Ikkunoissa haittasi niidenkorkeusasema ja keittiön ja saunan sijainnille olisi ollut muitakin vaihtoehtoja, jos ikkunatolisivat olleet erilaisia.Eteisestä suunniteltiin aluksi sisäänkäyntiä yläkertaan, mutta se ei ollut mahdollistapiipun sijainnin takia.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 49

3.8.4 Työn vaiheet ja kustannuksetSuunnittelun teki omistaja itse ja arkkitehti oli alussa mukana. Omistajan isällä oli ennestäänkokemusta rakentamisesta ja hän oli suurena apuna alkuvaiheen suunnittelussaja paljon myös rakentamisessa.Työn määrää ei laskettu tarkoin. Omaa työtä oli tekemässä kolme perheeseen kuuluvaahenkilöä. Kaksi rakennusmiestä oli palkattu täysipäiväisesti 14 kuukautta. Muutostyökesti noin 24 kuukautta. Rakennus ym. lupien saannissa ei ollut ongelmia.3.8.5 Käyttövaihe edut ja epäkohdatOmistajan mukaan mitään mainittavia epäkohtia ei rakennuksessa ole. Sisätilojen ulkonäkö,kosteus, hajuttomuus, ääneneristävyys ja vetoisuuden puuttuminen olivat erittäinhyviä. Myös julkisivujen ulkonäkö tulee olemaan erittäin onnistunut, kunhan viimeistelytovat tehty. Pihan toimivuus, sisätilojen toimivuus ja lämpötilaolosuhteet sisällä olivathyvät.Muutoksen taloudellisuus oli keskinkertainen, mutta rakennuksen vanha henki onsuuri etu uudisrakennukseen verrattuna.Kuva 46. Julkisivua3.9 Halli- ja varastorakennus3.9.1 Rakennuksen lähtötiedotLänsi-Uudellamaalla oli tehty entiseen navettarakennukseen konehalli ja korjaamotila.Konehallin pinta-ala on 758 m 2 ja korjaamotilan 62,5 m 2 . Yhteensä pinta-alaa on 820,5m 2 ja tilavuutta 6265 m 3 . Muutos tehtiin vuosina 1999–2001.Rakennuksen alkuperäinen rakentamisvuosi oli noin 1900. Alun perin rakennuksessaoli kaksi samankokoista 850 m 2 suuruista kerrosta. Toinen kerros purettiin poismuutoksen yhteydessä. Muutettu rakennus koostuu ns. vanhasta navetasta ja uudestanavetasta. Rakennus oli ollut alun perin 200 lehmän navetta ja sen yhteydessä oli ollutyhden hevosen talli (nyk. korjaamo). Rakennuksen päädyssä oli meijeri, jossa oli ratakiskot.Lehmien pito lopetettiin arviolta 1950-luvulla silloisen omistajan toimesta. Senjälkeen rakennuksessa oli ollut sikoja ja lampaita. Rakennus oli ollut nykyisellä omistajallavuodesta 1985 ja tänä aikana rakennuksessa ei ollut eläimiä. Rakennus oli olluttyhjillään maatalouskäytön jälkeen noin 20 vuotta.Tilalle tarvittiin konehalli. Rakennuksessa ei harjoitettu ulkopuolista liiketoimintaa,vaan se oli kokonaan omassa käytössä. Vanhan rakennuksen muuttaminen todettiin uu-Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 50

disrakentamista edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi muutettu rakennus todettiin erilaiseksipersoonalliseksi ympäristöksi ja siten uudisrakennusta paremmaksi. Vanha rakennushaluttiin suojella ja säilyttää se rakennuskulttuurillisista syistä.Muutoksen suunnittelun yhteydessä harkittiin myös uuden konehallin rakentamistavieressä olevan entisen tallirakennuksen paikalle, mutta tästä vaihtoehdosta ei tehty lopultaedes kunnon suunnitelmia. Syynä oli käytännössä se, että museoviraston mielestätallin ulkonäkö piti säilyttää entisellään, eikä kyseiseen maisemaan soveltuisi nykyaikainenkonehalli.3.9.2 Rakennuksen kunto ja mitä tehtiinPerustukset, alapohja ja julkisivut olivat hyvässä kunnossa. Sisällä oleva pilari-palkkipuurunko,välipohjat ja sisäseinät olivat huonossa kunnossa. Kattotiilet olivat huonot jakatto vuoti.Rakennus oli maanvaraisesti perustettu. Rakennuksessa oli alkuperäiset kantavatkiviset ulkoseinät ja sisäpuolella uusittu kantava puurunko. Seinät olivat kaksinkertaistaluonnonkiveä, joiden välissä oli 300 mm paksuinen ilmarako. Koko seinärakenteen paksuusoli yhteensä 1500 mm.Rakennuksen ulkonäkö muuttui vain sisäänkäyntien osalta. Vanhan navetan kiviseinänoviaukkoja suurennettiin ja tehtiin kaksi pariovea, kun ennen oli vain yksi ovikummassakin aukossa.Kiviseinään tehdyn oviaukon leveys on nyt 4450 mm ja korkeus 4300 mm. Seinissäoviaukon pieliä reunustaa sekä sisä- että ulkoreunassa u-rauta 100x50x60 mm ja vaakatasossaoviaukon päällä on I-palkki 100x100x50. Halkaisijaltaan 8 mm harjateräksetsitoivat u-palkit toisiinsa kiviseinän sisällä. Oviaukkojen pieliin valettiin betonireunat.Uudet liukuovet tehtiin suurennettuihin oviaukkoihin, kun niille saatiin ensin museovirastonhyväksyntä.Kuva 47. Oviaukon suurentaminen kiviseinään vaati vahvat tuennat työn aikanaBetonialapohja ja viisi ruokintapöytää purettiin ja vietiin pois. Alapohja oli vahvaatekoa, siinä oli käytetty isoja kiviä. Tilalle valettiin uusi 50…125 mm paksuinen betonilattia,jonka valu tehtiin neljässä osassa. Laatta oli paksuin pilareiden kohdalta. Puinenvälipohja purettiin ja sille tehtiin väliaikaiset tuennat. Uudet kattotuolit ja kantavat pilaritrakennettiin. Rakennuksen keskellä kulki kaksi paikalla rakennettua tuuliristikkoapitkittäissuunnassa.Rakennuksen pitkillä sivuilla oli pystysuuntaiset puuristikot, joiden paarteet(pilarit)olivat 150x150 mm puuta. Vaakapuuristikot sijoittuivat sisemmän puupilarin molemminpuolin. Ristikoiden alla oli 125 mm paksut betonilaatat, joissa oli 8-200 teräsverkko.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 51

Kuva 48. Pitkillä sivuilla oli molemmilla puolilla puiset pystyristikotRakennuksen välipohjan tilalle asennettiin tehdasvalmisteisia vaakapuuristikoitayhteensä 36 kpl. Yhteensä sahatavaraa käytettiin rakentamisessa 19,8 m 3 ja kertopuuta2,4 m 3 . Osan pitkänsivun suuntaisista kaksinkertaisista 5400x300x51 kertopuupalkeistataipui käytön aikana ja ne jouduttiin vahvistamaan 15 mm vanereilla molemmin puolin.Korjaamotilan korkeus oli 4,2 m ja pinta-ala 62,5 m 2 . Tilan seinät olivat 50x125sahatavaraa ja 13 mm gyproc-levyä. Yläpohja oli 50x200 k600 ja gyproc13 mm. Korjaamotilanseiniin lisättiin mineraalivillaa lämmöneristeeksi.Konehallin sisään rakennettiin 123 m syvyinen porakaivo. Lämmitystä ei muutoksenyhteydessä tehty, ainoastaan korjaamotila lämmitettiin tarvittaessa puhaltimella.Rakennukseen asennettiin myös uusi sähkötaulu ja kaikki sisäjohdot sekä valaistus uusittiin.Kuva 49. Lämmin korjaamotila3.9.3 Edut ja epäkohdat muutostyössäSisäänkäyntiä harkittiin vaihtoehtoisesti sijoitettavaksi rakennuksen päädyssä olevanmeijerin puolelta, mutta seinä ei olisi kestänyt, jos siihen olisi tehty suuri oviaukko. Nykyinenpääovi oli 10 cm liian kapea myöhemmin hankittua puimuria ajatellen. Puimurinleikkuupöytä pitää irrottaa aina sisään ja ulos ajettaessa.Vanhoista pilareista oli hyötyä uusien rakenteiden väliaikaisessa tuennassa. ne purettiinvasta kun uudet pilarit ja ristikot oli asennettu. Uusien pilareiden sijoittelu tilaanaiheutti ongelmia. Aluksi suunniteltiin, että rakennuksen keskellä olisi pituussuuntaises-Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 52

sa rivissä kuusi teräsbetonipilaria halkaisijaltaan 250 mm. Betonipilarit olisi tuettu kattoonpuurakenteisella tukikolmiolla ja levyjäykisteillä. Omistaja kuitenkin halusi, ettärekalla pääsee ajamaan rakennuksen sisällä kahteen suuntaan, mikä ei tässä ratkaisussaonnistunut ja laskelmat tehtiin uudelleen. Nyt hallissa pääsee ajamaan suoraan, mutteikääntymään. Nykyisessä ratkaisussa oli keskellä rivissä yhdeksän 300x300 neljästä150x150 pilarista tehtyä puupilaria, joiden ympäri oli naulattu lauta.Kuva 50. Uudet välipohjakannattajatRakennus oli noin 150 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta. Muutostyön aikanatyömaan sijainti pihapiirissä ei haitannut lainkaan. Liikennejärjestelyissä ei tehty muutoksiaeikä niissä ollut ongelmia. Rakennuksen suurta kokoa pidettiin hyvänä asiana, tilaaon nyt ainakin riittävästi. Jos tilalle olisi tehty uudisrakennus, se ei olisi ollut näinsuuri, mutta kustannukset olisivat todennäköisesti olleet pienemmät.Rakennuksen huono kunto aiheutti vähän haittaa muutostyössä. Välipohjan purkutyöja pudotus peräkärryyn oli erittäin pölyistä ja vanha rakenne oli pääosin laho. Ruokintapöytienpurku oli myös suuritöinen, sillä betoni oli erittäin lujaa.Ovien suurentaminen oli myös hyvin työlästä kiviseinän paksuudesta johtuen. Hygieniatilojaei ollut tarvetta rakentaa. LVIS -tekniikan sijoittamisessa ei ollut lainkaanongelmia.3.9.4 Työn vaiheet ja kustannuksetMuutoksen suunnittelivat omistaja, maaseutukeskuksen rakennesuunnittelija ja yksityinenarkkitehti. Suunnittelijat tekivät rakenteelliset muutossuunnitelmat ja omistaja visuaalisenmuutossuunnitelman. Lupien saamisessa ei ollut ongelmia.Omaa työtä tehtiin suunnitteluvaiheessa 52 tuntia. Palkattua suunnittelua ei tehtytuntiveloituksena, vaan urakkatyönä, eikä työtunteja siten kirjattu. Purkutyötä ja muutosrakentamistatehtiin yhteensä omana työnä 1270 tuntia ja palkattua purku- ja muutosrakentamistayht. 1944 tuntia. Sähköasennus tehtiin urakkatyönä. Muutostyön kokonaiskestoaikaoli 26 kk.Rakennustyön teki pääasiassa vain yksi kirvesmies, mutta omistaja oli myös paljonmukana rakentamisessa. Kattoristikot nostettiin käsin paikoilleen, sillä halliin ei olisisaanut mahtumaan nosturia. Mukana ristikkoja kantamassa oli neljä miestä.Suunnittelukustannukset olivat n. 2500 euroa. Runkorakenteet, pintarakenteet, kalusteetja laitteet maksoivat yhteensä 75.181 euroa. Työkustannus oli 28.655 euroa. Investointitukeamuutostöihin saatiin 9.587 euroa. Tuki oli pääasiassa korkotukilainaa.Muutos maksoi kokonaisuudessaan 106.336 euroa oma työ ja konetyö pois lukien. To-Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 53

dellinen kustannus oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin alkuperäinen kustannusarvio,joka oli 63.800 euroa.Omistaja ei pitänyt muutoksen hintaa mitenkään liian suurena. Vastaavan uudisrakennuksenhinta olisi todennäköisesti ollut pienempi, mutta toisaalta rakennuksia ei voiverrata keskenään.3.9.5 Käyttövaihe, edut ja epäkohdat, muuta toiminnastaPihan toimivuus oli onnistunut hyvin, samoin julkisivujen ulkonäkö. Myös sisätilatovat esteettiset ja ulkoisesti onnistuneet. Rakennuksessa esiintyy jonkin verran vetoa,mutta toiminnan luonteen huomioon ottaen se ei haitannut. Taloudellisuuteen tähänmennessä omistaja oli varsin tyytyväinen.Käytössä pysyvät rakenteet eli pilarit haittasivat jonkin verran toimintaa, liikkumatilateivät olleet täysin vapaat. Nykyinen rakenteiden sijoittelu oli tosin tehty niin, ettätoiminnallisuus oli niin hyvä kuin rakennustekniikka salli.Omistaja harkitsi aluksi tehdä rakennukseen soralattian, mutta oli nyt tyytyväinenettei tehnyt, sillä se ei olisi kestänyt pumppukärryn painoa. Kaiken kaikkiaan projektiavoidaan pitää varsin onnistuneena. Jos omistaja aloittaisi uudelleen samanlaisen projektin,niin juuri mitään ei tehtäisi toisin.Konehallin lisäksi tilalla on kunnostettu tallin ja navetan yhteinen 300 m 2 suuruinenerillinen lantala, joka muutettiin varastoksi. Lisäksi muutostyön alla on vanha hevostalliparitaloksi. Tallirakennus oli tehty vuonna 1904 ja siinä oli ollut noin 30 hevosta.Talli oli ennen muutosta täysin laho. Tilat oli tarkoitus valmistuttuaan vuokrata.Muutostyö valmistunee vuonna 2006.3.10 Sienimö3.10.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdatRakennus oli alun perin vanha ratsastustalli 18 hevoselle ja se oli rakennettu vuonna1987. Sen pinta-ala oli yhteensä 432 m 2 . Rakennus ostettiin vieraalta omistajalta. Muutossiitakesienimöksi tehtiin vuonna 1996. Rakennus oli ollut tyhjillään kolme vuotta.Paikalla oli aluksi vain talli ja nykyinen omistaja oli rakentanut tontille myös uudenasuintalon hiljattain.3.10.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiinLiittymä valtatielle siirrettiin tontin rajalle. Tästä ei aiheutunut suurempia ongelmia.Rakennusta ei laajennettu, mutta kaikki muut suunnitellut muutokset toteutettiin.Alkuperäisenä runkojärjestelmänä olivat kantavat seinät. Runkomateriaali oli puu,samoin julkisivumateriaali. Perustukset, alapohja, julkisivut, katto ja runko olivat hyvässäkunnossa. Välipohjat, sisäseinät olivat keskitasoisessa kunnossa. LVIS -tekniikkaa ei ollut alun perin olemassa, vanhat vesiputket osassa rakennusta olivat jäässä.Vanha betonilattia jouduttiin purkamaan viemärin rakentamiseksi.Sienten kasvatustila tehtiin rehuvaraston puolelle. Sienien kasvatushuone (20 m 2 )vuorattiin pelti-styrox seinällä. Se olin irrallinen elementti, joka voitiin sijoittaa hyvinvanhaan rakennukseen. Sienten kasvupaikan olosuhteille oli tarkat vaatimukset. Sienetvaativat syyskesän ilmaston, jolloin suhteellinen kosteus on 95 %. Näin ollen korkeatasoinenilmastointi oli pakko rakennukseen asentaa. Ilmastoa tulee voida vaihdella keinotekoisestimonta kertaa vuorokaudessa. Kosteus pitää olla ilmassa eikä katossa pisaroina.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 54

Sisälämpötila edellisessä käytössä oli reilut 10 astetta ja nykyisessä käytössä 18 astetta.Tilaa lämmitti ennen eläinten lämpö ja sähkö, nyt rakennukseen asennettiin öljylämmitys.Rakennuksessa oli pelkkä lattialämmitys, lämmin ilma nousi lattiasta. Ulkoseinilläoli alkuperäinen 17,5 cm:n eristepaksuus, mutta yläpohjaa eristettiin lisää.Uusia väliseiniä rakennettiin ja ne tehtiin helposti siirrettäviksi ja poistettaviksi, jotenrakennusta voidaan ehkä muuttaa myöhemmin uudelleen.Kantavat väliseinät ja ikkunat rajoittivat vähän tilamuutoksia. Ikkunat poistettiinsienien kasvatushuoneesta, sillä sieni ei tarvitse valoa, vaan sienirihmastot vaativat pimeää.Suuri talliovi muutettiin tavalliseksi oveksi, koska uudessa toiminnassa ei tarvittuisoa ovea.Kuva 51. Sienten kasvatushuoneesta peitettiin kaikki ikkunat, sillä sieni ei tarvitse valoa3.10.3 Edut ja epäkohdat muutostyössäSijainti pihapiirissä ei haitannut lainkaan muutostyön aikana. Rakennuksen koko oli sopivaja rakennus oli alun perin hyväkuntoinen. Pysyvistä rakenteista ei ollut haittaa työnaikana. Muutostyössä oli vähän hankaluuksia liikennejärjestelyissä, kun liittymä valtatiellejouduttiin muuttamaan. Sisään- ja uloskäynnit sekä hygieniatilat haittasivat vähän.Myös muutostyön hintaa pidettiin suhteellisen kalliina.Siitakesienien viljelyyn ja kasvualustojen valmistamiseen ei ole suunniteltu rakennuksia,joten valmiita suunnitelmia ei ollut olemassa.3.10.4 Työn vaiheet ja kustannuksetSuunnittelu tehtiin itse ja se kesti noin 16 tuntia. Samoin purkutyötä tehtiin itse pääasiassaitse. Muutosrakentamista tehtiin itse noin 200 tuntia ja talkootyötä 120 tuntia. Palkattuatyötä ei hankkeessa käytetty. Muutostyö kesti kokonaisuudessaan kolme kuukautta.Muutoksen suunnittelukustannukset olivat 200 euroa, pintarakenteiden kustannukset1200 euroa, kalusteet ja laitteet eli lämmitys 7000 euroa, työkustannus 2200 euroa.Muutoksiin ei saatu mitään tukea. Muutos maksoi kokonaisuudessaan 12 000 euroa.Vastaavan uudisrakennuksen hinnaksi omistaja arvioi noin 130 000 euroksi.Energiankäyttö oli osoittautunut epätaloudelliseksi öljyn hinnan nousun vuoksi.Rakennusluvan saamisessa ei ollut ongelmia. Toiminnan aloittamisesta tehtiin ilmoituskunnalle.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 55

Kuva 52. Sienten kasvatushuone vaati erikoisrakenteiset väliseinäelementit, mutta huonevoidaan sijoittaa melkein mihin rakennukseen tahansa.3.10.5 Käyttövaihe edut ja epäkohdatPihan ja sisätilojen toimivuus oli onnistunut hyvin, samoin kuin lämpötila- ja kosteusolosuhteet,hajuttomuus ja ääneneristävyys. Julkisivujen ulkonäkö, sisätilojen ulkonäkö,viihtyisyys ja esteettisyys olivat onnistuneet keskinkertaisesti. Vetoisuutta esiintyy jonkinverran. Taloudellinen kannattavuus tähän mennessä ja todennäköisesti tulevaisuudessakinoli keskinkertainen.Rakennus oli suunniteltu uuteen käyttöön noin 20 vuodeksi. Liikevaihto oli 13000euroa/vuosi. Nykyinen toiminta työllistää 6-12 kk/v.Jos omistaja tekisi sienimön uudelleen, niin ehkä muuttaisi huoneiden sijaintia jakokoa. Energiatalouden kannattavuutta voisi parantaa muuttamalla lämmitystapaa esimerkiksipellettiin tai muuhun kotimaiseen lämmönlähteeseen.Sienimöitä Suomessa on tällä hetkellä enää 15 -20 kappaletta, vaikka niitä vuosikymmensitten rakennettiin yleisesti vanhoihin maatalousrakennuksiin. Sienet vaatisivatpäätoimisen markkinoijan. Pienyrittäjän on vaikea menestyä, koska on vaikea päästäkeskusliikkeiden piiriin. Siitake säilyy poimittuna vain 2-3 viikkoa, joten markkinakanavattulee olla kunnossa, että kannattavuus säilyy.3.11 Kalanviljelylaitos3.11.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdatCase kohteena oli vanhasta navetasta uudistettu kalanviljelylaitos, jossa kasvatettiinerittäin uhanalaista Lestijoen meritaimenta. Navetta oli rakennettu vuonna 1978 ja senpinta-ala oli noin 260 m 2 yhdessä kerroksessa. Rakennuksen omistama yhteisö hallinnoija hoitaa Lestijoen kalanviljelyä ja tuotantorakennus oli korvauksetta sen käytössä. Kalanviljelylaitostaympäröi vanhan maatilan pihapiiri, jonka päärakennus oli paikanomistajien kesäasuntona. Maanviljely oli tilalta lopetettu toistakymmentä vuotta sitten,jolloin myös navetan käyttö loppui.Alun perin rakennuksessa oli navetta ja rehuvarasto. Lähtökohtana muutokselle oliidea toiminnasta ja tyhjä rakennus haluttiin saada hyötykäyttöön. Muuttaminen todettiinedullisemmaksi kuin uudisrakentaminen.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 56

Kuva 53. Rehutorni, jossa ylävesisäiliö ja kasvatusallas.Kunta oli jo aiemmin lunastanut maatalouskäytöstä poistetut rakennukset haltuunsaja niille oli voimassa kunnan määräämä lainvoimainen purkutuomio. Se oli tosin tehtypuutteellisin tiedoin, sillä rakennuksissa ei ollut todellisuudessa pahoja vaurioita. Nykyisilleomistajille syntyi tilaisuus hankkia paikka yksityisomistukseen ja pihapiirissäsijaitseva tyhjä rakennus haluttiin saada hyötykäyttöön. Samaan aikaan Lestijoelle tarvittiinvälttämättä joen omaa kalakantaa tuottava laitos. Moni asia puolsi navetan kunnostustakalanviljelyyn: sen sijainti oli sopiva ja paikka luonnonkaunis.Kunta siis perui purkutuomion ja antoi luvan toiminnalle. Luvansaannissa ei ollutongelmia. Lestijoen kalastusalueen jäsenet itse suunnittelivat ja toteuttivat muutoksentalkootyönä. Ainoastaan ylävesisäiliön rakentamisen vuoksi muuttuvat rehutornin rakenteetlaski ammattisuunnittelija.3.11.2 Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiinRakennuksen runko oli sahatavaraa ja julkisivut harkkoa sekä lautaa. Perustukset, katto,runko, välipohjat ja sisäseinät olivat hyvässä kunnossa. Alapohja ja julkisivut olivatkeskitasoiset. LVIS -tekniikka ei käytännössä ollut. Rakennus oli ollut tyhjillään maatalouskäytönjälkeen lähes kymmenen vuotta. Lietesäiliö oli yhä täynnä ja muutenkin rakennusoli hyvin likainen, mutta runkorakenteet, katto ja perustukset olivat varsin hyvässäkunnossa. Myös alapohja ja julkisivut olivat käyttökelpoisia.Kuva 54. Rehutornia jouduttiin korottamaan, jotta vesi saatiin pumpattua riittävän ylös.Tämän vuoksi tehtiin uudet puiset kattorakenteetTyötehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 57

Kaikki alkujaan suunnitellut muutokset myös toteutettiin. Täynnä olleen lietesäiliöntyhjennys, purku ja täyttö soralla olivat suurimmat työt. Rehutorniin tuli sekä ylävesi-että kasvatusallas, jotka erotettiin toisistaan välipohjalla. Kummassakin säiliössä onnoin 19 000 litraa vettä. Vesi pumpataan ylävesisäiliöön pumpuilla ja se virtaa putkiapitkin altaisiin. Ylävesisäiliö piti sijoittaa riittävän korkealle, jotta vesi saadaan pumpattuaniin ylös, että virtaus altaisiin on riittävän nopeaa. Rehutornia täytyi korottaa 1,5metriä. LVIS -tekniikan parantaminen uuteen käyttöön eli putkiston rakentaminen vaatisuurimmat muutokset. Laitos oli varustettu varavoimalaitteistolla, sillä kalat eivät säilykovin pitkään hengissä, jos veden virtaus pysähtyy samalla kun sähköpumputkin.Kuva 55. Lantakouruja käytettiin hyväksi vesiputkien sijoittelussaLantakouruihin saatiin sopivasti sijoitettua veden poistoputket. Kourut käsiteltiinbitumieristeellä ja muu lattia pinnoitettiin. Paikalla valmistettiin omana työnä rehutorninlasikuitualtaat, jotka myös lämpöeristettiin. Pienempiä, neljän neliömetrin kokoisia poikasaltaita,jotka oli ostettu käytettynä, kunnostettiin lisää talven aikana tarpeen mukaan.Sisäseinät maalattiin ja ikkunoihin lisättiin kolmas lasi. Rakennukseen tehtiin vesijohtoja puhelinlinja.Kuva 56. Kalankasvatusaltaat sopivat hyvin vanhoihin parsirivistöihin kokonsa puolestaPihalle rakennettiin pyöreä 40 m 2 :n kokoinen lasikuituallas, jota voidaan myöskäyttää sekä lisätilana kasvatukseen että luonnosta pyydettyjen emokalojen säilytykseen.Siinä on jatkuva veden tulo- ja poisvirtaus sekä vedenkorkeussäätimet.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 58

3.11.3 Työn vaiheet ja kustannuksetKaikki purkutyöt ja muutosrakentaminen oli tehty omana työnä ja paikallisin talkoovoimin,tähän joukkoon mahtui myös ammattilaiskirvesmiehiä. Laitoksen rakentamisessaoli työstä maksettu palkkaa vain sähkömiehelle sekä pieni korvaus rakennustyömiehillerehutornin nostosta. Muuttaminen oli huomattavasti vastaavaa uudisrakennustahalvempi ratkaisu. Muutoksiin vaaditut kustannukset olivat 24 800 euroa, joka saatiinvaltiolta investointitukena. Rakennuskustannuksissa valtiolta säästyi arviolta n. 500 000euroa verrattuna siihen, että olisi rakennettu kokonaan uusi vastaavankokoinen laitos.Kalanviljelylaitoksen rakentaminen aloitettiin elokuussa 1993. Kiireisin rakentamisvaihekesti vain 2,5 kuukautta ja jo lokakuussa pumput saatiin käyttöön. Ennen rakentamistapiti hakea kalanviljelytoiminnassa tarvittavat sijoituspaikka, hoitovastuuta javalvontaa koskevat luvat.Suunnittelu tehtiin omana työnä, tunteja ei laskettu. Palkattua suunnittelua oli 4tuntia ja talkoosuunnittelua noin 100 tuntia. Purkutyötä tehtiin noin 100 tuntia omaatyötä ja talkoota noin 250 tuntia. Palkattua muutosrakentamista oli 150 tuntia, ja talkoorakentamistayli 3000 tuntia.3.11.4 Käyttövaihe edut ja epäkohdatValtio oli käytännössä laitoksen ainoa asiakas. Rakennus oli suunniteltu nykyistä käyttötarkoitustavarten toistaiseksi. Nykyisin liikevaihto oli 20–25 000 euroa vuodessa. Tulossaolevia muutoksia ei ollut tiedossa, mutta jos kuitenkin toimintaa laajennettaisiinpaljon, niin pitäisi rakentaa lisää tiloja ja hankkia mm. tehokkaampia pumppuja altaidenvesityksen turvaamiseksi sekä kasvatusaltaita eri-ikäisiä poikasia varten. Tähän tarvittaisiinpaljon varoja ja toimintaan lisää työvoimaa. Potentiaalisia markkinoitakaan eikuitenkaan ollut näköpiirissä. Korjauksen yhteydessä tehty tilakartoitus näyttää nyt sopivalta,mutta jonkin verran lisätilaa olisi kyllä käytettävissä, jos tarvetta ilmenisi.Kalojen ruokinta tapahtui automaateilla. Joku henkilö kävi paikalla laitoksella vähintäänkerran päivässä tarkistamassa tekniikan toimivuuden ja kalojen olosuhteet. Talvioli kylmyyden vuoksi riskialtista aikaa, toisaalta kalat kuluttivat vähän ja tulivat toimeenmm. vähemmällä hapella. Talvella puhalletiin sisäilmaa pienellä paineella rehutorninylävesisäiliöön, jotta sykleittäin aleneva vesipinta ei imisi eristeiden läpi sisäänkylmää ja jäätymisriskin aiheuttavaa ulkoilmaa. Altaan päällä oli noin 100 mm paksuinenkerros styroxia. Ylhäällä oli kävelykorkea huoltotila, josta voitiin valvoa vaihtelevaavedenpinnan korkeutta. Pinnassa oleva vahti valvoi veden korkeutta ja antoi hälytyksen,jos jokin ei ollut kunnossa.Sulana pysyäkseen veden oli oltava yli +0,2 asteista, mikä riitti kaloille talvella.Myös sisälämpötilan oli oltava vähintään nollan yläpuolella, jotta altaisiin joesta johdettu0,2 asteinen vesi ei jäädy. Altaissa virtaava vesi ”lämmittää” myös sisäilman talviaikananollan yläpuolelle. Jos ulkolämpötila laskee alle 20 pakkasasteen, käytetään arimmissakohteissa muutamaa lämpöpuhallinta sulana pysymisen varmistamiseksi.Navetan ulkoseinustoilla oli puolen metrin korkuinen ja alhaalta metrin paksuinenturve-eristys, joka esti kylmän ilman johtumisen sisään talvella. Ratkaisu oli toiminuthyvin tässä käytössä alusta asti, sillä se oli luonnonmukainen, hengittävä, helppo toteuttaa,edullinen ja tarkoituksenmukainen. Turve tosin hieman valui alaspäin seinällä auringonvaikutuksesta, joten ratkaisu oli toiminut paremmin rakennuksen varjoisemmallasivulla. Turve-eristys oli talvella myös jonkin verran altis tuulelle. Turveseinälle ei kuitenkaanollut tarvinnut tehdä koko käyttöaikana vielä juurikaan kunnostusta, eikä turpeennostaminen ja lisääminen olisi tarpeen vaatiessa hankalaa.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 59

Kuva 57. Seinille oli nostettu turvekerros, joka toimi hyvin lämmöneristeenäSisätilojen toimivuus oli onnistunut hyvin. Vanhat tilat vaativat käytössä enemmänkuin uudisrakennus, siisteys oli tärkeää viihtyisyyden kannalta. Talvella sisätiloissa olihieman kosteaa rakennuksessa tapahtuvan toiminnan ja ilmastoinnin takia, mutta rakenteissaei ollut ainakaan toistaiseksi ilmennyt kosteusvaurioita. Hygieniatiloja rakennukseenei tarvinnut tehdä, sillä työntekijät eivät oleskelleet rakennuksessa pitkiä aikoja.Projektia voitiin pitää kokonaisuutena erinomaisen onnistuneena: purku-uhan allaollut vanha likainen navetta saatiin järkevään tuotantoon ja samalla voitiin olla mukanatalkoissa erittäin uhanalaisen Lestijoen meritaimenen pelastamiseksi. Laitos sopi kokonsapuolesta tukemaan taimenen luonnollista tuottoa joessa ja oli vastannut odotuksia.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 60

4 Yhteenveto kaikista maatalousrakennuksistaEdellä esitettyjen esimerkkien ja kyselyn tulosten mukaan vanhojen rakennusten muutostyötolivat pääsääntöisesti onnistuneet hyvin. Suurempia ongelmia ei itse muutostöissäollut, kukaan ei ollut esimerkiksi keskeyttänyt muutosta. Yllätyksiä kuitenkin oli tullutja jotkut olivat sitä mieltä, että muutos oli kalliimpi kuin uudisrakennus olisi ollut.Toisaalta osa oli tehnyt tietoisesti tämän kalliimman valinnan tavoitellakseen esimerkiksirakennuksen erilaista henkeä.Lähes kaikilla muutostyön tekijöillä purkutöiden määrä ja vaikeus oli yllättänyt.Vanhoissa navetoissa olleet ruokintapöydät olivat olleet yllättävän lujaa tekoa ja niitäoli jouduttu piikkaamaan pala palalta. Myös yläpohjien purkutyöt olivat olleet pölyisiäja hikisiä hommia.Vanha rakennus oli monille niissä harjoitetuille elinkeinoille ehdoton etu toiminnalle.Ilman vanhan rakennuksen omaleimaisuutta elinkeinoilla arveltiin olevan huonommatlähtökohdat. Osa elinkeinonharjoittajista piti tärkeänä, että oman pihan pystyisierottamaan harjoitettavasti elinkeinotoiminnasta. Yksityisyyttä toivottiin puolin jos toisin.Valtaosa muutostyön tekijöistä olivat erittäin tyytyväisiä uudistettujen tilojen toimivuuteen.Tosin moni oli muutostöihin lähtenyt täysin vanhan rakennuksen ehdoilla,joten pienet, toimintaa haittaavat tekijät eivät tuntuneet ongelmilta.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 61

Liite 1. KyselylomakeLiite 1 (1/4)A. RAKENNUKSEN YLEISTIEDOT JA ALKUPERÄINEN KÄYTTÖVastaajan yhteystiedot:Nimi:Osoite:Sähköposti:Puh:Suostun siihen, että kysymyksiä täydennetään tarvittaessa puhelimitse Kyllä, EiSuostun siihen, että kohteesta tehdään tarkempi selvitys. Tällöin tutkija käy paikalla jatekee noin tunnin mittaisen haastattelun, arvioi kohdetta silmämääräisesti ja ottaa valokuvia.Näitä tietoja käytetään hankkeen loppuraportissa. Kyllä, Ei1. Nykyinen käyttö ja kyseisessä käytössä oleva pinta-alaVoitte tarkentaa käyttötarkoitusta jäljessä olevalle viivalle (esim. mitä rakennuksessa valmistetaan tai mitä toimintaasiinä tapahtuu). Jos rakennus kuuluu useampaan edellisistä ryhmistä, niin merkitkää pinta-alat eriteltyinä eri käyttötarkoituksiin.Alleviivatkaa lisäksi käyttötarkoitukset, joita harkittiin tai suunniteltiin vaihtoehtoisesti.Juhlatilat /tanssipaikat __________m 2Asuintilat __________m 2Kulttuuritilat __________m 2Työtilat __________m 2Pienteollisuuslaitokset __________m 2Konehallit __________m 2Matkailurakennukset __________m 2Ravintolat __________m 2Muu, mikä? __________m 2Käyttämättä/tyhjillään __________m 22. Alkuperäinen rakentamisvuosi v.3. Alkuperäisen rakennuksen pinta-ala kerroksittainKellari_______________m 21.krs________________m 22.krs________________m 23.krs________________m 24. Rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitusNavetta RehuvarastoTalli KanalaSikala Muu, mikä?5. Oliko rakennus maatalouskäytössä ollessaanNykyisellä omistajallaLähisukulaisen omistuksessaJonkun muun omistuksessa6. Alkuperäinen runkojärjestelmäKantavat seinät Muu, mikä?KehärakennePilari-palkkiPilari-laatta En tiedä7. Kunto ennen muutostahyväPerustuksetAlapohjaJulkisivutKattoRunkoVälipohjatSisäseinätLvis*-tekn.*(lämpö, vesi, ilma, sähkö)keskitasoinenhuono8. Onko rakennus ollut tyhjillään maatalouskäytönjälkeen?Ei Kyllä, kauanko?9. Alkuperäinen runkomateriaaliPaikalla valettu betoniBetonielementtiTeräsTiiliHarkkoPuu-sahatavaraHirsiMuu, mikä?10. Alkuperäinen julkisivumateriaaliBetoniTiiliPuuPeltiMuu, mikä?11. Muutoksen ajankohta v.12. Mikä oli lähtökohtana vanhan rakennuksenmuuttamiselle?Rakennus oli ollut jo ennestään tyhjillään ja se haluttiinsaada johonkin hyötykäyttöönLähtökohtana oli idea toiminnasta, jolle saatiin tilattyhjästä maatalousrakennuksestaLähtökohtana oli idea rakennuksessa tapahtuvastatoiminnasta, ja maatalouskäyttö lopetettiinRakennuksen maatalouskäyttö todettiin kannattamattomaksija piti löytää joku tuottavampi/sopivampikäyttötarkoitusMuu, mikä?

13. Jos nykyisen toiminnan vaihtoehtona oli muukäyttötarkoitus, niin miksi päädyttiin juuri tähänkäyttötarkoitukseen?Toinen käyttötarkoitus todettiin kannattamattomaksiitsessään, miksi?Toinen käyttötarkoitus todettiin kannattamattomaksivanhan rakennuksen ominaisuuksienvuoksi, miksi ?Muu syy, mikä?Ei suunniteltu muita käyttötarkoituksiaLiite 1 (2/4)14. Jos vaihtoehtona oli uudisrakentaminen nykyistätoimintaa varten, niin miksi päädyttiin vanhanrakennuksen muuttamiseenMuuttaminen todettiin uudisrakentamista edullisemmaksivaihtoehdoksiMuutettu rakennus todettiin ”erilaiseksi” persoonalliseksiympäristöksi ja siten uudisrakennustaparemmaksiRakennuksen muuttamista pidettiin ekologisestikestävänä ratkaisunaMuutettu rakennus todettiin uudisrakentamistaparemmaksi muista syistä, mistä?Vanha rakennus piti säilyttää rakennuskulttuurillisistasyistä (suojelu)Uudisrakentamista ei lainkaan harkittu15. Mikä oli ratkaisevin syy vanhan rakennuksen muuttamiseen?B. MUUTOSVAIHE16 Kuka/ketkä suunnittelivat muutoksen?17. Oliko rakennusluvan saannissa ongelmia? Jos oli niin mitä?18. Muut käyttötarkoituksen muutoksessa tarvitut luvat19. Laskettiinko rakennuksen koko elinkaaren aikaisia kustannuksia suunnitteluvaiheessa ja verrattiinko niitäuudisrakentamiseen tai muuhun käyttötarkoitukseen? Kyllä Ei20. Työn vaiheet ja niihin kulunut työtuntimääräTyö Oma työ (tuntia) Palkattu (tuntia) Talkootyö (tuntia)SuunnitteluPurkutyöMuutosrakentaminen21. Muutostyön kokonaiskestoaika _________kk22. Mitä epäkohtia vanhassa rakennuksessa oli muutostyön kannalta?Epäkohdat haittasivateihyvinlainkaan vähän paljon paljonSijainti pihapiirissäHankalat liikennejärjestelytSopimaton kokoRakennuksen huono kuntoPysyvät rakenteetSisään- ja uloskäynnitHygieniatilojen sijoitusEnergiankäytön epätaloudellisuusLvist*-tekniikan sijoitusSuhteellisen kallis hinta (verrattunaesim. uudisrakentamiseen)Muu syy, mikä? ?*(lämpö, vesi, ilma, sähkö, tietoliikenne)Tarkentakaa epäkohtia:

23. Tehtiinkö pihan liikennejärjestelyissä muutoksia?Ei Kyllä, mitä?24. Laajennettiinko rakennusta Ei Kyllä25. Mitä rakennusosia muutettiin, lisättiin, poistettiintai vahvistettiin?PerustuksiaAlapohjaaVälipohjiaYläpohjaaKevyitä väliseiniäMitä tällöin tehtiin?Kantavia ulkoseiniäKantavia väliseiniäPilareitaMuu, mitä?Liite 1 (3/4)31. Tehtiinkö lvist (lämpö, vesi, ilmastointi, tietoliikenne)-tekniikanputkivetoihin ym. muutoksia?Mitä? Miten muut rakenteet vaikuttivat niihin?32. Suunniteltiinko muutoksia, joita ei toteutettu,mitä?Miksi (voitte tarkentaa)?Liian kallistaLainsäädännölliset syyt26. Mitkä rakennusosat rajoittivat tilamuutoksiaPilaritPalkitKantavat väliseinätKantavat ulkoseinätKevyet väliseinätPintamateriaalitIkkunatOvetLvis-tekniikkaMuu, mikä/mitkä?Tarkentakaa, millä tavalla ja miten asia ratkaistiin?27. Miten rakennuksen ulkonäkö muuttui?Ikkunoita muutettiin/lisättiin/poistettiinSisäänkäyntejä muutettiin/lisättiin/poistettiinJulkisivumateriaaleja/-pintoja muutettiinKattoa muutettiin/kunnostettiinSisämateriaaleja/-pintoja muutettiinMuuMitä tällöin tehtiin?Rakenteelliset syytMuu syy, mikä?33. Varauduttiinko rakennuksen muuttamiseen tulevaisuudessauudelleen? Miten?Runkorakenteet mitoitettiin nykyistä suuremmillekuormilleVäliseinät tehtiin helposti siirrettäviksi ja poistettaviksiKantavat pystyrakenteet sijoitettiin muutosmahdollisuuttasilmällä pitäenJännevälin mitoitusVielä toistaiseksi tyhjilleen jääviä tiloja kunnostettiinetukäteenLvist (lämpö, vesi, ilma, sähkö, tietoliikenne)-tekniikoiden muuttamiseen /uusimiseen varauduttiin,miten?Varauduttiin laajentamaan, miten?28. SisälämpötilaEdellisessä käytössä °CNykyisessä käytössä °C29. Lämmitystapa ennenÖljySähköPuuHiiliMuu, mikä?30. Mitä muutoksia tehtiin?Lämmitystapaa muutettiin, mikä nyt?Lämmöneristyksiä muutettiin/lisättiinKosteudeneristyksiä muutettiin/lisättiinÄäneneristystä muutettiin/lisättiinMuu, miten?34. Muutoksiin vaaditut kustannuksetSuunnittelueuroaPerustukseteuroaRunkorakenteeteuroaPintarakenteeteuroaKalusteet ja laitteeteuroaTyökustannuseuroa35. Investointi yms. tuen saanti muutostyöhöneuroa36. Paljonko muutos maksoi kokonaisuudessaan?euroa37. Mahdollisen vaihtoehtoisen uudisrakentamisenhinta-arvioeuroa

C. NYKYINEN KÄYTTÖVAIHE38. Kuinka pitkäksi ajaksi rakennus on suunniteltuuutta käyttötarkoitusta varten39. Rakennuksessa tapahtuvan toiminnan liikevaihtoeuroa/vuosiLiite 1 (4/4)40. Rakennuksen nykyisen toiminnan työllistävyys(henkilötyökuukausina vuodessa)yhteensäAlle 1 kk/v1 - 6 kk/v6 - 12 kk/vYli 12 kk/v, paljonko?41. Mitä epäkohtia muutetussa rakennuksessa on ilmennyt käytössä. Voitte tarkentaa syytä?Sijainti pihapiirissäHankalat liikennejärjestelyt pihallaSopimaton kokoRakennuksen huono kuntoMaiseman muuttuminenPysyvät rakenteet haittaavat käyttöäSisään- ja uloskäynnit hankalissa paikoissaHygieniatilojen sijoitus epäkäytännöllinenEnergiankäytön epätaloudellisuusYleinen epäviihtyisyysMuu syy, mikä?42. Miten mielestänne seuraavat asiat ovat onnistuneet muutetussa rakennuksessa verrattunakuviteltuun vastaavaan käyttöön rakennettuun uudisrakennukseen?Pihan toimivuusSisätilojen toimivuusJulkisivujen ulkonäköSisätilojen ulkonäkö, viihtyisyys, esteettisyysLämpötilaolosuhteetKosteusolosuhteetHajuttomuusÄäneneristävyysVetoisuuden puuttuminenTaloudellinen kannattavuus tähän mennessäTaloudellinen kannattavuus tulevaisuudessaErittäinhyvinHyvinKeskinkertaisestiHuonostiErittäinhuonosti43. Muita käyttöaikana esiin tulleita hyviä puolia on muutetussa rakennuksessa (verrattunavastaavaan kuviteltuun uudisrakennukseen)Entä muita vastaavia huonoja puolia?44. Mitä tekisitte rakennusprosessissa nyt toisin, jos aloittaisitte uudelleen (mitoitus, rakenteet,tilojen jakaminen…)?45. Arvioikaa, mitä syitä on rakennuksessa tapahtuvan toiminnan kannattavuuteen/kannattamattomuuteen46. Suunnitellut toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi/säilyttämiseksi47. Muita muutosprosessin herättämiä ajatuksia