Maahanmuuttostrategiaa tukevan selvitystyön ... - ELY-keskus

Kansainvälinen Itä-SuomiItä-Suomen maahanmuuttopoliittisenstrategian laadintaa tukeva selvitystyöLoppuraportti 16.2.2012Sari Pitkänen, Sosiaalikehitys OyKari Huotari ja Sinikka Törmä, Referenssi OyRobert Arnkil, Arnkil Dialogues1

SISÄLLYSLUETTELO1 Johdanto ...................................................................................................................................... 32 Itä-Suomen väestörakenne ........................................................................................................ 42.1 Ulkomaalaisen väestön määrä ........................................................................................... 42.2 Väestömuutokset ............................................................................................................... 52.3 Väestön muuttoliike .......................................................................................................... 83 Työ- ja elinkeinopolitiikka ...................................................................................................... 143.1 Työllisyystilanne ja työvoiman tarpeen muutokset......................................................... 153.2 Elinkeinorakenne ja toimialakohtaiset ennusteet ............................................................ 163.3 Eläköityminen eri toimialoilla ........................................................................................ 183.4 Yritysten kiinnostus ja mahdollisuudet kansainväliseen rekrytointiin ............................ 203.5 Kuntien työvoiman tarpeet ja varautuminen muuttuvaan työmarkkinatilanteeseen ....... 223.6 Koulutusrakenne ............................................................................................................. 264 Yhteiskuntapolitiikka .............................................................................................................. 294.1 Maahanmuuttajat palveluiden käyttäjinä ........................................................................ 294.2 Kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut lakisääteiset palvelut ja suunnitelmat ................ 304.2.1 Alkuvaiheen ohjaus- ja opastuspalvelut ja paikallistason yhteistyö ................. 304.2.2 Kotouttamisohjelmat, alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat ................. 335 Kansainvälistyvä kansalaisyhteiskunta ................................................................................. 385.1 Yhdenvertaisuus .............................................................................................................. 385.2 Monimuotoisuus ja suvaitsevaisuus ................................................................................ 406 Itä-Suomen maahanmuuttotyö – SWOT-analyysi ................................................................ 417 Työpajoissa ja kyselyssä esille tulleet strategian linjaukset ................................................. 447.1 Ehdottuja arvoja .............................................................................................................. 447.2 Ehdotettuja painopistealueita .......................................................................................... 458 Loppusanat ............................................................................................................................... 479 Lähteet....................................................................................................................................... 492

1 JohdantoSosiaalikehitys Oy on toteuttanut yhteistyössä Referenssi Oy:n ja Arnkil Dialoguesin kanssa Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadintaa tukevan selvitystyön. Käsillä oleva julkaisu onselvitystyön loppuraportti. Selvitystyö on toteutettu Pohjois-Savon ELY-keskuksen oman tuotannonhankkeena toteutettavan Maahanmuuttajien Osaaminen käyttöön (MOK) ESR -hankkeen toimeksiannosta.Selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissamm. osaavan ulkomaisen työvoiman tarvetta ja käyttöä, kuntien maahanmuuttajaväestön työllistymistä,maahanmuuttajien huomioimista kuntien elinkeinopolitiikassa, kuntien kotouttamisohjelmientilaa ja kuntien halukkuutta ottaa vastaan humanitaarisin syin maahan tulleita sekä muita maahanmuuttopolitiikkaanliittyviä seikkoja. Selvitystyön yhteydessä järjestetyn työpajatyöskentelyn, seminaarin javiestinnän avulla tuetaan alueen kuntia, TE-toimistoja, ELY-keskuksia, oppilaitoksia, kolmatta sektoriaja muita maahanmuuttopolitiikan toimijoita Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadinnassa.Selvitystyön toteuttaminenSelvitystyötä varten on toteutettu syksyllä 2011 kolme työpajaa, jotka järjestettiin Etelä-Savossa, Pohjois-Savossaja Pohjois-Karjalassa. Työpajoihin osallistui edustajia julkiselta sektorilta, kolmanneltasektorilta ja elinkeinoelämästä (ks. liite osallistujalistat). Etelä-Savon työpaja järjestettiin 28.9.2011Mikkelissä, Pohjois-Karjalan työpaja 29.9.2011 Joensuussa ja Pohjois-Savon työpaja Kuopiossa7.10.2011. Maakunnallisiin työpajoihin osallistui yhteensä noin 110 henkilöä (ks. liite 1 osallistujalista).Selvitystyön lopuksi on järjestetty 16.2.2012 loppuseminaari, jossa on jaettu käsillä oleva raporttisekä määritelty yhdessä konkreettisia toimenpidelinjauksia tulevaa strategiaa varten.Selvitystyössä on huomioitu vuoden 2011 syksyllä tehty kotoutumislain uudistus, jossa korostetaankuntien ja työhallinnon sekä muiden maahanmuuton kannalta keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä.Selvityksessä on kartoitettu kuntien näkemyksiä niiden edustajille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyssäon selvitetty kuntien palveluiden ja suunnitelmien tilannetta sekä pyydetty kertomaan näkemyksiäja odotuksia strategiassa huomioitavista asioista. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian valmisteluatukeva kuntakysely lähetettiin kuntien sosiaalijohtajille ja kunnanjohtajille niissä kunnissa, joissa sosiaali-ja terveyspalvelut järjestetään kuntayhtymän tai liikelaitoksen kautta. Tavoitteena oli saada kyselyynyksi vastaus kuntaa kohden. Kyselyyn saatiin vastauksia 36/52 kunnasta eli 69 % kunnista vastasi.(ks. liite 2 taustatietoja) Kyselyyn kokonaisvastausprosenttia laski Pohjois-Karjalan keskimääräistäalhaisempi vastausprosentti. Pohjois-Savon ELY-keskus on koonnut tästä selvitystyöstä erillisesti,mutta siinä nousseiden tarpeiden pohjalta mikro- ja pk-yritysten näkemyksiä. Pohjois-Savon ELYkeskuksenja alueen yrittäjäjärjestöjen yhteistyönä laaditussa selvityksessä on kartoitettu alueen yritystenhalukkuutta palkata ulkomaalaista työvoimaa. 1Selvityksen aluksi esitellään taustatietoja Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan väestöön,sen muutoksiin ja sitä koskeviin ennusteisiin liittyvistä asioista. Tämän jälkeen käydään läpi selvitystyöntuloksia esille tulleiden kärkiteemojen kautta. Nämä teemat ovat työ- ja elinkeinopolitiikka, yhteiskuntapolitiikkaja kansalaisyhteiskunta. Selvityksessä esitellään näihin teemoihin liittyviä tilastojasekä työpajoissa ja kuntakyselyssä esille tulleita asioita. Raportin loppuosa koostuu strategiaosuudesta,jossa esitellään SWOT Itä-Suomen maahanmuuttotyöstä ja ehdotuksia strategisiksi linjauksiksi.1 http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2012/Sivut/Ulkomaalainentyovoimakiinnostaaitasuomalaisiapk-yrityksia.aspx3

2 Itä-Suomen väestörakenne2.1 Ulkomaalaisen väestön määräVäestön maahanmuuttajataustaisuutta voidaan tarkastella suuntaa-antavasti henkilöiden kansalaisuuden,kielen ja syntymävaltion mukaan. Näillä mittareilla saadaan erilaista tietoa Suomessa asuvienulkomaalaisten määrästä. Ulkomailla syntyneet eivät ole yksiselitteisesti ulkomaalaisia, sillä he voivatolla Suomen kansalaisia ja/tai puhua suomen kieltä. Vieraskielisyyden käyttämistä ulkomaalaistenmäärästä kertovana mittarina vaikeuttaa se, ettei kaikkien ulkomailta tulleiden kieliä ei voida määritellä.Luotettavimpana lukuna pidetään laskemaa siitä, kuinka monta ulkomailla syntynyttä ja äidinkielenäänmuuta kuin suomea puhuvia henkilöitä on 2 . Koska yhtä ulkomaalaisten määrästä kertomaa mittariaei ole käytössä, tässä selvityksessä esitellään ulkomailla syntymisen, kansalaisuuden ja kielen mukaisettilastot. (ks. taulukko 1)Itä-Suomessa asui vuonna 2010 yhteensä noin 569 000 asukasta. Heistä noin 248 000 asui Pohjois-Savossa, 166 000 Pohjois-Karjalassa ja 155 000 Etelä-Savossa. Ulkomailla syntyneiden asukkaidenosuus on kasvanut Itä-Suomessa 2000-luvulla. Itä-Suomessa on kuitenkin valtakunnalliseen keskiarvoonverrattuna vähemmän ulkomailla syntyneitä asukkaita. Suomessa oli vuonna 2010 ulkomaillasyntyneitä noin 244 000 henkilöä eli 4,6 % väestöstä. Pohjois-Karjalassa oli ulkomailla syntyneitä2,7 % väestöstä, Etelä-Savossa 2,2 % ja Pohjois-Savossa 1,9 % väestöstä.Ulkomaan kansalaisten osuus on Itä-Suomessa muuta maata alhaisempi. Ulkomaan kansalaistenosuus ei ole kasvanut merkittävästi Itä-Suomessa 2000-luvulla. Eurooppalaisten osuus ulkomaankansalaisista on pysynyt suhteellisen ennallaan Pohjois-Savossa, kun etenkin Pohjois-Karjalassa, mutta myös Etelä-Savossa ovat Afrikan ja Aasian kansalaisten osuudet ulkomaankansalaisista kasvaneet. Ulkomaan kansalaisten osuus oli vuonna 2000 Manner-Suomessa keskimäärin1,7 % väestöstä, kun vuonna 2010 se oli 3,1 %. Vuonna 2010 ulkomaan kansalaisia oli Pohjois-Karjalassa 1,8 % väestöstä, Etelä-Savossa 1,5 % ja Pohjois-Savossa 1,2 % väestöstä.Itä-Suomessa on eniten venäjänkielisiä asukkaita. Pohjois- ja Etelä-Savossa asuu enemmän vironkielisiäja arabiankielisiä asukkaita kuin Pohjois-Karjalassa, jossa on muita maakuntiaenemmän somalinkielisiä asukkaita. Yleisimpiä vieraskielisiä ovat Etelä-Savossa venäjänkieliset(noin 1270), vironkieliset (noin 340), arabiankieliset (noin 170) ja saksankieliset (noin 130). Pohjois-Savossa vieraskielisissä on eniten venäjänkielisiä (noin 1400), vironkielisiä (noin 450), arabiankielisiä(noin 370) ja englanninkielisiä (noin 260) asukkaita. Myös Pohjois-Karjalassa on eniten venäjänkielisiä(noin 2300), somalinkielisiä (noin 300), vironkielisiä (noin 170) ja saksankielisiä (noin 130) asukkaita.Taulukko 1: Itä-Suomen väestö vuonna 2010Väestö yhteensäUlkomailla VieraskielisetsyntyneetEtelä-Savo 154 668 3 383 3 053 2 352Pohjois-Savo 247 943 4 823 4 073 3 099Pohjois-Karjala 165 866 4 455 3 953 2 987Yhteensä 568 477 12 661 11 079 8 438Ulkomaankansalaiset2 Mm. Markus Rapo (2011), www.stat.fi/artikkelit/2011/asrt_2011-02-12-003.html?s=04

Kuviossa 1 esitetään Itä-Suomen maakuntien kartassa vieraskielinen väestö kunnittain. Kuviossa näkyvätmaakunnat eri värisävyisinä: punainen kuvaa Etelä-Savon, sininen Pohjois-Karjalan ja vihreäPohjois-Savon aluetta. Mitä tummempisävyinen alue on, sitä enemmän kunnassa asuu vieraskielisiähenkilöitä.Kuvio 1: Vieraskielinen väestö Itä-Suomen kunnissa vuonna 2010 (lähde: Tilastokeskus väestötilasto 2010).2.2 VäestömuutoksetItä-Suomen alueen asukkaiden määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Vieraskielisten määrä on Itä-Suomessa lisääntynyt etenkin työikäisten ikäluokassa. Vähiten on kasvanut vieraskielisten vanhustenmäärä. Suomenkielisten joukossa taas on vähentynyt etenkin työikäisten aikuisten määräja ikääntyvien määrä on kasvanut (ks. kuvio 2). Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalanmaakunnissa asui vuonna 2000 noin 591 000 asukasta. Asukkaiden määrä laski noin 22 000 henkilöllävuoteen 2010 mennessä. Vuosina 2000–2010 Itä-Suomen vieraskielisessä väestössä on kasvanut etenkintyöikäisten 20–60-vuotiaiden ikäluokkiin kuuluvien osuus. Kasvua on ollut vähiten vanhimmassayli 70-vuotiaiden ikäluokassa. Suomenkielisten eli äidinkieleltään Suomen virallisten kielten (suomi,ruotsi ja saame) puhujien määrä on kasvanut selvästi yli 55-vuotiaiden ikäluokassa, kun eniten laskuasuomenkielisissä on 30–50-vuotiaiden työikäisten aikuisten ikäluokassa.5

250002250020000175001500012500100007500500025000Suomenkielinen väestö Itä-Suomessa ikäryhmittäin vuonna 20100 - 4 5 - 9 10 - 14 15 - 19 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 -Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala500450400350300250200150100500Vieraskielinen väestö Itä-Suomessa ikäryhmittäin vuuonna 20100 - 4 5 - 9 10 - 14 15 - 19 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 -Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-KarjalaKuvio 2: Suomenkielinen ja vieraskielinen väestö Itä-Suomessa iän mukaan 2000–2010 (lähde: Tilastokeskusväestötilasto 2010)Itä-Suomen maakuntien väestömäärän ennakoidaan vähenevän jokaisella Itä-Suomen alueella janiistä voimakkaimmin Etelä-Savossa. Väestö vähenee muuttoliikkeestä huolimatta, sillä kuolleisuuson Itä-Suomessa syntyvyyttä suurempi. Itä-Suomen maakuntien väestö väheni osakuntaliitoksethuomioivalla laskennalla Etelä-Savossa vuosien 2009–2010 välisenä aikana 0,6 % sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella 0,1 %. Tilastokeskuksen tekemien väestömäärää koskevien ennusteidenmukaan Etelä-Savon väkiluvun ennustetaan edelleen vähenevän vuoteen 2040 mennessä noin13 000 henkilöllä sekä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa noin 7 000 henkilöllä. Iäkkään väestönmäärä lisääntyy Itä-Suomen maakunnissa huomattavasti etenkin vuoden 2020 jälkeen. Tilastokeskuksenennakointitietojen mukaan Etelä-Savossa yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa vuoden 2010 noinkymmenesosasta vuonna 2030 noin viidesosaan ja vuonna 2040 noin neljäsosaan väestöstä. Pohjois-6

Savossa ja Pohjois-Karjalassa on vuoteen 2020 asti noin kymmenesosa väestöstä yli 75-vuotiaita ja senjälkeen noin viidesosa.Itä-Suomessa kokonaisnettomuuton 3 ennakoidaan muuttuvan positiiviseksi vuonna 2020, jonka jälkeense kasvaa tasaisesti vuoteen 2040 asti. Väestönlisäyksen ennakoidaan kuitenkin olevan etenkin Etelä-Savossa ja muissa Itä-Suomen maakunnissa negatiivinen etenkin 2010–2020 välisenä ajanjaksona jamyös sen jälkeen, sillä luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen ja vähenee koko ajan vuosien myötä.(ks. kuvio 3)Väestömäärän ennakointia tehdään myös omavaraislaskelman avulla. Laskelma ilmaisee, millainentuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä ja siinä otetaan huomioon vain syntyvyyden ja kuolleisuudenvaikutus kunnan väestönkehitykseen. Itä-Suomen omavaraislaskelman mukaan Etelä-Savonväestö vähenisi ilman muuttoliikettä noin 17 300 henkilöllä, Pohjois-Savon noin 6 000 ja Pohjois-Karjalan noin 7 600 henkilöllä vuosien 2010–2040 välisenä ajanjaksona.0Väestöennusteiden tunnusluvut Itä-Suomessa vuosina 2011-2040-500-1000-1500-2000-2500-30002011 2015 2020 2025 2030 2035 2040Luonnollinen väestönlisäysKokonaisnettomuuttoKuvio 3: Väestöennusteita kuvaavat tunnusluvut Itä-Suomessa vuosina 2011–2040 (lähde: Tilastokeskusväestöennuste 2009)Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde kasvaa nopeammin ja paljon korkeammalle kuin Suomessakeskimäärin. Huoltosuhteen kasvu ja väestön ikääntymisen kustannukset näkyvät etenkinEtelä-Savossa. (ks. kuvio 4) Väestöllinen huoltosuhde 4 on tunnusluku, joka ilmoittaa lasten ja vanhustenmäärän 100 työikäistä kohden. Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2010 kansallisellatasolla ja maan keskiarvoa hieman korkeampi Etelä-Savon alueella, jossa suhde on jo vuonna 2015maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Myös muissa Itä-Suomen maakunnissa huoltosuhteen en-3 Luonnollinen väestönlisäys on tunnusluku, joka kertoo syntyneiden enemmyydestä ja se lasketaan elävänä syntyneiden jakuolleiden erotuksena. Kokonaisnettomuutto on väestömäärien muutoksesta kertova tunnusluku, joka lasketaan kuntienvälisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summana. Väestönlisäys on väestömäärän tunnusluku, joka lasketaan luonnollisenväestönlisäyksen ja kokonaisnettomuuton summana.4 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneidenmäärän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään.7

nakoidaan olevan selvästi maan keskiarvoa korkeampi vuodesta 2020 lähtien ja se saavuttaa huippunsamukaan 2035.TEMin aluekehityksen tuottaman alueellisen kehitysarvion mukaan taloudellinen huoltosuhde on korkeinEtelä-Savossa, jossa myös väestön ikääntymisestä koituvan hinnan ennakoidaan olevan korkein.Itä-Suomen muihin maakuntiin verrattuna Pohjois-Savossa ennakoidaan olevan alhaisimmat väestönikääntymisestä koituvat kustannukset asukasta kohden. Jokaisella alueella ikääntymisestä aiheutuvienkustannusten hinta nousee jatkuvasti ja on vuonna 2030 noin 8 500–9 000 euroa asukasta kohden vuodessa.59,954,354,251,6Väestöllisen huoltosuhteen ennuste Itä-Suomen maakunnissa jaManner-Suomessa vuosina 2010-204070,662,863,259,181,671,873,965,391,183,179,469,79810088,4 88,784,7 86,197,484,186,173 74,1 73,42010 2015 2020 2025 2030 2035 2040Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Manner-SuomiKuvio 4: Väestöllinen huoltosuhde Itä-Suomen maakunnissa ja Manner-Suomessa vuosina 2010 –2040 (lähde: Tilastokeskus Väestöennuste 2009)2.3 Väestön muuttoliikeItä-Suomeen muutetaan enemmän ulkomailta, kuin alueelta muutetaan ulkomaille (ks. kuvio 5)Nettomaahanmuutto on maahanmuuttoa kuvaava mittari, joka lasketaan maahanmuuton ja maastamuutonvälisenä erotuksena. Itä-Suomen maakunta on nettomaahanmuutoltaan positiivinen alue, jolloinmaahanmuuttaneita on enemmän kuin maastamuuttaneita. Itä-Suomessa on kasvanut 2000-luvulla nettomaahanmuuttajuuseniten Pohjois-Karjalan alueella, toiseksi eniten Pohjois-Savossa ja pienintä kasvuon ollut Etelä-Savossa. Jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa enemmistö maahanmuuttajista on miehiä.Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuoria aikuisia. Nuorissa ikäluokissamaahanmuutto on yleisempää kuin maastamuutto. Nettomaahanmuuttajuus on suurinta 10–40-vuotiaiden ikäryhmässä ja tyypillisesti voimakkaimmillaan 20–30-vuotiaiden ikäryhmässä.8

7006005004003002001000Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Etelä-Savossa vuosina 2005 20102005 2006 2007 2008 2009 2010Etelä-SavoMaahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto7006005004003002001000Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Savossa 2005 20102005 2006 2007 2008 2009 2010Pohjois-SavoMaahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto7006005004003002001000Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Karjalassa 2005 20102005 2006 2007 2008 2009 2010Pohjois-KarjalaMaahanmuutto Maastamuutto NettomaahanmuuttoKuvio 5: Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Itä-Suomen maakunnissa vuosina2000–2010. (lähde: Tilastokeskus väestötilasto 2010)Suomeen EU-alueen ulkopuolelta tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan 5 pitkäaikaistaoleskelua varten Suomessa. EU-maiden ulkopuolelta tulevat tarvitsevat maahantuloa ja maassa oleskeluavarten myönnettävän oleskeluluvan silloin, kun ulkomaalaisen oleskelu Suomessa kestää ylikolme kuukautta. Oleskelulupaa on haettava myös alle kolmen kuukauden matkaa varten, jos oleske-5 Maahanmuuttovirasto www.migri.fi: Oleskelulupa Suomeen muut kuin EU/ETA-kansalaiset9

lun aikana on tarkoitus tehdä ansiotyötä. Tätä ansiotyön tekemistä varten vaaditaan työntekijän oleskelulupa.Määräaikainen oleskelulupa myönnetään oleskelun luonteen mukaan joko tilapäisenä (B-lupa)tai jatkuvana (A-lupa). Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Jatkuvaan oleskelulupaan voi saadajatkoa enintään neljä vuotta kerrallaan ja tilapäiseen oleskelulupaan enintään vuoden kerrallaan. Ulkomaalainenvoi saada pysyvän oleskeluluvan kun hän on ollut Suomessa neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla.Itä-Suomessa oleskelulupa on saatu huomattavasti useammin työhön ja opiskeluun liittyvin perusteinkuin perhe- ja humanitaarisiin syihin liittyvin perustein (ks. kuvio 6). Seuraavaan kuvioonon yhdistetty havainnollistamisen vuoksi erilaisiin työhön ja opiskeluun liittyviin syihin, perhesyihin jahumanitaarisiin syihin liittyviä luokituksia. Poikkileikkaustilanteesta tehdystä suuntaa-antavasta kuviostailmenee, kuinka Itä-Suomen poliisilaitosten eli Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalanpoliisipiirialueilla myönnettyjen oleskelulupien saamisen perusteena ovat yleisimmin työntekoon japerhesyihin liittyvät asiat. Esimerkiksi vuoden 2010 oli tammi-lokakuun välisenä aikana myönnetty yli700 jatkolupaa työhön tai opiskeluun liittyvien syiden perusteella, kun perhe- ja humanitaaristen syidenperusteella lupia oli myönnetty alle 500 henkilölle.Itä-Suomen alueen poliisilaitosten myönteisetjatkoluvat 1.1.2010-31.7.2011Poliisin myönteiset jatkoluvat / Päätösperuste 1.1.2010-7.11-2011Työhön ja opiskeluunliittyvät perusteetElinkeinonharjoittaminenTyönteko (ei osaratkaisua, osaratkaisua edellyttävä työnteko)Muu työhön liittyvä syy (harjoittelija, tutkija, erityisasiantuntija, urheilu javalmentaminen, Suomessa tutkinnon suorittaneen työnhaku)Opiskelu2182274381Humanitaarisiin ja perhesyihin liittyvätperusteetEntinen Suomen kansalainen, suomalainen syntyperä, paluumuuttajaPerhesyyt (kv. suojelua saaneen lapsi, muun ulkomaalaisen huoltaja, muunulkomaalaisen lapsi, muun ulkomaalaisen puoliso, Suomen kansalaisen …Humanitaariset syyt (pakolaisasema, humanitaarinen suojelu, toissijainensuojelu, yksilöllinen inhimillinen syy, oleskeluluvan epääminen ilmeisen kohtuutonta)Muu syy (muu syy, jatkuva oleskelulupa 4 v., ei esteitä pysyvälle)Poliisin myönteiset jatkoluvat 8.11-2010-31.7.2011 (yht. 1054)273030387Työhön jaopiskeluunliittyvätjatkolupaperusteetTyöntekoOpiskelu183311Suomalainen syntyperä11Humanitaarisiin japerhesyihin liittyvätperusteetPerheside, perheenjäsen (jatkolupa/myönteinen )Suojelun tarveMuu syy27173349Kuvio 6: Itä-Suomen alueen poliisilaitosten myönteiset jatkoluvat (oleskeluluvat) luokiteltuina 6 . (lähde:Maahanmuuttovirasto tilastot elokuu 2010, ks. alaviitteestä peruste luokittelulle)6 Maahanmuuttoviraston luokitteluperusteet muuttuivat marraskuussa 2011, joten kuviossa on käytetty käytössä olleitaluokitusten diaariryhmiä. Uudessa järjestelmässä diaariryhmät poistuivat ja luokitukset muuttuivat. Kuviossa on käytettytarkempaa päätösperustetta, joka voi olla erilainen kuin hakemuksen tullessa laitettu käsittelyperuste.10

Taulukko 2: Itä-Suomen kuntien vastaanottamat humanitaarisin syin maahan tulleet, 1. sijoitus vuosina2000–2010Kunta 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yht.Joensuu 7 21 10 14 15 27 10 33 27 40 52 256Kitee 11 18 29Kontiolahti 13 8 8 23 31 17 27 52 61 17 257Kuopio 68 9 15 50 39 14 50 36 33 40 354Lieksa 1 4 58 104 167Mikkeli 38 2 25 36 32 31 32 33 35 42 36 342Nurmes 17 10 27Pieksämäki 1 1 2Puumala 1 1Savonlinna 16 1 28 29 20 38 32 32 23 219Varkaus 1 1Vain ennen2000-lukuavastaanottaneet*Eivastaanottaneet**Hirvensalmi, Ilomantsi, Juva, Kangasniemi, Kesälahti, Kiuruvesi, Mäntyharju, Pertunmaa,Pielavesi, Rantasalmi, Ristiina, Siilinjärvi, Tuusniemi, ValtimoEnonkoski, Heinävesi, Iisalmi, Ilomantsi, Joroinen, Juankoski,Juuka,Kaavi, Kangasniemi,Karttula, Keitele, Kerimäki,Outokumpu, Lapinlahti, Leppävirta, Liperi, Maaninka,Nilsiä,Polvijärvi, Punkaharju, Rautalampi, Rautavaara, Rääkkylä, Sonkajärvi, Sulkava,Suonenjoki, Tervo, Tohmajärvi, Varpaisjärvi, Vesanto, VieremäLähde: Suomen vastaanottamat pakolaiset. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto. Tilastoja 1/2011.* Hirvensalmi ja Mäntyharju päättivät ottaa pakolaisia vuonna 2011, ** Suonenjoella sijaitsee alaikäisten turvanpaikanhakijoidenperheryhmäkoti, joka on perustettu vuonna 2009Humanitaarisin syin maahan tulleet voidaan jakaa statuksen mukaan kiintiöpakolaisiin, oleskeluluvansaaneisiin turvapaikanhakijoihin ja henkilöihin, joiden kohdalla on kysymys perheenyhdistämisestä.Vuonna 2010 Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa otettiin vastaan humanitaarisinsyin Suomeen tulleita henkilöitä suurimmissa kaupungeissa ja Pohjois- Karjalassa myös joissakin pienemmissäkunnissa. (ks. kuvio 8, kuviosta on jätetty pois alle viiden henkilön osuudet)Itä-Suomeen humanitaarisin syin maahan tulleet statuksen mukaan vuonna 2010Etelä-Savo (yhteensä 59)MikkeliSavonlinnaPohjois-Savo (yhteensä 40)KuopioPohjois-Karjala (yhteensä 191)JoensuuKontiolahtiLieksa56352138383118 1621104154370 50 100 150 200Kiintiöpakolainen Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija PerheenyhdistäminenKuvio 8: Itä-Suomeen humanitaarisin syin maahan tulleet statuksen mukaan vuonna 2010 (lähde: SisäasiainministeriöMaahanmuutto-osasto Tilastoja 1/2011)12

Selvitystyötä varten toteutetussa kuntakyselyssä vastaajilta tiedusteltiin heidän näkemyksiäänpakolaisten vastaanottamisesta. Kuntakyselyyn saatiin vastauksia noin 70 prosentista kunnista, jotenkyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia. Kysymykseen pakolaisten vastaanottamisesta saatiin vastaus8/17 Etelä-Savon kunnasta, 10/21 Pohjois-Savon kunnasta ja 8/14 Pohjois-Karjalan kunnasta.Selvästi yleisimmin, eli viidessä Pohjois-Karjalan kunnista, on otettu vastaan pakolaisia. Etelä-Savossaja Pohjois-Savossa on kummastakin maakunnasta kaksi kuntaa vastaanottanut pakolaisia. Pohjois-Karjalan kunnissa on myös harkittu selvästi muita alueita useammin pakolaisten vastaanottamista.Pakolaisten vastaanottoa suunnitellaan neljässä kyselyyn vastanneista Pohjois-Karjalan kunnista,kahdessa Etelä-Savon ja yhdessä Pohjois-Savon kunnasta.Kuntakyselyn mukaan kunnissa ei ole useinkaan tarkkoja suunnitelmia pakolaisten vastaanottamiseksi.Parhaillaan kunnissa on tekeillä selvitystöitä, joissa kartoitetaan seudun muiden kuntien kanssayhteisiä mahdollisuuksia ottaa pakolaisia. Kahdessa vastauksessa kerrotaan 25 pakolaisen vastaanottamisestavuonna 2011. Yhdessä kunnassa arvioidaan otettavan vuosittain 40-50 henkilöä ja yhdessävastaanotetaan vuosittain 16 alaikäistä ilman huoltajaa oleskeluluvan saanutta lasta/nuorta sekä heidänperheensä, jos he saavat oleskeluluvat. Osassa kunnista on tehty sopimuksia ELY-keskuksen kanssapakolaisten vastaanottamisesta.Kuntakyselyssä tiedusteltiin perusteluita sille, että pakolaisia ei ole vastaanotettu. Perusteluita ovathakijoiden ja halukkuuden vähäisyys, kaupungin tekemä poliittinen linjaus tai poliittisen päätöksenpuute, kunnan syrjäinen sijainti ja pieni koko sekä resurssien vähäisyys. Kuntien johdon ilmapiiri jaasenne eivät ole kovin myönteisiä. Tiukkenevan talouden vaikutus näkyy myös pakolaisten vastaanottamiseensuhtautumisessa. Kunnissa ajatellaan, että niissä on niin paljon ongelmia ja asioita hoidettavanakantaväestön osalta, ettei pakolaisten vastaanottamista suunnitella. Kunnissa arvioidaan, etteipakolaisten sijoittaminen liian pieniin kuntayksiköihin ole tarkoituksenmukaista, koska joka tapauksessasuurin osa heidän tarvitsemistaan erityispalveluista joudutaan hankkimaan kunnan ulkopuolelta.Jos pieneen ja etäällä muista kaupungeista olevaan kuntaan otettaisiin vähän pakolaisia, he olisivatsiellä erityksissä ilman saman kulttuurintaustaisten lähiverkostoa. Pienen kuntakoon todetaan vaikeuttavanpakolaisten vastaanottamista ja rasismin elävän liian pienissä yksiköissä.Kyselyssä tiedusteltiin kuntien edustajilta myös siitä, miten pakolaisten vastaanottamista voitaisiinhelpottaa. Vastausten mukaan pakolaisten vastaanottamista voitaisiin helpottaa mm. asennemuutoksen,valtion panostuksen ja kuntayhteistyön lisäämisen avulla. Kunnissa toivotaan valtion panostavanpakolaisten vastaanottamiseen ja mahdollistavan tämän osoittamalla kunnille riittävästi lisäresursseja.Suomen korkea koulutustaso ja pakolaisten vastaavasti usein heikko koulutustaso muodostavat vaikeanyhtälön, jota ei ole helppo ratkaista. Jos pakolaiset eivät kykene käymään kouluja, oppimaan kieltä jatyöllistymään, vaan jäävät toimeentulotuen varaan, asettaa se pienelle kunnalle suuria haasteita. Pakolaistenvastaanottamista helpottaisi vastausten perusteella se, että pakolaistaustaiset olisivat tarpeeksinuoria kyetäkseen oppimaan kielen ja työllistymään. Kuntien mukaan korkeat ammattitaitovaatimukset,byrokratia ja suomen kielen oppimisongelmat aiheuttavat ongelmia kotoutumisessa. Lisäksi kunnissatulisi vastausten mukaan siirtyä maahanmuuttajatoiminnassa vakiinnutettuun palvelutoimintaanottamalla käyttöön hyväksi todettuja käytänteitä positiivisella ja aktiivisella kehittämisasenteella. Käytännössätämä tarkoittaisi mm. toiminnan johtamista, asiakasneuvontaa, palvelujen kehittämistä, kotouttamistoimienriittävää resursointia ja työllistymisedellytysten parantamista.Asennemuutosta tarvitaan pienissä ja sulkeutuneissa kunnissa, joihin muualta tulleiden ja etenkin maahanmuuttajienon haasteellista sopeutua. Asennemuutokseen tarvitaan kantaväestön ja maahanmuuttajaväestönkohtaamista. Maahanmuuttajille tulisi saada arkielämään liittyvää vuorovaikutusta, joka aut-13

taa heidän kielenoppimistaan ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada työharjoittelu- ja työpaikkoja.Asennemuutosta tarvitaan myös kuntien johdossa, jossa tarvitaan päättäjien informoimista sekäasian nostamista keskusteluun yleisellä tasolla ja kuntien johdon välisissä kokouksissa. Pakolaistenvastaanottamisasia tulisi ottaa esille maakuntaliitossa ja seutuhallituksessa, joissa kunnanjohtajat tapaavattoisiaan ja luovat laajempia strategioita. Lisäksi on tarve saada yksityiset yrittäjät ja kunnan erihallintokunnat mukaan toimintaan.Kuntakyselyn perusteella kaikissa kysymykseen vastanneissa yhdeksässä (9) pakolaisiavastaanottaneissa kunnissa ollaan oltu kohtalaisen tai hyvin tyytyväisiä kotoutumisen onnistumiseen.Kaikki Etelä-Savon kunnat ovat olleet hyvin tyytyväisiä pakolaisten kotoutumiseen. Samoin ovatolleet hyvin tyytyväisiä puolet Pohjois-Savon kunnista ja noin kaksi viidesosaa Pohjois-Karjalankunnista.3 Työ- ja elinkeinopolitiikkaKotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jossa on tavoitteena osallistuatyöelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Maahanmuuttajienkotoutumista tuetaan kotoutumislailla. Uudistetun ja 1.9.2011 voimaan tulleen uudistetun kotoutumislainmukaan kotouttamispalveluita tarjotaan jatkossa kaikille eri perustein Suomeen tulleillemaahanmuuttajille lukuun ottamatta turistiluonteisesti Suomessa oleskelevia henkilöitä.Syksyllä 2011 toteutetussa kolmessa työpajassa nousivat esille keskeisinä teemoina työ- ja elinkeinopolitiikkaan,yhteiskuntapolitiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvät asiat. Keskusteluissa tuotiinesille maahanmuuttajille asetettavien velvollisuuksien lisäksi heidän oikeutensa samoihin asioihin,joita muillekin Suomessa asuville pyritään turvaamaan. Tässä luvussa tarkastellaan näitä kolmea ulottuvuutta.Työ- ja elinkeinopolitiikkaa, yhteiskuntapolitiikkaa ja kansalaisyhteiskunta voidaan mieltääkolmioksi, jonka kaikki kulmat tulee olla tasapainossa. Kolmion kärkenä ja keskeisenä elementtinä ontyö, johon alueen olemassaolo ja hyvinvointi perustuvat. Mielekkääseen elämään liittyy myös palveluidenturvaama sujuva arki ja aktiivinen vapaa-ajan toiminta. (ks. kuvio 9)Työ- ja elinkeinopolitiikka: kaikki maahanmuuttajatovat työvoimaa, jolla on oikeus työhönYhteiskuntapolitiikka: kaikki maahanmuuttajatovat kuntalaisia, joillaon oikeus sujuvaan arkeenKansalaisyhteiskunta: kaikki maahanmuuttajatovat ihmisiä, joilla onoikeus osallistua aktiiviseen toimintaanja elää mielekästä elämääKuvio 9: Maahanmuuttajan oikeudet ja kansainvälistyvän Itä-Suomen ulottuvuudet14

3.1 Työllisyystilanne ja työvoiman tarpeen muutoksetItä-Suomen työmarkkinoilla on käyttämätöntä työvoimapotentiaalia maahanmuuttajissa. Ulkomaankansalaiset ovat Suomen kansalaisia useammin työmarkkinoiden ulkopuolella ja huomattavastiyleisemmin opiskelemassa kuin eläkkeellä. (ks. kuvio 10) Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastonmukaan vuonna 2009 ulkomaan kansalaiset ovat olleet Suomen kansalaisia useammin työvoimanulkopuolella ja työttöminä. Ulkomaan kansalaiset ovat puolestaan Suomen kansalaisia harvemmineläkeläisiä. Ulkomaan kansalaisia on väestöosuuteen suhteutettuna useammin opiskelijoina.Itä-Suomen maakuntien väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2009kansalaisuuden mukaanPohjois-SavoUlkomaan kansalainen1 064340404387151539Suomen kansalainen95 65615 38738 37720 16168 8556 050Etelä-SavoUlkomaan kansalainen718330355238188466Suomen kansalainen58 7808 96921 58810 94448 7113 814Pohjois-KarjalaUlkomaan kansalainen756453425437141606Suomen kansalainen60 89111 89624 66014 84946 2174 157Työlliset Työttömät 0 - 14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevatKuvio 10: Itä-Suomen maakuntien väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2009 kansalaisuuden mukaan8 (lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2010)Muista kuin EU-maista tulevien ulkomaalaisten osuus työttömistä maahanmuuttajista on kasvanuthieman vuodesta 2006 lähtien. Osuus kasvoi etenkin vuoden 2008 taantuman jälkeen. Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa nuorten ulkomaalaisten alle 25-vuotiaiden työttömien osuudessa ei oletapahtunut muutosta vuosien 2006–2010 välisenä aikana, vaikka työttömyys on lisääntynyt muissaikäryhmissä. (ks. kuvio 11)TEMin työnvälitystilastojen mukaan Itä-Suomen maakunnista Pohjois-Karjalassa on suhteessamuita alueita enemmän työnhakijoina ulkomaan kansalaisia EU:sta tai sen ulkopuolelta. Pohjois-Karjalassaon ajanjaksolla lisääntynyt eniten yli 55-vuotiaiden EU:n ulkopuolisten kansalaistentyöttömyys ja muista Itä-Suomen alueista poiketen vuoden 2009 jälkeen myös nuorten ulkomaan kansalaistentyöttömyys. Muiden ulkomaan kansalaisten kuin EU-kansalaisten työttömyys on lisääntynytEtelä-Savossa eniten kaupallisen alan ja palvelualan työssä sekä muun teollisuuden ja varastotyönammateissa. Ulkomaan kansalaisten työttömyys on kasvanut Pohjois-Savossa eniten palvelualan työssäsekä kaupallisen alan ja maa- ja metsätaloustyössä. Pohjois-Karjalassa työttömyys on lisääntynyteniten kaupallisen alan työssä sekä kuljetus- ja liikennealan ja palvelualan työssä.8 Kuviomallissa voidaan vertailla erikokoisissa ryhmissä luokitteluiden osuuksia. Palkeissa on siten erikokoisia ihmisryhmiä,joiden osuudet kokonaisuudesta näkyvät kuviosta.15

500450400350300250200150100500EU:n ja muiden ulkomaan kansalaiset työnhakijoina2006 2007 2008 2009 2010Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-KarjalaKuvio 11. Ulkomaalaisia työnhakijoita laskentapäivänä vuosikeskiarvo v. 2006–2010 (Lähde: TEM työnvälitystilastot,työttömät yhteensä sis. lomautetut)Itä-Suomen maakuntia koskevan, vuosille 2000–2030 tehdyn, kehitysarvion 9 mukaan työikäisen väestönvähenemisen myötä työvoiman määrä vähenee etenkin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Myöstyöpaikkojen määrä vähenee, mutta toisaalta työttömyysasteen arvioidaan laskevan vuoden 2019 noin6-8 prosentin tasosta vuoden 2030 noin 1-2 prosenttiin.3.2 Elinkeinorakenne ja toimialakohtaiset ennusteetTilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2008 noin 60 % maakunnan palkansaajista työskenteli yksityiselläsektorilla ja noin 30 % kunnissa. Tilastokeskuksen tietojen perusteella Pohjois-Savossa olivuonna 2008 99 561 työpaikkaa, Pohjois-Karjalassa 62 658 ja Etelä-Savossa 59 914 työpaikkaa. JokaisessaItä-Suomen maakunnassa on eniten työpaikkoja julkisen hallinnon, koulutus- ja sosiaalipalveluidentoimialalla, joissa on noin kolmasosa maakunnan työpaikoista. Kaupan alan työpaikkoja on noinviidesosa ja reilu kymmenesosa teollisuuden työpaikkoja. (ks. kuvio 12)9 TEM toimiala online16

Itä-Suomen työpaikat toimialoittain vuonna 2008Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.;Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelutTukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- jaravitsemistoimintaTeollisuusAmmatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- jatukipalvelutoimintaMaa-, metsä- ja kalatalousRakentaminenMuut palvelutRahoitus- ja vakuutustoimintaKaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- jajätehuoltoToimiala tuntematonKiinteistöalan toiminta0 20000 40000 60000Kuvio 12: Itä-Suomen työpaikat toimialan mukaan vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto2010)Seuraavan kahden vuoden aikana 10 Itä-Suomessa arvioidaan syntyvän työpaikkoja hallinto- jatukipalveluiden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä ammatillisen tieteellisen ja teknisen toiminnanyrityksiin. Työpaikkojen ennakoidaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä Itä-Suomenyleisimmillä palkansaajien työpaikoilla eli julkisessa hallinnossa ja koulutuspalveluissa. Myösmaa- ja metsätalouden työpaikat vähenevät. Työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvänterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palveluissasekä tukku- ja vähittäiskaupan palveluissa.TEMin toimialaennusteiden mukaan Etelä-Savossa lisääntyvät vuoteen 2030 mennessä työpaikat etenkinterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa, kiinteistö-,vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissapalveluissa. Eniten vähennystä ennakoidaan tapahtuvan maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla, metsätaloudessa,koulutuspalveluissa sekä julkisessa hallinnossa ja pakollisen sosiaalivakuutuksen palveluissa.Pohjois-Savossa on eniten vähennystä työpaikoissa maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla koulutuksessa,julkisessa hallinnossa ja pakollisen sosiaalivakuutuksen palveluissa, mineraalien kaivuussaja rakentamisessa. Työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa,kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupanpalveluissa. Myös Pohjois-Karjalassa vähenevät eniten maa-, riista- ja kalatalouden työpaikat japaikkojen määrä lisääntyy eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Kasvua ennakoidaan olevantukku- ja vähittäiskaupassa, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa, kiinteistö-, vuokraus-,tutkimus-, ja liike-elämän palveluissa. Työpaikkojen arvioidaan vähenevän metsätaloudesta sekä koneidenja laitteiden valmistuksesta. (ks. kuvio 13)10 Yritysharava on toimintamalli, jossa kartoitetaan puhelinhaastatteluilla tietoja yritysten tilanteesta ja tarpeista. Yritysharavassatiedustellaan mm. työnantajien arvioita yritysten henkilöstömuutoksista kahden vuoden kuluttua ja yrityksen henkilöstöneläköitymisestä seuraavan viiden vuoden aikana.17

50000400003000020000100000Terveydenhuolto- jasosiaalipalvelutItä-Suomen kuuden suurimman toimialantyöpaikkaennuste vuosina 2015-2030Tukku- javähittäiskauppaKiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv.Rakentaminen Koulutus Maa- , riista- jakalatalous2015 2030Kuvio 13: Itä-Suomen kuuden suurimman toimialan työpaikkaennuste vuosina 2015-2030 (lähde TEMToimialapalvelu Online; Ennakointi työpaikkojen määrästä, maakunnan kehitysarvio 2015–2030 tavoiteura)3.3 Eläköityminen eri toimialoillaVuoteen 2025 mennessä noin puolet Itä-Suomen palkansaajista eläköityy. Lähitulevaisuudessaseuraavan kahden vuoden kuluessa henkilöstöä eläköityy etenkin rahoitus- ja vakuutustoiminnansekä kaivos- ja louhinta-alan yrityksistä. Vuoteen 2025 mennessä eläköidytään julkisen hallinnonpalveluista ja julkisella sektorilla etenkin terveydenhoitoalan ammateista ja yksityiselläsektorilla sähkö-, kaasu- ja vesihuollon ammateista sekä maa- ja metsätaloudesta.Työ- ja elinkeinoministeriön poistumaennusteiden mukaan Etelä-Savossa on eniten työvoiman poistumaavuoteen 2025 mennessä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, asuntojen vuokrauksessa ja omistuksessasekä maa-, metsä- ja kalataloudessa, jossa on reilun 60 % poistuma sekä sähköteknisten tuotteiden,rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalla ja julkisen hallinnon ja sosiaalivakuutuksen tehtävissä, joissatoimivasta työvoimasta poistuu vajaa 60 %. Pohjois-Savossa vähenee maa-, riista- ja kalatalouden,metsätalouden, mineraalien kaivuun, julkisen hallinnon, sosiaalivakuutuksen rahoitus- ja vakuutustoiminnanja koulutuksen toimialojen työvoima reilulla 50 %:lla. Pohjois-Karjalassa vähenee vuoteen2025 mennessä noin 60 % työvoimasta maa-, riista- ja kalatalouden ja metsätalouden, asuntojen vuokrauksenja omistuksen sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialoilla. (ks. kuvio 14)18

Työvoiman poistuma Itä-Suomessa eri toimialoilta vuosina 2009-2025 (%)7065605550454035302520151050Kuvio 14: Työvoiman poistuma eri toimialoilla Itä-Suomessa vuosina 2009–2025 (lähde TEM ToimialapalveluOnline alueelliset poistumaennusteet)Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutuslaitos) tekemien eläkepoistumalaskelmien mukaan Suomessasiirtyy vuosina 2010–2030 eläkkeelle noin 322 000 henkilöä. Vuoteen 2020 mennessä yli kolmasosa javuoteen 2025 mennessä noin puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Itä-Suomen maakunnissaon vuoteen 2030 mennessä suurin eläkepoistuma Etelä-Savossa Pieksämäen seudulla, Pohjois-Savossa Varkauden seudulla ja Pohjois-Karjalassa Keski-Karjalan seudulla sekä Pielisen Karjalan seutukunnassa,jossa eläkepoistuma on Itä-Suomen suurin. Kuviossa 15 on suluissa vuonna 2008 vakuutettujenmäärä sen osoittamiseksi, kuinka suurista eläkepoistumista kuntasektorilla on kyse.Kunta-alan eläkepoistuma -tutkimuksen mukaan kunta-alan eläkepoistuma on vuosina 2016–2020 Etelä-Savossasuurin erikoislääkäreiden ja osastonlääkäreiden, kiinteistöhuoltomiesten, kirjanpitäjien,laboratoriohoitajien, maatalous- ja teollisuusasentajien ja -korjaajien, sihteereiden sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalanjohtajien ammattiryhmissä, joissa noin 25 % työntekijöistä eläköityy ajanjaksolla.Vuosina 2016–2020 Pohjois-Savossa eläköityy noin 29 % palkanlaskijoista. Eläköitymistä tapahtuurunsaasti myös hammashoitajien ja hammaslääkäreiden, kirjanpitäjien, johdon sihteerin ja osastosihteereidenammattiryhmissä sekä ravintola- ja suurtalousesimiesten ammateissa, joissa työskentelevistänoin 24 % jää eläkkeelle tarkasteluajanjaksona. Pohjois-Karjalassa eläköidytään yleisimmin ylilääkärinammatista, jossa olevista peräti 34 % jää eläkkeelle vuosina 2016–2020 sekä sosiaali- ja terveydenhuollonjohtotehtävistä ja hammaslääkärin ammatista, joista noin 27 % eläköityy ajanjaksolla. Noin 24% jää eläkkeelle hammashoitajan, kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijän, maatalous- ja teollisuusasentajanja -korjaajan sekä perhepäivähoitajan ammateista.19

Kunta-alan eläkepoistuma Itä-Suomessa seutukunnittain vuosina 2010-203080706050403020100Etelä-SavoMikkelin seutukunta (7924)Savonlinnan seutukunta (4373)Pieksämäen seutukunta (3249)Pohjois-SavoYlä-Savon seutukunta (5389)Kuopion seutukunta (15552)Koillis-Savon seutukunta (1732)Varkauden seutukunta (2455)Sisä-Savon seutukunta (1368)2010-2015 2010-2020 2010-2025 2010-2030Pohjois-KarjalaJoensuun seutukunta (12728)Keski-Karjalan seutukunta (1636)Pielisen Karjalan seutukunta(2369)Kuvio 15: Kunta-alan eläkepoistuma Itä-Suomessa vuosina 2010–2030 (lähde KEVA Eläkepoistumakunnittain 2010)3.4 Yritysten kiinnostus ja mahdollisuudet kansainväliseen rekrytointiinItä-Suomen alueella on laadittu useita selvityksiä ja tutkimuksia, joissa on kartoitettu paikallisten työnantajienkiinnostusta ja mahdollisuuksia palkata ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Itäsuomalaiset yrityksetovat kiinnostuneita ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta, mutta ne ovat harvoin palkanneetulkomaalaisia työnhakijoita. Yritykset käyttävät useita kanavia ja pitävät etenkin sosiaalisiakontakteja tehokkaana keinona ulkomaalaisen henkilökunnan palkkaamisessa. Työnantajatpitävät yleisimmin ehtona suomen kielen taitoa ja työn osaamista. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 5 800 yritykselle tehdyn haastattelututkimuksen perusteella vain 2 % yrityksistäoli palkannut ulkomaalaistaustaisen henkilön. Kokemukset olivat kuitenkin yksittäisiä poikkeuksialukuun ottamatta myönteisiä. Yrityksistä 37 % suhtautui neutraalisti tai myönteisesti ulkomaalaistaustaisentyövoiman käyttöön, kun kielteisesti suhtautuvia oli 17 % yrityksistä. (Hämäläinen 2010)Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan yrittäjäjärjestöjen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksenyhteistyönä tekemän kyselytutkimuksen mukaan kiinnostusta palkata ulkomaalaista työvoimaa onetenkin suuremmilla ja kansainvälisillä yrityksillä sekä niillä yrityksillä, jotka ovat jo aiemmin rekrytoineetulkomaalaisen henkilön. Kansainvälisiä työntekijöiden pidetään yritykselle tarpeellisina senvuoksi, että he tuovat yritykseen uudenlaista osaamista. Hyödyllisenä pidetään mm. ulkomaalaisentyöntekijän työyhteisöön tuomaa kielitaitoa ja kansainvälisyyttä sekä ulkomaankaupan käymiseen tuleviaresursseja. (Kivilä 2012) Itäsuomalaisten yritysten ulkomaisen työvoiman hankintaa koskevanselvityksen perusteella ulkomailta palkattavan työvoiman käyttö on usein täydentävää, sillä suurin osatyönantajista palkkaisi ensisijaisesti suomalaisia työntekijöitä. Yrityksillä on niin erikoistunutta osaamistarvettatai lyhytaikaisia suurta työntekijämäärää vaativia urakoita, että työnantajille ei ole saatavillariittävästi kotimaista työvoimaa. (Virtanen ym. 2010)Useimmat työnantajat pitävät edellytyksenä ulkomaalaisen palkkaamiselle suomen kielen taitoa, useinmyös englannin ja venäjän kielen taitoa sekä ammattitaitoa, koulutusta ja työkokemusta. Maatilati-20

layrityksissä odotetaan ammattitaitoista, itsenäiseen työskentelyyn pystyvää ja hyvin motivoituuttasekä monitaitoista ja oppimishaluista ulkomaista työvoimaa. (Hämäläinen 2010; Virtanen ym. 2010;Selvitys maatilojen…2010)Itä-Suomen yrityksille tehdyn haastattelututkimuksen mukaan työnantajat arvostavat etenkin Suomessasaatua työkokemusta ja koulutusta. Yhdeksi suureksi haasteeksi onkin havaittu se, että maahanmuuttajataustaistenhenkilöiden osaamista ei hyödynnetä Itä-Suomessa riittävästi. Maahanmuuttajillaon vaikeuksia päästä kielikoulutukseen, ammattikoulutukseen ja työharjoitteluihin,vaikka ne parantaisivat työllisyyttä. Vaikka ulkomaalaisia tulee työntekijöiksi, monet heistä lähtevätpois töiden kausiluonteen, heikon kotoutumisen ja suomenkielisissä yhteisössä yksin jäämisensekä perhesyiden vuoksi. Viranomaisille tehdyn haastattelututkimuksen mukaan Suomessa määritellytammattipätevyydet ja kelpoisuusvaatimukset ovat vaativia ulkomailta tulleille ja ulkomaillahankitun osaamisen tunnistaminen on haaste palvelujärjestelmälle. Erityisesti korkeakoulutettujen onvaikea työllistyä koulutustaan vastaaviin töihin, jolloin maahanmuuttajien kapasiteettiä jää käyttämättämyös itäsuomalaisilla työmarkkinoilla. (Pohjois-Savossa olevien…2010; Virtanen ym. 2010 b)Maahanmuuttajat kokevat kielikoulutusryhmät tasoltaan liian heterogeenisiksi ja pitävät ammattikoulutukseenpääsyä melko vaikeana. Ongelmana on myös se, että työvoimapoliittisiin koulutuksiin liittyviäharjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja on vaikea löytää. Kielikoulutusta on liian vähän, mikä vaikeuttaamaahanmuuttajien työllistymistä. Huono kielitaito pakottaa turvautumaan tuttaviin ja sukulaisiintulkkeina asioinnissa, jolloin esimerkiksi potilasturva heikkenee. Heikko kielitaito, työkokemuksen jatyöharjoitteluiden vähyys ja ammattikouluttamattomuus puolestaan vaikeuttavat työllistymistä Suomessa,jolloin maahanmuuttaja joutuu huonoon kierteeseen. (Pohjois-Savossa olevien…2010; Virtanenym. 2010 b)Yhtenä haasteena on se, että suurin osa ulkomailta palkatusta työvoimasta ei jää Suomeen. Työnantajattoivovat, että TE-toimistoissa tarkasteltaisiin työtä hakevien maahanmuuttajien tilannettakokonaisuutena. Tärkeää olisi, että työnhakijan tilanteen lisäksi ratkaistaisiin samalla esimerkiksiaviopuolison tilanne, ettei juuri palkattu ja perehdytetty työntekijä irtisanoutuisi siksi, että puolisontyönsaanti on vaikeaa. (Pohjois-Savossa olevien…2010) Työ on usein kausiluonteista ja ulkomaalaisillatyöntekijöillä on sopeutumisongelmia, sillä he jäävät mm. huonon kielitaidon vuoksi yhteiskunnanulkopuolelle. Sopeutumista vaikeuttavat myös perhesiteet ja vaikeudet löytää puolisolle työtä. (Virtanenym. 2010)Työnantajat joutuvat usein perehdyttämään ulkomaisia työntekijöitä työn lisäksi suomalaisille tutuistalakisääteisistä asioista kuten työajoista ja turvamääräyksistä sekä tutustuttamaan heitä suomalaiseenyhteiskuntaan ja arjen perusasioihin. Työnantajat toivovatkin nykyistä enemmän joustavia ja räätälöityjäpalveluita, uudenlaista yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kesken sekä tiedottamistaja tiedonkulun parantamista, jotta työvoiman hankinta ulkomailta helpottuisi. Hyvänä pidettäisiinyhden luukun periaatteella toimivia ja asiakaslähtöisiä palveluita. Ulkomaisen työvoiman palkkaamiskynnystävoitaisiin madaltaa myös kehittämällä harjoittelujärjestelmää, parantamalla työnantajienrekrytointiosaamista ja osallistamalla työhallinto työnantajien kouluttamiseen ja perehdyttämiseensekä luomalla yhteinen perehdyttämistoimia tukeva tietopaketti. (Virtanen ym. 2010)21

3.5 Kuntien työvoiman tarpeet ja varautuminen muuttuvaan työmarkkinatilanteeseenStrategiatyön valmistelua tukevassa selvityksessä kuntakyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, missä määrinkunnassa on varauduttu muuttuvaan työ- ja elinkeinopoliittiseen tilanteeseen. Itä-Suomen kuntakyselyynvastaajien mukaan muuttuvaan työ- ja elinkeinopoliittiseen tilanteeseen varautuminen onvähäisintä Etelä-Savon kunnissa. Varautuminen työ- ja elinkeinoelämän muutokseen on kuitenkin suhteellisenvähäistä myös maakunnan muilla alueilla, sillä vain noin kymmenesosa Pohjois-Savon jaPohjois-Karjalan kunnista on varautunut paljon työ- ja elinkeinoelämän muutokseen. (ks. kuvio 16)Itä-Suomen kuntien varautuminen muuttuvaan työ- jaelinkeinopoliittiseen tilanteeseen (syksyn 2011 kuntakyselyyn vastaajat) %Etelä-Savo6733Pohjois-Savo45459Pohjois-Karjala11443311Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon Erittäin paljonKuvio 16: Kunnan varautuminen muuttuvaan työ- ja elinkeinopoliittiseen tilanteeseen (lähde: syksyllä2011 selvitystyötä varten tehty kuntakysely, N=29)Kuntia pyydettiin kertomaan, millä tavoin ne ovat käytännössä varautuneet muuttuvaan elinkeinopoliittiseentilanteeseen. Vastausten perusteella kunnissa on varauduttu hoito- ja hoiva-alan työvoimapulaantekemällä aloja vetovoimaiksi suosimalla oppisopimuskoulutuksia työvoimapula-aloillaja perustamalla sote-kuntayhtymiin rekrytointiyksiköitä. Muuttuvaan tilanteeseen on varauduttu tyypillisestikirjaamalla asia kuntastrategiaan tai huomioimalla asia seudullisessa maahanmuutto-ohjelmassa.Kuntiin ollaan myös laatimassa kansainvälistymisstrategioita, joiden työstämisessä on mukana yrityselämänedustus. Kuntien elinkeinotoimi on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa sekälaatinut kartoituksia ja selvityksiä työvoiman muutoksista yhdessä TE-toimiston kanssa. Asian tiimoiltaon toteutettu palavereita, käynnistetty valmiuksia vahvistavia yhteistyöhankkeita sekä tiivistetty yhteistyötäkunnan, yritysten ja yhdistysten välillä. Kunnassa on varauduttu muuttuvaan tilanteeseen mm.asuntopolitiikan pohtimisella.Vaikka tulevaan elinkeinopoliittiseen tilanteeseen olisi varauduttu kuntastrategiassa, ollaan vastaustenmukaan käytännön toimeenpanossa vielä alkutekijöissä. Yritysten todetaan hoitavan itse oman henkilöstösuunnittelunsaja -rekrytointinsa. Muuttuvaan elinkeinopoliittiseen tilanteeseen ei ole varauduttumaahanmuuttajien pienen määrän vuoksi. Myös kunnan vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa ikääntyvän22

ja väestöltään vähenevän alueen tilanteeseen mainitaan tekijäksi, jonka vuoksi muutokseen ei ole juurikaanvarauduttu.Lisäksi kuntien edustajilta tiedusteltiin, missä määrin niissä on varauduttumaahanmuuttajatyövoiman lisääntymiseen. Harvinaisinta maahanmuuttajatyövoiman kasvuunvarautuminen on Pohjois-Savon kunnissa, joista on noin 90 % kertoo varautumista olleen vain vähän.Etelä-Savon kunnista noin viidesosassa varautumista ei ole tehty lainkaan. Missään kunnassa ei olevarauduttu paljon tai erittäin paljon maahanmuuttajatyövoiman lisääntymiseen. (ks. kuvio 17)Itä-Suomen kuntien varautuminen maahanmuuttajatyövoimanlisääntymiseen (syksyn 2011 kuntakyselyyn vastaajat) %Etelä-Savo185527Pohjois-Savo8838Pohjois-Karjala115633Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon Erittäin paljonKuvio 17: Kunnan varautuminen maahanmuuttajatyövoiman lisääntymiseen (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötävarten tehty kuntakysely, N=32)Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan eritellysti myös sitä, missä määrin kunnassa on huomioitu jonykyisin maassa olevien maahanmuuttajien työllistyminen kuntaan ja missä määrin tulevaisuudessamaahan muuttavien ulkomaalaisten työvoimaosuuden kasvu. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa eihuomioida maahanmuuttajia lainkaan tai huomioidaan vain vähän kunnan omana työvoimana tulevaisuudessa.Nykyisenä kunnan työvoimana Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa huomioidaan maahanmuuttajatkuitenkin enemmän kuin Etelä-Savossa. Etelä-Savon kunnissa on puolestaan huomioitumuita alueita harvemmin maahanmuuttajat nykyisenä ja tulevana kunnassa toimivien yritysten työvoimana.(ks. kuvio 18)23

Maahanmuuttajien työvoimaosuuden kasvun huomioiminen Itä-Suomenkunnissa maahanmuuttajan taustan mukaisesti(syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-SavoMaahanmuuttajat kunnan omana työvoimana, maahan jatkossa tulevat maahanmuuttajatMaahanmuuttajat kunnan omana työvoimana, maassa jo nykyisin olevatmaahanmuuttajatMaahanmuuttajat kunnassa toimivien yritysten työvoimana, maahan jatkossa tulevatmaahanmuuttajatMaahanmuuttajat kunnassa toimivien yritysten työvoimana, maassa jo nykyisin olevatmaahanmuuttajat382513135063637513132513Pohjois-SavoMaahanmuuttajat kunnan omana työvoimana, maahan jatkossa tulevat maahanmuuttajatMaahanmuuttajat kunnan omana työvoimana, maassa jo nykyisin olevatmaahanmuuttajatMaahanmuuttajat kunnassa toimivien yritysten työvoimana, maahan jatkossa tulevatmaahanmuuttajatMaahanmuuttajat kunnassa toimivien yritysten työvoimana, maassa jo nykyisin olevatmaahanmuuttajat2718456464734536189Pohjois-KarjalaMaahanmuuttajat kunnan omana työvoimana, maahan jatkossa tulevat maahanmuuttajatMaahanmuuttajat kunnan omana työvoimana, maassa jo nykyisin olevatmaahanmuuttajatMaahanmuuttajat kunnassa toimivien yritysten työvoimana, maahan jatkossa tulevatmaahanmuuttajatMaahanmuuttajat kunnassa toimivien yritysten työvoimana, maassa jo nykyisin olevatmaahanmuuttajat331125506725673825221325Ei lainkaanVähänKuvio 18: Varautuminen maahanmuuttajien työvoimaosuuden kasvuun kunnassa maahanmuuttajantaustan mukaan (eritellysti jo nyt maassa olevat ja tulevaisuudessa maahan muuttavat henkilöt. Lähde: syksyllä2011 selvitystyötä varten tehty kuntakysely, N=29)Kunnilta tiedusteltiin kyselyssä perusteluita sille, miksi ulkomaisen työvoiman hyödyntämiseen eiole varauduttu. Perusteluna kerrottiin, että tarjolla on ollut riittävästi kotimaista työvoimaa. Kunnatovat lisäksi pieniä ja niissä on vähän maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien työllistämistä on vaikeuttanutmyös se, etteivät yritykset uskalla palkata heitä pelätessään asiakaskunnan reaktioita.Lisäksi kuntia pyydettiin kertomaan, mitä ne ovat tehneet jo maassa olevan ja maahan tulevan maahanmuuttajatyövoimankäytön lisäämiseksi. Kunnissa on pyritty lisäämään maahanmuuttajatyövoimankäyttöä kehittämällä rekrytointia, tekemällä yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja työvoimaviranomaistenkesken sekä laatimalla strategioita kuten toteuttamalla seudullisen maahanmuutto-ohjelman tai kansainvälistymisstrategian.Kunnissa on laadittu maahanmuuttajien rekrytoimiseksi toimenpidesuunnitelmasekä tehty yhteistyösopimuksia merkittävimpien alueen yritysten ja TE-toimiston välillä. Yhteistyötäon tehty yritysten kanssa mm. asuntoasioissa, jolloin yksityiset ovat varanneet muualta tulleilletyöntekijöilleen valmiiksi asuntoja. Kunnissa on oltu yhteyksissä paikallisiin yrityksiin ja tarjottu maahanmuuttajiaharjoittelijoiksi sekä käsitelty asiaa koululaistenkesätyöllistämisen yhteydessä. Työvoimatoimistonja paikallisten maatalous- ja puutarhayrittäjien yhteistyötä työpaikkojen ja työntekijöidenkohtaamiseksi on järjestetty useamman kerran.Yleisesti maahanmuuttajatyövoiman käyttöä on pyritty lisäämään myös hankkeiden, kampanjoiden jaerilaisten koulutusten avulla. Hankkeissa on pyritty mm. edistämään maahanmuuttajien työharjoitteluayrityksissä sekä palkattu työntekijä työvoimatoimistoon auttamaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitätyön hankkimisessa ja koulutukseen pääsemisessä. Maahanmuuttajatyövoiman käyttöä tehostaviakoulutuksia ovat olleet mm. kauppakamarin järjestämät koulutukset, täydennyskoulutukset, työhallinnon,ammattikorkeakoulun ja aikuisopistojen järjestämät maahanmuuttajien ammattiin valmentavatkoulutukset aloille, joilla oletetaan olevan kysyntää lähivuosina. Kunnissa on järjestetty erilaisia tapah-24

tumia. Lisäksi on toteutettu kampanjoita kuntayhtymätasolla, jolloin on saatu joitakin sairaanhoitajia/lääkäreitäkesätyöhön heille suunnatun rekrytointikampanjan avulla.Selvitystyötä varten toteutetussa kyselyssä tiedusteltiin kunnilta niiden omista ja kunnan alueella toimivienyritysten työvoiman tarpeista. Lisäksi kuntien edustajilta tiedusteltiin, millä tavoin on varauduttukunnan omiin ja alueella toimivien yritysten muuttuviin työvoiman tarpeisiin ja tarpeeseen lisätämaahanmuuttajatyövoimaa. Kyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus kertoa avokysymyksellä 1-3 keskeisimmästätoimialasta, joilla on työvoiman tarvetta. Tämän lisäksi kuntien edustajia pyydettiin arvioimaannumeerisesti, millaisella aikavälillä ilmoitetun alan työvoimaa tarvitaan. Kyselyn perusteellakaikissa maakunnissa tarvitaan kuntiin työvoimaa tavallisimmin 1-5 vuoden sisällä. Etelä-Savossa jaPohjois-Karjalassa on akuutteja työvoiman tarpeita, jolloin maahanmuuttajatyövoimaa tarvittaisiinvuoden kuluessa. Tarpeita maahanmuuttajatyövoimalle on myös erityisesti 2-5 vuoden sisällä. (ks.kuvio 19) Myös kunnissa toimivissa yrityksissä on akuutteja vuoden-kahden sisällä olevia työvoimantarpeita etenkin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savossa on tarpeita etenkin 2-5 vuodenpäästä tarvittavalle maahanmuuttajien työvoimalle. (ks. kuvio 201)Kyselyn avovastausten mukaan kunnissa on tarvetta työvoimalle etenkin hoiva- ja hoitoalan tehtävissämm. vanhustenhoidossa ja terveystoimessa. Metallialalla tarvetta on mm. hitsauksessa ja sorvauksessa.Samoin tarvetta on sähköalalla, rakennusalalla, maatalouslomituksessa, siivousalalla ja opetuksessa.Samat alat nousevat esille myös kunnassa toimivien yksityisten yritysten työvoiman tarvitsijoina. Yksityisissäyrityksissä tarvitaan maahanmuuttajatyövoimaa metallialalla mm. hitsauksessa. Työvoimaatarvitaan yksityisissä yrityksissä myös sosiaali- ja terveysalalla. Maataloudessa työvoimaa tarvitaanmm. maatalouslomituksessa ja puutarhanhoidossa. Samoin yksityisissä yrityksissä tarvitaan työvoimaakalanjalostuksessa, kaupassa sekä matkailu- ja ravitsemisalalla.Ajanjakso, jolla kunnassa on tarvetta ilmoitetun alan työvoimalle(syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-SavoKiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala333333Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 2. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala333333Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 3. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala8020Pohjois-SavoKiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala40401010Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 2. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala291457Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 3. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala33331717Pohjois-KarjalaKiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala7129Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 2. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala171767Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 3. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala503317Vuoden kuluessa Kahden vuoden kuluessa 2-5 vuoden kuluessa Yli 5 vuoden kuluessaKuvio 19: Ajanjakso, jolla kunnassa on tarvetta ilmoitetun alan työvoimalla. (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötävarten tehty kuntakysely, N=17~23)25

Ajanjakso, jolla kunnassa toimivissa yrityksissä on tarvetta ilmoitetun alantyövoimalle (syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-SavoKiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala8020Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 2. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala6040Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 3. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala333333Pohjois-SavoKiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala40202020Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 2. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala252550Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 3. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala5050Pohjois-KarjalaKiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala5743Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 2. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala2971Kiinnostus/mahdollisuus rekrytoida maahanmuuttajataustaisiahenkilöitä, 3. suurimmaksi työvoimantarpeeksi ilmoitettu ala17333317Kuvio 20. Ajanjakso, jolla kunnassa toimivilla on tarvetta ilmoitetun alan työvoimalle (lähde: syksyllä2011 selvitystyötä varten tehty kuntakysely, N=13~17)3.6 KoulutusrakenneVuoden kuluessa Kahden vuoden kuluessa 2-5 vuoden kuluessa Yli 5 vuoden kuluessaItä-Suomen vieraskielisillä asukkailla on hieman alhaisempi koulutustaso kuin suomenkielisillä.Vuonna 2009 suomenkielisistä noin 65 % ja vieraskielisistä 51 % on suorittanut peruskoulun jälkeisentutkinnon. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneilla vieraskielisillä ovat tyypillisimpiä tutkintojatoisen asteen ammattitutkinnot (noin 20 %) sekä alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot(noin 10 %) ja ylemmät korkeakoulututkinnot (noin 10 %). Itä-Suomessa asui vuonna 2009 noin 4 400 peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittanutta vieraskielistähenkilöä. Heistä noin 2 300 oli suorittanut ammatillisen perus- tai opistoasteen tutkinnon ja noin 1 600korkea-asteen tutkinnon 11 . Kaikilla Itä-Suomen alueilla vieraskielisistä olivat suorittaneet peruskoulunjälkeisen tutkinnon yleisimmin 35–55-vuotiaat henkilöt. (ks. kuvio 21)Opetushallituksen WERA-tietojärjestelmän tietojen mukaan Pohjois-Karjalassa asuvat maahanmuuttajatovat suorittaneet perusasteen jälkeisen tutkinnon useammin kuin muilla Itä-Suomenalueilla asuvat maahanmuuttajat. Pohjois-Karjalassa on myös kasvanut 2000-luvulla tutkinnonsuorittaneiden vieraskielisten osuus enemmän kuin muissa maakunnissa. Pohjois-Savossa jaPohjois-Karjalassa asuvat vieraskieliset ovat suorittaneet useammin korkeakoulutuksen kuinEtelä-Savossa asuvat. Etelä-Savossa perusasteen jälkeisen jatkotutkinnon suorittaneiden osuus olikeskimäärin 48 %, Pohjois-Savossa 52 % ja Pohjois-Karjalassa 57 %. Perusasteen jälkeisen tutkinnonsuorittaneiden osuus kasvoi vuosien 2001–2009 välisellä tarkastelujaksolla Pohjois-Karjalassa noin 10prosenttiyksiköllä, kun muilla alueilla perusasteen suorittaneiden vieraskielisten määrä lisääntyi noinkahdella prosenttiyksiköllä.11 Koulutusrakennetilastot lasketaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuonna 2009 Itä-Suomessa asui noin 8 600 vieraskielistä15 vuotta täyttänyttä ja sitä vanhempaa henkilöä.26

Vuonna 2009 jokaisella alueella vieraskielisten yleisin perustutkinnon jälkeinen koulutus oli tekniikanja liikenteen alalta. Muut yleisimmät tutkinnot olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta sekä yhteiskuntatieteidenalalta. Myös humanistisen alan koulutuksen suorittaminen on yleistä ja tavallisempaakuin suomenkielisillä, jotka puolestaan ovat yleisemmin suorittaneet luonnonvara-alan sekä matkailu-,ravitsemus- ja talousalan tutkintoja.Väestön koulutusrakenne Itä-Suomessa vuonna 2009 kieli- ja ikäryhmittäin %Vieraskieliset Etelä-Savo15-24-vuotiaat25-34-vuotiaat35-44-vuotiaat45-54-vuotiaatyli 54-vuotiaatPohjois-Savo15-24-vuotiaat25-34-vuotiaat35-44-vuotiaat45-54-vuotiaatyli 54-vuotiaatPohjois-Karjala15-24-vuotiaat25-34-vuotiaat35-44-vuotiaat45-54-vuotiaatyli 54-vuotiaatSuomenkieliset Etelä-SavoPohjois-SavoPohjois-Karjala4843455648413452444035433734357174474356443362523228832116241822034343522214141972052799579 123 2 96 5 118 102 7 11113 27102 5104 3791233410789111191 21113 1 3 19 112 213 36 10 212 12112 110 215 314 277710810811145 15 1Ei perusasteen jälkeistätutkintoaYlioppilastutkintoAmmatillisen 2. asteenperuskoulutusAmmatill. jaerikoisammatillinen tutkintoOpistoasteAlempi korkeakoulu jaammkaYlempi korkeakouluTutkijakoulutusTuntematonKuvio 21: Väestön koulutusrakenne Itä-Suomessa vuonna 2009 kieli- ja ikäryhmittäin (%) (lähde: OpetushallituksenWERA-raportointipalvelu koulutusrakennetilasto vuosi 2009, päivitys vuonna 2011)Tulevaisuudessa avautuviin työpaikkoihin päästään hyvin harvoin ilman ammatillista koulutusta.Ennakointien mukaan vuonna 2020 avautuvissa työpaikoissa edellytetään yleisimmin tekniikanja liikenteen tai sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusta. Itä-Suomen maakunnissa arvioidaanolevan Ensti-tietokannan koulutusrakenne-ennusteen mukaan vuonna 2017 noin 448 000 henkilöä,joista 322 000 olisi koulutettua ja noin 127 000 ammattikouluttamatonta.Opetushallitus on käyttänyt alueiden työvoima- ja koulutustarpeiden muutosten arvioinnissa perusuraja tavoitteellisen kehityksen vaihtoehtoja. Peruskehitys kuvaa pitkälti trendin mukaista talouden kehitystä.Siinä oletetaan, että globaaleissa kehityssuunnissa sekä talous- ja yhteiskuntapolitiikan ratkaisuissaei tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Tavoitekehityksen vaihtoehdossa talouden kasvun oletetaan2000-luvun alun laskusuhdanteen jälkeen elpyvän ja edustavan pitkällä aikavälillä täystyöllisyyteenjohtavaa kehitystä. Ennakointia on tehty vuosina 2005–2020 avautuvista työpaikoista opintoaloittain.Tavoitekehityksen mukaisesti vuonna 2020 Etelä-Savossa avautuvista työpaikoista 64 % ja Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa 59 % edellyttäisi ammatillisen koulutuksen suorittamista. Jokaisellaalueella 23 % työpaikoista tarjoaisi ammattikorkeakoulututkintoa edellyttäviä tehtäviä. Yliopistotutkintoavaativia tehtäviä olisi 10 %:ssa Etelä-Savon ja 13 %:ssa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueenavautuvista työpaikoista. Noin 3 % työpaikoista edellyttäisi muuta koulutusta tai niihin pääsisiilman tutkintoa. (ks. kuvio 22)27

Avautuvat työpaikat koulutustason mukaan Itä-Suomessa vuosina 2005-2020Ammatillinen koulutusAmmattikorkeakoulututkintoYliopistotutkintoMuu koulutus tai ei tutkintoaEtelä-Savo PeruskehitysEtelä-Savo TavoitekehitysPohjois-Savo PeruskehitysPohjois-Savo TavoitekehitysPohjois-Karjala PeruskehitysPohjois-Karjala Tavoitekehitys0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600Kuvio 22: Avautuvat työpaikat koulutustasoittain Itä-Suomessa vuosina 2005–2020 (Peruskehitys: muuttumatontilanne, Tavoitekehitys: talouskasvu. Lähteet: Opetushallitus, Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020)Perus- ja tavoitekehityksen mukaisesti vuonna 2020 avautuvista työpaikoista noin 33 % edellyttäisitekniikan ja liikenteen alan koulutusta ja noin 23 % sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusta. Reilu10 %:ssa avautuvista työpaikoista edellytettäisiin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alankoulutusta ja noin 10 %:ssa matkailu- ravitsemis- ja talousalan koulutusta. Noin vajaassa 10 % työpaikoistatarvitaan ennusteiden mukaan luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta. Humanistisen ja kasvatusalan,kulttuurialan ja luonnontieteiden koulutusta tai muuta koulutusta vaadittaisiin 2-5 %:ssa avautuvistatyöpaikoista. (ks. kuvio 23)Avautuvat työpaikat koulutusaloittain Itä-Suomessa vuosina 2005-2020Humanistinen ja kasvatusalaKulttuurialaYhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaLuonnontieteiden alaTekniikan ja liikenteen alaLuonnonvara- ja ympäristöalaSosiaali-, terveys- ja liikunta-alaEtelä-Savo PeruskehitysEtelä-Savo TavoitekehitysPohjois-Savo PeruskehitysPohjois-Savo TavoitekehitysPohjois-Karjala PeruskehitysPohjois-Karjala TavoitekehitysMatkailu-, ravitsemis- ja talousalaMuu koulutus0 100 200 300 400 500 600 700 800 900Kuvio 23: Avautuvat työpaikat Itä-Suomessa koulutusaloittain 2005–2020 (Peruskehitys: muuttumatontilanne, Tavoitekehitys: talouskasvu. Lähteet: Opetushallitus, Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020)28

4 Yhteiskuntapolitiikka4.1 Maahanmuuttajat palveluiden käyttäjinäMaahanmuuttajat eivät saa riittävästi tukea ja neuvontaa eikä julkinen palvelujärjestelmä tavoitakaikkia maahanmuuttajaryhmiä kuten työperäisiä maahanmuuttajia. Itä-Suomessa viranomaisetkohtaavat maahanmuuttajia harvoin. Itä-Suomen tilanteesta tehdyn selvityksen mukaannoin puolet viranomaisista kohtaa maahanmuuttajia harvemmin kuin kuukausittain. Kaikki eivät kohtaamaahanmuuttajia työssään lainkaan (Virtanen ym. 2010 b). Sisäasianministeriön ALPO-hankkeentekemän kartoituksen mukaan maahanmuuttajille on melko vähäisessä määrin omankielisiä palveluita:vain 5-20 % maahanmuuttajista kokee maahanmuuttajien saavan erilaisia omankielisiä palveluita jaosa pitää niiden laatua huonona. Lisäksi omankielisiä tulkkauspalveluna tarjottavia palveluita on tarjollamaahanmuuttajille useimmiten vain silloin, kun he ovat tulleet maahan pakolaisstatuksella. Ongelmiakokevat erityisesti kotiäidit, työperäiset työstä laman takia irtisanotut ja ikääntyvät maahanmuuttajat,joiden suomen kielen taito alkaa iän myötä rapistua. (Maahanmuuttajien omakieliset...2010)Yleisimmin kunnissa järjestetään maahanmuuttajille suomen tai ruotsin kielen koulutusta, tulkkaustasekä ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista. Harvemmin on tarjolla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviäja erityistä tukea tarvitseville ryhmille järjestettäviä toimenpiteitä ja palveluita tai muita toimenpiteitäja palveluita, jotka kannustavat maahanmuuttajia omatoimisesti hankkimaan yhteiskunnassatarvittavia tietoja. Maahanmuuttajien vähäisestä määrästä ja käytännön työtä ohjaavan strategisen tiedonvähäisyydestä huolimatta kotoutumispalvelut ovat onnistuneet kohtalaisesti. Maahanmuuttajatovat olleet byrokratiasta ja monen luukun asioinnista aiheutuvista vaikeuksista huolimatta kokonaisuutenatyytyväisiä palveluihin. (Virtanen ym. 2010 b)Maahanmuuttajien ongelma on se, että julkinen palvelujärjestelmä ei tavoita ryhmää kokonaisuutena.Väliinputoajia ovat mm. työperäisesti maahan tulleet ja heidän perheenjäsenensä. Kenelläkään ei olekokonaiskuvaa maahanmuuttajien tilanteesta. Maahanmuuttajat tarvitsisivat kotoutumisen nopeutumiseksivahvaa tukea ja neuvontaa, mutta he eivät koe saavansa sitä riittävästi viranomaisilta. Maahanmuuttajientyöllistymisestä tehdyn selvityksen mukaan tarvetta on yksilölliselle valmentavalle tuelle.Kehitettävää olisi eritaustaisten maahanmuuttajien huomioimiselle palveluissa. Monille maahanmuuttajilleon myös työlästä asioida useiden eri viranomaisen luona. (Pohjois-Savossa olevien…2010; Virtanenym. 2010 b; Hallikainen 2011)Maahanmuuttajilla on kantaväestöön verrattuna erilainen asema sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maahanmuuttajathakeutuvat tutkimusten mukaan sairastavuuteensa nähden harvemmin hoitoon ja saattavatjäädä kokonaan ilman hoitoa. Itä-Suomessa tehdyn selvityksen mukaan maahanmuuttajat otetaanparhaiten huomioon terveyskeskus- ja sairaalapalveluissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluissa,kun harvemmin heidät huomioidaan kotihoidossa. Toisaalta sosiaali- ja terveyspalveluidenhenkilökunta ei tunnista maahanmuuttajien erityistarpeita, sillä maahanmuuttajat eroavat muista palveluidenkäyttäjistä kieliongelmien sekä käsitteiden ja kulttuuritaustojen erilaisuuden perusteella.Itä-Suomessa tulisi tukea työssä olevien maahanmuuttajien kielten opiskelua ja sopeutumista. Tätävoisivat työnantajat ja viranomaiset tehdä. Itä-Suomessa olisi tarvetta myös maahanmuuttajille suunnatuillevalmentaville ja ammatillisille koulutuksille sekä valmentavan koulutuksen työelämälähtöisyydenlisäämiselle ja yhteistyön tehostamiselle oppilaitosten sisällä mm. valmentavan ja ammatillisenkoulutuksen välillä. Koulutuksen tulisi nykyistä paremmin huomioida yksilölliset erot, kuten oppimisvaikeudetja eri taitotason opiskelijat. Koulutuksen tulisi olla myös jo varhaisessa vaiheessa työelämäänsuuntaavaa. (Pohjois-Savossa olevien…2010; Miettunen 2008)29

Itäsuomalaiset viranomaiset pitävät suurimpina haasteina maahanmuuttajien kielitaitoon ja työllistymiseenliittyviä vaikeuksia (Virtanen ym. 2010 b). Maahanmuuttajien tyytyväisyys TE-toimiston palveluihinvaihtelee paljon. TE-toimistojen kursseja pidetään hyödyllisinä, mutta niihin on vaikea päästä.Maahanmuuttajat ovat usein tyytyväisiä TE-toimiston palveluiden ja koulutusten laatuun, mutta eivätkoe niiden vaikuttavan riittävästi avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. (Pohjois-Savossa olevien…2010;Virtanen ym. 2010 b)Maahanmuuttajat huomioidaan liikunta-, kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-aikapalveluista parhaiten kirjastopalveluissaja heikoiten museopalveluissa. Kirjastossa pidetään hyvänä ilmaista nettiyhteyttä ja erikielistäaineistoa. Maahanmuuttajien vapaa-ajan palveluiden on todettu olevan melko sisäänpäin kääntyneitä.Toimintaa järjestetään monikulttuurisuuskeskuksissa, joissa yhteydet suomalaisiin jäävät vähäisiksi.Maahanmuuttajia ei ole mukana kantaväestön kulttuuri-, urheilu- ja harrastustoiminnassa mm.taloudellisista syistä johtuen. Tarvetta olisikin mm. tiedottamisen lisäämiselle, että maahanmuuttajanuoriasaataisiin integroidusti tavallisiin liikunta- ja harrastusryhmiin. (Virtanen ym. 2010 b)4.2 Kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut lakisääteiset palvelut ja suunnitelmat4.2.1 Alkuvaiheen ohjaus- ja opastuspalvelut ja paikallistason yhteistyöKotoutumislain (1386/2010) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvatmyös maahanmuuttajille ja että heille tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään jalaajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitäja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kotoutumislain mukaanpaikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä. Paikalliseen monialaiseenyhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviätoimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. (30-31 §).Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto vastaavat kotoutumislain mukaan yhdessä kotoutumista edistävien jatukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä niiden seurannasta. Nevoivat lisäksi laatia paikallisia tai seudullisia yhteistyösopimuksia toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestäalueellaan. Lisäksi kunta tai useampi kunta yhdessä voi asettaa yhteistyössä paikallistentyömarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittämistäsekä etnisten suhteiden edistämistä varten paikallistason neuvottelukunnan. (31 §).Kotoutumislain uudistukset tulivat voimaan 1.9.2011. Uudistunutta lakia sovelletaan kaikkiin maahanmuuttajiin,lukuun ottamatta turistiluonteisesti maassa oleskelevia. Uudistus velvoittaa kuntia jamuita viranomaisia tehostamaan maahanmuuttajien palveluprosessia ja toimimaan aiempaa tiiviimminyhteistyössä maahanmuuttajien kotoutumiseksi.Strategian valmistelua varten tehdyn kuntakyselyn mukaan Pohjois-Karjalassa on varauduttu kotoutumislainuudistukseen tavallisimmin suunnittelulla ja toimenpiteillä. Kyselyyn vastanneista Pohjois-Karjalan kunnista oli 89 % varautunut kotoutumislain uudistukseen, kun vastaavaa oli tehnyt noin 75% Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnista.Selvityksessä tehdyn kyselyn mukaan maahanmuuttajille suunnattuja alkuvaiheen ohjaus-, neuvontajaopastuspalveluita on eniten Pohjois-Karjalassa ja muita erityisesti maahanmuuttajille suunnattujapalveluita Pohjois-Karjalan lisäksi myös Etelä-Savossa. Vähiten ohjaus-, neuvonta- ja opastuspalveluitaon Pohjois-Savossa. (ks. kuvio 24)30

Itä-Suomen kunnissa erityisesti maahanmuuttajille suunnatutpalvelut (syksyn 2011 kuntakyselyyn vastaajat) %Etelä-SavoAlkuvaiheen ohjaus-, neuvonta- ja opastuspalvelut332542Muut erityisesti maahanmuuttajille suunnatut palvelut501733Pohjois-SavoAlkuvaiheen ohjaus-, neuvonta- ja opastuspalvelut433621Muut erityisesti maahanmuuttajille suunnatut palvelut71721Pohjois-KarjalaAlkuvaiheen ohjaus-, neuvonta- ja opastuspalvelut331156Muut erityisesti maahanmuuttajille suunnatut palvelut67033Ei Ei ole vielä, mutta on suunnitteilla KylläKuvio 24: Kunnassa olevat erityisesti maahanmuuttajille suunnatut palvelut (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötävarten tehty kuntakysely, N=35)Kunnissa olevia alkuvaiheen ohjaus- ja opastuspalveluita tarjotaan tyypillisesti hankerahoituksellatyöskentelevien maahanmuuttajaneuvojien avulla. Alkuvaiheen palveluita ovat mm. pakolaistenvastaanoton palvelut ja sosiaalityöntekijöiden tekemät alkukartoitukset. Muita maahanmuuttajillesuunnattuja neuvontapalveluita ovat neuvontapiste, sosiaaliohjaajan tekemä työ, kielikoulutukseenliittyvät palvelut, monikulttuurisuustoiminnan ja muun matalan kynnyksen toiminnantukipistepalvelut. Maahanmuuttajien ohjausta ja opastusta tehdään myös heille suunnatussanuorisotyössä ja terveydenhuollossa.Itä-Suomessa asuu suhteellisen vähän maahanmuuttajia, jolloin erityisesti heille tarkoitettujen palveluidenjärjestämisessä on omat haasteensa. Kunnille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin, kuinka paljonkunnassa tehdään yhteistyötä maahanmuuttajien palveluissa. Vastausten mukaan Pohjois-Karjalassatehdään vähiten kuntien sisäistä poikkihallinnollista ja kuntien välistä yhteistyötä maahanmuuttajienpalveluissa. Pohjois-Karjalan kuntien edustajista noin viidesosa pitää maahanmuuttajapalveluiden tiimoiltatehtävää kuntayhteistyötä heikkona. Pohjois-Karjalassa on kuitenkin muita alueita vahvempikunnan toimialojen välinen yhteistyö maahanmuuttajapalveluissa. Etelä-Savossa taas kuntien sisäinenpoikkihallinnollinen yhteistyö arvioidaan muihin alueisiin verrattuna harvemmin hyväksi tai erinomaiseksi.(ks. kuvio 25)31

Arvio Itä-Suomen kunnissa tehtävän yhteistyön toimivuudestamaahanmuuttajien palveluissa (syksyn 2011 kuntakyselyyn vastaajat) %Etelä-SavoKunnan toimialojen välinen yhteistyö (sosiaali- ja terveys, sivistys, elinkeino)1827459Kunnan sisäinen poikkihalinnollinen yhteistyö (kunta-valtio-järjestöt-yritykset)1855189Kuntien välinen yhteistyö alueella184536Pohjois-SavoKunnan toimialojen välinen yhteistyö (sosiaali- ja terveys, sivistys, elinkeino)14363614Kunnan sisäinen poikkihalinnollinen yhteistyö (kunta-valtio-järjestöt-yritykset)1443367Kuntien välinen yhteistyö alueella714293614Pohjois-KarjalaKunnan toimialojen välinen yhteistyö (sosiaali- ja terveys, sivistys, elinkeino)11225611Kunnan sisäinen poikkihalinnollinen yhteistyö (kunta-valtio-järjestöt-yritykset)223344Kuntien välinen yhteistyö alueella22222233Heikko Melko heikko Kohtalainen Hyvä Erittäin hyväKuvio 25: Yhteistyön tekeminen maahanmuuttajien palveluissa (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötä vartentehty kuntakysely, N=34)Kuntien toimialojen väliseen yhteistyöhön maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa vaikuttavatpienissä kunnissa matala organisaatio ja pitkät yhteistyön perinteet. Hyvä malli yhteistyössä onpoikkihallinnollinen pakolaistyön koordinaattoriryhmä. Kuntien toimialojen väliseen yhteistyöhönovat puolestaan vaikuttaneet heikentävästi maahanmuuttajien vähäinen määrää ja vähäiset kokemukset.Kuntien eri toimialojen välisen yhteistyön todetaan kuitenkin kehittyneen vuonna 2011 positiiviseensuuntaan. Kunnan sisäiseen poikkihallinnolliseen yhteistyöhön on vaikuttanut kunnan toimialojenvälisen yhteistyön tavoin edistävästi kumppaneiden tuntemus ja heikentävästi asian uutuus.Eri kuntien välisen yhteistyön vähäisyyttä perustellaan tavallisimmin kertomalla siitä, ettei asia nouseesille juuri lainkaan kuntien välisessä yhteistyössä. Kunnissa koetaan, että tietoa ja aloitteellisuuttayhteistyöhön on vähän. Kuntien yhteistyö on ollut TE-toimiston kanssa toimivaa hyvän asenneilmapiirinja TE-toimistojen kuntarajat ylittävän toiminnan vuoksi. Myös käytännölliset syyt, kuten kotoutumiskoulutustenjärjestäminen, suunnitelmien tekeminen ja samanaikainen asiakkuus kunnan ja TEtoimistonpalveluissa, ovat vaikuttaneet myönteisesti yhteistyöhön. Yhteistyötä on vähentänyt tietojenja kokemusten vähäisyys. Myös yhteistyö muiden poikkihallinnollisten toimijoiden, kuten järjestöjenja yritysten kanssa, on ollut vähäistä maahanmuuttajien määrien ja tarpeen vähäisyyden vuoksi. Yhteistyöntoimivuuteen on vaikuttanut myönteisesti koordinoinnin lisääntyminen ja SPR:n paikallisosastoonnimetty maahanmuuttovastaava.Kuntien väliseen yhteistyöhön ovat vaikuttaneet myönteisesti jo olemassa olevat seudullisetsuunnitelmat ja kuntien keskinäinen konsultointi. Tavoitteena on myös tiivistää yhteistyötäkotouttamisohjelman laatimisen myötä. Kuntien välisen yhteistyön toimivuuteen on vaikuttanut myönteisestikoulutuskuntayhtymän toiminta ja kaupunkien välinen yhteistyö. Sen sijaan seuduille tehtyjenmaahanmuutto-ohjelmien vaikutus on ollut vähäisempi.32

Kunta voi sekä järjestää kotoutumiskoulutusta että ohjata maahanmuuttajan hakeutumaan joko järjestämäänsäkotoutumiskoulutukseen tai muun toimijan järjestämään omaehtoiseen opiskeluun. (Lakikotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 20-21 §) Selvitystä varten tehdyn kuntakyselyn mukaankunnan järjestämää kotoutumiskoulutusta järjestetään hieman harvemmin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa kuin Etelä-Savossa. Etelä-Savossa kuntien edustajat ovat muita alueita useamminhyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä maahanmuuttajien ohjaamiseen muiden tahojen järjestämäänkotoutumiskoulutukseen. Etelä-Savon kuntien edustajat pitävät sen sijaan muihin alueisiin verrattunakunnan järjestämään kotoutumiskoulutuksen toteutumista useammin heikkona tai vain kohtalaisestitoteutuvana. Pohjois-Savon kuntien edustajat ovat puolestaan useimmin tyytymättömiämaahanmuuttajien ohjaamiseen muiden tahojen järjestämiin koulutuksiin. (ks. kuvio 26)Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen Itä-Suomen kunnissa(syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-SavoKunnan järjestämä kotoutumiskoulutus563311Maahanmuuttajien ohjaaminen muiden tahojenjärjestämään kotoutumiskoulutukseen2513381313Pohjois-SavoKunnan järjestämä kotoutumiskoulutus70101010Maahanmuuttajien ohjaaminen muiden tahojenjärjestämään kotoutumiskoulutukseen20304010Pohjois-KarjalaKunnan järjestämä kotoutumiskoulutus671717Maahanmuuttajien ohjaaminen muiden tahojenjärjestämään kotoutumiskoulutukseen14 2929 14 14Ei lainkaan Heikosti Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvinKuvio 26: Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen kunnassa (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötä varten tehtykuntakysely, N=25)4.2.2 Kotouttamisohjelmat, alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmatKotoutumislain (1386/2010) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisenedistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytäänkunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma onotettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. (32-33 §)Selvitystä varten tehdyn kuntakyselyn mukaan Itä-Suomen alueella on laadittu noin 70 prosentissakunnista kotouttamisohjelma. Kotoutumissuunnitelmien laatiminen on myös suunnitteilla monissakunnissa. (ks. kuvio 27) Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tekemän erillisselvityksen mukaan vuodenkuluessa noin vajaassa puolessa Itä-Suomen kunnista suunnitellaan kotouttamisohjelmien päivittämistä.33

Kotouttamisohjelmien tilanne Itä-Suomen kunnissa(syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-Savo172558Pohjois-Savo72767Pohjois-Karjala111178Ei Ei ole, mutta on suunnitteilla KylläKuvio 27: Kotouttamisohjelman tilanne kunnassa (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötä varten tehty kuntakysely,N=36)Kunnissa on käynnissä tyypillisesti kotouttamisohjelman päivitys tai sitä on ryhdytty laatimaan.Kunnissa on määritelty yhteyshenkilöitä ja suunniteltu heidän palkkaamistaan. Toteutumassa olevatkotouttamisohjelmat valmistuvat tyypillisesti vuoden 2011 lopussa tai vuoden 2012 aikana. Kunnissaei ole laadittu kotouttamisohjelmia tilanteissa, joissa maahanmuuttajia on erittäin vähän tai kuntaliitoson tulossa.Kuntien vastausten perusteella kotouttamisohjelmien tekemistä voitaisiin edistää ohjauksen avullakuten laatimalla aikaulu ohjelman tekemiselle ja antamalla kunnille luonnos sen rungoksi sekätiivistämällä yhteistyötä. Kotouttamisohjelmien toimeenpanoa voitaisiin tehostaa maahanmuuttajatoiminnankokonaiskoordinoinnilla, valmistelutyötä helpottavalla standardimallilla, konkreettisemmillasuunnitelmilla, eri hallintokunnissa ohjelman sisältöön perehtymisellä ja asioissaterästäytymisellä sekä kotouttamisohjelman päivittämisellä.34

Vaikka kotouttamisohjelmia laaditaan, ne vaikuttavat tyypillisesti vain vähän tai enintään kohtalaisestikunnassa tehtävään käytännön työhön. Vain Pohjois-Savon alueella on kuntia, jotka arvioivat kotouttamisohjelmallaolevan paljon vaikutusta kunnassa tehtävään käytännön työhön. (ks. kuvio 28)Kotouttamisohjelman vaikutus Itä-Suomen kuntienkäytännön toimintaan (syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-Savo2971Pohjois-Savo405010Pohjois-Karjala5050Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon Erittäin paljonKuvio 28: Kotouttamisohjelman vaikutus käytännön toimintaan (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötä vartentehty kuntakysely, N=23)Kotoutumislain (1386/2010) uudistuksen myötä maahanmuuttajalle on tehtävä alkukartoitus, jossaarvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekäkielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Työ- ja elinkeinotoimistottekevät alkukartoituksen työttömille maahanmuuttajille. Kunnan tulee käynnistää alkukartoitusmaahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaistatoimeentulotukea. Kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle,jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoituksen toteuttaneen tahon tulee ohjata maahanmuuttajatarvittaessa muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluihin sekä tehdä yhteistyötäheidän kanssaan. (9-10 §)Käsillä olevaa selvitystä varten tehdyn kyselyn perusteella Pohjois-Karjalassa on suunniteltu selvästimuita alueita useammin, kuinka kunnassa käytännössä toteutetaan alkukartoitukset. Pohjois-Karjalankunnista 88 % on suunnitellut alkukartoitusten toteuttamista. Etelä-Savossa vastaavasti 60 % jaPohjois-Savossa 55 % kunnista on suunnitellut alkukartoituksia.Kunnissa on suunniteltu tavallisimmin alkukartoitusten tekemistä sosiaalityöntekijän voimin perusturvatoimessa,sosiaalitoimessa tai maahanmuuttoyksikössä. Alkuhaastatteluita tekee kunnittain vaihdellenjoko yksittäinen työntekijä kuten sosiaalityöntekijä, sosiaalipalveluohjaaja ja pakolaisohjaaja taisosiaalityöntekijöiden tiimi, johon kuuluu 9 henkilöä. Alkukartoituksia tehdään myös TE-toimiston jasosiaalitoimen yhteistyönä sekä sosiaalitoimen ja koulutoimen yhteistyönä. Yhteistyötä toteutetaan35

mm. siten, että sosiaalitoimi vastaa alkuhaastattelusta ja sen jälkeen asiakkaan suostumuksella ollaanyhteydessä TE-toimistoon. TE-toimisto on ostanut muutaman viikon alkukartoitusjaksoja oppilaitoksilta.Suunnitteilla on myös seudullisia suunnitelmia alkukartoitusten tekemisestä ja parhaillaan Ylä-Savossa alkukartoituksia tuotetaan yhteisen järjestelyn avulla.Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista,joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tairuotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistäähänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajallaon oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työnhakija työ- ja elinkeinotoimistossa tai joshän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelmavoidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle, jos hänen arvioidaan alkukartoituksenperusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Kunta sopii kotoutumissuunnitelmassamaahanmuuttajan kanssa kotoutumista ja työllistymistä edistävistä kunnan palveluista tai muistatoimenpiteistä, jos maahanmuuttaja ei voi osallistua kotoutumista tukeviin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.Kotoutumissuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisenayhteistyönä. (11-14 §) Kunnan on tarkistettava kotoutumissuunnitelma maahanmuuttajan palvelutarpeenmukaisesti tai vähintään kerran vuodessa. (11 §)Selvitystyötä varten tehdyssä kuntakyselyssä vastaajilta tiedusteltiin kunnassa laadittavien kotoutumissuunnitelmienmäärää vuodessa. Itä-Suomen maakunnissa oli tehty keskimäärin 23 kotoutumissuunnitelmaavuodessa määrän vaihdellessa 0 ja 200 välillä. (ks. taulukko 3)Taulukko 3: Itä-Suomen maakunnissa laadittavien kotoutumissuunnitelmien määrä keskimäärinvuodessaEtelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Yhteensä(N=9) (N=10) (N=5)Kunnissa laadittujakotoutumissuunnitelmia16 22 36 23keskimäärinPienin laadittujenmäärä/ kunta0 0 0 0Suurin laadittujenmäärä/ kunta125 200 100 200Kuntakyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien arvioita kotoutumissuunnitelmien tiimoilta tehtävänyhteistyön toimivuudesta. Kotoutumissuunnitelmien tiimoilta TE-toimistojen kanssa tehtävääyhteistyötä pidetään selvästi parhaimpana Etelä-Savossa, jossa noin 90 % kuntaedustajista ontyytyväisiä TE-toimistoyhteistyöhön. Vastaavasti Pohjois-Savossa melko tai erittäin tyytyväisiäyhteistyöhön on vain noin kolmasosa kunnista. Muiden poikkihallinnosten tahojen eli eri sektoreidenkanssa tehtävään yhteistyöhön ovat puolestaan hieman tyytyväisempiä Pohjois-Karjalan kuntienedustajat. Kotoutumissuunnitelmien tiimoilta tehtävään kuntien sisäiseen toimialojen väliseenyhteistyöhön ovat niin ikään tyytyväisimpiä Etelä-Savon edustajat. Heistä puolet pitää kuntientoimialojen yhteistyötä kotoutumissuunnitelmien laadinnassa hyvänä tai erittäin hyvänä, kun taasPohjois-Karjalan kuntien edustajista kukaan ei ole täysin tyytyväinen toimialojen väliseenyhteistyöhön tässä asiassa. Etelä-Savon edustajat ovat myös muita tyytyväisempiäkotoutumissuunnitelmien tiimoilta tehtävään kuntien väliseen yhteistyöhön. Etelä-Savon kunnissa noin40 % vastaajista on tyytyväisiä kotoutumissuunnitelmien tiimoilta tehtävään kuntien väliseenyhteistyöhön, kun Pohjois-Karjalan kuntien edustajista erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön on noin 20 %.(ks. kuvio 29)36

Kotoutumissuunnitelmien laadinnassa tehtävän yhteistyön toimivuusItä-Suomen kunnissa (syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-SavoYhteistyö TE-toimiston kanssa136325Yhteistyö muiden poikkihallinnollisten toimijoiden kanssa (mm. järjestöt-…2513381313Kunnan toimialojen välinen yhteistyö (sosiaali- ja terveys, sivistys, elinkeino)133850Kuntien välinen yhteistyö alueella13252538Pohjois-SavoYhteistyö TE-toimiston kanssa10602010Yhteistyö muiden poikkihallinnollisten toimijoiden kanssa (mm. järjestöt-…40401010Kunnan toimialojen välinen yhteistyö (sosiaali- ja terveys, sivistys, elinkeino)20403010Kuntien välinen yhteistyö alueella10204030Pohjois-KarjalaYhteistyö TE-toimiston kanssa14432914Yhteistyö muiden poikkihallinnollisten toimijoiden kanssa (mm. järjestöt-…711414Kunnan toimialojen välinen yhteistyö (sosiaali- ja terveys, sivistys, elinkeino)141471Kuntien välinen yhteistyö alueella176717Heikko Melko heikko Kohtalainen Hyvä Erittäin hyväKuvio 29: Kotoutumissuunnitelmien laadinnassa tehtävän yhteistyön toimivuus (lähde: syksyllä 2011selvitystyötä varten tehty kuntakysely, N=24~25)Kuntien edustajilta tiedusteltiin myös siitä, kuinka tyytyväisiä he ovat kotoutumissuunnitelmanseurantaan. Vain noin kymmenesosa kyselyn vastaajista on tyytyväisiä kotoutumissuunnitelmanseurannan onnistumiseen kunnassa. He kaikki ovat Pohjois-Savon kuntien edustajia. Etelä-Savon jaPohjois-Savon kuntien edustajista noin 70 % arvioi kotoutumissuunnitelmien seurannan onnistumisenkunnassa heikosti tai melko heikosto toteutuvaksi. Vajaa kaksi kolmasosaa Pohjois-Karjalankuntaedustajista arvioi seurannan toteutuvan kohtalaisen hyvin. (ks. kuvio 30)Kotoutumissuunnitelmien seurannan onnistuminen Itä-Suomenkunnissa (syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-Savo333333Pohjois-Savo20502010Pohjois-Karjala4357Heikosti Melko heikosti Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvinKuvio 30: Kotoutumissuunnitelmien seurannan onnistuneisuus (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötä vartentehty kuntakysely, N=23)37

Kuntia pyydettiin kertomaan, mitä voitaisiin ja tulisi tehdä, jotta kotoutumissuunnitelmien laatiminenja toteutuminen paranisivat. Vastauksissa mainitaan resursseihin, tietoon, työn- ja vastuunjakoonliittyviä asioita. Yleisimmin todetaan työn- ja vastuunjaon määrittämisen lisäävän kotoutumissuunnitelmienlaadintaa ja toteutumista. Kotoutumissuunnitelmia varten tarvittaisiin selkeä vetovastuu.Kotoutumissuunnitelmien laatiminen ja seuranta paranisivat, jos ne keskitettäisiin yhden henkilön vastuulle.Kaupunkiin tarvittaisiin omia poikkihallinnollisia työryhmiä, jotka ryhtyisivät toimeenpanemaankotoutumissuunnitelmia. Kunnissa tarvitaan lisää kouluttajan ja kunnan välistä yhteistyötä etenkinkotoutumissuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä. Tiedottamista voitaisiin tehdä enemmän myösvaltionhallinnon taholta. Ensiarvoisen tärkeänä pidetään viranomaisten välistä tiedonkulkua, mikä pitäisisaada toimimaan hyvin. Kotoutumissuunnitelmien laadinnassa ja seurannassa on tärkeää myösasiaan paneutuminen kunnan johtoryhmän tasolla.Kotoutumissuunnitelmien toteuttamista voitaisiin helpottaa tarjoamalla tietoa ja kunnan palveluita,mutta päävastuun todetaan jäävän kuitenkin maahanmuuttajille itselleen. Kotoutumissuunnitelmienhalutaan muuttuvan laajemmin aktivointia tukevaksi. Kotoutumissuunnitelmien laatimiseksi ja toteutumiseksikunnissa pitäisi olla laajemmin palveluja myös muille kuin toimeentulotukea saaville maahanmuuttajille.Alkukartoitusten ja suunnitelmien laatiminen vaatii riittävää resursointia ja asiantuntemusta. Suunnitelmienseurantaa edistäisi prosessijohtamismallin mukaisesti toimiminen. Suunnitelmalla voisi ollakuntien mukaan valmis pohja ja sähköinen malli, jossa olisi mahdollisuus käyttää tietojärjestelmiä.Kotoutumissuunnitelmien tekemiseen tarvitaan enemmän henkilöstöresursseja huolehtimaan eri suunnitelmienpäivittämisestä. Kunnissa todetaan kotoutumissuunnitelman olevan yksi monista lain vaatimistasuunnitelmista, joiden päivitys on heikoissa kantimissa vähäisellä ja paljon töitä omaavalla työntekijämäärällä.Kotoutumissuunnitelmia laaditaan TE-toimiston ja kunnan yhteistyönä, ja tarvetta onetenkin kunnan henkilöstöresurssien lisäämiselle.5 Kansainvälistyvä kansalaisyhteiskunta5.1 YhdenvertaisuusYhdenvertaisuuslain (21/2004) mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden,kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisensuuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (6 §) Yhdenvertaisuuslain mukaankaikkien valtion ja kuntien viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa on oltava vähintäänetnisen yhdenvertaisuuden edistämistä koskeva suunnitelma. Paikallisiin olosuhteisiin laadittavassasuunnitelmassa suositellaan ottamaan huomioon myös muita kiellettyjä syrjintäperusteita ja moniperusteistasyrjintää. Yhdenvertaisuussuunnitelman tulee sisältää sekä viranomaisten palveluita, ohjaustaja yhteistyötä koskevia kehittämistoimenpiteitä että suunnitelmia koskien viranomaisen toimimistatyönantajana. (4 §)Itä-Suomessa on havaittu kehittämiskohteeksi asenteiden muokkaaminen myönteisemmiksimaahanmuuttajia kohtaan sekä maahanmuuttajien osallisuuden ja turvallisuuden lisääminen,jotka nopeuttavat kotoutumista. Itä-Suomen peruskoulujen kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatuksestatehdyn selvityksen mukaan yhtenä kehittämistavoitteena on ollut koulujen aktiivisempiote syrjinnän ja rasismin torjumiseen sekä suvaitsevaisuuskasvatuksen tehostaminen (Saarinen 2008).Maahanmuuttajien elämäntilanteesta ja palveluista vuonna 2010 Itä-Suomessa tehdyssä selvityksessätodetaan, että perusopetuksessa huomioidaan maahanmuuttajien tarpeet suhteellisen hyvin. Toisaalta38

maahanmuuttajien koulutusta keskitetään, mikä aiheuttaa pitkiä koulumatkoja eikä tue suomenkielenoppimista ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. (Virtanen ym. 2010 b)Viimeksi mainitun, vuonna 2010 tehdyn, selvityksen perusteella lähes puolella viranomaisista ei oletietoa yhdenvertaisuussuunnitelmien tilanteesta eikä siten toteutettuina toimenpiteitä, joilla konkreettisestitorjuttaisiin rasismia ja syrjintää sekä edistettäisiin yhdenvertaisuutta aktiivisesti ja suunnitelmallisesti.Yhtenä ongelmana on se, että maahanmuuttajien rooli ja osallisuus yhteiskunnallisessa vaikuttamisessaon vähäistä. He eivät seuraa politiikkaa eivätkä ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.Puolet viranomaisista kertoo, ettei kunnassa myöskään tueta maahanmuuttajien osallistumista millääntavalla. (Virtanen ym. 2010 b)Käsillä olevaa strategiatyötä tukevaa selvitystä varten tehdyssä kuntakyselyssä 8/17 Etelä-Savonkunnasta, 12/21 Pohjois-Savon kunnasta ja 8/14 Pohjois-Karjalan kunnasta kertoiyhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisen tilanteestaan. Yhdenvertaisuussuunnitelmia on tehtyyleisimmin Pohjois-Savon kunnissa (neljä kyselyyn vastannutta kuntaa). Niistä noin kolmasosassa onyhdenvertaisuussuunnitelma. Vastaavasti yhdenvertaisuussuunnitelma on noin viidesosassa Etelä-Savon (kaksi kuntaa) ja noin kymmenesosassa Pohjois-Karjalan kunnista (yksi kunta). LisäksiPohjois-Savossa on eniten kuntia, joissa yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta on suunitelmissa. (ks.kuvio 31)Yhdenvertaisuussuunnitelmien tilanne Itä-Suomen kunnissa(syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-Savo641818Pohjois-Savo333333Pohjois-Karjala632513Ei Ei ole, mutta on suunnitteilla KylläKuvio 31: Yhdenvertaisuussuunnitelmien laadinta. (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötä varten tehty kuntakysely,N=31)Kuntakyselyn mukaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei ole laadittu kunnassa tavallisimmin senvuoksi, ettei sen tekemistä ole koettu tarpeelliseksi. Maahanmuuttajien määrä on kunnassa ollut varsinvähäinen ja heidän osuutensa kunnan henkilöstössä vielä vähäisempi. Syynä on ollut aikapula, riittäväntahtotilan puuttuminen, tärkeämpien asioiden meneminen edelle ja se, ettei asiaa ole koettu ajankohtaiseksi.Erillistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei ole tehty myöskään siksi, että se on huomioitu muissa39

ohjelmissa tai sen koetaan toteutuvan ilman suunnitelmaa kunnan yleisissä peruspalveluissa. Yhdenvertaisuussuunnitelmanähdään tarpeelliseksi vain sivistystoimessa. Yhdenvertaisuussuunnitelmantarve on tiedostettu, mutta sen puutetta ei ole koettu ongelmaksi. Myös henkilöstöresurssien puute onvähentänyt mahdollisuuksia suunnitelman valmisteluun. Joissakin kunnissa yhdenvertaisuussuunnitelmaalaaditaan parhaillaan ja joissakin kunnissa uudistettavan kotouttamisohjelman rinnalla erillisenyhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen noussee ajankohtaiseksi.Yhdenvertaisuussuunnitelmien koetaan toteutuneen käytännössä parhaiten Etelä-Savossa, jossa puoletkunnista arvioi niiden toteutuneen käytännössä hyvin ja puolet kohtalaisesti. Pohjois-Karjalan kuntienkyselyyn vastanneista edustajista kaikki kokevat yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutumisen olleenvähäistä. Pohjois-Savon kunnissa on eniten hajontaa siten, että neljäsosa kunnista ei koeyhdenvertaisuussuunnitelmien toteutuvan käytännössä lainkaan, puolet kokee niiden vaikuttavankäytäntöön vähäisesti ja neljäsosa kohtalaisesti. (ks. kuvio 32) Kyselyn perusteella kunnissa voitaisiinhelpottaa yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista mallisuunnitelmien laadinnalla.Yhdenvertaisuussuunnitelman vaikutus Itä-Suomen kuntien käytännöntoimintaan (syksyn 2011 kuntakyselyn vastaajat) %Etelä-Savo5050Pohjois-Savo25 5025Pohjois-Karjala100Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon Erittäin paljonKuvio 32: Yhdenvertaisuussuunnitelmien vaikutus käytännön toimintaan (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötävarten tehty kuntakysely, N=7)5.2 Monimuotoisuus ja suvaitsevaisuusAiemmissa Itä-Suomen tilannetta kartoittavissa selvityksissä yhden keskeisen kehittämiskohteen onhavaittu olevan Itä-Suomessa viranomaisten, päättäjien ja kansalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan.Noin puolet viranomaisista pitää maahanmuuttajien ja paikallisen väestön suhteita vähintään kohtuullisena.Maahanmuuttajat kokevat kuitenkin yksinäisyyttä, erillisyyttä ja läheisten kontaktien vähäisyyttäkantasuomalaisten kanssa, mikä hidastaa kotoutumista. Lisäksi lähes jokaisella Maahanmuuttajatkuntalaisina -selvitystä varten haastatelluista maahanmuuttajista oli kokemusta jonkinlaisesta turvallisuusuhkastanimittelynä, pilkantekona ja uhitteluna. Vain noin kolmasosa viranomaisista kertoi,40

kuinka kunnassa on tehty jonkinlaisia maahanmuuttajien turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä. Jatkossapidetään tärkeänä kotoutumis- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien juurruttamista osaksi kuntien toiminnanohjaustaja käytännön työskentelyä. Maahanmuuttajien osallisuutta tulisi lisätä myös heidän huomioimisellaanja kuulemisellaan palveluita kehitettäessä sekä kannustamisella heitä osallistumaan päätöksentekoon.(Virtanen ym. 2010 b)Käsillä olevaa selvitystä varten tehdyssä kyselyssä kuntien edustajia pyydettiin kertomaan siitä, mitenkunnissa on pyritty käytännössä vaikuttamaan maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuudenlisääntymiseen. Yksi yleisesti käytetty keino ovat olleet myös teematapaamiset. Teematapaamisiaovat järjestäneet seurakunta ja kunnat jotka ovat toteuttaneet erilaisia tilaisuuksia valtuutetuille,yrittäjille ja kuntalaisille. Tilaisuuksissa on kerrottu pakolaisuudesta ja esimerkiksi pakolaisten saamistasosiaalituista. Kaupungin taloudellisesti tukemat yhdistykset ovat järjestäneet harjoittelupaikkoja jaerilaisia tilaisuuksia, joissa kantaväestö ja pakolaiset ovat kohdanneet. Myös erilaista kummitoimintaaon suunnitteilla. Toinen yleisesti käytetty keino on hanketoiminta. Muun muassa Maahanmuuttajatkuntalaisiksi -projektissa tavoitteena on ollut osallisuuden edistäminen. Hankkeiden kautta on toteutettumyös matalan kynnyksen neuvontapisteitä, monikulttuurisia kohtauspisteitä ja vertaistukiryhmätoimintaa,joilla on lisätty maahanmuuttajien osallisuutta.Maahanmuuttajien osallisuuden edistämisessä on ollut yhtenä keinona asian huomioiminen suunnitelmissakuten sivistystoimen koulun ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa. Osallisuutta on pyrittyedistämään myös tarjoamalla samoja palveluita kuin muillekin kunnan asukkaille ja takaamalla ettämaahanmuuttajat saavat niitä. Kunnissa on myös painotettu asiakaslähtöisyyttä. Kunnissa on pyrittylisäämään maahanmuuttajien osallisuutta panostamalla koulutukseen ja työntekoon esimerkiksi järjestämälläperuskoulun valmentavaa koulutusta ja muuta koulutusta kuten kansalaisopiston suomen kielenkursseja. Palveluohjauksessa mm. sosiaalityöntekijä on ohjannut kunnassa asuvia venäläisiä naisiaaikuiskoulutuksen piiriin. Muista osallisuutta vahvistavia keinoja ovat olleet mm. tiedottamisen lisääminenja maahanmuuttajaoppaan julkaiseminen. Oppaassa kerrotaan kolmella kielellä kunnan palveluista.6 Itä-Suomen maahanmuuttotyö – SWOT-analyysiStrategian laatimisessa käytetään yleisesti SWOT-analyysiä (Strengths, Weaknesses, Opportunities,Threats). Se on nelikenttämenetelmä, jossa kirjataan ylös analysoidun asian sisäiset vahvuudet, sisäisetheikkoudet, ulkoiset mahdollisuudet ja ulkoiset uhkat.Tässä luvussa esitellään tilastoaineiston sekä syksyn 2011 kuntakyselyssä ja työpajoissa esille tulleitaItä-Suomen toimijoiden näkemyksiä alueen vahvuuksista, heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksistamaahanmuuttotyössä. Näitä tietoja on analysoitu ja yhdistetty seuraavaan selvityksen tekijän laatimaanSWOT-taulukkoon 4.41

Taulukko 4: SWOT Itä-Suomen kansainvälistymisestäVahvuudet• Itä-Suomen elinkeinorakenne on monipuolinen. Alueella on laajastieri toimialojen kuten julkisen hallinnon, teollisuuden ja alkutuotannon työpaikkoja.Itä-Suomi ei ole herkästi taloudellisesti haavoittuva alue kutenmm. yhteen toimialaan tai suuren työnantajan toiminnan varassa olevat kasvukeskusalueet.Lisäksi Itä-Suomen maakunta on talouselämän kannaltamahdollisuuksia tarjoavaa maiden raja-aluetta.• Toistaiseksi vähäinen maahanmuuttajien määrä mahdollistaasuunnittelun ja ennakoivan toiminnan paremmin kuin alueilla, joissajoudutaan keskittymään ongelmien vähentämiseen perustuvaan toimintaa(mm. syntyneen segregoitumisen purku). Niissä Itä-Suomen kunnissa, joissaon vastaanotettu humanitaarisin syin maahan tulleita, heidän kotoutumisenkoetaan onnistuneen vähintään kohtalaisesti.• Itä-Suomi kiinnostaa työntekijöiksi ja yrittäjiksi tulevia maahanmuuttajia.Itä-Suomessa etenkin työikäisten maahanmuuttajien osuuson kasvanut ja alueelle maahan Suomen rajojen ulkopuolelta muuttaneita onenemmän kuin maasta muuttaneita. Oleskelulupia myönnetään yleisimmintyöhön ja opiskeluun liittyvistä syistä. Alueen työikäisvaltaisen maahanmuuttajaväestönosaamista ja voimavaroja voidaan hyödyntää riippumattahenkilön maahantuloperusteesta.• Maahanmuuttajissa on käyttämätöntä koulutettua työvoimapotentiaalia.Tutkinnon suorittaneilla maahanmuuttajilla on tavallisimminsuoritettuna toisen asteen ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto.Työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat ovat useammin opiskelemassakuin eläköityneitä.• Itä-Suomessa on hyvät asumisen puitteet ja mahdollisuudet lisätäjatkossa asuntotuotantoa. Asuntotarjonnan lisäksi myös muita työikäisilleja heille suunnattuja palveluita pidetään hyvin toimivina.• Itä-Suomessa on jo aiempaa kokemusta maahanmuuttopoliittisistastrategioista ja ohjelmista. Etelä-Savossa on laadittu seudullisiamaahanmuutto-ohjelmia. Alueella on laadittu ja laaditaan parhaillaan poikkihallinnollisiamaahanmuutto-ohjelmia, jotka auttavat konkretisoimaanstrategian linjauksia.Heikkoudet• Kansainvälistyminen koetaan marginaali-ilmiöksi.Maahanmuuttajuus ei ole normaaliksi koettua ja asennoituminenmaahanmuuttajuuteen on osin penseää.• Maahanmuuttajien ja poikkihallinnollisessa yhteistyönsujuvuudessa on parantamisen varaa. Seudullista yhteistyötä eiole juurikaan tehty maahanmuuttotyössä, vaikka se olisialueella hyvä keino erityispalveluiden tuottamisessa.Maahanmuuttotyön koetaan keskittyvän liiallisesti yksittäistenammattilaisten varaan. Maahanmuuttajien palveluissa tehtävässä yhteistyössäon kehittämisen tarvetta kunnan toimialojen välisesti sekä etenkinkunnan sisäisesti poikkihallinnollisessa yhteistyössä ja kuntien välisessäyhteistyössä. Kehittämisen tarvetta on mm. kotoutumissuunnitelmien tiimoiltatehtävässä yhteistyössä.• Maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa ja maahanmuuttoonliittyvässä osaamisessa on parantamisen varaa. Maahanmuuttajienpalveluita tuotetaan pirstaleisesti eikä maahanmuuttajien kohtaamiseenole riittävästi osaamista. Humanitaarisin syin maahan tulevienvastaanottoa on toteutettu ja suunnitellaan vain harvoissa kunnissa. Alkukartoitustenkäytännön toteutumisessa on alueellisia eroja. Kotoutumiskoulutuksissaon kehittämisen tarvetta: tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseenoli vain noin kolmasosa kuntakyselyyn vastanneista. Kunnissa on suhteellisenharvoin erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja palveluita.Tärkeiksi koetut ohjaus- ja neuvontapalvelut toimivat hankepohjalta.• Aiemmin laadittuihin yhdenvertaisuussuunnitelmiin ja kotouttamisohjelmiinei ole sitouduttu riittävästi. Yhdenvertaisuussuunnitelmiaon laadittu harvoissa kunnissa eivätkä ne useinkaan vaikuta kunnissakäytännön toimintaan. Kotouttamisohjelmien laatimisessa on alueellisiaeroja ja kotouttamisohjelmat vaikuttavat yleisesti vain kohtalaisestikäytännön työhön. Ylimmän johdon koetaan olevan liian vähäisestisitoutunut maahanmuuttotyöhön. Kotoutumissuunnitelmien toteutumisenseurantaa voitaisiin tehostaa.42

Mahdollisuudet• Alueella on jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa eläköitymisen vuoksirunsaasti työvoiman tarpeita, joissa voidaan käyttää maahanmuuttajatyövoimaa.Alueen sijaintia lähellä Etelä-Suomen ja Venäjänkasvukeskuksia voidaan hyödyntää. Tämä mahdollistaa maakunnallisen yhteistyönalojen työvoimapulaan vastaamiseksi.• Itä-Suomen keskeiset toimijat ovat kiinnostuneet kansainvälistymisestäja siihen liittyvien palveluiden kehittämisestä. Kunnissa onyleisesti varauduttu kotoutumislain muutoksiin. Kotouttamisohjelmia ollaanpäivittämässä tai niitä ryhdytään laatimaan. Maahanmuuttoasioita ei pidetäyhdentekevinä eikä mahdottomina saada aikaan tuloksia.• Kunnista löytyy kiinnostusta alueelliseen yhteistyöhön, maakunnallisenmaahanmuuttostrategian laadintaan sekä kuntien väliseenyhteistyöhön maahanmuuttajille suunnattujen palveluidenjärjestämiseksi. Vaikka maahanmuuttoon liittyvä toiminta ja palvelutovat jokseenkin vähäisiä, kunnissa on kiinnostusta niiden kehittämiseen jatulevaisuuteen varautumiseen. Alueella on kiinnostusta kehittää yhteistämaakunnallista ja poikkihallinnollista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa ovatmukana julkinen, yksityinen ja kolmas sektori.• Itä-Suomi on maahanmuuton kannalta yhteiset haasteet ja mahdollisuudetkohtaava alue. Maakuntien välillä ei ole oleellisia eroja niidentilanteessa, jolloin tulevien linjausten määrittäminen ei ole ylitsepääsemättömänvaikeaa.Uhkat• Itä-Suomen väestö vähenee ja vanhenee, jolloin huoltosuhdekasvaa.• Itä-Suomen työvoimasta eläköityy noin puolet seuraavan 10vuoden kuluessa. Lähitulevaisuudessa eläköitymistä tapahtuu enitenyksityisistä palvelu- ja teollisuusalan ammateista, mutta sen jälkeen työvoimaaeläköityy etenkin julkisen hallinnon ja terveysalan ammateistasekä yksityisen sektorin energia-alan ja alkutuotannon ammateista.• Kunnissa on varauduttu suhteellisen harvoin muuttuvaan elinkeinopoliittiseentilanteeseen ja maahanmuuttajatyövoiman lisääntymiseen• Heikkenevä taloudellinen tilanne vaikeuttaa tilannettaennestään korkean työttömyyden alueelta.• Suomen sisäinen muuttoliike vähentää nuorta ja koulutettuaväestöä alueelta.• Uudistuneen kotoutumislain velvoitteita ei noudetatakäytännössä, vaikka se tarjoaisi hyvät mahdollisuudetmaahanmuuttajatyöhön sitoutumiseen, työnjakojen täsmentämiseen jasuunniteltujen toimenpiteiden seurantaan43

7 Työpajoissa ja kyselyssä esille tulleet strategian linjauksetKäsillä olevan selvityksen tavoitteena ei ole määrittää, millaiseksi Itä-Suomenmaahanmuuttostrategian tulisi rakentua. Selvityksen tehtävänä on ollut tuottaa strategian valmisteluntueksi tietoa, jota Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaa valmisteleva työryhmä voi hyödyntäähaluamallaan tavalla. Selvityksen tässä luvussa tuodaan esille niitä teemoja, joita itäsuomalaisetkuntien, valtion, yritysten ja kolmannen sektorin edustajat ovat kertoneet kyselyssä ja työpajoissaomina toiveinaan. Varsinaisessa strategian valmistelussa tehtäviin valintoihin ja toiminnan linjauksiinvaikuttavat myös muut tausta-aineistot ja olemassa olevat strategiat.7.1 Ehdottuja arvojaKuntakyselyssä tiedusteltiin vastaajilla arvoista, joita Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassahaluttaisiin korostaa. Vastausten mukaan näitä ovat:• suvaitsevaisuus, sallivuus, myönteinen asennoituminen• yhdenvertaisuus, ihmisyys, tasa-arvo, tasapuolisuus, tasa-arvoiset palvelut• yhteistyö, vuorovaikutus• osallisuus, osallisuus yhteisöön, osallisuus työelämään• vastuullisuus, luotettavuus, johdonmukaisuus• luonnonläheisyys• asiakaslähtöisyysStrategiatyön valmistelua varten järjestetyissä poikkihallinnollisissa työpajoissa nousivat esille arvoiksisuvaitsevaisuuteen, yksilöllisyyteen ja yhtenäisyyteen liittyvät asiat.Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulivat esille muun muassa seuraavissa yhteyksissä:- Maahanmuuttajista puhutaan kuntalaisina eikä erotella heitä maahantulosyyn mukaan. Osaavatyövoima on työvoimaa tekijän taustasta riippumatta.- Mahdollistetaan yhdenvertaisuuslain ja kotoutumislain mukainen toiminta.- Huomioidaan monikulttuurisuuden kaksisuuntaisuus.Turvallisuuteen ja hyvinvointiin liitettiin muun muassa seuraavat asiat, jotka vaikuttavat Itä-Suomeen muuttamiseen ja alueella asumisen pysyvyyteen:- Maahanmuuttajat ovat kuntalaisia, joita tarvitaan pienissä väestöltään vähenevissä kunnissa väestöpohjan,työvoiman ja palveluiden turvaamiseksi.- Mahdollistetaan kaikille, myös maahanmuuttajille, maakuntaohjelman mukainen sujuva arki.Vakinaistetaan maahanmuuttajien erityispalvelut ja huomioidaan heidät paremmin peruspalveluissa.- Otetaan malttia asioiden käsittelyyn ja nähdään asioita ylihuomiseen. Tavoitellaan sitä, ettäSuomeen on matala kynnys tulla ja täällä on helppo elää.- Lisätään maahanmuuttajien osallistumista yhteiskuntaan. Osallisuus edellyttää kokonaisuutta elityötä, perhettä ja ystäviä.Kaikissa työpajoissa korostettiin runsaasti myönteisten asenteiden kuten sallivuuden ja ymmärtäväisyydenmerkitystä:- Maahanmuuttoasiat normalisoituvat Itä-Suomessa.- Asenteet maahanmuuttajia kohtaan muuttuvat myönteisiksi. Maahanmuuttajien erilaisuus huomioidaan.- Eri kulttuureista tulevat otetaan vastaan ihmisinä. Huomioidaan vähemmistöryhmät vähemmistöissä.44

7.2 Ehdotettuja painopistealueitaKunnille suunnatussa kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin, mitä he pitivät tärkeimpänä ulottuvuutena laadittavassaItä-Suomen maahanmuuttostrategiassa. Tärkeimmäksi painopistealueeksi strategiassa nousijokaisella alueella elinkeinopoliittinen näkökulma. Etelä-Savossa elinkeinopoliittinen näkökulma nostettiinkuitenkin muita alueita harvemmin erittäin tärkeäksi strategian painopistealueeksi. Monimuotoisuudenpainottumista ja sosiaalipoliittista näkökulmaa korostettiin muita alueita vahvemmin Pohjois-Karjalassa (ks. kuvio 33). 12Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa tulisi kuntakyselyn mukaan panostaa muun muassa kansainväliseenrekrytointiin, yhteisiin peruslinjauksiin, vastuualueisiin ja yhteistyöhön, oman kulttuurin korostamiseenja hyvin hoidettuun maahanmuuttotoimintaan. Elinkeinopoliittisesta näkökulmasta strategiassatulisi panostaa työvoimapulan vähentämiseen ja tulevaisuuden työvoimantarpeisiin, työperäisenmaahanmuuton tärkeyteen sekä maassa jo oleviin vieraskielisiin työnhakijoihin. Sosiaalipoliittisestanäkökulmasta strategiassa tulisi huomioida osaamisen tunnistaminen, palveluiden toimivuus, erityisryhmienpalvelut, resurssit sekä alueen kuntien yhteinen näkemys asiasta ja sitoutuminen siihen. Tärkeänäpidettiin palvelujen järjestämistä yhdessä, sillä esimerkiksi pienissä kunnissa ei ole tarvetta toteuttaakaikkia ohjauspalveluja erikseen. Monimuotoisuuden näkökulmasta strategiassa tulisi korostaakansainvälistymisen mahdollisuuksia ja osallisuutta.Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa toivotut painopistealueet(syksyn 2011 kuntakyselyyn vastaajat) %Etelä-SavoStrateginen näkökulma136325Elinkeinopoliittinen näkökulma133850Sosiaalipoliittinen näkökulma63387525Pohjois-SavoStrateginen näkökulmaElinkeinopoliittinen näkökulma10991Sosiaalipoliittinen näkökulma107020185527Pohjois-KarjalaStrateginen näkökulma145729Elinkeinopoliittinen näkökulma1388Sosiaalipoliittinen näkökulma435763Vähemmän tärkeä Melko tärkeä Erittäin tärkeä38Kuvio 33: Maahanmuuttostrategiassa painotettavat asiat (lähde: syksyllä 2011 selvitystyötä vartentehty kuntakysely, N=25~27)12 Strateginen näkökulma (yhteiset arvot, strategian toimeenpano, vastuualueet ja seuranta), Elinkeinopoliittinen näkökulma(työllisyys, talous, koulutus, työperusteinen maahanmuutto), Sosiaalipoliittinen näkökulma (palvelut, kotoutuminen, humanitaarisinperustein maahan tulleet), Monimuotoisuuden näkökulma (kansainvälistyminen, yhdenvertaisuus, osallisuus)45

Selvitystyötä varten toteutetuissa alueellisissa työpajoissa nousi esille selkeästi kolme politiikan osaaluetta,jotka tulisi huomioida laadittavassa maahanmuuttostrategiassa. Työpajoissa käydyissä keskusteluissanousi vahvimpana esille elinkeinoelämän näkökulma. Seuraavaan taulukkoon 5 on koottu analysoinninpohjalta teemat, joista keskusteltiin Mikkelissä, Joensuussa ja Kuopiossa syksyillä 2011 järjestetyissätyöpajoissa. Keskusteluissa esille tulleet yksityiskohtaisemmat asiat on välitetty toimeksiannontilaajalle työpajojen keskustelumuistioiden ja niistä tehtyjen koosteiden avulla.Taulukkoon 5 koottujen tietojen lisäksi työpajoissa korostui yhtenä teemana tarve aikaansaada konkreettistastrategian toimeenpanoa ja seurantaa. Keskusteluissa tuotiin esille, kuinka strategian tueksitarvittaisiin toimenpideohjelma. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian tueksi haluttaisiin laatia selkeätkonkreettiset toimenpiteet, joiden toteutumista seurattaisiin.Taulukko 5: Strategiassa huomioitavat politiikan ja toimenpiteiden kohdentumisen osa-alueetTyö- ja elinkeinopolitiikkaKansainvälisen työvoiman lisääminen sekäjo maassa olevien maahanmuuttajientyöllistymisen parantuminenMaahanmuuttajien osaamisen tunnistamisensekä ammattitaidon ja kielitaidonkehittyminenPerusoikeuksien ja sujuvan arjen takaaminenperuspalveluiden ja maahanmuuttajillesuunnattujen palveluiden avulla• Julkisen sektorin työnantajayhteistyöntiivistäminen kansainvälisen rekrytoinninlisäämiseksi• Vaikuttaminen oleskelulupakäytäntöihin työperäisenmaahanmuuton helpottamiseksi• Itä-Suomeen jo muuttaneiden ja siellä asuvienmahdollisimman varhainen siirtyminen työhön• Työpaikkojen vastaanottokyvyn parantaminen• Maahanmuuttajayrittäjien osuuden lisääntyminen• Uusien toimintamallien kehittäminen ulkomaillahankitun osaamisen tunnistamiseksi ja yhteensovittamiseksi• Kielikoulutuksen ja muun työnantajien tarpeethuomioivan koulutuksen kehittäminen• Kansainvälisten opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen• Vastuullisuuden ja yhteistyön kehittäminen koulutuksessaja kansainvälisessä liikkuvuudessa.Yhteiskuntapolitiikka• Peruspalveluiden kehittäminen normaaliudenperiaatteen mukaisesti• Palveluiden organisoinnin ja yhteistyön parantaminen:Työn- ja vastuunjaon kehittäminen eritahojen välillä kotoutumispalveluissa. Johdon japäättäjien osallistuminen maahanmuuttotyöhön.• Maahanmuuttajille suunnattujen palveluidenturvaaminen ja kehittäminen: Tavoitteena• vakiintuneet kaikille maahanmuuttajille tarkoitetutmatalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut• Valtakunnallinen vaikuttaminen arkipäivän sujuvuuttaheikentäviin tekijöihin, kuten talousasioidentoimivuuteen46

Yksilöllisyyden lisääntyminenkotoutumispalveluissaAsenteisiin vaikuttaminenKaikkien vastuun korostaminenmaahanmuuttajien kotoutumisessa• Kotoutumislain noudattaminen• Kolmannen sektorin osallistaminen• AsiakaslähtöisyysKansalaisyhteiskunta• Ennakkoluulojen kitkeminen ja alueen asukkaidenasenteiden muuttaminen myönteiseksi maahanmuuttajiakohtaan mm. viestinnän avulla• Siirtyminen ongelmakeskeisyydestä mahdollisuuksienmaailmaan. Suomen arvopohjan näkyminentoimii myös maahanmuuttajakysymyksessä• Maahanmuuttajien osallistaminen jokaisellekuntalaisille suunnattuun toimintaan8 LoppusanatSelvitystyötä varten laaditussa SWOT-analyysissä tulevat selkeimmin esille sekä heikkouksiin ettämahdollisuuksiin liittyvät teemat. SWOT-analyysin perusteella voi todeta johtopäätöksenä, että Itä-Suomessa on paljon haasteita, mutta samalla hyviä edellytyksiä toimia kansainvälisenä ja kansainvälisyyttäedistävänä maakuntana. Itä-Suomessa kohdataan kaikkien länsimaiden ratkaistaviksi tuleviaväestön ikääntymiseen ja työvoimapulaan liittyviä haasteita muuta Suomea nopeammin. Itä-Suomenvahvuuksia ovat rakenteelliset tekijät kuten sijoittuminen lähelle kasvavaa Venäjän markkina-aluetta jasuhteellisen lyhyt etäisyys Helsingin metropolialueesta.Itä-Suomessa asuu prosentuaalisesti maan keskiarvoa vähemmän maahanmuuttajia. Maahanmuuttajientoistaiseksi vähäinen määrä on jossain määrin vähentänyt kiinnostusta maahanmuuttajille suunnattujenpalveluiden kehittämiseen Itä-Suomessa. Niissä Itä-Suomen kunnissa, joissa on vastaanotettu humanitaarisinsyin maahan tulleita, heidän kotoutumisen koetaan onnistuneen vähintään kohtalaisesti. Se,että Itä-Suomi on suhteellisen harvaan asuttu ja sen kuntakoko suuriin kasvukeskusalueisiin verrattunapieni, on samalla sekä maakunnan haaste että sen vahvuus. Uusien toimintamallien kokeileminen jayhteistyön tiivistäminen voi olla helpompaa pienemmissä yksiköissä kuin suurissa ja byrokraattisemmissaorganisaatioissa. Maahanmuuttajien vähäinen määrä mahdollistaa sen, että Itä-Suomessa voidaanvarautua tulevaan tilanteeseen ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Varautumista nopeasti muuttuvaanväestö- ja työmarkkinatilanteeseen on tehty toistaiseksi suhteellisen vähän. Itä-Suomessa olisikinhyödyllisistä ryhtyä toimimaan aktiivisesti maahanmuuttajatyössä ennen kuin suotuisa tilanne meneeohitse.Itä-Suomessa on kansainvälisiä kasvuyrityksiä sekä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työpaikkoja,joissa tarvittavalta työvoimalta edellytetään erityisosaamista. Alueella on myös maa- ja metsätalousalantyöpaikkoja, joihin voitaisiin rekrytoida lyhyemmän koulutuksen kautta ja vähäisemmin kielitaitovaatimuksinmaahanmuuttajia. Itä-Suomi on nettomaahanmuuton perusteella houkutteleva alue, jonneon muuttanut työikäisiä ammattikoulutettuja maahanmuuttajia. Vaikka alueella on haasteena muunSuomen tavoin maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja sen kehittäminen, on Itä-Suomessa kattavastiammatillisia ja yliopistotasoista koulutusta tarjoavia maahanmuuttajien palveluita pitkään kehittäneitäoppilaitoksia. Maahanmuuttajien osaamisen arviointiin ja sen täydentämiseen suomalaisia vaatimuksiavastaavaksi on kehitetty alueella hyödynnettävissä olevia menetelmiä, joita voidaan käyttäämyös Itä-Suomessa maahanmuuttajien työllistymisen lisäämiseksi.47

Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa tehtävät linjaukset kohdentuvat maahanmuuttotyön tavoin laaja-alaisestieri toimialoille. Maahanmuuttotyöhön osallistuvat kuntien sisäisten palveluiden lisäksi seudullisettoimijat kuten poliisi ja TE-toimistot sekä usein yli kuntarajojen toimivat työnantajat ja kolmannensektorin toimijat. Itä-Suomen kansainvälistyminen voisi perustua moninäkökulmaisesti työ- jaelinkeinopolitiikan, yhteiskuntapolitiikan ja kansainvälistymisen ulottuvuuksien yhtäaikaiseen huomioimiseen.Kaikki edellä mainitut sektorit ovat monialaisesti kytköksissä elinkeinopolitiikkaan, yhteiskuntapolitiikkaanja kansainvälistyvään kansalaisyhteiskuntaan myös lakisääteisesti mm. kotoutumislainkautta. Kun resurssit niukkenevat, yhdessä tekemisen voima on tärkeä huomioida. Ennakoivantyön merkitystä ei voi liialti korostaa, sillä haasteisiin on helpompi tarttua, kun ne eivät ole vielä kärjistyneetmonivyyhtisiksi ongelmiksi.Työn merkitystä ja mahdollisimman varhaista työelämään tutustumisen merkitystä korostetaan mm.kotoutumiskoulutuksen uudistamisen yhteydessä. Työnantajien ja julkisen sektorin välisen yhteistyöntiivistämisen tarve kansainvälisissä rekrytoinneissa on noussut esille valtakunnallisesti, Itä-Suomenyrittäjien näkemyksiä kartoittaneessa selvityksessä (Kivilä 2012) kuten myös tässä Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaakoskevassa selvitystyössä. Itä-Suomessa voisi olla vahvuutena se, että alueellatehtäisiin uudistuneen kotoutumislain hengen mukaisesti tiivistä yhteistyötä kuntien, valtion, työnantajienja kolmannen sektorin kanssa. Maahanmuuttajatyövoiman lisäämisessä on eroteltu palveluprosessinvaiheiksi rekrytoinnin ja työnvälityksen kehittäminen, Suomeen tulleen tai rekrytoidun ulkomaisentyövoiman koulutus ja perehdyttäminen sekä ulkomaisen työvoiman asettautumis- ja neuvontapalveluidenkehittäminen 13 (Raunio ym. 2010). Kaikkien näiden eri vaiheissa tarjottavien palveluiden kehittämiseksitarvitaan työnantajien, oppilaitoksen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä.Selvitystyössä on korostunut alkuvaiheen neuvonta- ja opastuspalveluiden merkitys. Itä-Suomesta olisimahdollisuus tulla kansallisesti merkittävä pilottialue, jossa kehitetään haja-asutusalueille soveltuvaaohjaus- ja neuvontapalvelua. Haja-asutusalueelle soveltuva ohjaus- ja neuvontapalvelu tarjoaisi kotoutumislainhengen mukaisesti opastusta työperäisille maahanmuuttajille, humanitaarisin syin maahantulleille ja kaikille muille neuvontaa tarvitseville maahanmuuttajille. Esimerkkinä tämän tyyppisestä jototeutuneesta palvelusta on Ylä-Savon maahanmuuttajaneuvojan työ. Maahanmuuttajaneuvonta onhankkeena käynnistettyä ja sen jälkeen vakiintunutta toimintaa, jossa on seitsemällä kunnalla yhteinentyöntekijä.Tilanteessa, jossa työikäinen väestö vähenee, myös kolmannelle sektorille on hyötyä lisääntyvästä aktiivi-iässäolevasta maahanmuuttajien määrästä. Maahanmuuttajat voivat olla tulevaisuudessa kansalaisyhteiskuntaanosallistujina juuri se ryhmä, joka pitää yllä pienten maaseutukuntien yhteisöllisyyttätukevia vapaaehtoispalveluita.Yhdessä syksyllä 2011 järjestetyssä työpajassa tuotiin äärimmäisenä uhkakuvana esiin, että liian kriittinensuhtautuminen maahanmuuttajien mahdollisuuksiin aiheuttaa sen, että ”viimeinen lähtijä sammuttaavalot” Itä-Suomen kunnista. Itä-Suomessa tehtävän poikkihallinnollisen ja suunnitelmallisenkansainvälistymisen avulla voidaan varmistaa, ettei nykyisin aktiivinen ja vetovoimainen alue joudulähellekään tällaista tilannetta.13 Rekrytointi ja osaajien löytäminen on työvoiman etsintää ja arviointia (haastattelut, testaukset). Koulutukseenja osaamisen sopeuttamiseen liittyvät sekä työntekijöiden että työantajien kouluttamiseen (suomen kieli ja ammatillistentaitojen koulutus, perehdytys, monikulttuurisuus jne.) Asettautuminen on yksilöiden sopeuttamista,jossa autetaan orientoitumaan elämään uudessa maassa sekä kiinnittymään sosiaaliseen ja ammatilliseen yhteisöön.48

Kuntien selvitystä varten lähettämä aineistoIlomantsin kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma (2005)Joensuun kaupungin kotouttamisohjelma 2010 – 2012 (2010)Mikkelin kaupungin kotouttamisohjelma (2009)Mäntyharjun kunnan kotouttamisohjelma (2001)Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma 2008 – 2015 (2008)Pieksämäen seudullinen maahanmuuttostrategia 2005-2015 (2004)Puumalan kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (2011)Rautalammin kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma (2011)Savonlinnan kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2011 – 2014 (2011)Savonlinnan kaupungin tasa-arvo-ohjelma yhdenvertaisuuden turvaamiseksi (2010)50

Liite 1: Työpajoihin osallistujatEtelä-Savo: Mikkeli 27.9.2011 klo 11.30-16NimiTaustaorganisaatioBoafo PiaMikkelin kaupunkiEmerenini Eija Mäntyharjun kuntaHallikainen Minna Etelä-Savon ammattiopisto, hankepalvelut / Pointti -Maahanmuuttajattyövoimaksi Etelä-Savossa -hankeHuuskonen Mervi Mikkelin työ-ja elinkeinotoimistoImmonen Jarmo Elinkeinoelämän keskusliittoJanhunen Aira Pieksämäen TE-toimistoJenu PauliinaMikkelin TE-toimistoKakriainen Markku Etelä-Savon kauppakamariKarvanen Julia Pointti-Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa - hankeKokkola Kari SAKKoskinen Riitta Etelä-Savon maakuntaliittoLahoniitty Kalle Pohjois-Savon ELY-keskusLeminen Ari-Pekka Mikkelin TE-toimistoLuikko Henrik MAMKMattsson Lisbeth Pohjois-Savon ELY-keskusMononen Ulla Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimistoMönkkönen Urpo Itä-Suomen AVIPuukko Kalevi Hirvensalmen kuntaSimonen Paula Työ-ja elinkeinotoimistoSokka IrjaEtelä-Savon ELY-keskusTessieri Enrique Otavan OpistoTirri HeliEtelä-Savon ammattiopistoTuomi LeenaMikkelin seudun maahanmuuttajatyön tuki, Mimosa ryVaarnamo Varpu Savonlinnan kaupunkiVänttinen Tuija Mikkelin ammattikorkeakouluPohjois-Karjala: Joensuu 28.9.2011 klo 11.30-16NimiTaustaorganisaatioAlbert Johanna Itä-Suomen aluehallintovirastoAsikainen Eija P-K ELYDavydova OlgaKarjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto; Itä-Suomen Etno; JoMoniryElonheimo Ville Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi-monikultt.hankeFreyer-Lindner Joseann Radio RexHammar-Suutari Sari Itä-Suomen yliopistoHiltunen Saara Pohjois-Karjalan AmmattikorkeakouluKaikko KirsiItä-Suomen aluehallintovirastoKauppinen Marja Kontiolahden kuntaKettunen Matti Pohjois-Karjalan rajavartiostoKöngäs-Siira Tiina Pikes OyLahoniitty Kalle Pohjois-Savon ELY-keskusLeskinen Matti I-SAVI51

Lin JulianJoensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys (JoMONI)Lumatjärvi KirsiPohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, Maahanmuuttajien neuvontapiste,Moi-hankeMannelin Maarita Pohjois-Karjalan kauppakamariMattsson Lisbeth Pohjois-Savon ELY-keskusMauranen Ulla Pohjois-Karjalan ELY-keskusMikkonen Marko Kontiolahden kuntaMoilanen Päivi Pohjois-Karjalan ELY-keskusMustonen Seppo Joensuun Yrittäjät ryNuutamo Kaisa Pohjois-Karjalan aikuisopistoOrnonen Marjo-Riitta Pohjois-Karjalan aikuisopistoPääkkönen Merja Outokummun kaupunkiRatinen EijaPohjois-Karjalan ELYRiekki JanneItä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu AducateRouvinen Juhani Joensuun kaupunkiTimonen Eeva Joensuun ortodoksinen seurakuntaWahab Maruf Diler Kontiolahti/Lehmon työväenyhdistysValtonen Jarmo Joensuun seudun TE-toimistoVartiainen-Gomez Tuija Pohjois-Karjalan aikuisopistoVauhkonen Pirjo Pohjois-Karjalna Ensikoti ry OutokumpuÄänismaa Ulla Pohjois-Karjalan maakuntaliittoPohjois-Savo: Kuopio 7.10.2011 klo 11.30-16.00NimiTaustaorganisaatioAntikainen Mari Kuopion kaupunkiAnttila Jorma Iisalmen seudun TE-toimistoFagerlund Eino Savon yrittäjätHakkarainen Jaana Kuopion työ- ja elinkeinotoimistoHolopainen Tiina Savonia amkHublin Marja-Liisa Kuopion kaupunkiJussila Johanna Kuopion kansalaisopistoKaikkonen Pekka Pohjois-Savon liittoKemppainenMaija-Leena Vieremän kunta, KansalaisopistoKieflie Tsega Kuopion setlementti Puijola ryKovanen Raija Kuopion kaupunkiLindroos Henna Kuopion kaupunki / Vastaanottava Pohjois-Savo -ESR-hankeMattsson Lisbeth Pohjois-Savon ELY-keskusMiettinen Hannu SAK:n Itä-Suomen toiminta-alueMiettinen Sinikka Savon ammatti- ja aikuisopistoPellikka Leena Kuopion Te-toimistoPuomilahti Ilkka MLL Pohjois-Savon piiri ryPuumalainen Kari Ylä-Savon Kehitys OyPäivinen Mira Rautalammin kuntaPäivinen Tiina Kuopion kaupunkiRahkema Kaja Vastaanottava Pohjois-Savo hanke/Iisalmen kansalaisopisto52

Rapaport PaulaRautiainen RitvaRautjärvi JarmoRoponen AnneRuotsalainen OlaviRönkkö RiittaRönkönharju MaaritSaastamoinenKalervoSalo-Berger SirpaSotisalo TiinaSuvanto UrpoTirkkonen PirjoVidgren MerviViinikainenAnniVirtanen RitvaKuopion TE-toimistoPalvelualojen ammattiliitto PAM ryKuopion kaupunki / perusturvaIisalmen kaupunkiSuonenjoen kaupunkiPohjois-Savon opistoPuijolan setlementti ry, Monikulttuurikeskus KompassiSavon TSYKuopion kaupunkiIisalmen seudun TE- toimistoPielavesi/ perusturvaosastoSTTK, Ammattiliitto ProSavoniaVastaanottava Pohjois-Savo -hanke, Kuopion kaupunkiPohjois-Savon ELY-keskus53

Liite 2: Taustatietoja kuntakyselyyn vastanneistaLiitetaulukko 1: VastausprosenttiKuntia alueella Vastanneita lkm Vastaus %/alue % vastauksistaEtelä-Savo 17 12 71 33Pohjois-Savo 21 15 71 42Pohjois-Karjala 14 9 64 25Yht. 52 36 69 100Liitetaulukko 2: Vastanneet kunnatKyselyyn vastanneetKyselyyn vastaamattomatEtelä-SavoHeinävesi 1 Enonkoski 0Hirvensalmi 1 Joroinen 0Kangasniemi 1 Juva 0Kerimäki 1 Pertunmaa 0Mikkeli 1 Rantasalmi 0Mäntyharju 1Pieksämäki 1Punkaharju 1Puumala 1Ristiina 1Savonlinna 1Sulkava 1Pohjois-SavoIisalmi 1 Kaavi 0Juankoski 1 Keitele 0Kiuruvesi 1 Maaninka 0Kuopio 1 Rautavaara 0Lapinlahti 1 Sonkajärvi 0Leppävirta 1 Tervo 0Nilsiä 1Pielavesi 1Rautalampi 1Siilinjärvi 1Suonenjoki 1Tuusniemi 1Varkaus 1Vesanto 1Vieremä 1Pohjois-KarjalaIlomantsi 1 Juuka 0Joensuu 1 Kesälahti 0Kitee 1 Outokumpu 0Kontiolahti 1 Polvijärvi 0Lieksa 1 Valtimo 0Liperi 1Nurmes 1Rääkkylä 1Tohmajärvi 154