Tunisian maaraportti - Finpro

Tunisian maaraportti 2 (17)Juha Wilén 16.11.2010SisällysluetteloMaaprofiili ....................................................................................................................... 3Maa ja väestö ........................................................................................................ 3Infrastruktuuri ......................................................................................................... 3Politiikka ja hallinto ................................................................................................ 3Talouden avaintiedot .............................................................................................. 4Liiketoiminta .................................................................................................................... 5Talous ............................................................................................................................. 6Makrotalous ........................................................................................................... 6BKT ................................................................................................................. 6Inflaatio ........................................................................................................... 6Vaihtotase ....................................................................................................... 7Talouspolitiikka ...................................................................................................... 7Ulkomaankauppa ............................................................................................................ 8Maatalous ..................................................................................................................... 11Öljy- ja maakaasusektori ............................................................................................... 11Sähkö- ja kaasuhuolto .................................................................................................. 12Valmistusteollisuus ....................................................................................................... 12Matkailu ........................................................................................................................ 14Tieto- ja viestintätekniikka ............................................................................................. 14Teknologiapuistot .......................................................................................................... 16Linkkejä ........................................................................................................................ 17FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 3 (17)Juha Wilén 16.11.2010MaaprofiiliMaa ja väestöPinta-ala: 163 610 km² (maapinta-ala 155 360 km²)Luonnonvarat: Raakaöljy, fosfaatit, rauta, malmi, lyijy, sinkki, suolaAika: Talvisin UTC +1, kesäisin +2 (UTC = koordinoitu yleisaika)Rajanaapurit: Algeria ja LibyaAsukasluku: 10,3 miljoonaa vuonna 2009Pääkaupunki: TunisSuurimmat kaupungit: Tunis, Sfax, Sousse, Bizerte, Nabeul, Gabès, Kairouan, Jendouba,BéjaEtniset ryhmät: Arabeja ja berberejä 98 %, eurooppalaisia 1 %, juutalaisiaja muita 1 %Virallinen kieli: Arabia, ranskaa puhutaan laajaltiUskonnot: Muslimeja 98 %, kristittyjä 1 %, juutalaisia ja muita 1 %InfrastruktuuriPuhelinsuuntanumerot: maakoodi +216Matkapuhelinstandardi: GSM 900, GSM 1800, 3G 2100Sähköverkko: 220 volttiaKiinteitä puhelinlinjoja 100 asukasta kohti: 12,5 vuonna 2009Matkapuhelinliittymien tilaajia 100 asukasta kohti: 95,4 vuonna 2009Internet-yhteyden tilaajia 100 asukasta kohti: 4,0 vuonna 2009Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 34,1 vuonna 2009Laajakaistayhteyden tilaajia 100 asukasta kohti: 3,6 vuonna 2009Tieverkosto: Maanteitä 19 232 km, josta 12 655 km päällystetty vuonna 2006 (CIA)Rautatieverkosto: 2167 km, josta 1688 km kaperaiteista (1,00 metri), josta 65 kmsähköistetty vuonna 2008 (CIA)Lentokenttiä: 32, joista kuudellatoista päällystetty kiitotie vuonna 2010 (CIA). Pääkenttiäovat Tunis-Carthage ja Monastir.Politiikka ja hallintoVirallinen nimi: Tunisian tasavalta, Tunisian Republic, Al Jumhuriyah at TunisiyahEpävirallinen nimi: TunisiaHallitusmuoto: tasavaltaValtion päämies: presidentti Zine el Abidine Ben Ali (presidenttinä vuodesta 1987).Hallituspuolue: Constitutional Democratic Rally Party (Rassemblement ConstitutionnelDemocratique, RCD, virallinen hallitseva puolue). Presidentti nimittää hallituksen.Pääministeri: Mohamed Ghannouchi (RDC, lokakuusta 1999, presidentti nimittää)Parlamentti: kaksikamarinen parlamentti, joka muodostuu edustajainhuoneesta (Majlisal-Nuwaab) ja neuvoa-antavien neuvostosta. Edustajainhuoneessa on 189 paikkaaFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 7 (17)Juha Wilén 16.11.2010VaihtotaseVaihtotase on ollut 2000-luvulla hieman alijäämäinen. Alijäämää kertyi 1,7 miljardiadollaria vuonna 2008 ja 1,2 miljardia dollaria vuonna 2009. Economist IntelligenceUnit ennusti lokakuussa alijäämän kasvavan hieman vuonna 2010 mutta supistuvanvuonna 2011.Tunisian kauppatase on alijäämäinen, mutta palvelutase on ylijäämäinen suurtenmatkailutulojen ansiosta. Tuotannontekijäkorvausten tase on alijäämäinen, koska ulkomaisetsijoittajat saavat enemmän pääomakorvauksia Tunisiasta kuin tunisialaisetulkomailta. Tulonsiirtojen tase on toisaalta ylijäämäinen mm. siksi, että ulkomaillaasuvat tunisialaiset siirtävät rahaa kotimaassa asuville sukulaisilleen.TalouspolitiikkaTunisian hallituksella on taloudellinen viisivuotissuunnitelma vuosille 2007–2011.Suunnitelman päätavoitteita ovat työttömyyden vähentäminen ja kansalaisten elintasonnostaminen talouskasvua edistämällä. Julkisilla varoilla tuetaan erityisesti uusienmoottoriteiden ja lentokenttien rakentamista sekä uuden syvänmeren sataman avaamistaEnfidhaan. Hallitus tavoittelee 4,0 prosentin BKT:n kasvua ja 2400 miljoonandinaarin ulkomaisia sijoituksia vuodelle 2010. Tavoitteidensa saavuttamiseksi hallituson päättänyt parantaa yritysten toimintaympäristöä - etenkin investointiympäristöä - jakilpailukyvyä lakiuudistuksilla, byrokratiaa vähentämällä ja yksityistämällä.Rahapolitiikka ja pääomamarkkinatKeskuspankin päätehtävä on varmistaa hintavakaus. Inflaation hallinta - kuluttajahintaindeksinvähäinen nousu – säilyttää toimijoiden ostovoiman ja myötävaikuttaa talouskasvuun,joka edistää työpaikkojen syntyä ja sosiaaliturvan parantumista.Keskuspankin tärkein rahapoliittinen instrumentti on rahamarkkinakorko. Rahapoliittinenkehikko perustuu lisäksi raha- ja luottoaggregaatteihin, monipuoliseen joukkooninflaatioon sidottuihin indikaattoreihin. Näitä ovat tuontihinnat, tuotantokapasiteetin jatodellisen tuotannon erot, pohjainflaatio jne.Hallitus on uudistanut pääomamarkkinoita. Pankkitoiminnan valvontaa on kiristetty.Kotimaisten investointien ennustetaan kasvavan vähitellen pankkitoiminnan kehittyessäja erityisesti luotto- ja rahoitusmahdollisuuksien lisääntyessä hallituksen lakiuudistuksenmyötä.ValuuttakurssipolitiikkaTunisian keskuspankki kertoo harjoittavansa joustavaa valuuttakurssipolitiikkaa. Tunisiandinaarin arvo määräytyy pankkien välisillä markkinoilla (interbank market). Paikallisetpankit vaihtavat valuuttoja keskenään tai asiakkaidensa kanssa vapaasti neu-FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 8 (17)Juha Wilén 16.11.2010Ulkomaankauppavotelluilla hinnoilla. Keskuspankin rooli on hienosäätää likviditeettiä markkinoilla, josvaluuttojen kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa.KauppapolitiikkaTunisia on Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen. Vuoden 2008 tammikuussa astuivoimaan Tunisian ja EU:n välinen vapaakauppasopimus, joka koskee teollisuustuotteita,myöhemmin todennäköisesti myös palveluita ja maataloustuotteita. Tunisialla onvapaakauppasopimus myös EFTA-maiden kanssa. Maa on Arabiliiton ja Arab Maghrebinunionin jäsen ja Agadirin sopimuksen osapuoli. Agadirin sopimus, joka astuivoimaan vuonna 2007, koskee maatalous- ja teollisuustuotteiden tullimaksujen poistamista.Sopimusosapuolet sitoutuivat purkamaan myös muita kaupan esteitä kutenkiintiötä, teknisiä rajoitteita, hallintonormeja ja tuontitavaroiden rajatarkastuksia. Agadirinsopimuksessa ovat mukana Tunisia, Marokko, Egypti, Jordania ja Algeria (tiettyjentuotteiden osalta).Tunisialla on kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia Egyptin, Jordanian, Syyrian, Marokonja Libyan kanssa. Hallitus tavoittelee mahdollisesti vapaakauppasopimusta Yhdysvaltojenja Aasian maiden kanssa. Tunisialla on jo olemassa yleinen tullietuusjärjestelmä(Generalized System of Preferences, GSP) Kanadan ja Japanin kanssa. EuroopanUnioni on jatkossakin Tunisian tärkein kauppakumppani siitä huolimatta, ettähallituksen arvellaan pyrkivän vähentämään taloudellista riippuvuuttaan EU:sta ja lisäämäänyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.Tunisian tavarakauppa v. 2007–2011, miljardia USD2007 2008 2009 2010e 2011e 2012eVienti 15,1 19,2 14,4 16,1 17,3 18,9Tuonti 18,0 23,2 18,1 20,0 20,5 22,5Kauppatase -2,9 -4,0 -3,7 -3,9 -3,2 -3,6Lähde: Economist Intelligence Unit 19.10.2010 (e = ennuste)Tunisian tavaravienti lähes kaksinkertaistui vuodesta 2005 vuoteen 2008. Viennin arvokuitenkin laski voimakkaasti vuonna 2009 maailmantalouden taantuman vuoksi.Economist Intelligence Unit ennusti lokakuussa, että vienti kasvaa 16,1 miljardiin dollariinvuonna 2010 ja edelleen 17,3 miljardiin dollariin vuonna 2011.Tavaratuonti samoin lähes kaksinkertaistui vuodesta 2005 vuoteen 2008. Vuonna2009 tuonnin arvo laski, mutta se kasvanee taas vuonna 2010. EIU ennusti, että ulkomailtaostetaan tavaraa 20,5 miljardin dollarin arvosta vuonna 2011.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 9 (17)Juha Wilén 16.11.2010Tunisian kauppatase on ollut viime vuodet alijäämäinen. Alijäämää kertyi 4,0 miljardiadollaria vuonna 2008 ja 3,7 miljardia dollaria vuonna 2009.Suomen Tunisian-kauppa v. 2005–2009, miljoonaa euroa7060504030201002005 2006 2007 2008 2009vienti tuonti taseLähde: TullihallitusSuomen vienti Tunisiaan 2009Valmiit tavarat5,9 %Koneet, laitteet jakuljetusvälineet13,1 %Elintarvikkeet jajuomat0,0 %Valmistetut tavarat20,0 %Raaka-aineet,polttoaineet56,1 %Kemialliset aineetja tuotteet4,8 %Lähde: TullihallitusFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 10 (17)Juha Wilén 16.11.2010Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Tunisiaan vuonna 2009*SITC-nimikemilj.EUROsuus%Muutos%1 24 Puutavara ja korkki 20,3 47 -232 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 8,3 19 13 25 Paperimassa 3,3 8 -124 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 3,2 7 4575 96 Metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 1,6 4 06 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,0 2 1647 57 Muovit, valmistamattomat 0,8 2 488 51 Orgaaniset kemialliset aineet 0,8 2 -479 71 Voimakoneet ja moottorit 0,6 1 3710 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 0,6 1 -9310 tärkeintä yhteensä 40,4 94Suomen koko vienti 43,0 100 -27Lähde: Tullihallitus (ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut tiedot)Suomen tuonti Tunisiasta 2009Elintarvikkeet jajuomat1,8 %Raaka-aineet,polttoaineet10,9 %Kemialliset aineetja tuotteet0,4 %Valmistetut tavarat1,8 %Valmiit tavarat60,2 %Koneet, laitteet jakuljetusvälineet25,0 %Lähde. TullihallitusSuomen 10 tärkeintä tuontituotetta Tunisiasta*SITC-nimikemilj.EUROsuus%Muutos%1 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 5,5 53 102 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 2,3 22 2 2343 27 Kivennäisaineet, valmistamattomat 1,1 11 04 83 Matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset 0,5 5 57säilytysesineet5 77 Muut sähkökoneet ja –laitteet 0,2 2 3FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 11 (17)Juha Wilén 16.11.2010Maatalous6 5 Hedelmät ja kasvikset 0,2 2 2117 65 Tekstiilituotteet, pl. Vaatteet 0,1 1 -218 85 Jalkineet 0,1 1 -819 89 Muut valmiit tavarat 0,1 1 -1110 93 Erittelemätön 0,0 0 -9310 tärkeintä yhteensä 10,0 98Suomen koko tuonti 10,3 100 -39Lähde: Tullihallitus (*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut tiedot)Öljy- ja maakaasusektoriMaatalouden ja kalastuksen osuus bruttokansantuotteesta oli 11 prosenttia vuonna2009. Sektoreilla työskentelevien osuus kaikista työllisistä oli 18,3 prosenttia.Tunisian viljasato kasvoi 25 prosenttia vuonna 2007 ja viljantuontitarve väheni hiemanvuosina 2008 ja 2009. Merkittävä osa Tunisian vilja-, oliiviöljy-, vihannes- (tomaatti,peruna, sipuli, paprika) ja hedelmätuotannosta menee vientiin EU-maihin. Maataloustuotteidenvientimäärät ovat usein alhaisemmat kuin niille asetetut vientikiintiöt, minkätakia Tunisia ei täysin hyödynnä kaikkia vientimahdollisuuksiaan. Oliiviöljyn ja viininvieminen pullotettuina toisi maahan enemmän valuuttatuloja.Vuoden 2007 Maailmanpankin raportissa arvosteltiin Tunisian maatalouden tuottavuuttaja luonnehdittiin sektorin jähmettyneen vuoden 1992 tasolle. Samaisessa tutkimuksessasuositeltiin maatalouden täydellistä vapauttamista sääntelystä, mitä tuskintapahtuu, koska se lisäisi köyhyyttä lyhyellä ja todennäköisesti myös keskipitkälläaikavälillä. Etenevä aavikoituminen ja maaperän eroosio haittaavat Tunisian maataloustuotantoa.Vuosittain 20 000 hehtaaria maata muuttuu aavikoksi.Kalatalouden viennin tukemiseksi hallitus on lisännyt jäähdytyslaite- ja säilytyskapasiteettiasekä täyttänyt EU:n merikuljetuslaitteille asettamat laatuvaatimukset.Tunisiassa on tuotettu öljyä ja maakaasua 1960-luvulta lähtien. Öljyn tuotanto saavuttihuippunsa 1980-luvulla ja laski sen jälkeen. Viimeisten viiden vuoden aikana on yritettyaktiivisesti löytää uusia öljy- ja kaasuesiintymiä, ja keskikokoisia esiintymiä onlöydettykin useita. Useimpian asiantuntijoiden mielestä todennetut ja potentiaalisetvarannot ovat kuitenkin vaatimattomat naapurimaihin verrattuna.Tunisian valtiollisen öljy-yhtiön (Entreprise Tunisienne D’Activites Petrolieres, ETAP)mukaan kansalliset öljyvarannot ovat arviolta 425 miljoonaa (öljyekvivalentti)barreliaja kaasuvarannot 413 miljoonaa öljyekvivalenttibarrelia. Kansallinen öljyntuotanto onnoin 95 000 barrelia päivässä. 76 prosenttia öljystä saadaan kuudelta tärkeimmältätoimilupa-alueelta (concessions), jotka ovat: El Borma, Ashtart, Ouedna, Adam, Didonja Miskar. Loput tulevat 29 pieneltä toimilupa-alueelta. Öljyn ja kaasun etsinnässä jaFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 14 (17)Juha Wilén 16.11.2010MatkailuTieto- ja viestintätekniikkaMatkailu on erittäin tärkeä toimiala Tunisialle. Maan matkailutulot olivat 3,39 miljardiadinaaria (1,9 miljardia euroa) vuonna 2008. Tulot riittivät kattamaan kauppataseen alijäämän70-prosenttisesti. Vuoden 2009 viiden ensimmäisen kuukauden aikana matkailutulotkasvoivat kolme prosenttia 1,1 miljardiin dinaariin. Matkailu työllisti vuoden2009 kesäkuussa 360 000 henkeä. Matkailu on toiseksi suurin työnantaja maataloudenjälkeen.Ei-residentit (ei maassa pysyvästi asuvat) tekivät Tunisiaan 6,90 miljoonaa vierailuavuonna 2009. He viettivät maassa yhteensä 34,6 miljoonaa yötä. Tunisiassa oli 837majoitusliikettä vuonna 2008. Niissä oli yhteensä 238 500 vuodepaikkaa.Hallitus on lisännyt kansallisen lentoyhtiön suoria kaukolentoja saadakseen maahanvarakkaita lomailijoita Arabian niemimaalta, Pohjois-Amerikasta ja Kiinasta. Golf- jaristeilymahdollisuuksia kehittämällä monipuolistetaan turisteille tarjottavia palveluita.Terveys- ja hyvinvointimatkailun alalla nähdään suurta kasvupotentiaalia. Tunisia onmaailmanlaajuisessa vertailussa toisella sijalla Ranskan jälkeen vesi- ja merivesihoitoihinperustuvien nk. balneo- ja thalassoterapiamuotojen tarjoajana. Hoidoissa hyödynnetäänmeri-ilmastoa ja meriveden, -levän ja mudan ainesosia. Muita tärkeitä hoitojaovat silmäsairauksien ja sydän- ja verisuonitautien hoidot sekä ortopediset operaatiot.Tunisiaan tehdään myös kauneusleikkausmatkoja. Suurin osa kosmeettistahoitoa haluavista asiakkaista tulee naapurimaista (Libya, Algeria) ja Euroopasta.Maan hallitus on lähtenyt tukemaan terveysmatkailua ja suhtautuu myönteisesti kotimaisiinja ulkomaisiin investointeihin.Tunisian tieto- ja viestintätekniikkasektori on melko hyvin kehittynyt. World EconomicForumin ja European Institute of Business Managementin tekemän Global InformationTechnology Report 2009–2010:n mukaan Tunisia on alalla Afrikan ensimmäinen jamaailman 39.Tunisialla on kansallinen ICT-strategia, jonka tavoitteita on a) modernisoida tietoliikenneinfrastruktuurikoko maassa, b) muotoilla sääntelypuitteet digitaaliselle taloudelle,joka tukee yksityistä sektoria ja edistää yritysten kilpailukykyä, c) kehittää inhimillisiäresursseja järjestämällä uudelleen opetus-, koulutus- ja tutkimuslaitokset ja d) lisätäkansainvälistä yhteistyötä ja kumppanuuksia tieto- ja viestintätekniikan alalla.Tieto- ja viestintätekniikasta yritetään tehdä taloudellisen kasvun ja kansainvälisenkilpailukyvyn katalyytti. Saavutukset ovat olleet hyviä, mutta kansallisen strategiantoimeenpanossa on haasteita. Vaikka hallitus on tarjonnut rahoitustukea ja verokannusteita,ohjelmistojen ja sovellusten kehittämisessä ei nähdä riittävästi innovaatioita.Vaikka hallitus on myöntänyt kannusteita sektorin tutkimus- ja kehitystoiminnalle, mo-FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 15 (17)Juha Wilén 16.11.2010net yritykset kohtaavat vaikeuksia kansainvälisessä kilpailussa, koska niillä on rajallisetrahoitusresurssit ja yksityiset investoinit ovat liian vähäiset. Lisäksi Tunisian yrityksetovat kohdanneet tiukkaa kilpailua Marokosta ja Egyptistä, kun eurooppalaisetovat ostaneet Pohjois-Afrikasta tietotekniikkapalveluita ja ulkoistaneet toimintojaan.Vuodesta 2001 vuoteen 2008 investoinnit Tunisian ICT-sektorille kasvoivat 8,1 prosenttiavuodessa. ICT-sektorille ja digitaaliseen mediaan on syntynyt runsaasti yksityisiäyrityksiä.Vuonna 2007 Tunisia oli Afrikan neljänneksi suurin ICT-tuotteiden ja palveluiden viejä.Viennin arvo oli 572 miljoonaa USD ja tuonnin arvo 496 miljoonaa USD.Internet-liittymien määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. DSL-yhteyksien hintojenlasku on edistänyt kasvua. 90 prosentilla tunisialaisista yrityksistä oli verkkoyhteysvuonna 2009. Internetin käyttäjiä oli Viestintätekniikkaministeriön mukaan 3,4 miljoonaavuonna 2009.Yritykset integroivat tieto- ja viestintätekniikkaa yhä enemmän liiketoimintoihinsa lisätäkseentehokkuuttaan ja pystyäkseen hyötymään hallituksen tarjoamista verkkopalveluista.Marraskuussa 2009 yli 80 prosenttia yritysten tuloveroista maksettiin verkonkautta. Kaikki yliopisto-opiskelijat rekisteröityvät kursseille verkon kautta.Tunisian kilpailukyky- ja kvantitatiivisten tutkimusten instituutin analyysin mukaan 54prosentilla palveluyrityksistä – etenkin pankki-, vakuutus- ja matkailutoiminnassa – onomat verkkosivut. Teollisuusyrityksistä 42 prosentilla on omat verkkosivut.Matkapuhelinoperaattoreita on kolme: Tunisie Telecom (Tuntel), Orascom TelecomTunisie (Tunisiana), ja Orange Tunisie.Uusi 3 miljardin dollarin projekti nimeltään Tunis Telecom City asemoi Tunisian tärkeäksimaaksi tietoliikennesektorilla. Projekti tarjoaa huippunykyaikaista opetusta, koulutustaja tutkimusta tietoliikenteen alalla, bisneshautomon start up -yrityksille sekäpääomarahoitusta ja muuta rahoitusta.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 16 (17)Juha Wilén 16.11.2010TeknologiapuistotTunisiassa on seitsemän teknologiapuistoa (technopôles/technoparks), jotka ovat erikoistuneettiettyihin toimialoihin:1. Technopark of Borj Cédria: Uusiutuva energia, vesi ja ympäristö sekä kasvibiotekniikka2. Technopark of Sidi Thabet: Biotekniikka, lääketeollisuus3. Technopark of Sousse: Kone- ja mekaniikkateollisuus, elektroniikka ja tietojenkäsittely4. Technopark of Sfax: Tietoliikenne ja multimedia5. Technopark of Monastir: Tekstiili- ja vaatetusteollisuus6. Technopark of Bizerte: Elintarviketeollisuus7. Technopark of El Ghazala: ViestintäteknologiaTavoite on, että vuonna 2015 maassa on 12 teknologiakeskittymää.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Tunisian maaraportti 17 (17)Juha Wilén 16.11.2010LinkkejäInvestment Promotion Agency (API) www.tunisieindustrie.nat.tnForeign Investment Promotion Agency (FIPA) www.investintunisia.tnTunisian Agency of Technical Cooperation (ATCT) www.tunisie-competences.nat.tnTunisian Government homepage www.ministeres.tn/FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi