Defensor Patriae - Edita

1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 5JUHANI KANDELLJARNO RIIPINEN

SEKAKALAASuomalaisen viennin avaintuote 20116 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Teksti Aulis MinkkinenKuvitus by Jarno RiipinenJARNO RIIPINENVientivetäväksiSorvi seisoo, nokia pätkii ja paperikoneet pannaan pakettiin.Valtion talous on ravalla, ja lääke on hukassa. Tiedemiestenmukaan ensi vuonna taas ihan varmasti tuleva ilmastonlämpeneminen voisi olla ratkaisu, jos vaikkapa paikallinenmatkapuhelinjätti ymmärtäisi pikaisesti markkinaraon jaryhtyisi tuottoennusteiltaan paremmalle kumijalkinealalle.Tästä ei kuitenkaan ole vielä viitteitä, joten olemmeko tuhonorjat, kun työn orjia emme ole, vienti ei vedä ja velaksisyöntikasvaa?Kysymystä pohtiessani otin käyttöön parhaat perinteet ja kävin sorkkaraudan kanssa puoluesihteerinhuoneessa tarkastamassa ensi kevään hallitusneuvotteluidenpaperit. Huojentuneena huomasin, että hallitusohjelmasisältää uuden innovaation: maalle lanseerataan uusi uljasvientituote. Sen nimi on . Analyytikkojen mukaan euronmaine varsinaisilla maailmanmarkkinoilla ei ole häävi, muttaEuroopan talousalueella vientinäkymät varsinkin itä- ja länsiosissaovat hyvät ja eteläosissa eurot menevät suorastaan kuumillekiville (vrt. Malaga +29, Helsinki –21).1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 7

Jotta lupaavasti alulle saatu eurojen vienti eityrehdy resurssien puutteeseen, on uusi hallitusvarautunut ”eräisiin veropohjan tarkistuksiinja laajennuksiin”, kuten salaisen hallitusohjelmanerittäin salaisen lisäpöytäkirjanjulkinen versio asian ilmaisee. Koska pihtaaminenyleensäkin on rikollista, niin esivalotanlukijoille verotusta koskevia muutoksia jonäin vaalien alla. Varautukaa kaivamaan kuvetta!Jäännöslumiveroon uusi veromuoto, jonka tarkoituksena ontehostaa lumen keräilyä ja poiskuljetusta. Veronalaiseksijoutuu siis se tai hän, jonka omistamaltamaalta tavataan kolaamatonta lunta.Tasa-arvonäkökohdilla perustellen hallitusaikoo ulottaa veron koskemaan myös sellaisiamaa-alueita, joita tähän asti ei ole edes yritettyaurata. Täten vero koskee maaseudun rintamaidenlisäksi myös Helsingin kaupunkia.Uusi jäännöslumivero on myös kokeiluvero,jolla testataan uutta tasaveromallia: vero tullaankeräämään jokaiselta aarilta samansuuruisenamaanomistajan varallisuuteen katsomatta.Huviverootetaan uudelleen käyttöön ja sen käyttöalaalaajennetaan. Tämän verotusmuodon perustanahallitus esittää monet väestön ikääntymisestäaiheutuvat ongelmat, jotka tuottavatlisäkuluja yhteiskunnalle. (Vrt. ”naurupidentää ikää”.) Uusia veronalaiseksi joutuviatuotteita ovat viheltelyn, ongella käynninja marjanpoiminnan lisäksi kaikentyyppisetviihteelliset julkaisut, joihin sovelletaanprogressiivista verotusta. Fingerporia verotetaansiis kolminkertaisesti, miestenlehtiä kaksinkertaisestija naistenlehtiä ei ollenkaan.Kiukaan käyttömaksuon huviveron alalaji, joka tarkoituksena ontukea maabrändin suositusta siirtyä viimeinkinlauteilta nautiskelemasta saunan taakseluomuviljelemään oppineen teknologisesti.Lisäksi maksun tarkoituksenaon palauttaa saunatraagisen kuolinpaikan karmastaalkuperäiseen tarkoitukseensauuden elämän syntypaikkana– onhan enimmässä osassamaata jo yli sata kilometriä lähimpäänsynnytyssairaalaan.Elintarvikeveromuuttuu terveellisiä kulutustottumuksiasuosivaksi. Käyttöönotettavassa yksinkertaisessa veromallissaelintarvikkeet jaetaanterveysvaikutustensa perusteellaneljään pääluokkaan, jotka ovat”vaarallinen”, ”erittäin vaarallinen”,”tappava” ja ”sisältää saksalaisiakananmunia”. Kuluttajankannalta jaottelu helpottaaostopäätösten tekoa, sillä kauppavelvoitetaan merkitsemääntuotteet selkeillä vaarallisuusasteenilmaisevilla värikoodeilla.Poliittisin perustein määräytyviäkoodeja envoi valitettavasti vielä paljastaa,mutta sen sentään, että alle400 m 2 :n kaupoissa käytetäänkunnallisten poliittisten voimasuhteidenmukaisia koodeja ja sitä isommissavaltakunnallista värikarttaa. Elintarviketeollisuuttahallitus lohduttaa sillä, ettäalalla runsaana versova hömppätutkimus varmistaajokaiselle elintarviketyypille useampiakuukausittain vaihtuvia luokitusvaihtoehtoja.Opiskelijoidentyöttömyysvakuutusmaksuon uusi verolaji, jolla tehostetaan oppilaitostentoimintaa. Ideana on se, että oppilaitosmaksaa ennakolta jokaisesta opiskelijas-8 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Kirjoittaja harjoittelee jäännöslumiveron tuloa 400 metrin radalla.Olisi saakuta vieköön pitänyt rakentaa lyhyempi rata ja pienempi kenttä!taan työttömyysvakuutusmaksun sen varalta,että opiskelijalle ei satu koulutusta vastaavaatyötä hänen valmistuessaan. sanoo tuttu humanisti.Kyykkyverokorvaa utopiaksi osoittautuneen aiempien hallitustenyrityksen pakottaa jokainen savupirtti rakentamaanturha, mutta toimimaton ekotekopaskavatkaamoomalle nurkalle. Kyykkyveronalainen on siis hän, joka ei muulla tavoin maksavähintäänkin 1 000 euron edestä jätevesimaksuja.Kyykkyvero on myös tasavero, sillä se koskeejokaista veronalaista samansuuruisena tuotantotaipumukseenkatsomatta. Hallituksen valmistelussaoli myös ns. BMI-malli, mutta siitä eipäästy illallisherkkujen ääressä poliittiseen yksimielisyyteen.Huoli siis haihtukoon – talousongelmammeon (melkein) ratkaistu. Käykäämme siiskepeillä mielin kohti kevättä – kunnes sekinverolle pannuksi tulee…Aulis Minkkinen1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 9

Teksti Aki-Mauri HuhtinenValokuvat Jarno RiipinenMiksi uudistaaorganisaatio,jos vanha kelpaakorjattunaProfessori Risto Tainio alusti Johtamistaidon opiston seminaarissa,että mitä suurempi taloudellinen ahdinko organisaatiolla on, sitäsuurempi on kehittämisen tarve ja sitä vaikeampaa on kehittämisenjohtaminen. Työyhteisön kehittäminen ei välttämättä ole kasvutarinaeikä kehityksen takana ole suurta suunnitelmaa. Konsultit haluavatmyydä välineitä ja johtajat tehdä strategioita. Ihmisiä ohjaavatkuitenkin usein perustarpeet. Jos vatsa on täynnä, on vaikea liikkua.10 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

1 / 20111 / 2011 DEFENSOR DEFENSOR PATRIAE PATRIAE 11 11

Taloudellisesti ankeina aikoina ja markkinoidentai toimintaympäristöjen pysähtyneisyydessävanha viisaus niin käytännössä kuin teoriassakinon, että vallitsevaa organisaatiota ei kannatalaajentaa tai uudelleen organisoida. Vanhaa kannattaavain virtaviivaistaa ja tehostaa. Miksi ostaauusi auto, jos ei tiedä vielä sen tarvetta tai vanhallakinpääsee? Toisaalta onhan se itsetuntoa hiveleväälaittaa rahat kiinni uuteen alustaan, ”justin case”. Kallis auto kertoo siitä, että sen kuskion rikas. Harva kysyy, onko auto ostettu velaksi.Vanhaa organisaatiotakin voi kehittääJohtamisen kirjallisuudessa ja erityisesti konsulttienpuheissa on kovasti korostettu uuden organisaationmuutosjohtamista. Sen sijaan johtaminenvanhassa organisaatiossa uusien haasteidenedessä on jäänyt hiljaisuuteen. Kuten ajassaanelävä kirvesmies ei mielellään korjaisi vanhaa,vaan pystyttäisi uusia talopaketteja, jokainenjohtaja haluaisi itselleen mieleiset alaiset ja työvälineet.Hassulla tavalla osaamiseksi nimitetäänjonkun valtaa käyttävän henkilön tarvitsemaaosaamista. Vanha organisaatio osaa varmastiusein paljon enemmän kuin uusi, mutta uudenorganisaation osaamisessa onkin kyse enemmänsilmänkääntötempusta kuin todellisten tehojenosoittamisesta.Johtaja Kai Jordan totesi osuvasti eräässä seminaarissa,että suomalainen sellu on laadultaanhuomattavasti korkeatasoisempaa kuin esim.uudet biopolttoaineet. Sellua on keitetty vuosikymmeniäja sitä osataan räätälöidä vaativiinkansainvälisiin markkinoihin. Uudet innovaatiotsaavat liian helposti yhtäläisyysmerkin siihen,että tuottaisivat jotakin todella uutta ja arvokasta.Jos oikein tutkimalla tutkittaisiin, päädyttäisiinehkä toteamaan, että myös Suomessatutkimukseen ja kehittämiseen ohjatut taloudellisetresurssit tuottavat vähän uusia todellamerkittäviä käytännön ratkaisuja ja suurin osaresursseita meneekin uusien hallinnollisten organisaatioidenpyörittämiseen.”Vanha puu kestää loisensa,mutta kestääkö uusi?”On vaikea myöntää, että useat uudet ideat ja tavaratovat kelvottomia. Vanha puu kestää loisensa,mutta kestääkö uusi? Raha päätyy ainajonkun taskuun. Kun tarkastelee esimerkiksitutkimusapurahojen rakenteiden kehittymistähuomaa, että tutkija saa edelleen köyhäinapua jasuurin osa rahasta valuu mm. yliopisto-organisaatioiden”pimeään komeroon”.Pari vuotta sitten sain todistaa eräässä Lapinyliopiston tilaisuudessa mielenkiintoista keskusteluasiitä, miten yliopisto pitäisi rakentaa.Ensimmäinen argumentti lähti siitä, että ensinluodaan rakenteet ja struktuurit, joihin ihmisetsitten ”luonnostaan” sopeutuvat. Toinen argumenttilähti siitä, että ensin on luotava motivoivaja kannustava ilmapiiri ihmisille, jotka osaavat12 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

ja hallitsevat asiat, ja lopuksi etsitään soveltuvatrakenteet toiminnalle. Ensimmäinen argumenttisiis korostaa materiaa, toinen ihmisiä. On selvää,että globaalissa maailmassa huipputuloksiinei päästä pelkillä rakenteilla. Tulevat sukupolvetviis veisaavat rakenteista, vaan ne etsivät mielenkiintoisiasosiaalisia verkostoja, joita globaali sosiaalinenmedia tarjoaa. Näin käy myös turvallisuudenalueella.Puolustusvoimien kannalta painopisteen luominenei ole vähäpätöinen tekijä. 20 vuotta sittenkoulutuspäällikkö oli kenraali ja suunnittelupäällikköeversti. Nyt taitaa olla päinvastoin.Olemmeko siirtyneet ihmisistä koneisiin ja laitteisiin?Onko ylipäällikkömme vaihtunut tasavallanpresidentistä valtiovarainministeriön tuottavuusohjelmanjohtajaan? Sodan kuvan muutossotataidosta sotatieteisiin ja talouteen ehkä pakottaatähän.Toisaalta olemme yhä edelleen kiinni varuskuntienja esikuntien rakenteissa, vaikka sodankuvan muutos puhuisi yhä liikkuvampien joukkokokonaisuuksienpuolesta. Etätyöskentelyvaltaa alaa, ja samaan aikaan rakennamme mitäkomeimpia palatseja ja alustoja. Kun astelee informaatioajanvirastossa, ei siellä enää voisi kuvitellaharjoittelevansa sotaa, jossa kengistä jäämultaa ja kuraa marmorilattioille. Hassulla tavallapanostamme edelleen tietotekniikkaan, jokakököttää luokkahuoneissa, joiden toiminnallisuuson suunniteltu 100 vuotta sitten kehitettyynpedagogiaan. Sotilasteknologia kallistuu,siviiliteknologia halpenee –Miksi?Strateginen kärsimättömyys näkyy erityisestiteknologiahankkeissa. On selvää, että pienissä javaarallisissa asioissa pitää toimia nopeasti, muttataktisen johtamisen mallia ei saisi ulottaa teknologiahankkeisiin.Teknologia on monimutkainenkudelma, jossa varovaisuus ja konservatiivisuustaloudellisten resurssien riskikäytössä on huomioitava.”Aseteknologia kallistuu” –hokema eiriitä syyksi, vaan olisi analysoitava, miksi siviiliteknologiahalpenee ja aseteknologia kallistuu.Kuka ”vetää välistä”, koska samoilla ohjelmistoillaja periaatteilla toimivat niin siviili- kuin sotilasteknologiakin.Lisäksi hokema ”halvalla ei saahyvää” ei myöskään ole sovellettavissa kaikkialle.On selvää, että huippuammattilainen tarvitseehuippuvarusteet, mutta amatööri pärjää vähemmälläkin.Raha ja tavara rauhoittavat, muttamuutakin tarvitaan.Yhteiskunnan poliittinen keskustelu haluaapuuttua asevelvollisuuteen. Mielenkiintoista onse, että kukaan ei ole nostanut esille oppivelvollisuudenja asevelvollisuuden yhteyttä. Vastaavallalogiikalla kuin asevelvollisuutta vaaditaanlyhennettäväksi ja suoritettavaksi ”etänä”, voidaansuomalaisten lasten ja nuorten koulutustalyhentää huomattavasti perustamalla takaisinammattimaisesti toimivia yksityiskouluja ja oppilaitoksia.Myös suomalaisten vanhempien hyväkoulutus- ja tulotaso sekä eri medioiden löytyvyyskotitalouksista voi siirtää lasten ja nuortenoppimisvastuuta perheille. Antaa velvollisuuksienolla, kaikilla olisi vain oikeuksia. Tuskin toimivamalli.Vastuuta elämästä itselle eikä valtiolleMielenkiintoisella tavalla huipputeknologia johdattaameidät informaatioaikaan, jossa yhteiskunnallisenorganisoitumisen ratkaisut löytyvät1920- ja 1930-lukujen vapaaehtoisuuden ja orastavansuomalaisen yhteiskunnan toiminnoista.Kehittämällä teknologiaa palaamme vanhoihintoimintatapoihin. Vastuutamme yksilöitä ottamaanvastuun omasta elämästään ja turvallisuudestaanvaltion irrottaessaan otetaan ihmisistä.Vastaavalla tavalla puolustusvoimat voi ulkoistaatoimintojaan vapaaehtoisuuteen mm. erilaistenkoulutus-, liikunta-, ja tietoteknologiapalveluidensuhteen. Pitää luottaa vain ihmiseen, ettähän tarpeen tullessa ilmoittautuu palvelemaanisänmaata hyväkuntoisena ja oma henkilökohtainenteknologia mukanaan. Mutta luotammekoihmiseen? Luottamus hyvä, valvonta paras.Professori Aki-Mauri Huhtinen1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 13

14 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011KIVITALONKOKOINENMUUTOS

JARNO RIIPINENTähän se tulee!Viime vuoden joulukuun ensimmäinen päivä oli Maanpuolustuskorkeakouluntulevaisuuden kannalta ratkaiseva. Tuona päivänä puolustusvoimain komentajahyväksyi pääkaupunkiseudun tilaratkaisuiden ensimmäisen vaiheen toteutettavaksi.Hyväksyttyyn suunnitelmaan kuuluu uudisrakennus, joka mahdollistaa korkeakoulunydintoimintojen keskittämisen Santahaminaan.1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 15

JARNO RIIPINENSuunnitelman mukaan myös rakennus B26 pelastetaan hitaalta ränsistymiseltä osaksi elävääkampusta.lussa otetaan kantaa ainakin Täydennyskoulutus-ja kehittämiskeskuksen tulevaisuuteen jokoMaanpuolustuskorkeakouluun kuuluvana yksikkönätai sitten osana Tuusulan joukkojen muodostamaakokonaisuutta. Tutkailtavaksi on syytäottaa myös maisterikurssien ja niihin liittyvientäydennyskoulutustilaisuuksien organisoiminenomaksi yksikökseen. Jos asiat ovat edenneet aiotussa aikataulussa,niin ensimmäistä askelta koskevat suunnittelutehtäväton jo tämän lehden ilmestyessä annettutulosyksiköille. Tuloksia tarkastellaan helmi-maaliskuunvaihteessa järjestettävässä suunnitteluseminaarissa,jonka tavoitteena on ratkaista toiminnallisetkokoonpanot sellaisella tarkkuudella,että niitä voidaan käyttää tilasuunnittelua ohjaavina.1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 17

Toinen askel:toimitilat ja niiden käyttöSuunnittelun seuraavassa vaiheessa katsotaan,missä tiloissa kenenkin on järkevintä toimia. Tällöinotetaan huomioon esimerkiksi työn luonne(onko tiimityötä vai yksilöpuurtamista), työtilojenkäyttötarve (onko pysyvää vai ajoittaista),turvallisuusnäkökohdat, tietotekniikan hyödyntäminenja esimerkiksi tarve säännöllisiin ulkopuolisiinvierastapaamisiin. Myös lähinaapuristootetaan huomioon siten, että toisiaan usein tarvitsevattoiminnot sijoitettaan mieluusti lähekkäinyhteistyötä tehostavalla tavalla.Mielenkiintoisen suunnitteluhaasteen muodostaauudet ja uudistettavat toimistotilat,joiden tyyppiä on vielä vaikea lähteä ennustelemaan.Tunnustan kuitenkin, että en usko perinteisiinkoppiratkaisuihin enkä äärimmilleenvietyyn avokonttorimalliinkaan, vaan totuus löytyneejostakin välimaastosta à la kombitoimisto.Antaa sijoitettavien toimintojen ratkaista sen,mitä raha ei suoranaisesti sanele reunaehdoksi.Suunnittelun toinen askel ajoittuu maaliskuullesiten, että sen starttina toimii edellä mainittuhelmi maaliskuun vaihteen suunnitteluseminaarija tulosten on oltava ratkaisuvalmiit maaliskuunlopussa olevassa seuraavassa seminaarissa.Kolmas askel:aikataulutusMuutosten toimeenpano voi alkaa jo tämän vuodenaikana ja jatkuu vuoden 2015 loppupuolelle.Emme siis jää odottamaan esimerkiksi kesää2014, vaan organisaatiomuutoksia voidaan tehdäaina sitä mukaa, kun jokin muu tapahtuma, esimerkiksihenkilöstövaihdos tuottaa mielekkäänajankohdan. Pohdittavaksi tulee myös se, missävaiheessa ainelaitosten yhdistäminen aloitetaan:odotetaanko ensin rakennusten valmistumistavaipannaanko hynttyitä yhteen jo ennakoivasti esimerkiksitoiminnan ja resurssien suunnittelurytminkannalta optimoiden.18 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Sotatieteiden maisterikurssi 1 teki opintomatkanautenttisille taistelukentille Ardenneille,Belgian ja Luxemburgin itäosiin. Sotahistorianopintoihin kuuluu liikesodankäyntiä käsitteleväneljän viikon opintojakso Liikesodankäynnin1900-luvun sovellukset. Siinä tarkastellaanteorioita ja erityisesti niiden soveltamista käytäntöön.20 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Mikko VoutilainenHouffalizen Panther1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 21

pintojaksoon sisältyvässä teemaseminaarissatarkasteltiin toisen maailmansodan loppuvaiheentaisteluita niin kutsutun Ardennien vastahyökkäyksenaikana. Kaiken kaikkiaan matkantarkoitus oli kehittää opiskelijoiden valmiuksiaymmärtää liikesodankäynnin teorioiden soveltamistamekanisoitujen joukkojen taistelussa peitteisessäja vaikeakulkuisessa, harvateisessä maastossatalviolosuhteissa.Opiskelijat kantoivat merkittävän vastuunjärjestelyistä, sillä he pitivät maastotarkastelujenlisäksi useita hyvinkin mittavia valmistelujavaatineita oppitunteja. Lisäksi opiskelijoidenasiantuntemusta hyödynnettiin vallinneisiin olosuhteisiinliittyneissä erityistarkasteluissa, joissakäsiteltiin muun muassa taistelua rakennetullaalueella, tykistön tulenkäyttöä, viestitoimintaa japanssarijoukkojaViikot 1 ja 2.Operatiivista suunnitteluaSotahistorian pääaineopiskelijoiden pitkäänodottama Liikesodankäynnin 1900-luvun sovellukset-kurssi alkoi 23.8.2010. Kymmenen SM1-kurssin pääaineopiskelijan lisäksi kurssille osallistuikaksi sotahistoriaa pääaineenaan opiskelevaahelikopterilentäjää. Pääaineopiskelijoiden lisäksikurssin oli valinnut valinnaisena seitsemän opiskelijaa.Nimensä mukaisesti aiheena olivat liikesodankäyntija sen sovellukset 1900-luvulla. Ohjelmaankuuluneen Ardenneille suuntautuneenteemaseminaarin johdosta runsaasti huomiotasaivat saksalaisten hyökkäysoperaatiot Ardennienalueella toisen maailmansodan aikana vuonna1940 ja 1944. Ensimmäisen viikon vierailevistaluennoitsijoista mainittakoon eversti evp. SampoAhto ja professori Nils Marius Rekkedal. Opetustasaatiin näin ollen myös englanniksi.Toisella viikolla opiskelijat puolestaan pitivätoppitunteja omaan aselajiinsa liittyen ja käsittelivätsaksalaista ja yhdysvaltalaista sotataitoaja kalustoa. Samanaikaisesti valmisteltiin myöspääaineopiskelijoiden tulevan viikon Ardenneillesuuntautuvaa matkaa. Kolmannella viikolla pääaineopiskelijoidenollessa Ardenneilla kurssin valinnaisenaopiskelevat syventyivät neuvostoliittolaiseensotataitoon Mantšurian operaatiossaelokuussa 1945 professori Rekkedalin johdolla.Maanantai 6.9.KeskitysmarssiOsasto kokoontui lähtöalueelle Helsinki-Vantaanlentokentälle klo 05.45, vahvuudella kaksiopettajaa ja 12 opiskelijaa. Finnairin sinivalkoisinsiivin osasto siirtyi Brysseliin, josta matka jatkuimiehistönkuljetusajoneuvoilla, eli kahdellahenkilöpakettiautolla, kohti Luxemburgia. Parintunnin ajomatkan jälkeen saavutimme päivänensimmäisen välitavoitteen, Bastognen kaupungin.Bastognen puolustusta vuonna 1944 johtaneenkenraali Anthony McAuliffen mukaan nimetynaukion ravintoloissa nälkäiset matkalaisetsaivat ensikosketuksen kuuluisan belgialaisenkeittiön antimiin.Päivän toinen välitavoite, Diekirch Luxemburgissa,tarjosi osastolle matkan ensimmäisen museovierailun.Viimeistään nyt alkoivat kameraträpsiä kuvia aseista, varusteista ja univormuista.Museo toimi samalla sopivana alustuksena tulevanviikon taisteluille, kun pääsimme nyt näkemäänedellisen viikon oppitunneilla käsiteltyjäaseita ja materiaalia, univormuja, tykkejä japanssarivaunuja, taistelijoiden henkilökohtaisiavarusteita ja tarve-esineitä unohtamatta. Museonerikoisuutena olivat lukuisat normaalikokoiset,aitoja varusteita ja kalustoa hyödyntävät dioraamat.Parin tunnin ahkeran kiertelyn ja kuvaamisenjälkeen osasto nousi takaisin ajoneuvoihinja jatkoi matkaa niin ikään Luxemburgin puolellasijaitsevaa Clervaux’ta kohti. Kaupunkitoimi osaston tukialueena matkan ensimmäisetvuorokaudet. Illan aikana osasto pääsi vielänauttimaan paikallisesta ruoasta, juomasta sekäystävällisestä palvelusta ja paikallisten miltei olemattomastaenglannin kielen taidosta.Tiistai 7.9.Tiedustelu ja valmisteluMatkalaiset jakautuivat esikäskyjen mukaan kahteentyöryhmään ja aloittivat toiminta-alueidensaja esittelypaikkojen tiedustelun ja valmistelunkeskiviikkoa varten. Kapeita ja tiuhaan mutkitteleviatieuria pitkin osastot tiedustelivat tulevatetenemisreittinsä.Majuri Yrjö Lehtosen johtama osasto muodostipainopisteen Losheimin ja La Gleizen suuntaanKampfgruppe eli taisteluosasto Peiperin22 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Juha-Matti KulppiDiekirch Historical museumtelojen jäljille. Samanaikaisesti kapteeni JuhaHollannin johdolla taisteluosaston toinen puoliskosuuntautui saksalaisten 5. Panssariarmeijanhyökkäysreitille painopisteen muodostuessa Dasburgistakohti Bastognea. Osastojen tehtävänäoli tiedustella kriittiset kohteet, joissa esimer-kiksihyökkäävä joukko ja maaston muodostamatrajoitteet kohtasivat toisensa.Päivän aikana molemmat osastot paikallistivatmyös vastuualueiltaan Ardennien taisteluita käsittelevätmuseot, joista pyrittiin löytämään lisäätietoa myöhempää analysointia varten. Pitkänpäivän jälkeen osastot palasivat tukikohtana toimivaanhotelliin analysoimaan tiedustelutiedotsekä viimeistelemään esittelyt seuraavaa päiväävarten varten.Keskiviikko 8.9.Kampfgruppe Peiper hyökkääPäivän teemana oli tutustua Kampfgruppe Peiperintaisteluihin joulukuun loppupuoliskolla1944. Aikaisin aamulla osasto pakkautui ajoneuvoihinja suoritti keskitysmarssin Saksan puolelleLosheimiin. Tiedustelutietojen perusteella ryhmäoli paikallistanut kahdeksan kohdetta, joilla olisotataidollista merkitystä kurssin teemalle ja käsiteltävälleoperaatiolle.Päivä alkoi Saksan puolella rajaa Losheimissa,jossa luutnantti Antti Kurkivuori kertoi KampfgruppePeiperin tehtävästä, kokoonpanosta jasen toimintaa jo lähtöasemissa kohdanneista liikenneruuhkistaja muista vaikeuksista. Sen jälkeensiirryimme Büllingenin kautta Baugneziin,jossa kuulimme kaksi esitystä. Luutnantti TuomasMustonen kertoi alueella käydystä taistelustaja sitä seuranneesta Malmedyn verilöylystä.Luutnantti Joni Isokoski puolestaan piti alustuksenOtto Skorzenyn johtaman, erikoistehtävissätoimineen ja osittain yhdysvaltalaisella sotasaaliskalustollavarustetun 150. panssariprikaatin toimistaArdennien taistelujen aikana.Nopean Malmedyn kaupungissa nautitun lounaanjälkeen jatkoimme eteenpäin Ligneuvilleen,jossa luutnantti Mustonen jatkoi esityksellä Ligneuvillentaistelusta. Matka jatkui edelleen Stavelotinja Trois Pontsin pikkukaupunkeihin, joissaluutnantti Petri Väistön alustuksien perusteellapystyimme paikan päällä toteamaan siltojen ratkaisevanmerkityksen. Hyökkäävän KampfgruppePeiperin liike pysähtyi ja puolustaja voittiaikaa vastatoimilleen, koska kapean, muttajyrkkärantaisen joen ylittäviä tuhottuja siltoja eivoitu kiertää vaikeassa maastossa eikä niitä pystyttypuolustajan tulituksessa korjaamaan ennenkuin se oli karkotettu vastarannalta. Lisäksi taisteluosastonhuoltoyhteydet aikanaan katkesivattällä alueella.La Gleizen ja Stoumontin alueella tutustuimmeluutnantti Juho Talvitien ja luutnantti AnneReijon johdolla alueeseen, jonne KampfgruppePeiper tappioita kärsien pääsi etenemään ja jollase lopulta saarrettuna tuhoutui tavoitettaan saavuttamatta.Taisteluosaston kohtaloksi muodostuimuun muassa voimien vääjäämätön kuluminenja puolustajan samaan aikaan tapahtunutvoimien kasvu liittoutuneiden reservien liittyessämukaan taisteluun. Mielenkiintoisten esitystenlisäksi vaikuttavia vierailukohteita olivat Malme-1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 23

Juha-Matti KulppiYrjö LehtonenVoutilainen,McAucliffe ja Väistö Bastognessadyn verilöylyn muistomerkki ja La Gleizessä sijainnutmuseo, jonka pihassa olleen saksalaisenKönigstiger-panssarivaunun maalipintaa pyrittiinhaurastuttamaan kameroiden salamavaloilla.Torstai 9.9.Saksalainen 47. panssari-armeijakuntahyökkääPäivä aloitettiin lyhyellä siirtymisellä Saksan puolelle,Dasburgin kaupungin reunamille. Päivänesittelyt aloitti osaston vanhin, luutnantti HarriLähde. Se käsitteli kokonaisuutena Bastognensuuntaan hyökännyttä saksalaista 5. Panssariarmeijaaja erityisesti sen 47. Panssariarmeijakuntaa.Ardennien vastahyökkäykseen osallistuneistajoukoista nimenomaan 47. Panssariarmeijakunnan2. Panssaridivisioona pääsi lä-himmäksiMaasjoella ollutta tavoitetta.Armeijakunnan menestykseen vaikuttivat erityisestiyllätys, joka perustui onnistuneeseen salaamiseenjoukkojen ryhmittämisvaiheessa sekäoikein valittu painopiste. Alkuvaiheessa 47. jasen naapurina toiminut 58. Armeijakunta hyökkäsivätkäytännössä yhtä rykmenttiä vastaan.Tämän lisäksi vielä sää oli hyökkääjälle suosiollinen,kun huono lentosää esti vihollisen ilmatoiminnan.Puolustajan toimintaan perehdyimme luutnanttiJuha-Matti Kulpin johdolla. Hän pitiesityksen vastapuolella asemissa olleesta yhdysvaltalaisesta28. Jalkaväkidivisioonasta ja senpuolustustaistelusta. Divisioona tunnettiin senkärsimien poikkeuksellisen suurten tappioidenjohdosta lempinimellä ”Bloody Bucket”.Seuraavaksi tulikin jo aika siirtyä takaisin Luxemburginpuolelle Clervaux’hon, jossa kuulimmeluutnantti Mikko Voutilaisen esityksen kaupunginomistuksesta käydystä taistelusta. Jylhätmetsämaisemat vaihtuivat peltoaukeiksi, kunjoukkomme siirtyi saksalaisen 116. Panssaridivisioonanhyökkäysreittiä seuraten Houffalizenpikkukaupunkiin, jossa esityksensä aloitti luutnanttiJuha Saarimaa ja jatkoi sitä myöhemminBand of Brothers (Taistelutoverit) -televisiosarjastatutuissa maisemissa Novillessa ja Foyssa.Näihin taisteluihin otti osaa muiden muassakuuluisa 101. Maahanlaskudivisioona.Houffalizessa saimme tutustua myös nykyäänharvinaiseen saksalaiseen Panther-panssarivaunuun.Se edusti aikanaan toisen maailmansodanparasta panssarikalustoa. Saksalaisen sotilashautausmaantuhannet hautakivet ja entisen amerikkalaisenkenttähautausmaan muistomerkki puolestaankertoivat karua kieltä suurista tappioistaja monien taistelijoiden nuoresta iästä.Kuuluisan Bastognen alueen taistelutapahtumiinjoukkomme tutustui vuoden 1944 tapahtumienpolttopisteessä, kaupungin itäpuolella24 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Matkaseurue ja Kuningastiikeri La Gleizessasijaitsevalla massiivisella muistomerkillä. Bastognenkeskeisen risteysalueen omistuksesta käytyjentaistelujen kulku selvisi kuulijoille oivallisestiluutnantti Tuomas Markkisen ja luutnantti AnttiAsikaisen esitysten perusteella. Esityksiä havainnollistimuistomerkin näköalatasanteelta entiselletaistelukentälle avautunut komea näköala. Muistomerkiltämatka jatkui kaupungin eteläpuolisellealueelle, jossa puolustajien avuksi tulleet legendaarisenkenraali George Pattonin komentamatpanssarijoukot puhkaisivat Bastognen saartorenkaan.Luutnantti Lähde päätti päivän esityksetkäsittelemällä Bastognen vapauttaneen kenraaliPattonin hyökkäystä ja saksalaisen, lähes Maasjoellepäässeen 2. Panssaridivisioonan hyökkäyksenjatkumisen Bastognesta länteen. Divisioonanhyökkäys pysähtyi lopulta voimien loppumiseenja vihollisen ilmatoiminnan tehostumiseen.Viikko 4:Debriefing ja yhteenvetoKurssin viimeinen ja neljäs viikko alkoi matkanrasituksista toipumisen jälkeen Santahaminassaopintojakson yhteenvedolla. Vertailun vuoksikäsiteltiin myös suomalaista sotahistoriaa tohtoriMikko Karjalaisen alustuksella Karjalan armeijanhyökkäyksestä kesällä 1941. Sen jälkeensiirryttiin opetuskeskusteluun, jossa kurssin oppilaattoivat esiin omia mielipiteitä liikesodankäynninmenestystekijöistä sitoen näkemyksensäaiemmilla viikoilla käsiteltyihin kokonaisuuksiin.Opintojen lopullinen yhteenveto tapahtui kuitenkinkurssilaisten pohtiessa opintojen antia jaomaa oppimistaan oppimispäiväkirjoissaan.Lopuksi haluan opiskelijoiden puolesta kiittääMaanpuolustuskorkeakoulua, Sotahistorianlaitosta ja sen opettajia sekä vierailevia luennoitsijoitamielenkiintoisesta kurssista, joka ainakinpääaineopiskelijoilla taatusti pysyy muistissa elämänloppuun saakka.Luutnantti Petri Väistö1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 25

Teksti Juha MäkinenValokuvat Jarno RiipinenLisää huomiotaorganisaationpedagogiseenjohtamiseenSotatieteellisenä korkeakouluna Maanpuolustuskorkeakouluprofiloituu opetuspainotteisena eli pedagogisenaorganisaationa, jossa opiskelijoita ohjataan kehittymäänjohtajiksi asiantuntijavalmiuksin.Ensi toukokuusta alkaen pedagogista johtamista opetetaanaluksi sotatieteiden maisterin tutkinnon opiskelijoilleja myöhemmin myös muiden tutkintotasojen oppijoille.Kaikille maisteriopiskelijoille opetetaan pedagogisen johtamisenperusteita ja sotilaspedagogiikan opiskelijoidenopetuksessa edetään syvemmälle oppimisen tasolle.26 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 271 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 27

Oppivana organisaationa Maanpuolustuskorkeakoulujohtaa alaisiaan upseerikoulutusorganisaatioitasekä pyrkii olemaan esimerkillinenyhteiskunnallinen vaikuttaja. Pedagoginen johtajuutemme,kuten muukin opetus, perustuupääsääntöisesti tutkimukseen. Maanpuolustuskorkeakoulussapedagogista tutkimusta tehdäänJohtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksessa.Tässä artikkelissa esitellään pedagogisen johtamisenkeskeisimpiä perusnäkökulmia, joita muutamiavuosia kestäneen tutkimuksen avulla onkehitetty ja vuodesta 2008 alkaen korkeakoulunopinto-oppaaseen kirjattu. Artikkeli on laadittuprosessikirjoittamisen periaatteella (ks. prosessinaiemmista vaiheista esim. Mäkinen & Pulkka2/2004; Mäkinen 2/2006; Nissinen & Mäkinen2/2007; Nissinen Tiede ja Ase 2007; Mäkinen2/2009). Kirjoittaja vastaa tässä esittämistä näkemyksistään,vaikka ajatuksia on hiottu laitoksenhenkilöstön kesken.Olemme tänä vuonna organisaationa siirtymässäMaanpuolustuskorkeakoulun strategianmukaisesti yhteisiin pedagogisiin perusteisiinsekä jatkamassa määrätietoista työtämme Puolustusvoimienosaamisen kehittämisen strategian(OSTRA 2004) ”todeksi elämiseksi” oppivanorganisaatiomme kaikilla tasoilla.Maanpuolustuskorkeakoulun prosessit on kuvattulaatujohtamisen menettelytavoin, ja ne ilmentävätsitä, miten suunnittelu ja toimintammesekä kehittäminen tapahtuu korkeakoulunkaikilla tasoilla. Oppivan organisaation eräänä ilmentymänäMaanpuolustuskorkeakoulun opinto-oppaanhyödyntäminen ja kehittäminen onjatkuvaa kuten sen rinnalle laadittujen pedagogistenkäsikirjoitustenkin. Näin ollen huomattavanmäärä niin kutsuttua hiljaista tietoa ontaltioitu kirjoitettuun muotoon ja yhteisöllisenoppimisen tueksi.Oppivan organisaationperusrakenne”Organisaatiot eivät opi itsestään – toimintakykyisetihmiset voivat oppia”, mutta mitä sittenoppiminen yksinkertaisesti ilmaistuna tarkoittaa?Kouluttajan oppaan (2006) mukaan oppimisellatarkoitetaan suhteellisen pysyviä, kokemukseenperustuvia muutoksia koulutettavan tiedoissa,taidoissa, eli teoissa, ja valmiuksissa, eli toimintakyvyssäja asiantuntijuudessa, sekä niiden yhdessäedesauttamassa toiminnassa.Virallisesti kukin opettaja kuuluu johonkinopetusryhmään. Sen lisäksi ohessa ”epävirallisemmin”monet opettavat kuuluvat erilaisiintiimeihin, osallistuvat projekteihin, hankkeisiinja vastaaviin. Oppivan organisaation tasotovat organisaatiokohtaisesti erilaisia (verrataanpaesimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun jaIlmavoimien lennoston organisaatioita toisiinsa),mutta siitäkin huolimatta niiden välillä onsamankaltaisuuksia, kuten ”tasomaisuus” sekäkehittyneimmissä tapauksissa ”tasojen” välinenvuorovaikutus informaation vaihdannan muodossa.Oheinen kuvio 1 havainnollistaa oppivan organisaationperusrakennetta.Varoituksen sana lienee paikallaan. Oppiva organisaatio,jota siis pyritään pedagogisesti johtamaan,ei edellytä tiimejä tai mitään muitakaanjohdannaisia. Oppivan organisaation menestyksellinentoiminta edellyttää sen sijaan sekävirallisia että epävirallisia yhteistoiminnan ja organisoitumisenmuotoja, jotka tulee tiedostaa jajoita tulee kehittää kokonaisuuden osana, kutenkuviossa 1.Täsmälleen samaa organisaatiota voidaantarkastella yksinkertaistetusti sanottuna jokohierarkkisena tai verkostomaisena. Pedagogisessajohtamisessa kaikilla organisaatiotasoilla yksittäisestäopettajasta ryhmänjohtajaan, pääopettajaanja professoriin sekä ainelaitoksen johtajaan edellytetäänosin samanlaisia tekoja oman ja vertaistensasekä monissa tapauksissa myös alaistensasekä kaikissa tapauksissa myös esimiestensä opiskelun,oppimisen ja kehittymisen tukemiseksi.Palaan tähän yksittäisen toimijan tekojen tasoonlähemmin kirjoitukseni lopuksi.Toisaalta kullakin tasolla tulee tehdä erilaisiakintekoja ottaen huomioon, tarkastellaanko yksittäisiäopettajia vai esimerkiksi laitosten johtajientai joukko-yksiköiden komentajien tekemisiä.Puolustusvoimissa tällaisia samanlaisia ja erilaisiatekoja ohjeistetaan pysyväisasiakirjoissa ja strategioissa,joista tässä yhteydessä keskeisimpiä ovatMaanpuolustuskorkeakoulun strategia ja aiemminmainittu Puolustusvoimien osaamisen kehittämisenstrategia (OSTRA 2004).Palautteen ylikorostamisestaoppimistulosten tavoitteellistamiseenKaikki samanlaiset tai erilaiset teot ovat osa yhteisöllistätoimintaa, jossa kohteena on oppija,28 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

jonka opiskelulla ja oppimisella on keskeinenmerkitys. Edellä sanottu tarkoittaa esimerkiksisitä, ettei keskeisintä olekaan opettaminen sinänsäeikä opetuksen niin kutsuttu laatukaan.Sen sijaan jaetun huomion tulee kiinnittyäennemminkin organisaation oppijoihin jaheidän opiskeluunsa sekä siihen, millaiseenopiskelu- ja oppimistuloksiin päästään erikursseilla tai saapumiserillä.Toki opiskelijapalautteella on jatkossakinkehittyvälle oppivalle organisaatiolleoleellinen merkitys, mutta yllättävänusein väheksytään opettajien taikouluttajien tekemää kokonaisvaltaistaja systemaattista itsearviointia.Palautteen ylikorostaminenitsearvioinnin sijasta on malliesimerkkiniin kutsutuista behavioristisistakulttuurillisistajäänteistä, joista 2000-luvullapitäisi hiljalleen ja yhä kattavamminpäästä eroon.Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksenjoukko-osastoissaon tällähetkellä paremmatedellytykset oppimistulostenarvioinnilleja vertailulle kuinMaanpuolustuskorkeakoulussa,jossaopetustoimintaa ohjaa suhteellinen paremmuusjonoonarvioimisen logiikka (ks. Pulkka (toim.)2010) tulostavoitteellistettavien ja vertailtavienoppimistulosten sijasta. Ohjaavaksi periaatteeksituleekin nostaa ”paremmuus suhteessa muihin”sijasta ”hyvyys suhteessa oppimistavoitteisiin”.Oppivat organisaatiot ovat aina jossain kontekstissaeli ympäristössä. Kulttuuri on keskeinentekoihimme ja toimintaamme ”vuorovaikuttava”konteksti. Kulttuurikin voidaan hahmottaa tasomaisesti(ks. Toiskallio & Mäkinen 2009, 85).Osa tasoista näkyy ja tuntuu, mutta osa vain vaikuttaaesimerkiksi käsityksinä ja oletuksina meissäkaikissa. Esimerkiksi OSTRA:n näkökulmastapaikallisen kulttuurin huomioon ottaminen merkitseesitä, että OSTRA:aa tulee soveltaa paikallisesti.Kukin organisaatio on eri vaiheissa omallahistoriallisella kehitys- tai taantumispolullaan,joka pitää tiedostaa ja tuoda opiskelijoiden osallistumassakehittämissuunnittelussa esille.Kuvio 1Pedagogisen johtamisen vuosikelloMiten OSTRA, kuten Maanpuolustuskorkeakoulunstrategiakin, jalkautuu tai vaikuttaa ”johtajiaasiantuntijavalmiuksin” opettavien ”opettavienjohtajiemme” arkeen ja työhön? Väitän,ettei ainakaan itsestään tai esimerkiksi vain juhlapuheitapitämällä. Toisaalta saatamme aavistaa,ettei yksinomainen tulosjohtaminen, laatujohtaminen,osaamisen johtaminen tai syväjohtaminenkaantakaa organisaation menestymistä.Pedagoginen johtaminen ei ole uusi johtamisoppija jonka tulisi korvata nykyisetjohtamisopit. Päinvastoin. Pedagoginen johtaminenkohdistaa huomiota historiallisiin kehitysvaiheisiin,joiden kautta puolustusvoimiin on1980-luvulta alkaen tuotu ja sovellettu millointulosjohtamisen, laatujohtamisen, strategisen(henkilöstövoimavarojen) johtamisen, syväjohtamisentai osaamisen johtamisen oppeja vaikuttaenjollain tapaa kaikkiin puolustusvoimien tu-1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 29

losyksiköihin kaikilla organisaation tasoilla.Jaetun haasteen kohtaamiseksi pedagogisenjohtamisen vuosikello-näkökulma korostuu jaauttaa johtamisoppiperustaisten tekojen kirjonaikauttamista mielekkääksi osaksi kalentereita jaarkityötä. Pedagogisen johtamisen vuosikelloonsijoitetut johtamisoppiperustaiset kysymykset,kuten vastauksetkin, ovat keskeisiä sekä kaikilleyksittäisille organisaation toimijoille että oppivanorganisaation kaikille organisaatiotasoille:Lisäksi pedagogisen johtamisen vuosikellonäkökulmatulee yhdistää aiemmin esille tuotuunoppivan organisaation perusrakenteeseentarkoittaen siis sekä ”alhaalta ylös” ja ”ylhäältäalas” ilmeneviä eri tasot toisiinsa kytkeviä toimintatapojaja käytäntöjä, joissa aloitteentekijöinäovat vuoroin esimiehet ja alaiset. Törmäämmekinkulttuurillisesti jaettuun perusoletukseeneli ihmiskäsitykseesi, johon paneudun seuraavaksi.Tulosjohtaminen• Mitkä ovat omat tulostavoitteesi?• Miten ne liittyvät työyhteisösi tulostavoitteisiin?• Mitä mainittavia tuloksia olet/olette saaneet aikaiseksi?• Miten aikaansaannoksesi ilmenee työyhteisösi tulos- ja vuosiraportissa?Laatujohtaminen• Mihin prosesseihin oma työsi liittyy ja miten?• Millaisen itsearvioinnin perusteella työyhteisön parantamissuunnitelma (PARSU) tehtiin,ja mitkä ovat suunnitelman keskeisimmät parantamiskohteet?• Millaista palautetta olet saanut opintojaksoistasi ja muutoin?• Millaista palautetta muut ovat saaneet?• Miten tiettyä opintojaksoa ja opintokokonaisuutta kehitetään sekä miksi?Strateginen (henkilöstövoimavarojen) johtaminen• Mitä tekoja OSTRA ja MPKK:n strategia sinulta edellyttää?• Mitä kehittämistekoja OSTRA:aan ja MPKK:n strategiaan liittyen olet jo tehnyt?• Miten valmistaudut kehityskeskusteluihin?• Miten johdat ihmisiä (”henkilöstövoimavaroja”), heidän opiskeluaan ja oppimistaankehityskeskusteluiden välillä?• Mitkä ovat sinun ja työyhteisösi keskeiset arvot, ja mitä ne sinulle merkitsevät?Syväjohtaminen• Mitä vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä itsearviosi että saamasi 360 asteenpalautteen perusteella omassa johtamiskäyttäytymisessäsi on ollut ja on?• Miten olet kehittänyt omaa johtamiskäyttäytymistäsi?Osaamisen johtaminen• Millaisen henkilökohtaisen osaamiskartoituksen ja kehityssuunnitelman olet tehnyt,ja miten kehität osaamistasi (sekä toimintakykyäsi ja asiantuntijuuttasi)?Pedagoginen johtaminen• Millainen oppivan organisaation perusrakenne työyhteisössäsi on ja tulisi olla?• Miten pedagogisen johtamisen vuosikello-näkökulma ilmenee ja tulisi ilmetä työyhteisössäsi?• Miten kehität omaa ja toisten toimintakykyä sekä asiantuntijuutta?• Miten kykenet kohdentamaan pääosan (esim. 80 %) omasta ja alaistesi energiasta(strategisesti) tärkeimpiin tavoitteisiin ja töihin?30 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Ihmiskäsityksesi?Opettaja opettaa ihmisiä, eikö vain? Millaiseksija miten opettaja mallintaa opetettavan ihmisen?Entä millaiseksi opiskelija mallintaa itsensä, vertaisensaja opettajansa? Tällaista mallinnusta kutsutaan ja opetustoiminnassatätä käsitystä, kuten monia muitakin peruskäsityksiä,pyritään tiedostamisen kautta haastamaaneli altistamaan kehittymään, mutta miten? Esimerkiksikiteytetyllä, osin tiede- ja filosofiapohjaisella,ihmiskuvalla. Sellaiseksi tässä yhteydessäesille nostettakoon sotilaspedagogiikan parissatehty mallinnus ihmisestä parhaimmillaan toimintakykyisenäkokonaisuutena.Ihminen on ihminen – ei koneiston osa eikäliioin tietokone, saati eläin. Kuulostaa simppeliltä,mutta toisaalla yhteiskunnassa latistammeihmiskäsityksiämme juuri tämäntyyppisiksi ”anti-ihmiskuviksi”.Kansalaiset jäävät geneettisenperimänsä tai ulkoa ohjaavan yhteiskunnan ”rakenteiden”ja ”systeemien” armoille vähättelemäänoman itsensä merkitystä jopa itselleen sekäsiinä sivussa yhteiskunnallisille puolustusvoimille.Toisaalta pedagogisen kasvatuksen ja opettamisenavulla rakennetaan vaihtoehtoista, toivoaja ihmisen merkitystä avartavaa tulkintaa yhteisentulevaisuuden varalle.Onkin kiinnostavaa huomata, miten suorituskykyjäkorostavana aikakautena olemme taipuvaisiaunohtamaan, että järjestelmien ja joukkojensuorituskyky muodostuu inhimillisistäkinosatekijöistä, kuten osaavasta ja toimintakykyisestähenkilöstöstä.Toimintakykyä voi itsekin kehittääVastoin sangen yleistä harhakäsitystä toimintammeja toimintakykyisyytemme ei ohjaudu vainulkoa ja ympäristöstämme, vaan me itse voimmekeskeisesti vaikuttaa omaan ja muidenkin tekemisiinja toimintakykyisyyden kehittymiseenperiaatteella kannusta kaveri esimerkkisi avullahyvään toimintakykyyn.Toimintakyvyn näkökulmasta ihmissotilas eipelkästään reagoi behavioristisesti ulkoisiin ärsykkeisiin(esimerkiksi viestiin tai puhelinsoittoon),vaan hän tiedostaa omien tekojensa tavoitteetsekä kehittyneimmissä tapauksissa myösyhteisöllisen toiminnan jaTiedetään ihmisten pyrkivän kehittämään itseäänfyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja eettisesti,eli kokonaistoimintakyvyltään. Valitettavastiaina joskus joku jättää tavoiteasetantansa vain”puhetasolle” tai mietintään, ja huolestuttavissatapauksissa myös sosiaalisesti eristäytyy tai eris-1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 31

tetään. Tämän takia koko sosiaalisenyhteisön ja sen esimiesten, tuleeolla alaistensa ja vertaistensa tukenatavoiteasetannassa, pyrkimyksissäpäästä tavoitteisiin ja kanssaelämässäniinä onnen hetkinä, kun tavoitteeton tältäkin osin ylitetty.Organisaatiokohtaiset ja muut tilastotuhkaavat tarpeettoman tehokkaastihämärtää (mahdollisen) ihmiskohtaisenfaktan siitä, että useissaorganisaatioissa, kuten Maanpuolustuskorkeakoulussa,on fyysisentoimintakyvyn(kin) kehittymis- ja kehittämistarpeita.Sellaisia kehittämistarpeita, joilla on selkeäyhteys Maanpuolustuskorkeakoulun tuloksellisuuteen,henkilöstön työhyvinvointiin sekämikä valitettavinta myös elämänlaatuun ja -pituuteen.Hokema ”kannusta kaveri kuntoon” ontoki erinomainen ohjenuora kehittämistoimille,mutta auttamattoman kapeanäkökulmainen– siksipä kannusta kaveri esimerkkisi avullahyvään toimintakykyyn tarjoaa kokonaisvaltaisemman,mutta edelleen konkreettisen kehittymisenohjenuoran.2000-luvulla toimintakyvystä on noussut yhdessäsyväjohtamisen kanssa turvallisuusviranomaistenjakama kouluttamistaan ja kasvatustaansekä orastavaa pedagogista johtamistaanohjaava käsite. Toimialamme menestymiselle onjatkossakin eduksi, että ala pystyy itsekin kehittämäänyhä enemmän jaettua ”jotain”, siis kieltä,malleja, käsitteitä, käytäntöjä, jota turvallisuusalankoulutuksessa ja kasvatuksessa voidaanasettaa vuorovaikutukseen yhä erilaisemmaksimuuttuvan opiskelija-aineksen kanssa. Tämänäin lyhyesti visiostani.Opettaja aktiivisena tiedon etsijänäMaanpuolustuskorkeakoulussa tiedonhankintanäkökulmamerkitsee opettajille ja opiskelijoillesitä, että lukeminen ja sen perusteella tapahtuvakirjoittaminen sekä muu itsensä ilmaisukorostuvat. Opettajan ei tule siis odottaa esimiestensäantavan hänelle valmiina opintojaksollaopetettavaa sisältöä, vaan ennemminkin opettajaetsii itse tutkimuksensa ja tutkivan työnotteensaavulla sisältöä opetussuunnitelmiin kirjattavaksija opetettavaksi, opiskeltavaksi ja opittavaksi.Periaatteen tulee olla se, että tutkiva opettajalukee ja kirjoittaa siinä missä muutkin oppijat.Millä ajalla, kysyy valpas kriitikko. Työ ja vapaa-ajalla.Siis aivan kuten nykyaikaisissa yliopistoissaja muuallakin laajalti tänä päivänä tapahtuu.Töiden lienee tarpeenpalata artikkelin alussa esitettyyn strategiseenpohdintaan, jonka mukaan Maanpuolustuskorkeakouluon ensisijaisesti pedagoginen organisaatio,joka esimerkillään johtaa myös muidenupseerikoulutusorganisaatioiden opetustyötä.Hallinnointia vai opetusta?Pelkästään töitä priorisoimalla ja tehtäviä delegoimallaei voi menestyä. Tulee kehittää uudenlaisiatoimintatapoja aivan kuten puolustusvoimienperusyksiköissä, joissa pedagoginentoiminta ja johtaminen on jäämässä ”ei voitehdä mitään” -asenteella hallinnollisen tekemisenalle (ks. esim Siilasmaan työryhmän raportti,s. 146). Näyttäisikin siltä, että ainakin monissaperusyksiköissä, ehkäpä joissakin opetusryhmissäja opettajilla Maanpuolustuskorkeakoulussakin,tarkasti ohjattu, valvottu ja normiohjattuhallinnointi työntää tärkeämmät opettamiseen,opiskeluun ja oppimiseen liittyvät asiat paradoksaalisestikalenterin marginaaliin, vapaa-ajalle taitekemättömäksi työksi.Yliopistotasolla on viime vuosina herätty jaryhdytty järjestämään yliopistopedagogiikanopintoja aina pedagogisten pätevyyksien edellyttämälletasalle asti. Tulisikin miettiä, pitäisiköMaanpuolustuskorkeakoulussakin keskittyä entistäenemmän pedagogiseen johtamiseen, jonkaavulla henkilöstö opiskelisi pedagogisia pätevyyksiäja korkeakoulu saisi nauttia pedagogistenopintojen tuottamista hedelmistä.Professori Juha Mäkinen32 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

LYHYESTISotatieteidensiviilimaisterittervetuloaTutkintoon johtavat sotatieteidenmaisteriopinnot avautuvat siviileilletulevana syksynä. Suuntautumisvaihtoehtojaon kaksi: kansallinen ja kansainvälinenturvallisuus.Upseerikoulutuksen keskittyessä puolustusvoimienpäätehtävään, Suomensotilaalliseen puolustamiseen, painottuvatsiviilien maisteriopinnoissaviranomaisten tukeminen ja kriisinhallinta.Kansallisen turvallisuudenlinjalla opiskellaan pääaineena johtamistaja kansainvälisen turvallisuudenlinjalla sotataitoa. Aloituspaikkoja linjoillaon yhteensä kymmenen.– Siviilien kouluttaminen sotatieteissätukee niin puolustusvoimia itseäänkuin muita turvallisuuskysymystenparissa työskenteleviä viranomaisia,sanoo Maanpuolustuskorkeakoulunvararehtori, eversti Teppo Lahti.Siviilien maisterikoulutus alkaa syksyllä2011 ja siihen haetaan erillishaussa15.2.–1.4.2011 klo 16.15. Opintojenlaajuus on 120 opintopistettä.Palvelukseen halutaanmentoreitaKreikkalaisessa tarustossa Athene neuvoiOdysseuksen poikaa TelemakhostaMentorin hahmossa. Nykykielessä mentorillatarkoitetaankin nuoren henkilönohjaajaa, opastajaa ja neuvonantajaa.Maanpuolustuskorkeakoulussa Johtamisenja sotilaspedagogiikan laitos hakeeevp-upseereita mukaan mentoritoimintaan.Mentorit toimivat Johtamisen perusteet-opintojaksoilla pienryhmänohjaajina sekä apuna opiskelijan oppimisenarvioinnissa.Mentoritoimintaa ja Johtamisen perusteet-opintojaksoa esittelevä infotilaisuuspidetään keskiviikkona 11.5.2011klo 10–14 Santahaminassa. Ilmoittautumisettilaisuuteen pyydetään 29.4.2011mennessä osoitteeseen eeva-liisa.teimonen@mil.fi.Lisätietoa aiheesta löytyyMaanpuolustuskorkeakoulun internetsivulta.Kysymyksiin vastaavat kapteenitMikko Leppälä (p. 0299 530 413) jaJanne Jortama (0299 530 412).Aiemmin siviiliopiskelijat ovat voineetsuorittaa perustutkintoon kuuluviakursseja tai opintokokonaisuuksiaMaanpuolustuskorkeakoulussa joustavanopinto-oikeuden (JOO-sopimus)turvin.1 // 2011 DEFENSOR PATRIAE 33

Pedagogiikkaa kehittämässäOpetuksenhyvät käytänteetMaanpuolustuskorkeakoulu järjesti ensimmäistä kertaaOpetuksen hyvät käytänteet -seminaarin syksyllä 2010.Kohderyhmänä olivat erityisesti sotilasopetuslaitostenopettajat ja koulutussuunnittelijat.Seminaari järjestettiin MaanpuolustuskorkeakoulunTäydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksessa Tuusulassa27.–28.10.34 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 35

Seminaarin johti Maanpuolustuskorkeakoulunvararehtori, eversti Teppo Lahti, apunaan seminaarinvalmistelutyöryhmä. Valmistelutyöryhmänkokoamisesta vastasi Maanpuolustuskorkeakoulunopetuksen kehittämistyöryhmä.Seminaarin tavoitteena oli kehittää osallistujienvalmiuksia laadukkaan opetustapahtumansuunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Seminaarintavoitteena oli lisäksi etsiä innovatiivisiaratkaisuja opetuksen kehittämiseksi ja esitelläkooste opetuksen laadun arvioinnin tuloksista.Seminaarissa jaettiin konkreettisia esimerkkejäopetuksen hyvistä käytänteistä sekä palkittiinopetuksen kehittämisessä ja opetuksessa menestyneitätoimijoita.Seminaari toteutettiin kaksipäiväisenä tapahtumana,joka sisälsi erilaisten opetukseen liittyvienteemojen käsittelyä osallistujia aktivoivien työskentelymenetelmienkautta. Seminaari rakentuikolmesta teemasta, joita tarkasteltiin eri näkökulmista.Teemoja olivat oppimisprosessi aikuisopiskelijannäkökulmasta, opetuksen hyvät käytänteetsekä erillisaiheet. Seminaaripäivät koostuivatalustuspuheenvuoroista, työpajatoiminnasta jaryhmätyöskentelystä, käytännön esimerkeistäsekä paneelikeskustelusta.Asenteen kalibrointiSeminaarin avasi MPKK:n opetuksen kehittämistyöryhmänpuheenjohtaja, eversti Max Sjöblom.Seminaarin avauspuheenvuorosta vastasiulkopuolinen innovaattori, jonka nimi paljastuivasta seminaarin avauksen jälkeen. Innovaattorinatoimi toimittaja Jone Nikula. Nikula käsitteliinnostavassa puheenvuorossaan tavoitteen määrittelyäja asenteen kalibrointia. Hän puhui erityisestityön kulttuuriin vaikuttavista tekijöistäorganisaatiossa. Nikulan mukaan toiminnan perusajatusja sen ymmärtäminen on jokaisen toimivanorganisaation perusta.36 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Toiminnan perusajatuksen rinnalla Nikula korostimyös oikean asenteen merkitystä. Hän totesi,että oikea asenne on valinta ja valittu asenneon oikean keinon valintaa. Oikein valittu keinoluo Nikulan mukaan yhtenäisen työkulttuurin jayhtenäinen työkulttuuri luo jatkuvuutta. Jatkuvuuspuolestaan ylläpitää organisaation osaamistaja edesauttaa hiljaisen tiedon kulkua.AikuisopiskelijanoppimisprosessistaEnsimmäisenä varsinaisena opetukseen hyviinkäytänteisiin liittyvänä teemana käsiteltiin oppimisprosessiaaikuisopiskelijan näkökulmasta.Dosentti Outi Kallioisen aiheina alustuksessaolivat mm. oppiminen, oppimis- ja ajattelutyylit,erilaiset oppijat, asiantuntijuus, osaaminenja sen arviointi, ammatillinen kasvu ja aikuistenohjaus. Alustukseen käytettävissä ollut aikaoli melko lyhyt materiaalin laajuuteen nähden,joten suurin osa alustukseen liittyvästä materiaalistakäytiin läpi yleisluontoisesti. Lyhyestä ajastahuolimatta Kallioinen kiteytti teemaan liittyviäpääasioita onnistuneesti. Hän vertasi esimerkiksiaikuisopiskelijan ohjausta asiakaspalveluun, jossaopiskelijan elämäntilanne tulee ottaa riittävällätasolla huomioon opetus- ja ohjaustoiminnassa.Kallioisen alustuksen jälkeen vuorossa oli työpajatoimintaaviidessä eri ryhmässä etukäteenmääritellyistä aihealueista. Työpajoissa käsiteltäviäaiheita olivat 1) aikuisoppijoiden ohjaus, 2)osaamisen arviointi ja aiemman osaamisen tunnistaminen,3) oppimistyylit ja erilaisten oppijoidenhuomioiminen, 4) oppimisympäristöjenhyödyntäminen aikuisten koulutuksessa sekä 5)verkko-oppimisympäristö ja sosiaalisen medianhyödyntäminen.Aikuisoppijoiden ohjaukseen liittyen keskusteltiinmm. siitä, miten aikuisopiskelijoidenohjaus eroaa nuorten ohjauksesta ja millaisis-Opetuksen hyvät käytänteet-seminaari:Päämäärä: opetuksesta vastaavien henkilöidensekä opetuksen kehittämisen kanssatyöskentelevien henkilöiden välinenverkostoituminen sekä ajatusten ja kokemustenvaihto.Tavoite: kehittää osallistujien valmiuksialaadukkaan opetustapahtuman suunnitteluun,toteutukseen ja arviointiin sekähakea innovatiivisia ratkaisuja opetuksenkehittämiseksi.Toteutus: kaksipäiväisenä tapahtuma, jokasisältää opetukseen liittyvien teemojen käsittelyävuorovaikutteisten työskentelymenetelmienavulla.Kohderyhmä: opetuksesta vastaavat henkilötsekä muut aiheesta kiinnostuneet asiantuntijat.Seuraavan seminaarin ajankohta:27.−28.10.2011.1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 371 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 37

ta tekijöistä koostuu laadukas aikuisten ohjaus.Osaamisen arviointiin ja aiemman osaamisentunnistamiseen liittyen pohdittiin mm. sitä,miten osaaminen tunnistetaan ja miten laaditaanosaamisen arvioinnin kriteerit. Erilaisiin oppijoihinja oppimistyyleihin liittyen tärkeimpinäasioina esille nousi opiskelijoiden tunteminen,monimuoto-opiskelun keinot sekä Biggsin linjakkaanopetuksen periaate.Oppimisympäristöjen hyödyntäminen aikuistenkoulutuksessa tiivistettiin ryhmätyön tuloksenaseuraavasti: Verkko-oppimisympäristön ja sosiaalisen medianhyödyntämiseen liittyvinä haasteina tuotiin esillemm. se, että verkkokeskustelut lisäävät opettajantyötä ja pedagoginen suunnittelu vaatii osaamista.Hyvinä puolina nähtiin puolestaan verkkooppimisympäristönhyödyntäminen reserviläiskoulutuksessasekä rekrytointiin ja orientaatioonliittyvät hyödyt verkon käytöstä.Opetuksen hyviä käytänteitäEnsimmäisen seminaarin päivän lopuksi ja toisenpäivän aluksi käsiteltiin konkreettisia opetuksenhyviin käytänteisiin liittyviä asioita.Everstiluutnantti, KT Pekka Halonen alusti aihettaopetuksen keinovalikoimasta ja opiskelijoidenkaksoisroolin näkökulmista. Alustuksenjälkeen seminaarin osallistujat jakautuivat uusiinryhmiin ennalta tehdyn jaon mukaisesti. Ryhmientehtävänä oli kiertää annetun ohjelman mukaisestikuudessa konkreettisessa opetusmenetelmäesittelyssä.Kuusi hyvän käytänteen mukaistaopetustapahtumaesittelyä oli valittu ennakoltaainelaitoksien ja PAT-koulujen tekemien ehdotustenperusteella.Ryhmäläisille jaettiin opetuksen hyvien käy-38 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

täntöjen arviointilomakkeet, joihin jokaisen tuliarvioida numeraalisella asteikolla esityksissä läpikäydytopetusmenetelmät, teorian ja käytännönintegrointi, oppimisprosessi, vaikuttavuus japalaute. Opetuksen hyvinä käytänteinä esiteltiinerilaiset opetusmenetelmät (MPKK TKKK), rikostorjunta(RMVK), sotatekniikka (MAASK),akateemisen ja ammatillisen opetuksen yhdistäminen(ILMASK), EOD1 -opetustapahtuma(PION- ja SLUK) sekä taktiikan harjoitus(MPKK taktiikan laitos).Ensimmäinen seminaaripäivä huipentui yhteiseenillanviettoon Taistelukoulun upseerikerholla.Illan aikana palkittiin diplomilla luutnanttiOlli Parkkinen hänen ansiokkaasta työstäänverkko-oppimisympäristöjen kehittämisessä.Toiseen seminaaripäivään sisältyi paneelikeskustelu,parhaan opetuksen hyvän käytänteenpalkitseminen sekä erillisaiheina SLO:hon, opetuksenlaadun arviointiin ja erilaisiin arviointi- jatenttikäytäntöihin liittyvät esitykset. Paneelikeskustelijoinatoimivat opetuksen hyvien käytänteidenesittelijät, ja keskustelun aiheet liittyivätopetuksen toteuttamisen hyviin käytänteisiin.Paneelikeskustelun jälkeen julistettiin opetuksenhyvien käytänteiden mukainen paras opetustilaisuusosallistujien tekemien arviointitulostenperusteella. Parhaana opetuksen hyvänäkäytänteenä palkittiin Pioneeri- ja SuojelukoulunEOD1-opetustapahtuma.Iltapäivällä olivat vuorossa erillisaiheiden esittelyt.Ensin korkeakouluharjoittelija Sanni Korpiahoesitteli Sotilasopetuslaitosten opettajienopetustilaisuuden (SLO) sisältöjä, tavoitteita jatoteutustapoja. Kapteeni Teemu Saressalo käsitteliesityksessään sotatieteellisen opetuksen laadunarviointien tuloksia ja yhteenvetoa vuodelta2010. KM Heli Häyrynen käytti puheenvuoronerilaisista arviointi- ja tenttikäytännöistä.Tarpeellinen tapahtumasaa jatkoaSeminaariin osallistui henkilöitä myös puolustusvoimienulkopuolelta Haaga-Helia ammattikorkeakoulustaja Aalto-yliopistosta. Heidän samoinkuin puolustusvoimien väen mielestä seminaarioli erittäin antoisa. Kokonaisuudessaan seminaaripäivätkoettiin siis monipuolisiksi ja kiinnostaviksi,joten vastaavanlaiselle seminaaritapahtumalleon tilausta jatkossakin.Opetuksen hyviin käytänteisiin liittyvästä seminaaristaon tarkoituksena muodostaa jokavuotinentapahtuma. Seminaari järjestetäänseuraavan kerran 27.−28.10.2011. Seminaarinosallistujajoukkoa on tarkoitus laajentaa jatkossayhä enemmän myös puolustusvoimien ulkopuolelle.Seminaarin suunnittelusta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulunopetuksen kehittämistyöryhmä.Titta RautasaloKM, koulutussuunnittelija1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 39

JARNO RIIPINENJa sinut myös1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 41

Tapahtuipa menneen vuoden keväällä, ettäMaanpuolustuskorkeakoulun rehtori päätti uudistaakoulumme strategian. Strategiapaperistalöytyi myös tiukka linjaus henkilöstövoimavarojenjohtamisen suhteen: ”On varauduttavasupistuviin henkilöstöresursseihin, henkilöstönosaamista on laajennettava ja syvennettävä, samoinhenkilöstön jaksamista on tuettava ja heitäon motivoitava”.Luettuaan paperin kolmeen kertaan ja todettuaan,että teksti ei muutu, vaikka sitä kuinkaeri kulmista katselisi, henkilöstöpäällikkö kutsuikorkeakoulun papin kriisikokoukseen. ”Mitä ihmettäme nyt tehdään, eihän tästä amebasta saaminkäänlaista otetta”, hän tuskaili. Pappi lohduttiammattilaisen ottein: ”Näe asia positiivisesti,enää ei kukaan uskottele, että henkilöstöon tärkein voimavaramme.” ”No joo, varsinkinkun sinä menit möläyttämään, että lisäksi sikaon sikalan tärkein resurssi”, mutisi henkilöstöpäällikkö.”Silti kysymys kuuluu edelleen: Mitäihmettä me tehdään?” ”Rukoilkaamme?” ehdottipastori puoliääneen.Kehittämissuunnitelman suunnitteluSeuraava viikko alkoi taas tutulla viikkopalaverillaja maanläheisempään toimintaan päätynythenkilöstöpäällikkö julistaa iloisena johdonmantraa yksikkönsä henkilöstölle. ”Uusi strategiaon aivan loistava, suorastaan fantastinen: seantaa meille täysin avoimen valtakirjan henkilöstövoimavarojensuunnitteluun, kunhan mennäänvain strategian linjausten mukaan.” ”No,eipä se paljoa lupaa”, kuului joidenkin papereidentakaa. ”Hei! Ihan oikeasti – ajatelkaa – strategiattoimeenpannaan kehittämissuunnitelmienkautta, meidän täytyy vain luoda muutama nasevakehittämissuunnitelma.”Supistukset henkilöstöresursseissa pystytääntoteuttamaan toimintojen keskittämisellä Santahaminaanja sen myötä voidaan yhdistää eri toimintojaja siten saada vähän järkeä tähän rimpuiluunvaltionhallinnon tuottavuusohjelmissa. Nytei siis ole kysymys siitä, että tehdään vähemmälläporukalla enemmän työtä, vaan keskitytään niihintoimintoihin, joiden takia meidän organisaatiommeon olemassa. Ja se taas luo edellytyksetkehittää sekä työn sisältöä että tukea esimiehiäjohtamistoiminnassaan.– Itse asiassa, kävin vähän googlettamassa jabongasin aika tuoreen tutkimuksen strategisenhyvinvoinnin johtamisesta. Tutkimuksen tekijöinäovat maailmankuulut työhyvinvointiasiantuntijatOssi Aura, Juhani Ilmarinen ja GuyAhonen. ”No, kyllähän me itsekin pystyisimmetämän meillä hanskaamaan”, kuului lähes hyväksyvävastaus, ”mutta koska viisaus asuu aina organisaationulkopuolella, niin miksipä ei.”Säästökuuri vai tavallinen meno?”Et sitten anna periksi,” olivat papin saatesanat,kun henkilöstöpäällikkö lähti esikunnan tulosneuvotteluihin.Hallintojohtaja avasi tilaisuuden:”Tulosneuvottelut käydään esittämienne perustelujenmukaisesti jokainen käyttösuunnitelmakohtakerrallaan, ja jokaisessa on kolme sarakettavaihtoehtoja: 1) säästökuuri, 2) normi sekä 3)normiplus.” Henkilöstöpäällikkö esittelee strategianmukaisia toimintamäärärahaesityksiään japääsee kohtaan TYHY-toiminta. Hallintojohtajakuittaa lyhyesti: ”Ykkönen.”Henkilöstöpäällikön posket hieman punoittavat,ja hän aloittaa monologin toteamalla, ettämaailma on niin erilainen vakioveikkaajan silmin.Jos työhyvinvointiin ei satsata muuten kuintarjoamalla liikuntaseteleitä ja Karjala-turnausta,niin onhan meillä huono strategia. Työhyvinvointion hyvinvointia ja se on paljon muutakinkuin kiva-kiva-jippoja. Se tulee huomioidajohtamisessa mm. kehityskeskusteluita käytäessä,42 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Miinalaiva Pohjanmaa, joka parhaillaan seilaa Atalanta-operaatiossa, toimikeväällä 2010 Merisotakoulun koulutuspurjehduksen näyttämönä. Mukanatiimellyksessä olivat kadetit Jaakko Saikanmäki ja Mikael Aarnio. Heidänja neljän muun merimiehen menoa ja laivaelämää seurataan JIM-kanavallamaanantaisin 7.2.2011 alkaen. Tässä taustaa kadettikaksikosta.Kadetti Mikael Artturi Aarnio, 24 vuottaMistä olet kotoisin?– KirkkonummeltaMiksi hakeuduit upseerin uralle?– Sotilasura tuntui jo varusmiespalveluksen aikana kutsumusammatilta,mutta upseerin uralle hakeuduin monipuolisten työtehtävien,siviilissä arvostetun akateemisen tutkinnon sekä taloudellisenvakauden perässä.Parasta merivoimissa?– Monipuolinen toimintaympäristö, tyylikkäät juhlapuvut sekä kauniitauringonlaskut aavalla merellä.Roolisi Pohjanmaan koulutuspurjehduksella?– Matkalla olimme opiskelemassa taistelualuksen miehistön ja aliupseeristontehtäviä ja totuttautumassa laivaympäristöön.Sykäyttävin muisto reissusta?– Saavuimme vahvassa vasta-aallokossa Gibraltarille. Olin tähystämässäkomentosillan siivellä illan hämärässä, kun vasemmalla puolellaninäin Euroopan ja oikealla puolellani Afrikan. Matka opettiminulle konkreettisesti, mitä etäisyydet kartalla tarkoittavat luonnossa.Filmi poikki – eli sananen Taistelulaivan kuvauksista?– Kuvaukset sujuivat hyvin, ja itse tuskin huomasin kameroita matkalla.Välillä tuli annettua haastatteluja ja kuvaajat olivat taitavia.Jännittääkö julkisuus?– Eipä tässä nyt mitään julkisuutta ole konkreettisesti ollut enkäosaa sanoa, miten se sarjan alettua tulee näkymään. Minua eimuutenkaan jännitä mikään muu kuin se, että minä vuonna Suomivoittaa taas lätkässä kultaa.KUVAT: NELONEN MEDIA44 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Kadetti Jaakko Saikanmäki, 32 vuotta,virkavapaalla opistoupseerin (luutnantti) tehtävästäMistä olet kotoisin?– Olen syntynyt Lahdessa, mutta elämä on jo ehtinyt kierrättäämonessa paikassa ympäri Suomea.Miksi hakeuduit upseerin uralle?– Olen valmistunut vuonna 2003 opistoupseeriksi. Nyt tarjoutuihyvä mahdollisuus täydentää tutkintoni sotatieteiden maisteriksi,ja päätin käyttää sen hyväkseni. Olen aiemmissa opinnoissani käynytilmatorjuntalinjan, mutta vaihdoin merivoimien johtamisjärjestelmälinjallelaajentaakseni ammattitaitoani.Parasta merivoimissa?– Parhaimman näköiset univormut… :D– Vesi elementtinä ja meri ympäristönä on kiehtonut minua aina.Kaiken kaikkiaan merivoimat on kiinnostava kokonaisuus, etenkinkun minulla on jo aiempaa kokemusta ja vertailupohjaa maajailmavoimista.Roolisi Pohjanmaan koulutuspurjehduksella?– Olin koulutuspurjehduksen aikaan ensimmäisen vuosikurssin kadetti,ja meidän osaltamme purjehdus oli ns. laivapoikajakso, jolloinopetellaan aluksella olevia tehtäviä aina aivan alimmista tehtävistävähitellen ylöspäin.Sykäyttävin muisto reissusta?– Yhtä yksittäistä sykähdyttävintä kokemusta on vaikea eritellä,mutta mieleen ovat jääneet erityisesti Pohjanmeren kaasunporauslauttojenvalot pimeässä yössä, satamissa vietetyt hulvattomanhauskat hetket ja se, miten pieneksi itsensä tunsi esimerkiksiAtlantilla, kun joka puolella ympärillä näkyy vain autiota merta.Filmi poikki – eli sananen Taistelulaivan kuvauksista?– Koko kuvausprojekti on ollut hieno kokemus. On ollut todellamielenkiintoista seurata läheltä kaikkia niitä henkilöitä ja asioita,jotka vaikuttavat tällaisen ohjelman tekemiseen. Yhteistyö tuotantoyhtiönhenkilöiden kanssa on toiminut hienosti. Olen ottanuttämän ainutlaatuisena esiintymiskokemuksena, joka varmastiosaltaan kehittää esiintymisvalmiuksiani.Jännittääkö julkisuus?– Enpä usko että postilaatikkoni täyttyy fanipostista, mutta toivottavastiolen omalta osaltani voinut tarjota jotain kiinnostavaa katsottavaasarjaa seuraaville.1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 45

Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta -historiateoksenaineiston hankinta ja tulkinta etenee aikataulussaan.Oheisen artikkelin tarkoituksena on muistuttaalukijoita projektista ja sen tukitarpeista. Olen vastapaneutunut tarkemmin ensimmäisen vuosikymmenenalkuosaan, joten peilaan näkymiä niihin.Rehtori mainitsi tämän vuoden paraatipuheessaanhaasteena olevan keskittämissuunnittelun lisäksimm. henkilöstön vähentämisvaateet. Tämäsuuntaus on ollut jatkuva, aika ajoin uusiutuvatoimintamalli, josta muutama esimerkki toiminnanalkutaipaleelta.Korkeakoulun perustamiseen ajoittui myös1990 vuosikymmenen alun lama, jolla oli omavaikutuksensa Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatioon.Pääesikunnan käskyssä Maanpuolustuskorkeakoulunmuodostamisesta heinäkuussa1991 todettiin seuraavaa:46 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Esko Illitotesi rehtorien vaihtotilaisuudessa kolme vuottamyöhemmin tammikuussa 1994: Suunnitelmallisuus ja sitkeysasioiden eteenpäin viemisessäovat toimineet vastoinkäymisistähuolimatta.Löysin alkuvuosia koskevastaaineistostani liittymäpintojatämän todistamiseksi.Maaliskuussa 1991 Sotakorkeakoulu,jonkatehtävänä oli toimiavastuullisena tahona Maanpuolustuskorkeakoulunmuodostamisessa, teki esityksensuoraan puolustusvoimainkomentajanjohtoon tulevan Maanpuolustusyliopiston(MPYO)muodostamisesta. Johtosuhdeon toteutunut ja nimikysymyskinosittain.Samassa esityksessä todettiin,että Tavoitesaavutettiin Maanpuolustuskorkeakoulunperustamisesta lukien, koska ensimmäinen sotatieteidentohtoriväitöstilaisuus oli Maanpuolustuskorkeakoulullavuonna 2003.SKK:n Pääesikunnalle lokakuussa 1991 lähettämässäasiakirjassa ” Maanpuolustuskorkeakoulunmuodostaminen” oli pari puolittain toteutunuttaesitystä. Ensimmäinen: Toisena keskeisenä ja erityisesti koros-Suunnittelu lähti todenteolla käyntiin vuonna 1987 Puolustusvoimainkomentajalle pidetyssä esittelyssä. Siinä oli seuraava melkoisenpelkistetty organisaatiokaavio.1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 47

Monien eri vaiheiden jälkeen Pääesikunta lähetti Puolustusministeriölle allaolevan esityksen 21.5.1990. Siihen sisältyy jo melkoisesti tuttuja piirteitä.tettuna esityksenä oli periaate Sota-arkistosiirtyi, ja Kadettikoulu sai lopulta virallisestinimensä takaisin.Santahaminaan keskittäminen on ollut kaikillatasoilla keskeinen suunnitelmien tai unelmienkohde. Edellä henkilöstöä koskevassa yhteydessäollut lainaus rehtorin puheesta on toistunut vuosittaineri muodoissaan puheissa tai asiakirjoissa.Se oli jopa mukana Puolustushallinnon RAKEohjelmassa1994. Siinä todetaan mm. seuraavaa Jotain on vihdoin toteutumassa!Esimerkkinä organisaatiotyön pitkäjänteisyy-48 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

MPKK 1.1.1993Puolustusministerin päätös27.7.1992Puolustusministeri teki lopulta 1992 päätöksensä Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatioksi1.1.1993. Tällä päätöksellä kumottiin pari kuukautta aiemmin tehty päätös. Nyt lisättiin organisaatioonmaininta Kadettikoulusta.Edellä oli vain eräitä näkökulmia, jotka ovat tulleetesille penkoessani arkistojen kätköjä ja haasteltuanivasta muutamia henkilöitä. Lukijoidenjoukossa on varmasti henkilöitä, joille edellä olevatasiat nostavat esille mukavia tai vähemmänmukavia muistikuvia. Tarkoitukseni on seuraadestäja monimuotoisuudesta muutama kuvaMaanpuolustuskorkeakoulun organisaation syntyvaiheista.Kokonaisuudessaan virallisia organisaatioitaoli kyseisenä noin viiden vuoden aikanaesillä ainakin kymmenen erilaista. Jätän oheistenorganisaatiokaavioiden erot lukijan pohdittavaksi.Kuvat ovat autenttisia digikamerallani otettujakopiointikustannusten minimoimiseksi.vaksi elävöittää lisää perustamiseen ja toiminnanensimmäisiin vuosiin liittyviä asioita kyseisenajan toimijoiden haastatteluilla. Mikäli tunnetomalta osaltasi halua osallistua tähän perinnetyöhön,ota yhteys ja sovitaan jatkotoimista.Esko Vaahtolammiesko.vaahtolammi@suomi24.fi1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 49

Tutkittua ja julkaistua– uusinta MaanpuolustuskorkeakoulultaStrategiaStefan Forss, Markku AnttilaIranin ydinohjelman tila 2010Suomen johtavat ydinaseasiantuntijat vetävät yhteenIranin ydinohjelman nykytilaa, siitä käytyä keskusteluaja niitä lähtökohtia, joista tilanteeseen on päädytty.Kirjoittajien mukaan arviot ydinaseohjelmastaperustuvat aihetodistuksiin ja päätelmiin: IAEA:llaole konkreettisia todisteita Iranin ydinohjelmasta.Ydinaseohjelmaan viittaavat merkit ovat kuitenkinvahvistuneet.Mika KerttunenKuinka sota voitetaan.Sotilasstrategiasta ja sen tutkimisestaSotilasstrategia voidaan yksinkertaisimmillaan ymmärtääopiksi sotilaallisen voiman käyttämisestäpoliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Ilmiö onkuitenkin paljon monimutkaisempi. Kerttunen luokatsauksen sotilasstrategisen ajattelun historiaan, nostaaesiin teorian ja käytännön ongelmakohtia ja tarjoaauudelle sotilasstrategiselle tutkimukselle tuoreitalähtökohtia.50 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

SotatekniikkaJyri KosolaTeknologisen kehityksen vaikutuksiasodankäyntiin 2015 – 2025Julkaisu on kansantajuinen tulevaisuudenkuvaussotateknologian kehityksen vaikutuksista sodankäyntiin.Kosola on muodostanut eri maiden ennusteistaja arvioista kokonaiskuvan, jonka perusteellahän on analysoinut teknologisen kehityksenvaikutuksia sodankäyntiin 10-20 vuoden aikajänteellä.Antti Rissanen, väitöskirja, HYEnhancing Physics Education in theNational Defence UniversityA design based research approach inthe production of learning material.Oppimateriaalin laatu on keskeinen osa opetuksenlaatua. Väitöskirjassaan Rissanen tutkii Maanpuolustuskorkeakoulunopetuksessa käytetyn fysiikanoppimateriaalin kehittämistä. Tutkimus käsitteleeerikoisalueen fysiikan oppikirjalta vaadittavia ominaisuuksiasekä oppimateriaalin kehitystyön piirteitä.Tutkimus antaa välineitä myös oppimateriaalienkehitystyöhön yleisemmin.Johtaminen ja sotilaspedagogiikkaSampo Terho (toim.)Näkökulmia maanpuolustustahtoonTahtoa tai henkeä ei voi mitata, mutta niiden ilmenemismuotojavoi. Julkaisussa kolme tutkijaapohtii maanpuolustustahdon moniulotteista käsitettäja tarkastelee maanpuolustustahdon tutkimista.1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 51

PERINNEPALSTANELJÄN LUOSTARINKIERROSPerinneyhdistys Laatokan maisemissa 10.-14.8.2010Syväriläisen luostarin itäinen pääkirkkoMaanpuolustuskorkeakoulun perinneyhdistyksenjokavuotinen ulkomaanmatka oli tällä kertaamoniin aikaisempiin vuosiin verrattunavarsin kulttuuripainotteinen viime sotien taistelupaikkojenjäädessä vähemmälle huomiolle.Toki näitäkin nähtiin, mutta pääosan vei kuitenkinLaatokka ja sen keskellä ja lähistöllä sijaitsevatluostarit. Kaikki ei tänä vuonna sujunut ihannuottien mukaan, vaan bussimme kunto tuottierinäisiä ongelmia matkan varrella. Loppujenlopuksi siirryimme eteenpäin kaikkiaan kolmellabussilla ja kahdella laivalla.Kohti TerijokeaAlkumatkalla oppaanamme jälleen kerran toiminuteversti Sampo Ahto kertoili karmivia ensi52 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

käden tietoja varsin korkealle poliittiselle tasolleulottuvasta Venäjän rikollisuudesta ja Pietarinmafian toimintaperiaatteista. Haminastanappasimme mukaamme kaksi Lehtimäeltä astisaapunutta ensikertalaista Venäjän-matkaajaa.Vaalimaan Rajahoviin tultiin kahden ja puolentunnin ajon jälkeen. Yllättäen jouduttiin odottelemaaneteenpäin pääsyä tällä kertaa Suomenpuolella, vaikkei tullissa näkynyt autonautoa. Pohdittiin, olisiko Venäjän tullintavat otettu jo täälläkin käyttöön, tasapuolisuudenvuoksi. Tosin rajan toisellapuolella homma toimi tällä kertaa ihanmukavasti, virkailijakin jopa melkein hymyili.Vanhan Suomen puolella pysähdyttiinensin Säkkijärven vanhalla hautausmaallaja sitten käytiin itse pääkylässäihailemassa metsittynyttä kivikasaa, jokaaikanaan oli itse Carl Ludvig Engelinpiirtämä komea kirkko sekä sankarilentäjäKondratjevin päätä esittävää muhkeaamuistomerkkiä. Kyseisen herranmukaan koko alue on saanut nykyisennimensä, eri asia on, onko hänellä mitääntekemistä kyseisen seudun kanssa.Kun tankki oli saatu täyteen menovettäjatkettiin matkaa. Seuraavaksi pysähdyttiinViipurissa, jossa tutustuttiinkävellen vanhaan kaupunkiin eli Linnoituksenkaupunginosaan. Erityisen murheellinennäky on vanha tuomiokirkko,jossa on vielä seinät pystyssä, mutta eipämuuta. Kirkon entisen lattian alla lepääväpiispa Mikael Agricola on saanutmonet kerrat kääntyä haudassaan.Jatkoimme valtatietä kohti kaakkoa. Suulajärvenkohdalla käännyimme oikealle seuratenPanssaridivisioonan 15.6.1944 tekemää hyökkäystäKuuterselän valtaamiseksi. Kävimme nopeastiKuuterselän taistelujen muistomerkillä.Kauniissa Raivolassa pysähdyimme kirjailijaEdith Södergranin haudalle, jonka vieressä onhänen Totti-kissansa muistopatsas. Täällä op-1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 53

Joen yli riippusiltaa pitkin Aunuksessapaamme totesi niin paljon uudisrakentamista,että hänen arvelunsa mukaan venäläiset näyttäisivättodella aikovan jäädä näille Suomelta otetuillealueille pysyvästi.Terijoella tehtiin pieni kierros, otettiin ryhmäkuvaTerijoen hallituksen toimipaikkanakin tunnetun,täysin rapistuneen JP 1:n upseerikerhonportailla ja sitten kotiuduttiin Kuokkalan Kellomäellä,aivan meren rannassa olevaan hotelliRepinskajaan. Illan pimettyä näkyi yläkerroksissaolevan hotellihuoneemme parvekkeelta merenkeskellä huikean pitkä jono valopisteitä. Siinätuikkivat Kronstadtiin vievän pengertien lamput.Ongelmat alkavatKoska oli odotettavissa pitkä ajomatka ja paljonnähtävää aikaistettiin lähtöä vartilla. Kaikkiistuivat jo bussissa, kun kuljettaja ilmoitti, ettäeipäs lähdetäkään nyt, vaan kaikki ulos autosta.Bussin vasemman etupyörän ilmajousituksessaoli ongelmia, toisin sanoen ajokkimme oli rikki.Tarmokas kuljettajamme ryhtyi sitä oitis korjaamaan.Tunnin päästä oli tarkoitus päästä lähtemään,mutta tunti kului, toinenkin ja lopultakoko päivä, ja siinä vain oltiin hotelli Repinskajanedessä odottelemassa, josko auto saataisiinkuntoon. Olisihan lähistöllä ollut nähtävää, mm.Ilja Repinin museo, mutta varmuuden vuoksi eihotellin läheltä arvannut poistua.Tien toisella puolella oli kauppa, jolle osui kyseisenäpäivänä varmaan vuoden myyntipiikki,seurueemme osti mm. loppuun liikkeen kokokuohuviinivaraston. Erilaisten nautintoaineidenavulla odottelukin oli vähän rattoisampaa. Välilläkokoonnuttiin rannan puolelle, jossa Ahto kertoimeren takaa erottuvan Kronstadtin kaupunginperustamisesta, kapinasta ym. vaiheista. Itse kaupunkiinei monen harmiksi enää ollut aikaa lähteätutustumaan. Mereen uimaan ei tehnyt lainkaanmieli, sen verran likaista vesi oli. Lounaskinsyötiin hotellissa.Iltapäivän ollessa jo pitkällä kuljettaja lopultailmoitti saaneensa bussin ajettavaan kuntoon.Matka jatkui Pietarin kehätietä oppaan kertoessaLeningradin piirityksen vaiheista.Uskomattomin suunnitelma oli rakentaa rautatieLaatokan jäälle avustuskuljetusten perilleviemiseksi. Suomikin osallistui joidenkin kotimaistenneropattien mielestä saartoon, koskajoukkomme olivat asemissa suurin piirtein omanmaamme rajoilla. Ilmeisesti Suomesta olisi sittenpitänyt lähettää viholliselle ruoka-apua rintaman54 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

yli... Kaikkiaan Leningradissa kuoli yli 600 000ihmistä.Kehätieltä käännyttiin itään päin valtatielleE 105. Matkan varrella oli vielä jäännöksiävanhoista inkeriläiskylistä. Ylitimme mahtavanNevan joen ja kävimme tien penkkaan rakennetussahyvin tehdyssä panoraamamuseossa, jossaesiteltiin osittain kolmiulotteisesti neuvostojoukkojenhyökkäystä Nevan yli saksalaisten kimppuun.Museon pihalla oli joesta nostettuja panssarivaunujamuistomerkkeinä.Kymmenen minuutin bussin korjaustauon jälkeenpäästiin taas matkaan kellon viisarien näyttäessäkuutta. Lisähidastusta matkantekoon aiheuttimaantien iltapäiväruuhka, joka pysäyttiliikenteen varttitunniksi kokonaan. Kuolemaahalveksuvat venäläisautoilijat ohittelivat edelläseisojia oikealta tienpenkan kautta lujalla vauhdilla.Käynti Pähkinälinnassa oli pitänyt jättää väliin,mutta Venäjän vanhimmassa kaupungissa,Olhavajoen rannoilla sijaitsevassa, viikinkien1000 vuotta sitten perustamassa StarajaLadogassa (Vanha Laatokka) sentään ehdittiinkäväistä. Tärkein nähtävyys, keskiaikainenluostari, oli jo suljettu, muttaerään ohikulkijan avulla päästiin kuitenkinsisään. Ystävällinen nunna kertoiluostarin tarinan Irma Ertmanin toimiessatulkkina.Pari matkalaista oli lähtenyt reissuunennen kaikkea nähdäkseen Lotinapellontaistelutantereet, joilla heidän isänsä olisodan aikana toiminut tulenjohtajana.Pimeys peitti jo maiseman, kun ylitimmeSyvärin, eikä Lotinapeltoon tietenkäänollut asiaa, Vähän ennen puolta yötä saavuimmeAunuksenkaupunkiin (eli Anuksenlinnuun,kuten kaupungin nimi Olonetsoli virallisessa kyltissä suomennettu).Todellista vieraanvaraisuutta osoittanuthotellin henkilökunta oli kärsivällisestiodottanut saapumistamme, joten saimmenauttia vielä runsaan illallisen ennennukkumaanmenoa.Laatokan pohjoisrantaaTorstaiaamuna 12.8. lähdimme ajamaan takaisinpäin, kun kohteena oli edellisenä päivänä väliinjäänyt Aleksanteri Syväriläisen 500 vuotta sittenperustama luostari. Luostarikompleksin kunnostaminenoli jo loppusuoralla, minkä matkalainenilolla pani merkille. Vuonna 2003 siellä edellisenkerran käydessämme tilanne oli ollut aivan toinen.Kauniilla paikalla sijaitsevat valkeat rakennukset,toisessa luostarirakennuksessa olevat freskotja Aleksanterin hyvin säilyneet käsi ja jalkaherättivät ansaittua huomiota. Oppaanamme oliIrina-niminen fysioterapeutti.Pysähdyttyämme Tuuloksen kenttähautausmaanmuistomerkille viereisestä rakennuksestatuli 83-vuotias karjalaa pakiseva Sanni-rouvarupattelemaan kanssamme. Kenraali Talvelanhyökkäystouhut Tuuloksessa vuonna 1941 selvisivätmatkan aikana. Venäläisten kesällä 1944suomalaisten sivustaan suorittaman maihinnousunvaiheet selvitettiin puolestaan paikan päälläeli Laatokan kauniilla hiekkarannalla. LämpimänVanhan Laatokan luostari, Irma Ertman haastatteleenunnaa.1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 55

Terijoki, JP!n upseerikerhopäivän kunniaksi muutama matkalainen kävi uimassakinpuhtaassa vedessä.Rajakonnussa käytiin katsomassa Laatokanmaisemaa näkötornista. Täälläkin saatiin juttuseuraa,kun kovia kokenut karjalaismummokertoi tarinaansa. Salmiin tultaessa piipahdettiinvenäläisten jostain syystä pystyyn jättämänheimosoturien hautamuistomerkin äärellä, keskellänykyasukkaiden omaan käyttöönsä ottamaaSalmin seurakunnan metsäkalmistoa, jossasuomalaiset hautakivet oli pantu uusiokäyttöön.Kahvitauko pidettiin korkealla mäellä kohoavanSalmin ortodoksikirkon raunioiden juurella, sisäpuolellapiti varoa päätään putoilevilta tiililtä.Bussi alkoi taas osoittaa huolestuttavia merkkejä.Parin lyhyen korjaustauon jälkeen pysähdyttiinperusteellisempaa kunnostusta vartenSalmin Uudenkylän kohdalla. Koska korjaustaukokesti nyt puolitoista tuntia, matkustajillaoli hyvää aikaa tutustua suomenkarjalaiseenkylämaisemaan. Oikeasti jäljellä olivat vain kyläaukeatja ties mitä jättiputkea pukkaavat, villiintyneetpellot, ei mitään muuta. Seisoskelu jaodottelu haisevan kaatopaikan vieressä ei hirveästiinspiroinut, joten hermostumisen merkkejäalkoi näkyä yhdessä jos toisessakin matkalaisessa.Liikkeelle kuitenkin taas lähdettiin, ja seuraavaksipäästiin seisoskelemaan Pitkärannan entiseenkauppalaan. Siellä sentään oli kauppakin välilläavoinna. Lemetin tienhaarassa olevan ”murheenristin” luona meitä vihdoin odotti uusi bussi,johon helpottuneina siirryimme tavaroinemme.Se vei meidät takuuvarmasti Sortavalaan, jossamajoituimme hyvinkin tutuksi tulleeseen, kaupunginnimeä kantavaan hotelliin.Vauhdilla ValamoonSeuraavana aamuna oli sitten lähtö Laatokanmerelle ja Valamoon. Päivä oli jälleen kaunis,maisemat upeita, järvi kohtuullisen tyyni jakantosiipialuskin toimi moitteettomasti, jotenluostarisaarelle päästiin mukavasti. Suomea taitavaopasneitonen oli meitä vastassa, ja hänen johdollaansitten kierreltiin pääluostarin nähtävyyksiä.Meille oli tarjolla näiden lisäksi mieskvartetinesittämä hieno kirkkolaulukonsertti Getsemanenkirkossa. Lounas nautittiin luostarin trapezassa.Erikoiset hautakivet luostarin hautausmaalla herättivätkiinnostusta.Ohjelmassa piti olla laivamatka Niikkananlahteen,mutta jostain syystä se muuttuikin bussiajeluksi.Tutustumiskohteina oli pari skiittaaeli pääluostarista erillään olevaa kirkkorakennusta.Erikoinen tapaus oli kaksikerroksinen kirk-56 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011

ko. Ennen paluuta pääluostarin laiturille (jossasielläkin oli myyntitouhua) oli vielä mahdollisuuskäyttää rupliaan ostoksiin Niikkananlahden”markkinatorilla”. Ainakin virvoitusjuomat tekivätkauppansa, sillä aurinko paahtoi varsin kuumasti.Valamon kellon pienoisjäljennös oli mukavaostos.Aamulta tuttu kantosiipialus vei meidät kovaavauhtia Käkisalmeen. Sen satamassa odotti kolmasbussimme, jonka tarkoitus oli sitten ollakäytössämme kotiin saakka. Tavaramme olivattulleet bussilla Käkisalmeen ja odottivat meitäSanatoriossa, joka oli yöpymispaikkamme. Joidenkinmielestä majoitustilat eivät olleet ihanviimeisen päälle. Ainakaan ruoan määrässä eiollut valittamista. Aamiaisyllätys oli ”normaalin”aamuateriakattauksen jälkeen tuotiin vielä makaroniaja jauhelihapihvit.Ilta oli vielä nuori, joten kävelylenkki kaupungillasopi hyvin. Sanatorion vieressä ollut, vanhanVuoksen ympäröimä Käkisalmen linna olisuljettu, mutta sitä saattoi ihailla ulkoapäinkin.Konevitsan kirkonkellotViimeisen matkapäivän alkajaisiksi lähdimmebussilla suoritetun Käkisalmi-kierroksen jälkeenkehnoa pikkutietä pitkin kohti sekä suomalaistenettä venäläisten sotasatamana käyttämää Sortanlahtea.Sinnepäin pyrki henkilöitä jalkaisinkin,joista kaksi tyttöä napattiin kyytiin. Täynnätoinen toistaan rähjäisempiä laivoja olevassa satamassaodotti alus nimeltään Konevitsa, jollasitten lähdimme puksuttamaan kohti luostarisaarta.Rauhallinen järvimatka kauniissa auringonpaisteessaoli oikein miellyttävä kokemus.Rannalla meitä odotti nuorehko opas munkinkaavussaan.Hän osoittautui oikein mukavaksituttavuudeksi. Viipurissa syntynyt kaveri puhuihyvää suomea, jonka hän kertoi oppineensa Viipurissasuomalaisia taksilla kyyditessään, siisennen luostariin siirtymistään. Konevitsan ikonitvietiin sodan jaloista Suomeen ja saarella olivain jäljennös luostarin tärkeimmästä pyhästäkuvasta, Jumalan äidin ikonista. Oppaan mielestätämä on ihan hyvä asia, Suomessa ikoni ainakinon turvassa. Hän on sitä usein päässyt HeinävedenValamoon katsomaankin.Lypsylehmät Pirkka, Atria ja ValioPyhittäjä Arsenin perustama Konevitsan luostarioli muutenkin kokenut kovia koko 700-vuotisenhistoriansa aikana. Eräs uusimmista traagisistatapauksista sattui kesäkuussa 1944, kun luostaristaevakkoon lähtenyt pappismunkki Adriansai surmansa Elisenvaaran suurpommituksessa.Neuvostoajan koettelemusten jäljiltä luostari olihuonossa kunnossa, mutta vähitellen korjauksetovat edistyneet. Saaren rakennukset lämpiävätomilla haloilla ja maitotalouskin on turvattu,koska luostarilla on kolme lehmää, nimeltäänPirkka, Atria ja Valio sekä kruununa sonni Ingman.Osa ryhmästämme lähti käymään kilometrinpäässä olevalla skiitalla, joka oli parhaillaankunnostuksen alla. Sen erikoisuutena olivat kellot,ne olivat nimittäin alun perin kaasusäiliöitä,jotka otettiin tähän tarkoitukseen, koska oikeisiinkelloihin ei ollut varaa. Suomalaista kansansävelmää”Konevitsan kirkonkellot”, jonka mm.Ulla Katajavuori ja Piirpauke -yhtye ovat levyttäneet,ei sentään kuultu, sitä eivät soita luostarinnykyiset kellot. Oppaamme kyllä tunsi kappaleen.Pikainen käynti hevosen pään muotoisella Hevoskivelläja sen päälle rakennetulla pienellä pyhätölläkuului vielä lopuksi ohjelmaan. Kiventekee erikoiseksi se, että sen koloista pirut lensivätkarkuun, kun munkki Arseni saapui saarelle.Laiva lähti Konevitsan laiturista klo 13.00.Edessä oli enää matka Kiviniemen ja Viipurinkautta kotiin. Viipurissa Sampo Ahto päätti tuliaistenostospaikaksi tutun Sorvalin valinnan,koska hän ei erityisesti halunnut suosia mafianomistamaa Karusellia.Bussiongelmista huolimatta matkasta jäi miellyttävämaku, kun vielä matkatoimisto yhdistyksemmepuheenjohtajan määrätietoisten toimenpiteidenjohdosta suostui korvaamaankärsimämme ”kivut ja säryt”.FM Ilkka Korhonen1 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 57

Strategiaa, turvallisuuspolitiikkaa ja hellettäYliopistoharjoittelu strategian laitoksella kesällä 2010LISA HENTUNENFAKTALAATIKKO• Harjoittelujakso on kasvavassa määrinpakollinen osa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja.• Harjoittelu kestää pääsääntöisesti kolmekuukautta.• MPKK:n tulosyksiköt voivat palkata yliopistoharjoittelijoitaresurssien mukaan.Paikoista ilmoitetaan yliopistojen sähköisilläilmoitustauluilla.• Lähettävän korkeakoulun maksamatuki on edellytys harjoittelupaikalleMPKK:ssa. Palkka määrittyy suoritettujenopintojen perusteella.• MPKK:lla harjoittelijat nimitetään määräaikaiseenvirkasuhteeseen.58 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011Kesän kestävä harjoittelu Maanpuolustuskorkeakoulun strategianlaitoksella tarjosi ison toimiston, kuuman rakennuksenja monipuolista tietoaHarjoittelupaikat tuntuvat olevan yliopisto-opiskelijoillemonesti kovan työn ja tuskan alla. Vaikka paikan onnistuisikinnappaamaan, on toinen asia tarjoaako kotiyliopistosiihen rahoituksen. Voitettuani nämä ongelmat vietin kuluneenkesän Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella,jossa perehdyin turvallisuuspolitiikan ja strategian ihmeelliseenmaailmaan.Tehtäviini kuuluivat muun muassa tutkimusassistenttinatoimiminen, seminaarin järjestelyt sekä varusmiesten turvallisuuspolitiikankoulutuspaketin koostaminen. Työtehtävätolivat hyvin omatoimisia, mikä sopi itselleni oikein hyvin.Tästä huolimatta myös apua oli saatavana tarvittaessa, vaikkakesäloma hiljensikin laitoksen käytävät.Työtehtävien ohella myös kahvipöytäkeskustelut tarjosivatpaljon uteliaalle harjoittelijalle. Näkökulmia, taustoja, tulkintojasekä kirjavinkkejä riitti ja näistä saatu hyöty oli valtava.Joku jaksoi aina myös taustoittaa aihetta, mikäli se liikkuijossain harjoittelijan käsityskyvyn yläpuolella. Tuleva syksytuleekin kulumaan pro gradu -tutkielmaani liittyvien kirjojenlukemisessa, ei niiden etsimisessä kirjastossa tai internetissä.Harjoitteluintoa lisää luonnollisesti kiinnostus tutkittavaaalaa kohtaan, mitä painotettiin jo valintahaastattelussa.Vaikka olenkin ollut kiinnostunut turvallisuuspolitiikastajo pitkään, on sen tutkiminen ja tarkastelu ollut joltain osinhämärän peitossa. Kulunut kesä avasi näitä tapoja kattavastija saamiani tietoja onkin tulevaisuudessa helppo soveltaaalalla kuin alalla.Verkostoituminen on nykypäivän trendisana, mutta myösoleellinen osa elävää elämää. Harjoittelu on mainio tilaisuustutustua alalla työskenteleviin ja tehdessäsi työsi hyvin voise parhaassa tapauksessa poikia jopa uusia työtehtäviä nyttai tulevaisuudessa. Näin kävi myös minulle, sillä sain tilaisuudenjatkaa harjoittelun jälkeen kuukauden verran tutkimusavustajanapuolustusministeriön alaisuudessa.Kesä strategian laitoksella oli antoisa ja monipuolinen kokemus.Oli hienoa irtautua opinnoista kesän koittaessa jasoveltaa vuosien saatossa opittuja tietoja ja taitoja oikeissatehtävissä. Onnistunut harjoittelu motivoi myös tulevanlukuvuoden opintoja – ehkä se valmistuminenkin vielä joskuskoittaa!Pekka SeppäläKirjoittaja opiskelee poliittista historiaa Turun yliopistossa

LUETTUAKlassikot taas rivissäVanhaa viiniä uudessa leilissä tarjoaa Juha Mälkki kirjassaanSotataitoa ihmisten johtajille.Teoksen auktoriteetit ovat 2500, 200 ja 90 vuoden takaa:Sunzi, Clausewitz, Liddel Hart.Vieläkö näiden teorioissa on pitoa 2000-luvun maailmassa?Mälkin tarkoituksena on kaivaa esiin sotataitoklassikoidenteoksista materiaalia uudenlaisten käsitysten luomiseen sodankäynnistäja sen vaikutuksista ihmisiin. Sotataitoa ihmistenjohtajille on taitoltaan nykyaikainen oppikirja. Leveissä sivumarginaaleissaon tekstitiivistelmiä. Hätäisempi lukija lukeeehkä vain nämä iskulauseet..Osa vanhoista sotataidon ajatuksista tukee selvästi toisiaan,koska vanhimmat teoriat (Sunzi) vaikuttavat uudempiin (Clausewitz,Liddel Hart). Näistä Mälkki rakentaa synteesiä, jotahän yrittää soveltaa nykyaikaan. Näin 2500 vuotta sitten vaikuttaneenSunzin teoria näyttäisi ohjaavan Karjalankannaksentaisteluja ja Viipurin menetystä 1944…Monista mielenkiintoisista tarkastelukohteista yksi on kitkankäsite. Todellisessa sodassa optimaalista toimintaa estää ihmistenja organisaatioiden välinen kitka. Sitä aiheuttavat yleensämenneisyyden kokemukset, väärinkäsitykset, arvovaltasyyt,epäluulo ja väsymys. Aivan kuten siviilimaailmassakin.Kirja on uudenlainen yritys yhdistää sotimisen teoriat ihmisenmielenmaisemaan, reagointiin ja toimintaan. Silti ollaankaukana professori Jarmo Toiskallion kuvaamista kyborgisotilaista.Mälkin puoliso KM Kaisu Mälkki on kirjoittanut asiantuntijanalisäkommentteja kirjaan. Mälkit siteeraavat usein toisiaan.Kirja käsittelee paljon myös johtamista ja johtajuutta, mikäkiinnostanee suuryritysten johdon kouluttajia.Clausewitz ja Liddel Hart ovat paikallaan näissä yhteyksissä,mutta missä on esimerkiksi vietnamilainen kenraali, sotateoreetikkoja taloustieteen tohtori Vo Nguyen Giap? Hän sentäänsoti voittoisasti japanilaisia, ranskalaisia ja amerikkalaisiavastaan ja on kirjoittanut arvostettuja kirjoja sodankäynninteorioista.Sattumalta on juuri ilmestynyt everstiluutnantti,VTT MikaKerttusen julkaisu ”Kuinka sota voitetaan. Sotilasstrategiastaja sen tutkimisesta.” Kerttunen kehottaa lukemaan Clausewitzia…HVEverstiluutnantti, VT Juha Mälkki:Sotataitoa ihmisten johtajille. Suomen Mies 20101 / 2011 DEFENSOR PATRIAE 59

Hakuaika 7.3. - 12.4.2011Yhteishausta upseerin uralleMaanpuolustuskorkeakouluun haetaan keväisinvaltakunnallisessa yhteishaussa. Voit hakea, a, jos oletkäynyt aliupseerikurssin (AUK) taikurssin (RUK), sekä olet valmistunut ut tai valmistumas-reserviupseerisatoisen asteen oppilaitoksesta. Katso tarkemmatlinjakohtaiset hakukriteerit ja ikäjarat:www.upseeriksi.fiHakuaika 7.3. - 12.4.2011MPKK-opiskelijan etuuksiaovat esimerkiksiilmaiseksi käytössä olevat työvälineet,mm. kannettava tietokonepäivärahamaisterivaiheen opiskelustamaksettava palkkailmainen majoitus ja ruuatmonipuoliset urheilumahdollisuudetudeetaktiivinen vapaa-ajantoimintahyvä kurssihenki60 DEFENSOR PATRIAE 1 / 2011