6 /2009 - Kuntatekniikka.Fi
6 /2009 - Kuntatekniikka.Fi
6 /2009 - Kuntatekniikka.Fi
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
www.kiinteistoklusteri.fi
SISÄLTÖ6 / <strong>2009</strong> 29. syyskuuta36 Kunnilla on edessä vuosisadan valaistusremonttiseuraavien viiden vuoden aikana.Samalla on tilaisuus uusia kuntavalaistusenergiaa säästäväksi ja esteettiseksi.Tampereen Naistenlahden voimalaitoksenvalaistus palkittiin 2008.26 Helsingin Hakamäentien remontti onvalmis. Väylän maisemointiin meni 4 milj.euroa ja yli 35 000 puuta ja pensasta.42 Suomen ensimmäinen aurinkoenergiaahyödyntävä uimahalli nousee Poriin. Noin17,5 miljoonan euron halli valmistuu 2011.48 Petteri Paronen (toinen vas.) kertoi Kuntamarkkinoilla,miten ilmastotyö on tuonutselvää rahaa Kuopion kaupungin kirstuun.TURVALLISUUSTukielementit tuovat turvaaHelsingin Veden kaivannoissa 6Hätäkeskusten toiminta uudistuu 11Sammutusveden hankintasuunnitelmattulee päivittää 13YHDYSKUNTAMiltä näyttää uusi Jyväskyläkaavoittajien silmin? 16Kuopiolaiset mukaan Puijonkehittämiseen 19VIHERRAKENTAMINENKerava peruskorjaa puistojaanelämysalueiksi 22Helsingin Käsityöpajassa syntyypuistotaidetta 24Hakamäentien vihreä loppusilaus 26VESIHUOLTOPääkaupunkiseutu saa Pohjoismaidensuurimman vesilaitoksen 28YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 31UKTY 35VALAISTUSEuP-direktiivi ajaa kuntavalaistuksensuurremonttiin 36KIINTEISTÖTAurinkoenergiauimahalli Poriin 42Sisäilma paranee Lahdenkouluissa ja päiväkodeissa 44Työkalupakki ohjaa vuokratalojakestävään asumiseen 46ILMASTONMUUTOSKuntamarkkinoilla kuultiinilmastotyön hyvistä esimerkeistä 48ENERGIAHankintoihin energianäkökulmaa 50PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä:Ratikka 15Kolumni/Mette Granberg:Täti on syntynyt 41Uutisia 52Tuoteuutuuksia 56Henkilöuutisia 57Palveluja 58lehti.kuntatekniikka.fi<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong> 3
Maahantuoja:
lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI■ Energia■ Hankinnat■ Ilmastonmuutos■ Infra-IT■ Jätehuolto■ Kiinteistöt■ Kunnossapito■ Liikenne ja väylät■ Liikuntapaikat■ Maankäytön suunnittelu■ Maarakennus■ Rakentaminen■ Turvallisuus■ Uimahallit ja kylpylät■ Vesihuolto■ Viheralueet■ YmpäristöALANSA YKKÖNENRisto Kulmalapuhdistaa vanhojavesijohtoja. Kapeassakaivannossa onUusi Jyväskyläkaavoittajiennäkökulmasta sivu 166 /<strong>2009</strong>Pääkaupunkiseutu saayhteisen vesilaitoksenensi vuonna sivu 28Seija Tulonen jakarhu viihtyvätKeravan peruskorjatussaaluepuistossa.sivusivulla 3622TOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. (09) 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaKirsi RontuJuhani SandströmSami SillsténPaavo TaipaleTILAUKSETKL-Kustannus OyPuh. (09) 771 2442asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 69 €Vuosikerta 78 €Irtonumero 8,50 €ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMarianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUSAste Helsinki OyPAINOPAIKKAForssan Kirjapaino OyISSN 1238-125X64. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTYsivu 6Pori rakentaa aurinkoenergiaahyödyntävänuimahallin sivu 42Kannen kuva: Seppo HaavistoMonttu aukiPÄÄKIRJOITUSPaavo Taipalepaavo.taipale@kuntatekniikka.fi”Maalaiset, ulkomaiset ja muut turistit hämmästelevät usein ”monttu auki” kaupunkienkatujen kuntatekniikan monttuja, jotka ammottavat avonaisina varsinkinkesän parhaaseen matkailuaikaan. Monttuja on tuntunut riittävän keskeisilleliikenneväylille enemmän kuin kaupungininsinööri määrää. Kun yksi monttusaadaan täytetyksi, on jo seuraava avattuna – jos ei nyt ihan näköetäisyydellä,niin kulman takana kuitenkin.Rakennusmontut kaduilla ovat kuitenkin lähtökohtaisesti hyvä merkki. Merkkisiitä, että kuntatekniikan verkostoja joko rakennetaan tai peruskorjataan. Kuntalaistenpalvelut siis paranevat. Kun tästä kuitenkin väistämättä aiheutuu viivytyksiäliikenteelle, kansalaisten kärsivällisyys voi olla koetuksella.Viime vuosina on parannettu kaupunkialueen liikenneväylien kaivutöiden hallintaaolennaisesti. Kaivutöitä koordinoidaan ja urakoiden aikatauluja sovitetaanyhteen niin, että väylien käytölle aiheutuva haitta olisi mahdollisimman pieni.Olennainen osa kaivutöiden läpiviennissä on turvallisuuskysymysten kattavahuomioon ottaminen. Sen ytimessä ovat työnaikaisen liikenteen turvallisuusja itse kaivutöiden työturvallisuus. Koko rakennusalan työturvallisuudessaSuomi on jostakin syystä vuodesta toiseen Euroopan pohjasakkaa. Ryhtiliikettäkaivataan.Kansijuttumme puntaroi kaivannoissa tehtävien töiden työturvallisuudenparantamista. Hyvistä kuntatekniikan tekijöistä on tulevaisuudessa pulaa, jotenheitä ei todellakaan kannata uhrata puolivillaisen työturvallisuuskulttuurinalttarille.HSY vs. HSYHelsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä muodostetaan vuoden vaihteessapääkaupunkiseudulle purettavan YTV:n perustalle. Joukkoliikenteensuunnittelu- ja tilaajatoiminnot tosin erotetaan nykyisestä YTV:stä omaksi kuntayhtymäkseen.Uusi kuntayhtymä, jossa on kolme toimialaa – jätehuolto, vesihuoltosekä seutu- ja ympäristötieto – käyttää nimestään lyhennettä HSY.HSY on tähän saakka ollut suvereenisti Helsingin sanomalehtimiesyhdistyksenkäyttämä kirjainyhdistelmä. Toivottavasti paikalliskamppailu HSY vs. HSY käydäänrehdissä hengessä ja molemmille löytyy pelikentällä tilaa. Viestinnän avoimuusja asiajournalismi ovat hyviä keinoja tukea rauhanomaista rinnakkaineloa.SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA<strong>Kuntatekniikka</strong> 7 / <strong>2009</strong> 9.10. 13.10. 3.11. Paikkatietomarkkinat 3.–4.11.<strong>Kuntatekniikka</strong> 8 / <strong>2009</strong> 13.11. 17.11. 8.12. Talvitiepäivät 27.–28.1.20105
Tukielementit auttavat kapeissa kaivannoissaTYÖMAA SYVÄLLÄvoi olla surmanloukku– Vesisade, liikenteen tärinä, tippuvat kivet ja muiden verkostojen sokkelot hankaloittavat töitä kapeissa kaivannoissa, tuotantoinsinööriSami Sillstén Helsingin Vedestä luettelee.Tänä vuonna kaksi työntekijää on kuollutsortuneisiin kaivantoihin. Kapeatkaivannot lisääntyvät vanhojen kaupunginosiensaneerausten myötä. Turvallinentyö niissä edellyttää hyvää suunnittelua,vastuista sopimista ja työturvallisuusohjeidennoudattamista. Keveät,helposti koottavat tukielementit lisäävättyöturvallisuutta.TEKSTI Markku JuusolaKUVAT Seppo Haavisto Aidatut montut puhkovat HelsinginLauttasaaren Luoteisväylän asfalttiamuutaman kymmenen metrin välein.Parin metrin syvyisiä kapeita kaivantojakaivetaan koko ajan lisää. Väliaikaisetmaanpäälliset letkut kiemurtelevatkerrostalojen nurmikoilla ja vievät vettäasukkaille. Käynnissä on Katajaharjunalueen vesijohtoverkoston saneeraus.Kurkistukset monttujen pohjallepaljastavat risteävien sähkö- ja puhelinkaapeleiden,vesijohtojen ja viemäriputkiensokkeloita. Vanhimmatovat peräisin 1950-luvulta, ja ne ovathyvin hauraita. Vanhojen kaupunginosienvesijohtosaneeraukset eivät olehelppoja rikkomatta muuta maanalaistaverkostoa.Kuopat on kaivettu runkovesijohtojenristikoiden ja muiden laitteidenkohdalle. Venttiilit sekä palopostit uusitaanja putket puhdistetaan. Lopuksivanhojen putkien sisäpinnoille ruiskutetaanyhdeksän millin betonikerros.6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
TURVALLISUUSJoissain Lauttasaaren kaivannoissakäytetään keveiden tukielementtienja vanerilevyjen yhdistelmää.<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong> 7
Kaksi miestä oli asentamassa Vammalassavesiosuuskunnan vesijohtoa, kun kaivannonseinä romahti. Toinen miehistä hautautuimonttuun ja kuoli.Närpiössä, myös vesiosuuskunnan työmaalla,mies kuoli jäätyään sortuvan kaivannonreunan alle. Hän yhdisti putkia 1,7 metrinsyvyisessä ojassa.4,7 kilometriä vesijohtoja saadaanuudistettua tällä menetelmälläpuolen vuoden urakassa,joka päättyy lokakuussa. Vedenlaatua parantava menetelmä toimiihyvin, jos valurautaputki onmuutoin kunnossa. Kolmivuotinenprojekti jatkuu Katajaharjunjälkeen eri puolilla Lauttasaarta.“Täytyy siis tukea”Lauttasaaren vesijohtosaneerauksenkaivannoissa on kokeiltuuudenlaista kevyttä tukielementtiä,joka on valmistettu HelsinginVeden ja Havot Oy:n yhteistyönävarta vasten helpottamaan hankaliaolosuhteita.Helsingin Veden tuotantoinsinööriSami Sillstén kertoo, ettävanhassa kaupunginosassa, missä”maa on täynnä tavaraa”, kaivannonluiskaaminen olisi todella vaikeaa.Jo liikenne tekee luiskaamisenmahdottomaksi. Täytyy siistukea, kuten asetus sanoo.Lauttasaaren kaivannoissaon ollut käytössä useita erilaisiatuentatapoja. Kringsin 700–800kilon painoiset, kolme metriä pitkätja noin 10 000 euroa kappaleeltamaksavat tuentaelementitovat järeitä ja kestävät hyvinkovankin paineen, mutta niidenliikutteluun tarvitaan raskastakalustoa. Asentaminen kapeaankaivantoon on hankalaa, samoinleveyden säätäminen ruuvienavulla.– Ne sopivat hyvin, jos kaivannossaei ole kaapeleita, Sillsténsanoo.Pelkät vanerilevyt puolestaanovat usein liian heiveröisiä. Myösjäreät teräsponttiseinät soveltuvathuonosti kapeisiin kaivantoihin.Kevyt tukielementtisyntyi yhteistyössäSillstén kertoo, että ongelmanratkaisua on mietitty pitkään,kunnes vesijohtosaneerauksenaliurakoitsija Havot Oy rupesisuunnittelemaan ja teettämääntestikappaleina keveitä tukielementtejäLauttasaaren työmaalleyhteistyössä Helsingin Vedenkanssa. Kokemukset ovat tähänasti olleet hyviä, ja syksyn aikananiistä tehdään yhteenveto.Koottavat elementit ovat niinkevyitä – yhteensä 100 kiloa – ettäkaksi työntekijää pystyy kantamaanja kokoamaan ne paikanpäällä. Elementtejä voi laittaasyvyyssuunnassa kaksi päällekkäin,jolloin ne pystyvät suojaamaannoin kolmen metrin syvyistäkaivantoa.– Elementit on usein koottumaan tasalla ja laskettu kokonaisinamontun pohjalle. Ne voidaankoota osa kerrallaan kuopan pohjallakin,yrittäjä Jari Vesala HavotOy:stä kertoo.Elementit ovathintansa väärtiElementtejä on tähän mennessävalmistettu 20 kappaletta. Ne ovat1,4 metriä korkeita ja noin kahdenmetrin levyisiä. Suunnitteillaon muitakin kokoja. Geotekniikanlaitos on hyväksynyt niidenkäytön.Valmistajan laskelmien mukaanne kestävät kuuden tonninpainon.Havot suunnittelee vuokraavansaelementtejä muillekin. SamiSillstén ei suostu vielä kertomaanelementtien hintaa.– Ne eivät todellakaan ole halpoja,mutta toisaalta: millä hin-– Tukielementit kestävät kuuden tonnin painon, yrittäjä Jari VesalaHavot Oy:stä kertoo.8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
TURVALLISUUSKringsin tukielementit ovat laajalti käytössä kaivantotyömailla,mutta kapeisiin kaivantoihin ne eivät mahdu.Katajaharjun vesijohtosaneeraus valmistuu lokakuussa. Kolmivuotinenprojekti jatkuu sen jälkeen vielä muualla Lauttasaaressa.Putkisaneeraaja Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtojarassikoneella. Tässä kaivannossa on alumiininen tukielementti.noittelet työturvallisuuden ja ihmishengen?Sillstén on varma, että keveidentukielementtien tarve kasvaalähiaikoina, koska rakentajatsaneeraavat taajamien vanhojamaanalaisia verkostoja, ja katujenalla on ahdasta.Lauttasaaressa kokeiltavat elementiteivät ole aivan ainutlaatuisia.Urakoitsijat ovat käyneet tutkimassaKeski-Euroopan käytäntöjäja löytäneet muun muassakasettityyppisiä, palasista koottaviatukielementtejä.Matalakin kaivantovoi olla surmanloukkuSillsténin huoli ei ole aiheeton.Kaksi työntekijää on tänä vuonnakuollut kaivantoihin. Lisäksion sattunut useita läheltä piti-tapauksia.Kaksi miestä oli asentamassaVammalassa vesiosuuskunnanvesijohtoa, kun kaivannon seinäromahti. Toinen miehistä hautautuimonttuun ja kuoli.Närpiössä, myös vesiosuuskunnantyömaalla, mies kuolijäätyään sortuvan kaivannonreunan alle. Hän yhdisti putkia1,7 metrin syvyisessä ojassa.Työsuojeluinsinööri JukkaHietavirta Uudenmaan työsuojelupiiristäarvioi, että pitemmälläaikavälillä kaivanto-onnettomuudetja -kuolemat eivät ole kuitenkaanlisääntyneet. Edellinen tapausoli Joutsassa 2006.– Kaikissa tapauksissa on ollutyhteisiä piirteitä, kertoo työturvallisuusjohtajaHannu TarvainenTapaturmavakuutuslaitostenliitosta. Etukäteissuunnittelussaoli puutteita. Esimerkiksi maaperätutkimuksiaei tehty kunnollatai ollenkaan.Kaivantoja ei ollut tuettu tailuiskattu. Urakoitsijoiden ja työntekijöidenammattitaidossa olipuutteita. Rakennuttajan ja pääurakoitsijanroolit ja vastuut olivatepäselviä, jolloin kokonaisuudenjohtaminen ontui.Tarvainen on mukana Tapaturmavakuutuslaitostenliitononnettomuuksien tutkintaryhmässä.Ryhmän jäsenet ovathuolissaan onnettomuuksien lisääntymisestä,koska halpa vesiosuuskuntatyyppinentoimintataparakentaa alueellinen viemäriverkostolisääntyy lähivuosina.Haja-asutuksessa kiinteistön jätevesijärjestelmänon täytettäväpuhdistustehosta asetetut vaatimukset1.1.2014 mennessä.Tuenta edellyttää asiantuntevaasuunnitteluaUudistettu rakennustyön turvallisuusasetusastui voimaan1.6.<strong>2009</strong>. Keskeisiä muutoksiaolivat muun muassa putoamissuojauksentiukentaminenja henkilökohtaisten suojaimienkäytön tarkentaminen.– Mukaan tuli myös kaivantojentuentatarpeen geoteknisenarvioinnin ja sen pohjalta tapahtuvansuunnittelun edellyttäminen,kehityspäällikkö Tapani KaronenInfra ry:stä kertoo.Myös rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorion uusi tekijäturvallisuustyössä. Geotekninenarviointi tuentatarpeesta edellyttääammattitaitoa ja maaperänominaisuuksien tuntemista.<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>9
– Jos on kyse urakoitsijansuorittamastageoteknisestä arvioinnista,on uuden asetuksenmukaisella turvallisuuskoordinaattorillavelvollisuus todeta, ettäarviointi on tehty ja seon dokumentoitu, Kanervasanoo.Luiskaamisesta ja tukemisestaon yksinkertaisia,maalajien ominaisuuksistariippuvia ohjeita.Lähtökohta on, ettei vähänkäänsyvempää kaivantoa tehdä luiskaamattatai tukematta.– Työntekijöitä on menehtynytjopa alle puolentoista metrin kaivantoihin,Karonen muistuttaa.■ Uusi asetus rakennustyönturvallisuudesta tuli voimaan1.6.<strong>2009</strong>. Se yhdistää valtioneuvostonpäätöksen (629/1994),elementtirakentamisen työturvallisuudestaannetun asetuksen(578/2003) ja työtelineidensekä suojarakenteiden käytöstäannetun STM:n päätöksen(156/1998) sisällöt.Turvallisuuskoordinaattorivastaa yhteistyöstäRakennuttajan on nimettävä jokaiseenrakennushankkeeseenhankkeen vaativuutta vastaavapätevä turvallisuuskoordinaattori,jonka on huolehdittava säädöksessämainituista rakennuttajanturvallisuutta ja terveyttä koskevistatoimenpiteistä.Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojeluinsinööriJukka Hietavirta sanoo, ettäurakoitsjijat ovat ottaneet riskejä.Vastuut sovittavahyvissä ajoinKarosen mukaan turvallisuustyömailla riippuu siitä, miten rakentamisenosapuolet asennoituvatuudistettuihin säädöksiin.– Isoissa rakennusliikkeissä onjo useita vuosia panostettu turvallisuustyöhönhyvin tuloksin,mutta monilla työmailla ilmeneevälinpitämättömyyttä ja tietoistariskinottoa, Karonen arvioi.Hänen mukaansa turvallisuusohjeistustaon riittävästi,mutta noudatetaanko sitä ja puututaankolaiminlyönteihin, se onkinjo toinen juttu.Myös Hietavirta arvioi, ettäalalla on tarpeeksi tietoa, koulutustaja ohjeita, samoin erilaisiasopimusmalleja, joissa työturvallisuusopastetaan on ottamaanhuomioon. Toisaalta urakat ja sopimuksetovat niin erilaisia ja tapauskohtaisia,että yleispäteviäohjeita on vaikea antaa.Hietavirta huomauttaa, ettävaikka joku urakkasopimustenosapuoli – esimerkiksi rakennuttaja– löisikin laimin velvollisuutensa,ei hankkeen päätoteuttajanvastuu katoa minnekään.Rakennuttajan on varmistettava,että turvallisuuskoordinaattorillaon riittävä pätevyys, asianmukaisettoimivaltuudet ja muutedellytykset huolehtia tehtävistään.Lisäksi rakennuttajan onvarmistettava, että koordinaattorihuolehtii näistä tehtävistä.Turvallisuuskoordinaattorintehtäviin sisältyy työturvallisuudenosalta yhteistyö rakennushankkeeneri osapuolten, erityisestipäätoteuttajan kanssa,suunnittelijoiden työn yhteensovittaminenja seuranta sekä turvallisuusasiakirjanja muiden kirjallistenohjeiden laadinta. (§ 5)– Kustannuksia minimoidaan laiminlyömälläluiskaus tai tuenta, kehityspäällikköTapani Karonen Infra ry:stä kertoo.Vaaraluettelo tarjouspyynnönliitteeksiRakennuttajan on laadittava turvallisuusasiakirja,jossa alustavastiarvioidaan töiden vaarat ja esitetäänmenetelmät niiden poistamiseksi.Tämän ”vaaraluettelon”pitäisi olla tarjouspyynnönliitteenä.Rakennuttajan on huolehdittavapätevästä suunnittelusta yhdessäpäätoteuttajan kanssa. Turvallisuusasiakirjassaon oltava tiedotesimerkiksi kaivantosuunnitelmanlaatimisessa tarvittavistamaaperätiedoista eli ns. geoteknisistämitoitusarvoista.Itse työn aikana tuvallisuudestavastaa päätoteuttaja, jonka onlaadittava työmaalle turvallisuussuunnitelma.– Rakennuttajat eivät välttämättäole varautuneet suunnitelmissaankaikkeen. Toisaaltaurakoitsijat ovat ottaneet riskejä,muotoilee Hietavirta.Raha merkittävä syyTapani Karosen mukaan merkit-Uusi asetus yhdisti rakennusturvallisuuden säännöksettävä syy kaivanto-onnettomuuksiinon raha.Kustannuksia pyritäänminimoimaan laiminlyömälläluiskaustai tarpeellinen tuenta.Urakat otetaan kilpailunperusteella. Tuentatai sen poisjättäminentarjoushinnastaon ratkaissut moniaurakoita.– Vastuu työturvallisuudestaon jokaisellatyömaalla työskentelevällä ja jokaisellarakennusprosessin osapuolella.Vastuita ja niiden pohjaltatehtäviä on kirjattu säädöksiinja niiden perusteella laadittuihinohjeisiin, Karonen sanoo.Hänen mukaansa tilanne paranisihuomattavasti, mikäli rakennuttajansuunnittelija arvioisimaaperän geoteknisten ominaisuuksienperusteella tuentatarpeenja tarjouspyyntöön kirjattaisiintuennan tekeminen, jolloinsiitä tulisi urakkasopimuksenvelvoittava osa.– Mikäli sitten laiminlyöntejätapahtuisi, seuraisi siitä sanktio.Tämä menettely toimii ainakinniissä tapauksissa, joissa rakennuttajakäyttää suunnittelijaa,Tapani Karonen toteaa. Vaarat ja haitatturvallisuusasiakirjaanPäätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalletässä pykälässä tarkoitetutrakennustöiden työturvallisuuttakoskevat suunnitelmat.(§ 10)Päätoteuttajan on tehtävä ennenrakennustöiden aloittamistakirjallisesti työturvallisuutta koskevatsuunnitelmat, joiden mukaantyöt, työvaiheet ja niidenajoitus järjestetään mahdollisimmanturvallisiksi, ettei niistä aiheuduvaaraa työmaalla työskentelevilleja muille työn vaikutuspiirissäoleville.Tällöin päätoteuttajan on riittävänjärjestelmällisesti selvitettäväja tunnistettava työmaan yleisistätyötehtävistä, työolosuhteistaja työympäristöstä aiheutuvatrakennustyön vaara- ja haittatekijät.Vaara- ja haittatekijät onpoistettava asianmukaisesti sekämilloin niitä ei voida poistaa, arvioitavaniiden merkitys työmaallatyöskentelevien ja muille työnvaikutuspiirissä olevien turvallisuudelleja terveydelle.Päätoteuttajan on otettavahuomioon rakennuttajan turvallisuusasiakirjantiedot sekä esitettävärakennuttajalle turvallisuusasiakirjaantarpeelliset muutoksettyön edistymisen mukaisesti,jotta tarpeelliset turvallisuustoimenpiteettoteutetaan.www.tyosuojelu.fi/fi/saannokset-voimassaolevat10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
Viidentoista sijaan kuusi aluetta?TURVALLISUUSHÄTÄKESKUSTEN toimintauudistuu 2015 mennessäSeppo HaavistoHätäkeskustoiminnan aluejakoa selvittänyt työryhmä ehdottaa, että Uudenmaan alue muodostaa yhden hätäkeskusalueen.Hätäkeskustoimintauudistuu lähivuosina.Tällä hetkellä numeroon112 soitettavatpuhelut ohjautuvat15 alueelliseen hätäkeskukseen,vastaisuudessaehkä kuuteen.● Mikko KoistinenViestintätoimisto Manifesto Hätäkeskustoimintaan liittyvättoimintamallit yhdenmukaistetaanvaltakunnallisesti. Uusitoimintatapa ja sitä tukeva uudistettuhätäkeskustietojärjestelmäotetaan käyttöön 2015 mennessä.Hätäkeskuspalveluiden jatehokkaan viranomaisyhteistyönvarmistamiseksi hätäkeskustoiminnanalueita laajennetaan janiiden määrää vähennetään.Sisäministeriö valmistelee hallituksenesityksen uudeksi hätäkeskustoimintaakoskevaksi laiksi,jossa selkeytetään johtamista,hätäkeskuslaitoksen ja sen palvelujakäyttävien viranomaistentyönjakoa sekä lakisääteisten palvelujenmäärittelyä. Tavoitteenaon, että hätäkeskuslaitos voisi nykyistäparemmin keskittyä ydintehtäviinsä.Tulevaisuuden hätäkeskussuunnitellaanTOTI:ssaTulevaisuudenhätäkeskusmallisuunnitellaanhätäkeskuslaitoksenohjauksessatoimivassa hätäkeskustoiminnanja tietotekniikankehittämishankkeessa(TOTI), jokaon sisäministeriöntietohallinnonkärkihanke.Hankejohtaja Tapio Saarisenmukaan tavoitteenaon hätäkeskustoiminnanuudistaminen vuoteen2015 mennessä.TOTI-hankkeen tavoitteena onkehittää hätäkeskusten toimintaaja viranomaisyhteistyötä sekäsen myötä parantaa kansalaistensaamaa palvelua.– Suomessa on jo nyt ainutlaatuinenhätäkeskusmalli, jossayhden numeron kautta saa apuakaikilta viranomaisilta. Jatkossatätä mallia on tarkoitus kehittääedelleen uusien toimintamallienja uuden teknologian avulla,hankejohtaja TapioSaarinen hätäkeskuslaitoksestakertoo.TOTI-hankekäynnistyi viimesyksynä. Tämänvuoden loppuunkestävässä ensimmäisessävaiheessasuunnitellaan entistätoimivampimalli hätäkeskustensalitoimintaansekä hätäkeskustenja muiden viranomaisten välisenyhteistyön edistämiseksi.Toiminnallisen ja teknisenmäärittelytyön jälkeen hankitaantarvittavat tekniset ratkaisut,jotka viedään osaksi päivittäistätoimintaa.– Tavoitteena on, että uusiviranomaisyhteistyön malli on112-toiminnassa kokonaisuudessaankäytössä 2015, Saarinensanoo.Kaksi pääprojektiaTOTI-hanke koostuu kahdestapääprojektista, jotka ovat hätäkeskustentoiminnan kehittämisenhanke ja tietotekniikan kehittämisenhanke. Hätäkeskustentoiminnan kehittämisen projektintavoitteena on kehittää operatiivistatoimintaa kuten hätäkeskuspäivystäjäntyötä sekä hätäkeskustenja viranomaisten yhteistoimintaaja työnjakoa.Tietotekniikan kehittämisprojektintavoitteena on määritellä ja<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>11
toteuttaa tulevaisuuden toimintamalliapalveleva tietojärjestelmä,jossa uusin teknologia valjastetaanparhaalla mahdollisellatavalla tukemaan sekä hätäkeskuspäivystäjääettä kentällätoimivia viranomaisyksiköitä.Saarisen mukaan tulevaisuudessapyritään mm. siihen, ettäpoliisin, pelastustoimen ja sairaankuljetuksenajoneuvoissaankäyttämät ajoneuvo- ja pda-laitteeton integroitu osaksi hätäkeskustietojärjestelmää.Jatkossamyös paikannuspalvelut toteutetaankeskitetysti, jolloin neovat koko turvallisuussektorinkäytettävissä.– Keskitetyillä palveluillavoidaan saavuttaa kokonaistaloudellisestimerkittäviä säästöjäja toisaalta lisätä toimintavarmuuttaja edistää uusien osoitetietojenpäivittymistä kaikkienkentän yksiköiden navigaatiolaitteisiin,Saarinen sanoo.ViranomaisyhteistyöhönpotkuaYksi keskeinen hankkeen tavoiteon viranomaisten välisen yhteistyönparantaminen. TOTI-hankkeessaon mukana edustus eritoimialoilta: poliisista, pelastuksesta,sosiaali- ja terveystoimestasekä Rajavartiolaitoksesta.– Eri viranomaisten sitoutuminenja osallistuminen hankkeeseenon taannut sen, että hätäkeskustoimintaatarkastellaankoko auttamisen ketjun eikä yksittäistenviranomaisten näkökulmasta.Näin on voitu suoraanhuomioida eri viranomaistenpiirissä olevat uudistukset, joitaovat esimerkiksi poliisin hallintorakenteenkehittäminen (PO-RA-hanke) ja terveydenhuollonlainsäädännön uudistuminen,Saarinen arvioi.Vastuu ensihoidostasiirtyy porrasta ylemmäsHätäkeskustoiminnan uudistuminenvaikuttaa kuntasektoriin.Yleisenä linjana on, että hätäkeskustenyhteistyökumppaneidenmäärä pienenee ja yhteistyömallityhtenäistyvät.Nykyisin esimerkiksi ensihoidonjärjestäminen on kunnanvastuulla. Kunta on laatinutensihoidon ohjeet, ja hätäkeskushälyttää ambulanssinkunnan ensihoidon vastuulääkärinohjeiden mukaisesti. Koskakuntia on yli 300, on ohjeidenkirjo hyvin laaja ja käytännötvaihtelevia.Keväällä 2010 eduskunnankäsittelyyn tulevan uuden terveydenhuoltolainmyötä vastuuensihoidon järjestämisestä esitetäänsiirrettäväksi kunnalliseltatasolta alueelliselle tasolle.– On vielä avoinna, tuleekovastuutaho olemaan sairaanhoitopiirivai kuntayhtymä, muttavastuu ensihoidon järjestämisestäsiirtynee kunnilta yhdenportaan ylemmäs, ylilääkäriTom Silfvast sosiaali- ja terveysministeriöstäsanoo.– Jatkossa hätäkeskukset sopivatensihoidosta 15–20 alueellisentahon kanssa satojenkuntakumppanien sijaan, mikähelpottaa ja yhtenäistää hätäkeskustensekä ensihoidonvastuutahojen yhteistyötä, Silfvastjatkaa.Pelastustoimessa tarvetiiviille yhteistyölleKoska pelastuslaitokset ovat keskenäänvarsin erilaisia, se asettaahaasteita hätäkeskustoiminnanjärjestelmien kehittämiselle.– Keskeistä on, että nyt TO-TI-hankkeen määrittelyvaiheessakäydään läpi kyllin tarkasti japerusteellisesti rajapinnat yhteistyössähätäkeskusten ja pelastuslaitostenkanssa, Kymenpelastuslaitoksen pelastusjohtajaVesa Parkko korostaa.– Pelastustoimen kannaltaoleellista ei ole kuinka montahätäkeskusta tarvitaan. Oleellistaon, että pelastuslaitoksetsaavat hätäkeskuksilta tarvitsemansapalvelut.Parkon mukaan lähtökohtanavoidaan pitää sitä, että hätäkeskustenpalvelutaso pelastustoimensuuntaan säilyy vähintäännykytasolla ja että palvelutasoavoidaan yhteistyön avullakehittää entisestään. YHTEISTYÖRYHMÄ■ Sisäministeriö on asettanut hätäkeskuslaitoksenvaltakunnallisenyhteistyöryhmän, jonka tehtävänäon tehostaa viranomaistenja hätäkeskuspalveluiden toimintaa.Ryhmä aloitti toimintansalokakuussa 2007. Se toimiimyös TOTI-hankkeen ohjausryhmänä.■ Työryhmän käsittelyyn voi tarjotaasioita hätäkeskusten yhteistyöryhmienkautta. Kokouksissaesitellyistä asioista keskustellaan,jonka jälkeen ryhmä sopiitoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.■ Ryhmän puheenjohtajana toimiihätäkeskuslaitoksen johtajaMartti Kunnasvuori.■ Ryhmään kuuluvatSisäministeriön poliisiosasto:Esko Ruokonen, poliisiylitarkastajaja Marko Savolainen, ylikomisarioSisäministeriön pelastusosasto:Pekka Tulokas, tietoverkkojohtajaja Janne Koivukoski,valmiusjohtajaSosiaali- ja terveysministeriö:Tom Silfvast, ylilääkäri ja LottaSilvennoinen, ylitarkastajaRajavartiolaitos: Hannu Tervo,everstiluutnantti ja Petteri Leppänen,komentajakapteeniPelastuslaitokset: Vesa Parkko,pelastusjohtaja, Kymenlaaksonpelastuslaitos ja Pekka Tähtinen,pelastusjohtaja, SatakunnanpelastuslaitosTyöryhmä esittää Suomeen kuutta hätäkeskusaluetta■ Hätäkeskustoiminnan aluejakoaselvittänyt työryhmä esittääSuomeen kuutta hätäkeskusaluetta.Uudenmaan alue muodostaasiirtymäkauden jälkeen yhdenhätäkeskusalueen.Uudenmaan ulkopuolellaSuomi jaetaan enintään viiteenväestömäärältään mahdollisimmantasakokoiseen, vähintään650 000–700 000 asukkaanhätäkeskusalueeseen.Valtiosihteeri Antti Pelttarinvetämä työryhmä jätti ehdotuksensauudeksi hätäkeskustoiminnanaluejaoksi 8.9. sisäministeriAnne Holmlundille.Uusien hätäkeskusalueidentulisi noudattaa yhteistyöviranomaisten,kuten poliisin, pelastustoimensekä sosiaali- ja terveystoimenaluejakoja. Lisäksisiinä pitää huomioida mm. henkilöstönsaatavuus, hätäkeskustentoimintakyky järjestelmien vikaantuessaja kaksikielisyys.Työryhmän esityksessä korostetaan,että uudistuksia tehtäessäei tule vaarantaa hätäkeskustenpalvelutasoa.Uudet toimialueet voitaisiinottaa käyttöön 2010 alusta jatoiminnalliset muutokset toteuttaa2015 loppuun mennessä.Siirtymäkauden loppuun mennessähätäkeskusten määrä tulisiolla sama kuin toimialueidenmäärä, ellei pääsäännöstä poikkeamiseenole erityisiä perusteita.Ilmoituksia vastaanottavia hätäkeskuksiaon tällä hetkellä 15.Sisäministeriö asetti toukokuussahätäkeskustoiminnanaluejakoa selvittävän työryhmänhätäkeskustoiminnan strategiatyöryhmänaiemmin tekemienehdotusten pohjalta. Strategiatyöryhmänloppuraportissa esitettiin,että hätäkeskusten määräävähennetään, toimintamallejauudistetaan ja yhtenäistetäänvaltakunnallisesti.Hätäkeskustoiminnan onmyös vastattava väestön ja viranomaistenpalveluodotuksiin, jatoiminta on sopeutettava väheneviinresursseihin.■ Hätäkeskustoiminnan strategisetlinjaukset: www.intermin.fi/suomi/hakehanke■ Aluejakotyöryhmän loppuraportti:www.intermin.fi/julkaisu/28<strong>2009</strong>■ Hätäkeskuslainsäädännön uudistamisesta:www.intermin.fi/suomi/hakelaki12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
Yhdyskuntien vesijohtoverkoissapalovesiasematovat pääosinsyrjäyttäneet palopostit,joita kuitenkin voidaankäyttää verkostonhuuhteluun ja veden tilapäisjakeluun.Alan käsikirjatja sammutusvedenhankintasuunnitelmattulisi tältä osinajanmukaistaa.● Johannes Väänänen, tekn.yo● Tapio S. Katko, dosentti● Pekka E. Pietilä, TkTTampereen teknillinen yliopistoCADWES-tutkijaryhmä Riittävän vesimäärän saaminentulipalojen sammutukseenoli aikanaan yksi keskeinen syysiihen, että kaupunkeihin alettiinrakentaa paineellisia vedenjakelujärjestelmiä.Palopostit ovatsiitä lähtien olleet vakiintunut osavesijohtoverkkoja.Sammutuskäytäntö on kuitenkinviime vuosikymmeninämuuttunut ratkaisevasti. Nykyiselläkuljetuskalustolla saadaanpalopaikalle vettä noin kymmenenkuutiometriä, joka riittääpientalopalon tai vastaavan sammutukseen.Paloposteja ei tällaisissatapauksissa tarvita.Tarvittaisiin ajan tasalla oleviaohjeita, joissa olisi huomiotuteknistä kehitystä – erityisesti palovesiasemiaja pelastuslaitoksensäiliöautojen yleistymistä ja kapasiteetinkasvua. On ollut osinepäselvää, miten vesihuoltolaitoksetosallistuvat sammutusvedentoimittamiseen alueellistenpelastuslaitosten käyttöön.Tampereen teknillisessä yliopistossatehtyyn diplomityöhönKadun alta nouseva ”erektioposti” TampereellaTURVALLISUUSSammutusveden hankintasuunnitelmat ajan tasallePALOVESIASEMATovat syrjäyttäneet palopostitT. Katko K. VuoriPalovesiasema Jämilläliittyneen tutkimuksen tavoitteenaoli kartoittaa ja analysoida nykyistätilannetta vesihuoltolaitoksenosallistumisesta sammutusvedentoimittamiseen. Hankkeessatehtiin haastatteluja kuudellavesilaitoksella. Lisäksi saatiin kolmisenkymmentäkyselyvastaustavesi- ja pelastuslaitoksilta. Haastattelujenperusteella muodostettiinkokonaiskuva tilanteesta erityisestivesihuoltolaitosten näkökulmasta.KustannustenjaossaepäselvyyksiäLainsäädännössä on määriteltysammutusveden käytön toimijoiden– vesihuoltolaitoksen, alueellisenpelastuslaitoksen ja kunnan– välinen vastuunjako. Pelastuslain(L 13.6.2003/468) perusteellaon kunnan vastuulla järjestääsammutusvesi pelastuslaitoksenkäyttöön, vaikka perinteisestivesihuoltolaitos on toimittanutsammutusvettä automaattisestisammutuskäyttöön. Vesihuoltolaki(L 9.2.2001/119) ei ota kantaaasiaan muuten kuin määrittämällävesihuoltolaitoksen tehtäväksitoimittaa talousvettä. Kuntaa voidaankinpitää aloitteellisena puolenasammutusveden järjestelyjenja korvauksien sopimisessaeri osapuolten välillä.Nykyisin toiminta sammutusvedenosalta perustuu vanhaankäytäntöön eikä varsinaisiin lainpohjalta tehtyihin sopimuksiin.Kustannuksien jaon osalta tämäon ongelmallista, koska selviä sopimussuhteitaja niistä seuraaviakorvausvelvollisuuksia ei ole olemassa.Lisäksi on vaikea arvioidasammutusveden toimittamisen jasiihen varautumisen aiheuttamiakustannuksia.Eroon paloposteistaSuomessa on vesilaitoksillle aiemmanlainsäädännön perus-<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>13
TURVALLISUUSteella rakennettu kattava verkostomaanpäällisiä paloposteja, joidentuleva käyttö ja mahdollinenosittainen korvaaminen palovesiasemillaon keskeinen kysymys.Laajan palopostiverkoston merkityson vähentynyt, sillä kaikkitutkimuksessa mukana olleet pelastuslaitoksettoivoivat siirtymistäpalovesiasemiin.Ylipäätään vesihuoltoverkostonkäyttö tavanomaisissa sammutustilanteissaon vähäistä. Palovesiasemienja palopostien tarkastus-ja huoltotoiminta on ylimääräinenkuluerä vesihuoltolaitokselle,eikä pelastuslaitos juurikaankäytä paloposteja omiintarpeisiinsa. Paloposteja käytetäännykyään vesilaitoksilla paljoltioman verkoston huuhteluunja veden tilapäisjakeluun.Kuntien tilanteetvaihtelevatNykyinen tilanne eri kunnissavesihuoltolaitoksen sammutusvedenjakeluverkoston osaltavaihtelee suuresti. Vaasa ja Lahtiovat esimerkkejä kaupungeista,joissa on rakennettu huomattavanlaajasti palovesiasemaverkostoa.Helsingissä on käytössäpelkästään paloposteja verkostonosana.Muissa kaupungeissa tilanteetvaihtelevat näiden kahdenesimerkin väliltä. Osa vesilaitoksistarakentaa nykyisin ainoastaanpalovesiasemia, mutta valtaosallaovat palopostit mukanamyös uudisrakentamisessa ja saneerauksessa.Nykyiset palopostijärjestelmätperustuvat pitkälti Kaupunkiliitonjulkaisuun B67 ”Sammutusvedenhankinta” vuodelta 1980.Ohje on antanut väljän perustanalueellisten ratkaisujen suunnittelulle.Uudemmat käsikirjat, kutenRakennusinsinöörien liiton(RIL) käsikirja Vesihuolto II vuodelta2004, eivät yllättäen käsittelepalovesiasemia lainkaan vaanantavat ohjeen sijoitella paloposteja100–150 metrin välein verkostoon.Palovesiasemien ja pelastuslaitoksensäiliöautojen määränja kapasiteetin kasvu on huomattu,mutta havaintoon perustuvaaohjeistusta ei anneta.Hankintasuunnitelmatajan tasalleSammutusveden hankintasuunnitelmaoli yksi keskeisiä asioitaKaupunkiliiton aikanaan antamassaohjeistuksessa. Tutkimuksenmukaan kuitenkin vainnoin puolella kunnista on kyseinensuunnitelma ajan tasalla. Tämänseurauksena ei esimerkiksiole tietoa mahdollisuudestakäyttää luonnonvesilähteitä palonsammutukseen.Sammutusveden hankintasuunnitelmienajan tasalle saattaminenonkin yksi keskeisempiähaasteita. Sammutusveden toimittamisenohjeistus oletettavastiparantaisi yhteistoimintaa toimijoidenvälillä ja kykyä rakentaauutta sammutusveden toimitusjärjestelmääolemassaolevan verkostonrinnalla. Tämä korostaisisammutusveden tärkeyttä ja varmistaisiratkaisujen noudattavanteknistä kehitystä.Nykyisen lainsäädännön seurauksenaeri toimijoiden välistäkustannusten jakoa on välttämätöntäselkeyttää. Samoin on haasteenanähdä palopostit ja -asematosana verkostojen uudisrakentamistaja saneerausta. Artikkeli perustuu Tampereen teknillisessäyliopistossa tehtyyn diplomityöhön.Hanketta ovat tukeneet Vesihuoltolaitostenkehittämisrahasto sekä Maajavesitekniikan tuki ry.Diplomityö ja haastatteluaineiston tiivistelmäovat sähköisessä muodossaVVY:n kehittämisrahaston nettisivuillawww.vvy.fi.-laatuaHoma-uppopumppujen valikoimaankuuluu laaja tuoteperhe tyhjennys- jatyömaapumppuja. Pumput on tehtykestämään vaativissa työmaaoloissa jaovat luotettava kumppani työmailla jatyhjennyskohteissa. Valikoima kattaalaadukkaasti niin pienet kuin suuretkinpumppaustarpeet.FlowTech tarjoaa myös Gorman-Ruppinpumput, varaosat ja huoltopalvelutasiantuntevasti.FlowTech Oy, Kerkkolankatu 30, 05800 HyvinkääSimo Rantanen 050 431 7599, Pentti Järvinen 050 5651 488a 019 70 40, www.lowtech.14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
RatikkaRakkaalla lapsella on montanimeä: Strassenbahn, streetcar,spårväg, tramway ja raitiotie ja-vaunu, muutamia mainitaksemme.Toisella vuosisadallaan ilmiöon nousussa taas.Kaupunkielämän työkaluRatikka ajaa kohtuullisella kaupunkiliikenteennopeudella, yleensä alle50 kmh. Pysäkkivälit ovat muutamiasatoja metrejä. Pysäkeille onhelppo kävellä, ei tarvitse ajaa koneportaallakahta minuuttia 50metrin syvyyteen. Kaupunkirakenteessaratikka saa aikaan tasaista4–5 kerroksen talomattoa, toisinkuin harvemmalla pysäkkivälillätoimivat metrot ja kaupunkijunat.Ne nostavat pilvenpiirtäjiä asemienympäristöön.Antero Alku, ratikka-asiantuntijaja tietokirjailija (esim. Raitiovaunutulee taas, vuodelta 2002), ehdottaajoka pysäkille kaupallista jamuutakin palvelua. Iskulause Shopat every stop kuvastaa hyvin tätäpyrkimystä. Jos näin toimitaan,niin ratikan ympärille syntyy vilkastakaupunkielämää.Ensimmäiset ratikat olivat hevosvetoisia,Suomessakin. Heti1890-luvulla siirryttiin kuitenkinsähkövoimiin. Ratikka tarvitsee vainyhden ajojohdon, koska maadoitushoituu teräspyörän ja kiskon kautta.Kumipyöräinen trollikka tarvitseekaksi eri piuhaa.Raideleveys on yleensä joko metritai sitten asianomaisen maan rautatiestandardi1435/1520 mm. Jälkimmäinenmalli on suositeltavampi,koska syntyy mahdollisuus ajaaristiin eri verkoilla. Tämä tunnetaanKarlsruhen mallina. Kadun poikkileikkauksessaratikan paikka onyleensä keskellä, mutta jalkakäytävänvieressä tai kävelykadulla kulkeviaratkaisumalleja alkaa myös ilmaantua.Ratikat SuomessaKolme kaupunkia otti meillä ratikatvakavasti, nimittäin Helsinki, Turkuja Viipuri. Pääkaupunki jatkaa sisukkaasti,jopa innostuneesti. Puhutaanjo tehokkaista ratikoistakinesimerkiksi Jokerin linjalle. Viipuristaratikka hävisi sotien jälkeen. Viimeisetmyytiin laajaan Neuvostoliittoon.Turku lopetti juhlallisesti kalustonpolttoseremonialla. Ministeritasonmies Johannes Koikkalainen luonnehtikoko kaupunginvaltuustonpuolesta: ”Tyhmin päätös, jota olenollut tekemässä.” Kerran hävitettyäsysteemiä on tosi vaikea saada takaisin.Tampere luottaa nysseensäja lopetti jo kauan sitten trollikkaliikenteenkin.Lähialueelta mainittakoon TukholmanTvärlinje eli poikkilinja.Aitona eurometropolina Pietarillaon hieno ratikkasysteemi, joka tosinoli parhaimmillaan sata vuotta sitten.Nykyisin vaunuja on vajaat1 500 kappaletta 600 km:n verkolla(vertaa Helsingin 120/75), ja monetniistä nilkuttavat viimeisiään vaunujenhautausmaata kohti.Tallinnan ratikat ovat legendaariset.Niistä on Otso Kantokorpitehnyt 174 sivun kirjan Tallinnanraitiovaunuissa. Pekka Rytilä on70-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.Aitoa hi-techiaRatikassa on telit ja nivelet. Yksiköitävoi panna peräkkäin useitakin.Nykyään vaunut varustetaansuurilla ikkunoilla, joten ratikassalipuessaan on siinäkin mielessäkeskellä kaupunkielämää.Ratikkaan on mutkatonta nousta,ja poiskin pääsee helposti. Matalalattia alkaa olla vakiona. Ennätystäpitää 18 sentin lattiakorkeudellahiipivä Wienin ULF (UltraLow Floor).Hyvässä ratikkasysteemissä onkaikenlaista kalustoa ja ajantasainenpysäkki-info.Kuva Krakovasta syyskuulta<strong>2009</strong>. Huomaa kohtuullisenkokoiset kaupunkitalot.<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>15
JyväskylänKaKUNTIEN YHDIS128 000 asukkaanuudessa Jyväskylässätiivis keskusta yhdistyyomaleimaisiintaajamiin jaelävään maalaisympäristöön.16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
YHDYSKUNTAkaavoittajat näkevät vanhat alueet uudessa valossahdeksan kuukauttaTYMISEN JÄLKEENPetäjävesiUurainenJyväskylänmlkJyväskylänkaupunkiMuurameKorpilahtiLaukaaToivakkaHankasalmiKuntarajojen epätarkoituksenmukaisuus on suurin syyyhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Tätä on Suomessaaina hoettu. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun kuntarajaton vihdoin pyyhitty pois kartoilta? Mikä silloinmuuttuu ja mitä on tehtävä toisin?Jyväskylän seudulla tapahtunut kuntarakenteen muutoson mittava: 87 000 asukkaan keskuskaupunkiJyväskylä, 36 000 asukkaan Jyväskylän maalaiskunta ja5 000 asukkaan Korpilahti muodostivat uuden Jyväskylänkaupungin 1.1.<strong>2009</strong> alkaen.Kahdeksan kuukauden jälkeen uuden kunnan kaavoittajastatuntuu siltä, ettei mikään ole muuttunut, muttaitse asiassa kaikki on. Yleiskaavoittajan tietokoneruudullelevittäytyvä uuden kunnan maa-alue on tuntuvastierilainen kuin ennen. Kolmen kunnan erilliset kartatovat nyt aidosti yhdistyneet yhteisen maankäytönsuunnittelun lähtökohdaksi.Miten jatketaan tästä eteenpäin? Missä kaupunki kasvaakaupunkimaisena ja mistä alkaa – ja missä pysyy – maaseutu?Vai onko kaikki sittenkään niin mustavalkoista?● Leena Rossi, yleiskaava-arkkitehti● Leila Strömberg, apulaisasemakaava-arkkitehtiJyväskylän kaupunki / kaavoitus Maaseutumainen Korpilahti onmonimuotoinen vanhojen kylien, vireänkirkonkylän ja Päijänteen rantojenaarrearkku. Vanhan Jyväskylänmaalaiskunnan vahvat taajamat Vaajakoski,Tikkakoski ja Palokka ovatpalveluvarustuksiltaan monipuolisiaja kaikki omanlaisiaan kokonaisuuksia.Vanhan kaupungin asuntoalueetpuolestaan ovat valtaosin syntyneeteri aikojen ”asumalähiöperiaatteiden”ohjaamina. Mukana on myös Säynätsalo,joka sata vuotta vanhana teollisuusyhdyskuntanaliittyi kaupunkiinvuonna 1993. Tällaista monimuotoisuuttaei kukaan olisi voinut koskaanluoda ”suunnittelun keinoin”.Strategisen maankäytön suunnitteluntehtävänä kuntien yhdistymisen<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>17
melskeessä on haastaa vanhat,kuntarajoihin kangistuneet käsitykset.Yksinkertaisesti sanottunasamat paikat on nähtävä erilaisessavalossa kuin ennen. Tehtävänäon myös saada aikaan oivalluksiatulevasta. Toiveet ovat osittainentiset, resurssit taas entistä suuremmanjoukon yhteiset.90 prosenttia väestöstä10 kilometrin säteelläKuntajakoselvityksissä sattumaltaesiin nousseesta ”10/90-säännöstä”on tulossa uuden kunnanmaankäytöllisen strategian ydin.Tällä hetkellä noin 90 prosenttiauuden kunnan asukkaista asuu10 kilometrin säteellä keskustasta.Näin tahdotaan olevan myösjatkossa, vaikka matka kaupunkialueenetelälaidalta pohjoislaidalleon lähes 70 kilometriä.10 kilometrin ympyrän näkeminenon saanut sen ulkopuoleltatulevat päättäjät varpailleen.Unohtaako uusi kunta meidät?Miten käy maaseudun ja kehänulkopuolella olevien pienempientaajamien? Saako maaseudulleenää lainkaan rakennuslupia jamillä perusteella?Käynnissä on jo 2008 aloitettu,kaikkia kaupunkiseutuja koskevanParas-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmantoteuttaminen, mikäJyväskylässä tarkoittaa yhteistyötäseitsemän kunnan kesken.Tänä syksynä käynnistetäänvirallisesti uuden kunnan yleiskaavatyö,joka etsii omaa muotoaanja mittakaavaansa kaupunkiseudunrakennemallissa muodostettujenvyöhykkeiden pohjalta.Vyöhykkeillä on kaikilla omamerkityksensä kaupunkiseudunelinvoiman ylläpitäjänä.Yleiskaavan avulla kysytäänmäärätietoisesti, mitä haluamme,mitä on 2000-luvun Jyväskylänyhdyskuntarakenne, mihinkysymyksiin juuri yleiskaavallavastataan ja mihin ei.Haasteisiin vastataanvahvalla maapolitiikallaMaapolitiikka on kolmella vanhallakunnalla ollut erilaista.Puhtaasti minkään vanhan kunnankäytännöillä ei voi suoraansyöksyä eteenpäin, sillä haasteetkinovat nyt uudet. Vanhoille kaupungeilleominaisen, kaupunginvahvaan maapolitiikkaan tukeutuvankaavoitusperiaatteen soveltaminenmyös uudessa kunnassaon saanut eniten kannatusta.Tonttituotannosta huolehditaanKymppiR:llä, maankäytöntoteutusohjelmalla, jonka valmisteluuutta kuntaa koskevaksialkoi heti päätösten tultua puolitoistavuotta sitten.Mitkä olivatkaan kuntiensuunnitelmissa olevat mahdollisetrakentamisalueet ja onkovanhoista toteutumattomistakaavoista enää mihinkään? Mikäon kunnan omistusta ja mikäyksityisissä käsissä? Onko siellävesihuolto jo tehty vai onko edessuunnitelmia olemassa? Paljonkouusi kunta tarjoaa omakotitontteja,mistä ja milloin? Taustatietoaon kaivettu esiin paperikartoilta,tietokannoista ja virkamiestenpääkopista.Suunnittelutarveratkaisuille eiollut vanhassa kaupungissa ennenkysyntää. Korpilahdella rakennettiinlähes kaikkialla suoraanrakennusluvalla, maalaiskunnassasuunnittelutarveratkaisuja käsiteltiinkymmeniä vuodessa. Uudessakunnassa suunnittelutarveon uuden rakennusjärjestyksenmyötä laaja, luvat valmistellaanyleiskaavoituksessa ja päätösvaltaon delegoinnin myötä useimmissatapauksissa virkamiehillä.Linjakeskustelut ovat olleet rikkaitaja opettavaisia. UUSI RAKENNUS-JÄRJESTYS■ Samalla kun uusi Jyväskyläsyntyi, otettiin käyttöön uusi rakennusjärjestys.Rakennusjärjestyksenuusiminen oli käynnistynytjo syksyllä 2007, kun tiedettiinJyväskylän ja Korpilahdenyhdistymisestä. Nämä kaksi hyvinerityyppistä kuntaa tarvitsivatuuden rakennusjärjestyksen,joka ottaisi huomioon sekä tiiviinkaupunkimaisen keskustarakenteenettä maaseutumaisenmiljöön.■ Rakennusjärjestyksen uusiminenkäynnistettiin laajana seudullisenahankkeena, ja mukaankutsuttiin myös muut naapurikunnat.Kun Jyväskylän, Korpilahdenja Jyväskylän maalaiskunnanyhdistyminen varmistuikeväällä 2008, rakennusjärjestyksenlaatimiseen tuli uutta tarkoitustaja merkitystä – ja vauhtia:se pitikin yhtäkkiä saadakuntoon puolessa vuodessa.■ Lopputuotteesta tuli selkeä jaluettava kirjanen. Se on jäsenneltyjämäkästi, siitä on helppolöytää tietoa ja sen voi kokonsapuolesta näppärästi sujauttaavaikka käsilaukkuun.www.jyvaskyla.fi/rakennus/rakennusjarjestysKaavoituksen perustukset kuntoon pikavauhtia■ Kuntien yhdistyminen lisäsi vipinääasemakaavoitukseen, jossatarvitaan nopeaa reagointia isoihinja pieniin asioihin. Miten toimintasaadaan jatkumaan ilmanturhia katkoksia? Millä periaatteillauusien asemakaavojen laatiminenkäynnistetään? Kuka tulkitseevanhoja kaavoja ja miten,kun Jyväskylässä, Korpilahdella jaJyväskylän maalaiskunnassa kaavatoli laadittu erilaisista lähtökohdista?Miten uudelle kunnalle saadaanyhtenäinen ja luotettavakartta-aineisto, rekisterit, arkistotja viistoilmakuvat? Piti tehdä nopeitapäätöksiä. Oli luotava nopeastiuudet yhteiset pelisäännöt,joiden pitäisi myös olla kaikkienyhdessä hyväksymiä. Valmisteluaikaaoli vähän. Lisäksi kuntientoimintaympäristöt ja työkulttuuritpoikkesivat toisistaan.Paikkatieto ajan tasalleVanha Jyväskylä oli niin sanottuXcity-kaupunki, jossa oli perinteisestitähän ohjelmaan perustuvapaikkatietojärjestelmä. Paikkatietojärjestelmäoli myös lähtökohta,jota alettiin rakentaa uudenJyväskylän tietopohjaksi.Ajantasa-asemakaavakannantarkistaminen käynnistettiin jaKorpilahden ja maalaiskunnanmuoviset asemakaavat skannattiindigitaaliseen muotoon. Kaupunginosatnumeroitiin uudelleentai ensimmäistä kertaa, katunimistöpäivitettiin ja kiinteistötiedottarkistettiin. Eri koordinaatistoissaolleet Jyväskylä, Säynätsalo,Jyväskylän maalaiskuntaja Korpilahti yhdistettiin samaankoordinaatistoon. Oli tärkeää, ettäasiakaspalvelua tekevät saivataineiston käyttöönsä nopeasti.Kaavoitusprosessi päivitettiinKaavoitusosastolla käynnistettiinkaavoitusprosessin päivitys. Tarvittiinuudet ohjeet, esimerkiksiuusi osallistumis- ja arviointisuunnitelmamallisekä selostusmalli.Myös kaikki uuden kunnanmeneillään olevat kaavat piti saadainternetiin.Uudet lautakunnat ja uusipäätöksenteko-organisaatio toivatmuutoksia vanhoihin menettelytapoihin.Kaavoitukselle tuliuusia tehtäviä, kuten suunnittelutarveratkaisujenja poikkeamispäätöstenvalmistelu.Suunnittelijoiden ja suunnitteluavustajienohjelmistot oli yhtenäistettävä.Taas oli tehtävä päätöksiäsiitä, mitä suunnittelu- ja apuohjelmiaXcityn lisäksi käytetään. Koneetja laitteet piti saada kuntoon.Henkilökunnankin piti sopeutuauuteen organisaatioon jakaikille oli löydettävä paikka, aivankonkreettisesti. Millä tuolillaistun ja mikä on työtehtäväni?Vanhat työt oli hoidettava ja uuttatuli lisää.Oleellista asemakaavoituksenkannalta oli saada perustuksetkuntoon. Tonttituotannon paikkatietopalveluidenväki on hoitanutosuutensa erinomaisesti:tällä hetkellä Webmapista löytyvätvoimassa olevat asemakaavatmerkintöineen ja määräyksineen,kiinteistötiedot ja pohjakartat.Työ on vaatinut aikaa, taloudellisiapanostuksia ja määrätietoisiatoimenpiteitä.Kun perusasiat ovat kunnossa,on helpompi keskittyä itse asiasisältöön.Työ on vielä kesken,mutta jo tässä vaiheessa prosessistaon tullut hyvä mieli – hengissäollaan!18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
YHDYSKUNTAKuopiolaisia kannustetaan ottamaan kantaaMITEN PUIJOA pitää kehittää?Mitä Puijon kehittämissuunnitelmissatulisi painottaa?(%:ia kaikista vastanneista, N=1222)Liikunta/urheiluMatkailuMetsien virkistyskäyttöLuonnonsuojeluMuuta3 %19 %17 %28 %26 %Jouko RäsänenYhteisen ympäristönsuunnittelu on erilaistenintressien ja voimakkaidentunteidentemmellyskenttä. Osallisetovat suunnittelunja päätöksenteon resurssi,jota läheskäänaina ei osata arvostaa.Kuopiossa Puijon hoidonja käytön suunnittelussaosallistumisestahalutaan tehdä merkityksellistä.● Ulla Räihätoimialapäällikkö, arkkitehti SAFA● Iivo Vänskämaisema-arkkitehti MARKFCG Planeko OyJouko RäsänenEnsimmäisen kävijätutkimuksen tulokset ohjaavat Puijon suunnittelua.Kyselyyn vastanneet toivoivat mm. opasteiden kehittämistä. Puijon on valtakunnallisestija kansainvälisesti tunnettu 500hehtaarin virkistysalue Kuopionkaupunkirakenteen sisällä. Senkäyttö on monipuolista – matkailua,kilpaurheilua, kuntourheilua,ulkoilua – ja sillä on merkittäviäluontoarvoja. Useimmilla kuopiolaisillaon mielipide Puijosta.Puijon alueelle on vuosienvarrella tehty paljon suunnitelmia,joista harva on toteutunut.– Rahan puute on estänyt toteuttamisentai suunnitelmat onmuusta syystä ammuttu alas. Puijoon kuopiolaisille rakas, ja siihenkohdistuu valtavasti erilaisiaodotuksia, intressejä on paljon jaristiriitoja syntyy helposti, KuopionkaupunginmetsänhoitajaSeppo Jauhiainen kertoo.Jauhiaisen mukaan tyypillistäeri kehittämissuunnitelmille onollut, että ne ovat kovasti kiinnostaneetkuopiolaisia ja että niistäon esitetty paljon keskenään ristiriitaisiamielipiteitä.– Myös alueen luonnonhoidostaon käyty välillä kiivastakinkeskustelua. Suunnitelmat ovatkoskeneet yksittäisten toimintojenjärjestelyjä, kokonaisuuttaon mietitty oikeastaan vain yleiskaavatyönyhteydessä, Jauhiainensanoo.Metsäalueensuunnittelusta alkuunKoko alueen hoito- ja käyttösuunnitelmanpohjaksi Kuopionkaupunki laati Metsäntutkimuslaitoksenkanssa Puijon metsäalu-<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>19
YHDYSKUNTAMikä on Teille tärkeintä Puijolla?Kaunis maisemaLiikuntamahdollisuudetRauha ja hiljaisuusLuonnon monimuotoisuusMetsän tuntuAlueen historia ja kulttuuriTilan ja vapauden tuntuMatkailuMuu53 %52 %40 %38 %36 %11 %11 %8 %4 %Jouko Räsäneneen hoidon ja käytön vuorovaikutteinensuunnittelu -raportinviime vuonna. Raporttiin koottiintärkeimmät Puijoa koskevattaustatiedot ja tehtiin ehdotuskävijätutkimuksen ja moniarvoisenhoitosuunnitelman laadinnanprosessikuvaukseksi.Metsäntutkimuslaitoksenedustajat kuuluvat myös hankkeenohjausryhmään, joka muutenkoostuu Kuopion kaupunginviranhaltijoista ja luottamushenkilöistä.Konsultiksi valittiinFCG, jonka tärkein tehtävä onvastata suunnittelun vuorovaikutteisuudesta.FCG on kansalaisfoorumienvetäjä, tekee arvo- ja kävijätutkimukset,vastaa siitä että suunnitteluperustuu vuorovaikutuksestasaatuun tietoon ja kansalaisfoorumeissamääriteltyyn visioonsekä esittelee asiat ohjaus- jasuunnitteluryhmissä. Konsultinmetsäasiantuntijat ovat Pohjois-Savon Metsäkeskus ja MMT MiikaKajanus.Maisema ja luontolähtökohtinaSuunnittelun lähtökohtia ovatPuijon maisema ja luonto, senkulttuurihistoriallinen ja symbolinenarvo, alueen toimijat,taloudelliset arvot ja kävijöidenkäyttötarpeet. Arvo- ja kävijätutkimuksellaselvitetään, millaisiaodotuksia kuopiolaiset asettavatPuijolle.Kohteena on ensisijaisesti Puijonmetsäluonto ja sen hoitaminen.Kuopiolaisilla on mahdollisuusottaa kantaa myös Puijonalueen toimintoihin. Arvotutkimusja käyttösuunnitelma tehdäänyleisellä tasolla ehdotuksenakoko Puijon viheralueille. Hoitojakäyttösuunnitelman suunnitteluvaihtoehdot,jatkosuunnitelmaja metsänhoidon toteutussuunnitelmatehdään Puijon virkistysmetsiin.Suunnittelu loppusuorallaSuunnittelu käynnistyi syyskuussa2008 Puijon luonnonsuojelualueen80-vuotisjuhlaseminaarissa,jossa hanke esiteltiin yleisölle.Osallistumisen välineinä käytetäänkyselyitä, haastatteluja, julkisenkeskustelun herättämistä,kansalaisfoorumeita ja työpajatyöskentelyä.Suunnittelu perustuu keskusteluunosallisten, suunnittelijoiden,ohjausryhmän ja eri organisaatioidenvälillä. Alussa tehdynarvo- ja käyttäjätutkimuksen perusteellaPuijolle luotiin yhteinenvisio, joka ohjaa suunnittelua sekäalueen hoitoa ja käyttöä.Suunnittelu on edennyt loppusuoralle.Parhaillaan vaihtoehdotovat kansalaisten arvioitavina.Vaihtoehdoista saatava palautekäsitellään toisessa Puijo-foorumissalokakuun alussa.Ongelmana hiljainenenemmistöVuorovaikutteisen suunnittelunsuurimpia heikkouksia on,että hiljaisen enemmistön ääniei kuulu eikä näy suunnitelmissahyvästä tahdosta ja ponnisteluistahuolimatta.On tavallista, että suunnitteluprosessissakansan mielipidettäedustaa alle prosentin (1 %) suuruinenryhmä käyttäjistä, häviävänpieni osa kaikista osallisista,vaikka vaikutusmahdollisuuksiatarjotaan. Usein syynä on huonotiedonkulku ja yhä enenevässämäärin myös vaikuttamisen työläys,jos siihen pitäisi lohkaistamerkittävä osa vapaa-ajasta.Puijon suunnittelussa nämäsudenkuopat haluttiin välttää.Arvotutkimus tehtiin riittävänlaajapohjaisena siten, että siitävoidaan tehdä johtopäätöksiäkuopiolaisten arvoista. Suora vaikuttaminensuunniteltiin niin, etteise ole kenellekään ylivoimaista:osallistuminen kahteen kansalaisfoorumiinvuodessa takaa hyvätvaikutusmahdollisuudet.Internet tehostanuttiedottamistaTiedottamisessa tehokas välineon ollut internet. Median valppaushankkeen seuraamisessa jajulkinen sanavaihto sanomalehdissäovat keskeinen osa kansalaiskeskustelua.Sitä ei voi eikä pidäohjata, mutta siihen on pyrittyvaikuttamaan avoimella tiedottamisella.Kaupunginmetsänhoitaja SeppoJauhiainen pitää vuorovaikutteistasuunnittelua hyvänä keinonasaada eri tahot ymmärtämääntoistensa näkemyksiä.– Puijon projektissa oli tärkeääselvittää kuopiolaisten arvot,luoda työlle yhteinen arvopohjahankkeen alkuvaiheen arvotutkimuksella.Merkittävä onmyös alueen eri toimijoiden panossuunnitteluun. Ryhmähaastatteluissaon kerätty ja käsiteltykonkreettisia toimenpide-esityksiä.– Projektin lopputulosta onvielä liian aikaista arvioida, muttatähän asti suunnittelu on edennytmyönteisessä ilmapiirissä, SeppoJauhiainen toteaa. www.puijo.kuopio.fiSivujen 19 ja 20 graafit ovat Puijon ensimmäisestäkävijätutkimuksesta. Toisessakävijätutkimuksessa kysytäänmielipiteitä suunnitelmista.20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
”Tämä lehtion luettava”Vt. tekninen johtaja Elina PekkarinenMittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio JokelaKarkkilan kaupunkiTapio Jokelahakee <strong>Kuntatekniikka</strong>lehdestämuun muassa tietoayrityksistä ja niiden palveluista.Elina Pekkarinen lukee <strong>Kuntatekniikka</strong>apysyäkseen alan kehityksen kyydissä.<strong>Kuntatekniikka</strong> on alansa ykkönen. Sitä kustantaa ja julkaiseeKuntaliiton tytäryhtiö KL-Kustannus Oy. Lehden toinen julkaisijaon Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY.ALANSA YKKÖNEN6 /<strong>2009</strong>Seija Tulonen jakarhu viihtyvätKeravan peruskorjatussaaluepuistossa.sivusivulla 3622Kuntatekniikan lukijoista 72 prosenttia pitää lehteä erittäin tai melkohyödyllisenä. 64 prosenttia säilyttää lehden yli kuukauden.Keskimääräinen lukuaika on 38 minuuttia. Kolmella neljästä lukijastaon vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto.Risto Kulmalapuhdistaa vanhojavesijohtoja. Kapeassakaivannossa onKuntatekniikan lukija- ja huomioarvotutkimus <strong>2009</strong>/Taloustutkimus OyUusi Jyväskyläkaavoittajiennäkökulmasta sivu 16Pääkaupunkiseutu saayhteisen vesilaitoksenensi vuonna sivu 28sivu 6Pori rakentaa aurinkoenergiaahyödyntävänuimahallin sivu 42Tilaukset: (09) 771 2442, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiKustantaja: KL-Kustannus Oy/Kuntaliittohttp://lehti.kuntatekniikka.fi
Suunnittelija Seija Tulonen ja Matti Heinosen veistämä karhupatsas, joka on sijoitettu pienelle mäennyppylälle Jaakonmäen aluepuistossa.Osittain katettu hiekkalaatikko ja motoriikkarata kiinnostavat Jaakonmäen varhaisnuorisoa.Puiston laitteisiin kuuluu veturi,joka toimii myös liukumäkenä.22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
VIHERRAKENTAMINENEläinveistos tallusteli Jaakonmäkeenperuskorjauksen yhteydessäKeravan puistossaTAPAA KARHUNKeravalla on viime vuosina peruskorjattuuseita puistoja, muunmuassa Jaakonmäen aluepuistosekä Aurinkomäen puisto kaupunginydinkeskustassa. Puistoihinon hankittu uusia välineitä lastenleikkeihin, moniin myös puustavalmistettuja eläinaiheisia veistoksia.Jaakonmäen karhupatsas herättääyleistä ihastusta.TEKSTIT: Merja Kihl ja Ari MononenKUVAT: Ari Mononen ja Keravan kaupunki– Yleisissä puistoissa välineiden on kestettäväkovaakin käyttöä, kaupunginpuutarhuri KariHirvensalo korostaa. Jaakkolan kaupunginosaanrakennettiin Keravan asuntomessualue1974. Sen viereen rakennettiin1980-luvulla kerrostaloaluesekä Jaakonmäen puisto.– Puisto oli päässyt huonoonkuntoon, joten se peruskorjattiin2008, Keravan kaupunginpuutarhuriKari Hirvensalo kertoo.Kyseessä on Hirvensalon mukaanmonitoimipuisto, jossa onleikkivälineitä eri-ikäisille lapsille.Puisto penkkeineen ja kävelypolkuineenon toki tarkoitettukaikenikäisille.Keravan lähiliikuntapaikkaprojektinyhteydessä moniinkoulujen pihoihin ja niiden viereisiinaluepuistoihin sijoitettiinmyös pelikenttiä ja aikuisten liikuntavälineitä2002–07.– Jaakonmäen puistoa lähiliikuntapaikkanatäydentää monitoimikenttä400 metrin päässä,yläasteen koulun pihalla. Lähiaikoinaon koulun pihalle vielä tulossakiipeilyverkko, rekkitangotja erityisesti lapsille tarkoitettuvolttikone, jossa on pyörivä sisäosa,suunnittelija Seija TulonenKeravan Kaupunkiympäristö-yksiköstäluettelee.Volttikonetta ei ole vielä asennettu,mutta Kari Hirvensalo ontestannut sen ja pitää sitä varsinhuimapäisenä.Laitteita lapsillejoka lähtöönJaakonmäen puistoon hankittiinjo 2006 joitakin uusia leikki- jaliikuntavälineitä.– Ennen viimevuotista saneeraustakinpuistossa oli keinuja eriikäryhmille, pienellä katoksellavarustettu hiekkalaatikko, jousieläimiäsekä veturi, johon pääseekiipeämään ja josta voi laskealiukumäkeä, Tulonen sanoo.– Nyt valikoimaa sitten täydennettiin.Suurin uudistus oniso motoriikkarata, jollainen Keravallaon myös Savion koululla.Siellä se on todettu hyvin suosituksivälituntiliikuntapaikaksi.Saneerauksessa aluepuistonvanha pelikenttä jätettiin kivituhkapintaiseksi.Kentällä voi pelatapetankkia ja pallopelejä. Puistonpolkuverkosto pinnoitettiin uudelleenja suojaistutuksia lisättiinniin pysäköintialueen kuinjalankulkuväylänkin puoleisillesivustoille.– Puistoon jäi avointa nurmialuetta,jolla voi oleskella, pallotellatai pitää picniciä. Itäpuolellapuistoa on talvitoimintojenalue, missä voi laskea liukumäkeäpulkalla, Tulonen kertoo.Eläinaiheiset veistoksetelävöittävät puistojaLeikkivälineistä hieman sivussaolevalle mäennyppylälle on sijoitettuJaakonmäen puiston erikoisuus,’Kukkulan kuningas’, puustavalmistettu karhuveistos. Se ontilattu Helsingin kaupungin käsityöpajalta.– Paja tekee erilaisia hahmoja,pääasiassa puistojen elävöittämiseksi.Olemme ostaneet niitä Keravaneri puistoihin jonkin ver-<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>23
VIHERRAKENTAMINENtyisen hyvä ja hieno, kehaisee pajapäällikköPetteri Mattila Helsinginkaupungin sosiaalivirastonalaisesta Käsityöpajasta.On pajalla muutama perusmallikin:koirapuistojen kilvet jaajoesteinä käytettävät kilpikonnat.Lähes vakiotuotteita ovatmyös ponit, joita tehdään luppoaikoinavarastoon.– Poni menee aina kaupaksijossain vaiheessa, Mattila vakuuttaa.Pajan uusimpia teoksia voiihailla Helsingin Vanhankaupunginlahdenpuistossa.– Kalapolulla on kaikkiaanyhdeksän erilaista kaloihin liittyvääinfotaulua. Näissä jokaisessaon toteutettu kyseessä olevan lajinkaikki tunnuspiirteet.Yhdeksi työpajan hauskimran,Tulonen sanoo.Päivölänlaaksossa on kolmeperhosveistosta. Lasten suussasiitä puistosta on tullut Perhospuisto.Myös jänispatsas ja puussakiipeävä orava elävöittävät lastenympäristöä. Ahjon alueellaon Varsapuisto, jonne tuli viimesyksynä kaksi varsaveistosta.– Jaakonmäen aluepuistoonpäätettiin hankkia karhuveistos,koska juuri siinä kohdassaon upea mäntymetsä, Hirvensalokertoo.Kaupunkiympäristö-yksikönsuunnittelija Jari Jormalainenosallistui veistoksen ideointiin.Hänen ajatuksensa oli, että karhunkäpälän pitää olla juuri kuononedessä.– Karhu näyttää siltä, kuin sejuuri puhdistaisi kuonoaan senjälkeen kun on käynyt muurahaispesällä.Tällaisena veistos eiole kovin pelottava, Jormalainenarvelee.Valoa puistokansallePuistosta harvennettiin metsääperuskorjauksen yhteydessä,mikä teki alueen entistä valoisammaksi.– Puistoon asennettiin myösuusia valaisimia. Entinen ulkovalaistusJaakonmäen aluepuistossaoli tullut jo siihen ikään, ettäperuskorjaus oli tarpeen.– Samalla valaistuksen tasoaparannettiin, kun valopisteidenmäärää lisättiin. Näin on tehtykaupungin muissakin puistoissa.Kun toiminta aluepuistossa lisääntyyuusien välineiden myötä,tarvitaan enemmän valaistustakin,Tulonen perustelee.Elohopealamppujen tilallevaihdettiin 70 watin monimetallilamput,jotka asennettiinneljän metrin pylväisiin.Leikkivälineidenkilpailuttaminen hankalaaJaakonmäen aluepuiston peruskorjausja lähiliikuntapaikan rakentaminenmaksoivat Hirvensalonmukaan noin 110 000 euroa,josta Etelä-Suomen lääninhallituksenavustus kattoi noinkolmasosan, 35 000 euroa.Leikkivälineet puistoihinhankitaan siten, että kaupunkitekee suunnitelman ja sittenpyytää tarjoukset laitteista.– Käytännössä leikkivälineitäon hankalaa kilpailuttaa erituottajien kesken, joten valinnaton paljolti tehtävä jo suunnitteluvaiheessa.Yleensä ei kuitenkaanole mahdollista tehdä sellaistatarjouspyyntöä, jossa pyydettäisiinvaikkapa neljältä taholtatarjous poniveistoksesta.Sellaisia ei kuitenkaan valmistetakovin monessa paikassa, Hirvensaloselvittää.Keravan hankkimat puistojenleikkivälineet ovat suurimmaksiosaksi pohjoismaisia. PääosaJaakonmäen puiston laitteista onrovaniemeläisen Lappset Groupinvalmistamia.– Nykyään leikkivälineidenturvanormit ovat erittäin tiukkoja,joten vain harvat kunnatvalmistavat välineitä omin voimin.Myös kunnossapidossa onoltava tarkkana. Jos laitteeseentulee vika, se täytyy korjata nopeastitai asettaa käyttökieltoon,Kari Hirvensalo sanoo. Helsingin Käsityöpajassa– Ilkivallan kohteeksi joutuneet patsaat on usein mahdollista korjata,Petteri Mattila sanoo. Todisteena on pian entistä ehompi nalle.Jos puistossa törmääponiin, jättikokoiseenjänikseen, karhuun taivaikkapa tanssivaanhevoseen, ei pidä säikähtää.Ne ovat – ainakinyleensä – puisia jasiksi vaarattomia. Monet puisista patsaista ovatperäisin Roihuvuoressa sijaitsevastaHelsingin Käsityöpajasta.– Yleensä veistokset tehdäänasiakkaan toiveiden mukaan.Hänellä on alustava ajatus, ja meteemme sen perusteella muutamialuonnoksia, joista hän voi valita.Mahdollisesti vielä yllätämmetilaajan sillä, että teos on eri-Aurinkomäen puiston varustukseen kuuluu hieno merirosvolaiva.24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>Keravan kaupunkiKerava käyttää puistoihin 600■ Jaakonmäen aluepuiston lisäksiKeravalla on parin viime vuodenaikana uudistettu myös Aurinkomäenpuisto, joka sijaitseekaupungin keskustassa kävelykadunja rautatieaseman välissä.Aurinkomäen perusteellinenkunnostaminen käynnistyi 2007.Alkuvaiheessa uusittiin muunmuassa esiintymislavan puisetkatsomorakenteet sekä lavankatos. Kesällä 2008 puiston käytävätja kasvillisuus kunnostettiinja esiintymislava sekä penkitmaalattiin.Suurin muutos koko Aurinkomäenkunnostuksessa oli lapsillerakennettu uusi leikkipaikka.Sen varustukseen kuuluu lastenkomea seikkailuhenkinen merirosvolaiva.Keravalaiset ovatkinvalinneet Aurinkomäen rakkaimmaksipuistokseen.Kaikkiaan Kerava käyttääpuistojen rakentamiseen tänävuonna noin 600 000 euroa. Li-
syntyy karhu poikineenmista saavutuksista Mattila laskeeJyväskylän Temppupuiston.– Valmistimme Temppupuistoonerikoisia eläimiä. Siellä ontanssiva hevonen, temppuileviakoiria sekä lammas, joka hyppääaidan yli. Tanssiva hevonen onvähän Fred Astairen tyyppinenkaveri. Hänellä on korkea hattuja keppi.Ilkivalta työllistää– Suunnittelussa joutuu ottamaanilkivallan huomioon. Jos pelkästäänaurinko, tuuli ja vesi kuluttaisivatveistoksia, meillä ei olisiläheskään niin paljon huoltotöitäkuin nykyään. Monia teoksiammesaatetaan maalata tai muutentuhria. Etenkin koirainfotaulujatöhritään niin, että ne eivätenää palvele tehtäväänsä, Mattilamurehtii.Eläinpatsaat voivat elävöittäämonenlaisia ympäristöjä.– Kerran veistäjämme olimuotoillut emakon ja kolme porsasta.Teos oli laitettu paikalleenperjantaina. Heti maanantainase tuotiin korjattavaksi, sillä porsaistaoli jäljellä enää vain sorkat.Veistos oli potkittu rikki. No, taiteilijateki tilalle uudet possut jaraudoitti ne vielä paremmin.– Jos nykyisin teemme jänispatsaan,niin raudoitamme senmolemmat korvat. Joskus huligaanitovat menneet puistoonsahan kanssa, ja pian ovat pupunkorvat poikki. Nyt saha tyssää teräspiikkiin.Käsityö maksaaKäsityönä tehty, noin 60 senttimetriäkorkea jänis maksaa2 500–3 000 euroa. Luonnollisenkokoisen suomenhevosen saa7 000–8 000 eurolla.Hintaa kertyy siitä, että teoksenveistämiseen kuluu lukemattomiatunteja.– Esimerkiksi jäniksen muotoiluunkuluu noin kolme viikkoa.Jos taas tilataan hevonen, sentekemiseen uppoaa 7–8 viikkoa.Se on veistäjälle fyysisestikin kovaurakka, Petteri Mattila sanoo.Luovan työn lisäksi pajantyöntekijät huolehtivat patsaidenhuolloista ja korjauksista, silläteoksilla on takuu. Työtä parillakymmenelläpajalaisella onkinenemmän kuin riittämiin. www.hel.fi > Haku kaupungin sivuilta:Käsityöpaja000 euroa tänä vuonnasäksi liikuntapaikkojen rakentamiseenkuluu noin 150 000euroa.– Valitettavasti ilkivaltaakinaina joskus esiintyy. Keravaltamenee vähintään 100 000 euroavuosittain puistojen ilkivallankorjaamiseen ja siistimiseen,kaupunginpuutarhuri Kari Hirvensaloharmittelee.Uusittu Jaakonmäen puistoon ainakin toistaiseksi ollutkaukana ilkivaltatilastojen kärjestä.Muutenkin keravalaisetovat suunnittelija Seija Tulosenmukaan antaneet kaupungillepuistosta todella myönteistä palautetta.– Jaakkolan alueelle on viimevuosina muuttanut uusia lapsiperheitä.Nyt kun puisto onperuskorjattu, se on houkutellutenemmän käyttäjiä. Alue ontullut entistä suositummaksi,Tulonen iloitsee.<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>25
Hakamäentielle on sijoitettu425 täysikasvuista lehtipuuta,muun muassa puisto- ja metsälehmusta,vaahteraa sekä vuorijalavaa.Suunnitelmassa onmyös kuusi isoriippasalavaa.Hakamäentien mittavauudistus Helsingissä onvalmis. Maisemoinninneljän miljoonan euronbudjetista noin 1,5 miljoonaakului istutuksiin,loput 2,5 miljoonaa tiealueenmaastonmuotoiluunja kiviverhoiluun.TEKSTI Pekka LehtinenHakamäentien maisemointiin neljä miljoonaaVIHREÄ LOPPUSILAUS Tieverkoston kehittämiseenliittyy paljon muutakin kuin räjäytystöitä,katujyriä ja asfaltointia.Päivittäin tuhansien autoilijoidenkäyttämällä tieosuudellaon huomiota kiinnitettävä myösviihtyvyyteen ja esteettisiin seikkoihin.Suomalaiset pitävät tärkeänäsitä, että urbaania katumaisemaatasapainottavat vehreät puut,pensaat ja nurmialueet. Tienrakennusalallatämä tiedetään, jajuuri siksi myös 2006 alkaneenHakamäentien uudistustyön yhteydessävihersuunnitteluun onpanostettu alusta alkaen.– Hakamäentien maisemointirajoittuu katualueelle ja senvälittömään läheisyyteen, muttauudistus ulottuu Etelä-Haagastaaina Käpylään asti. Tälle välillemahtuu monta liittymää ja risteyskohtaa.Maisemoitavaa pinta-alaakertyy yhteensä lähes kaksihehtaaria, suunnittelija MaijaElo Destiasta kertoo.Hakamäentien remonttialueenmaisemointiin on osallistunutkaikkiaan noin 50 asiantuntijaa.Alueen vihersuunnitteluon kuitenkin laadittu kokonaanDestiassa kahden hengen tiimissä,jossa Elon parina toimii suunnittelijaEila Sihvola.Istutusten valinta on monipolvinenprosessi. Aluksi kasvilajivaihtoehtojaesitetään tiesuunni-Hakamäentien istutuksissa ainoana havupuunaon serbiankuusi, 462 kappaletta.Istutuksista yli 32 000 on helppohoitoisia pensaita, etupäässä seppelvarpua sekä erilaisiaangervoja. Pensasistutuksia on tehty noin 18 650 neliömetrin edestä.26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
VIHERRAKENTAMINENIstutukset LukumääräLehtipuut 425Havupuut 462Lehtipensaat 31 355Havupensaat 1 140Köynnökset 37Metsitystaimet 2 170Yhteensä 35 589telmassa, jonka pohjalta suunnittelijalaatii oman ehdotuksensa.Lopullisen päätöksen tekee maisemoinnintilaaja – Hakamäentientapauksessa siis Helsinginkaupunki sekä Uudenmaan tiepiiri– omien asiantuntijoidensaavulla.Pensaita yli 30 000Valtaosa Hakamäentien istutuksissakäytettävistä kasveista onpensaita sekä katupuita, kutenlehmuksia ja vaahteroita. Projektinlaajuutta kuvaa se, että jopelkkiä pensaita alueelle sijoitetaanyli 30 000. Niitä käytetäänerityisesti maan peittämiseen,minkä vuoksi ne ovat enimmäkseenmatalia ja pienikokoisia.– Tieliikenteessä näkyvyyson aina asettava etusijalle, jotenkorkeaksi kasvavat pensaat eivätjuuri tule kysymykseen. Hakamäentienkaltaisella vilkkaastiliikennöidyllä väylällä näkyvyydenmerkitys vain korostuu, MaijaElo perustelee.Vain varmat lajikkeetkelpaavatSuuret liikennemäärät aiheuttavatkasveille muitakin vaatimuksia.Pensaiden on oltava ennenmuuta kestäviä ja helppohoitoisia,joten maisemointikäyttöönvalitaan vain varmoja lajikkeita.– Kukinta ei tällaisessa käytössäole kovinkaan merkittävävalintakriteeri, vaan kasvin onkyettävä näyttämään vaativassaympäristössä hyvältä, terveeltä javehreältä. Myös kuivuuden kestämiselläon oma painoarvonsasamoin kuin sillä, että kasvi kestäätalvella suuriakin lumimassoja,Elo sanoo.Pakokaasupäästöjen lisäksikasvit altistuvat ohi ajavien autojensynnyttämälle viimalle. Talvisinniitä rasittavat auraus, kesälläkatupöly ja puhtaanapito. Kaikkinämä tekijät rajaavat maisemointikäyttöönsoveltuvien kasvienjoukon melko kapeaksi.Tavanomaisesta puutarhanhoidostamaisemointi-istutustensuunnittelu poikkeaa muutamallamerkittävällä tavalla. Istutukseteivät tyypillisesti ole monilajisia,mutta sen sijaan istutusryhmienkoot ovat suurempia kuin puutarhoissayleisesti.Suuret, tiiviit ryhmät sekänäyttävät paremmilta että helpottavatkasvien hoitoa, kun taaspienten nurmikaistaleiden leikkausvoi olla vaikeaa ja aikaa vievää.Kotipihoihin pienet istutusryhmätja nurmialueet soveltuvatparemmin, sillä ne ovat siellä helpomminhoidettavissa.– Vaikka kukinta onkin kasvejavalitessa lähestulkoon viimeisenämielessä, saatetaan kokonaisuuksiasuunnitella toisinaan esimerkiksivuodenaikoja ajatellensiten, että vaikkapa jonkin yksittäisenkadun väritys on erityisennäyttävä juuri syksyllä, Elo lisää.– Kasveista putoavien lehtientai marjojen aiheuttamia siisteysongelmiapyritään välttämäänsijoittamalla istutukset tarkkaanharkiten.Palautetta vainpuiden kaadostaElon mukaan kaupunkilaiset eivätole erityisen kärkkäitä reagoimaanistutuksiin tai maisemointiin.Palautetta tulee tyypillisestivain, jos puita kaadetaan. Sitäkäänei ikinä tehdä aiheetta. Ihmistenon helppo hyväksyä syiksihuonokuntoisten puiden aiheuttamatturvallisuusriskit tai se, ettäjonkin puuryhmän tilalle rakennetaanasumismukavuutta lisäävämeluaita.– Niin kauan kuin kaupunkilaiseteivät kommentoi tai arvosteletilannetta yleisönosastoilla,menee yleensä ihan hyvin, MaijaElo naurahtaa. Rakenna viisaasti jaeristä <strong>Fi</strong>nnfoamilla!Peittoamaton rossipohjaeristeAika on rahaa ja viisas pääsee vähemmällä. <strong>Fi</strong>nnfoamin rossipohjaeristeellä saat tuulensuojan,lämmöneristeen, ”ristikoolauksen”, höyrynsulun ja valumuotin yhdellä asennuksella.Vanhanaikainen rossipohjaeristysvalumuottihöyrynsulku2. villakerrosristikoolaus1. villakerrosrunkotuulensuoja javillojen kannatusFINNFOAM OYSatamakatu 5 puh: (02) 777 30024100 Salo fax: (02) 777 3020FINNFOAM-rossipohjaeristys<strong>Fi</strong>nnfoamilla säästät työvaiheissa ja teet työmaasta turvallisemman:Koolausten päällä taiteilu on historiaa, sillä luja <strong>Fi</strong>nnfoamtoimii työmaa-alustana jopa ennen vesikaton asennusta! Täysinyhtenäisen ja suljetun solurakenteen ansiosta <strong>Fi</strong>nnfoam on tiivisja tehokas lämmöneriste, eikä siellä myöskään home pesi eivätkähiiret juhli.FINNFOAM-rossipohjaeristeFI-K600/210mmwww.finnfoam.fiFINNFOAM ROSSIPOHJAERISTE FINNFOAM ROSSIPOHJAERISTE<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>27
Uusi organisaatio aloittaa ensi vuoden alussaPOHJOISMAIDEN SUURINvesilaitos pääkaupunkiseudulleHSY:n toimialoistasuhteellisen itsenäisiäHSY:n toimialoista on tulossasuhteellisen itsenäisiä toimijoita.Niillä ei ole omaa poliittistajohtoa. Kuntayhtymällä on tavanomaisettoimielimet, hallitusja yhtymäkokous, ja viran-Pääkaupunkiseudullajo vuosikymmeniäkytenyt ajatus seudunyhteisestä vesihuoltolaitoksestatoteutuuvihdoin ensi vuodenalussa. Silloin Helsingin,Espoon, Vantaanja Kauniaisten vesihuoltolaitoksetyhdistetäänmuodostamallaniistä toimiala nykyisenYTV:n korvaavaanHelsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymään.TEKSTI Paavo TaipaleKUVAT Helsingin Vesi HSY Vesi -työnimellä toimivalaitos on Suomen vesilaitoskentässämammutti. Se tuottaayksinään noin 25 prosenttiamaamme kaikista yhteisesti järjestetyistävesihuoltopalveluista,palvelee yli miljoonaa ihmistä jasen liikevaihto tulee olemaan lähes200 miljoonaa euroa.HSY Veden palveluksessa onnoin 540 henkilöä, ja laitoksenomaisuuden arvo 1,6 miljardiaeuroa. Jäsenkunnat saavat laitoksestatuloutusta yhteensä 55miljoonaa euroa vuodessa.Yhteinen laitos merkitseepääkaupunkiseudun asukkailleyhtenäisiä talous- ja jätevedenkäyttömaksuja ja kuntayhtymänjäsenkaupungeille yhtenäisinperustein määriteltyjä tuottoja.Helsingissä käyttömaksut jonkinverran nousevat ja muissa kaupungeissalaskevat.Myös vesihuollon investoinnitsaadaan alueella nyt paremminhallintaan ja laitoksenmahdollisuus olla toimialan kehityksenkärjessä paranee entisestään.Perusteellisestivalmisteltu fuusioVaikka yhteistä organisaatiotavalmisteltiin jo kauan sitten, loppurutistusalkoi maan hallituksenpäätettyä käynnistää kunta-ja palvelurakenneuudistukseneli Paras-hankkeen. Silloinpääkaupunkiseudullakin ryhdistäydyttiin.Aluksi vesilaitosfuusiota valmisteltiinvuoden verran virkamiestyöryhmässä.Ryhmä luovuttiraporttinsa marraskuussa2007 ja suositteli selvitysten jatkamistaosakeyhtiö- tai liikelaitoskuntayhtymämallienpohjalta.Luottamuselinkäsittelyssä talvella2008 päädyttiin kuitenkinnykyisen YTV:n pohjalle muodostettavanorganisaation kannalle.Lopulliseksi organisaatiomalliksimuotoutui keväällä<strong>2009</strong> valtion viranomaisten suosituksestakuntayhtymämalli.Kuntayhtymässä tulee olemaankolme liiketoimintaaluetta:jätehuolto, vesihuoltosekä seutu- ja ympäristötieto.YTV:ssä nyt hoidettavat joukkoliikennepalvelujensuunnittelu-ja tilaajatoiminnot eriytetäänYTV:stä omaksi kuntayhtymäkseen.Nykyinen YTV erillislakiinperustuvana organisaationajää historiaan.28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
VESIHUOLTO”Ympäristöpalvelut” -kuntayhtymän muodostaminenHelsingin SeudunLiikenne -kuntayhtymäYhtymäkokousHelsingin kaupunginliikennelaitos● tilaajatoiminnot● suunnittelutoiminnotHallitusToimitusjohtajaEspoon VesiYTV -liikenneTukipalvelutHelsingin VesiVantaan VesiVesihuoltoJätehuoltoSeutu- jaympäristötietoKauniaistenvesihuoltolaitos● henkilöstö 569● liikevaihto 180 milj. ● omaisuus 1 600 milj. ● henkilöstö 149● liikevaihto 86 milj. (2006)● omaisuus 167 milj. ● henkilöstö 34● liikevaihto 0,4 milj. (2006)● omaisuus 0,7 milj. Helsingin vedenpuhdistuslaitoksetsijaitsevat Pitkäkoskellaja Vanhassakaupungissa. Nevalmistavat Päijänteen vedestätalousvettä pääkaupunkiseudunkuluttajille. Kuvassa Vanhankaupunginvedenpuhdistuslaitoksenselkeytysaltaita.HSY VESIHUOLTO(vuoden 2008 tiedoilla)■ Liittyneet asukkaat1 000 400■ Myyty vesimäärä 70,2 milj. m 3■ Henkilöstö 569■ Liikevaihto 185,7 milj. €■ Investoinnit 73,9 milj. €■ Vedenpuhdistamot 3 kpl■ Vesitornit 12 kpl■ Paineenkorotusasemat 23 kpl■ Vesijohtoverkosto 2 822 km■ Jätevedenpuhdistamot 2 kpl■ Jätevesipumppaamot 482 kpl■ Jätevesiviemäriverkosto2 609 km■ Hulevesiviemäriverkosto1 782 kmhaltijajohto vastaa operatiivisestajohtamisesta.Jokaisella toimialalla tuleeolemaan oma tuloslaskelma, rahoituslaskelmaja tase. Johtosuhteetja päätösvallan määritteleväjohtosääntö on juuri valmistumassa.Yhteistä vesihuoltolaitostamuodostettaessa ennakoitiinmyös lainsäädännön muutoksia.Muun muassa hulevesienhallinnan mahdollinen poistaminenvesihuoltolaitoksen tehtävistäotettiin huomioon yhtymäsopimustalaadittaessa.Sopimukseen kirjattiin, ettäkuntayhtymä hoitaa hulevedetmyös siinä tapauksessa, ettävastuu niistä säädetään kunnalle.Tämä edellyttää uusien menettelytapojenkehittämistä vesihuoltolaitoksellasiltä osin, kun hulevesienjohtamiseen ja hallintaansovelletaan muita keinoja kuinputkiviemäröintiä.Omistajaohjauspysyvä haasteUuden kuntayhtymän toimialoillaon keskenään varsin erilaisetrahoitusmekanismit. Jätehuoltotoimialallaei ole tuloutusvelvoitetta.Sen sijaan vesihuoltotoimialatulouttaa jäsenkunnilleentasapuolisesti ja nykytasonmukaisesti. Ympäristötiedontoimiala puolestaan saarahoituksensa jäsenkuntien verovaroista.HSY:ssä hallitus ja yhtymävaltuustoedustavat omistajia.Nykyinen YTV:n hallitus jatkaaHSY:n hallituksena ensi vuodenalusta lukien. Siinä on 14 jäsenkuntienvaltuustojen poliittistenvoimasuhteidensa mukaannimeämää jäsentä. Näistä seitsemänon helsinkiläisiä. Omistajaohjauksennäkökulmasta uusikuntayhtymä muistuttaa luonteeltaanYTV:tä.OrganisaatiotahiotaanUuden vesihuoltolaitoksen organisaationmuodostaminenon loppusuoralla. Tavoitteena ontoimintopohjainen organisaatiotuettuna matriisein. Etenkin verkostotoimintojenosalta organisaationsuunnittelu on haasteellinentehtävä, jotta kaupunkienerilaiset tarpeet ja toimintatavatvoidaan ottaa riittävästi ja tasapuolisestihuomioon.Suurimmat hyödyt yhteisestävesihuoltolaitoksesta tulevatinvestointien optimoinnin kautta.Jo aiemmin on laadittu koko<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>29
VESIHUOLTOeuroa200 000150 000100 00050 0000Suurten vesilaitosten liikevaihto jatuloutukset 2007PKS-vesihuolto(Helsinki, Espoo,Vantaa)pääkaupunkiseudun vesihuollonyhteinen investointistrategia.HSY Vesihuollon investoinnitovat noin 80 miljoonaa euroavuodessa. Näistä huolehtimaanon tarkoitus muodostaaLiikevaihto (1000 )Kaupungille tuloutettavienerien osuusTampere Turku Ouluvesihuollon suunnittelu- ja rakennuttamistehtäviähoitavistayksiköistä oma osasto uuteen vesilaitokseen.Yhdistymisvaiheessa ei tehdähenkilöstövähennyksiä. Eläkeiänsaavuttavia on jatkuvastiniin runsaasti, että luonnollisenpoistuman vuoksi uuttakin väkeäpalkataan. Henkilöstön palvelussuhteenehtoja yhtenäistetäänsyksyn aikana käytävienneuvottelujen pohjalta.Organisaatioita yhdistettäessäon tietojärjestelmien yhteensopivuusaina keskeinen haaste.Asiakastietojärjestelmät ovat kaikillanyt yhdistyvillä vesihuoltolaitoksillakutakuinkin samanlaiset.Sen sijaan verkostotietojärjestelmätovat erilaiset ja niiden yhteensaattamisessa on vielä paljontyötä. Laitosautomaatiojärjestelmissäon myös eroja.HSY Vesihuolto toimii rakentavassayhteistyössä maan muidenvesihuoltolaitosten kanssaalan kehittämiseksi. Pohjoismaidensuurimpana vesihuoltolaitoksenase osallistuu vertailukehittämiseenmyös kansainvälisellätasolla.Maan johtavan vesihuoltolaitoksenotteita seurataankin toimialallasuurella mielenkiinnolla.Valtakunnan suurimmatnäyttivät esimerkkiäKunta- ja palvelurakenneuudistuksenalkuvaiheissa puhuttiinpaljonkin pienten vesihuoltolaitostenyhdistämisestä. HSY:ssäyhdistyi maamme suurimpia vesihuoltolaitoksia.Pääkaupunkiseudullayhteinen vesilaitos onkuitenkin luonteva ratkaisu.HSY Vesihuollon muodostaminenon ollut eräänlaista pioneerityötäsuurten kaupunkienyhteistyön saralla. Lopputulososoittaa, että yhteisiä palveluorganisaatioitavoidaan pääkaupunkiseudullamuodostaa.Kuntatekniikan alalla onpääkaupunkiseudullakin vielämonta muuta yhteistyön paikkaa.HSY Vesihuollon myötäkuitenkin toteutuu kymmenienvuosien haave pääkaupunkiseudunvesihuoltolaitosten yhdistämisestä.JÄTEVESIPUMPPAAMOILLElikaisen ja puhtaan vedensekoittumisen estoonÅS 1 -takaisinvirtaussuoja/vesikatkolaite Estää puhtaan ja likaisen veden sekoittumisen Sisältää pumpun, tyhjennys- ja uimuriventtiilin sekä kuivakäyntisuojan Käyttöjännite 230 V, 50 Hz Standardisoitu ratkaisu jätevesipumppaamoille, pumppuasemilleja muihin vastaaviin sovelluksiinSaatavilla myös ÅS 2 -takaisinvirtaussuoja suurille virtauksille.TEKNISET TIEDOT:Pumppu: Lowara ScubaNostokorkeus: 25-67 mTyöpaine: 8 barTuotto: 40–120 l/minJännite: 230 V, 50 HzTehontarve: 1100 WRakennemitat: pituus 600 mm, leveys 400 mm,korkeus max. 1000 mmwww.sgnieminen.fiMaahantuoja: S. G. Nieminen Oy / SGN-tekniikka, Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa, puh. 030 650 50, fax. 030 650 5403, sgntekniikka@sgn.fi , www.sgnieminen.fi30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
Suomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi<strong>Fi</strong>nlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiJoensuu on seuraavien Kuntatekniikan päivien isäntäkaupunki 3.–4.6.2010.KATSEET JOENSUUHUN 2010TOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 2146jyrki.meronen@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 7414kyosti.oasmaa@hel.fiYhteyspäällikkö/KommunikationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmAlalinnake 1 C 2602160 Espoopuh. 050 462 8352dan.langstrom@kolumbus.fiKokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 1435jyrki.vatto@hel.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 1022kari.haapaniemi@hel.fi Syyskuukaudet ovat alkaneetja kesälomat on suurimmaltaosin pidetty. Yhdistyksenhallitus kokoontuu syyskuunpuolivälissä Lappeenrannassa.Kokouksessa tullaan varmuudellavielä muistelemaanTampereen päiviä, jotka saivatkiitoksia joka suunnalta.JäsenrekisteriäuudistetaanKuntatekniikan yhdistyksenjäsenrekisteriä ollaan uudistamassa.Uudistukseen antoivauhtia edellisen ylläpitäjänyksipuolinen sopimuksenirtisanomisilmoitus. Rekisteriäryhdyttiin kevään aikana uusimaanja päivittämään SITOnkanssa siten, että se yhdistettiinKuntatekniikan Foorumintoimintoihin. Rekisteristäpoistettiin turhia ja sinnelisättiin uusia sekä päivitettyjätietoja.Vielä tämän syksyn aikana,yhdistyksen jäsenet voivattarkistaa ja päivittää tarvittaessaomia jäsentietojaanKunFon nettisivujen kautta.Tietojen tarkistusmahdollisuuson tarkoitus jäädä sivuillemmepysyväksi. Tarkistuksiinyhdistyksen hallitus toivookinjokaisen jäsenen aktiivisestitarttuvan, sillä ajantasaisetyhteystiedot ovat tämänlehden sekä jäsenkirjeidenkannalta hyvin tärkeitä.Joensuun päivienvalmistelut käynnissäToukokuisista Kuntatekniikanpäivistä katseet on suunnattujo Joensuuhun, missä pidetäänseuraavat Kuntatekniikanpäivät 3.–4.6.2010. Valmistelutovat lähteneet vauhdillakäyntiin. Joensuun kaupunkipystyy toivottamaan jo tässävaiheessa kaikki asiastakiinnostuneet sydämellisestitervetulleeksi.Tiedossa on pohjoiskarjalaistavieraanvaraisuutta japaikallisia infrarakennuskohteita.Luennot pidetään ElielSaarisen suunnittelemassakansallisromanttisessa kaupungintalossaja lauantainlaivaretkellä seilaillaan Pielisjoella.Muut yksityiskohdatjätetään toistaiseksi vieläkertomatta, mutta järjestelyjätehdään sillä silmällä, että ensivuonna saadaan 300 osallistujanrajapyykki rikotuksi.IFME:n maailmankongressiHelsingissä 2012Yhdet messulliset Kuntatekniikanpäivät (paikkakunta eiole vielä varmistunut) ehditäänpitämään vielä Joensuun jälkeen2011, ennen kuin SKTYjärjestää Helsingin kaupunginkanssa kansainvälisen IFME:n(International Federation ofMunicipal Engineering) maailmankongressinHelsingissä2012. Päätapahtumapaikkanaon <strong>Fi</strong>nlandia-talo ja kongressinyhteydessä järjestetään luonnollisestimyös valtakunnallisetKuntatekniikan päivät.Seminaaripäivien aikana ontodennäköisesti myös tutustumisiamuihin lähikaupunkeihin,esimerkiksi Tallinnaan.Tänä vuonnahan vastaavamaailmankongressi pidettiinsyyskuun alussa AustralianMelbournessa. Tapahtumaanoli mahdollisuus osallistuamyös Kuntatekniikan Fooruminkautta. Yhdistyksemmejäseniä oli jonkin verranmatkassa mukana. Muutamatjäsenet jopa luennoivatseminaarissa. Tästä matkastaja seminaariannista kirjoitetaanvarmasti lehtemme seuraavissanumeroissa lisää.Syksyä päin,● Jyrki Vättökokousmestari<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong> 31
YT11 kokous Aulangolla Elokuun lopulla pidettiin ensimmäinen kokousvuoden 2011 YT-näyttelyn tiimoilta. Kokouksessakäytiin läpi mahdollisten näyttelypaikkakuntien(Helsinki, Tampere, Lahti, Jyväskylä ja Turku) tarjoukset.Lopputulosta joudutaan kuitenkin odottamaanvielä jonkin aikaa.Tampereen näyttely onnistui taloudellisen tilanteenhuomioon ottaen hyvin. Yhtä hyvää tulostaei saatu aikaiseksi kuin Turussa kaksi vuottaaikaisemmin.Kokouksessa oli viimeistä kertaa mukana ElinaRautio, joka on parin viime vuoden ajan ollutäitiyslomatuuraajana ja pitänyt näyttelyiden ohjattiukasti ja kiitettävästi käsissään.YT-näyttelytoimikunta pitää vuosittain myös”vakavamielisen” kilpailun yhdistysten kesken.Tänä vuonna kilpailtiin hohtokeilailussa, ja voitonvei tietenkin/taas SKTY. Edellisen kiertopalkinnonvoittaneena SKTY teki uuden kiertopalkinnon, jokaon Ari Kettusen muistopalkinto. Ari oli pitkäaikainenSKTY-edustaja näyttelytoimikunnassa, jasen takia palkinto on nimetty hänen mukaansa.Aulangon kokouksessa pohdittiin mm. vuoden 2011YT-näyttelyn pitopaikkaa.Palkinto on siis ”SKTYnoppakivi”joka on hiottu. Kivenpäälle on lisätty petankkikuulaja kolme tikkaa. Palkintoon uniikki ja tehty yhteistyössäRaimo/Danne silleen,että Raimo on tehnyt vaivaiset90 % ja Danne erittäinvaativat 10 %!● Danne LångströmyhteyspäällikköRaimo K. Saarinen esittelee uutta kiertopalkintoa.FKTF, Resolution <strong>2009</strong>Kommunteknikenlamslås inte Den långa och tidvis rentav alltförsnabba konjunkturuppgången är nu förbioch nu får vi en tid förbereda oss på nästakonjunkturuppgång.Kommunteknik behövs alltid, ocksådå det inte är högkonjunktur. Människorlever sina liv, barn föds, familjerväxer, människor flyttar, bostäder byggs,det behövs gator och parker, mark skaplanläggas och mätas, det behövs vattenoch energi, avfall uppstår, butikerna säljeroch trafiken löper. Inom synhåll finnsinget som tyder på att grundstrukturernai samhället inte bevaras. Och det finnstillräcklig efterfrågan på tjänster inomkommunteknik.I den nuvarande situationen i världenoch i vårt land måste emellertid mångafunktioner ändras, effektiviseras ochgallras bort. Den privata och offentligasektorn blir tvungen att i all sin verksamhetsöka inbesparingar, vilka tyvärr drabbarsmärtsamt också funktioner inomkommuntekniken.Men samhällets hjul måste hållas rullande,de privata och offentliga aktörernaska verka tillsammans, stöda verksamheteni branschen med nödvändiga investeringaroch nu utnyttja de resurser som ärtillgängliga.Då vi löser aktuella problem ska vikomma ihåg att just nu ska vi förberedaoss inför det som kommer, också inför denkommande konjunkturuppgången.Vi ska hålla oss själva och vår organisationfunktionsdugliga. Om vi underden hetsiga konjunkturuppgången intehann satsa på utveckling och utbildning,så ska vi senast nu driva på utvecklingsprojektoch använda tillräckligt med tidför utbildning.Behovet av aktörer som arbetarför framtiden har inte försvunnit någonstans.Vi ska se till att det också iframtiden inom branschen kommunteknikfinns tillräckligt med yrkeskunnigaaktörer, människor och företag.Det här kan vi alla verka för.Nordisk KommunaltekniskSamarbetskommitté–kokemuksia janäkökohtiakokouksessa tanskalaiselle KTC:lle.Gävlen kokouksessa yhdistystenedustajat keskustelevat muun muassatulevaisuuden yhteistyömuodoista.Seuraavassa esitetään KT:n kokemuksiaja näkökohtia NKS:n uudistamiseksija kehittämiseksi.seksi ja osittain siksi, että mahdollisistatehtävistä on voitava tiedottaanopeammin. Myös yhdistysten jatkuvamukanaolo on tärkeää.Tiedonvaihtoon panostettavaYksi NKS:n tärkeimmistä tehtävis-satunnaisia. Niihin tulee panostaaenemmän. Niissä on myös selvitettävämahdollisuuksia hyödyntää artikkelivaihtoasekä tietoa yhdistystoiminnasta,kursseista, konferensseistajne.NKS:ssä on keskusteltu yhteis- Pohjoismaat ovat jo pitkään tehneetkunta-alan yhteistyötä NKS-ko-NKS:n kokoukset järjestetäänyleensä jonkin jäsenyhdistyksentä on toimia foorumina, jossa voidaanjakaa kokemuksia. Maidem-projektien toteuttamisesta. Ilmastoalanprojektia sekä pohjoismaisenmiteassa (Nordisk Kommunaltekniskvuosikokouksen yhteydessä, kah-me kuntatekniikassa on paljon yhtä-kuntateknisen sanakirjan uudista-Samarbetskommitté), jossa pohjois-desti vuodessa eri puolilla Pohjois-läisyyksiä, mutta eroavaisuuksiakinmista on ehdotettu. Vanhaa sanakir-maisten kuntatekniikan yhdistystenmaita. Niille ei yleensä ole varattuon. Usein selvitykset hautautuvatjaa ei valitettavasti ole löytynyt. Ai-edustajat tapaavat kahdesti vuodes-kovinkaan paljoa aikaa. Kokouksetkokouspöytäkirjoihin. Tiedonvaihtoka ja käytettävissä olevat resurssit ra-sa. Vuosi sitten myös Viro liittyi ko-voidaan vastaisuudessakin järjestääon tärkeä keskustelunaihe Gävles-joittavat yhteisten projektien toteu-miteaan, jonka isännyys ja puheen-vuosikokousten yhteydessä, muttasä, sillä sen sisällössä on kehittämi-tusta. Yhteiset projektit voivat kui-johtajuus vaihtuvat jäsenyhdistystenNKS:n kokoukselle tulee tällöin vara-sen varaa.tenkin vahvistaa yhteistyötä – myösvälillä kahden vuoden välein.ta oma päivänsä. Gävlessä KT:n vuo-Yhdistysten lehdissä esitetääntästä keskustellaan Gävlessä.Ruotsin yhdistys (Svenska Kom-sikokous järjestetään 30.9.–1.10. jaerilaisia sisältö- ja rahoitusluonnok-NKS:n kokouskielenä oli ”skan-munal-Tekniska Föreningen) on toi-NKS:n kokous 2.10. Toistaiseksi eisia. Toimittajat ovat käyneet hyö-dinaaviska”, kunnes Viro liittyi yh-minut koollekutsujana kahden vii-ole mitään syytä luopua käytännös-dyllisiä keskusteluja yhteisistä toimi-teistyöhön. Viime kokouksessa Tam-me vuoden ajan ja jättää isännyydentä järjestää kokous kahdesti vuodes-tuksellisista kysymyksistä. Nämä ta-pereella kokouskielenä oli englan-2.10. Gävlessä järjestettävässä NKS:nsa, osittain jatkuvuuden varmistami-paamiset ovat viime vuosina olleetti, mikä luonnollisesti helpotti viro-32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
SKTY:n jäsen,sähköpostiosoitettasikaivataan!SKTY:n jäsenrekisteri onuudistettu. Jotta kaikki tietosaataisiin koko jäsenkunnalleperille nopeasti,toivomme aktiivisuuttasähköpostiosoitteiden päivityksessä. Kuntatekniikan Foorumissa tämänkesän projektina on ollutSKTY:n jäsenrekisterin uudistaminen.Tarkoituksena on ollut paitsisaattaa rekisteri ajan tasalle, myösmahdollistaa sen kätevä päivittäminensiten, että se entistä paremminpysyisi ajantasaisena.Sähköposti on nopein ja kätevintapa saada tieto jäsenkunnalle.Sähköpostiin lähetetään myösKuntatekniikan Foorumin viikoittainenuutiskirje. Tiedote ei tietenkääntavoita jäseniä, joiden sähköpostiosoiteei ole rekisterissä taijoiden osoite on vanhentunut.– Tämä koskee yllättävän suurtaosaa jäsenkunnasta, Jussi NykänenKunFosta huomauttaa.Yli 800 jäsenen toimivan sähköpostiosoitteenkerääminen perinteisinkeinoin olisi mittava urakka.Kesän aikana SKTY:n jäsenrekisterion siirretty Kuntatekniikan Foorumiin.Jäsenet voivat jatkossa itsepäivittää tietojaan suojatun verkkolomakkeenkautta esimerkiksiosoitteenmuutoksen yhteydessä.Tiedot ajan tasalleKunFo-sivuilla, www.kuntatekniikka.fi,on yhteydenottolomake, jollavoit lähettää ajantasaisen sähköpostiosoitteesirekisterin ylläpitäjälle.Näin hän osaa lähettää oikeaanosoitteeseen vastauspostissa henkilökohtaisentunnuksen ja salasanan.Jatkossa voit päivittää tietojasi itse.Tietojen varmistamista varten tarvitaanjäsennumero tai syntymäaika.– Tässä rekisterissä tiedot ovatturvassa. Sähköpostiosoitetta käytetäänvain yhdistykseen liittyvääntiedotukseen.Jäsentiedot kannattaa tokimuutenkin säännöllisesti tarkistaa.Tarkkasilmäiset huomaavat, ettäjäsentunnus on uudistunut.– Rekisteriuudistuksessa nykyisetjäsenet kirjattiin nousevaannumerojärjestykseen tiedossa olevanliittymisajankohtansa perusteella,joten he säilyvät jäsennumeronsakinmyötä entisenlaisessa”järjestyksessä”. Uudelle jäsenelletulee vastaavasti automaattisestipykälää isompi jäsennumero, Nykänenkertoo.● Dakota LaventoNÄPPÄIMET NAPSUMAAN Kuntatekniikan portaali luotiinhelpottamaan kuntateknisen tiedonja taidon levittämistä ympäriSuomen. Kaipaisimmekin enemmänpaikallisia uutisia. Uutisen ilmiantaminenon vaivatonta. Tarvitaanvain muutama rivi ja ehkäpädigipokkarilla näpsäisty kuva.Lopusta huolehtii toimitus.Kuva-arkistoonkin kaivataanlisää kuvia. Jätehuollon kuvakansioon surullisen tyhjä, samoinKiinteistö- ja mittaustoimi, Pelastustoimi,Satama- ja vesirakenteetja Toimitilat. Katusoittajienkinkolikkosaalis kasvaa siemenrahanmyötä. Tarvitsisimme kyseisiinkansioihin ainakin siemenkuvat.KunFo-kuvapankin kuvia voihakea ja selata rekisteröitymättäpalveluun. Täysikokoisten kuvienlataaminen sekä kuvien lisääminenja kommentointi edellyttävätkuitenkin sisäänkirjautumista.Näin lama-aikana mieli virkistyykummasti KunFon työpaikkailmoituksialueskellessa. Käykääpäkatsomassa. Elokuun lopullatyötä oli tarjolla 18:lle huippuammattilaiselleratasuunnittelijastaarkkitehtiin, siltakohteidenrakennuttajasta sisustusarkkitehtiin!KunFon Rekryfoorumista voiurjeta ihan uusi ura.Kongressiyhteistyötä Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistyksenja SKTY:n kokous oli 12.8.Tarkoituksena oli selvittää yhteistyömahdollisuuksiaWTC11 ja IFME 2012-maailmankongressien tiimoilta.MTR järjestää 21.–26.5.2011WTC11-kongressin Helsingissä, <strong>Fi</strong>nlandia-talossa.SKTY järjestää IFMEtriannelinvuotta myöhemmin myös<strong>Fi</strong>nlandia-talossa, ja kontaktien hyödyntämisestäsekä yhteistyöstä olisiis kokouksessamme puhetta.SKTY on erityisen kiinnostunutsiitä, että ITA:n toiminnassa on mukana55 jäsenvaltiota. ITA:n kauttavoisimme saada kontakteja maihin,joissa IFME:llä ei edustajajärjestöä,mutta samalla SKTY voi IFME:n kauttamainostaa ja markkinoida WTC11kongressia.Asioita puidaan omissa yhdistyksissämme,ja sen jälkeen jatketaanyhteistyömahdollisuuksien kartoittamista.Vien IFME <strong>2009</strong>-trianneliinAustraliaan esitteitä WTC-kongressista,ja siitä se yhteistyö lähteekinkäyntiin. Tuntuma on sellainen, ettäyhteistyöstä tulee hedelmällistä.Kokouksessa olivat mukana IlkkaVähäaho/ITACUS Steering Board,jäsen; professori Pekka Särkkä/FTC-MTR,pj. sekä SKTY:stä JormaVaskelainen, Kyösti Oasmaaja Danne Långström.● Danne Långströmlaisten edustajien ja islantilaistenkinosallistumista. Englantia voidaankäyttää jatkossa NKS:n kielenä, vaikkase voi myös hankaloittaa kokoustenjoitakin osia.NKS:n jäsenyhdistykset – Islantialukuun ottamatta – ovat mukanakansainvälisessä kuntatekniikan yhdistyksessäIFME:ssä. Gävlessä keskustellaanmyös NKS:n ja IFME:n yhteistyöstä.Kysymyksestä tulee yhäajankohtaisempi, kun Suomen kuntatekniikanyhdistyksen Jorma Vaskelaisestatulee IFME:n puheenjohtajavuosiksi <strong>2009</strong>–12.Opintomatkoista NKS:nyhteisprojekti?Ruotsin yhdistys rahoittaa toimintaansamuun muassa kuntatekniselläkoulutuksella. Yhteistyön lisäämiselleyhteisten kurssien ja konferenssienmuodossa tulee luoda hyvätedellytykset. Tätä on kokeiltu vaihtelevallamenestyksellä. Tanskan yhdistystekee opintomatkoja Pohjoismaidenulkopuolelle. Opintomatkat voisivatolla yksi NKS:n yhteisistä projekteista.Eri maiden välinen kokemustenvaihto tapahtuu luonnollisesti yhdistystenedustajien välillä. He voivatmuun muassa osallistua kokouspaikankuntateknisiin projekteihin.Useimmilla kunnilla on ystäväkuntiaetenkin Pohjoismaissa. Tälläkin alueellatiedonvaihto on rajallista, ja toimintaavoisi laajentaa ja kehittää.NKS voisi ehkä toimia maiden välisentyövaihdon välittäjänä, esimerkiksiruotsalaiset kuntateknikot voisivattyöskennellä jonkin aikaa ”vierastyöläisinä”toisessa maassa. Työvaihtovoitaisiin rahoittaa apurahoilla.Ruotsin yhdistys on avannut ennenkaikkea nuorille jäsenilleenmahdollisuuden saada mentori.Mahdollisuutta ei ole kuitenkaanhyödynnetty kovinkaan innokkaasti.Voitaisiinko mentorointia kehittääNKS:ssä?Kuten näkyy, yhteistyötä NKS:ssävoi kehittää monin tavoin. Gävlenkokouksessa yhdistysten edustajienvastuulle jää asiapitoisten ja tulevaisuuteensuuntautuvien keskustelujenkäyminen. Voi hyvinkin olla syytäpalata asiaan ja tehdä selkoa Gävlenkokouksen tuloksista. Yhdessä vahvistammeNKS:ää!Jönköpingissä 25.7.<strong>2009</strong>● Lars Åke HolmkvistKT:n kansainvälisten asioidenkoordinaattoriNordisk KommunaltekniskSamarbetskommitté–erfarenheter ochsynpunkter Inom det kommunaltekniskaområdet har de nordiska föreningarnai mång år samverkat i en kommitté,NKS – Nordisk KommunaltekniskSamarbetskommitté. Representanterför de kommunaltekniska föreningarnai Norden – sedan ett år tillbakaäven Estland – möts i denna kommittétvå gånger om året. Värdskapetoch därmed även ordförandeskapetalternerar mellan föreningarna medtvååriga intervall.Svenska Kommunal-Tekniska Föreningen– KT – har varit sammankallandeunder de två senaste åren<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong> 33
och skall vid NKS-mötet i Gävle den2 oktober överlämna ordförandeskapettill den danska föreningen– KTC. Vid mötet i Gävle kommerföreningsrepresentanterna blandannat att diskutera hur samarbetetskall ske i framtiden. I denna artikelfrån KT lämnas några erfarenheteroch synpunkter på hur NKS kan förnyasoch utvecklas.NKS-mötena har oftast genomförtsi anslutning till någon av föreningarnasårskongress. Mötena skeralltså två gånger per år och på skildaplatser i Norden. Det har oftastinte avsatts särskilt lång tid för mötena.Möten kan även i fortsättningenske i anslutning till årskongresser,men NKS-mötet bör då få ensär-skild dag. Det sker i Gävle, därKT:s årskongress hålls den 30 september– 1 oktober och NKS-mötetgenomförs den 2 oktober. Detfinns för närvarande inte några skälatt frångå att möten sker två gångerper år, dels för att få kontinuitet,dels för att eventuella uppdrag skakunna redovisas snabbare. Det ärockså viktigt, att det sker en kontinuiteti föreningarnas representation.En av NKS viktigare uppgifter äratt vara en plats, där utbyte av erfarenheterkan ske. Det finns mångalikheter mellan våra länder inomdet kommunaltekniska området,men det finns också olikheter.Oftast stannar dock redovisningen imötesprotokollet, vilket blir den endaplatsen där föreningsmedlemmarnakan få information. Utbytetav information blir en viktig punktatt diskutera i Gävle. Det går att utvecklaoch göra informationen merinnehållsrik.Föreningarna har tidskrifter medolika upplägg på innehåll och finansiering.Redaktörerna har haft ettutbyte för att diskutera gemensammaredaktionella frågor. Dessa mötenhar under senare år varit sporadiska.De bör återupptas och dåäven utreda förutsättningarna förutbyte av artiklar, information omföreningsaktiviteter, kurser och konferenseretc.NKS har diskuterat att genomföragemensamma projekt. Det harföreslagits ett projekt inom klimatområdetoch en överarbetning aven nordisk ordbok inom det kommunaltekniskaområdet. Den gamlaordboken har tyvärr inte kunnatåterfinnas. Det finns begränsningaratt genomföra gemensamma projekt,som beror av tid och andra resurser.Samtidigt så kan gemensammaprojekt stärka samarbetet. Detblir också en punkt att diskutera iGävle.NKS-mötets språk har varit”skandinaviska” till dess Estlandkom med i samarbetet. Språket pådet senaste mötet i Tammerfors varengelska. Det underlättade naturligtvisför de estniska representanternamed även för den isländskadeltagerskan. Engelska får bli NKSspråketi framtiden även om det iviss mån kan försvåra vissa delar imötena. Det finns ju ordböcker.NKS-föreningarna är med undantagav Island medlemmar i deninternationella kommunaltekniskaföreningen – IFME. Hur sambandenskall vara mellan NKS och IFMEkommer också att diskuteras i Gävle.Frågan får en större aktualitet,genom att Jorma Vaskelainenfrån den finska föreningen blir presidenti IFME under åren <strong>2009</strong>–12.Den svenska föreningen finansierarsin verksamhet bland annatgenom utbildningar inom det kommunaltekniskaområdet. Det börfinnas goda möjligheter att utvecklasamarbetet med fler gemensammakurser och konferenser. Det har prövatsmed varierande framgång. Dendanska föreningen genomför studieresortill länder utanför Norden.Studieresor kan vara ett gemensamtprojekt för NKS.Erfarenhetsutbyte mellan ländernasker naturligen mellan föreningarnasmötesrepresentanter. De fårockså ta del av mötesortens kommunaltekniskaprojekt m m. De flestakommunerna har vänorter i framföralltde nordiska länderna. Ävenhär sker utbytet i en begränsadkrets. Det borde gå att vidga kretsenoch sättet för utbyte. NKS kan kanskevara en förmedlare av arbetsbytemellan länderna, där exempelvissvenska kommunaltekniker underen tid får vara ”gästarbetare” i ettannat land. Detta utbyte kan finansierasgenom stipendier.Den svenska föreningen haröppnat möjligheten för i första handde yngre medlemmarna att få enmentor. Det har dock inte utnyttjatssärskilt mycket. Kan mentorskapetutvecklas inom NKS?Det finns som synes mångamöjligheter att utveckla samarbeteti NKS. Det blir ett ansvar förföreningsrepresentanterna vid möteti Gävle att föra en innehållsrikoch framtidsinriktad diskussion.Det kan finnas all anledning att återkommaoch redovisa resultaten frånGävlemötet. Vi skall gemensamtstärka NKS!Jönköping den 25 juli <strong>2009</strong>● Lars Åke HolmkvistInternationell samordnare i KTSKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 202, 15101 Lahtipuh. (03) 814 2425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 5505490anu.naatanen@jns.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 5666030jouko.vehkakoski@espoo.fiMuut jäsenetJouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki,Tekninen virastoEteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäkipuh. (019) 758 4800, 050 381 5824jouko.lehtonen@riihimaki.fiMikko Leppänen, Ramboll <strong>Fi</strong>nland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 914mikko.leppanen@ramboll.fiTero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,InsinöörirakentaminenPL 114, 00101 Helsinkipuh. 020 719 2898, 040 842 4804tero.pyssysalo@skanska.fiJussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 5215503jussi.salo@lappeenranta.fiLeila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,kaupunkisuunnitteluosastoPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 625 089, 040 7718867leila.stromberg@jkl.fiMilko Tietäväinen, Tampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tamperepuh. (03) 5656 6250, 040 5068600milko.tietavainen@tampere.fi FTA / FKTFFKTF har tillsammans med ”<strong>Fi</strong>nnish TunnelingAssociation” haft ett möte där mangick igenom möjligheterna för ett samarbetemellan organisationerna.På våren 2011 ordnar FTA en världskongressi Helsingfors på <strong>Fi</strong>nlandia huset,och året därpå är det dags för FKTF:s 2012IFME-trianneln. En hel del idéer kom upp,och de tas till båda föreningarnas styremötenoch också till de internationella föreningarnaITA och IFME.Efter styremötena kan vi fortsätta medsamarbetet, och även om det bara var ettförsta möte, så tror jag personligen, att detkommer att bli ett gott sammarbete. YT11I augusti hade vi också ett första möte angåendeYT11-utställningen. Vi gick igenomerbjudanden från arrangörerna i Helsingfors,Tammerfors, Lahtis, Jyväskylä samt Åbo, ochäven om vi var nästan säkra på vilken avdessa det kommer att bli, så finns det ännunågra lösa trådar, som måste nystas ihop.Men kanske vi vet om dessa redan när nästaexemplar av tidningen kommer ut.Mässan i Tammerfors hade gått bra. Resultatetvar inte riktigt lika bra som i Åbo2 år tidigare, men om man tar i beaktninglågkonjukturen, så kan man väl säga, attom resultatet inte var direkt strålande, såvar det i alla fall bra.I samband med mötet har vi alltid en”mycket seriös” tävling som FKTF (nästan)alltid vinner, och iår var det ingen ändringpå den biten. Ett nytt pris presenterades avFKTF (eftersom vi hade så många intäckningarpå den gamla, att den blev vår – föralltid). Det nya priset har fått sitt namn efterAri Kettunen, som i åratal var FKTF’srepresentant i YT-sammanhang, men somtragiskt avled för några år sedan. Priset ären FKTF-sten, med ett petanque klot ochnågra pilar ovanpå. Priset är unikt, och detär gjort i samarbete mellan Raimo K. Saarinenoch underskriven – Raimo har gjortfuttiga 90 % av jobbet och jag hela 10 %.● Danne Långströmkommunikationschef34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
HALLIRAKENTAMISENlaatuun ja valvontaanenemmän huomiota Kesälomien jälkeinen elämä on taas sykettätäynnä, vaikka toisaalla taantuma ahdistaakin. Hallienrakentamisen ja perusparantamisen suunnitelmiavalmistellaan eri puolilla maata suhteellisenlaajasti. Innovaatioitakin on havaittavissa suunnitteluohjelmissa.Juuri kuulin, kuinka erään rakennettavanuimahallin energiasuunnitelmassa ollaankehittämässä aurinkoenergian hyväksikäyttöä. Hallithankäyttävät energiaa paljon, ja kaikki toimenpiteetenergialähteiden ja energian käytön tehostamiseksiovat tervetulleita.Energiatutkimukselle on kysyntääEnergiatutkimus, josta edellisessä lehdessä puhuttiinja jota Aalto-yliopisto (HTKK) prof. MarttiViljasen johdolla ja opetusministeriön rahoituksellatekee, tulee erittäin suureen tarpeeseen.Hallien puolella on havaittavissa selvää innostunuttaodotusta tiedon hyödyntämiseksi. Totesinviimeksi, että monin paikoin ei ole huolehdittuoman hallin energiakulutuksen optimoinnista.Kirjoitukseni jälkeen on tullut erittäin paljonmyönteistä palautetta eri puolilta maata siitä, ettäheitä oikeasti kiinnostaa saada työkaluja energiansäästötoimenpiteiksi.Seuraavilla valtakunnallisilla uimahalli- ja kylpyläpäivillä9.–11.2.2010 tullaan kertomaan tutkimustennykytilanteesta. Onhan hallin toiminnan javiihtyisyyden ylläpitämisen takia energiankulutuksenosuus huomattava, noin kolmasosa koko hallinkäyttöbudjetista.Rakentamisen laadussa parantamistaRakentamisen puolella on laatu ainainen puheenaihe.Se on eri mittareilla mitattuna ollutlaskusuunnassa, ei vähiten uimahallien ja kylpylöidenrakentamisessa. Olisi aina muistettava,että uimahalli- ja kylpylärakentaminen tarkoittaaerikoisosaamista, ja niinpä hankkeeseen pitäisisuhtautua erikoisosaamisen vaatimalla vakavuudella.Yhdistyksemme on miettinyt asiaa monelta erikantilta ja olemme avanneet päätä laadun hallintaan.Olemme päätyneet siihen, että voimmesuositella hyvien materiaalien käyttöä uimahalleissaja kylpylöissä. Aloitimme tämän tarkastelunvesieristeistä, joille asetetaan kemikaalikestävyydentakia erityisvaatimuksia. Olemme erilaistentutkimusten ja selvitysten kautta tulleet siihen tulokseen,että Ardex 8–9 -järjestelmä ja Laticreteovat sellaisia siveltäviä vesieristeitä, että niitä voisuositella käytettäviksi uimahalleissa ja kylpylöissäkermieristysten lisäksi.Rakennustyön valvontaan panostettavaUimahallien ja kylpylöiden suunnittelussa ja rakentamisessaon huomattava määrä alueita, joitavoitaisiin parantaa. Eräs sellainen on rakennustyönvalvonta ja sen organisointi. Valvojilta vaaditaanpaljon erikoisosaamista. Rakennuttaja useinvähättelee valvojan tarpeellisuutta eikä ole valmispanostamaan siihen. Usein otetaan valvontaosapäiväisenä, jotta saadaan jollain tavalla tehtävähoidettua. Tämäntyyppiseen valvontaan laitetturaha ei tuota sitä tulosta, jota valvonnaltaodotetaan.Koulutus olisikin kova sana laadun parantamiseksi.Etenkin suunnittelijoiden, valvojien ja rakennuttajienkoulutukselle olisi tilaisuus. Yhdistyksemmeon vuosittaisilla koulutuspäivillään (uimahalli-ja kylpyläpäivät) omalta osaltaan yrittänytjakaa tietoa. Näilläkin päivillä on havaittu, ettäne jotka ovat ajan hermolla tulevat, mutta nejoille tieto olisi erittäin tarpeellista loistavat poissaolollaan.Päivittämme parhaillaan Uimahallienja kylpylöiden rakennuttajaopasta ja toivomme,että siitä olisi apua tiedon jakamisessa.Ensi vuoden valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivätovat 9.–11.2.2010 m/s MariellallaTukholman risteilyn muodossa. Olemme saaneetvahvistettua hinnat, ja ne ovat samat kuin ovatolleet viimeiset kolme vuotta. Ohjelma tulee olemaanmonipuolinen ja laadukas kuten edellisinäkinvuosina. Laitathan kalenteriisi ajan ja lähdethänmukaan päiville – se kannattaa. On hienoanähdä sinut laivalla helmikuussa.Näin me käymmekin valmistautumaan syksynpimeyteen. Muistathan pitää kunnostasi huoltaesimerkiksi uimalla!Syksyn kynnyksellä tervehtien,● Pertti KärpänenpuheenjohtajaUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty■ Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudetsekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: info@ukty.netYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaKalle Kallios-posti: kalle.kallio@pp.inet.fipuh. 0400 577 569<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>35
EuP-direktiivi vauhdittaa jättiurakkaaTampereen Naistenlahden voimalaitoksenteknisesti vanhentunut “kaiken valaiseva”mastoilla toteutettu yleisvalaistus korvattiinkäyttötarkoituksen mukaisella tarkastisuunnatulla aluevalaistuksella ja julkisivuvalaistuksella.Valaistuksen ilmettä voidaanmuuttaa arkivalaistuksesta erilaisiinjuhlatilanteisiin. Monipuolisella valaistustavallatoteutetun kokonaisuuden perustamiskulutolivat samaa luokkaa kuin alkuperäisenmastovalaistuksen uusimiskustannuksetolisivat olleet. Vuotuiset energiakulutentiseen mastovalaistukseen verrattunaovat 30 prosenttia pienemmät ohjausjärjestelmänansiosta. Kohde voitti Edison Awardof Excellence -palkinnon 2008.36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
VALAISTUS– nyt on tilaisuus energiansäästöön ja luovuuteenKUNTAVALAISTUKSESSAALKAA SUURREMONTTIEuP-direktiivin valaistusasetuksenmyötä julkissektorilla onedessään suurin remontti kauttasähköisen keinovalaistuksenhistorian. Kuntavalaistukselle onseuraavien viiden vuoden aikanatehtävä jotain. EuP-direktiiviohjaa meidät ajattelemaan visuaalista,teknistä ja taloudellistalopputulosta luovasti ja innovatiivisesti.kielletty 2015 jälkeen. Lampputyyppiä ei voidakorvata kuin joissain harvoissa valaisimissa.Koko valaisin on vaihdettava johtuen erilaisestateknologiasta.Kieltolistalle joutuvat samalla laadukkaampisuurpainenatrium- ja muutama monimetallilampputyyppi,joiden nykyinen käyttö tosinon marginaalista. Asetukset eivät sinälläänsuosi tai hylkää mitään lampputyyppiävaan kiristävät lamppujen valotehokkuuteen(lm/W) ja mm. elohopeamäärään liittyviä kriteereitä.2015 jälkeen eivät valmistajien varastottule riittämään kuin nimeksi, sillä yksinSuomessa myydään noin 350 000 elohopeahöyrylamppuavuodessa.Valaistusasetuksen tavoitteena on säästääenergiaa mutta myös ohjata julkisrakentajiakaavoitusta, kiristyvätkö vaatimukset vuosienmittaan, sallitaanko mitään nyt käytössä olevistapurkauslampuista. Todennäköisesti valmistajilleannetaan asetuksia valon laadusta(väri, värintoisto, säteily, jne.), joka edelleenmuuttavat lampputuotteita ja valikoimaa.Valaistusasetus vaikuttaa kokonaisuudessaanhyvin perustellulta ja johtaa energiankulutuksen pienemiseen. Ongelman sijastavoimme ajatella, että kyseessä on asetuksienmyötä syntynyt kick off -tilaisuus rakentaa entistäparempi valaistuskokonaisuus.● Roope Siiroinenvalaistussuunnittelija MA, PLDA professionalVALOA design Oy Valo ja valaistus ovat keskeinen osa pimeänajan kaupunkiympäristöä, sillä kaikki mitänäemme on valon heijastumista. Keinovalaistuksellamääritetään kaupunkikuvaa, imagoa,liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Hienovalaistus on parhaimmillaan elämänlaatuanostava positiivinen kokemus.Valaistus on poikkitieteellinen osa infraaja vaikuttaa meihin aina jollakin tavalla. Valoon osa ympäristöämme, arkkitehtuuria jatunnelmaa (tunnemaailmaa), jonka koemmepäivittäin.Valaistusasetuksen pääsisältöKatujen ja kiinteistöjen valaistuksessa suositunelohopeahöyrylampun valmistaminen onkarsimaan turhaa valaistusta. Ratkaisut ontehtävä kuitenkin paikallisesti.Asetuksella pyritään estämään ”yleisvalaistuksennykykehityksen mukainen kasvaminen,jonka on ennustettu olevan 23 prosentinluokkaa vuoteen 2020 mennessä. Yleisvalaistuksellatarkoitetaan riittävän tasaista valaistusta,jossa ei oteta huomioon alueen paikallisiavaatimuksia”.Asetuksen lähtökohtana on nykyinen tiejakatuvalaistus sekä toimistovalaistus, muttase pyrkii ohjaamaan valaistuksen rakentamistayleisesti siten, että ”kulloinkin valitaankäyttötarkoitukseltaan parasta mahdollistateknologiaa”.On vielä hämärän peitossa, saammeko tarkemmanmäärityksen epätarkoituksenmukaisestavalaistuksesta, määritelläänkö ohjausjärjestelmiäselkeämmin, tuleeko valaistus osaksiEnergiansäästöpotentiaali jatakaisinmaksuaikaKun joka tapauksessa rahaa valaistuksen uusimiseenon pistettävä, kannattaa miettiä, kuinkasitä olisi järkevintä käyttää, kuinka se budjetoidaanja kuinka vaihto-operaatio organisoidaan.Ratkaisumallia haettaessa tärkeää on pohtia,kuinka saavutetaan optimaalinen valaisininvestoinnintakaisinmaksuaika, ei niinkäänkuinka halvalla investoinnista selvitään.Nyt on mahdollisuus uusia lähes koko valaistusverkkoteknisesti ja esteettisesti tarkoituksenmukaiseksija nykyaikaiseksi ja samallavarmistua, että investointi maksaa itsensätakaisin. Takaisinmaksu perustuu yksinkertaisestisiihen, että ehh:n korvaava lampputyyppion miltei 50 prosenttia valotehokkaampi,eli yleisin 125W ehh voidaan korvata70W lampulla pelkästään nykyvalaistustavoilla.Nykyaikaistetuilla valaistustavoilla voikorvaava lamppu olla jopa 35W.Muita energiansäästötoimia ovat entistä<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>37
Vilkkaaseen liikenneaikaan Viinikan liikenneympyrän kaikki valaisimet ovat päällä. Kun liikennemäärätyötä myöten vähenevät, käytetään vain pitkäikäisiä spn-valoja. Näin mm-lamppujenvaihtoväli pitenee ja valaistustaso on liikennemäärään nähden aina riittävä.Pystypinnat osaksivalaistuskokonaisuuttaHuolimatta valaistusasetuksen alkulausekkeestaei ”yleisvalaistusta”tarvitse hylätä. Yleisvalaistuseli riittävän tasainen valaistus voidaanajatella nykyisen vertikaalimallinohella myös horisontaalimallina,jossa pystypinnat muodostavatosan yleisvalaistuskokonaisuudesta.Onhan myös tärkeäänähdä vastaantulijan kasvot,minne katu johtaa tai pystyä jopaihailemaan arkkitehtuurin yksityiskohtia.Pimeä aika on mahdollisuusjäsentää kaupunkitilaakeinovalaistuksella.Todellista valaistustarvetta voiverrata kaupunkitilan käyttämiseenpäivänvalossa: kuinka hahmotammeja jäsennämme tilaa,mitkä ovat olennaisia kiintopisteitäja ominaispiirteitä ja kuinkatunnistamme tilahierarkiaa.Voidaan ajatella että yleisvalais-ENERGIANSÄÄS-TÖPOTENTIAALI(elohopeahöyrytekniikanpoistuminen)■ Vuosittain myytävät elohopeahöyrylamput350 000 kpl(katu, tie, kiinteistöt)■ Energiansäästö korvaavillalampputyypeillä 308GWh/vuosi■ Katuvalaistuksen kokonaiskulutusn. 800GWh/vuosi.■ Katuvalaistuksen osaltasäästöpotentiaali on208GWh/vuosi.■ Tievalaistuksen kokonaiskulutus165GWh/vuosi■ Tievalaistuksen osalta säästöpotentiaali14,9 GWh/vuosi■ Kuntasektorin valaistuksenvuotuinen säästöpotentiaalivain teknisellä vaihdolla onarviolta 104 000 000 €riippuen laskentatavastaja sähkön hinnasta –kiinteistöt mukaan lukien154 000 000 €.■ Ohjausjärjestelmät yhdessänykyaikaisten valaistustapojenkanssa vähentävät kulutustaja käyttökustannuksia50–70 %.Lyhenteet: Ehh = elohopeahöyry,Mm = monimetalli,Spn = suurpainenatriumtarkoituksenmukaisempien valaistustapojenkäyttöönotto ja valaistuksenkäyttötarpeen mukainenohjaus, joiden säästöpotentiaalivalaistusratkaisusta riippuenon 70 % julkisen sektorin valaistuksenkulutuksesta.Jos koko julkissektorin valaistusinvestoinninkokonaishinnaksitulee arviolta noin 700 miljoonaaeuroa, niin parhaimmillaanvuotuisen energiansäästön arvo– tekniikan vaihto ja uudet valaistustavathuomioon ottaen –lienee 200–300 miljoonaa euroalaskentatavasta ja sähkön hinnastariippuen. Teoreettinen takaisinmaksuaikaon ratkaisumallistariippuen 3–6 vuotta olettaen,etteivät huolto ja muut ylläpitokustannuksetkasva.MonimuotoisempaanvalaistustapaanNykyisin kuntavalaistus perustuupääsääntöisesti yhteen valaistustapaan,jossa valaisin sijoitetaan8–12 metrin korkeuteen. Yhdenjärjestelmän strategia ei sovellukovin helposti kehittyvään kaupunkitilaan,liikennemuotoihinja arkkitehtoniseen monimuotoisuuteen.Lisäksi se on verrattainkallis hankkia ja käyttää, koskamonissa paikoissa laaja ja epätarkkavalaistus on turhaa.Uudet tekniikat mahdollistavatvalaistuksen tavallista monipuolisemmankäsittelyn. Pimeänajan ilme, arkkitehtuuri, valaistuksendynamiikka ja viihtyisyysovat nousseet osaksi valaistukseenliittyvää perustarvetta.Uusimisen tavoitteena tulisiolla entisestä kehittynyt valaistusratkaisu.Parhaaseen lopputulokseenpäästään uudella järjestelmälläja uusilla valaistustavoilla,jotka johtavat varmaan energiansäästöön,pienempiin ylläpitokustannuksiin,korkealuokkaiseenesteettiseen ilmeeseen sekäpsyykkisesti että fyysisesti turvalliseenympäristöön ja ennenkaikkea kaupunkitilallisesti tarkasteltuunkolmiulotteiseen valaistuskokonaisuuteen.Nykyaikaiset valaistustekniikatmahdollistavat monipuolisenvalaistuskokonaisuuden. Lähtökohtanatoimii valaistusoppienalkujuuret: tila ja ihminen.Olemme tottuneet ajattelemaan,että valaistuksen lähtökohtana onesimerkiksi katu tai julkisivu. Sensijaan pitää perehtyä tilaan, senominaispiirteisiin ja jäsentää valaistuskokonaisuus,joka on helppotunnistaa ja havainnoida.Valaistuksen mittakaavaa voidaanpienentää, kun valaistaanvain oleellista. Niinpä valaisinmääriävoidaan vähentää ja ennenkaikkea yksittäisiä valaisintehojavoidaan pienentää, mikämm. saattaa sallia ledin turvallisenkäytön. Valaistus voidaan järjestelläryhmiin, jolloin erilaisetvalomäärät ja tilanteet käyttäjämäärientai vuorokauden aikojenmukaan ovat mahdollisia.Olennaista on se, että kaupunkikuvanilme paranee ja energiaakäytetään vain tarvittava määrä.Myös huoltoväli pitenee.38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
VALAISTUSKankaanpäässä monimetallilampulla tuotettu valaistuson luonnollisen valkoinen ja toistaa hyvin värit. Haasteenaon kuitenkin lyhyt polttoikä. Nyt kiellettyyn ehhlamppuunverrattuna huoltokulut ovat kaksinkertaiset.tus on tasaavaa valoa, jolla kokotila otetaan haltuun. Sen lisäksitila sisältää elementtejä, massoja,jotka on tuotu korostusvalaistuksellaesiin. Kun tila näillä toimillaon hallinnassa ja järjestyksessä,on luotu ikään kuin perustus hyvällevalaistukselle ja yksityiskohtaisemmilletoteutuksille.Valaistustapojen monipuolisemmankäytön perusteemanavoidaan pitää sääntöä ”Ihminenkulkee aina valoa kohti”. Hyvässävalaistuksessa jotakin nostetaanesiin, jotakin häivytetään, jokinjätetään kokonaan valottamatta.Kaikkea ei tarvitse valaista, jos tilaon hallussa. Keinovalolla ei voikorvata päivänvaloa, vaan pimeäntilan ilme ja toiminnallisuuson ajateltava keinovalaistukseenliittyvien mahdollisuuksien jakriteereiden kautta.Tampereen <strong>Fi</strong>nlaysonin alueen vaaleista julkisivuista heijastuva valo riittääyleisvalaistukseksi. Erillistä yleisvalaistusta, kuten valaisinpylväitä ei tämäntyyppisessätilassa tarvita. Alueen kiinteistöyhtiö vastaa valaistuksen toteutuksestaja ylläpidosta.Yhden valaistustavanmallitOn myös alueita tai kohteita, joissamonipuolinen valaistustapamalliei esim. tilan ominaispiirteidenjohdosta ole tarkoituksenmukaista.Perinteinen yhdenvalaistustavan malli on edelleenkäyttökelpoinen, joskin EuP-valaistusasetustekee ratkaisut entistähaasteellisemmiksi.Yleisimmistä käytössä olevistalampputyypeistä markkinoillejäävät suurpainenatriumlamppu(tehokkaat mallit) ja monimetallilamppu.Ongelmana on suurpainenatriuminoranssiksi miellettyvalon väri tai oikeammin värittömyys,sillä muut aallonpituudetpuutuvat, jolloin valo toistaavain kellertäviä värejä.Monimetalli sen sijaan on erittäinlaadukas lamppuvärinsä, valotehokkuutensaja värintoistonsapuolesta, mutta ongelmana onlyhyt polttoikä. Muita mahdollisialampputyyppejä ovat induktiolamppu,loistelamppu ja led.Jos kaikki nyt kielletyt valonlähteetkorvattaisiin vain monimetallilla,se johtaisi yli kaksinkertaisiinhuoltokustannuksiin.Jos kaikki valaisimet muutettaisiinsuurpainenatriumiksi, onlopputuloksena oranssi ja mustavalkoinenkaupunki, jossa värientoisto on olematonta.Mikäli kaikki korvattaisiin ledillä,olisi riski melko suuri, sillätekniikka ei vielä ole stabiiliaeikä toistaiseksi valotehokkuusyleisvalaistuskäytössä ole kovinhyvä. Led toimii pienkohteissaja pienessä mittakaavassa, muttajo pelkästään lähtökohdaltaan(yleissäteilijä) sen muokkaaminen12 metriä korkeaan katuvalotolppaanei ole kovin tarkoituksenmukaista.Induktiolamppu soveltuu tiettyihinyleisvalaistuskohteisiin,mutta sillä on vaikea kattaa kokovalaistusverkkoa, ja perustamiskustannuson suuri. Induktiolamppusaattaa soveltua osaksivalaistusverkkoa.Huonoin vaihtoehto olisi ottaakoko nykyinen valaistusverkkokäsittelyyn säilyttäen vanhatvalaistustavat ja korvata ehh-lamputvain jollakin edellisistä tyypeistä.Investointi on suuri, eikämitään uutta saavuteta. Joko valaistuksenlaatu (spn väri ja värintoisto)heikkenee tai käyttökulutnousevat (mm), jolloin kokonaiskustannuksetnousevat entisestään.Mikäli valaistustavat kuitenkinsäilytettäisiin entisenlaisinapitäytyen yhdessä valaistustavassaja vain valaisin vaihdetaan nykyisentilalle, yhtenä vaihtoehtonaon jakaa kaupunkitila hierarkkisestisuurpainenatrium- ja monimetallivalaistukseen.Keskustavalaistaan monimetallilla ja reuna-alueetsuurpainenatriumilla.Lisäksi tiettyjä valaistusalueitatai kohteita valaistaisiin induktiolampulla.Ongelmana on,että käyttökustannukset pysyvätkorkeina, ilme on sama ja saattaasyntyä sosiaalista tai poliittistakädenvääntöä rajanvedosta huonoonja hyvään valaistukseen.Valaistuksen ohjausratkaisevassa roolissaValaistuksen ohjaus käyttötarpeenmukaan on keskeisessäroolissa pohdittaessa uusia valaistustapoja,perustuvathan todellinenenergiankulutus ja huoltovälikäyttötunteihin.Valaistussuunnittelun perusoppikoostuu kolmesta tilanvalottamiseen perustuvasta elementistä:tasoitus- ja taustavalo(yleisvalaistus), korostusvalo(kohdevalaistus) ja erikoisvalaistus(yksityiskohtainen kohdetai erikoisvalaistus, värit, optinenohjaus, opastus jne.).Tasoitusvalo on yleensä heikoinvalaistus, ja sillä tasoitetaankontrastisuhdetta. Korostusvalollatarkoitetaan keskeisten tilaanja näkymään vaikuttavien kohteidenesiintuontia. Näitä elementtejäkeskenään säätämällä saadaanaikaan erilaisia valotilanteita,valotiloja.Kolmeen valaistustapaan perustuvaavalaistusta voidaan säätää,sytyttää ja sammuttaa ryhmissäkäyttötarpeen mukaan,jolloin valaistustilanteet vaihtelevatvuorokaudenaikojen tai liikennemäärienmukaan.Tasoitusvalo voidaan järjestääpitkäikäisellä lampputyypillä. Korostusvalossavarmistetaan värientoistuvuus, ja dekoratiivinen va-<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>39
Vaasan kauppatorin 11 kiinteistöosakeyhtiötä vastasivat alueenvalaistuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Lopputuloksena onalueen vetovoimaa lisäävä ja arkkitehtuuria esiintuova ilme, yhteinenohjaus ja suuren hankekokonaisuuden perustamis- ja käyttökustannusedut.Hankkeen suunnitteli ja koordinoi Valoa design Oy.Hanketta ohjasi ja valvoi Vaasan kaupunki ja museovirasto.laistus jää detaljiksi, jossa voidaankäyttää esim. lediä.Tasoitusvaloa käytetään ympärivuorokauden varmistaenkohtuullinen valaistustaso silloinkin,kun liikenne on vähäistä.Havainnointiin ja kaupunkitilantunnistamiseen tarkoitettua korostusvaloakäytetään vain vilkkaimpaanliikenneaikaan, ja dekoratiivinenvalaistus toimii paikallisestija kohteen mukaisestisäädettynä.Valaistusverkon javastuun uusjako?Kaupunkien valaistuskokonaisuudenomistavat kaupunki, kiinteistötja yrittäjät. Kiinteistönomistajatja yrittäjät näkevät valaistuksenmahdollisuutena nostaahuomioarvoa ja kiinteistönarvostusta. Kunnan intresseissäon paitsi tuottaa riittävän turvallinenvalaistus myös korostaa paikallistaidentiteettiä ja luoda kunnallevetovoimaista imagoa.Päällekkäisiltä ratkaisuilta vältytään,kun eri intressiryhmien keskensovitaan yhtenäisestä valaistuskokonaisuudensuunnittelusta, hallinnastasekä perustamis- ja käyttökustannustenjakamisesta.Eräässä jo hyväksi koetussamallissa kaupunki vastaa kaupunkikuvallisestaja valaistusteknisestäsuunnittelusta ja sitentarjoaa eheän ja hyvän suunnitteluratkaisunkiinteistölle, jokaottaa vastuulleen perustamis- jakäyttökulut. Kaupunki saa halutunlaisenlopputuloksen, kiinteistöilmaisen suunnitelman eikävalaistuksen osalta tarvitselähteä raskaaseen lupamenettelyyn.Valaistuksen ohjaus tapahtuualuekokonaisuuksiin liitetylläklusterilla, joka on edelleen viranomaistenhallussa.Valaistusstrategia tuosuunnitelmallisuuttaOnnistuneen ja paikallisesti tarkoituksenmukaisenvalaistuksentoteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta,jossa valaistustarpeetja -tavoitteet jäsennetäänkaupunkitiloittain, määritetääntarkoituksenmukaiset valaistustavatja rakennetaan toteutusaikataulu,jolle luodaan budjetti.Voidaan puhua valaistusstrategiasta,jossa hyödynnetään lopputulokseltaaneritasoisia ja -hintaisiavalaistuskokonaisuuksia erialueilla.Strategian johtolankana onluoda ratkaisut, jotka hallitustivoidaan seuraavien 5–10 vuodenaikana toteuttaa. Perustamiskustannustenbudjetoinnin ja käyttökulujenmäärityksen tulisi ollatärkeä osa strategiaa. Niiden perusteellavoidaan määrittää takaisinmaksuaikaja valaistuksen laatutavoite.Lukittava AQUATOP SG-valurautakansistosadevesikaivolle>Tutkitusti parempi kuin perinteinen kansisto.> Jousilukitus pitää kannen tiiviisti paikoillaan.> Normaalia kevyempi kansi on vaivaton avata ja sulkea.> Kuvioinnin ansiosta kansi on turvallinen kevyelle liikenteelle.> Saatavana betoni- ja muovikaivoille.UUTUUS !Vedenläpäisykyvyn vertailuAQUATOPProfiloitu sadevesikansiSileä sadevesikansiSaint-Gobain Pipe Systems OyNuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKIMerstolantie 16, 29200 HARJAVALTAPuh. 0207 424 600, fax 0207 424 604E-mail: sgps.finland@saint-gobain.comwww.sgps.fi40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
Täti on syntynytSe taisi olla aika tarkkaan yhdentäysi-ikäisen ihmisiänverran sitten, keväällä 1991, kunistuimme ystäväni kanssa TapiolanSampokujan portailla kumpainenkinMignon-munaa syöden.Olimme poistaneet suklaisen herkunkuoret ja jättäneet ne portail- le. Olin ystävääni nopeampi syömäänja juuri noussut keräämäänmunankuoria portailta, kun melkoikääntynyt ja erittäin vihainennaisihminen lähestyi meitä aloittaensaarnan nykynuorista ja heidänhuonoista käytöstavoistaan.”Noin siihen vaan sitä jätetäänroskat portaille makaamaan, siihenvaan, missä sitä roskaa syntyy.Ei pienintä käsitystä hyvistätavoista! Ei ihme, että täällä onsotkua joka puolella. Nyt kyllä keräätteroskanne heti pois tai minäsoitan poliisit!”Olimme ystäväni kanssa aivansanattomia epäreilun hyökkäyksenkohteeksi joutumisesta, olinhanjuuri ollut keräämässä munankuoriapois viedäkseni ne roskalaatikkoon.Naisen auktoriteettisai meidät kuitenkin sanattomiksi.Jatkoin hiljaa kuorien keräämistäja nainenkin jätti soittamatta poliisille.Tuskinpa mikään sanomani olisikaan naisen käsitystä silloisistanykynuorista muuttanut. Naisenpoistumisen jälkeen ihmettelimmeystäväni kanssa hyökkäystä japäätimme, että meistä ei ikinä tulisituollaisia nalkuttavia tätejä. 2000-luvun alussa olin vastamuuttanut nykyiselle asuinalueelleni,kun jouduin todistamaanlähikioskini vieressä hieman alle20-vuotiaan pojan huonoa käytöstä:hän tuli ulos kioskista, avasisuklaapatukan ja heitti käärepaperintyynesti maahan, vaikkaroskakori oli vain parin metrinpäässä.Minun teki kovasti mieli nostaapaperi ja juosta nuoren miehenperään sanoen ”Hei, taisit tiputtaatämän”. Hillitsin tuolloin vieläkuitenkin haluni ja tyydyin nostamaanpaperin roskakoriin.Viime vuoden marraskuussaolin nousemassa pois raitiovaunustaoikeanpuoleisesta ovesta,kun tieni tukki vaunuun sisäänyrittävä, heviasusteisiin pukeutunutteini-ikäinen tyttö mustaksivärjätyt hiukset pystyssä. Itse olintulossa kokouksesta jakkupukuunsonnustautuneena, hiukset poninhännällä,kannettava olallanija käsilaukku toisella olalla.Tunne siitä, että vastaantulevahenkilö oli oman tien tukkeena,oli selvästi molemminpuoleinen:hevityttö turhautui silminnähdenyrittäessään kävellä ylitsenija huusi vihaisesti sen kuuluisanylikäytetyn v-alkuisen sanan.Katsoin häntä pitkään ja vastasinrauhallisesti mutta kuuluvasti”Sano muuta” ja sain sen verrantietä, että pääsin siirtymään ulosraitiovaunusta.Kuukausi sitten olin menossakatsomaan ilotulituksia Helsinginkeskustaan. Olin jäämässä poisRautatientorin pysäkillä, kun noin15-vuotias tyttö pyrki sitkeästiylitseni vaunuun selkeistä poisjäämistavoitteistanihuolimatta. Kyseisennykynuoren käytös harmittiminua kovasti ja sen kummemminasiaa ajattelematta huomasinsuustani tulevan teinille kohdistetutnärkästyneet sanat ”Ensinpäästetään pois ulostulevat”.Pääsin ulos ja tyttökin pääsi sisään.Siitä huolimatta tämä arkinenvastoinkäyminen ärsytti minuavielä jonkin aikaa kävellessänipois pysäkiltä. Mikä ihme ihmisiäoikein vaivasi? Eikö sääntö ulostulevienpoispäästämisestä ensin oleyhtä selvä kuin se, että Suomessaon oikeanpuoleinen liikenne? Päästessäni ilotulitteiden katsomispaikalleHelsingin eteläkärkeenolin taas hyvällä mielellä.Taskussani oli karkkipussi ja seurassaniystäviä. Ilotulitusten alkaessaviereinen nousuhumalassaolevista pojista koostuva teiniporukkainnostui räiskeistä ja metelikasvoi, kun pojat huusivat ja kiroilivatkuuluvasti. Toisen ilotulitusjaksonalkaessa reteä poppooalkoi jo käydä hermoillemme.Jossain vaiheessa teinipoikieninnostus alkoi käydä sietämättömäksi,kun he ilmeisesti testosteroninja alkoholin vaikutuksestaalkoivat tuuppia toisiaan.Yksi tönäisi toista niin, että nuorimies horjahti minuun päin.Siinä vaiheessa seuralaisenikääntyi poikiin päin ja tokaisi rauhoittavallamutta jämäkällä äänellä.”No niin, ottakaahan nyt ihanrauhallisesti siinä.” Pojat hiljenivätvälittömästi ja lakkasivat tönimästätoisiaan. Yksi heistä vastasi hiljaisellaäänellä: ”Joo.” Minua hieman hymyilytti. Siinäme seisoimme vierekkäin, käsikädessä, täti ja setä. Näin ne ajatmuuttuvat, ajattelin. Kommenneltavastatulee komentelija, pahastanykynuoresta teineistä ärsyyntyvä,ohjeita jakeleva täti.Mieleeni pulpahti joskus kauansitten kuulemani Carl Hammaréninelämän totuus: ”Nuoriso-ongelmanainoa ratkaisu on vanheneminen”.Meillä taisi olla ratkaisunavaimet jo käsissämme. Hymyilinleveämmin ja puristin sedänkättä. Mette Granbergon 32-vuotias liikennetekniikanDI, jokatyöskentelee Pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskunnan(YTV)liikennesuunnittelijana.<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>41
Porin kaupunki edelläkävijänäAURINKOENERGIAAUIMAHALLIINSuomen ensimmäisenaurinkoenergiaa hyödyntävänuimahallin rakennustyötalkavat Porissamarraskuussa.Noin 17,5 miljoonaaeuroa maksavan hallinon määrä valmistuasyksyllä 2011. Porin kaupunginvaltuustopäätti 450-vuotisjuhlakokouksessaan8.3.2008 rakentaa Poriinuuden uimahallin. Halli sijoittuuItsenäisyydenkadun ja Presidentinpuistokadunväliselle Kuninkaanhaanaukiolle. Rakennustöihinpäästään tämän vuodenmarraskuussa. Uimahallin avajaisiaon tarkoitus viettää PorinPäivänä syyskuussa 2011.Aurinkoenergiaratkaisuainutlaatuinen SuomessaPorin uuteen uimahalliin suunniteltavataurinkoenergiaratkaisutovat ainutlaatuisia koko Suomessa.Hankkeessa yhdistyvät uusinteknologia, uusiutuvien energiamuotojenkehittäminen, tutkimusja innovaatiot sekä tulevienalan osaajien koulutus.Uimahallin energiaratkaisussaoptimoidaan monen järjestelmänyhteiskäyttö. Suunnittelussaon kiinnitetty erityistä huomiotatilojen ja allasvesien energiansäästöön,energian talteenottoon sekätapaan, jolla energia tuotetaan.Täysin uusina julkisten tilojenenergiaratkaisuina uimahalliinon suunniteltu aurinkoenergiaahyödyntävät aurinkopaneelithallin sähköntuottoon ja aurinkokeräimetallasvesien lämmitykseen.Vaikka ratkaisuilla korvataanvain osa hallin kaukolämmön-ja sähköenergian tarpeesta,Porin malli edustaa uutta lähestymistapaaSuomen kaupunkienaloittamissa toimissa ilmastonmuutoksenpysäyttämiseksi.Pori on hankkeellaan edelläkävijä,sillä tuleva aurinkoenergiaratkaisuon maan ensimmäinenuimahalliin tehty aurinkoenergiainvestointija sellaisenamerkittävä ympäristöteko. Kesäaikaansuljetussa uimahallis-Mika SyrenArkkitehtuuritoimisto Arktes OyHallin ulkonäköön on kiinnitetty erityistä huomiota.Julkisivu Itsenäisyydenkadulle.Arkkitehtonista järjestelmää tarjotaan kansainvälisesti ensimmäiseksipilottikohteeksi. Uimahalli Kuninkaanhaanaukiolle päin.PORIN AURINKOENERGIAUIMAHALLI■ Rakennuttaja Porin kaupunki■ Pääsuunnittelija ArkkitehtuuritoimistoArktes Oy■ Mukana hankkeessa Satakunnanammattikorkeakoulu jaLuvata■ Kustannusarvio (Haahtela-indeksi7/2007) 15,8 M€, lopullinenarvioitu kustannus 17,5 M€■ Aurinkoenergiakustannusarvio0,6 M€■ Uimahallille on myönnetty maksimimääräeli 750 000 euroa valtionapuaveikkausvoittovaroista.■ Rakennuksen bruttoala9 244 m²■ Allasosasto:– Iso 50 m allas, syvyys 1,35–2m, kansallisen tason harjoitus- jakilpailupaikka kilpauinnille ja vesipallolle– Hyppyallas 150 m², syvyys 4 m,uppopallon ja uimahyppyjen harjoituspaikka– Yhdistetty nuorisoallas jaopetusallas noin 240 m²– Monitoimiallas 145 m²– Tenava-allas 35 m²– Kylmäallas 8 m²– Poreallas noin 4 m²– Vesiliukumäki■ Hallissa on kaksi invalidiosastoa,joissa molemmissa on sauna.Aulassa on kahvio, joka ulottuutoiseen kerrokseen.■ Rakennuksen kellarikerros sisältääaltaiden alarakenteita. Altaidenalustat ovat avoimet hyppyallastalukuun ottamatta. Kellarissaon vesienkäsittelylaitteistoa sekäkuntosali ja hierontatila.■ Työt kohteessa alkavat marraskuussa,ja töiden pitää olla valmiinakesällä 2011 koekäyttöävarten. Halli on tarkoitus ottaakäyttöön Porin Päivänä syyskuunlopussa 2011.■ Kävijöitä arvioidaan olevan vuodessanoin 380 000.42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
KIINTEISTÖTUimahalli saa katolle suunnitellunnäkösuojan taakse yhteensä560 m 2 aurinkopaneeleja ja-keräimiä. Sen lisäksi etelänpuoleisen julkisivun materiaaliinintegroidaan 80 neliömetriäaurinkoenergiaa talteenottavaaseinäpinta-alaa.Luvata/Petri Konttinen www.luvata.com/solarsa aurinkoenergia ylläpitää hallinperustoimintoja. Uimahallintoiminta-aikoina aurinkoenergiaakäytetään täydentävänäenergiajärjestelmänä.Energiapihi uimahalliAurinkolämpökeräimillä tuotetaanuimahalliin energiaa120 000 kWh, joka vastaa kuudenSEINÄKERÄINJÄRJESTELMÄUimahallin aurinkolämpöjärjestelmän prosessikaavioKATTOKERÄINJÄRJESTELMÄkeskiverto-omakotitalon vuodenlämmityskuluja ja kattaa 5 prosenttiauimahallin vuotuisestalämmöntarpeesta. Aurinkosähköpaneelittuottavat noin 45 000kWh eli 3 prosenttia rakennuksenkuluttamasta sähköstä.Uimahalli on muutenkinsuunniteltu ”energiapihiksi”, jasiinä toteutetaan mm. poistoilmanlämmöntalteenotto, poistuvansuihkuveden lämmön talteenottoja muita energiaa säästäviäratkaisuja. Suunnitteluosaamistaprojektille on tuonut kansainvälinenaurinkoenergiatoimijaLuvata yhteistyöverkostoineen.Ratkaisussa on kiinnitetty erityistähuomiota myös hallin ulkonäköön.Arkkitehtonista järjestelmäätarjotaankin kansainvälisestiensimmäiseksi pilottikohteeksi.Lisäpotkua energiamaakuntaanSatakunnan ammattikorkeakouluSAMK ja satakuntalaiset yrityselämänyhteistyökumppanit ovatmerkittävässä asemassa aurinkoenergiamaakunnantoteuttamisessa.Porin kaupunki on tehnyttärkeän avauksen valitessaan aurinkoenergianuimahallin yhdeksienergianlähteeksi. Samalla kaupunkitukee tulevaisuuden energiamuodontutkimuksen, koulutuksenja osaamisen lisäämistäSatakunnassa.Syksyllä 2010 SAMK:issakäynnistyvä Environmental Engineering-koulutus vastaa suoraanuusiutuvan energian osaajatarpeeseen.<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>43
Kartoituksesta hyvät kokemukset, käytäntö laajeneeSISÄILMA PARANEE Lahden kouluissaLahden Tilakeskuksen tavoitteena on sisäilmanlaadunparantaminen. Työkaluksi on valittu sisäympäristökartoitusja pilottikohteiksi koulut japäiväkodit, joiden sisäympäristön laadusta on tullutpalautetta. Kartoitusta aletaan käyttää myösmuissa kiinteistöissä, ja hyvät käytännöt ovat siirtyneetsuunnitteluohjeistukseen.● Kirsi Villberg, sisäympäristöasiantuntija, Halton OyLIIKUNTAPAIKKAMESTARINERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ovMestariksiliikuntapaikalleOletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla?Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedollisetja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojenkunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvontatehtävistä.Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksenaalkaen elokuussa 2010.Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaanetistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myöstilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta,puh. (03) 8424 1302 tai jaana.halla@vierumaki.fiTaustalla monen tekijänyhteisvaikutusSisäympäristössä ei ole vain yhtäyksittäistä ongelmaa, vaan ongelmatjohtuvat monen eri tekijänyhteisvaikutuksesta. Tyypillisestitaustalla on sekä ilmanlaatuunettä teknisiin järjestelmiinliittyviä ongelmia. Niinpä käyttäjienkokemaa sisäympäristöä eivoida parantaa yksittäisellä tutwww.vierumaki.fi Lahden Tilakeskus vastaaLahden kaupungin omistaja kaupungille käyttöön vuokratuistakiinteistöistä. KokonaisuudessaanTilakeskuksen hallinnassaon noin 470 000 neliömetriäkoostuen noin 400 rakennuksesta.Kouluja ja päiväkoteja kiinteistökannastaon 74.Lahdessa jo viisi vuotta toiminutsisäilmaryhmä käsitteleekaikki ongelmakohteet sekä-epäilyt ja päättää toimenpiteistä.Myös koulujen ja päiväkotienkäyttäjäoireet tulevat työsuojelun,terveysvalvonnan, työterveydenhuollonsekä tilakeskuksen asiantuntijoistakoostuvan ryhmän käsittelyyn.– Sisäilmaryhmän yhteistyönmyötä eri toimijoilla on nyt yhteinennäkemys tarvittavista toimenpiteistä.Tämän vuoksi olemmesaaneet myös paljon aikaan,kun kaikki energia on keskitettyoikeaan tekemiseen, kertoo sisäilmaryhmänpuheenjohtajanatoimiva kiinteistöpäällikkö JouniArola.KokonaisvaltainenkartoitusAikaisemmin sisäilmavalituksettutkittiin Tilakeskuksen omanhenkilöstön ja eri suunnittelujarakennusalan ammattilaistenvoimin. Nyt sisäilmaryhmä päättikokeilla sisäympäristökartoitustakoulujen ja päiväkotien ongelmienselvittämisessä.Arolan mukaan kartoituksenmyötä olosuhteet on analysoitukokonaisvaltaisesti ja otettu huomioonmyös sisäympäristötekijöidenyhteisvaikutukset.– Puolueettoman tahon tuominenmukaan selvitykseen parantaaluottamusta. Sitä tarvitaankin,koska sisäympäristöongelmiaratkotaan usein aikataulupaineessaja monet tahot ovatedistymisestä kiinnostuneita,Arola sanoo.– Toki sisäympäristökartoituspalveluon meille kaivattu lisäresurssi,14 ammattilaisen ylläpitotiimiäluotsaava Arola jatkaa.Lahden tilakeskuksen kiinteistöpäällikköJouni Arola on tyytyväinenpilottikohteista saatuihintuloksiin.kimuksella.Eri ongelmat voivat käyttäjilläaiheuttaa samanlaisia ongelmia,jolloin oireiden perusteellaongelman syyn löytäminen onmyös vaikeaa. Systemaattisestianalysoitu käyttäjäpalaute auttaapaikallistamaan ongelmat, ja niidenjatkotutkimukseen valitaansitten vain sopivat tutkimusmenetelmät.Tämä nopeuttaa kokoprosessia merkittävästi.Lahden koulujensisäilmaoireetYleisimpiä sisäilman aiheuttamiaoireita ovat silmä-, nenä- ja kurkkuoireet.Näiden taustalla voi ollaniin pinta- ja rakennusmateriaaliemissiotkuin kosteusvauriotkin.Lahdessa sisäilmakartoituksettehtiin kouluissa, joista olitullut käyttäjäpalautetta ja joissakäyttäjillä oli oireita.Yhdessä tutkituista kouluistatiedettiin aiemman kyselyn perusteella,että 90 % käyttäjistäoli raportoinut riittämättömästäilmanvaihdosta sekä pölyisestäja tunkkaisesta ilmasta. Lisäksikäyttäjillä oli limakalvojen ja sil-44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
KIINTEISTÖTkaupungin muihinkin kiinteistöihinja päiväkodeissamien ärsytysoireita, tukkoisuuttaja iho-oireita. Neljässä kohteessaselvitys johti tarkempaan tutkimukseenja parannustoimenpiteisiin.Kartoituksella ongelmiensyyt selvilleSisäympäristökartoitus aloitettiinilmanjaon ja ilmanvaihdon tutkimuksella.Useissa kouluissa ongelmanaoli tiloihin sopimaton ilmanjako,sillä tuloilmalaitteidensijoittelu jätti suurimman osan tilastailman raitista ilmaa.Tilanne korjaantui vaihtamallaosa päätelaitteista tai sijoittelemallalaitteet niin, että raitis ilmasaatiin jaettua koko tilaan. Myöstilojen virheellisten painesuhteidenaiheuttaman viemärinhajunkulkeutuminen tiloihin loppui,kun painesuhteet korjattiin.Opettajat olivat raportoineetkouluissa toistuvasta äänenmenetyksestä,ja kouluissa tehtiinmyös mineraalivillakuitukartoitus.Mineraalivillaa käytetäänpaljon ilmanvaihtokanavissa sekäakustiikkalevyinä.Pinnoittamattomana mineraalivillaaiheuttaa paljon nenä-,silmä- ja iho-oireita sekä äänenmenetystä.Pinnoittamattomienilmanvaihdon äänenvaimennusmateriaalienvaihtaminen kuituvapaaseenmateriaaliin poistikäyttäjäpalautteen perusteellaäänenmenetys- ja silmäoireetmelko nopeasti.Rohkaisevia tuloksiaTutkituilla kouluilla suositellutkorjaukset ja muutokset ontehty ja käyttäjäpalaute on ollutpositiivista. Oireet ovat selkeästivähentyneet tai poistuneet kokonaan.Ilman laatu on koetturaikkaammaksi ilmanjaon parantamisenmyötä. Myös muissavalmiiksi saaduissa kohteissatulokset ovat hyviä.– Sisäympäristökartoituksensuositukset ovat siirtyneet meilläkoulujen ja päiväkotien suunnitteluohjeistukseen.Erityistä hyötyäon ollut ilmanjaon suunnittelunohjeista, jotka kattavat ilmanjakotavanja päätelaitteiden sijoittelun,Jouni Arola sanoo.– Suunnittelua ohjaavana tekijänäonkin sisäilmanlaatu. Tämätäytyy ottaa myös arkkitehtisuunnittelussahuomioon, Arolakorostaa.Hänen mukaansa parantuneidenolosuhteiden lisäksi on säästynytaikaa ja rahaa, kun on tehtyvain kartoituksen perusteellatarpeellisiksi katsotut sisäilmamittaukset.– Pilottikiinteistöistä saadutkokemukset ovat rohkaisevia.Aiomme käyttää kartoitusta jatkossamyös muissa kiinteistöissä,Jouni Arola kertoo. Kotimaiset laadukkaat ja eko-tehokkaatAIRIT-ilmastimet• selvää sähkönsäästöä• portaaton säätö ja suora takaisinkytkentähappimittariin• automaattinen potkurin puhdistussykli• aina 7 metrin altaisiin soveltuva ilmastimenimuputki estää lietteen laskeutumisen• asennus ja huolto allasta tyhjentämättäMIXIT-sekoittimet• vakiona portaaton säätö• automaattinen potkurinpuhdistussykli• yksinkertainen ja luotettava rakenne• asennus ja huolto allasta tyhjentämättäMeiltä myös ilmastimien ja sekoittimienpitkä-ja lyhytaikainen vuokraus.WWW.WATERIX.COMWATERIX OY Luoteisrinne 5, 02270 Espoo • Puh. 020-7981 230 • Fax 020-7981 239<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>45
KIINTEISTÖT4V-hanke neuvoo kiinteistöyhtiöitä kierrätyksessä,TYÖKALUPAKKI ohjaa vuokrataloja ke4V-hanke valmisteleekestävän asumisen työkalupakkiayhteistyössäpääkaupunkiseudunvuokrataloyhtiöidenkanssa. Työkalupakinon määrä valmistua2011 mennessä, muttataloyhtiöt pääsivät testaamaansen osia jo tänäkesänä. Työkalupakissa annetaannäkökulmia ja neuvoja esimerkiksijätteiden vähentämiseen jakierrätykseen, energian ja vedenkäyttöön, asukastoiminnan kehittämiseenja hyvään naapuruuteenliittyen. Asukkaiden vastuullisuudenherättely, heidän mielipiteensähuomioiminen ja yhtiön riittäväviestintä asukkaisiin päin ovatmyös aiheiden joukossa. Näin halutaantukea erityisesti asukkaidenkestävää elämäntapaa.– Kuntien ohjelmissa kiinnitetäänusein huomiota laadukkaaseenja ympäristöystävälliseenasumiseen, mutta niidenkonkretisoiminen arkeen koetaanhankalaksi. Työkalupakkion luotu tähän tarpeeseen, 4VhankkeenyhteisöllisyyskoordinaattoriHanna Lilja sanoo.Yksittäisten työkalujen käyttöönotonlisäksi kiinteistöyhtiötvoivat laatia itselleen kokonaisenkestävän asumisen ohjelman,jossa määritellään tavoitteet, toimenpiteet,vastuut ja aikataulu tavoitteille.Ohjelma helpottaa yh-Kontulankujan kaksi talotoimikuntaa pitivät kesällä yhteiset elojuhlat,osallistujia oli parisensataa. Järjestäjät olivat teettäneet itselleenhauskat huomioliivit.tiöitä myös sertifioidun ympäristöjärjestelmänhakemisessa, silläsen rakenne noudattaa paljoltikansainvälisiä standardeja.AsukasdemokratiakulmakivenäTyökalupakin asukasaktiivisuuttaedistäviä neuvoja testattiin ke- • AVANTtia ohjataan etupenkiltä- Kuljettajalla paras näkyvyys jatuntuma työhön• Jäykkä runkonivel - Turvallisenkoneen peruslähtökohta• Jatkopuomi - Kuorma turvallisestilähellä konetta, tarvittaessa suuriulottuma• Ajo kahdella jalkapolkimella- Nopeat suunnanvaihdot,helppokäyttöinen ja tarkkaYlötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800www.avanttecno.com46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
energiansäästössä...stävään asumiseenHanna Liljasällä muun muassa VAV AsunnotOy:n muutamassa pilottikohteessaKorsossa ja Länsimäessä.Asukkaiden toiveiden perusteellauudistettiin pihoja sekä viritettiinkerhotoimintaa ja yhteistyötäeri taloyhtiöiden välillä.Asukasdemokratian edistäminenon yksi kestävän asumisen ohjelmankulmakivistä. Asukkaat kokevatasuinympäristönsä viihtyisämmäksija turvallisemmaksi,kun talossa on aktiivista asukastoimintaa.YmpäristöekspertitvalvovatAsukasdemokratian toteutuminenvaikuttaa muihinkin työkalupakinosa-alueisiin, kuten ympäristöystävälliseenasumiseen.Yksi asukasaktiivisuuden muoto,ympäristöeksperttinä toimiminen,voi todella vaikuttaaasukkaiden energian- ja vedenkäyttöön.– Jos talon energiapuitteetovat kunnossa, yli puolet energiankulutuksestamääräytyy senmukaan, miten asukkaat käyttäytyvät,Lilja sanoo.Ympäristöeksperttejä on esimerkiksiVAV:in ja Espoonkruununasukkaissa. He muun muassailmoittavat palaneista lampuista,tarkastavat jätekatosten kuntoaja neuvovat asukkaita energiansäästämisessä. Mallina onMotivan energiaekspertti, jonkatoimenkuvaa on laajennettu jäteasioihin.Vantaalla koko pakkikäyttöön?VAV:n tavoitteena on hyödyntäätyökalupakkia kokonaisuudessaanVantaalla.– En kuitenkaan uskalla luvata,että se tapahtuisi äkkiä. Vuosiensaatossa toimintaa on tarkoitusohjata siihen suuntaan ja saadamyös sopimuskumppaneinatoimivat huoltoyhtiöt mukaan,VAV:n isännöitsijä Terhi Toppinen-Häyrinenkertoo.Suurimpana haasteena kestävänasumisen edistämisessä Toppinen-Häyrinennäkee asukkaidenmukaan saamisen.– Aina puhutaan energian javeden säästämisestä, mutta sentulosten pitäisi myös konkretisoituaasukkaille. Kehitys riippuuhyvin pitkälle siitä, miten asukkaatkokevat asian omakseen.Yhteistyössä 4V-hankkeenkanssa työkalupakkia ovat tekemässäEspoossa EspoonkruunuOy, Helsingissä RoihuvuorenKiinteistöt Oy, Kontulan KiinteistötOy, Vesalan Kiinteistöt Oy jaVantaalla VAV Asunnot Oy.Lisäksi apua on saatu muunmuassa Suomen PakolaisavunKOTILO-projektilta, YTV:lta,Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta,VVO:lta, Espoonkaupungin asiantuntijoilta, Asukasliitoltaja Järvenpään MestariasunnotOy:ltä. PK-SEUDUN 4V■ 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy,Voi hyvin – yhteisöllisyys ja hyväelinympäristö -hanke on PääkaupunkiseudunKierrätyskeskuksensekä Espoon, Helsinginja Vantaan kaupunkien yhteinenhanke.■ Hanke saa 2008–11 EU-rahoitustaEtelä-Suomen kilpailukykyäja työllisyyttä tukevastaEAKR-ohjelmasta ja kansallistarahoitusta Uudenmaan liitolta.■ Kolmivuotinen 4V-hanke toimiipilottialueilla eri puolilla pääkaupunkiseutua.Espoossa toimintakeskittyy Kirkkojärven,Leppävaaran ja Suvelan, HelsingissäMellunkylän, Herttoniemenja Roihuvuoren, VantaallaKorson ja Länsimäen kaupunginosiinsekä näiden lähialueisiin.■ www.4v.fi■ http://4vkuvablogi.blogspot.com/
ILMASTONMUUTOSKuntamarkkinoiden paneelissa kuultiin hyviä esimerkkejäILMASTOTYÖ kunnissa kannattaaKunnat voivat kehittääomanlaisia toimintamallejakasvihuonepäästöjenvähentämiseksi.Kuntamarkkinoidenpaneelissa kuultiin,miten ilmastonmuutoksentorjunnassaeturivissä olevat kunnatovat edenneet työssään.Heikko taloustilanneei ole estänyt ilmastonmuutoshaasteeseenvastaamista,vaan sen myötä on voituvahvistaa taloutta jaluoda yhteistä toimintaayritysten ja muidenkuntien kanssa.Lotta Mattsson, asiantuntijaYhdyskunta, tekniikka jaympäristö, Suomen Kuntaliitto Talouden ankeina aikoinaon kuntien ensisijaisena huolenapalveluiden turvaaminen. Kuopionkaupunginjohtaja Petteri Paronenkertoi, miten ilmastohaasteeseenvastaaminen on Kuopiossatuonut selvää rahaa kaupunginkirstuun. Nämä energiankulutuksessasäästetyt eurot ovatkäytettävissä hyvinvointipalveluidenrahoittamiseen.Kuopiossa lähdettiin parantamaanenergiatehokkuutta runsas20 vuotta sitten. Pitkäjänteisentyön tuloksena kaupungin noinpuolen miljoonan kerrosneliömetrinkiinteistöomaisuus hoidetaanrakennusautomaatiolla,jolloin energiankulutus on helpostioptimoitavissa käyttötarpeidenmukaan.Energiankulutukseen puuttuminenei ole ollut vain teknologiavetoistatoimintaa, vaan Kuopiossaon huolehdittu siitä, ettähenkilökunta on saanut tarvittavaakoulutusta energiatehokkuusmalleista.Myös työtehtävienvastuutus ja onnistumisista palkitseminenon otettu huomioonpitkäjänteistä työtä tehtäessä.Uusikaupunki hyötyyHINKU-hankkeestaUudessakaupungissa on puolestaansaatu apua ilmastotyöhönKohti hiilineutraalia kuntaa-hankkeesta (HINKU). Rakennemuutoksestaja muuttotappiostakärsinyt kaupunki on onnistunuthankkimaan ilmastotyötä tukevaateollisuutta ja pienyrittäjyyttäalueelleen.Kaupunginjohtaja Kari Koskenmukaan yritykset ovat selvästisaaneet uutta potkua toimintaansa,ja uusia työpaikkojaodotetaan syntyvän 150–200 ilmastotuotteidenja -palveluidenalalta.Tällä hetkellä merkittävää tuotekehittelyäon tapahtunut uusiutuvienenergiamuotojen kehittä-Heli Sorjonenmisessä ja autonvalmistuksessa.Kalanperkuujätteistä valmistetaanbiodieseliä ja sähköautotuotantoakäynnistellään syksynaikana perinteisellä autonvalmistuspaikkakunnalla.Myös kaupungin asukkaatovat lähteneet mukaan hankkeeseen.Osallistumisinto ilmastohaasteeseenon korkealla 16 000asukkaan kaupungissa, sillä maaliskuussajärjestettyyn ilmastoystävällisiätoimenpiteitä selvittäneeseenverkkohaastatteluuntuli 1 900 vastausta.Tahdon asiaKaupunginjohtajat Koski ja Paronensekä Tampereen kaupunginympäristöpäällikkö Kaisu Anttonentotesivat ilmastohaasteeseenvastaamisen olevan ensisijaisestitahdosta kiinni. Tämä onselkeä viesti niille viranhaltijoilleja poliittisille päättäjille, jotkaovat aloittamassa ilmastotyötäomassa kunnassaan.Devoi Oy:n toimitusjohtajaJari Raitanen katsoi tahtotilanohella kyvyn uudenlaiseen ajatteluunolevan ilmastomuutoksenhillitsemisessä keskeistä.Ainoana teknologian kehittymiseenluotti Palkansaajien tutkimuslaitoksenjohtaja JaakkoKiander, jonka mielestä ratkaisukasvihuonepäästöjen pienentämiseenlöytyy tulevaisuudenympäristöteknologiasta. Hän ilmoittiluottavansa suomalaisiininsinööreihin, sillä ”ne keksivätkaikenlaista”.Panelisteja yhdisti vakava suh-48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>Kuntamarkkinoilla keskusteltiinilmastonmuutoksesta paneelissa”Ilmastonmuutos – mahdollisuusvai uhka kuntataloudelle”.Vas. paneelia johtanutJyrki Koulumies, Kuopion kaupunginjohtajaPetteri Paronen,Tampereen ympäristöpäällikköKaisu Anttonen ja Palkansaajientutkimuslaitoksen johtajaJaakko Kiander.
kolmesta kaupungistatautuminen ilmastonmuutokseen.Kukaan ei epäröinyt, etteiköse olisi nopeita kansainvälisiätoimia vaativa suuri uhka.Edelläkävijät edustettuinapaneelissaPaneelissa edustettuina olleet kolmekaupunkia kuuluvat kaikki ilmastotyönedelläkävijöihin.Kuopio on ollut alusta astimukana Kuntaliiton 1997 käynnistämässäkuntien ilmastokampanjassaja tavoittelee 40 prosentinpäästövähennystä 2020 mennessä.Uusikaupunki on yksi viidestäHINKU-kunnasta ja on asettanut30 prosentin päästövähennystavoitteen2012 mennessä.Tampere taas osoittaa tietäseudullisessa ilmastotyössä.Tampereen seudun kahdeksankunnan yhteinen ilmastostrategiavalmistui elokuussa.Matala kynnys ilmastotyönaloittamiseksiVielä riittää työsarkaa, jotta ilmastonmuutokseenvastaaminenkoettaisiin jokaisessa kunnassaajankohtaisena. Asian läpivieminenmyös kuntien sisälläkoettiin tarpeellisena, sillä ilmastohaastettaei jatkossa voidajättää pelkästään ympäristösektorinvastuulle.Panelistit kiittelivät ilmastonmuutoksestatiedottamista. Parinviime vuoden aikana ilmastoasiaon lyönyt itsensä läpi mediassa.Käytännön vinkkejä muttamyös tieteellistä tutkimustietoaon tarjolla runsaasti. Tiedon saatavuusei siis ole ongelma. Muttalöytyykö syy ilmastoasioiden laiminlyöntiinrahasta?Ympäristöpäällikkö KaisuAnttonen totesi, että rahoitusmahdollisuuksiailmastohankkeilleon luotu entistä enemmän.EU-rakennerahastoista on mahdollistasaada korvamerkittyähankerahaa ilmastotyöhön, samoinasiantuntija-apua on tarjolla.Anttonen toivoi, ettei ilmastoystävällisiäinvestointeja jäädytettäisitalouden laskusuhdanteenaikana, sillä niillä voidaan saadaaikaan säästöjä ja ilmastopositiivisiatoimintatapoja.Suunnitelmia jokaneljännessä kunnassaKesällä tehty Kuntaliiton ilmastoselvityspaljasti, että joka neljännessäkunnassa on suunnitelmailmastonmuutokseen vastaamiseksi.Suunnitelmasta askeleteenpäin on hiilijalanjäljenlaskeminen ja päästövähennystavoitteenasettaminen. Näihintoimenpiteisiin on ryhdytty jokakymmenennessä kunnassa.Vastausten perusteella suurinosa Suomen kunnista on vastaaktivoitumassa ilmastotyöhön.Paneelissa kuultiin hyviä esimerkkejäsiitä, miten ilmastoasiatvoidaan nivoa kiinteistönhoitoon,elinkeinopolitiikkaan taiseutuyhteistyöhön. Nämä kunnatovat valinneet ilmastoystävällisentien ja osoittavat, että ilmastonäkökulmienottaminenhuomioon on ollut heille ennenkaikkea mahdollisuus. KUNTAMARKKINAT■ 16. Kuntamarkkinat järjestettiinHelsingissä 9.–10.9.<strong>2009</strong>.■ Kuntataloon kokoontui kahdenpäivän aikana kunta-alan asiantuntijoita,ammattilaisia ja päättäjiä6 515.■ Tapahtuman aikana pidettiin yli200 tilaisuutta, joiden luentoaineistojaon tulossa verkkoon.■ Seuraavat Kuntamarkkinat järjestään15.–16.9.2010.■ www.kuntamarkkinat.fi<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>49
ENERGIAKuntien avuksi tulossa uusi internet-sivustoHANKINTOIHIN energianäkökulmaaKuntien energiatehokkuussopimustentoimeenpanoja hankintojenympäristötietoinenkehittäminen korostuvatlähivuosina. Niitäpainotetaan myös energiatehokkuustoimikunnanmietinnössä.TEKSTI Sirpa Mustonen, Motiva Oy Kesäkuussa mietintönsä jättänytenergiatehokkuustoimikuntaesittää 125 toimenpidettä,joiden avulla suomalainen yhteiskuntavoi kulkea kohti entistäparempaa energiatehokkuutta.Myös EU:n energiapalveludirektiivin,hankintalain ja työ- jaelinkeinoministeriön hankintaohjeenmyötä julkisten hankintojenmerkitys korostuu.Jyväskylä tehostaarakennusten ilmanvaihtoaJyväskylä liittyi uuteen kuntienenergiatehokkuussopimusjärjestelmäänviime keväänä, muttaoli mukana varhaisemmassasopimusjärjestelmässä jo vuodesta1998.Jyväskylässä rakennusten hankinnoistavastaava tekninen isännöitsijäAri Hämäläinen kertoo,että energiatehokkuus on tärkeävalintakriteeri, joka huomioidaanperuskorjaus- ja uudisrakennuskohteidenrakennuttamis-ja suunnitteluohjelmien tavoitteissa.− Vaikka yksittäisten hankintojenvaikutuksia ei ole selvitetty,peruskorjaushankkeissa toteutettujen,lähinnä iv-tekniikkaankohdistuneiden toimenpiteidenon todettu alentaneen energiankulutusta,Hämäläinen sanoo.Alkuvuodesta julkaistua työjaelinkeinoministeriön hankintaohjettaHämäläinen pitää hyvänätyökaluna, johon on koottu”yksiin kansiin” kaikki tärkeätasiat. Jyväskylässä ohjetta toteutetaanlähinnä energiatehokkuussopimuksenvelvoitteidenmukaisesti.Ajankohtaista kaupungissaon erityisesti rakennusten ilmanvaihtojärjestelmienenergiatehokkuudenparantaminen. Parhaillaantutkittavana on noin 30rakennuksen ilmanvaihto.− Selvityksen perusteella harkitsemme10−15 rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmänenergiatehokkuudenparantamista ES-CO-hankkeena.Jyväskylässä energiatehokkuusluokanmäärittely kirjataanhankkeiden laatutavoitteisiin.Esimerkiksi kouluille on määriteltytaso C. Taso tarkistetaansuunnittelun edetessä ja takuuajanlopussa. Laitevalinnoista sovitaansuunnittelijoiden kanssa.Tukea ympäristöteknologiavalintoihinMotiva tarjoaa kunnille neuvontapalvelua,jotta ympäristöasiatvoitaisiin entistä helpomminhuomioida julkisissa hankinnoissa.Palvelu toimii puolueettomanympäristötiedon linkkinäja kohdistuu kertaluonteisiinsuuriin ympäristöteknologiainvestointeihin,esimerkiksi joukkoliikenteen,energia-, vesi- ja jä-“Kokemukset rohkaisevat.Ensin valitsimme pellettilämmityksenTanhuanpihan uusiin rivitaloihin,sitten Kolmiopihan paritaloihin.Nyt suunnittelemme Lähdeniitynpientaloalueelle pellettiä käyttävääkaukolämpöverkkoa.”Pauli SalonenRakennusliike HALESA OY, NokiaAutomaattinen pellettilämmitys ja Vapon laadukkaat kotimaiset puupelletit.Puhdasta luonnonvoimaa kunnille ja taloyhtiöille, rakennuttajille ja rakennusliikkeille,uudiskohteisiin ja saneerauksiin – kaikille jotka osaavat katsoa tulevaisuuteen.Lähimmän pellettiasiantuntijasi löydät osoitteesta www.vapo.fi/pellettikontaktit50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
Energiatodistus viestii siitä, ettäkunta huolehtii energia-asioista.kulutukseen pieniä asuinrakennuksialukuunottamatta.Energiatodistus vaaditaan kaikiltauudisrakennuksilta sekä olemassaolevienrakennusten myynninja vuokrauksen yhteydessä ylikuuden asunnon asuinrakennuksilta.tehuollon sekä kierrätyksen ratkaisuihin.Neuvontapalvelu on ensimmäisenätoimintavuotenaan toimittanuttietoa energiatehokkaistaratkaisuista muun muassaJyväskylään, jossa suunnitellaanuutta matalaenergiateknologiaahyödyntävää koulua, ja Porvooseen,jonne rakennetaanuusi energiapihi asuinalue.Neuvontapalvelusta vastaavaasiantuntija Isa-Maria Bergmanmuistuttaa, että suurimmat säästötsaavutetaan kokonaisvaltaisillaratkaisuilla ja osaavan hankintahenkilöstönavulla.− Johdon on luotava edellytyksetkunnan tilaajaosaamisennostamiselle ja eri hallinnonalojenyhteistyölle, Bergman sanoo.Verkossa toimivia työkalujakuntien hankintavastaavien avuksion tulossa. Internet-sivusto aukeaasyys-lokakuun vaihteessa.Rakennusten energiankäyttöavainasemassaKunnissa rakennukset voivat viedäjopa 80 prosenttia kokonaisenergiankäytöstä.Energiatehokkuudessaon järkeä, sillä mahdollisetlisäkustannukset ja investoinnitkuolettuvat nopeasti tulevienvuosien energiasäästöinä.− Olemassaoleviin rakennuksiinkannattaa tilata energiatodistuserilliseltä energiatodistuksenantajalta, jolloin todistuksen mukanasaa konkreettisia ehdotuksiaenergiatehokkuuden parantamiseksi,sanoo johtava asiantuntijaPäivi Laitila Motivasta.Uudiskohteessa energiatodistuksenantaa pääsuunnittelija,olemassa olevissa kiinteistöissäjoko energiakatselmoija tai erillisenenergiatodistuksen antaja.Energiatodistus perustuu uusillarakennuksilla laskennallisiinarvoihin, mutta olemassa olevillarakennuksilla toteutuneeseenEnergia-asiat kuntoonEnergia-asioiden hoidossa kunnatvoivat hyödyntää joko energiatehokkuussopimustatai -ohjelmaa.Niihin sisältyviin energiakatselmuksiinja investointeihinon haettavissa työ- ja elinkeinoministeriöntukea.– Yhtä lailla kuin lämmön-,sähkön- ja vedenkäytön tehokkuuttaparantaviin toimenpiteisiintukea voi hakea uusiutuvienenergialähteiden käytön osuuttalisääviin investointeihin, yksikönpäällikköSeppo Silvonen Motivastasanoo ja korostaa, ettei energiatehokkuuteensaa pyrkiä hyvänsisäilman kustannuksella.Tavoitteena on saada energianloppukäytön tehokkuus paranemaanenergiapalveludirektiivinmukaisesti 9 prosentilla2016 loppuun mennessä. Valtioneuvostotekee periaatepäätöksenenergiatehokkuustoimikunnanehdotusten pohjalta syksynaikana. www.motiva.fiENERGIAN-SÄÄSTÖVIIKKO■ Energiansäästöviikkoa vietetään5.–11.10. liki kolmessasadassayrityksessä ja yhteisössä.Viikon aikana kiinnitetäänerityishuomiota energiankäyttöön työpaikoilla ja oppilaitoksissa.■ Energiansäästöviikon teemanaon valaistus. Motivan verkkopalveluwww.lampputieto.fi auttaa lampun valinnassa jakertoo, mistä lamppujen palautuspisteetlöytyvät.■ Myös järkevää liikkumistanostetaan esille. Esimerkiksiautojen yhteiskäyttö vähentääpäästöjä ja vapauttaa kaupunkitilaamuiden käyttöön.■ www.energiansaastoviikko.fiAmmattilaisiatarvitaan ainaLIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJANAMMATTITUTKINTO, 40 ovTutkinto soveltuu sinulle, liikunta-alasta kiinnostunutpalveluhenkinen tiimipelaaja. Saat tiedolliset jataidolliset valmiudet liikuntapaikkojen itsenäiseenhoitotyöhön. Koulutus toteutetaan monimuotoisenaaikuiskoulutuksena alkaen tammikuussa 2010 ja päättyentoukokuussa 2011.Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaanetistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myöstilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta,puh. (03) 8424 1302 tai jaana.halla@vierumaki.fi.HAKUAIKA PÄÄTTYY 13.11.<strong>2009</strong>.www.vierumaki.fi<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>51
Kuopion kaupungintalo.Punkalaitumen kunnantalo.Artti JunkkariJuha AroJukka LehtinenOmakotiliitto: Kovimmat kiinteistöverotpääkaupunkiseudulla● Tontin verotusarvo ja rakennuksenjälleenhankinta-arvo ratkaisevatkunnan päättämän kiinteistöveroprosentinohella omakotitalostamaksetun kiinteistöveronmäärän. Korkeimpia maapohjanverotusarvot ovat suurissakaupungeissa, joista pääkaupunkiseutuon kalleinta kärkeä.Suomen Omakotiliitto selvittikuudennen kerran kuntien keskinäisenjärjestyksen omakotitalojenkiinteistöverottajina. Selvityksessäkäytettiin Omakotiliitonverkkosivuilla olleen omakotitalonkiinteistöverokyselyn vastauksia,joita saatiin yli 650.Vastausten perusteella Omakotiliittolaski kiinteistöverotiedotvaltakunnallisesti sekä pääkaupunkiseudulleja kehyskunnille.Eniten asumisesta joutuumaksamaan kiinteistöveroapääkaupunkiseudulla. Helsinkion kovin omakotitalon kiinteistöverottaja(785,36 €).Seuraavina ovat Vantaa(671,40 €), Kauniainen (612,20€) ja Espoo (490,58 €).Kovia kiinteistöverottajia löytyyUudeltamaalta Nummi-Pusula(485 €) ja Mäntsälä (388 €),Varsinais-Suomesta Turku (394€), Päijät-Hämeestä Heinola (425€), Pohjois-Savosta Karttula (391€) ja Kuopio (389,30 €), Pohjois-Pohjanmaalta Yli-Ii (425 €), KainuustaPuolanka (425 €) sekäLapista Utsjoki (408,00 €).www.omakotiliitto.fi/kiinteistovero<strong>2009</strong>Entisen Luopioisten kunnan kunnantalo Pälkäneellä.KAUNEIMMAT KUNNANTALOTON VALITTU● Kuntaliiton järjestämässä Kauneimmat kunnantalot -äänestyksessäkolme kauneinta kunnantaloa ovat Kuopion kaupungissa,Punkalaitumen kunnassa ja Pälkäneen kunnassa (entinenLuopioisten kunnan kunnantalo).Kaikki kilpailukohteet ja ehdokkaat kilpailuun löytyivät aktiivistenkuntalaisten ja kuntien kautta. Mukana kilpailussa oli viidennesmaamme kunnan- ja kaupungintaloista.Kilpailu järjestettiin Euroopan rakennusperintöpäivien <strong>2009</strong>Kunnan- ja kaupungintalo -teeman tapahtumana. Kilpailullakiinnitetään kuntalaisten ja päättäjien huomiota omaan rakennettuunkulttuuriympäristöön.Kilpailu osoitti, että kuntalaisia pitävät eniten vanhoista kunnan-ja kaupungintaloista. Voittaneet rakennukset edustavat1800-luvun ja 1900-luvun alun rakennustaidetta.Kadunnimet kuntoon liitoskunnissa● Sisäministeriön mukaan erityisesti kuntaliitosalueilla katujenja teiden nimi- ja osoitetiedot tulee saattaa kuntoon pikaisesti.Kuntaliitosten seurauksena yhdessä kunnassa voi olla useitasamannimisiä katuja. Ministeriön selvitysten mukaan joidenkinkuntien osoitejärjestelmässä on ongelmia, joiden seurauksenaterveydenhuollon ja turvallisuusviranomaisten toiminnassa onaiheutunut viiveitä. Muutamissa kunnissa on erityisesti ongelmiakaksikielisten osoitenimien yksikäsitteisyydessä.52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>Ilmastonmuutos jaomaisuuden hallintaesillä Melbournessa● Ilmastonmuutos asettaa kuntatekniikallehaasteita ympäri maailmaa.Kun Pohjois- ja Keski-Euroopassasuurimpana murheenaovat tulvat ja myrskyt, Australiassaolennaista on varautua laajojenmetsäpalojen torjuntaan ja makeanveden saatavuuden heikkenemiseen.Ilmastonmuutos oliyksi kuntatekniikan yhdistystenmaailmanjärjestönIFME:n (InternationalFederation of MunicipalEngineering) konferenssiaiheista.Melbournessa6.–10.9. järjestettyynkonferenssiinosallistui noin 650 alanammattilaista eri maista,valtaosa luonnollisestiAustraliasta ja Uudesta-Seelannista.Toinen ajankohtainenasiakokonaisuuskonferenssissa oli kuntatekniikanverkostojenja laitosten viisas omistajuus. Siirtymätalousmaatja kehitysmaat pitävätolennaisena kansalaisten perustarpeidentyydyttämistä, kutentyöpaikkojen luomista ja perusinfrastruktuurinrakentamista. Vastasen jälkeen voidaan puhua omaisuudenhallinnasta.Konferenssin ja sen yhteydessätoteutetun SKTY:n koordinoimanopintomatkan antia tarjoillaan syvällisemmintulevien numeroidemmeartikkeleissa.● Paavo TaipaleVanha menopeli modernissaMelbournessa.
HAJAJÄTE-VESIOPASKUNNILLE● Ympäristöministeriö on julkaissutoppaan jätevesihuollontehostamisen toimeenpanostahaja-asutusalueilla.Julkaisulla pyritään selkeyttämäänasetuksen toimeenpanoonliittyviä kysymyksiä erityisestikunnille, suunnittelijoilleja laitevalmistajille. Kirjaseenon koottu muun muassatoimintaa ohjaavat merkittävimmätsäännökset sekä niidentoimeenpanossa hyväksihavaittuja käytäntöjä.Julkaisu on laadittu laajassayhteistyössä alan toimijoidenkanssa. Kirja on lähetettykaikkiin kuntiin jätevesiasioistavastaaville viranomaisille.Opas on ympäristöministeriönverkkosivuilla www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=332191&lan=fi&clan=fi.UIMAHALLI-KÄSIKIRJA● Opetusministeriö ja ympäristöministeriöyhdessä SuomenRakennusinsinöörien LiittoRILin kanssa ovat laatineetuimahallien suunnittelua jakunnonhallintaa koskevan käsikirjan.Se käsittelee mm. rakennuttajanja omistajan rooliaja velvollisuuksia uimahallinsuunnittelussa, rakentamisessaja ylläpidossa. Uimahallinrakennusfysiikkaan on kiinnitettyerityishuomiota kosteusteknistenongelmien eliminoimiseksi.Lisäksi on käsitelty allastilanakustiikkaa sekä uimahallienvarusteita ja laitteita.Käsikirja RIL 235 Uimahalliensuunnittelu ja kunnon hallinta,196 sivua, hinta 98,00 €, tilauksetRILin kirjakaupasta www.ril.fiHELSINKI KÄYNNISTI KALASATAMANKESKUKSEN HANKINTAKILPAILUN● Helsingin kaupunkikäynnisti 15.9. julkisenhankintakilpailun Kalasatamankeskuksensuunnittelusta ja rakentamisesta.Osallistuminenkilpailuun päättyy14.1.2010. Kilpailullahaetaan toteuttajaalähes kaksi kertaaKampin keskuksen kokoisellehankkeelle.Kilpailu käsittää Itäväylänja Kalasatamanmetroaseman viereisetkeskustakorttelit toimitila-ja asuinkerrostalotontteineensekä kortteleihin,niiden väliin jaympärille sijoittuvat yleiset alueet jatoimitilat. Kilpailualueella on rakennusoikeuttayhteensä 110 350 kerrosneliömetriä,josta asuntorakennusoikeuttaon 10 400 krsm 2 . Alueellerakennetaan mm. kaksi vähintään16-kerroksista asuintaloa.Toteuttaja vastaa myöskaupallisesta konseptistaKilpailulla etsitään Kalasatamankeskukselle kokonaistaloudellisesti,toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisestiparas ratkaisu. Toteuttajaostaa keskuksen yksityisten osienrakentamiseen tarvittavat korttelitErkki RouskuHavainnekuva Kalasatamankeskuksesta.ja alueet ja toteuttaa koko keskuksenvalmiiksi ja luovuttaa julkisetosat kaupungille.Kaupunki maksaa keskuksenjulkisten osien rakentamisen taivuokraa tilat toteuttajalta. Toteuttajavastaa koko keskuksen toiminnallisestaja kaupallisesta konseptistaja ratkaisusta.Rakentaminen alkaa aikaisintaan2012 lopulla. Kaupunginvaltuustonon määrä valita toteuttajakeväällä 2011.VASTUU ON KEVYEMPI KANTAA, KUNKONESUOJAT OVAT KUNNOSSAKatso lisätietoja: www.ourex.fi/muut_tuotteet2.htmlPylväsporakoneisiinValtionarvokiinteistötHelsingin Energiankaukojäähdytykseen● Helsingin Energia ja Senaattikiinteistötovat solmineet puitesopimuksen,jonka myötä 17 valtion arvorakennustaliitetään kaukojäähdytykseen.Jo aiemmin kaukojäähdytykseenon kytketty yhdeksän Senaatti-kiinteistöjenkiinteistöä. Nyttehdyn sopimuksen myötä Senaatti-kiinteistöistätulee Suomen suurinkaukojäähdytysasiakas.Kaukojäähdytyksen saavat tiloihinsamm. korkein oikeus sekätyö- ja elinkeinoministeriö. Kaukojäähdytykseenovat aikeissa liittyälähivuosina mm. Kansallisooppera,Poliisitalo, Smolna, Valtioneuvostonlinna sekä lukuisa joukkoministeriöitä. Kaukojäähdytyksenansiosta jäähdytys voidaan tuodaarvokiinteistöihin ja suojeltuihin rakennuksiinilman, että joudutaanpuuttumaan katto- tai julkisivurakenteisiin.Helsinkiin on lyhyessä ajassamuodostunut koko Euroopan nopeimminkasvava kaukojäähdytysverkosto.– Kaukojäähdytys on ekotehokastapa viilentää rakennuksia. Pelkästääntähän sopimukseen kuuluvienkiinteistöjen osalta säästetäänvuosittain noin 7 000 megawattituntiaprimäärienergiaa verrattunasiihen, että jäähdytys toteutettaisiinkiinteistökohtaisesti, HelsinginEnergian kaukojäähdytyksen johtajaNiko Wirgentius kertoo.Smirkeli- jaSorveihinhiontalaikankipinäsuojaksiOurex OyRasulankatu 7 A 2 • 33730 Tamperepuh. (03) 212 8000 • faksi (03) 212 8158www.ourex.fi<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>53
Kuntalista radonpitoisuuksistapäivitetty● Työpaikoilla radonpitoisuusei saa säännöllisessä työssäylittää arvoa 400 becquereliäkuutiometrissä ilmaa (Bq/m 3 ).Työnantajan on selvitettävätyötilojen radonpitoisuus, joson syytä epäillä, että arvo voiylittyä. Mittaukset on tehtävämyös kouluissa, päiväkodeissaja muissa julkisissa tiloissa.Radonpitoisuus tulee selvittääalueilla, joissa pientaloissamitatuista radonpitoisuudenvuosikeskiarvoista vähintään10 prosenttia ylittääarvon 400 Bq/m 3 . Säteilyturvakeskusylläpitää luetteloatällaisista kunnista. STUK onsyyskuussa päivittänyt luettelonvastaamaan voimassaolevaakuntajakoa.www.stuk.fi/proinfo/valvonta/luonnonsateily/radon_tyopaikoilla/fi_FI/kuntalista/Jätkäsaaren ensimmäinen arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Helsinginseudun opiskelija-asuntosäätiön yhdessä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastonkanssa järjestämän kutsukilpailun voittajaksivalittiin Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy:n ehdotus”Aamiainen ruohikolla”.Ratamoottoripyöräilijä Mika Kallion talo oli Valkeakoskenasuntomessujen yleisösuosikki.Kivitalo asuntomessujen ykkönen● Valkeakosken viime kesän asuntomessujen Paras Talo -äänestyksenykkönen oli ratamoottoripyöräilijä Mika Kallion rakennuttamahulppea kartanomainen kivitalo. Jämerä-kivitalo Lapillierottui muista ulkonäöllään, saunatiloillaan ja laatutasollaan.Paras Talo -äänestys toteutettiin osana messujen kävijätutkimusta.Kävijätutkimus kokonaisuudessaan julkaistaan palauteseminaareissa,jotka pidetään Valkeakoskella 21.10.JätkäsaarestaHIILETÖNKAUPUNGINOSA● Helsingin Jätkäsaaren energia- jainnovaatiokorttelin Low2No-suunnittelukilpailunvoittajaksi viidenkansainvälisen huipputiimin joukostaon valittu työryhmä ARUP –Sauerbruch Hutton – Experientia– Galley Eco Capital. Voittajatiimikiinnitti erityistä huomiota siihen,että kestävyyteen tarvitaan laajaalainenmuutos, jossa ihmiset jaelämäntavat ovat keskeisessä roolissa.Lisäksi se esitti rahastomallinkoko Jätkäsaaren muuntamiseksiensimmäiseksi hiilettömäksi kaupunginosaksiSuomessa.Materiaalitehokkuus ja erityisestipuurakentaminen nousivat kaikkienSitran suunnittelukilpailuunosallistuneiden viiden tiimin töissäesiin. Asukkaille tarjotaan reaaliaikaistatietoa hiilijalanjäljestä ja annetaanmahdollisuuksia muun muassaoman ruoan tuotantoon kerrostaloissa.Toisaalta vähennetäänvedenkulutusta ja hyödynnetäänsade- ja harmaita vesiä. Tiiviimpikaupunkirakentaminen nähtiin kestävyydenvälineenä.– Sitran kilpailu antoi arvokastaaineistoa kaupungin tulevaan käytäntöön,jossa tontinluovutuksenyhteydessä tullaan kannustamaanmatalaenergiarakentamiseen, totesiHelsingin apulaiskaupunginjohtajaHannu Penttilä palkintojenjakotilaisuudessa1.9.www.sitra.fi/energiawww.low2no.org/competitionVALTIO UUDISTAALIIKENTEENORGANISAATIOITA● Hallitus esittää, että liikennejaviestintäministeriöön perustetaankaksi uutta virastoa 2010alussa. Liikennevirasto muodostuuTiehallinnon, Ratahallintokeskuksenja Merenkulkulaitoksentoimintojen yhdistämisestä.Liikenteen turvallisuusvirastomuodostuu Ilmailuhallinnon,Ajoneuvohallintokeskuksen,Rautatieviraston ja Merenkulkulaitoksenmeriturvallisuustoimintojenyhdistämisestä.Tavoitteena on tehostaa liikennejärjestelmänkokonaisuudenhallintaa väylä- tai liikennemuotokohtaisentarkastelun sijastaja ottaa paremmin huomioonliikenteen käyttäjien matka-ja kuljetusketjujen tarpeet.Henkilökunnasta alueellistetaan245 henkilötyövuotta Lappeenrantaanja Rovaniemelle2015 loppuun mennessä, jolloin47 prosenttia liikennevirastonja 28 prosenttia liikenteenturvallisuusviraston henkilöstöstätyöskentelee pääkaupunkiseudunulkopuolella.Kolme uutta osakeyhtiötäHallitus esittää myös, että Ilmailulaitos<strong>Fi</strong>navia muutetaankokonaan valtion omistamaksiosakeyhtiöksi 2010 alussa. <strong>Fi</strong>naviaOy:n tehtävänä on ylläpitääja kehittää valtion lentoasemaverkostoaja Suomen lennonvarmistusjärjestelmääsiviili- jasotilasilmailun tarpeita vartensekä tarjota lennonvarmistuspalvelujaSuomen ilmatilassa.Lisäksi hallitus esittää, ettäVarustamoliikelaitos <strong>Fi</strong>nstashipja Merenkulkulaitoksen tuotantotoimintamuutetaan kokonaanvaltion omistamiksi osakeyhtiöiksi2010 alussa. Osakeyhtiöönsiirtyvät Varustamoliikelaitoksennykyiset offshore-,jäänmurto- ja yhteysalusliiketoimintasekä liikelaitoksen johtamiseen,hallintoon ja yhteisiinpalveluihin liittyvät toiminnot.Saariston yhteysalusliiketoimintaselvitetään erikseen.Varustamoliikelaitoksen nykyinenväyläpalveluliiketoimintaja öljyntorjuntapalvelut siirtyvät2010 alusta Merenkulkulaitoksenvesiväylien tuotantotoiminnastamuodostettavaantuotanto-osakeyhtiöön. Yhtiöntoimialana on vesiväylien hoito,kanavien käyttö ja kunnossapito,ympäristövahinkojen ehkäisemiseenja torjuntaan liittyvättehtävät, vesirakentaminen,suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut,merenmittaus sekä muutvesiväyliin ja vesirakentamiseenliittyvät tehtävät.Yhtiöittämisillä ei ole henkilöstövaikutuksia,mutta <strong>Fi</strong>naviassaja Varustamoliikelaitoksessameneillään olevat sopeuttamistoimetjatkuvat.54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
POHJAVESIPUHDISTUUSEINÄMÄLLÄ● Pilaantunutta pohjavettä puhdistetaanOriveden Pappilan kylässäkäyttäen maahan upotettuans. reaktiivista seinämää, joka rakennettiinpaikalle viisi vuotta kestäneessäkunnostus- ja tutkimushankkeessa.Tulokset osoittavat,että seinämä toimii tehokkaastipohjaveden puhdistamisessa.Reaktiivinen seinämä valmistettiinrautalastumateriaalista ja asennettiin15 metrin syvyyteen 2006.Entisen pesulan klooratut liuottimetolivat lianneet alueen pohjaveden.Pilaantunut pohjavesi johdetaanreaktiivisen seinämän läpimuuttamatta pohjaveden luonnollisiavirtausreittejä. Pohjavesi puhdistuu,kun seinämän läpi kulkevathaitta-aineet reagoivat reaktiivisenmateriaalin kanssa ja muuntuvathaitattomiksi tai vähemmänhaitallisiksi yhdisteiksi tai pidättyvätseinämään.Menetelmän toistaiseksi yleisinsovellus on ollut klooratuilla liuottimillapilaantuneen pohjavedenpuhdistaminen raemuotoisen metalliraudanavulla.Koeseinämässä käytettiin kotimaistarautamateriaalia. Seinämänrakentamiskulut olivat 253 000 euroamukaan lukien rautalastun materiaalikulut.Tutkimushankkeen raportti ”Pohjavedenpuhdistaminen reaktiivisellaseinämällä – Koekohteena OrivedenAsemanseudun pilaantunut pohjavesialue”löytyy os. www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=328187&lan=fi&clan=fiVesimittari MULTICAL ® 61– koska jokainenvesipisara on arvokasPirkanmaan ympäristökeskusReaktiivisen seinämän täyttöä raemuotoisella raudalla.Maarakennusalankustannuksetlaskivat● Maarakennusalan kustannuksetlaskivat 4,7 prosenttia elokuusta2008 elokuuhun <strong>2009</strong>.Kustannusten vuosimuutos vaihteliosaindekseittäin päällysteiden–13,7 prosentista maarakenteiden0,5 prosenttiin.Kokonaisindeksin laskuun vaikuttivaterityisesti bitumi- ja muovituotteiden,metallituotteidensekä polttoaineiden ja energianhalpeneminen ja korkojen lasku.Kustannusten laskua hillitsivätetenkin työvoimakustannustenkasvu ja maa- ja kiviaineksenkallistuminen.Maarakennuskustannusindeksi<strong>2009</strong>, elokuu, vuosimuutos (%)elokuusta 2008Kokonaisindeksi –4,7Pohjarakenteet –5,1Maarakenteet 0,5Kalliorakenteet –1,6Päällysteet –13,7Kunnallistekniset –3,0järjestelmätBetonirakenteet –10,7Muut tekniset –3,9järjestelmätMurskaustyöt 1) –1,8Kunnossapito 1) –1,11)erillisindeksiLähde TilastokeskusVesi on kallisarvoinen luonnonvara,jota meidän kaikkien on suojeltava jakäytettävä huolella.Olemme kehittäneet ultraääniperiaatteeseenpohjautuvankylmävesimittarin, joka pystyyrekisteröimään tarkasti vähäisenkinvedenkulutuksen.Vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin jonyt ja vaihda perinteinen veden mittaustarkkuusmittaukseen. Tällä tavoin voitvarmistaa, että kukin maksaa tismalleenoman veden kulutuksensa mukaan eikätippaakaan liian vähän.www.kamstrup.fi<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong> 55
Yhdistämällä eri kaapelitsamaan perheeseen helpotetaanhankintaa ja parannetaanpalvelua.TIE- JA KATURAKENTAMISEN KAAPELITYHDESSÄ PAKETISSA● Drakan Traffic Pack on uusituotepaketti, johon on koottutie- ja katurakentamisessa tarvittavatkaapelit. Se helpottaaetenkin urakoitsijoiden työtä keräämällävalaistukseen ja telematiikkaankuten infotauluihinja muuttuviin nopeusrajoituksiinsopivat kaapelit yhteisen nimikkeenalle.www.nrgroup.fiVENESATAMAKARIBIALLE● Marinetek on saanut suurtilauksenKaribialle. Tilaus käsittääPort Louis Marinan toisenrakennusvaiheen toimittamisenGrenadaan.Uusia venepaikkoja valmistuutämän vuoden loppuunmennessä 105, ja ne on tar-Port Louis Marina sijaitsee Grenadan pääkaupungissaSt Georgessa. Port Louisin satamaa pidetään yhtenäKaribian parhaista.Valikoimaan kuuluvat erityisestiliikenteen ohjaus- ja valvontalaitteistojavarten suunnitellut PULSanturikaapelitsekä tunnelisovelluksiinsopivat turvakaapelit ja langattomantiedonsiirron koaksiaalisetantennit. Mukana ovat myös muuttie- ja katurakentamisessa tarvittavatasennus-, voima-, ohjaus- ja tiedonsiirtokaapelitsekä kytkentä- jariippukierrekaapelit.www.draka.fiViemärit kuntoonrakenteitarikkomatta● Osa kaivamattomista menetelmistäsoveltuu myös kiinteistöjenputkistosaneeraukseen.Esimerkkeinä käyttökohteistaovat rakennusten piha- ja pohjaviemäritsekä pystyviemärit.NRG Nordic RenovationGroup Oy:n Omega-Linermuotoputkisujutuksessavanhanviemärin sisään sujutetaanuusi tehdasvalmisteinen putki.Sujutus tapahtuu tarkastusluukkujenkautta, joten rakenteidenaukirepimiseen joudutaanturvautumaan erittäin harvoin.Viemärin käyttökatkoksetjäävät lyhyiksi, ja lopputuloksenaon uusi, vähintään 50 vuottakestävä viemäri.Menetelmää voidaan käyttäämyös rakennuksen pystyviemäreissäja jopa ilmastointikanaviensaneerauksessa. Omega-Liner-menetelmänohellakiinteistöjen putkistosaneerauksissakäytettäviä menetelmiäovat Flexoren- sekä Maxi-Line-sujutusmenetelmät. Näitämenetelmiä käytetään yleisimminpihaviemäreiden sekäsadevesiviemäreiden saneerauksessa.Omega-Liner-muotoputkisujutuksessauusi putki voidaanasentaa vanhaan viemäriin tarkastuskaivonkautta.koitettu jopa 150-jalan (45 m) pituisillejahdeille. Sataman ensimmäiseenrakennusvaiheeseen Marinetek toimittiviime vuonna raskasponttonilaiturit300-jalkaisille (90 m) megajahdeille.Grenadan tilaus valmistetaan kokonaanSuomessa, koska MarinetekinFloridan tehtaan tuotantokapasiteettion myyty täyteen. Laitureidenvalmistus on työllistänyt Vantaan tehtaankahta tuotantolinjaa kahden kuukaudenajan.Satamatoimitus sisältää mm. Premium-sarjanbetoniponttonit ja SuperYacht -sarjan veneenkiinnityspuomit.Kaikki tuotteet on suunniteltu kestämäänykköskategorian hurrikaanin sekäalueen korroosioherkät olosuhteet.www.marinetek.netKirkkonummella lokakuussaavattavan Citymarketinsokkelissa on käytettyLujabetonin Supermustaelementtejä.VÄRIÄ BETONI-RAKENTAMISEEN● Kivitalojen seinissä mustaksivärjätty betoni on ollutongelmallinen: lopputuloson helposti hailakka ja läiskikäs.Lujabetoni on kehittänytläpivärjättyihin valmisosiinuuden reseptiikan, jonkaavulla musta näyttää syvänmustalta ja väripinta on tasainen.Läpivärjättyjen Supermusta-betonienrinnalle tuotevalikoimassaon myös tehtaalla valmiiksimaalatut julkisivut.Väribetoneita on käytettybetonirakentamisessa pitkään.Ongelmana on ollut se, ettävärejä on vaikea saada isoissapinnoissa kirkkaiksi ja tasaisiksi.Lujabetonin kehittämän reseptinmyötä musta väri on elementissätäysin musta ja pintaon tasainen.Tasainen pinta tehdään hienopesutekniikalla,mutta uudellabetonimassan erikoisreseptilläsementtipastan läiskikkyyshäviää ja rouhekivenä käytettyämusta gabro-kivi tulee edustavastiesiin. Sitkeänä ja kovanakivilajina musta gabro kestäähyvin kulutusta ja vaikeitakinsääoloja. Tähän asti on julkisivutpitänyt uudelleenmaalata10–15 vuoden välein, jos onhaluttu täysmustaa pintaa.www.luja.fi56<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
FCG Planeko OyMinnaTuomala Suomen KuntaliittoAri KolehmainenSYKE:n merikeskusKuntatekniikan yhdistystenmaailmanjärjestö IFMEJormaVaskelainenDanne Långström Paavo TaipaleIFME:n uusi puheenjohtaja JormaVaskelainen kiitti järjestön hallitustaluottamuksesta ja toivottikonferenssivieraat tervetulleiksiHelsinkiin kesäkuussa 2012.Suvi KorpinenDestia OyMari WallsVTTHannu LeinonenNeapo OyTeroVanhanenMiimu AiraksisenEnergiateollisuus ryRiitta Larnimaa<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong> 57
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitälähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumiavuonna <strong>2009</strong> ja 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.tapahtumakalenteri<strong>2009</strong>Lautakuntapäivät1.–3.10.<strong>2009</strong> Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.fcg.fiLiikenne ja maankäyttö7.–8.10.<strong>2009</strong> Helsinkiwww.fcg.fi<strong>Fi</strong>nnSec097.–9.10.<strong>2009</strong> Helsinkiwww.finnsec.fiViherTek097.–9.10.<strong>2009</strong> Helsinkiwww.finnexpo/vihertekYksityistieasioiden peruskurssi14.–15.10.<strong>2009</strong> Kuopiowww.fcg.fiTeknisen toimialanhankintafoorumi15.–16.10.<strong>2009</strong> Helsinkiwww.fcg.fiTuottavuutta tukipalveluihin27.10.<strong>2009</strong> Helsinkiwww.fcg.fiEntsorga-Enteco <strong>2009</strong>27.–30.10.<strong>2009</strong> Kölnwww.entsorga-enteco.deMaanmittausinsinöörien ja-teknikoiden koulutuspäivät27.–28.10.<strong>2009</strong> Tamperewww.fcg.fiTeolliset palvelut 09Kunnossapitokongressi28.–29.10.<strong>2009</strong> Tamperewww.expomark.fi/teollisetpalvelutPaikkatietomarkkinat3.–4.11.<strong>2009</strong> Helsinkiwww.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedotPohjoismainenjätevesikonferenssi10.–12.11.<strong>2009</strong> Odense, Tanskawww.vvy.fiTeknisen hallinnon päivät11.–12.11.<strong>2009</strong> Tamperewww.fcg.fiALANSA YKKÖNENRisto Kulmalapuhdistaa vanhojavesijohtoja. Kapeassakaivannossa onUusi Jyväskyläkaavoittajiennäkökulmasta sivu 16Infran kunnossapidonjohtaminen (KUP 2)16.11.<strong>2009</strong> alkaen, 5 lähijaksoa, Helsinkiwww.kiinko.fiYksityistieasioiden jatkokurssi25.–26.11.<strong>2009</strong> Helsinkiwww.fcg.fiKaavoitus, kiinteistökehitysja rakentaminen25.–26.11.<strong>2009</strong> Helsinkiwww.kiinko.fi2010Rakennuttajapäivät21.–22.1.<strong>2009</strong> Hämeenlinnawww.kiinko.fiTalvitiepäivät26.–28.1.2010 Lahtiwww.tieyhdistys.fiUimahalli- ja kylpyläpäivät9.–11.2.2010 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.ukty.netKuntatekniikan päivät3.–5.6.2010 Joensuuwww.kuntatekniikka.fiAsuntomessut16.7.–15.8.2010, Kuopiowww.asuntomessut.fiKuntamarkkinat15.–16.9.2010 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fi6 /<strong>2009</strong>Seija Tulonen jakarhu viihtyvätKeravan peruskorjatussaaluepuistossa.sivu 22sivulla 36Pääkaupunkiseutu saayhteisen vesilaitoksenensi vuonna sivu 28sivu 6Pori rakentaa aurinkoenergiaahyödyntävänuimahallin sivu 42<strong>2009</strong>Honkapuistontie 95, 28430 PoriKunFo tietää!www. kuntatekniikka.fion yhteinen verkostomme,josta löydät mm. tuoreimmatuutiset ja tapahtumat,rekryfoorumin, matkapalvelujaja kuvapankin.Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!Tilaa Kuntatekniikan vuosikertajatkuvana kestotilauksena69 euroa. Saat kaupan päälletoukokuussa <strong>2009</strong> ilmestyneenVesihuollon osto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) maksaa78 euroa, irtonumero 8,50 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksenvoi hoitaa kätevimmin os.http://lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. (09) 771 2442.58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.www.sito.fiSITO on liikenteen, ympäristön jainfran suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujatuottava moniosaaja.Palvelutarjontamme kattaakonsultoinnin, suunnittelun,rakennuttamisen ja tietotekniikan.Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • TampereLIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTOAlueidenkäyttö ja arkkitehtuuriGeotekniikka ja kenttätutkimuksetGeotieteellinen konsultointiKalliorakennus-, rakenne- jatunnelisuunnitteluKaukokartoitus ja GIS-konsultointiLiikenteen konsultointiMaisema- ja vihersuunnitteluPaikkatietopalvelutSiltasuunnitteluTie-, katu- ja ratasuunnitteluVesi- ja ympäristötekniikkaYmpäristökonsultointiPöyry Environment OyPöyry Infra OyJaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fiI N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIDEA OYwww.liidea.fi08-8810300LAADUKASTA OSAAMISTAYHTEISTYÖKYKYISESTIYHDYSKUNTATEKNIIKANASIANTUNTIJARatapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKIPuh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,faksi (019) 31274www.finnmap-infra.fiYMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAGolder Associates OyHelsinki · Oulu · Tampere · Turkupuh. (09) 5617 210 www.golder.fi• Pilaantuneen maaperän ja pohjavedentutkiminen ja kunnostus• Jäteluokitukset• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit• Hyötykäyttöarvioinnitmaanrakentamisessa• Vesistöjen ja ranta-alueidensedimenttitutkimukset ja kunnostus• Ympäristöriskien arvioinnit• Vanhojen kaatopaikkojenkunnostussuunnitteluKotimaiset, energiaa säästävätAIRIT-ilmastimetMIXIT-sekoittimetWaterixilta kokonaispalveluna järjestelmiensuunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta jatarvittaessa vuokraus.WWW.WATERIX.COM• rakennuttamispalvelut• vesihuollon projektinhoito• palveluhankintojen kilpailutus• lietteen jatkokäsittelyhankkeet• valmiussuunnittelu<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>59
Change language