Talvi tuo voimajohtojen kunnossapidolleHUURTEISIA HAASTEITAViime vuosien lumiset talvet ovat pitäneet kantaverkonkunnossapidon kiireisenä. Voimajohtojen pitäminen puhtaanalumesta ja huurteesta on mitä totisinta työtä.Teksti: Ursula Aaltonen • Kuvat: Jarmo Lahtoniemi, <strong>Fingrid</strong> ja Eltel NetworksToissa talven ennätykselliset lumisateetja pitkään jatkuneetpakkaset ovat painuneet JarmoLahtoniemen mieleen hyvin. ”Huurrepudotuksiatehtiin johdoilta seitsemänkertaa enemmän kuin normaalitalvena,joten aikamoista haipakkaahan seoli”, <strong>Fingrid</strong>in Itä-Suomen alueen voimajohtoasiantuntijanatyöskenteleväLahtoniemi muistelee.Itäinen Suomi on perinteisesti ollutaluetta, jossa johtimille kertyvä lumija huurre aiheuttavat suurimmat ongelmat.Näin myös talvella 2009–2010.Poikkeava lumitilanne jatkui myös viimetalvena, jolloin pudotuksia tehtiinalueella ”vain” kolminkertainen määränormaaleiksi luokiteltaviin vuosiinverrattuna.”Ennätystalvi vei meidät ääripäästätoiseen, sillä talvella 2008–2009 luntaoli niin vähän, ettei pudotuksia tarvinnuttehdä ollenkaan. Seuraavana talvenapudotimmekin sitten pelkästäänItä-Suomessa huurretta yli 700 jänneväliltä,kun pudotusten keskimääräyhden vuoden aikana on normaalistinoin sata.”Huurteen kimppuun miesvoiminHuurretilanteen seuraaminen ja huurteenpudottaminen johdoilta ovat osavoimajohtojen normaalia kunnossapitoa.Pudotuksiin ryhdytään yleensäsiinä vaiheessa, kun johtimille onkertynyt huurretta noin 10 senttiä.Tämä voi tapahtua lyhyessäkin ajassa.”Jääkuormaa voi muodostua johtimienpäälle montakin senttiä yhden vuorokaudenaikana. Toissatalvena näin taisikäydä useammankin kerran, silläparhaimmillaan teimme pudotuksiayhdessä paikassa kahdesti saman viikonaikana.”Huurteen kimppuun on perinteisestikäyty raa’alla miestyövoimalla. Yleisinkäytössä oleva menetelmä on punnuksenavulla johtimen yli heitettäväköysi, joka johdon päällä vedettäessäirrottaa sen päällä olevan huurteen.Joskus kun lumi on oikein kevyttä,saattaa pelkkä pylväiden ravisteluriittää.”Pudotustyö on fyysisesti hyvin raskastapuuhaa. Olosuhteet ovat lisäksiusein sellaiset, että maastossa liikkuminenon aikaa vievää ja hankalaa.Toisinaan ennen pudotusta joudummemyös raivaamaan johtokadun vesakkoa,ennen kuin varsinaiseen pudotustyöhönedes päästään”, Lahtoniemiselventää.”Työ on hidasta – yksi pudotuspartioehtii työpäivän aikana putsaamaanmaksimissaan kymmenkunta jänneväliä.Talvisaikaan päivä tuppaa olemaantäälläpäin sen verran lyhyt, ettäsenkin puolesta työtunnit maastossaovat yhden päivän aikana rajalliset.”Monta työvaihettaHuurteen kertymistä johtimille seurataantalven mittaan systemaattisesti,joten suuria yllätyksiä pääsee tapahtumaanharvoin. ”Huurrekausi alkaameillä heti ensilumien tultua. Silloinseuraamme ensisijaisesti ns. tärppipaikkoja– siis sellaisia paikkoja,joihin kokemuksesta tiedämme huurteenyleensä kertyvän ensimmäisenä.Yleensä nämä ovat korkeita paikkoja,esimerkiksi rinteitä ja vaarojen huippuja.”Talven edetessä tarkastuksia jatketaanja jääkuormatilannetta kartoitetaansäännöllisesti. Puhdistettavatjännevälit kirjataan ja luokitellaankolmeen kiireellisyysluokkaan, joistakiireellisimmiltä huurre käydäänpudottamassa vuorokauden sisällähavainnosta, toiseksi kiireellisimmiltäviikon kuluessa. ”Kolmas luokkatarkoittaa käytännössä, että kunhanennen kevättä”, Jarmo Lahtonieminaurahtaa. ”Monestihan säänhaltijatavittavat meitä tässä – ja suojakeli onkinmeillä usein toiveissa. Pari kolmeastetta plussan puolella riittää yleensävarmistamaan, ettei pudotuksia tarvitsetehdä. Toki paikat täytyy tällöinkinkäydä tarkistamassa.”Häiriöitä vain vähänPääsääntöisesti huurre kertyy linjoillaylimpänä sijaitseviin ukkosjohtimiin,joissa johtimia lämmittävä virta eiliiku. Toisinaan huurretta joudutaankuitenkin pudottamaan myös jännitteisistävirtajohtimista. Virtaa ei linjoiltatarvitse tällöin katkaista, automaattistenjälleenkytkentöjen poisto riittäävarmistamaan pudotustyön turvallisuuden,mikäli pudotusprosessin aikanatapahtuisi jotain poikkeavaa.FINGRID 3/<strong>2011</strong> | 28
FINGRID 3/<strong>2011</strong> | 29