3/2011 - Fingrid

tehtävistämme on seuratasähkön tuotantokapasiteettia,jotta sähköntuo-”Yksitanto riittää kaikkina aikoina”, kertooEnergiamarkkinaviraston (EMV) ylijohtajanaviime elokuussa aloittanutvaltiotieteen maisteri Riku Huttunen.Energia-alan taustaa hänellä on useidenvuosien ajalta työ- ja elinkeinoministeriöstäja sitä ennen Suomen EUedustustostaBrysselistä.Huttusen mukaan sähkön toimitusvarmuustilanneon nyt vakaa. Sähkönkysyntä ei ole paljoa kasvanut. Seuraavamerkittävä muutos tuotantopuolellaon Olkiluoto 3 -yksikön valmistuminenkolmen vuoden sisällä.Talven korkeimpia kysyntäpiikkejävarten tarvitaan tehoreserviä. Fingridilläon tällaisia tilanteita varten 600megawatin tehoreservi, johon kuuluvienvoimalaitosten kilpailuttaminenkuuluu EMV:n tehtäviin.Jakeluverkon valvojaToinen EMV:n toimitus- ja käyttövarmuuteenliittyvä tehtävä on sähkönverkkoliiketoiminnan valvonta. Viranomainensiis määrittää verkkoyhtiöidensallittavan tuottotason suhteessapääomaan ja tehtyihin investointeihin.Toisin sanoen Energiamarkkinavirastovalvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelunkohtuullisuutta.Sähkön siirto ja jakelu ovat luonnollisiamonopoleja, koska ei olisi ollutjärkevää ryhtyä rakentamaan keskenäänkilpailevia rinnakkaisia verkkoja.Sähkön jakelun laatuun liittyy EMV:nverkkovalvontamallin laatukannustin,jota ollaan laajentamassa. Kun tähänasti sähkön jakelun keskeytyksistäkoitui jakeluyhtiöille enintään 10prosentin vähennys vuodessa yhtiöllelaskettuun kohtuulliseen tuottoon,sanktion maksimi ollaan korottamassa20 prosenttiin kaudelle 2012–2015.Vastaavasti bonus toimitusvarmuudenhyvästä laadusta nousee aikaisemmasta10 prosentista ylimmillään 20prosenttiin.Laatukannustimen lisäksi EMV onottanut käyttöön innovaatiokannustimen,jotta verkonhaltijat edistäisivätinnovatiivisia teknisiä ja toiminnallisiaratkaisuja. Tarkoituksena on myöstukea älykkäämpien sähköverkkojenkehitystä.Kannustinmallia on myös kritisoitusiitä, että se rankaisee verkkoyhtiöitäsellaisissakin tilanteissa, joissa ollaankirjaimellisesti jouduttu luonnonvoimienarmoille. Esimerkiksi vuoteen2010 osui harvinaisen rajuja myrskyjä,jotka nostivat keskeytyskustannuksetyli kymmenkertaisiksi tavanomaiseenvuoteen verrattuna.”Kannustimen vaikutus kyllä tasaantuu.Kun yhtiöt uusivat vanhojaverkkojaan, ne saavat siitä kannustavaabonusta, mikä auttaa yhtiötäkeräämään kohtuullista tuottoa liiketoiminnastaan”,Huttunen huomauttaa.Kannustimien pitäisikin innostaajakeluverkkojen uusimiseen, sillä monetjakeluverkot ovat jo noin 50 vuodenikäisiä ja todella uusimisen tarpeessa.Regulaattorit EuroopassaTyöskennellessään vuosina 2000–2004Suomen EU-edustustossa BrysselissäRiku Huttunen kartutti kokemustaanenergia-alan eri toimijoiden yhteistyöstäEuroopan mittakaavassa. Nythän vaikuttaa Suomen edustajanaEU:n kansallisten regulaattoreidenyhteistoimintavirasto ACERin sääntelyneuvostossa.”ACERin päätöksenteossa Euroopanunionin 27 jäsenvaltiolla jokaisella onyksi ääni, jolla voi vaikuttaa. Eli suurellaSaksalla on yksi ääni siinä missäpienellä Maltallakin”, Huttunen kertoo.Sähköverkon käyttövarmuuteenEuroopassa liittyy Euroopan unioninkolmas sisämarkkinapaketti, joka tulivoimaan jo maaliskuussa. Paketinkaikkia asioita ei ole Suomessa vieläsiirretty lainsäädäntöön.”Tarkoituksena ei ole luoda ylikansallistaEuroopan regulaattoria vieläpitkään aikaan. Nimittäin jokaisessaEuroopan maassa on omanlaisensaregulaattori, etenkin jos katsotaanverkkovalvontaa. Jopa Ruotsin viranomainentoimii eri logiikalla kuin meSuomessa”, Huttunen sanoo.ACER keskittyykin enemmän rajatylittäviin hankkeisiin. Pitkällä aikavälillähuomio voi kiinnittyä myös verkkovalvontamallientoimivuuteen ja läpinäkyvyyteen.Ovathan valvottavatkinhyvin erilaisia. Esimerkiksi Ranskankantaverkko on kansallinen, kun taasSaksassa on useita kantaverkkoja.Kolmannessa sisämarkkinapaketissaannettiin normien siirtovaltuuksiaEU:n komissiolle. Siten komissiovoi tehdä aloitteen, josta ACER laatiipuitesuuntaviivat (framework guideline)verkkokoodia varten. Koodeja laatiipuolestaan ENTSO, eurooppalaistenkantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö.ACERin ja ENTSOn yhteistyönäsyntyneet verkkosäännöt palautuvatEU:n komission hyväksyttäviksi. Huttusenmukaan tarkoituksena ei olelisätä byrokratiaa kansallisten jakeluverkkojentoimintaan, sillä kansallisetregulaattorit valvovat suoraan verkkotoimijoitaan.”Me suomalaiset pystymme vaikuttamaaneurooppalaiseen säännöstöönsitä vahvemmin, mitä yhteneväisempiämielipiteitä ACERissa, ENTSOssaja komission komiteoissa esitämme.Myös Pohjoismailla on yleensä ollutvarsin yhtenevät kannat, mitä selittääpohjoismaiset yhteiset sähkömarkkinat.”Seuraavasta talvesta on jo ehdittyennustaa jopa ennätyskylmää. RikuHuttunen huomauttaa, että talvella,kun sähkö niukkenee, huomaa kuinkakansallinen itsekkyys herää. Pohjoismaatovat keskenään hyvin erilaisiasähköntuottajia, mikä on ollut myöseduksi yhteisillä sähkömarkkinoilla.Yhteismarkkina-alue on leviämässäKeski-Eurooppaan ja yhteyksiä tuleelisää. Ongelmaksi nousevatkin sähkönsiirronpullonkaulat.”Tämä on eurooppalainen ongelma.Varsinkin eri maiden kantaverkkojenvälisten yhteyksien vahvistaminen voiolla vaikeaa. Kuka maksaa investoinnit,jos kyseisen maan yhtiöt tai kansalaiseteivät niistä hyödy? Eurooppalaiselleyhteistyölle on todellistakysyntää.” ■FINGRID 3/2011 | 13