3/2011 - Fingrid

TariffikorotuksentaustatIsot investoinnit ja kustannustason nousu heijastuvat kantaverkkosiirron hinnoitteluun.Teksti: Maria Hallila • Kuvat: ManjaMedia ja Juhani EskelinenSyyskuun alkupuolella julkistettuuutinen kantaverkkomaksujen30 prosentin korotuksesta eitullut Fingridin toimintaa seuranneilleyllätyksenä. Yhtiö on jo usean vuodenajan valmistellut asiakaskuntaansa tariffikorotukseen,”joka tulee olemaankaksinumeroinen luku”. Taustalla vaikuttavatFingridin historian mittavininvestointiohjelma sekä markkinaehtoistenkustannusten nousu.Vuoden 2012 alusta voimaan tulevahinnankorotus on ensimmäinen vaihekehityskulussa, jonka myötä kantaverkkomaksutnousevat lähivuosinaportaittain Energiamarkkinavirastonsallimalle tuottotasolle.”Neljän viime vuoden aikana Fingridinkantaverkkosiirrosta perimät maksutovat jääneet noin 250 miljoonaaeuroa alle tuon sallitun tuottotason.Saamatta jäänyttä tuottoa ei kuitenkaanperitä taannehtivasti takaisinuusissa maksuissa”, sanoo toimitusjohtajaJukka Ruusunen.Talousasiat keskiössäFingrid julkisti uutisen tariffikorotuksista7.9. Helsingin Messukeskuksessaasiakkailleen järjestämässään Kantaverkkopäivässä.Tämän vuosittaisentilaisuuden painopiste on perinteisestiollut kantaverkon rakentamis- ja kunnossapitohankkeidenesittelyssä. Nytkeskiöön nousivat kantaverkkoliiketoiminnantaloudelliset reunaehdot,joista perusteet tariffikorotukselle ovatjohdettavissa.Yhtiön kokonaisinvestoinnit kuluvanavuonna ovat noin 270 miljoonaaeuroa. Kantaverkon vahvistamiseen”Markkinat ja tuotantomuuttuvat. Me rakennammeverkkoa asiakkaidenja yhteiskunnan tarpeidenmukaisesti.”tähtäävien investointien tahti jatkuukiivaana: seuraavien kymmenen vuodenaikana Fingrid varautuu investoimaanuusiin siirtoyhteyksiin ja varavoimalaitoksiin1,7 miljardia euroa.Kymmenen vuotta sitten, 2000-luvunalussa, yhtiön vuosittaiset kantaverkkoinvestoinnitolivat 40–50 miljoonaaFINGRID 3/2011 | 4

Kantaverkkopalveluaentistä selkeämmin ehdoinVuodenvaihteessa alkava uusi kantaverkkosopimuskausi tuo tariffimuutosten lisäksi uudistuksiapalveluehtoihin. Uudistuksilla täsmennetään ja yksinkertaistetaan palvelurakennetta ja sopimuskäytäntöä.Myös kantaverkon rajausta mietitään.Teksti: Pertti Kuronen • Kuvat: Juhani EskelinenVaiheikas kantaverkkosopimuskausi 2008–2011 onpäättymässä. Kun vuonna 2007 sovittiin kantaverkkosopimuksista,ei monikaan osannut ennakoida hetiseuraavan vuoden taloudellista lamaa. Lamasta selvittiinkuitenkin ennakoitua nopeammin, ja ensi vuosi näyttää,millaiseen taloudelliseen tilanteeseen nyt ollaan päätymässä.Kantaverkkosopimukseen vuosille 2012–2015 liitetäänmyös aiemmin erilliset loisteho- ja loistehoreservisopimuksetsekä reaaliaikaisen tiedonvaihdon sopimus. LisäksiVenäjän-siirtopalvelu eriytetään omaksi sopimukseksi.Itse kantaverkkohinnoittelu on edelleen energiaperustainenja kiinteästä liityntäpistemaksusta (1 000 €/kk) luovutaan.Yksi keskeinen muutos on, että yksikköhinnat vahvistetaanvuosittain syyskuussa, jolloin näkymä seuraavaanvuoteen on selkeämpi ja tariffin suuruus voidaan määrittäätarkemmin välttäen ennusteriskit sekä niiden vaikutus hinnoitteluun.Itse sopimustekstiin on tehty lukuisia selkeyttäja ymmärrettävyyttä parantavia tarkennuksia.Venäjän-rajasiirtopalvelun hinnoittelurakenne selkeytettiinsiten, että hinnoittelu jaettiin kolmeen komponenttiin:• läpisiirron eli viralliselta nimeltään ITC-perimeter-maksuun• itse rajan ylittävien johtojen kustannuksiin, jotka kohdistetaansuoraan rajan yli tapahtuvalle sähkönsiirrolle• rajasiirron osuuteen koko muun kantaverkon kustannuksista.EU:n ulkorajoilla sähkönsiirrosta peritään ns. ITC-perimeter-maksua,jolla korvataan maiden välisen läpisiirronaiheuttamia kustannuksia. Maksu on komission hyväksymä.Venäjän ja Suomen välisillä yhteyksillä perittävä korvaussiirretään suoraan ENTSO-E:n rahastoon.Liittymiskäytäntöä tarkoitus yksinkertaistaaKantaverkkoon liittymiskäytäntöä on tarkoitus yksinkertaistaauusien liityntöjen osalta siten, että liittymismaksunmaksamisen jälkeen liittyjälle ei enää koidu muita vuosittaisiamaksuja. Uusi liittymismaksu kattaisi jatkossa liittymiskentänperusparannukset ja uusimisen. Tässä mielessäkäytäntö on varsin samankaltainen kuin jakeluverkoissakin.FINGRID 3/2011 | 8

Yhteistyö jatkuu tiiviinä”Yhteistyö asiakkaiden kanssa jatkuu tiiviinä myös tulevaisuudessa. Maailma muuttuu ympärillämme, ja siksiniin sähkön siirtoverkkoja kuin myös sähkömarkkinoita kehitetään. Tiedonkulun sekä asiakastarpeiden ja -näkemystenvarmistamiseksi Fingrid jatkaa aktiivista yhteydenpitoa asiakkaisiin laaja-alaisesti monella taholla”,kertoo Fingridin verkkopalvelusta vastaava johtaja Pertti Kuronen.Yhtiön verkko-, käyttö- ja markkinatoimikunnat ovat vakiinnuttaneet toimintansa merkittävinä kehitysfoorumeina.Fingridin ja koko asiakaskunnan kahdensuuntaisena informaatiokanavana sekä neuvonantajana toimiiyhtiön neuvottelukunta.Muilta osin liittymissopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudetsäilyvät ennallaan.Vanhojen liittymien osalta nykyiset sopimukset pysyvätvoimassa ja uuteen käytäntöön siirrytään asiakkaiden kanssatehtävien sopimusten mukaisesti.Liittymismaksun määrittämisessä lähtökohtana on ollutasiakkaan tarve. Toisin sanoen kantaverkon edellyttämätasiakkaan tarvetta järeämmät ratkaisut katetaan kantaverkkotariffilla.Sähköasemaan liittymisen osalta tämätarkoittaa nykyistä pienempiä liittymiskustannuksia, mikäkannustaa osaltaan liittymään sähköasemaan. Tämä liityntätapaon sekä asiakkaan että kantaverkon kannalta käyttövarminvaihtoehto.Eniten keskustelua ja palautetta uuden liittymismaksukäytännöntiimoilta on aiheuttanut voimajohtoliityntöjenhinnoittelu, joiden osalta maksu olisi merkittävästi aiempaasuurempi. Voimajohtoliitynnässä kantaverkon voimajohtotoimii osana asiakkaan liittymisjohtoa käyttäen osankantaverkon voimajohdon siirtokapasiteetista.Kantaverkon voimajohtoliityntä on laskettu 25 megavolttiampeerin(MVA) tehon mukaan, mikä on suurin teho, jokavoidaan liittää voimajohtoon. Tällä 25 MVA liityntätehonportaalla halutaan ohjata hyödyntämään ensin täysimääräisestijo olemassa olevat liitynnät ja uudet liitynnät, jottavoimajohdon käytettävyyttä heikentävät voimajohtoliitynnätvoitaisiin minimoida. Monissa maissa vastaavanlaisia liityntöjäei sallita lainkaan.Yleisten liityntäehtojen mukaisesti voimajohtoon voi liittääenintään 5 MVA sähköntuotantolaitoksen. Kuitenkin sellainentuulivoimateho, joka ei syötä merkittävästi oikosulkuvirtaa,rinnastetaan kulutukseen, ja silloin voimajohtoonliittyvän tehon enimmäismäärä on 25 MVA. Tämä helpottaapienehköjen tuulipuistojen verkkoonliittämistä.Uuden liityntäperiaatteen käsittely jatkuu yhdessä energiamarkkinaviranomaisenkanssa. Tarkoitus on saada uusikäytäntö voimaan vuoden 2012 alusta tai alkuvuodesta.Kantaverkon rajaus täsmentyyUusi sähkömarkkinadirektiivi tuli voimaan maaliskuunalusta 2011. Sen pohjalta uudistettavan Suomen sähkömarkkinalainvalmistelun yhteydessä on keskusteltu vilk-FINGRID 3/2011 | 9

kaasti myös kantaverkon määrittelystä ja laajenemisperiaatteista.Lopullisesti kantaverkon laajuuden määrittävätkriteerit selviävät uuden sähkömarkkinalain myötä vuoden2012 aikana.Fingridillä oli alun perin tarkoitus toteuttaa kantaverkonrakenteessa tapahtuneiden muutosten edellyttämät mahdollisetkantaverkon laajuustarkistukset ennen uuden sopimuskaudenalkamista. Nykyisen aikataulun mukaan kantaverkonlaajuuden määrittely, neuvottelut sekä yksittäisistätoimenpiteistä sopiminen asiakkaiden kanssa saadaan valmiiksiaikaisintaan ensi vuoden loppuun mennessä, kunuusi sähkömarkkinalaki astuu voimaan. Uuden sisämarkkinadirektiivinkäyttöönottoavalmistelleen työryhmän, ns.SIMA-työryhmän, raportinLiittymisverkkoperusteella kovin merkittäviämuutoksia nykylaajuuteen einäyttäisi olevan tulossa.Kantaverkon kehittymisenmyötä joidenkin verkonosienkäyttötarkoitus on muuttunuttai muuttumassa. Lähinnätämä tarkoittaa voimajohtojenmuuttumista säteittäiskäyttöisiksi, jolloin ne eivät enää palvelekantaverkkotarkoitusta eikä niiden kustannuksia sitenvoida enää kattaa kantaverkkotariffin kautta.Tällaiset verkonosat on tarkoitus ensisijaisesti tarjotaniitä käyttävän tai käyttävien toimijoiden ostettavaksi. Jososto ei syystä tai toisesta ole mahdollinen, voidaan tilapäisratkaisunaharkita kyseisen verkonosan muuttamistaliittymisverkoksi, johon liittyvät toimijat maksavat verkkokohtaisestikustannukset vuosimaksuna. Kustannuksetkoostuvat verkon pääomasta, käytöstä ja kunnossapidostasekä häviöistä. Liittymisverkkosopimus solmitaan samaksiajaksi kuin itse kantaverkkosopimus.2Kehitystä voi tapahtua myös toisinpäin:jos alue- tai jakeluverkonosa täyttää kantaverkkokriteerit,Fingrid on valmis ostamaan kyseisetverkonosat vastaavin periaattein.Sähkömarkkinaviranomainenon korostanut, että verkkokauppojentulee tapahtua vapaaehtoisesti.■TuulipuistoLiittymisverkko7.9.2011 Pertti KuronenVenäjän rajasiirtopalvelun hinnoitteluRajasiirtopalvelun yksikköhinnat ja hinnoittelurakenne 2012400 kV yhteydet- Rajajohtomaksu 0,5 €/MWh- Järjestelmämaksu 2,0 €/MWh- ITC-perimeter-maksu 0,8 €/MWh*110 kV yksityiset yhteydet- Rajajohtomaksu -- Järjestelmämaksu 2,0 €/MWh- ITC-perimeter-maksu 0,8 €/MWh*Rajajohtomaksu (Cross-border fee), Järjestelmämaksu (Main grid service fee),ITC-perimeter-maksu (ITC/Perimeter fee)* ITC-perimeter-maksun hintaa vuodelle 2012 ei ole vielä vahvistettu ENTSO-E:n toimestaFINGRID 3/2011 | 10

Tällä palstalla esitellään ja selvitetäänTsähkönsiirtoalan terminologiaa.ERMIT TUTUIKSIPullonkaulat ja pullonkaulatulotPohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkö siirtyy markkinaehtoisesti.Taloudellisen tehokkuuden nimissäsähköä tuotetaan siellä, missä se on halvinta, ja siirretäänsieltä kalliimman tuotannon alueille. Näin ollen kulutuspyritään kattamaan ensisijaisesti edullisemmin tuotetullasähköllä.Kuitenkaan aina ei ole mahdollista tuottaa kaikkeamarkkina-alueen sähköä edullisemman tuotannon alueella.Siirtoverkossa syntyy pullonkauloja paikkoihin, joissaverkon siirtokapasiteetti ei pysty vastaamaan markkinoidensiirtotarpeisiin. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä onsyksyn aikana ollut usein tilanteita, jolloin sähkön hintaeroon ollut niin suuri, että suomalaiset toimijat olisivat halunneetostaa Ruotsista sähköä huomattavasti enemmän kuinrajajohtoyhteydet kykenivät siirtämään. Tällöin on kyseessäverkon pullonkaula. Luonnollisesti pullonkaula voi syntyämille tahansa osalle verkkoa, mutta rajajohtojen osaltapullonkaulan vaikutukset näkyvät helpommin markkinoillahintaeroina.Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on käytössä mekanismi,jonka mukaan pullonkaulatilanteessa syntyy pullonkaulatuloa.Viereisen palstan kuvassa näkyvän tilanteenmukaisesti kahden tarjousalueen välillä on olemassa siirtokapasiteettia,mutta se ei ole riittänyt hintaerojen tasaamiseen,vaan tarjousalueet ovat eriytyneet omiksi hinta-alueikseen.Tällöin alueella 2 toimiva kuluttaja ostaa sähköähintaan 60 euroa/megawattitunti (€/MWh), ja sillä alueellatoimiva tuottaja myy sähköä kyseisellä hinnalla. Vastaavastialueella 1 kuluttaja ja tuottaja käyttävät vaihtoon hintaa50 €/MWh. Kuitenkin kyseisellä tunnilla 1 000 MWh sähköäon siirtynyt alueelta 1 alueelle 2, ja alueen 1 tuottajaon saanut siitä hinnan 50 €/MWh ja alueen 2 kuluttaja onmaksanut siitä 60 €/MWh. Tällöin erotus (60 €/MWh–50 €/MWh) x 1 000 MWh= 10 000 € jää sähköpörssille, joka maksaasen edelleen alueiden välisen siirtoyhteyden omistajalle/omistajille.Hinta-alue 1,hinta 50 €/MWhSiirtokapasiteetti1000 MWHinta-alue 2,hinta 60 €/MWhKantaverkkoyhtiöt eivät kuitenkaan voi käyttää kertyneitäpullonkaulatuloja miten haluavat, vaan eurooppalaisenlainsäädännön määritelmän mukaan pullonkaulatulot tuleekäyttää ensisijaisesti siirtokapasiteetin kasvattamiseen, eliinvestointeihin tai vastakauppoihin, ja toissijaisesti perustelluinsyin kantaverkkotariffin alentamiseen.Oheinen taulukko osoittaa, miten pullonkaulatuloja onkertynyt vuositasolla ja mihin ne on käytetty. Hankkeidenkokonaiskustannukset on summattu hankkeen valmistumisvuodelle,joten tänä vuonna valmistuvan Fenno-Skan 2-hankkeen kustannukset eivät vielä näy taulukossa. Taulukkolöytyy myös Fingridin nettisivuilta osoitteesta www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/markkinaintegraatioTeksti: Katja LipponenTariffinalentamiseenkäytetyt pullonkaulatulotVerkonkehittämiseenvaratut pullonkaulatulotVerkkoinvestoinnitSuomen ja Ruotsinvälisen siirtokapasiteetinkasvattamiseksiVerkon kehittämiseenrahastoidutpullonkaulatulot,kumulatiivisestiM€ M€ M€ M€1998 0 1,1 0,1 1,01999 0 2,3 3,32000 8,1 9,7 13,02001 0 3,7 15,3 1,42002 2,9 13,7 15,12003 0 14,6 1,5 28,22004 0 7,9 8,7 27,42005 0 15,4 42,82006 0 13,1 55,92007 0 21,3 3,3 73,92008 0 23,2 10,7 86,42009 0 4,9 37,9 53,42010 0 9,0 62,42011yhteensä 11,0 139,9 77,5FINGRID 3/2011 | 11

Riku Huttunen uskoo Energiamarkkinavirastonkehittämien kannustimien innostavan sähköyhtiöitäjakeluverkkojen uusimiseen.Jotta sähköä riittäisiEnergiamarkkinavirastoseuraa, valvoo ja ohjaaEnergiamarkkinavirasto seuraa yhdessä alan toimijoiden kanssa sähkön kysynnän ja tarjonnankehitystä Suomessa. Virastolla on tärkeä rooli sähköverkon toimitusvarmuuteen liittyvissä asioissa.Teksti: Maarit Kauniskangas • Kuva: Juhani EskelinenFINGRID 3/2011 | 12

tehtävistämme on seuratasähkön tuotantokapasiteettia,jotta sähköntuo-”Yksitanto riittää kaikkina aikoina”, kertooEnergiamarkkinaviraston (EMV) ylijohtajanaviime elokuussa aloittanutvaltiotieteen maisteri Riku Huttunen.Energia-alan taustaa hänellä on useidenvuosien ajalta työ- ja elinkeinoministeriöstäja sitä ennen Suomen EUedustustostaBrysselistä.Huttusen mukaan sähkön toimitusvarmuustilanneon nyt vakaa. Sähkönkysyntä ei ole paljoa kasvanut. Seuraavamerkittävä muutos tuotantopuolellaon Olkiluoto 3 -yksikön valmistuminenkolmen vuoden sisällä.Talven korkeimpia kysyntäpiikkejävarten tarvitaan tehoreserviä. Fingridilläon tällaisia tilanteita varten 600megawatin tehoreservi, johon kuuluvienvoimalaitosten kilpailuttaminenkuuluu EMV:n tehtäviin.Jakeluverkon valvojaToinen EMV:n toimitus- ja käyttövarmuuteenliittyvä tehtävä on sähkönverkkoliiketoiminnan valvonta. Viranomainensiis määrittää verkkoyhtiöidensallittavan tuottotason suhteessapääomaan ja tehtyihin investointeihin.Toisin sanoen Energiamarkkinavirastovalvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelunkohtuullisuutta.Sähkön siirto ja jakelu ovat luonnollisiamonopoleja, koska ei olisi ollutjärkevää ryhtyä rakentamaan keskenäänkilpailevia rinnakkaisia verkkoja.Sähkön jakelun laatuun liittyy EMV:nverkkovalvontamallin laatukannustin,jota ollaan laajentamassa. Kun tähänasti sähkön jakelun keskeytyksistäkoitui jakeluyhtiöille enintään 10prosentin vähennys vuodessa yhtiöllelaskettuun kohtuulliseen tuottoon,sanktion maksimi ollaan korottamassa20 prosenttiin kaudelle 2012–2015.Vastaavasti bonus toimitusvarmuudenhyvästä laadusta nousee aikaisemmasta10 prosentista ylimmillään 20prosenttiin.Laatukannustimen lisäksi EMV onottanut käyttöön innovaatiokannustimen,jotta verkonhaltijat edistäisivätinnovatiivisia teknisiä ja toiminnallisiaratkaisuja. Tarkoituksena on myöstukea älykkäämpien sähköverkkojenkehitystä.Kannustinmallia on myös kritisoitusiitä, että se rankaisee verkkoyhtiöitäsellaisissakin tilanteissa, joissa ollaankirjaimellisesti jouduttu luonnonvoimienarmoille. Esimerkiksi vuoteen2010 osui harvinaisen rajuja myrskyjä,jotka nostivat keskeytyskustannuksetyli kymmenkertaisiksi tavanomaiseenvuoteen verrattuna.”Kannustimen vaikutus kyllä tasaantuu.Kun yhtiöt uusivat vanhojaverkkojaan, ne saavat siitä kannustavaabonusta, mikä auttaa yhtiötäkeräämään kohtuullista tuottoa liiketoiminnastaan”,Huttunen huomauttaa.Kannustimien pitäisikin innostaajakeluverkkojen uusimiseen, sillä monetjakeluverkot ovat jo noin 50 vuodenikäisiä ja todella uusimisen tarpeessa.Regulaattorit EuroopassaTyöskennellessään vuosina 2000–2004Suomen EU-edustustossa BrysselissäRiku Huttunen kartutti kokemustaanenergia-alan eri toimijoiden yhteistyöstäEuroopan mittakaavassa. Nythän vaikuttaa Suomen edustajanaEU:n kansallisten regulaattoreidenyhteistoimintavirasto ACERin sääntelyneuvostossa.”ACERin päätöksenteossa Euroopanunionin 27 jäsenvaltiolla jokaisella onyksi ääni, jolla voi vaikuttaa. Eli suurellaSaksalla on yksi ääni siinä missäpienellä Maltallakin”, Huttunen kertoo.Sähköverkon käyttövarmuuteenEuroopassa liittyy Euroopan unioninkolmas sisämarkkinapaketti, joka tulivoimaan jo maaliskuussa. Paketinkaikkia asioita ei ole Suomessa vieläsiirretty lainsäädäntöön.”Tarkoituksena ei ole luoda ylikansallistaEuroopan regulaattoria vieläpitkään aikaan. Nimittäin jokaisessaEuroopan maassa on omanlaisensaregulaattori, etenkin jos katsotaanverkkovalvontaa. Jopa Ruotsin viranomainentoimii eri logiikalla kuin meSuomessa”, Huttunen sanoo.ACER keskittyykin enemmän rajatylittäviin hankkeisiin. Pitkällä aikavälillähuomio voi kiinnittyä myös verkkovalvontamallientoimivuuteen ja läpinäkyvyyteen.Ovathan valvottavatkinhyvin erilaisia. Esimerkiksi Ranskankantaverkko on kansallinen, kun taasSaksassa on useita kantaverkkoja.Kolmannessa sisämarkkinapaketissaannettiin normien siirtovaltuuksiaEU:n komissiolle. Siten komissiovoi tehdä aloitteen, josta ACER laatiipuitesuuntaviivat (framework guideline)verkkokoodia varten. Koodeja laatiipuolestaan ENTSO, eurooppalaistenkantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö.ACERin ja ENTSOn yhteistyönäsyntyneet verkkosäännöt palautuvatEU:n komission hyväksyttäviksi. Huttusenmukaan tarkoituksena ei olelisätä byrokratiaa kansallisten jakeluverkkojentoimintaan, sillä kansallisetregulaattorit valvovat suoraan verkkotoimijoitaan.”Me suomalaiset pystymme vaikuttamaaneurooppalaiseen säännöstöönsitä vahvemmin, mitä yhteneväisempiämielipiteitä ACERissa, ENTSOssaja komission komiteoissa esitämme.Myös Pohjoismailla on yleensä ollutvarsin yhtenevät kannat, mitä selittääpohjoismaiset yhteiset sähkömarkkinat.”Seuraavasta talvesta on jo ehdittyennustaa jopa ennätyskylmää. RikuHuttunen huomauttaa, että talvella,kun sähkö niukkenee, huomaa kuinkakansallinen itsekkyys herää. Pohjoismaatovat keskenään hyvin erilaisiasähköntuottajia, mikä on ollut myöseduksi yhteisillä sähkömarkkinoilla.Yhteismarkkina-alue on leviämässäKeski-Eurooppaan ja yhteyksiä tuleelisää. Ongelmaksi nousevatkin sähkönsiirronpullonkaulat.”Tämä on eurooppalainen ongelma.Varsinkin eri maiden kantaverkkojenvälisten yhteyksien vahvistaminen voiolla vaikeaa. Kuka maksaa investoinnit,jos kyseisen maan yhtiöt tai kansalaiseteivät niistä hyödy? Eurooppalaiselleyhteistyölle on todellistakysyntää.” ■FINGRID 3/2011 | 13

Riittääkö sähköäkaikille paukkupakkasilla?Talven kynnyksellä on taas arvioitusähkön riittävyyttä kulutuksennoustessa huippuunsa. Viime talvi olihyvin kylmä, ja sähkön tuntikulutusnousi helmikuun 18. päivä 14 900 megawatintasolle. Parin vuoden takaisentaantuman jälkeen kulutus oli siis palannutvuoden 2007 ennätyslukemiin.Epävarman taloustilanteen seurauksenasähkönkulutuksen kasvunäyttää jälleen pysähtyneen, ja siksiensi talven kulutushuipun oletetaankinpysyvän samalla tasolla kuin viimevuonna. Myös kotimaisen tuotantokapasiteetinmäärä on edellisvuodenlukemissa. Käytettävissä olevaa kotimaistavoimalaitoskapasiteettia on13 300 megawattia.Saksan ydinvoiman alasajo Fukushimanydinturman seurauksena vähensisähköntuotantokapasiteettiaKeski-Euroopassa. Sähköä riittää tästähuolimatta saksalaisille, ellei poikkeuksellisenkylmä sää leviä laajallealueelle Euroopassa. Ydinvoiman alasajoaiheuttaa kuitenkin monenlaisiaongelmia Euroopan kantaverkkoon,kun korvaavaa sähköä joudutaan siirtämäänpitempiä matkoja. Tarjonnanvähentymisellä voi olla vaikutuksiasähkön hintaan, ja kireissä käyttötilanteissasähköä voi olla vähemmänvietäväksi Pohjoismaihin.Fenno-Skan 2 -merikaapelin valmistuminenennen vuodenvaihdettalisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia800 megawattia. Ruotsinjakaminen hinta-alueisiin puolestaanmuuttaa käyttötilannetta siten, ettäsähkön markkinahinta ohjaa sähköäentistä tarkemmin sinne, missä sitäeniten tarvitaan. Menettely, jossa ruotsalaisetestävät maan sisäisiä siirtojahallitakseen viennin Etelä-Ruotsistaulkomaille, ei ole enää mahdollista.On oletettavaa, että sähköä on huippukulutustilanteissasaatavissa Etelä-Ruotsinsuunnasta Fenno-Skan-merikaapeleita pitkin enemmän kuinaiemmin.Suomi on edelleen sähköntuonninvarassa. Sähköä saadaan Ruotsista,Venäjältä ja Virosta kattamaan vajetta.Uuden tehoreservilain mukainen sähkönriittävyyttä turvaava 600 megawatinkapasiteetti on joulukuun alusta12 tunnin käynnistysvalmiudessahelmikuun loppuun saakka. Laitokset(Inkoo, Vaskiluoto, Kristiina) käynnistyvätjoko sähköpörssissä syntyvissätilanteissa, joissa osto- ja myyntitarjoukseteivät kohtaa, tai kiristyneessätehotilanteessa Fingridin voimajärjestelmäkeskuksenpyynnöstä.Mikäli kaikesta huolimatta sähköuhkaa loppua valtakunnasta, Fingridkäynnistää omat ja vuokratut varavoimalaitokset,joita on varattuna vakaviahäiriötilanteita varten yhteensä noin800 megawatin verran.Suomi on edelleen vahvasti riippuvainentuontisähköstä, mutta riskisähkön loppumiseen tulevan talvenpakkasilla on hyvin pieni.Teksti: Reima PäivinenTehotase 2011/2012Ennuste kertoo tehotilanteen kylmänätalvipäivänä, jollaisen todennäköisyysSuomessa on kerran kymmenessävuodessa.FINGRID 3/2011 | 14

Uusista tasepalvelusopimuksistatoistaiseksi voimassa oleviaFingridin ja tasevastaavien välinenyhden vuoden määräaikainen tasepalvelusopimuskausipäättyy vuoden2011 loppuun mennessä. Vuoden2012 alusta sopimukset muuttuvattoistaiseksi voimassa oleviksi.Yhtiö käynnisti vuoden 2012 tasepalvelusopimuksensuunnittelemisenvuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla.Sopimusprojekti on edennyt siten,että muutostarpeet saatiin kartoitetuksielokuussa 2011 ja kuun lopullasopimusluonnos liitteineen lähetettiinkommentoitavaksi tasevastaaville.Näiltä saadun palautteen ja kommenttienperusteella käynnistettiin sopimukseniterointikierros, jonka jälkeensopimus liitteineen toimitettiin Energiamarkkinavirastollevahvistettavaksisyyskuun lopulla.Tulevan sopimuksen merkittävinmuutos nykyiseen verrattuna on, ettävuoden 2012 alusta alkaen sopimustulee olemaan toistaiseksi voimassaoleva. Syynä muutokseen ovat pohjoismaistenregulaattoreiden vetämäprojekti yhteispohjoismaisista sähkönvähittäismarkkinoista sekä Fingridin,Statnettin ja Svenska Kraftnätinkäynnissä oleva yhteistyöprojekti tasepalvelujensaharmonisoimiseksi.Toistaiseksi voimassa oleva sopimusmahdollistaa paremmin muutostenhallinnan mainittujen harmonisointiasioidenedetessä ja voimaan tullessa.Tuleva tasepalvelusopimus käsittäävarsinaisen sopimuksen lisäksi liitteet,jotka ovat Sovellusohje (liite 1),Maksukomponentit ja niiden määräytyminen,yksikköhinnat, maksuehdotsekä verot (liite 2) ja Vakuudet (liite 3).Fingrid käynnistää marraskuussasopimuksen allekirjoituskierroksentasevastaavien kanssa. Sopimuksetja vakuudet sopimuksille tulee saadavalmiiksi joulukuun puoliväliin mennessä.Uusi tehoreservijärjestely käynnistyiUusi laki sähkön tuotannon ja kulutuksenvälistä tasapainoa varmistavastatehoreservistä tuli voimaan1.3.2011. Lain soveltaminen alkoi lokakuunalusta. Finextra on allekirjoittanutkäyttösopimukset tehoreservivoimalaitostenomistajien kanssa.Energiamarkkinavirasto on järjestänyttarjouskilpailun ja vahvistanuttehoreservivoimalaitosten valinnatajalle 1.10.2011–30.6.2013. Järjestelyynkuuluvat seuraavat voimalaitokset:Fortum Power and Heat Oy:nvoimalaitos Inkoo 3, PVO-HuippuvoimaOy:n voimalaitos Vaskiluoto 3 ja PVO-Lämpövoima Oy:n voimalaitos Kristiina1. Voimalaitokset ovat yhteisteholtaan600 megawattia.Tehoreservilain mukaisesti voimalaitoksetovat enintään 12 tunninkäynnistysvalmiudessa talvikaudella(1.12. –28.2) sekä enintään yhden kuukaudenkäynnistysvalmiudessa muunaaikana.Tehoreservijärjestelyn kustannuksetovat tällä jaksolla noin 18–19 miljoonaaeuroa vuodessa.Fingrid on eriyttänyt tehoreservienhallinnoinnin täysin omistamaansaFinextra-tytäryhtiöön. Tehoreservirahoitetaan kantaverkkoasiakkailtasähkön kulutukseen perustuvallamaksulla jälkikäteen kolmen kuukaudenjaksoissa. Finextra on solminuttehoreservin maksusopimuksetkantaverkkoasiakkaiden kanssa.Kristiina 1 -voimalaitos on yksi kolmestatehoreservilaitoksesta.FINGRID 3/2011 | 15

Asiakkaana kokoyhteiskuntaFingridin käytönsuunnitteluyksikkö on valtakunnassa paljon vartijana. ”Työmme on suurelta osinyhteiskunnan toimivuuden varmistamista”, luonnehtii vanhempi asiantuntija Minna Laasonen.Keskeisessä asemassa hänen työnkuvassaan ovat kehityshankkeet, joilla varaudutaan tulevaisuudenkäyttövarmuushaasteisiin.Teksti: Maria Hallila • Kuva: Juhani EskelinenEnergia-alalla riittää tutkittavaaja kehitettävää. EU:n ilmasto- jaympäristötavoitteet sekä niidenmyötä lisääntyneet energian säästöjatehokkuusvaatimukset synnyttävätjatkuvasti innovaatiohankkeita, joidentulokset heijastuvat myös Suomenkantaverkon käyttöön.Fingrid haluaa olla aktiivisesti jamahdollisimman monipuolisesti mukanakehitystyössä ja tulevaisuudenrakentamisessa. Minna Laasosen toimenkuvaanT&K-hankkeita sisältyytällä hetkellä kolme.Varmuus ennen kaikkeaInnostus teknisiin haasteisiin sai MinnaLaasosen reilu vuosi sitten vaihtamaantutkimus- ja kehitysyksikönteknologiapäällikön hallintopainotteisettehtävät kantaverkon käytönsuunnittelun vanhemman asiantuntijanuraan.Haasteellisia näytön paikkoja uusissaympyröissä onkin riittänyt; yksivaativimmista on ollut kuluneen syksynaikana onnistuneesti edenneenFenno-Skan 2 -merikaapeliyhteydenkäyttöönotto.”Käytönsuunnittelun työn vaativuuson yleisesti ottaen kasvanut yhtiönmenossa olevan mittavan rakennusohjelmanmyötä. Käyttövarmuudentakaaminen on entistä haasteellisempaa,kun aina on jokin kohta siirtoverkostaremontissa”, Minna Laasonenkuvailee toimintakentän muutoksia.Suomen kantaverkkoa käytetäänniin, että se on joka hetki valmis kestämäänyhden vakavan vikatilanteen.Sellaisen saattaisi aiheuttaa vaikkapamaan suurimman ydinvoimalaitoksenyllättävä seisahtuminen. Ja 15 minuutinkuluttua ensimmäisestä viastaverkon on oltava valmis jo mahdollisenuuden vian aiheuttamaan häiriöön.Fingridin käytönsuunnittelun roolinaon etukäteen suunnitella ja varautuaerilaisiin käyttötilanteisiin ja näin helpottaaVoimajärjestelmäkeskuksentyötä.”Siirtorajat tarkistetaan aina, kunverkossa tapahtuu muutoksia esimerkiksiuuden johdon rakentamisentai jonkin huoltotyön vuoksi. Voimajärjestelmäkeskuksenkäytönvalvojillaon hyvät apuvälineet siirtotilanteenseurantaan ja myös näppituntuma tilanteenmahdollisiin riskeihin ja poikkeamiin.”FINGRID 3/2011 | 16Minna Laasonen on ehtinyt toimiaFingridissä jo monissa tehtävissä.Tutkimus- ja kehityshankkeet ovatkuitenkin kuuluneet tärkeänä osanajokaiseen työnkuvaan.

Pohjoismainenyhteiskäyttöjärjestelmäsanelee reservitarpeenSähköjärjestelmässä sähkön tuotannon ja kulutuksenon oltava joka hetki tasapainossa. Tämän vuoksi tarvitaansäädettävissä olevaa, verkon taajuuden muutoksistaaktivoituvaa sähkökapasiteettia, niin sanottuja taajuusohjattujareservejä. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiötovat sopineet järjestelmässä tarvittavista reserveistä sekäniiden jakamisesta maakohtaisiksi reservien ylläpitovelvoitteiksi.Taajuusohjattu käyttöreservi säätää jatkuvasti sähköntuotantoa kulutusta vastaavaksi taajuusalueella 49,9–50,1hertsiä (Hz). Tämä reservi aktivoituu heti taajuuden muuttuessa;2–3 minuutin kuluessa se on aktivoitunut sataprosenttisesti.Suomen reservivelvoite (139 megawattia vuonna 2011)katetaan lähinnä kotimaisella vesivoimalla sekä Viipurintasasähköyhteyden ja Estlink 1:n kautta tulevalla tuontisähköllä.Taajuusohjattu häiriöreservi alkaa aktivoitua taajuudenlaskiessa alle 49,9 Hz:n. Reservin on aktivoiduttavakokonaan 30 sekunnin sisällä.Maakohtainen häiriöreservivelvoite mitoitetaan määräajoinpohjoismaisten järjestelmävastaavien keskensuurimman yksittäisen vian (yleensä suurin verkkoonkytkeytynyt voimalaitos) pohjalta.Suomen velvoite vaihtelee normaalisti 220 ja 240megawatin (MW) välillä, ja se hankitaan pääosin kotimaisistavoimalaitoksista sekä irtikytkettävistä teollisuuskuormista,jotka tehtyjen sopimusten mukaanlaukeavat irti verkosta taajuuden alittaessa tietyn rajan.energiavaraston käyttöä taajuusohjattunareservinä.Kantaverkon mittakaavassa käyttökelpoinenenergia-akku vastaisi MinnaLaasosen mukaan kooltaan pienehköäomakotitaloa. Sovelluksista on jo kokemuksiamaailmalta.”Teknologiaa kyllä löytyy, muttaavainkysymys on kannattavuus. Hintatasoon toistaiseksi korkea verrattunaenergiavarastolla saavutettaviinhyötyihin. Tilanne saattaa kuitenkintasapainottua tulevaisuudessa, jostekniikka yleistyy ja hintataso laskeeja toisaalta jos myös saavutettavathyödyt kasvavat.”Akkuvarasto voisi olla toteutettavissamelko nopeankin aikataulun puitteissa,jopa parissa vuodessa.Uusista potentiaalisista reservilähteistäFingridissä nähdään selvittämisenarvoiseksi myös pienkulutuksenjousto. Helsingin Energian johdollakäynnistyneessä hankkeessa tutkitaanälyteknologian mahdollisuuksia moderninasumisen energiaratkaisuissa.Yhteistyökumppaneina ovat mukanamyös ABB, Nokia Siemens Networksja Mitox.”Helsingin Kalasatamaan nousevan20 000 ihmisen alueen suunnittelussapäästään muun muassa älyverkonsähkönkulutuksen ohjaukseen tuomiaratkaisuja hyödyntämään puhtaaltapohjalta”, Minna Laasonen kertoo.Häntä kiehtovat projektissa erityisestikotimaisen teollisuuden kehittämätsuomalaiset innovaatiot.Talo täynnä tietoaSuuri osa Minna Laasosen tehtävistäedellyttää jatkuvaa uuden opiskelua jasyvällistä asioihin perehtymistä. Työnkuvassayhdistyvät hänen mukaansasekä haasteellisuus että kiinnostavuus.”Olen onnellisessa asemassa, sillävastaus vaikeimpiinkin kysymyksiinlöytyy yleensä omasta talosta. Ainajoku tietää”, hän sanoo antaen erityiskiitoksennyt jo eläkeikään ehtineensukupolven verkonrakentajilleja asiantuntijoille. ”Teoreettisen koulutuksenlisäksi he ovat perehtyneetkantaverkon toimintaan ja tekniikkaankonkreettisen toiminnan kautta, tekemälläasioita omin käsin.”Minna Laasosella on vahva tekninenperimä sukujuurissaan, sillä insinööri-isänneljän tyttären sarjasta kolmeon valinnut isän ammatin. Onko suvunpiiristä tulossa mahdollisesti vielä lisääinsinöörejä?”Pelkään pahoin näin käyvän, vaikkaolen kovasti yrittänyt valistaa jälkikasvuani,että muitakin ammatteja maailmastalöytyy”, Otson, Akun, Inarin jaElmon äiti naurahtaa.Vastapainoa insinöörityölle antavatharrastukset: puutarhanhoito, käsityöt,musiikin kuuntelu sekä talviaikaanlaskettelu koko perheen voimin.■FINGRID 3/2011 | 18

Ennen harjoituksen alkuapidettiin tiedotustilaisuusmedialle Fingridintiloissa.Onnistunut suurhäiriöharjoituspaljasti myös kehittämistarpeitaViime keväänä järjestetty laaja sähköverkon suurhäiriöharjoitus Touko 2011 sujui hyvin, muttatoi ilmi myös niin yleisiä kuin yrityskohtaisiakin kehittämistarpeita. Harjoituksen todellinen antimääräytyy sen mukaan, miten eri organisaatioissa panostetaan tunnistettujen kehittämisajatustentoteuttamiseen.Teksti: Erkki Sohlberg • Kuvat: Jonna MonolaSähköalan valmiussuunnitteluakoordinoiva Voimatalouspoolisopi vuoden 2009 syksyllä laajastasähköverkon suurhäiriöharjoituksesta.Harjoituksen suunnittelu olimittava tehtävä, johon käytettiin aikaapuolitoista vuotta ja johon varsinaisensuunnitteluryhmän lisäksi osallistuiuseita asiantuntijoita eri organisaatioista.Suurhäiriöharjoituksen tavoitteenaoli harjoitella tilannekuvan ylläpitoaja välittämistä, tilanteen edellyttämääeri osapuolten välistä yhteistoimintaasekä viestintää sähköjärjestelmän vakavassaja pitkittyneessä häiriötilanteessa.Keskuspaikkoina harjoituksessatoimivat Fingridin käytönvalvontasimulaattoritila,jossa työskentelivätverkko- ja voimajärjestelmäkeskus,sekä yhtiön auditoriossa sijainnut harjoituksenjohtokeskus, josta harjoituksentaktista etenemistä ohjattiin. Harjoitukseenosallistuneet verkkoyhtiöttyöskentelivät omilla työpaikoillaan.Harjoituksen osallistujiksi kutsuttiinVoimatalouspoolin Etelä-, Itä- jaLänsi-Suomen voima-alueiden jakeluverkkotoimintaaharjoittavat yhtiöt.Mukaan ilmoittautui 35 organisaatiota.Lisäksi harjoitukseen osallistuivatmyös työ- ja elinkeinoministeriö sekäedustajat pelastuslaitosorganisaatiosta,Hätäkeskuslaitoksesta, Huoltovarmuuskeskuksesta,valtioneuvostontilannekeskuksesta ja Yleisradiosta.Sähkön tuotantoa edustivat Fortum jaPohjolan Voima.Hyvissä ajoin ennen varsinaistaharjoitusta mukaan ilmoittautuneilleverkkoyhtiöille annettiin vastattavaksiennakkotehtäviä. Niiden tarkoituksenaoli aktivoida osallistujia tarkistamaanomat häiriötilanteen ohjeistuksensasekä välineistönsä. Ennakkotehtäviinvastattiin aktiivisesti.Toukokuun alussa järjestettiin Tampereellaharjoitukseen osallistuvilleverkko- ja tuotantoyhtiöille sekä viranomaisilleennakkotilaisuus. Tilai-FINGRID 3/2011 | 20

Harjoituksessa oli mukanavajaat 200 henkilöä jakolmisenkymmentäorganisaatiota.suudessa käytiin läpi verkkoyhtiöillejaetut ennakkotehtävät, kerrottiin harjoituksentavoitteista ja kulusta sekäopastettiin harjoituksessa käytettävientyökalujen käyttöä.Yhteistoimintaa viestinnässäHarjoituksesta tiedottamisesta tehtiinkaksiportainen. Voimatalouspoolin jaFingridin osuutena oli valtakunnanpäämedian tavoittaminen. Paikallistatiedottamista varten laadittiin tiedoterunko,ja verkkoyhtiöt hoitivat tiedottamisenmaakunnissa.Tiedotustilaisuus pidettiin Fingridintiloissa aamupäivällä ennen varsinaisenharjoituksen alkamista. Samanaikaisestimuualla Suomessa sähköyhtiötjulkaisivat omat tiedotteensa. Sekäsähköinen media että maakuntalehdetkertoivat itse harjoituksesta ja antoivatmyös kuluttajille neuvoja, mitenvarautua sähkökatkoksiin.Harjoitus osoitti hyvin, kuinka alavoi yhteistyössä onnistuneesti välittääviestiä vastuullisesta toiminnasta.Haasteellinen harjoitustilanneHarjoitus toteutettiin vuorokaudenmittaisena yli yön -harjoituksena24.–25.5.2011. Harjoitus alkoi klo 12,ja ensimmäinen päivä päättyi noin klo18; yöllä ei ollut aktiivista toimintaa.Kuvitteelliseksi harjoitusajankohdaksivalittiin tammikuinen pakkaspäivä;sähkön kulutus noin 80 prosenttiamaksimista. Koska Pohjois-Suomi eiosallistunut harjoitukseen, vika rajattiinOulu–Kajaani-akselin alapuolelle.Harjoitus alkoi kantaverkon romahtamisellapienkoneen törmättyä 400kilovoltin johtoihin. Hätäkeskus saitiedon onnettomuudesta heti sen tapahduttuaja hälytti välittömästi pelastuslaitoksenhoitamaan tilannetta.Simulaattoritilassa toimivat verkkojavoimajärjestelmäkeskus alkoivattoimia kuten oikeassa häiriössä. Harjoituksenjohtokeskuksesta saadunjännitetilannetiedon ja verkkokeskuksestasaadun muun tiedon perusteellaverkkoyhtiöt ja voimalaitokset käynnistiväthäiriönselvitystoimintansa.Verkko- ja voimajärjestelmäkeskus alkoivatpalauttaa jännitettä kantaverkkoon.Johtokeskus antoi harjoituksenaikana lisätehtäviä verkkoyhtiöille javoimalaitoksille.Harjoitusta jatkettiin seuraavanapäivänä klo 8. Yön aikana kantaverkonvikoja oli korjattu ja sähköt oli saatupalautettua koko kantaverkkoon, mutta• Tammikuun alun arkipakkaspäivä• voimajohdoilla huurretta• kuormitus 80 % maksimistaHarjoituksen lähtötilannekuormitusrajoitukset olivat voimassa.Toisen päivän harjoituksen tarkoituksenaoli lähinnä testata, mitenlisäkuormituslupien anto onnistuu.Voimalaitosten kytkeytyessä verkkoonja sähköntuotannon kasvaessaverkkokeskus antoi lisäkuormituslupiaverkkoyhtiöille. Heti harjoituksenpäättymisen jälkeen johtokeskuksessapidettiin lyhyt palautetilaisuus.FINGRID 3/2011 | 21

Eri osapuolten yhteistyöjoutui testiin, kun sähkötpalautettiin kantaverkkoonvaiheittain.Varautuminen vaatiiyhteistoimintaaHarjoitus onnistui hyvin, kaikki harjoitukseenosallistujat ottivat harjoituksentosissaan ja onnistuivat tehtävissäänmainiosti. Harjoituksen aikanatunnistettiin iso joukko niin yleisiä kuinyrityskohtaisiakin kehittämiskohteita.Tapahtuman todellinen anti määräytyysen mukaan, miten eri organisaatioissapanostetaan tunnistettujen kehittämisajatustentoteuttamiseen.Harjoituksen jälkeen järjestettiinTampereella mukana olleille verkkojatuotantoyhtiöille sekä viranomaisillepalautetilaisuus. Tilaisuudessa käytiinläpi harjoituksen kulku ja harjoituksenaikana verkkoyhtiöille esitetyt kysymyksetsekä niihin saadut vastaukset.Lisäksi tilaisuudessa kuultiin harjoitukseenosallistuneiden näkemyksiäsaaduista opeista.Harjoituksen aikana kerättiin huomioitaitse harjoitustilanteen tapahtumistasekä pyydettiin osallistujilta palautettaharjoituksen suunnittelusta jatoteutuksesta. Lisäksi kirjattiin ideoitatoiminnan kehittämiseen.Harjoituksessa puhelinliikenne toimijoissain määrin koko ajan. Todellisessahäiriötilanteessa sen toimivuudestaei ole varmuutta. Kesän 2010rajuilmoista aiheutuneiden sähkökatkojenperusteella voidaan arvioida,että puhelinliikenne todennäköisestihäiriintyisi merkittävästi tai jopa katkeaisikokonaan muutamien tuntienkuluttua laajan sähkökatkon alkamisesta.Ilman toimivaa tiedonvälitystävalvomoiden välillä sähköjen palautuson lähes mahdotonta. Tämän vuoksiverkko- ja voimalaitosyhtiöillä pitäisiolla kaikissa olosuhteissa toimiva varaviestinvälitysjärjestelmä.Vaikka Fingridin toiminta sai harjoitukseenosallistujilta paljon positiivistapalautetta, kehitettävää siltilöytyi. Harjoituksessa esiin nousseetkehityskohteet on kirjattu toimenpiteiksi,jotka on alustavasti vastuutettuja aikataulutettu. Kehitystoimenpiteetkäsitellään tarkemmin eri toimintojenja yksiköiden toiminnansuunnittelussa,sekä viedään käytännön toteutukseen.Toteutusastetta ja -aikatauluaseurataan.Harjoitukseen osallistuneiden verkko-ja voimalaitosyhtiöiden tehtävänäon osaltaan todellisessa tilanteessapalauttaa sähköt Suomeen. Tämänvuoksi on tärkeää, että harjoituksessaesiin tulleita puutteita korjataan ja kehityskohteitaviedään eteenpäin. Kannattaaharjoitella, mutta pelkällä harjoittelullakaikki asiat eivät korjaannu.Havaitut epäkohdat pitää laittaa kuntoonharjoituksien välissä. Häiriöihinvarautumisessa ja häiriönselvityksessätarvitsemme hyvää yhteistoimintaaeri osapuolten välillä. ■FINGRID 3/2011 | 22

Heinä-elokuun 2010 rajuilmojentutkinta ja Touko 2011Onnettomuustutkintakeskuksen asettama tutkintalautakunta ontehnyt kattavan selvityksen siitä, miten kesän 2010 rajuilmatja niiden seurauksena aiheutuneet laajat sähkökatkot vaikuttivatyhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Rajuilmojen aiheuttamatsähkökatkot saivat käytännössä aikaan samanlaisia ongelmia kuinTouko 2011 -harjoituksessa tuli esiin.Isoissa häiriötilanteissa eri toimijat tuhoalueilla ovat hyvin riippuvaisiatoistensa tilannetiedoista. Rajuilmojen vahinkojen hoitamisessaviranomaisten keskinäinen tiedonkulku ja tilannekuvanylläpitäminen vaikeutui. Koska vakavia tuhoja aiheuttavat sääilmiötovat olleet Suomessa harvinaisia, eri toimijoilla ei ollut riittäviä toimintamallejavakaviin säävaroituksiin reagoimiseksi, ja toimenpiteisiinryhdyttiin vasta vahinkojen tapahduttua ensimmäisen rajuilmanaikana.Rajuilmoista seuranneet sähkökatkot vaikuttivat merkittävästiyhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, kuten viestintäverkkojentoimintaan, vesihuoltoon ja liikenteeseen. Rajuilmat esimerkiksisaivat aikaan pahimmillaan yli 1 000 puhelinliikenteen tukiasemanmykistymisen sähkönsyötön katkettua linjoille kaatuneiden puidenvuoksi.Onnistuneen päätöksenteon ja johtamisen edellytyksenä on ajantasainentilannekuva. Eri toimijat tuhoalueilla ovat riippuvaisia toistensatilannetiedoista. Pelastuslaitokset tarvitsisivat sähköverkkoyhtiöidensekä teleyritysten tietoja siitä, millä alueilla sähkönsyötönja viestintäverkkojen häiriöt ovat ja miten kauan ongelmat mahdollisestikestävät. Sähköverkkoyhtiöt ja teleyritykset tarvitsisivat pelastuslaitostenja tienpitäjien tilannetietoja siitä, miten puiden raivaustyötedistyvät. Nämä seikat vaikuttavat siihen, miten nopeastisähkönjakelun ja viestintäverkkojen ongelmat saadaan korjattua.Laajojen ja monialaisten häiriötilanteiden johtamisen ja tiedottamisenkannalta Suomessa ei ole riittäviä järjestelyjä päätöksenteonedellyttämän tilannekuvan muodostamiseksi. Kokonaiskuva muodostuueri toimialojen paikallis- ja aluetason tietojen perusteella.Keskeisimmät toiminnot ovat pelastustoimi, poliisi, sosiaali- ja terveystoimi,hätäkeskustoiminta, teleyritykset, energiahuolto, liikenneväylätsekä vesihuolto.Tutkinnan tuloksena Onnettomuustutkintakeskus antoi yhteensä14 suositusta turvallisuuden parantamiseksi ja vakaviin luonnononnettomuuksiinvarautumisen kehittämiseksi. Suositukset koskevatmuun muassa sähköverkkoyhtiöiden, teleyritysten ja vesihuoltolaitostenvarautumista, sähköverkkojen käyttövarmuutta, valtakunnallisentilannekuvan muodostamista ja jakelua.Kun Onnettomuustutkintakeskuksen antamat suositukset ja Touko2011 -harjoituksesta syntyneet kehityskohteet on saatu toteutettua,on aika testata häiriönsietovalmiutta uudella laajalla harjoituksella.Jakeluverkonhaltijoidenyhteinen häiriösivuavattuSuomen kaikkien jakeluverkonhaltijoidenyhteinen häiriösivu on avattuosana Energiateollisuus ry:n internetsivuja.Sivun linkitysten kauttasaa ajankohtaista tietoa mahdollisistasähkökatkoista.Häiriösivu tarjoaa mahdollisuudenlöytää kaikkien Suomen jakeluverkonhaltijoidenhäiriösivustot ja tarvittavatyhteystiedot yhdestä paikasta.Sivulla on Suomen jakeluverkkoaluekartta,johon on merkitty kunkin jakeluverkonhaltijanverkkoalue. Verkkoaluettaklikkaamalla pääsee suoraankyseisen alueen verkonhaltijan omallehäiriösivulle tai sivulle, josta löytyvättarvittavat yhteystiedot, esimerkiksivikapalvelun puhelinnumero.Sivulla julkaistaan myös muutaajankohtaista ja hyödyllistä tietoa sähkönjakelunkeskeytystilanteista. Sivuon osoitteessa http://www.energia.fi/hairio.Lisäksi sivulle pääsee suorasta linkistäEnergiateollisuuden internetsivujenetusivulta http://www.energia.fi ylänostolaatikon kohdasta ”Sähkökatkot”.Heinä-elokuun 2010 rajuilmojen vaikutuksia selvittäneen tutkintalautakunnantyöskentelyä on vetänyt Onnettomuustutkintakeskuksenjohtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi. Hän oli asiantuntijana myösTouko 2011 -suurhäiriöharjoituksen johtotehtävissä.FINGRID 3/2011 | 23

400 kilovoltin yhteysSeinäjoki–Tuovila valmistuiTarkka suunnitteluvarmisti keskeytyksettömän sähkönsiirronmyös rakentamisen aikanaPohjanmaan verkon laajassa vahvistamisurakassa saavutettiin tärkeä etappi, kun 400 kilovoltin yhteysSeinäjoen ja Tuovilan sähköasemien välille valmistui hieman etuajassa. Johdon 110 kilovoltin osuus olikäytössä jo alkusyksystä, ja 400 kilovoltin siirtoyhteys otettiin käyttöön marraskuun alussa, kun muuntajanasennustyöt valmistuivat Tuovilassa. Varsinaiset johtojärjestelyt Tuovilan asemalla sekä asemanrakennustekniset työt olivat pääosin valmiina jo syyskuun alussa.Teksti: Antti Lagus • Kuvat: Ritva Laine ja Sami MäkiKoko yhteyshankkeen kriittisimmätvaiheet liittyivät Tuovilanuuden sähköaseman rakentamiseen,jonka aikana jouduttiin tekemäänpaljon keskeytyksiä vanhojen110 kilovoltin (kV) johtojen kääntämiseksiuuteen 110 kV kytkinlaitokseen.Tuovilassa tehtiin muutoksia yhdeksällejohdolle ja rakennettiin kolmeuutta johtoa.Seinäjoen ja Tuovilan sähköasemienvälillä kulki aiemmin yksi 110 kV voimajohto.Nyt sen paikalle on rakennettuuusi voimajohto, jossa samoissapylväissä kulkee sekä 110 kV että 400kV johto. Tämän ns. yhteispylväsrakenteenansiosta tarvittava johtoaluepieneni.”Asemalla oli ennestään 110 ja 220kV yhteydet, mutta ei 400 kV yhteyttä.Tuovilaan oli rakennettava sekä uudet110 että 400 kV yhteydet ja kytkinkentät.Ongelmana oli saada keskeytysuseammalle johdolle samanaikaisesti110 kV johtojen siirtojen yhteydessä”,Fingridin projektipäällikkö Ritva Laineselvittää.”Keskeytysten suuri tarve johtui siitä,että uusi 110 kV kytkinlaitos rakennettiinolemassa olevan kytkinlaitoksen’taakse’, jolloin johtimien vedonyhteydessä piti vanhan sähköasemankisko ja samalla kaikki siihen kytketytjohdot saada jännitteettömiksi. Tämänvuoksi jouduttiin rakentamaan väliaikainenyhteys Vaskiluodosta uuteen110 kV asemaan, ja lisäksi rakennettiinväliaikainen yhteys Vaskiluodon jaSeinäjoen välille.”Yhtiön käyttöasiantuntija KimmoToivonen kertoo, että Tuovilan sähköasemallatehtiin kesällä paljon sellaisiakytkentöjä, joilla oli vaikutustakäyttövarmuuteen. Tehtyä käyttövarmuussuunnitelmaavarten oltiin myöspaljon yhteydessä asiakkaisiin ja alueenvoimalaitoksiin.FINGRID 3/2011 | 24

Välisiteet asennettiin 110 kilovoltin johtimille loppukesällä.Ei käyttökatkoja”Käyttökatkoja ei tullut lainkaan, kunvanha asema pystyttiin ohittamaanväliaikaisilla johdoilla. Kytkentöjä janiiden eri vaiheita varmisteltiin moninlaskennoin. Jos johonkin vaiheeseenliittyi erityistä riskiä, sitä varten tehtiinvarasuunnitelma”, Toivonen sanoo.Ritva Laine luonnehtii kaksi vuottakestänyttä rakennusvaihetta legopalikoistakoostuvaksi kokonaisuudeksi.Kesällä 2010 tehtiin tilaa uusillejohdoille ja uudelle 400 kV asemallepurkamalla osa 220 kV yhteyksistäTuovilan asemalla.Sähkönsaanti alueelle piti turvatajokaisessa työvaiheessa, ja sen vuoksiväliaikaiset johtojärjestelyt tehtiinkesän 2011 alussa ennen varsinaistajohtojen siirtoa.Sähköasemalle ei tarvinnut rakentaayhtään uutta pylvästä keskeytysjärjestelyjävarten, vaan töissä voitiinkäyttää olemassa olevia rakenteita.Tuovilan asemalle Vaskiluodosta tulevaEPV Alueverkon omistama 110kV voimajohto on samoissa pylväissäKristiinasta tulevan Fingridin 400 kV(220 kV käytössä) johdon kanssa. Vaskiluodonjohto kytkettiin uuteen 110 kVkytkinasemaan 400 kV johtoa ja asemanrakenteita hyväksi käyttämällä.Vaskiluodon ja Seinäjoen välinenyhteys rakennettiin yhdistämällä Vaskiluoto–Tuovila-johtoja uusi Tuovila–Seinäjoki-johtoTuovilan asemanedessä.Erilaisia vaiheita työssä oli KimmoToivosen mukaan riittämiin.”Pelkästään viime kesänä oli kymmenenvaihetta, joiden jokaisen aikanaalueen keskeytystilanne oli erilainen.Yksi viikko oli erityisen kriittinen, silläsekä vanha 110 kV että 220 kV kytkinlaitosolivat poissa käytöstä ja vainkaksi syöttävää 110 kV johtoa oli kytkettyuuteen kytkinlaitokseen. Tällöinalueelle saatiin sähköä vain muutamanjohdon kautta. Viikon keskeytyksestävarattiin ensin kaksi päivääpurkamiselle, ja kolmessa päivässävoimajohtoporukka asensi uuden yhteyden220 kV ja uuden 110 kV kytkinlaitostenvälille”, hän kertoo.Yhteistyö varmisti järjestelytToivosen mukaan koordinaatiokokouksiapidettiin useita käytännön järjes-telyiden sujumisen varmistamiseksi,sillä työmaalla tehtiin samanaikaisestiniin aseman purkutöitä, uuden asemanrakentamista ja kytkentöjä kuinvoimajohtojärjestelyitä.Keskeytyksiä käytiin läpi moneenkertaan myös paikallisten sähköyhtiöidenEPV Alueverkko Oy:n ja VaasanSähköverkko Oy:n kanssa, joiden sähkönsaantiriippuu Tuovilan sähköasemantoimivuudesta.Miten varmistettiin, että sähkökatkojaei tule?”Tärkein asia oli, että kaikki suunniteltiintarkkaan ja laskettiin mahdollisettilanteet etukäteen. Pahimmatkinennusteet yritettiin ottaa huomioon,kuten vaikkapa sellainen tilanne, ettäolisimme ehtineet aloittaa keskeytyksenja samaan aikaan asiakkaidenverkoissa olisi ollut vakava häiriö jalisäksi vielä jokin laitos olisi pudonnutyllättäen pois verkosta”, Kimmo Toivonenkuvailee. ■Tuovilan uuden sähköasemankytkinkenttää.Pohjanmaan verkko vahvistuuPohjanmaalla ollaan luopumassa 220 kV jännitteen käytöstä ja siirrytään 400kV verkkoon. Aikaa myöten on tarkoitus luopua 220 kV johdosta Oulun seudullesaakka.Fingridin projektipäällikkö Ritva Laine tähdentää, että tällaisten töiden aikajänneon pitkä, sillä johtojen lisäksi pitää rakentaa myös sähköasemia.Pohjanmaan verkon vahvistamista tarvitaan toisaalta lisääntyneen sähkönkysynnänvuoksi ja toisaalta siksi, että osa 220 kV laitteista alkaa olla ikääntyneitä.Uudet johdot rakennetaan suoraan jännitteeltään 400-kilovolttisiksi.”Seinäjoki–Tuovila-yhteyden varsinaiset rakennustyöt alkoivat syksyllä 2009.Tätä vaihetta edelsivät suunnittelutyöt ja ympäristövaikutusten arviointi. Kaikkiaantämänsuuruiseen 400 kV voimajohtohankkeeseen menee viitisen vuotta.Rakentaminen olisi ehkä voitu puristaa yhteen vuoteen, mutta halusimme, ettäkäytettävissä on kaksi talvea siltä varalta, että ensimmäisestä talvesta tuleehuono rakentamisen kannalta. Nyt molemmat talvet olivat hyviä, eikä aikataulumennyt mitenkään tiukaksi. Urakkasopimuksen mukainen valmistumisaikatauluolisi ollut vasta lokakuussa, mutta 400 kV johtotyöt saatiin pääosin valmiiksi joviime kevääseen mennessä”, Ritva Laine kertoo.FINGRID 3/2011 | 25

Eturivin paikkavoimajärjestelmänkäytön kehittämiseenMahdollisuus vaikuttaa sähköjärjestelmän käyttöön liittyviinuudistuksiin jo kehittämisvaiheessa sekä tilaisuus kuulla voimajärjestelmäneri osapuolten näkemyksiä ovat Fingridin käyttötoimikunnanjäsenten mielestä toimikuntatyön parasta antia.Teksti: Suvi Artti • Kuva: Juhani EskelinenFingridin kolmesta asiakastoimikunnastakäyttötoimikuntakeskittyy nimensä mukaisestivoimajärjestelmän käyttöön ja käyttövarmuudenhallintaan. Toimikunnanjuuret juontavat reilun kymmenenvuoden takaisiin aikoihin, jolloin käynnistettiinvoimajärjestelmätoimikuntakehittämään saman tehtäväkentänkysymyksiä.Viime aikoina käyttötoimikunnassaon keskusteltu mm. reservien uusistahankintamalleista, pohjoismaisensähköverkkoyhteistyön tiivistämisestäsekä uudistuksista sähköjärjestelmänhäiriöiden tilastoinnissa ja niistä tiedottamisessa.Toimikunnassa on myösseurattu tiiviisti eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöidenjärjestön, ENTSO-E:n, valmistelemien säännöstöjen jamuiden sähköjärjestelmän käyttöönvaikuttavien asioiden valmistelua.Neljä kertaa vuodessa kokoontuvaantoimikuntaan kuuluu kahdeksanjäsentä, jotka edustavat Fingridin eriasiakasryhmiä: sähköntuottajia, suuriasähkönkäyttäjiä, alue- ja jakeluverkonhaltijoitasekä kaupunkiverkonhaltijoita.Toimikunnan puheenjohtajanatoimii Fingridin käyttötoiminnasta vastaavajohtaja Reima Päivinen ja sihteerinävanhempi asiantuntija KimmoKuusinen.Tieto kulkee molempiin suuntiinKemijoki Oy:n käyttökeskuksen päällikköErkki Nuortio pitää toimikuntaahyvänä yhteydenpitokanavana Fingridinja sähköjärjestelmän osapuoltenvälillä.“Fingrid tuo avoimesti esiin, jos jotaintoimintamallia ollaan muuttamassa.Itse kukin toimikunnan jäsen vieviestiä eteenpäin omille kollegoilleenja voi välittää myös heidän palautettaanedelleen Fingridiin”, hän toteaa.Nuortio on kuulunut käyttötoimikuntaansen perustamisesta lähtien jaon mielellään mukana vaikuttamassaasioihin eturivistä. “Pitkän linjan sähkömiehenä”hänelle on kertynyt vankkaakokemusta sähköverkkotoiminnastajo yli 30 vuoden ajalta.Toimikunnan alkuperäisjäseniinkuuluu myös Boliden Harjavalta Oy:nsähköpäällikkö Hannu Halminen. Hänkiittelee ryhmän laajaa osaamistasoaja jakaantumista maantieteellisestiympäri Suomea. “Keskusteluissa tuleehyvin esille eri toimijoiden intressejä jaongelmia, kun käsitellään uudistuksiakantaverkkoasioissa.”“Kantaverkko on yhteinentoimintakenttä, jossakaikkien osapuoltennäkemykset on otettavahuomioon.”Vuoden 2011 alusta lähtien toimikuntaankuulunut Ilona Erhiö VantaanEnergia Sähköverkot Oy:stä tuokäyttötoimikunnan keskusteluihinkaupunkiverkkoyhtiön näkökulmaa.Käyttöpäällikkönä työskentelevä Erhiökertoo olevansa mielellään mukanatoimikunnassa, joka on yksi alan vaikutuskanavista.Kiinnostavana kokemuksenahän piti mm. pohjoismaistenjärjestelmävastaavien työpajaa, johonkäyttötoimikunnan jäsenet osallistuivatsyyskuun kokouksen yhteydessä.Toimikunnassa käsiteltävät asiatovat Ilona Erhiön mukaan toistaiseksiFINGRID 3/2011 | 26

Käyttötoimikunta kokoontui syyskuussa ja osallistui samalla pohjoismaisten järjestelmävastaavien työpajaan.Kuvassa vasemmalta oikealle: Jaakko Puotinen, Jukka Rajala, Erkki Tiippana, Raimo Peltola, Kimmo Kuusinen,Erkki Nuortio, Ismo Reinikka, Ilona Erhiö, Reima Päivinen ja Hannu Halminen.painottuneet enemmän tasehallintaanja markkinoiden toimivuuteen kuinsähköverkon tekniseen käyttöön.Reservirintamalla tapahtuuErkki Nuortiolle viime aikojen keskeisintäantia käyttötoimikunnantyöskentelyssä on ollut siirtyminentaajuusohjatun käyttöreservin uuteenhankintamalliin vuoden 2011 alussa.“Vesivoimayhtiön edustajana on ollutkiinnostavaa päästä kuulemaantästä uudistuksesta alusta lähtien jajopa vaikuttamaan siihen vesivoimantuottajan näkökulmasta, mm. tuotantokoneistojenkannalta.”Nuortio pitää uutta reservimarkkinaahyvänä järjestelynä: se, jolla reserviäon, saa korvausta säädöstä.Uudistukset reservirintamalla jatkuvat,ja uuden reservimarkkinan lisäksimeneillään on muitakin taajuudensäätöön vaikuttavia uudistuksia. Pohjoismaisenreserviyhteistyön tavoitteenaon analysoida nykyisiä reservivaatimuksiaja ehdottaa tarvittaviamuutoksia.Erilaisia näkökulmiayhteisen kentän sisälläKäyttötoimikunnan rooli Fingridin toimintamallissanähdään toimikunnassatärkeänä.“Toimikunnan kautta Fingrid saamielipiteitä ja kokemuksia erilaisiltatoimijoilta eri puolilta Suomea – esimerkiksierilaisista häiriötilanteista jauusien toimintatapojen mahdollisistavaikutuksista asiakkaiden päivittäiseentoimintaan”, Hannu Halminentoteaa.Myös Erkki Nuortio kiittelee Fingridinkuuntelevan herkällä korvallatoimikuntia.“Kantaverkko on yhteinen toimintakenttä,jossa kaikkien osapuoltennäkemykset on otettava huomioon.Toimikunnat eivät voi tietenkään ohjatayrityksen toimintaa, mutta Fingridkuuntelee, mitä mieltä asioistaollaan.”Ilona Erhiö puolestaan istuu käyttötoimikunnassaensimmäistä vuottaja on siten osallistunut toimikunnantyöskentelyyn vasta kolmessa kokouksessa.Toistaiseksi asialistalla onollut melko valmiita asioita, ja hänodottaakin innolla pääsevänsä kuulemaantulevista uudistuksista jo kehittelyvaiheessaja sitä kautta myösvaikuttamaan niihin.Ajan tasalla myösENTSO-E:n uudistuksissaSuomen kantaverkkoon liittyvienmuutosten lisäksi Fingrid pitää käyttötoimikunnanjäsenet ajan tasallasähköverkkoasioissa myös Euroopanmittakaavassa.Yhtiö on muun muassa pitänyt huolensiitä, että osapuolet tutustuvatENTSO-E:n lausuntokierroksella oleviinesityksiin ajoissa ehtiäkseen antaalausuntonsa niistä.“ENTSO-E:n voimalaitoksille asettamatjärjestelmätekniset vaatimuksetovat parhaillaan lausuntokierroksella,ja vesivoiman tuottajienkin on syytätutustua niihin”, Erkki Nuortio kertoo.“Säännöstöistä tulee aikanaan lakeja,ja nyt meillä on tilaisuus päästä vaikuttamaanniihin.” ■FINGRID 3/2011 | 27

Talvi tuo voimajohtojen kunnossapidolleHUURTEISIA HAASTEITAViime vuosien lumiset talvet ovat pitäneet kantaverkonkunnossapidon kiireisenä. Voimajohtojen pitäminen puhtaanalumesta ja huurteesta on mitä totisinta työtä.Teksti: Ursula Aaltonen • Kuvat: Jarmo Lahtoniemi, Fingrid ja Eltel NetworksToissa talven ennätykselliset lumisateetja pitkään jatkuneetpakkaset ovat painuneet JarmoLahtoniemen mieleen hyvin. ”Huurrepudotuksiatehtiin johdoilta seitsemänkertaa enemmän kuin normaalitalvena,joten aikamoista haipakkaahan seoli”, Fingridin Itä-Suomen alueen voimajohtoasiantuntijanatyöskenteleväLahtoniemi muistelee.Itäinen Suomi on perinteisesti ollutaluetta, jossa johtimille kertyvä lumija huurre aiheuttavat suurimmat ongelmat.Näin myös talvella 2009–2010.Poikkeava lumitilanne jatkui myös viimetalvena, jolloin pudotuksia tehtiinalueella ”vain” kolminkertainen määränormaaleiksi luokiteltaviin vuosiinverrattuna.”Ennätystalvi vei meidät ääripäästätoiseen, sillä talvella 2008–2009 luntaoli niin vähän, ettei pudotuksia tarvinnuttehdä ollenkaan. Seuraavana talvenapudotimmekin sitten pelkästäänItä-Suomessa huurretta yli 700 jänneväliltä,kun pudotusten keskimääräyhden vuoden aikana on normaalistinoin sata.”Huurteen kimppuun miesvoiminHuurretilanteen seuraaminen ja huurteenpudottaminen johdoilta ovat osavoimajohtojen normaalia kunnossapitoa.Pudotuksiin ryhdytään yleensäsiinä vaiheessa, kun johtimille onkertynyt huurretta noin 10 senttiä.Tämä voi tapahtua lyhyessäkin ajassa.”Jääkuormaa voi muodostua johtimienpäälle montakin senttiä yhden vuorokaudenaikana. Toissatalvena näin taisikäydä useammankin kerran, silläparhaimmillaan teimme pudotuksiayhdessä paikassa kahdesti saman viikonaikana.”Huurteen kimppuun on perinteisestikäyty raa’alla miestyövoimalla. Yleisinkäytössä oleva menetelmä on punnuksenavulla johtimen yli heitettäväköysi, joka johdon päällä vedettäessäirrottaa sen päällä olevan huurteen.Joskus kun lumi on oikein kevyttä,saattaa pelkkä pylväiden ravisteluriittää.”Pudotustyö on fyysisesti hyvin raskastapuuhaa. Olosuhteet ovat lisäksiusein sellaiset, että maastossa liikkuminenon aikaa vievää ja hankalaa.Toisinaan ennen pudotusta joudummemyös raivaamaan johtokadun vesakkoa,ennen kuin varsinaiseen pudotustyöhönedes päästään”, Lahtoniemiselventää.”Työ on hidasta – yksi pudotuspartioehtii työpäivän aikana putsaamaanmaksimissaan kymmenkunta jänneväliä.Talvisaikaan päivä tuppaa olemaantäälläpäin sen verran lyhyt, ettäsenkin puolesta työtunnit maastossaovat yhden päivän aikana rajalliset.”Monta työvaihettaHuurteen kertymistä johtimille seurataantalven mittaan systemaattisesti,joten suuria yllätyksiä pääsee tapahtumaanharvoin. ”Huurrekausi alkaameillä heti ensilumien tultua. Silloinseuraamme ensisijaisesti ns. tärppipaikkoja– siis sellaisia paikkoja,joihin kokemuksesta tiedämme huurteenyleensä kertyvän ensimmäisenä.Yleensä nämä ovat korkeita paikkoja,esimerkiksi rinteitä ja vaarojen huippuja.”Talven edetessä tarkastuksia jatketaanja jääkuormatilannetta kartoitetaansäännöllisesti. Puhdistettavatjännevälit kirjataan ja luokitellaankolmeen kiireellisyysluokkaan, joistakiireellisimmiltä huurre käydäänpudottamassa vuorokauden sisällähavainnosta, toiseksi kiireellisimmiltäviikon kuluessa. ”Kolmas luokkatarkoittaa käytännössä, että kunhanennen kevättä”, Jarmo Lahtonieminaurahtaa. ”Monestihan säänhaltijatavittavat meitä tässä – ja suojakeli onkinmeillä usein toiveissa. Pari kolmeastetta plussan puolella riittää yleensävarmistamaan, ettei pudotuksia tarvitsetehdä. Toki paikat täytyy tällöinkinkäydä tarkistamassa.”Häiriöitä vain vähänPääsääntöisesti huurre kertyy linjoillaylimpänä sijaitseviin ukkosjohtimiin,joissa johtimia lämmittävä virta eiliiku. Toisinaan huurretta joudutaankuitenkin pudottamaan myös jännitteisistävirtajohtimista. Virtaa ei linjoiltatarvitse tällöin katkaista, automaattistenjälleenkytkentöjen poisto riittäävarmistamaan pudotustyön turvallisuuden,mikäli pudotusprosessin aikanatapahtuisi jotain poikkeavaa.FINGRID 3/2011 | 28

FINGRID 3/2011 | 29

Perinteisesti huurretta on pudotettujohtimilta niiden yli heitettävänköyden avulla. Yhdellejohdinvälille kertyvä huurre- jalumimassa voi painaa jopa useitatuhansia kiloja.”Huurteen pudottamisen täytyy ollahallittua ja tarkoin suunniteltua, etteivätjohtimet pääse puhdistuksen aikanaheittelehtimään ja aiheuttamaanjakeluhäiriötä tai muuta vahinkoa. Varomatontoiminta voisi aiheuttaa vaurioitapaitsi johtimille, myös pylväsrakenteille”,Lahtoniemi selventää.Häiriötä sähkönjakeluun huurrekuormataiheuttavat suhteellisen harvoin.”Toissavuoden ennätyksellisenlumitalven aikana kirjasimme kaikkiaankahdeksan häiriötä, joista aiheutuiasiakkaille yleensä alle sekunnin,ja maksimissaankin minuutin pituisiakatkoja. Usein tämäntyyppiset katkotjäävät asiakkailta kokonaan huomaamatta.””Poikkeuksellista toissa talvessa olipaitsi ennätyksellinen jääkuormienmäärä, myös se, että kuormia esiintyierikoisissa paikoissa. Koskaan ennenemme ole joutuneet pudottamaan luntalinjoilta, jotka sijaitsevat keskelläaavaa suota, mutta nyt on sekin kummallisuuskoettu.”Helikopterit apuunTämän talven lumiennuste on vieläarvailujen varassa, mutta mikäli luntatulee edellisvuosien tapaan paljon,on perinteisten pudotusmenetelmienrinnalla tilanteeseen varauduttu nytmyös miestä järeämmin välinein. ”Helikopterillatehtäviä huurrepudotuksiaon testattu ja menetelmä tehokkaaksija toimivaksi todettu”, Jarmo Lahtoniemitoteaa.Helikopterilla tehtävä huurteenpoistoperustuu kopterista köyden varassapudotettavaan koukkuun, joka kiinnitetäänilmassa huurteisen johtimenalle. Koukun avulla huurre hangataanirti johtimesta. Vaihtoehtoisestipudotuksessa voidaan käyttää myössähköisellä vibraattorilla varustettuakoukkua, jonka värinä, ”vibra”, heiluttaajohtoa niin, että huurre irtoaa japutoaa.”Menetelmä on alun perin kehitettyYhdysvalloissa ja Kanadassa, joissatieverkosto ja harva ja etäisyydet pitkiä.Sellaisissa oloissa helikopteri onkätevä ja kustannustehokas välinesähkölinjojen kunnossapitoon. Menetelmäon käytössä myös Norjassa, jossaniin ikään maasto-olosuhteet ovatusein haasteelliset,” kertoo tuotepäällikköMatti Seppälä Eltel Networksista,joka vastaa kantaverkon huurrepudotustenkäytännön toteutuksestaEtelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa.Eltelin asentajat on koulutettu erikseenhelikopterilla tehtäviä kunnossapitotöitävarten. ”Suomessa helikopteriaon tähän saakka käytettyenimmäkseen muihin kunnossapitotöihin,kuten latvakasvuston leikkaamiseen.Asentajiamme koulutetaankoko ajan, ja ensi talvena meillä onkaikki valmiudet käyttää kopteriamyös huurteen pudotuksessa, mikälilumitilanne niin vaatii.”Tehokasta ja nopeaaHelikopterien ei ole tarkoitus syrjäyttääperinteisin menetelmin tehtäviähuurrepudotuksia, vaan toimia niidenrinnalla. ”Vaikka kopteripudotuksetovat – jo pelkästään polttoainekustannustenvuoksikin – suhteellisenhintavia, on menetelmä hyvin nopea jatehokas. Yhden päivän aikana kopterillavoidaan puhdistaa jopa kymmenkertainenmäärä johdinvälejä maastakäsin tapahtuvaan työskentelyyn verrattuna”,Seppälä kertoo.”Tietenkin on edelleen paikkoja jatilanteita, joissa perinteinen pudotustyötoimii parhaiten. Jos johtimelle onesimerkiksi ehtinyt kertyä lähemmäs20-30 senttiä lunta – niin kuin joskuson käynyt – johdin on lumen painostajo sen verran lähellä maata, ettei pu-FINGRID 3/2011 | 30

Kantaverkon ABCKirjoitussarja esittelee kantaverkon keskeisiätoimintaperiaatteita, laitekokonaisuuksia ja komponentteja.Sarjan tähän mennessä julkaistuihin kirjoituksiin voit tutustuaverkkosivuillamme osoitteessa www.fingrid.fi.Fenno-Skan 2 onTARKOIN TESTATTU TASASÄHKÖYHTEYSFenno-Skan 2 -tasasähköyhteys on ennen viime lokakuussa alkanutta koekäyttövaihettaan läpäissytkymmeniä järjestelmätason kokeita, joilla varmistettiin yhteyden toimivuus niin normaalikäytössäkuin poikkeustilanteissakin.Teksti: Timo Kiiveri ja Tuomas Rauhala • Kuvat: Harri Nurminen ja FutureimagebankTasasähköyhteyden teknisen suorituskyvyn varmistaminenalkoi jo projektin määrittelyvaiheessa. Toiminnallinenspesifikaatio sisälsi takuuarvovaatimuksiajärjestelmän suorituskyvylle, kutenenergiakäytettävyys, vikojen lukumäärä,häviöt, siirtoteho jne. Tämänlisäksi spesifikaatiossa vaadittiinsuoritettavaksi tietyt testit sekä viitattiinkansainvälisiin standardeihinja suosituksiin, sikäli kuin niitä onolemassa.Merikaapelitoimitukseen määritettiinkaapelille tehtävät tyyppikokeet,jotka noudattelevat pitkältiCigren (Conseil International des Grands Réseaux Electriques)suosituksia ”Recommendations for tests of powertransmission DC cables for a rated voltage up to 800 kV,Electra 189, April 2000”.Merikaapelia testattiin mekaanisesti ja sähköisestitehtaalla Norjan Haldenissa. Sähköiset testit sisälsivätkuormitussykli- ja polariteetinvaihtokokeet sekä kylmässä(0 °C) että lämpimässä (15 °C) ympäristössä. Kaapeli ei saatesteissä vaurioitua mekaanisesti eikä sähköisesti. Jännitekuormituskokeen aikana vaihteli + 900 kV – - 900 kV (+/-1,8·U 0, missä U 0on kaapelin nimellisjännite 500 kV) sekäpolariteetin vaihdossa -700 kV–+700kV (+/- 1,4·U 0). Kokeiden aikana tarkkailtiinkaapelin virtaa, jännitettä,painetta, lämpötilaa sekä osittaispurkausarvoja(PD). Lisäksi kaapelillesuoritettiin kytkentäjännitetestit±950 kV 250µs/ 2 500µs pulssilla. Salamasyöksyjännitetestittehtiin ±1000kV 0.5–5µs/50µs pulssilla.Tyyppikokeiden lopuksi kaapelilletehtiin testi, jossa se yritettiin rikkoasähköisesti suurimman kestotason määrittämiseksi. Testitlopetettiin kuitenkin 1 050 kV tasolla, koska pelättiin, ettälaboratorion testijärjestelmä rikkoutuu, ei niinkään merikaapeli.Tyyppikokeet tehtaalla kestivät yhteensä noin vuoden.Lisätiedon saamiseksi suoritetuissa informatiivisissatyyppikokeissa mitattiin kaapelin osittaispurkaustasot uudelleen.Alkuperäiset osittaispurkausmittaukset olivat hyö-FINGRID 3/2011 | 32

Näkymä Rauman venttiilihallista.dyttömiä, koska laboratorion ulkopuolisten häiriöiden suurimäärä sotki tulokset. Asennuksen jälkeen kaapelia testattiin700 kV DC-jännitteellä 15 minuutin ajan sekä otettiinkaapelin sähköinen sormenjälki kaapelitutkalla.Konvertteriasemien komponenttien ja osajärjestelmientestaus voidaan karkeasti jakaa tehtaalla tapahtuvaantyyppi- ja rutiinikoetestaukseen, rakennuspaikalla suoritettavaantestaukseen (piirikaavioiden läpisoitto, kojeidentestiohjaukset ja tarkastukset ennen jännitteenantoa jaosajärjestelmätestit) sekä tehonsiirtokokeeseen. Tässäartikkelissa kuvataan tehonsiirtotestien suoritusta ja olennaisialinkin verkkovaikutuksia.Fenno-Skan 2 ja 1 ovat HVDC-yhteys AC-siirtoverkon rinnallaSuomen ja Ruotsin välillä. Koska tehonsiirtokokeettapahtuivat normaalin käytön ohessa, suuren tehon kokeet(> 550 MW) aiheuttivat tilapäisiä rajoituksia maiden väliseenrajasiirtokapasiteettiin. Lisää haasteita kokeiden ajosuunnitelmiinaiheuttivat huokean vesisähkön suuri määräNorjassa ja hieman yllättäen tulleet Ruotsin viranomaisenpäätökset Etelä-Ruotsin ydinvoimalaitosten (7 yksikköä)alasajosta ”kunnes tarvittavat selvitykset on tehty”. Tehonsiirtokokeetkestivät yhteensä noin 1,5 kuukautta.Testit aloitettiin minimiteholla (40 MW) siirtosuuntanaitä (Finnböle tasasuuntaajana ja Rauma vaihtosuuntaajana),koska se oli optimaalisempi siirtotilanne markkinoidenkannalta. Aluksi testattiin linkin virtasäätö minimiteholla,hitaalla virransäätörampilla. Näin varmistuttiin, että kaikkiperustoiminnot ja toiminnallisuudetovat kunnossa ennensiirtymistä suurempiin tehoihin.Päivän lopussa ns. hätä-seistoiminnonyhteydessä Raumankonvertterin neutraalipiirissätapahtui ylilyönti erovirtamuuntajassa.Kyseisessä toiminnossamerikaapelin, joka toimii kutensuuri kondensaattori, varauspuretaan muutamassa kymmenessämillisekunnissa. Erovirtamuuntajanylilyönnin takia testiensiirtosuunnaksi muutettiinidästä länteen. Kokeet jatkuivatvirtasäädöllä minimiteholla,linkin tehonsiirron äkillisessäkeskeyttämisessä (tyristorinohjauspulssit sammutetaanja tasavirralle tarjotaan suorakulkutie venttiilin läpi) hyödynnettävieneri sekvenssien eli X-,Y-, Z¬- ja S-blokeerauksien sekärinnakkaisten, A- ja B-säätöjärjestelmienristiintestauksella.Onnistuneiden kokeiden jälkeenlinkin teho ajettiin virtasäädöllä200 MW:iin ja samalla testattiinsäädön toiminta konvertteriasemien välisten teleyhteyksienpuuttuessa.Seuraava koekokonaisuus oli normaali tehosäätö 0–200MW, synkroni- ja asynkronikäytössä. Linkkiä ajettiin myösalennetun jännitteen (0,8 pu) kokeessa, jolla esimerkiksiCDVC- (cable dependant voltage control) säätö toimii. Konvertteriasemantoiminnallisuus testattiin myös katkomallaapusähkösyöttöjä vuorotellen ja varmistumalla, että suojaus-ja säätöjärjestelmä toimii edelleen moitteettomasti.Seuraavalla viikolla jatkettiin kesken jääneitä pienen tehontestejä siirtosuuntana itä. Alimitoitetut ja vioittuneetkojeet oli tällä välin poistettu neutraalipiiristä. Käytännössätoistettiin edellisen viikon testit vastakkaiseen siirtosuuntaan.Onnistuneiden pienen tehon siirtotestien jälkeen aloitettiinsuuren tehon testit. Siirtosuuntana pidettiin edelleen itä,koska markkinoiden toiminta häiriytyi tällöin mahdollisimmanvähän. Testit aloitettiin jälleen virtasäädöllä. Seuraavatestitapaus oli tehosäätö, mutta nyt linkki ajettiin nimellisteholle,800 MW. Ensimmäisen kerran Fenno-Skan 2 siirsi800 MW (vastaanottavan pään AC-teho) syyskuun 21. päivänä2011. Seuraavaksi testattiin loistehonsäätö RPC (reactivepower control), suodattimia kytkettiin manuaalisesti päälle/pois ja katsottiin, että automatiikka palauttaa tarvittavanmäärän niitä verkkoon, riippuen asetetusta kuolleesta alueesta(dead band). Samalla testattiin vakioloisteho ja -jännitesäätömoodit.Fenno-Skan 2:n loistehonsäädön normaalilänteen. Kokeet jatkuivat virtasäädöllä minimiteholla, linkin tehonsiirron äkillisessä keskeyttämisessä(tyristorin ohjauspulssit sammutetaan ja tasavirralle tarjotaan suora kulkutie venttiilin läpi) hyödynnettävieneri sekvenssien eli nk. X-, Y-, Z- ja S-blokeerauksien sekä rinnakkaisten, nk. A- ja B-säätöjärjestelmienristiintestauksella. Onnistuneiden kokeiden jälkeen linkin teho ajettiin virtasäädöllä 200 MW:iin ja samallatestattiin säädön toiminta konvertteriasemien välisten teleyhteyksien puuttuessa.Seuraava koekokonaisuus oli normaali tehosäätö 0–200 MW, synkroni- ja asynkronikäytössä. Linkkiäajettiin myös alennetun jännitteen (0,8 pu) kokeessa, jolla esimerkiksi CDVC- (cable dependant voltagecontrol) säätö toimii. Konvertteriaseman toiminnallisuus testattiin ns. lennosta katkomalla syöttöjävuorotellen ja varmistumalla, että suojaus- ja säätöjärjestelmä toimii edelleen moitteettomasti.Seuraavalla viikolla jatkettiin kesken jääneitä pienen tehon testejä siirtosuuntana itä. Alimitoitetut javioittuneet kojeet oli tällä välin poistettu neutraalipiiristä. Käytännössä toistettiin edellisen viikon testitvastakkaiseen siirtosuuntaan.Onnistuneiden pienen tehon siirtotestien jälkeen aloitettiin suuren tehon testit. Siirtosuuntana pidettiinedelleen itä, koska markkinoiden toiminta häiriytyi tällöin mahdollisimman vähän. Testit aloitettiin jälleenErikoissäätö Säädön toiminnan tavoite Säädön testaustapaHätätehonsäätö eliemergency powercontrol (EPC)Sähkömekaanistenheilahtelujenvaimennussäätö elipower oscillationdamping control (POD)Automaattinentaajuuden säätö eliautomatic frequencycontrol (AFC)Alisynkronistenvärähtelyjenvaimennussäätö elisubsynchronousdamping control(SSDC)Keventää vaihtosähköyhteyksientehonsiirron tasoa muuttamallaautomaattisesti DC-siirtoa perustuenennalta määritettyihin pohjoismaisensähköjärjestelmän mittaussuureisiin.Muuttaa nopeasti, noin 3 sekunninjaksoissa, DC-siirtoa Etelä-Suomen jaEtelä-Skandinavian suurtentuotantokeskittymien välillä tapahtuvien,jaksonajaltaan noin 3 sekunnintehoheilahtelujen mukaisesti.Muuttaa DC-siirtotehoa Suomen ja Ruotsintaajuuseroon pohjautuen. Säädön toimintakäytännössä rajoittuu niihin harvinaisiintilanteisiin, jolloin Suomen ja Ruotsinvoimajärjestelmät eivät olesynkronikäytössä.Parantaa järjestelmän poikkeustilanteissatasasähköyhteyden vaikutustapitkäakselisten turbiinigeneraattoreidenmekaanisten vääntövärähtelyidenvaimennukseen.Eri hätätehonsäätötoiminnotaktivoitiin manuaalisestikäyttöönoton johtajantoimesta.Vaimennussäädönmittauspiiriin syötettiinsignaaligeneraattoristasinisignaali, jonka jaksonaikaoli noin 3 sekuntia ja jokaaktivoi säädön.Automaattisen taajuussäädönmittauspiiriin syötettiinsignaaligeneraattoristasinisignaali, jonka jaksonaikaoli noin 3 minuuttia ja jokaaktivoi säädön.Alisynkroniset värähtelytherätettiin emuloidun DC-vianavulla eli tasasähköyhteydensuojausjärjestelmälleaiheutettiin virhetoiminto, jokakäynnistipikajälleenkytkentäsekvenssin.Vaikka erikoissäätöjen testaus suoritettiinkin normaalissa käyttötilanteessa, tasasähköyhteyden vaste"lavastettuihin" poikkeustilanteisiin vaikutti osin AC-järjestelmän jännitteisiin ja taajuuteen. Siksi sekäerikoissäätöjen että linkin loistehonsäätöön liittyvien kokeiden järjestelmävaikutusten minimoimiseksiFINGRID 3/2011 | 33kokeet vaativat erityisvalmisteluja niin linkin toimittajan kuin verkkoyhtiöidenkin puolella.Järjestelmävaikutuksiltaan merkittävimmiksi kokeiksi muodostuivat linkin loistehosäätöön liittynyt osakoe,jossa todennettiin tasasähköyhteyden ja voimajärjestelmän välisen loistehotasapainon suurimmat normaalin

Onnistuneiden siirtokokeiden jälkeen vaihdettiin Raumatasasuuntaajaksi eli siirtosuunnaksi länsi. Tämä ei ollutkaanihan suoraviivainen toimenpide halvan norjalaisen ve-välillä 10–15 €/MWh ja Suomessa 30–40 €/MWh, joten jouduimme ajamaan 800 MW vasten markkinoidensisähkönluontaista siirtosuuntaa.vuoksi.OnneksiRuotsinFenno-Skanaluehinta1 kompensoiliikkuituomallavälillä50010–15 MW, joten€/markkinarajoitus ei ollutkovinkaan dramaattinen.MWh ja Suomessa 30–40 €/MWh, joten jouduimme ajamaanSuoritetut testit olivat liki peilikuva edellisen viikon testeistä, huomioon ottaen muutamat Finnbölen800 "erikoisuudet", MW vasten kuten varavoimakoneiden markkinoiden käynnistyssekvenssit luontaista siirtosuuntaa. apusähkövioissa. On-Testijakso huipentuikymmenen tunnin yhtäjaksoiseen 800 MW kuormituskokeeseen.neksi Fenno-Skan 1 kompensoi tuomalla 500 MW, jotenmarkkinarajoitus ei ollut kovinkaan dramaattinen.Rauman ja Finnbölen suurjännitekojeet lämpökuvattiin kuumien liitosten yms. löytämiseksi. Asennustyö olitehty erittäin huolellisesti; Raumalta löytyi vain yksi suodattimen kondensaattoriyksikön liitos, joka pitikiristää.SuoritetutFinnbölessätestittehtiin samaanolivataikaanlikivastaanottotesteihinpeilikuva edellisenliittyviä suorituskykymittauksia.viikonLinkintesteistä, aiheuttama melu, huomioon linkin tuottamat ottaen AC-verkon muutamat harmoniset yliaallot Finnbölen ja konvertteriaseman ”erikoisuudet”,kommutointihäiriössä kuten ei varavoimakoneiden mallinnettu, koska se olisi vaatinut käynnistyssekvenssit400 kV vaihtosähköverkkoon tehtävänkuluttamaapusähköenergia mitattiin takuuarvojen varmistamiseksi. Linkin ohjausjärjestelmän käyttäytymistäapusähkövioissa. yksivaiheisen maasulun. Luontoäiti Testijakso tuli kuitenkin huipentui apuun harvinaisen kymmenen syysukkosen tunnin muodossa: salamaniskiessä 400 kV siirtoverkkoon aiheuttaen merkittävän jännitteenaleneman kantaverkossa. Fenno-Skan 2yhtäjaksoiseen selvisi hyvin kommutointihäiriöstä. 800 MW kuormituskokeeseen.Fenno-Skan 2 linkin testausjakso jatkui Fingridin ja Svenska Kraftnätin suorittamalla kahden kuukaudenkoekäytöllä (ns. trial operation period), jonka aikana testattiin mm. linkin ylikuormitettavuus.Fenno-Skan 2 ja 1 -tasasähköyhteys (bipolaari)(Faktalaatikko jonnekin jutun alkupuolelle:)Fenno-Skan 2 on vastaus sähkömarkkinoiden haasteeseen. 800 megawatin tasasähkölinkki lisää Suomen jaFenno-Skan Ruotsin välistä sähkönsiirtokapasiteettia 2 ja 1 -tasasähköyhteys 40 prosenttia. (bipolaari)Linkki vähentää aluehintaeroja sekä siirtohäviöitä japarantaa käyttövarmuutta sekä integroi markkinat tiiviisti toisiinsa.Rauman ja Finnbölen suurjännitekojeet lämpökuvattiinkuumien liitosten yms. löytämiseksi. Asennustyö oli tehtyerittäin huolellisesti; Raumalta löytyi vain yksi suodattimenkondensaattoriyksikön liitos, joka piti kiristää. Finnbölessätehtiin samaan aikaan vastaanottotesteihin liittyviä suorituskykymittauksia.Linkin aiheuttama melu, linkin tuottamatAC-verkon harmoniset yliaallot ja konvertteriasemankuluttama apusähköenergia mitattiin takuuarvojen varmistamiseksi.Linkin ohjausjärjestelmän käyttäytymistä kommutointihäiriössäei mallinnettu, koska se olisi vaatinut 400kV vaihtosähköverkkoon tehtävän yksivaiheisen maasulun.Luontoäiti tuli kuitenkin apuun harvinaisen syysukkosenmuodossa: salama iski 400 kV siirtoverkkoon aiheuttaenmerkittävän jännitteenaleneman kantaverkossa. Fenno-Skan 2 selvisi hyvin kommutointihäiriöstä.Fenno-Skan 2 -linkin testausjakso jatkui Fingridin jaSvenska Kraftnätin suorittamalla kahden kuukauden koekäytöllä(trial operation period), jonka aikana testattiin mm.linkin ylikuormitettavuus. ■FINGRID 3/2011 | 35

”Ihmiset ovataina katsoneetyötaivaalle,nimenneet tähtiäja tähdistöjä.”FINGRID 3/2011 | 36

KiikarissaLinnunradan allaAamulla sataa ensilumen. Sepeittää metsän pohjan ja laskeutuukuusten oksille valaistenlyhyttä päivää. Sitten kirkastuu,edessä on ensimmäinen kunnon pakkasyö.Istun lammen rantakalliolla ja odottelenyön tuloa. Viimeiset auringonsäteetsytyttävät puiden latvuston oranssinpunaiseenhehkuun, sitten hämärähiipii metsään. Varjot tummuvat hitaasti,mutta uusi lumi hohtaa kivilläja kannoilla. Vaikka silmät tottuvat väheneväänvaloon, maailma muuttuutoiseksi: mielikuvitus asuttaa varjojenumpimielisen mustan olennoilla, joitaei päivännäöllä tapaa.Lopulta illan viimeinen kajo sammuuja taivaalle syttyvät ensimmäisettähdet. Laskeudun kuusikon pimeyteen,jossa jokaisen askelen paikka onkatsottava tarkasti. Vielä hetki ja yllänion huikea tähtikatto, jonka halkaiseeLinnunradan kirkas vyö. Korkeidenkuusten latvat kurkottavat mustinasitä kohti muodostaen kehän, jonkakeskellä on mittaamattomien aikojentaakse antava aukko.Näen tähtiä, joiden valo on lähtenytmaata kohti miljoonia vuosia sitten.Jotkut niistä ovat ehkä jo sammuneet,mutta ovat näkyvissä vielä pitkälle tulevaisuuteen.Niin pitkälle, ettei ihmistäole enää olemassa.Ajatus on huimaava, mittasuhteetovat huimaavia ja pimeässä hohtavientähtien lukumäärä mykistävä. Ja siltinäen maailmankaikkeudesta vain pikkuruistakinpienemmän osan. Eikä siitäole kauan, kun luulimme maapallonolevan kaikkeuden keskus.Ihmiset ovat aina katsoneet yötaivaalle,nimenneet tähtiä ja tähdistöjä,kirjoittaneet niihin myyttinsä ja suunnistaneetniiden mukaan matkoillaan.Esi-isämme ovat tunteneet taivaankannenkierron Pohjannaulan ympärija nähneet Joutsenen johdattavansyksyisen muuttolintujen virran pitkinLinnunrataa. Kumpikin muinaissuomalaistenpyhistä eläimistä, niin karhukuin hirvi, on ”synnytelty Otavaisenolkapäillä, taivaan tähtien seassa”.Kuuttoman yön pimeydessä, huikaisevankirjokannen alla on helppo antautuaajatustensa vietäväksi. Mikäänei ole niin kuin päivällä. Pakkanenpaukahtaa terävästi kelossa, sittenon taas hiiren hiljaista. Se korostaakuuloaistin tärkeyttä pimeän tehdessäsilmät lähes hyödyttömiksi. Ihminenkutistuu kokoisekseen, aistienvajavaisuus on kouriintuntuvaa. Minuthaistetaan ja jokainen askeleni kuullaan,mutta minä voin vain aavistella,mitä ympärilläni tapahtuu. Näen tähtienkirkastaman taivaan ja sitä kohtikurottavat kuusten latvat, kaikki muuon mustaa pimeyttä.En pelkää pimeää, eikä täällämetsän keskellä ole mitään pelättävääkään.Silti pimeys nostaa joskuspintaan pelon häivähdyksen. Se eikohdistu mihinkään, on vain voimakas,selittämätön tunne, ehkä perimässänioleva muisto ajoilta, jolloin esi-isänikyyristelivät nuotiopiirissä pimeydenvoimien kiusattavina. Tunne tulee jostainkaukaa ihmisen historiasta.Olemme päiväeläimiä, pimeys onmeille vierasta ja turvatonta. Hetkellinenpelonpuistatus on helppo selittääpois, se katoaa ja tilalle tulee rauha.Kiire ja sälä karisevat, ajatukset hakeutuvatluontevasti kaiken alkuun jaomaan olemassaoloon tällä pienellä,elämää pursuavalla planeetalla, jokakiertää tähteään kylmän avaruudenyhdessä kolkassa. Ne tiivistyvät siihenihmeeseen, että näin on sattunut käymään,että tyhjyydestä ja tomusta onsyntynyt juuri tällainen aurinkokunta.Että kaikki se, joka minua ympäröi,on kehittynyt vuosimiljardien saatossajuuri tällaiseksi. Että olen tässä jakatselen ylleni levittyvää muinaisuutta– valoviestejä aikojen takaa. ■Lehtemme kolumnisti Heikki Willamo on karjalohjalainen valokuvaaja,kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut useita luontokirjojaniin lapsille kuin aikuisille; viimeisimpiä teoksia ovatHirven klaani (Otava 2005), Pyhät kuvat kalliossa (yhdessä TimoMiettisen kanssa, Otava 2007), Huuhkajavuorella (yhdessä LeoVuorisen kanssa, Maahenki 2008) ja Viimeiset vieraat – elämääautiotaloissa (yhdessä Kai Fagerströmin ja Risto Rasan kanssa, Maahenki 2010).Heikki Willamon erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat eteläsuomalainen metsäluonto,pohjoinen kalliotaide ja eläimiin liittyvät myytit.FINGRID 3/2011 | 37

Teollisuuden ja arjen historiaa sähköisessä arkistossaArjenhistoria.fi-portaalin digitaalinen aineistomääräkasvaa tasaisesti. Sähkömuseo Elektra on mukana kokoelmayhteistyössä.Sähkömuseo Elektra aloitti vuoden 2009 lopulla kokoelmayhteistyönosana Akseli-konsortiota. Akseliin kuuluutällä hetkellä kahdeksan eri puolilla Suomea toimivaa museota,joissa kaikissa tallennetaanteollisuuden ja arjen historiaa erimuodoissa.Elektran rooli sähköistymishistorianerikoismuseona liittyyluontevasti sähköesineistön jakuvamateriaalin tallentamiseen.Kokoelmissa on luetteloituna Akseli-järjestelmäännyt noin 1 400esinettä, 1 100 kirjaa ja painatettasekä 2 500 valokuvaa. Suuri osatästä materiaalista on julkisesti selattavissakonsortion ylläpitämässäwww.arjenhistoria.fi-portaalissa.Elektran osuus koostuu pitkälti seuraavista aineistoista:• Esineistö on kuluttaja-elektroniikkaa aina 1800-luvunlopulta. Jonkin verran on myös kantaverkkotoimintaanliittyvää esineistöä.• Valokuvista noin 80 prosenttia on Imatran Voiman ajalta jaliittyy kantaverkon toimintaan ja rakentamiseen. Lisäksikokoelmissa on Suomen Sähkölaitosyhdistyksen aikaistakuvamateriaalia, jonka pääaiheena on kuluttajille suunnattusähkövalistus.• Kirjasto puolestaan kattaa hyvin laajan valikoiman sähköönliittyvää aineistoa aina sähkötekniikan historiastanykypäivän pelikulttuuriin.• Lisäksi Elektralla on hallussaanotanta Imatran Voiman arkistomateriaalia,joka liittyy kantaverkonrakentamiseen ja ylläpitoon.Verkossa olevia kokoelmia voivatkaikki selailla vapaasti, mutta esimerkiksikuvamateriaalia on mahdollistamyös pyytää käytettäväksierilaisiin tutkimuksiin ja julkaisuihin.Osa aineistoista on maksullisia,osa vapaasti käytettävissä.Arjenhistoria-portaalin on tarkoituspalvella niin satunnaisia historiasta kiinnostuneita kävijöitäkuin myös tutkijayhteisöjä ja vaikkapa mainostoimistoja.Sähkötekniikan alaan liittyvää materiaalia ei ole missäänmuualla verkossa näin runsaasti esillä, ja luettelointityönedistyessä aineistomäärä kasvaa tasaisesti.Uusia kunnonhallinnanpalveluhankintojaFingrid on tehnyt päätökset sähköasemien ja voimajohtojenperuskunnossapidon, toisiolaitteiden kunnossapidonsekä keskusvaraston hoitopalvelujen hankinnasta vuosiksi2012–2014. Sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitohankinnnoissakäytettiin ensimmäistä kertaakelpuuttamisjärjestelmää.Sähköasemien peruskunnossapitosopimuksilla hankitaanyhtiön 110 muunto- ja kytkinaseman sekä 150erotinaseman peruskunnossapito-, tarkastus-, paikalliskäyttö-ja varallaolopalvelut materiaali-, varaosa- ja alihankintapalveluineensekä kymmenen varavoimalaitoksensähköasemakomponenttien peruskunnossapitopalvelut.Sähköasemien peruskunnossapitotoimittajat työalueittainovat:Itä-SuomiKaakkois-SuomiHämeUusimaaLounais-SuomiLänsi-SuomiPohjois-PohjanmaaLappiVR Track OyVoimatel OyVR Track OyInfratek Finland OyEmpower OyVR Track OyInfratek Finland OyKemijoki Oy.Toisiolaitteiden peruskunnossapitosopimuksilla hankitaantoisiolaitteiden kausikoestukset, takuukoestukset,viankorjaukset, laitevaihdot, asettelumuutokset, pienetparannustyöt ja paikalliskytkennät.FINGRID 3/2011 | 38

Toisiolaitteiden peruskunnossapitotoimittajat työalueittainovat:Itä-SuomiEtelä-SuomiLänsi-SuomiPohjois-PohjanmaaLappiInfratek Finland OyInfratek Finland OyInfratek Finland OyInfratek Finland OyKemijoki Oy.Toisiolaitteiden erikoiskunnossapitosopimuksella hankitaanmm. asiantuntijapalvelut, kisko- ja katkaisijavikasuojienkunnossapito, vaativat takuukoestukset, vaativatviankorjaukset sekä teho- ja mittamuuntajien kunnonvalvontamittaukset.Toisiolaitteiden erikoiskunnossapitotoimittaja on InfratekFinland Oy.Voimajohtojen peruskunnossapitosopimuksilla hankitaanFingridin 14 300 kilometrin mittaiselle voimajohtomäärälletarkastukset, osa korjaustöistä, pienet muutostyöt sekäalueellinen vian etsintä ja viankorjausvalmius.Voimajohtojen peruskunnossapitotoimittajat työalueittainovat:Itä-SuomiHäme-UusimaaLounais-SuomiLänsi-SuomiPohjois-PohjanmaaLappiEltel Networks OyEltel Networks OyEmpower OyEmpower OyEltel Networks OyEltel Networks Oy.Keskusvaraston hoidon palvelusopimuksella hankitaanpäivittäispalvelut Hämeenlinnassa sijaitsevalle keskusvarastolle,jossa varastoidaan sähköasemavaralaitteita ja-osia. Palvelutoimittaja on Empower Oy.VerkkoVisaKilpailu Fingrid-lehden lukijoilleVastaa kysymyksiin ja faksaa (numeroon 030 395 5196) tai lähetävastauksesi postitse 10.1.2012 mennessä. Osoite: Fingrid Oyj, PL 530,00101 HELSINKI. Merkitse kuoreen tunnus ”Verkkovisa”.Palkinnoiksi arvomme viisi kappaletta kaulaan ripustettavia Silvan ex-10-askelmittareita.1. Taajuusohjattu häiriöreservi aktivoituu kokonaan taajuudenmuuttuessa30 sekunnissa2–3 minuutissa5–6 minuutissa.•2. Fingrid uusii tämän vuosikymmenen aikana Pohjanmaansiirtoverkon Porista Ouluun. Suururakan viimeksi valmistunut johtoosuusulottuu Seinäjoelta• Alajärvelle• Kokkolaan• Tuovilaan.3. Niin sanotun SIMA-työryhmän työskentely liittyysähköturvallisuuden parantamiseenuuden sisämarkkinadirektiivin käyttöönoton valmisteluunvapun perinteiden vaalimiseen.•4. Kantaverkkotoiminnan tuottotasoa säätelee SuomessaKilpailuvirasto• KuluttajavirastoEnergiamarkkinavirasto.5. Fingrid on mukana selvittämässä akkupohjaisen energiavarastonkäyttöä taajuusohjattuna reservinä. Kantaverkon kannaltakäyttökelpoinen energia-akku vastaisi kooltaankeskisuurta kerrostaloakeskisuurta omakotitaloapienehköä omakotitaloa.•6. Fingridin neuvottelukunnan nykyinen puheenjohtaja onHelena WalldénHannu LinnaTapani Liuhala.•7. Touko 2011 -harjoituksessa testattiineri osapuolten yhteistyötä sähköjärjestelmän suurhäiriötilanteessatyöturvallisuuden tasoa Fingridin voimajohtotyömaillaFingridin henkilöstön ensiapuvalmiuksia.•NimiOsoitePostitoimipaikkaSähköpostiosoitePuhelinnumeroEdellisen (2/2011) Verkkovisan palkinnot ovat lähteneet seuraaville oikeinvastanneille: Marjut Honkavaara, Helsinki; Keijo Lindberg, Mikkeli; JuhoLouhelainen, Oulu; Pauliina Pietikäinen, Kontiolahti; Veli Wirkkala, Porvoo.FINGRID 3/2011 | 39

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta VuottaTänä vuonna lahjoitamme joulutervehdyksiinvaraamamme summan Suomen Punaisen Ristinkotimaantoiminnan tukemiseen.FINGRID OYJArkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki • Puhelin 030 395 5000 • Faksi 030 395 5196 • www.fingrid.fiHelsinkiPL 53000101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5196HämeenlinnaValvomotie 1113110 HämeenlinnaPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5336OuluLentokatu 290460 OulunsaloPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5711PetäjävesiSähkötie 2441900 PetäjävesiPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5524VarkausWredenkatu 278250 VarkausPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5611