Hyvinkään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet kilpailu

Hangonsillan alueen ideakilpailuKilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 20111SOLBO, LAINEEN TALO JA NUORISOTALO SILTASolbonkatu 1-5106-001-0001-0001106-001-0001-0005106-001-0001-0003Suunnittelija:mm. Heikki SiikonenAsemakaavan muutos vahvistettu11.10.2004KuvausSolbon, Solbonkatu 5, tarkkaa rakentamisvuotta ei tunneta. Varmaa on, ettäsitä korjattiin vuosina 1906-1907. Talo toimi täysihoitolana jo vuosisadanvaihteessa. Vuonna 1937 se laajennettiin Heikki Siikosen suunnitelmienmukaisesti nykyiseen asuunsa. Laineen talo, Solbonkatu 3, on rakennettuvuosisadan vaihteessa kauppias Emil Laineelle asuin- ja liiketaloksi. HyvinkäänSäästöpankki toimi vuokralla talossa 20-luvun alkupuolelta vuoteen 1934.Silta, Solbonkatu 1, on Heikki Siikosen suunnittelema ja se on rakennettuvuonna 1926. 1920-luvulla rakennuksessa toimi mm. Uusi Hotelli ja SuomenMaatalous-osake-pankki. Osuusliike Teho osti talon 1943. Sen ravintola toimivielä 1970-luvulla Silta-nimellä.1976 rakennus muutettiin kaupungin nuorisotilaksi.Rakennus peruskorjattiin 2011.Kohteen valintaperusteetMerkittävä osa Hyvinkään vanhaa asemanseudun ympäristöä, jossa rakennuksiiinliittyy monipuolista kulttuurihistoriaa.KaavatilanneKaikki rakennukset sr-merkinnällä, Solbon ja Laineen merkintä A-2, SillanYL.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennuksia tulee hoitaa siten, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvovaarannu.Muuta, lähteethttp://www2.hyvinkaa.fi/kaavoit/hoitosuunnitelma/kohteet/a8_siltakatukautonkatu.htmTiedot päivitetty 18.1.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuKilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 20112SILTAKADUN JA KAUTONKADUN MILJÖÖSiltakatu 12-18 ja 15-17, Kautonkatu 7aAsemakaavan muutoksia vahvistettu1982, 1983, 2007Muuta, lähteethttp://www2.hyvinkaa.fi/kaavoit/hoitosuunnitelma/kohteet/a8_siltakatukautonkatu.htm106-001-0005-106-001-0073-106-001-0081-106-001-0018-KuvausLiikemies Kalle Saukkonen avasi omassa huvilassaan vanhan Hyyppäräntienvarressa vuonna 1908 “Elävien Kuvien Teatterin”, joka oli maamme ensimmäisiämaaseutuelokuvateattereita ja Hyvinkään ensimmäinen teatteri.Rakennusmestari K.O. Kirkkarin suunnittelema Arenan rakennus avattiin1.11.1914. Arena oli alkuperäisissä piirustuksissa koristellumpi ja julkisivujenaiheita karsittiin rakennusvaiheessa. Arena-nimen elokuvateatteri sai 1926.Rinteen talo on 1920-luvulla rakennettu, piharakennus on Heikki Siikosensuunnittelema ja se on rakennettu vuonna 1940. Siltakatu 15 ja 17 (CarolusLindberg 1928) kivitalot edustavat 1920-luvun klassismia. Sotalaivana tunnettusuuri puuhuvila Kautonkatu 7a on vuodelta 1925. Taitelija Yrjö Saarinenon asunut huvilassa.Kohteen valintaperusteetVanhan Hyvinkään arvokas kokonaisuus, johon liittyy runsaasti kulttuurihistoriaa.Rakennuksia on kunnostettu viime vuosina.KaavatilanneAsemakaavassa merkinnät A, AP, AL, ALK kaikki vanhat rakennukset srmerkinnällälukuun ottamatta Siltakatu 15.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennuksia tulee hoitaa siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvosäilyy.Tiedot päivitetty 18.1.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuKilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 20113RENTON KENKÄTEHDASSuutarinkatu 2 - Siltakatu 4Rakennuslupa vahvistettu106-001-0062-0003Suunnittelija:Heikki SiikonenKuvausSuutari August Väisänen perusti kenkätehtaan Hyvinkäälle 1920. Toimintalaajeni ja nelikerroksinen tiilirakennus rakennettiin 1928 Heikki Siikosenpiirustusten mukaan. Väisänen myi liikkeensä 1938 Kalle ja Onni Rentolle.Tehdasta laajennettiin vuonna 1943, 1959, 1968 ja 1977. Teollinenkenkätuotanto loppui rakennuksessa vuonna 1990. Rakennus korjattiintoimistokäyttöön (Aedes Oy/ Tuula Pöyhiä) ja vuodesta 2001 sen suojissa ontoiminut Hyvinkään kaupungin tekninen keskus.Asemakaavan muutokset vahvistettu16.3.1988 ja 14.4.1999Kohteen valintaperusteetHyvinkään keskustan kaupunkikuvaan pitkään kuulunut klassistinen tehdasrakennus,joka on uudessa käytössä.KaavatilanneAsemakaavassa merkintä TYK-1–ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomienteollisuusrakennusten korttelialue, sr-2, suojeltu rakennus.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria tulee vaalia.Muuta, lähteethttp://www2.hyvinkaa.fi/kaavoit/hoitosuunnitelma/kohteet/a8_siltakatukautonkatu.htmTiedot päivitetty 18.1.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuKilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 20114ENTINEN ALKON LIIKERAKENNUSSiltakatu 6106-001-0004-0026Rakennuslupa vahvistettu 23.9.1953, rakennus valmis 14.7.1954Suunnittelija:Oy Alkoholiliike Ab /C.C.KuvausKaksikerroksinen kivinen, aumakattoinen liikerakennus. Julkisivut terrastirapattuja.Julkisivukäsittely tyypillistä 1950-luvun arkkitehtuurille.Asemakaavanmuutos 21.4..1975Muutoksia: Alkuperäinen käyttö päättyi vuonna 1987. Nykyisin tiloissatoimii järjestökeskus Onnensilta. Pääsisäänkäynti ja luiska lisätty liikkenneympyränpuolelle. Kaakkoispäädyn entinen pääovi muurattu umpeen. Vesikatonmateriaali muutettu tiilestä pelliksi.Kohteen valintaperusteetEntinen Alkon liikerakennus edustaa Alkon myymäläarkkitehtuurille tyypillistä1950-luvun rakentamista.KaavatilanneLiike-ja asuntokerrostalojen korttelialue ALKAjantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusSäilytettävä rakennus. Rakennuksen julkisivukäsittelyssä tulee vaalia alkuperäistäterrastirappausta. Vesikaton muoto tulee säilyttää ennallaan.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 23.5.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011HYVINKÄÄNKADUN HUOLTOASEMAHyvinkäänkatu 3Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoima106-006-0520-00036Suunnittelija:Väinö VähäkallioKuvausHyvinkäänkatu on entinen Hämeenlinnan maantie, jonka linjaus periytyy1700-luvulta. Shellin huoltoasema rakennettiin 1935 Hyvinkäänkadun jaSiltakadun kulmaan kauppalan keskeisimmälle paikalle. Funktionalsitisenhuolatmorakennuksen suunnitteli Väinö Vähäkallio, jonka käsialaa ovat myösviereiset Säästöpankin ja KOP:n liiketalot. Huoltoaseman suojelupäätös onvahvistettu 7.6.1996. (laki rakennusperinnön suojelemisesta)Rakennuksessa toimii nykyisin hampurilaisravintola.Asemakaava vahvistettu 7.3.1985Kohteen valintaperusteetHyvinkään perinteiseen kauppalakuvaan keskeisesti kuulunut funktionalistinenhuoltamorakennus, joka on suojeltu rakennussuojelulailla.KaavatilanneAsemakaavamerkintä K3 – keskustatoimintojen korttelialue, Huoltamorakennuksellask-merkintä.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennuksen korjaamisessa tulee noudattaa suojelupäätöksen määräyksiä.Muuta, lähteetAino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Arkkitehdin elämäntyöja verkostot. Helsinki 2005.Tiedot päivitetty 23.1.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011ENTINEN HYVINKÄÄN SÄÄSTÖPANKIN LIIKETALOUudenmaankatu 1 – Hyvinkäänkatu 2Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoima106-006-0518-00087Suunnittelija:Väinö VähäkallioKuvausEnsimmäinen uuden keskusta-asemakaavan mukainen rakennus valmistuivuonna 1934. Se oli arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema HyvinkäänSäästöpankin punatiilinen liiketalo. Sisustuksen suunnittelussa hänellä oliavustajanaan Veikko Leistén. Pääsisäänkäynnin yläpuolella on Gunnar Finnenpronssiveistos. Rakennusta on 1940-luvun lopulla laajennettu Uudenmaankadunpuolelle.Asemakaavan muutos vahvistettu3.6.1997Muutoksia:Kohteen valintaperusteetHyvinkään perinteiseen kauppalakuvaan keskeisesti kuulunut funktionalistinenliikerakennus.KaavatilanneAsemakaavassa merkintä K1 – keskustattoimintojen korttelialue, sr1,suojeltava rakennus.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennusta tulee vaalia siten, että sen arkkitehtuuri ja kulttuurihistoriallinenarvo säilyvät.Muuta, lähteetAino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Arkkitehdin elämäntyöja verkostot. Helsinki 2005.Tiedot päivitetty 23.1.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011KORITSOONIN MÄKIRiihimäenkatu 3Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaSuunnittelija:Ei tiedossa106-871-0001-00079KuvausKoritsoonin mäki on saanut nimensä paikalla 1857-1861 sijainneesta ojennuslaitoksesta(korrektionsanstalt). Vankityövoimaa, mm. kuulua Antti Rannajärveä,käytettiin radanrakennukseen. Paikalla on yhä ratalinjalta louhittujenkivien röykkiöitä. Rakennuksista valtaosa on purettu. Paikalla on kuitenkinyksi hirsinen asuinrakennus, tiilinen kellari sekä ulkorakennus. Ne ovat todennäköisestikuuluneet ojennuslaitokseen.Aludeella ei ole asemakaavaaKohteen valintaperusteetRadanrakentamisen varhaishistoriaa, joka kaipaa lisätutkimusta.KaavatilanneEi kaavaa.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennusten historia on syytä selvittää. Alueen tulevassa käytössä tuleeottaa huomioon radanrakennuksen yhteydessä syntyneet kivikasat jaraivata kasvustoa.Muuta, lähteetKustaa Hautala, Hyivnkään seudun historia 1860-1950, Forssa 1951.http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3962Tiedot päivitetty 7.12.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KAIVOPIHASÄÄTIÖN VANHUSTENTALOKaivokatu 6 – Vaiveronkatu 3Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu 10.1.1985, rakennukset valmiit 7.1.198610106-001-0020-0002Suunnittelija:A-konsultit arkkitehtitoimisto, Erik AdlercreutzAsemakaava vahvistettu 7.2.1983KuvausKorttelin keskellä sijaitsee ns. Paavolan vanha huvila, joka on rakennettu1800-luvun lopussa Vera Hjeltin puusepäntehtaan mallin mukaan, jossa käytettiinpuuelementtejä. Arkkitehtina oli todennäköisesti Josef Stenbäck.Kaivopihasäätiön vanhustentalo rakennettiin vuosina 1985-86. Rakentajanaoli Hyvinkään Haka. Kolme kaksikerroksista asuinrakennusta kehystävätpihan keskellä sijaitsevaa Paavolan huvilaa. Harjakattoisten rakennusten julkisivutovat vaaleaksi slammatusta tiilestä, laudasta ja betonista. Parvekkeetavautuvat sisäpihalle. Tonttia ympäröi lauta-aita. Pihapuusto on iäkästä männikköä.Muutoksia: 2003 julkisivumuutosKohteen valintaperusteetHyvinkään vanhinta huvilarakentamista ja 1980-luvun vanhustentaloarkkitehtuuria,jolle on tunnusomaista mittakaavan ja arkkitehtuurin sovittaminensuojeltuun rakennukseen.KaavatilanneVanhustentalolla kaavassa AS-merkintä, piha-alueen vanhalla huvilalla srmerkintä.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusVanhan huvilarakennuksen hoidon tulee tähdätä kulttuurihistoriallistenarvojen säilyttämiseen. Vanhustentalon mahdollisten muutosten ja värityksentulee noudattaa alkuperäistä arkkitehtuuria.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 22.52011

Hangonsillan alueen ideakilpailuVAIVERONKATUVaiveronkatu 6-10Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu106-001-0025-106-001-0031-11Suunnittelija: Huviloiden suunnittelija ei tiedossa, ent. kauppalansairaalaarkkitehti Ragnar WessmanKuvausVaiveronkatu muodostui vanhan, Vaiverolle johtavan kylätien varrelle 1800-ja 1900-luvun vaihteessa. Sen Sveitsiin johtavaa osaa kutsuttiin promenadiksija sille rakennettiin poikkeuksellisen paljon komeita huviloita. Huviloista onjäljellä vain kolme – Zylinskyn talo, Villa Turist ja ns. Paavolan talo. Entinenkauppalansairaala vuodelta 1949 toimi myöhemmin kauppalan ja sittemminkaupungin virastotalona ja on nyttemmin muutettu asunnoiksi.Asemakaava vahvistettu 25.2.2002Kohteen valintaperusteetHyvinkään vanhaa huvilakulttuuria, jota on säilynyt fragmentaarisesti.KaavatilanneKaikki jäljelle jääneet huvilat ja ent. kauppalansairaala ovat asemakaavassasr-merkinnällä.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusJäljelle jääneitä huviloita tulee huoltaa ja korjata siten, että niiden kulttuurihistoriallinenarvo säilyy.Muuta, lähteethttp://www2.hyvinkaa.fi/kaavoit/hoitosuunnitelma/kohteet/a10_vaiveronkatu.htmTiedot päivitetty 22.11.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuVALTION VIRASTOTALOUrakankatu 1Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu 2.7.1987, rakennus valmis 1.8.198912106-001-0095-0001Suunnittelija:Arkkitehtitoimisto Aarne von BoehmAsemakaava vahvistettu 21.6.1984,muutos 24.1.1985KuvausValtion virastotalo on perusmuodoltaan viuhkamainen ja sen pääsisäänkäyntiavautuu Urakankadun suuntaan. Tässä osassa julkisivua hallitsevat suuretikkuna-alat. Julkisivumateriaaleina ovat valkobetonielementit, vaaleankeltaisettiililaattaelementit, puupaneelit ja anodisoidet alumiiniprofiilit. Sisääntuloaulamuodostaa valoisan korkean tilan.Puistomaisessa ympäristössä on säilynyt vanhaa männikköä. Tontilla olleistakivistä on sommiteltu ”käräjäkivet”. Radanrakentajien Koritsoonin mäkisijaitsi osittain virastotalon paikalla.Muutoksia:Sisätiloissa useita käyttötarkoituksen muutoksiin liittyneitä muutoksia.Kohteen valintaperusteet1980-luvun ajalle tyypillistä julkista rakentamista puistomaisessa ympäristössä.KaavatilanneAsemakaavassa YH-merkintä (hallinto- ja virastorakennusten korttelialue).Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennuksen alkuperäiset julkisivumateriaalit pyrittävä säilyttämään.Muutoksissa otettava huomioon sisäänkäynnin merkitys katujulkisivussa.Muuta, lähteetArkkitehti Aarne von Boehm 23.5.2011Tiedot päivitetty 23.5.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuKAUPUNGIN VUOKRATALORiihimäenkatu 12 - Siltakatu 23Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu 12.5.1952, rakennus valmis 1953.13106-001-0086-0005Suunnittelija:Kauppalanarkkitehti Risto SammalkorpiKuvausHyvinkään kauppala rakensi virkamiehilleen tämän kolmikerroksisen lamellitalon.Alkuaan nimenä oli Vuokratalo Asemakatu 3-5. Rakennuksen julkisivuissavaihtelevat puhtaaksimuurattu punatiili ja valkoiseksi maalattu betoni.Muutoksia:Julkisivuissa on tehty vähäisiä muutoksia (parvekekaiteiden uusiminen).Asemakaavan muutos vahvistettu7.6.1989Kohteen valintaperusteet1950-luvun modernia kerrostaloarkkitehtuuria.KaavatilanneAsemakaavassa merkintä AK – asuntokerrostalojen korttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennuksen alkuperäinen laadukas arkkitehtuuri ja julkisivumateriaalitsäilytettävä.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 23.5.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuKORTTELIN 81 KERROSTALOALUESiltakatu 13-21, Riihimäenkatu 2-6Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011106-001-0081-14Rakennukset valmistuneet 1962-1969Suunnittelijat: Arkkitehtitoimisto O.Leka & K.Arajärvi, ArkkitehtuuritoimistoRaimo S.O. ValjakkaAsemakaavan muutoksia 1955, 1960,1969, 1976KuvausCarolus Lindbergin 1926-1932 asemakaavaa muutettiin 1955 ja 1960. Siltakadunpäätteeksi tuli tornitalo ja korttelin muihin osiin pistetaloja. AsOyHyvinkään Tornin, jota kutsuttiin myös Kalevan torniksi, suunnitteli arkkitehtiKirsti Arajärvi. Se valmistui 1962. Pääosan korttelin uusista pistetaloista sekäSiltakatu 13:n lamellitalon suunnitteli Raimo S.O. Valjakka. Rakennuttajinaolivat mm. Villayhtymä Oy ja Rentto Oy. Pistetalojen arkkitehtuurille antaaleimansa parvekkeiden kaltevat ulkopinnat ja rohkea julkisivujen väritys.Taiteilija Helene Schjerfbeck asui 1902-1922 Kalevan tornin paikalla olleessatalossa.Muutoksia:Rakennuksissa on tehty paljon muutoksia. Yleisilme on kuitenkin säilynyt.Kohteen valintaperusteet1960-luvun asuntoarkkitehtuuria. Erityisesti Hyvinkään Tornilla on keskeinenmerkitys Siltakadun päätteenä. Valjakan suunnittelemat pistetalotmuodostavat ajallisesti ja tyyliltään eheän kokonaisuuden.KaavatilanneAsemakaavassa merkinnät AK – asuntokerrostalojen korttelialue ja ALK– yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennusten arkkitehtuuri tulee säilyttää ja julkisivumateriaaleissa javärityksessä tulee noudattaa alkuperäistä asua.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 14.4.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuASUNTO-OSAKEYHTIÖ UUDENMAANKATU 68Uudenmaankatu 60-68 ja 59-63Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 201115106-006-0504-0016,106-006-0505-0012,106-006-0510-0009, 106-006-0509-0010Rakennuslupa vahvistettu 28.12.1962, rakennukset valmistuneet 1963-1965Suunnittelija:Arkkitehtuuritoimisto Niilo KokkoKuvausArkkitehti Niilo Kokon suunnittelemat lamellitalot, ns. Ketolan talot antavatleimansa Uudenmaankadun ja Kalevankadun risteykselle. Kolmi- ja viisikerroksisetlamellitalot on sijoitettu väljästi suurille puistomaisille tonteile,joilla mäntypuut on säilytetty. Rakennuksissa on loivat harjakatot. Pilareillerakennetut matalammat lamellit rajaavat ilmavasti pihamaat katualueista.Rakennusten hillitty väritys, vaaleita seinäpintoja jäsentävät siniset ja harmaatvyöhykkeet, on ajalle tyypillisiä.Asemakaavan muutoksia 1962-1976Muutoksia:Rakennusten julkisivuihin on tehty parvekemuutoksia, myös alkuperäisetpolttomaalatut alumiinilevyt on vaihdettu muovipinnoitettuihin levyihin.Kohteen valintaperusteet1960-luvun korkeatasoista asuntoarkkitehtuuria, jolla on myös kaupunkitaiteellistamerkitystä.KaavatilanneKortteleiden asemakaavaa on muutettu useaan eri otteeseen 1962-1976.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusJulkisivujen hoidossa tähdättävä alkuperäisen asun säilyttämiseen. Alakerranpilarirakenne tulee pitää avoimena. Pihapuustoa vaalittava.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 23.5.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuKIINTEISTÖ OY UUDENMAANKATU 2Uudenmaankatu 2Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu: liikerakennus 16.6.1959tornitalo 6.11.1962, rakennus valmis 31.7.196416106-006-0526-0013Suunnittelija:Arkkitehti Martti VälikangasKuvausKiinteistöstä valmistui 1960 ensin kaksikerroksinen liikerakennus ja 1964kymmenkerroksinen asuinkerrostalo. Rakennuttajana oli Työväen Opintorahastoja liikerakennuksessa toimi pitkään Työväen Säästöpankki, jonkatunnukset olivat Kymppitalona tunnetun rakennuksen katolla. Liikerakennuksenjulkisivulevyt ovat siniset, tornitalon valkeat. Liikerakennuksen katto onkuparia. Tornitalon kulmaa jäsentää keltatiilinen savupiippu.Asemakaavan muutokset vahvistettu12.2.1959, 6.5.1963Muutoksia: Julkisivujen uusiminen suoritettu 2006 (ArkkitehtitoimistoArkit). Tornitalon julkisivulevyt uusittiin, liikerakennuksessa alkuperäinenlevytys.Kohteen valintaperusteetKymmenkerroksinen asuinkerrostalo ja kaksikerroksinen liikerakennusedustavat modernin Hyvinkään syntyä 1960-luvulle tultaessa. Kymppitalollaon huomattava asema yhtenä kaupungin maamerkeistä.KaavatilanneAsemakaavassa merkintä ALK – yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojenkorttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusJulkisivujen käsittelyssä on kiinnitettävä huomio rakennusten keskeiseenasemaan kaupunkikuvassa. Rakennuksille tunnusomainen väritys tuleesäilyttää.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 24.5.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuLINJALA OYUudenmaankatu 8-10Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu 15.11.1954, rakennus valmis 5.10.195517106-006-0577-0028Suunnittelija:Arkkitehti Risto SammalkorpiKuvausHyvinkään kauppala sai ajanmukaisen linja-autoaseman vuonna 1955. Kolmikerroksiseenrakennukseen liittyy matalampi liikesiipi. Rakennuksen vaaleaksimaalatut julkisivut ovat roiskerapatut. Kiinteistön ylimmässä kerroksessatoimi aikanaan vaikutusvaltainen Hyvinkään Kauppakerho ry.Asemakaava vahvistettu 26.9.1955Muutoksia Sisätiloissa tehty lukuisia muutoksiaKohteen valintaperusteetHyvinkään kauppalavaiheeseen liittyvä julkisen liikenteen keskus, jolla onliikennehistoriallista merkitystä.KaavatilanneAsemakaavassa merkitty yleisten rakennusten tontiksi.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennuksen mahdollisesti jäädessä pois alkuperäisestä käytöstään ontutkittava edellytykset uuteen käyttöön lähtökohtana rakennuksen säilyttäminen.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 14.4.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011SIIKOSEN TALO JA LASITALOUudenmaankatu 12Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoima106-006-0577-002418Suunnittelija:Heikki SiikonenKuvausRakennusmestari Heikki Siikonen asui ja työskenteli 1926 piirtämässäänkivitalossa. Vaalea, rapattu rakennus on ilmeeltään klassisistinen altaaneineenja listoituksineen. Piharinne on terassoitu ja siihen liitty pergola ja maakellari.Samalle tontille Siikonen suunnitteli 1958 Asunto Oy Lasitalon liike- ja asuinrakennuksen,joka sai nimensä julkisivun lasilaatoituksesta. Rakennus valmistuiseuravana vuonna.Siikosen talo on ollut viime vuosina galleriakäytössä.Asemakaava vahvistettu 3.1.1941muutos 26.9.1955Kohteen valintaperusteetHyvinkään kaupunkikuvaan monella tapaa vaikuttaneen suunnittelijankaksi rakennusta 1920- ja 1950-luvulta.KaavatilanneTontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Ns. Siikosen talolla ei kaavassasr-merkintää.HoitoehdotusRakennuksia tulee vaalia siten, että niiden alkuperäinen arkkitehtuurisäilyy.Muuta, lähteetMarja Alanko 1985: Hyvinkään kulttuuriympäristön historiallinen kuvaus.Tiedot päivitetty 23.1.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011AHJON LIIKERAKENNUSHämeenkatu 2-4Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoima19106-002-0101-0017Suunnittelija:Georg Jägerroos/ Kulutuosuuskuntien KeskusliittoKuvausOsuusliike Ahjon funktionalistinen liiketalo rakennettiin vanhan, pääkadustasivuun jääneen talon tilalle vuonna 1936. Sen rakennutti KulutusosuuskuntienKeskusliitto ja suunnitteli arkkitehti Georg Jägerroos. Rakennusta onsekä sisätiloiltaan että ulkoarkkitehtuuriltaa muutettu vuosien kuluessa,näkyvimpänä katolle 1955 rakennettu paviljonki. Samassa yhteydessä rakennettiinelementtijulkisivuinen kaksikerroksinen liikerakennus Hämeenkadunvarteen arkkitehti Ylihannun piirustusten mukaan. Tämän rakennuksenjulkisivut ja sisätilat uudistettiin 2011 samalla kun liikerakennuskokonaisuuttakasvatettiin Sillnkorvankadun lisäosalla.Asemakaavan muutos vahvistettu6.6.2008Kohteen valintaperusteetAikansa moderneimpiin liikerakennuksiin lukeutuvalla Ahjon kiinteistölläon keskeinen asema Hyvinkään kaupunkikuvassa.KaavatilanneAsemakaavassa K-merkintä – liike- ja toimistorakentamisen korttelialue.Vanhalla Ahjon rakennuksella sr-merkintä, suojeltu rakennus.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusAhjon funkisrakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri tulisi pääpiirteiltäänpalauttaa. Erityisesti tarpeettoman tuntuinen kattopalviljonki tulisi poistaa.Helsingin Lasipalatsi tarjoaa hyvän esimerkin mainosten tyylikkäästäsovittamisesta funkis-rakennukseen.Muuta, lähteetMarja Alanko 1985: Hyvinkään kulttuuriympäristön historiallinen kuvaus.Unelma kaupungista. Suunnittelua ja rakentamista Hyvinkäällä. Hyvinkää1994.Tiedot päivitetty 23.1.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011ENTINEN MAALAISKUNNAN VIRASTOTALOHämeenkatu 8Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaSuunnittelija:Kiint.tunnusVäinö Vähäkallio ja Antero Pernaja20KuvausHyvinkään maalaiskunta sai oman toimitalon 1940. Kolmikerroksisen funktionalistisenrakennuksen julkisivut ovat terrastirappausta. Rakennuksenalakerrassa on liiketiloja.Asemakaava muutos vahvistettu6.6.2008Kohteen valintaperusteetHyvinkään kaupungin kehityshistoriaan liittyvä julkinen rakennus funktionalisminaikakaudelta.KaavatilanneAsemakaavassa K-merkintä – liike- ja toimistorakentamisen korttelialue.rakennuksella sr-merkintä, suojeltu rakennus.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri tulee säilyttää. Julkisivumainonnantulee olla rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa.Muuta, lähteetMarja Alanko 1985: Hyvinkään kulttuuriympäristön historiallinen kuvaus.Unelma kaupungista. Suunnittelua ja rakentamista Hyvinkäällä. Hyvinkää1994.Aino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Arkkitehdin elämäntyöja verkostot. Helsinki 2005.Tiedot päivitetty 23.1.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011KAUPPALANKADUN LAMELLIKERROSTALOTKauppalankatu 17-25, 12-14; Urheilukatu 4-6Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaSuunnittelija:106-002-0114-105-002-0115-22Kortteli 114: Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampenja rakennusmestari Arvi Rostila,kortteli 115: Arkkitehti Teuvo Lindfors, ja KK:n rak.os.KuvausKauppalankadun ja Urheilukadun tienoo sai 1950-luvulla asemakaavan, jossaon lamellikerrostaloja sekä nelikerroksisia pistetaloja viistosti katulinjaannähden. Rakentaminen alkoi 1954 ja jatkui vuoteen 1960. Vaikka rakennuksetmuodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, on niissä havaittavissa aikakaudentyylimuuros. Vanhemmat rakennukset ovat roiskerapattuja, uudemmat pistettalotjulkisivulevyin horisontaalisesti jäsenneltyjä. Rakennusten pihamailla onsäilyytetty alueelle luonteenomaista havupuustoa.Asemakaavan muutos vahvistettu3.1.1958Kohteen valintaperusteet1950-luvun yhtenäinen puistomaiseen ympäristöön soviettu asuntoalue,joka on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä.KaavatilanneAsuinkerrostalojen korttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusJulkisivujen käsittelyssä on kiinnitettävä huomio rakennusten keskeiseenasemaan kaupunkikuvassa. Rakennuksille tunnusomainen väritys tuleesäilyttää.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 25.1.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuKONE OYJ, ENTINEN HELSINGIN VERKATEHDASMyllykatu 3Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu 27.11.1945 alkaen25106-007-0606-0015Suunnittelija:Arkkitehti Arvo O. Aalto / arkk.tsto Aalto & KokkoAsemakaava vahvistettu 12.11.1990KuvausNemeschanskyn kangaskauppiasperheen poika Isak Nemes perusti 1940Helsingin Verkatehtaan, joka toimi Helsingissä Fleminginkadulla vuoteen1945, jolloin se siirtyi Hyvinkäälle Hiiltomon alueelle. Vuonna 1960 se tuli VillayhtymäOy:n tytäryhtiöksi. Toiminta loppui 1978. Rakennukset tunnetaanKiinteistö Oy Heves-nimellä.Arkkitehti Arvo O. Aalto suunnitteli punatiiliset tehdas- ja varastorakennuksetsekä puiston ympäröimän konttorin vuosina 1945-52. Rakennuksetedustavat aikansa korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria. Erityisesti konttorisisätiloineen ja tehdasrakennus linjakkaine betonisine lastauskatoksineenansaitsevat huomiota.Kohteen valintaperusteetJälleenrakennuskauden korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria.KaavatilanneT – Teollisuuden ja varastorakennusten korttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusPunatiiliset tehdasrakennukset teräsbetonisine katoksineen ja portaikkoineentulisi pyrkiä säilyttämään. Myös alueen puistoistutuksia tulee vaalia.Muuta, lähteetUnelma kaupungista. Suunnittelua ja rakentamista Hyvinkäällä. Hyvinkää1994. Olavi Junnila 1988: Hyvinkään seudun historia.http://www2.hyvinkaa.fi/kaavoit/hoitosuunnitelma/kohteet/a15_hiiltomon_teollisuusalue.htmTiedot päivitetty 17.8..2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuKilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011KONE Oyj HISSITEHDAS, KONECRANES NOSTURITEHDASKoneenkatu 10Rakennuslupa vahvistettu 22.12.1942 alkaen26106-007-0606-0024Suunnittelijat:Arkkitehtuuritoim. Jaakko ja Kaarina Laapotti /JLAsemakaava vahvistettu 12.11.1990KuvausKone Oy:n moottoritehdas aloitti toimintansa 1910 Helsingin SörnäisissäStrömbergin tehtaan yhteydessä. Kone toi jo tuolloin hissejä ja oma hissituotantokäynnistyi 1919. Kone hallitsi Suomen hissimarkkinoita ja 1930-luvunalussa alettiin valmistaa nostureita. Kone siirsi nostureiden valmistuksenHyvinkäälle 1943. Rauhan tultua sotakorvaukset Neuvostoliitolle työllistivätHyvinkään tehdasta. Tehdasalueen vanhimmat rakennukset ovat vuodelta1943. Jaakko Laapotin suunnittelema betonielementein toteutettu hissitehdason vuodelta 1966. Siihen liittyy 69 metriä korkea hissien testaustorni(nykyasu 1976). Nostureita valmistava Konecranes perustettiin 1988.Muutoksia: Aluetta on lisärakennettu jatkuvasti.Kohteen valintaperusteetHyvinkään merkittävimpiä teollisuuslaitoksia, jonka rakennuskanta ulottuu1940-luvulta meidän päiviimme. Hissitornilla on huomattava kaupunkikuvallinenmerkitys.KaavatilanneT – Teollisuuden ja varastorakennusten korttelialueAjantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusAlueen tuotantorakennusten ulkoasu pyrittävä säilyttämään ja uudisrakentaminensopeutettava kokonaisuuteen.Muuta, lähteetUnelma kaupungista. Suunnittelua ja rakentamista Hyvinkäällä. Hyvinkää1994. Olavi Junnila 1988: Hyvinkään seudun historia.http://www2.hyvinkaa.fi/kaavoit/hoitosuunnitelma/kohteet/a15_hiiltomon_teollisuusalue.htmTiedot päivitetty 17.8.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuMYLLYN PARAS OYVerkatehtaankatu 6Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 201127106-007-0605-0018Rakennuslupa vahvistettu 18.10.1929 alakaenSuunnittelija: Arkkitehti Eino Siira / F.H. Schule, Maschinenfabrik &MühlenbauanstaltAsemakaava vahvistettu 27.8.1997Kuvaus:Hyvinkään seudun maanviljelijät perustivat Tuottajain Mylly Oy:n vuonna1928. Tuotantolaitoksen suunnitelmat tilattiin hampurilaiselta suunnittelutoimistoltaF.H. Schule, Maschinenfabrik & Mühlenbauanstalt, joiden pohjaltaarkkitehti Eino Siira laati piirustukset. Mylly oli valmiina 1929. Aluksi siinävalmistettiin vain kaurasuurimoita, mutta 1935 se laajennettiin myös vehnämyllyksi.Myllyä laajennettiin vielä sotavuosina 1940 ja 1942 sekä 1957 ja1974 (arkk.tsto Eija Olli Saionmaa). Jauhosiiloja laajennettiin muuraamalla1987. Yhtiön nimeksi tuli 1998 Myllyn Paras Oy. Tuotantorakennukset onrakennettu tiilestä ja betonista.Muutoksia: Lukuisia muutoksia.Kohteen valintaperusteetHyvinkään vanhin teollisuuslaitos, jossa rakennuskantaa on säilynyt perustamisenajoilta 1980-luvulle.KaavatilanneT – Teollisuuden ja varastorakennusten korttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusAlueen punatiilisiä tuotantorakennuksia vaalittava ja uudisrakentaminensopeutettava kokonaisuuteen.Muuta, lähteetUnelma kaupungista. Suunnittelua ja rakentamista Hyvinkäällä. Hyvinkää1994. Olavi Junnila 1988: Hyvinkään seudun historia.http://www2.hyvinkaa.fi/kaavoit/hoitosuunnitelma/kohteet/a15_hiiltomon_teollisuusalue.htmTiedot päivitetty 19.8.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuSVEITSIN UIMALATeerimäenkatu 6Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 201128106-008-0773-0002Rakennuslupa vahvistettu 6.4.1967Suunnittelija: Raimo S. O. Valjakka, avustajina Keijo Planman, MattiHavanka, Martti JärvinenKuvausArkkitehti Raimo S. O. Valjakan suunnittelema Sveitsin uimala valmistuivuonna 1969. Sen valkeissa muodoissa on ekspressiivistä modernismia. Aluekoostuu sisäuimalasta ja siihen liittyvistä tiloista, kolmesta ulkoaltaasta, hyppytornistaja pukusuojarakennuksesta. Julkisivumateriaaleina valkea betoni javalkea julkisivulasi. Uimalan mittava peruskorjaus valmistui keväällä 2011.Uimalan pihalla, hallirakennuksen edustalla on Terho Sakin pronssiveistosHyöky vuodelta 1970.Asemakaava vahvistettu 16.9.1998Muutoksia: 1984, 1996, peruskorjaus 2010-11.Kohteen valintaperusteetSveitsin uimala lukeutuu arkkitehtonisesti maan vaikuttavimpiin uimaloihin.KaavatilanneKaavamerkintä YU – Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusUimala-alueen rakennuksia ja ympäristöä tulee hoitaa siten, että rakennustenja rakenteiden arkkitehtuuri säilyy.Muuta, lähteetKeskustaajaman osayleiskaava 2030 kulttuuriympäristökohteet. Unelmakaupungista. Suunnittelua ja rakentamista Hyvinkäällä. Hyvinkää 1994.Raimo S. O. Valjakka, Uimahallin suunnittelu. TKK 1977.Tiedot päivitetty 21.8.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuSVEITSINRINTEEN KOULUTeerimäenkatu 2-4Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu 21.2.196129106-008-0764-0005Suunnittelija:Jorma Järvi, Raimo S. O. ValjakkaKuvausSveitsinrinteenYhteiskoulu perustettiin 1959. Arkkitehti Jorma Järven suunnittelemankoulurakennuksen ensimmäinen vaihe valmistui 1961. Järvenkuoltua toisen vaiheen lopullisesta suunnittelusta vastasi Raimo S. O. Valjakka.Tämä osa valmistui 1962. Valkean rakennuksen julkisivumateriaaleinabetoni, mineriittilevy ja rappaus. Koulurakennus sijoittuu terassimaisestimäntyiselle rinnetontille.Koulussa toimii nyt Sveitsin lukio.Asemakaava vahvistettu 21.5.1968, muutos16.9.1998Muutoksia: 1964 Raimo S.O.Valjakka, 1975 Raimo S.O.ValjakkaKohteen valintaperusteetAikansa merkittävimpiin koulusuunnittelijoihin lukeutuneen Jorma Järvenmyöhäistuotantoa. Kauniiseen harjumaisemaan sijoitettu moderni koulurakennus.KaavatilanneAsemakaavassa YO-merkintä – opetustoimintaa palvelevien rakennustenkorttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusKoulurakennusta ja sen ympäristöä tulee vaalia alkuperäisen arkkitehtuurinhengessä.Muuta, lähteetUnelma kaupungista. Suunnittelua ja rakentamista Hyvinkäällä. Hyvinkää1994. Olavi Junnila 1988: Hyvinkään seudun historia.Tiedot päivitetty 21.8.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuHÄRKÄVEHMAAN KOULUHärkävehmaankatu 2Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu 15.12.195930106-008-0768-0001Suunnittelija:Jorma JärviKuvausArkkitehti Jorma Järvi sai 1959 järjestetyn kutsukilpailun perusteella toimeksiannonHyvinkään kansalaiskoulun suunnittelemisesta. Rakennus valmistui1960. Matala, vaaleaksi rapattu rakennus on sijoitettu mäntyjä kasvavaanrinnemaastoon. Nykyisin koulurakennuksessa toimii Härkävehmaan koulu.Muutoksia 1979, 1981, 1982, 1984, 1995Asemakaava vahvistettu 19.1.1962, muutos16.9.1998Kohteen valintaperusteetAikansa merkittävimpiin koulusuunnittelijoihin lukeutuneen Jorma Järvenmyöhäistuotantoa. Kauniiseen harjumaisemaan sijoitettu moderni koulurakennus.KaavatilanneAsemakaavassa YO-merkintä – opetustoimintaa palvelevien rakennustenkorttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusKoulurakennusta ja sen ympäristöä tulee vaalia alkuperäisen arkkitehtuurinhengessä.Muuta, lähteetJärvi, Jorma: Hyvinkään kansalaiskoulu. Arkkitehti-Arkitekten 7-8/1961.Tiedot päivitetty 21.8.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuSVEITSIN MAJAHärkävehmaankatu 8Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu 17.11.196032106-008-0772-0001Suunnittelija:Eila KarailaKuvausSveitsin urheilu- ja retkeilymaja rakennettiin Sveitsin puiston harjanteellevuonna 1961 arkkitehti Eila Karailan suunnitelman mukaan. Harjakattoisenrakennuksen julkisivut ovat vaaleaksi rapattua harkkoa ja tummaksi käsiteltyäpuuta. Myöhemmin majoitustoimintaa harjoittavat yrittäjät vaihtuivatusein, samoin nimet: Sveitsin Motelli, Sveitsin Moottorimaja, Sveitsin retkeilymaja.Nykyisin Sveitsin Majana tunnetun rakennuksen ympärillä on jylhäänharjumaisemaan raivattuja vanhoja polkuja ja rakenteita sekä kaksi huonokuntoistapuurakenteista hyppyrimäkeä.Asemakaava vahvistettu 16.9.1998Kohteen valintaperusteetSveitsin puiston matkailupalveluja jo puoli vuosisataa tarjonnut rakennus,joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Arvokas puistoympäristö polkuineen.KaavatilanneAsemakaavassa merkintä RM – matkailua palvelevien rakennusten korttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusMajan arkkitehtuuri tulee mahdollisten muutosten yhteydessä säilyttää.Herkän harjuympäristön hoitoon tulee kiinnittää erityinen huomio.Muuta, lähteetOlavi Junnila 1988: Hyvinkään seudun historia.Tiedot päivitetty 22.8.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuLAUREAN AMMATTIKORKEAKOULUUudenmaankatu 22Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011Rakennuslupa vahvistettu 21.1.196533106-006-0577-0035Suunnittelija:Eila Karaila / Hyvinkään kaupungin rakennustoimistoKuvausKaupunginarkkitehti Eila Karailan suunnittelema Hyvinkään kauppaoppilaitoksenrakennus valmistui Uudenmaankadun varrelle 1966. Julkisivumateriaaleinaon käytetty keltatiiltä, vaaleaa julkisivulevyä ja tummaa metallia.Pääsisäänkäynnin ulkoseinässä on Terho Sakin pronssireliefi vuodelta 1966.Sisäänkäyntikatos on myöhempi lisäys.Asemakaavan muutos vahvistettu20.11.1975Muutoksia: Laajennus 1982, 1990 A. HottiKohteen valintaperusteetUudenmaankadun koulumiljöötä täydentävä 1960-luvun opetusrakennus.KaavatilanneAsemakaavassa merkintä YO – opetustoimintaa palvelevien rakennustenkorttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusKoulurakennusta ja sen ympäristöä tulee vaalia alkuperäisen arkkitehtuurinhengessä.Muuta, lähteetOlavi Junnila 1988: Hyvinkään seudun historia.Tiedot päivitetty 23.8.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuKilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 201134HYVINKÄÄN VANHA KIRKKOUudenmaankatu 13Kiint.tunnus106-006-0518-0016Rakennuslupa vahvistettuSuunnittelija:Yrjö Sadenius (Sadeniemi)Asemakaavan muutos vahvistettu22.11.2010KuvausHyvinkään rukoushuoneyhtymä perustettiin 1893. Vaatimaton puinen rukoushuonevalmistui 1896. Sen suunnitteli Nurmijärven kirkkoherran poika,arkkitehti Yrjö Sadenius. Omaksi seurakunnaksi järjestäydyttiin jo 1905mutta käytännössä seurakunta aloitti toimintansa vasta 1917. Rakennustaon muutettu ja laajennettu 1916 (Elias Paalanen) ja 1923 (Heikki Siikonen).Tyyliltään tornillinen kirkkorakennus liittyy perinteiseen suomalaiseen puukirkkoarkkitehtuuriin.Punaiseksi maalattua klassisistista kirkkoa jäsentävätvalkoiset listat ja pilasterit.Vanha rukoushuone vihittiin kirkoksi 1978.Kohteen valintaperusteetHyvinkään kulttuurihistoriaan keskeisesti kuuluva rakennus, jolla merkitystäUudenmaankadun katukuvassa.KaavatilanneAsemakaavassa kaavamerkintä YK/s-1 ja kirkolla sr-merkintä, säilytettävärakennusAjantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusKirkkoa ja kirkkopuistoa hoidettava siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallinenarvo säilyy ja viherympäristö pysyy tasapainoisena kokonaisuutena.Muuta, lähteetOlavi Junnila 1988: Hyvinkään seudun historia.Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 2000.Tiedot päivitetty 24.9..2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011HYVINKÄÄN YHTEISKOULUUudenmaankatu 17Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaRakennuslupa vahvistettu 16.11.1955Suunnittelija: Arkkitehti Antero Pernaja35Kiint.tunnus106-006-0517-0014Asemakaavan muutokset vahvistettu11.11.1973, 19.10.1978KuvausHyvinkään yhteiskoulu perustettiin 1918. Nykyinen koulurakennus rakennettiinvaiheittain vuosina 1956-58 arkkitehti Antero Pernajan suunnitelmienmukaan. Viimeisenä rakennettiin Hyvinkäänkadun puoleiset erikoisluokkahuoneet.Koulun julkisivuissa vaihtelee roiskerappaus ja sileä ikkunavyöhykkeenrappaus. Sirorakenteinen sisäänkäyntikatos antaa leimansa arkkitehtuurille.Uudenmaankadun vastakkaisella puolella on Taidetalo, joka rakennettiin yhteiskoulunlisärakennukseksi 1938 (arkkitehti L. E. Hanstén).Muutoksia:Koulurakennusta on jatkettu Uudenmaankadun puolella 1984 kaupunginarkkitehtiAhti Hotin suunnitelman mukaan.Kohteen valintaperusteet1950-luvun tasapainoista kouluarkkitehtuuria Uudenmaankadun katukuvassa.KaavatilanneAsemakaavassa merkintä YO – opetustoimintaa palvelevien rakennustenkorttelialueAjantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusKoulurakennuksia ja niiden ympäristöä tulee vaalia alkuperäisen arkkitehtuurinhengessä.Muuta, lähteetHyvinkään yhteiskoulu 1918-1968. Hyvinkään yhteiskoulu. 1968.Tiedot päivitetty 12.12.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuKilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 201136RAUTATIEMUSEOHyvinkäänkatu 9Suunnittelija:Knut NylanderKiint.tunnus106-871-0001-0004KuvausAlunperin yksityisellä pääomalla rakennetun Hyvinkään–Hangon rautatienpääteasema on rakennettu 1873. Knut Nylanderin piirtämä asemarakennuson säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäiset piirteensä. Alueella on lisäksialkuperäisellä paikallaan sijaitsevat veturitalli (1873), kolme asuinrakennusta(1890-l), maakellari (1900) sekä lukuisia talous- ja varastorakennuksia.Einolan talo on entinen kestikievarirakennus. Rautatiemuseo perustettiinHelsinkiin 1898 ja Hyvinkäälle se siirrettiin 1974. Valtionrautateiden 125-vuotisjuhlaan 1987 museolle rakennettiin liikkuvan kaluston näyttelyhalli,jonka suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Kasnio–Härö. Rakennukset sijaitsevatvanhan asemapuiston ympärillä.Asemakaava 15.6.1986, muutos28.11.1994Kohteen valintaperusteetOsa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä (RKY 2009).KaavatilannePääosa alueesta LRMU-aluetta – museokäyttöön varattu rautatiealue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusMuseoalueen rakennusten hoidon tulee tähdätä kulttuurihistoriallistenarvojen säilyttämiseen. Myös asemapuiston hoidon tulee perustua alueenhistoriallisen erityisluonteen turvaamiseen.Muuta, lähteethttp://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3962Tiedot päivitetty 12.12.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuKilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 201137KORTTELIEN 567 JA 568 KERROSTALOTHyvinkäänkatu 19-31Suunnittelijat:Kiint.tunnus106-006-0567-106-006-0568-Matti Kaartinen, Yrjö Lehtonen, Eero Valjakka, ErkkiWegeliusKuvausKolmikerroksisten lamellitalojen kokonaisuus, jossa rakennukset muodostavatsuojaisia puistomaisia piha-alueita. Tasakattoisten rakennusten julkisivumateriaaleinavaihtelevat puhtaaksimuurattu punatiili ja keltatiili.Hyvinkäänkatu 25 on rakennettu 1977 (suunnitelu Yrjö Lehtonen), muut1980-luvulla, Muottikatu 2 1986 (Eero Valjakka), Muottikatu 1, ent. HOAS1984 (Matti Kaartinen) ja Hyvinkäänkatu 31 1989-90 (Erkki Wegelius).Asemakaavan muutokset vahvistettu28.10.1974, 5.8.1983, 16.10.2000Kohteen valintaperusteet1970-luvun kaavoitusperiaatteiden mukaan rakentuneet kaksi kerrostalokorttelia,joiden avarat piha-alueet ovat viihtyisiä.KaavatilanneAsemakaavassa merkintä AK – asuinkerrostalojen korttelialue.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusAlueen korttelirakenne, arkkitehtuuri ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään.Rakennuksissa tarvittavat muutokset ja lisäykset tulee sovittaaalueen ominaisluonteeseen.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 20.12.2011

Hangonsillan alueen ideakilpailuHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2011VERKATEHTAAN KOLMIOAsemankatu 58Kilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaSuunnittelija:38106-403-0013-0111KuvausHelsingin Verkatehdas rakensi työntekijöilleeen 1947 kolme kaksikerroksistaasuintaloa. Arkkitehtuuriltaan rapatut, harjakattoiset rakennukset ovat klassistiset.Yksi rakennuksista on purettu,Asemakaava vahvistettu 14.2.1975Kohteen valintaperusteetHyvinkään teollisuushistoriaan kiinteästi liittyvä kahden asuinrakennuksenkokonaisuus.KaavatilanneRakennukset sijaitsevat osittain kaavatontin ulkopuolella.Ajantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennusten säilyminen tulisi turvata asemakaavaa uudistettaessa.Muuta, lähteetTiedot päivitetty 1.2.2012

Hangonsillan alueen ideakilpailuKilpailualueen ympäristön kohdevalikoimaHYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 201139HYVINKÄÄN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUSHämeenkatu 16106-002-0104-0011Rakennuslupa vahvistettu 1.9.1959, seurakuntakeskus 8.3.1989Suunnittelija:Arkkitehti Aarno RuusuvuoriKuvausHyvinkään kirkon suunnittelusta järjestettiin 1957 arkkitehtuurikilpailu, jokatuotti 97 ehdotusta. Aarno Ruusuvuori voitti kilpailun modernilla ehdotuksellaan,joka muodostui kahdesta tetraedrista. Rakentaminen alkoi 1959 jakirkko siihen liittyvine työkeskuksineen oli valmis 1961. Kirkon julkisivutovat laatoitetut valkosementinmarmorilla. Valoisaa kirkkosalia kattaa teräsbetoniholvisto.Kirkkosalin kalustuksen suunnitteli Antti Nurmesniemi.Ruusuvuori suunnitteli 1989 myös kaksikerroksisen seurakuntakeskuksen,jonka julkisivut ovat vaaleaa klinkkeriä.Asemakaavan muutos vahvistettu11.3.1986Muutoksia: Kirkon korjaus 1987Kohteen valintaperusteetHyvinkään kaupunkinäkymää hallitseva kirkko työkeskuksineen edustaa1960-luvun modernia kirkkoarkkitehtuuria. Valtakunnallisesti merkittävärakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).KaavatilanneAsemakaavassa merkintä YK – Yleisten rakennusten korttelialueAjantasainen kaavatilanne tarkistettava: http://kartta.hyvinkaa.fi/HoitoehdotusRakennuksia tulee vaalia siten, että niiden arkkitehtoninen arvo säilyy.Ympäröivää Kirkkopuistoa tulee hoitaa siten, että kangasmetsän ilmesäilyy ja että rakennusten kaupunkikuvallinen asema säilyy.Muuta, lähteetArkkitehti 9/1961. Hyvinkään kirkko.Lux continua – virtaava valo. Hyvinkään kirkko. 2011.Tiedot päivitetty 23.8.2011