3/2008

ISSN 1459-4889H i s t o r i a n Y s t ä v ä i n L i i t o n t i e d o t u s l e h t i 3 / 2 0 0 8Toimittaja Jyrki Vesikansa. Puh. 09-777 3074, sähköposti jyrki.vesikansa@kolumbus.fi. Os. Lokitie 43 A 3, 00980 Helsinki.Historian Ystäväin Liiton kotisivut http://pro.tsv.fi/hyl. Vammalan Kirjapaino Oy.Kolmenlaisiamatkoja Historian Ystäväin Liitto järjestääkolmenlaisia reissuja. Niitä voiihan hyvin kutsua opintomatkoiksi,vaikka ne rentoja ovatkin. Kutenolivat ihanan opiskeluajan yhteisetmatkat anno dazumal …Syksyisin tai joskus alkukesästäolemme tehneet päivän matkojakotimaassa. Tänä syksynä lähdemmekuitenkin ulkomaille eliTallinnaan, vaikka se onkin lähempänäHelsinkiä kuin ovat olleetuseimmat kotoiset kohteet. Vuodenhistoriateoksesta palkittu prof. SeppoZetterberg opastaa aihepiiristä,jonka hän tuntee paremmin kuinkukaan suomalainen. Saattaa hänvoittaa siinä lähes jokaisen virolaisenkin.Tällä vuosituhannella on tehtyparin vuoden välein myös kaukomatkojaVeikko Löyttyniemenjohdolla yhteistyössä Olympiamatkatoimistonkanssa. Ne eivätole olleet ihan halpoja, mutta kohteetovat kuuluneet sarjaan ”nähdäedes kerran elämässään”. Reissutovat olleetkin suosittuja. Seuraavakohde ensi keväänä on legendaarisenSilkkitien varrella.Välimaastossa ovat vuosittaisetEuroopan matkat. Tänä kesänäkävimme Madridissa ja sen ympäristössä.Edellisinä vuosina ovatkohteina olleet Kreikka, Moskova,Reininmaa, Pohjois-Ranska, Irlantisekä Ruotsi ja Tanska – tätä kauemmasajassa menemättä.Varsinaisia tutustumispäiviä onmatkoilla ollut yleensä torstaistasunnuntaihin, ”laidoilla” on saattanutolla pari matkapäivää. Kestoaikaon osoittautunut sopivaksi.Kaikkea tärkeääkään ei toki ehditänähdä, mutta itse kunkin sulatuskyvylläkinon rajansa. Matkat onmyös pyritty pitämään hinnaltaanmahdollisimman monen jäsenenulottuvilla. Jokainen lisäpäivä maksaa.Historian ystävät eivät yritäkäänkilpailla matkatoimistojen standarditarjonnankanssa, vaan pyrimmetarjoamaan jotakin omaperäistä. SeSyysretki 20.9. Tallinnaan Historian ystävien syysretki suuntautuu lauantaina 20. syyskuuta 2008 Tallinnaan. Asiantuntijanammeon professori Seppo Zetterberg, jonka Viron historia palkittiin vuodenhistoriateoksena. Kirja on saanut muitakin palkintoja ja kauttaaltaan kiittäviä arvosteluja jayltänyt jo useisiin painoksiin. Zetterberg tunnetaan loistavana esiintyjänä. Perehtymiskohteita on laaja kirjo Tallinnan keskiajasta 1900-luvun miehityskausiin. VarhaissyksynTallinna on aina elämys. Lähde mukaan!Ohjelma (huom. pidätämme oikeuden muutoksiin)07.00 Kokoontuminen Eteläsataman Makasiiniterminaalissa.08.00 SuperseaCat lähtee. Laivalla prof. Seppo Zetterberg kertoo keskiaikaisesta Tallinnastaja sen elämästä.09.40 Laivan saapuu Tallinnaan, jossa virolainen opas ja bussi vastassa. Ajamme Toompealle,jossa kävelykierros klo 10-11 päättyy11.00 Miehitysten museoon, jossa alustus ja tutustumiskierros. Sieltä kävellen12.15 Lounas ja kahvi ravintola Peppersackissa. Sieltä kävellen13.45 Nigulisten kirkoon, josta esittelyn jälkeen kävely bussille.15.00 Bussilla Piritan luostarin raunioille.16.00 Kahvi17.00 Museo18.30 Satamaan, josta SuperseaCat lähtee 19.3021.10 Saapuminen Helsinkiin. Ilmoittautuminen matkalle liiton sihteerille Julia Burmanille viimeistään 10.9. (sähköpostishs@histseura.fi, puh. 09-22869351 lähinnä ke klo 16-17 ja to klo 10-12). Paikkojaon rajoitetusti, ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Matkan hinta 120 euroa maksetaan heti ilmoittautumisvahvistuksen tultua Julialta liitontilille Nordea 157230-363119, kuitenkin viimeistään pe 12.9. Hintaan sisältyvät lounassekä iltapäiväkahvit, laivaliput, bussi, pääsyliput ohjelmakohteisiin ja opastus. Jos matkaaei ole maksettu em. päivään mennessä, tilalle voidaan ottaa toinen osanottaja jonotuslistalta.Vuosijuhla 10.12.2008 Historian Ystäväin Liiton vuosijuhla on perinteisesti G.Z. Yrjö-Koskisen syntymäpäivänäkeskiviikkona 10. joulukuuta kello 18 Helsingin Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3.Ohjelma esitellään syksyn kuluessa liiton kotisivuilla. Ilmoittautumiset Julia Burmanille 15.10 alkaen sähköpostilla tai puhelimella, yhteystiedottoisaalla. Paikkoja on rajoitetusti, ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hinnastaja maksumenetelmästä kerrotaan ilmoittautuneille aikanaan.tarkoittaa ennen muuta asiantuntevaaopastusta; yleensä mukanaon ollut aiheen suomalainen asiantuntija.Tärkeää on myös mukava jakohteista aidosti kiinnostunut matkaseurue.Tämä ei tarkoita sitä, ettäpitäisi olla historian ammattilainen.Useimmat matkalaiset eivät sitä oleolleetkaan. Ei kannata kuitenkaanlähteä mukaan, jos ylvästelee perehtyvänsäkirkkoihin ja museoihinvain ulkopuolelta.Liitto ei järjestä luksusmatkoja,muttei myöskään reppureissuja.Hotellit ovat siis yleensä kolmitähtisiä.Emme myöskään petä itseämme,vaan ohjelmaan kuuluuriittävästi mukavia aterioita. Omiiniltarientoihin on toki voinut lähteä.Kuvioissa on aina ollut vastuullinenmatkatoimisto. Silti kannattaahuomata, että liiton retket ovatpaljossa talkootyönä rakennettuja”prototyyppejä”, joita ei ole sisäänajettusiten kuin toimistojenstandardimatkoja. Osanottajat ovatymmärtäneet, että tämä edellyttääkohtuullista joustavuutta eri asioissa.Eiköhän omatoimisuus tuomyös tavoiteltua omaperäisyyttä.Seuraavista matkakohteista jayleisemmin matkajärjestelyistä voiesittää näkemyksiä liiton sihteerilleja hallituksen jäsenille. JonnekinEurooppaan ensi vuonna joka tapauksessajälleen lähdemmeJyrki VesikansaHistorian Ystävä 3/2008 • 1HYST3_2008.indd 1 11.8.2008 09:06:14

Kansalaissodan muisto Suomessa ja Espanjassa Historian ystäväin kesäinen Euroopan-matkasuuntautui 4.-9.6.2008Madridin seudulle. Espanja on tuttumonille suomalaisille, mutta useinkokemukset rajoittuvat suosittuihinaurinkorantoihin. Ison maan sydänon kuitenkin sisämaassa – Don Quijotenja Sancho Panchan kotiseudulla.Osanottajia oli 26 henkeä.Kesäkuinen Kastilia oli vielävehmas ja sateenvarjoakin tarvittiinhieman. Asiantuntijana olidos. Aura Korppi-Tommola, joka onasunut vuosia Espanjassa ja osallistunutmaasta kertovan teoksenkirjoittamiseen. Kiintoisia havaintojaEspanjasta kertoi myös hänenpuolisonsa, varatuom. Juha Korppi-Tommola, joka johti kahdesti Huhtamäentytäryhtiötä. Samoin heidäntyttärensä Saija, joka on käynytkoulua Espanjassa.Espanjalainen oppaamme Isabellaoli taidehistorian tutkija, jokaosasi avata aivan uudella tavallasilmät Madridin seudun taideaarteille.Täällähän ovat Velasques´n,Goyan ja Picasson keskeiset työt– muita nimiä mainitsematta. Tietenkinpaneuduimme eri peruskohteisiinMadridissa, Toledossa jaEscorialissa.Vierailimme myös Suomen Madridin-instituutissa,jossa prof. MarttiPärssinen kertoi laajasta työkentästään.Se kattaa nimittäin Iberianniemimaan ohella koko LatinalaisenAmerikan. Työssä tuntuu siltipäästyn kohtuullisiin tuloksiin.Vielä vähänherkkä aiheOman säväyksensä matkalle antoise, että Suomessa on keskusteltu jälleenvuodesta 1918. Myös Espanjallaon takanaan verinen sisällissota. Setuntuu olevan kuitenkin vielä niinlähellä, ettei aihetta helposti käsitellä.Mieluummin esitellään kohteitasuurvalta-ajalta. Amerikan kullanvarassa rakennettiinkin komeasti.Matkaoppaiden perusteella Espanjassaei ole edes kansalaissodanmuseota. Ei sitä tosin ole pysyvästimeilläkään, vaikka tänä vuonnaonkin mm. Tampereelle ja Lahteenpystytetty hyvät erikoisnäyttelytteeman ympärille. Ja Espanjassasota kesti kolmen kuukauden sijastakolmisen vuotta (1936-39).Toledon Alcazarissa on ollut sotamuseo,mutta se on parhaillaan”järjestelyn alaisena” vähän kuin ennenNeuvostoliitossa. Toledon linnahanoli Francisco Francon hallinnonsymboleja; ”kansalliset” joukotpuolustivat sitä viimeiseen mieheen.Komentaja antoi jopa ennemminpanttivankipoikansa joutua teloitetuksikuin antautui. Ilmeisesti museotaei haluta enää ylläpitää ihantässä hengessä.Kävimme sen sijaan Valle delos Caidosissa eli Sankarivainajienlaaksossa, jota Franco alkoi rakennuttaapian voittonsa (1939) jälkeenlähelle Filip II:n Escorialia. Vuoristaaluetta hallitseva 150-metrinen ristinäkyy kauas ja kallion sisään louhitunhautabasilikan päälaiva on260 metriä pitkä. Eli juuri ja juurilyhyempi kuin Pietarinkirkko.Muistomerkki pystytettiin sodanvoittajille ja sen keskipisteessä, kupoliholvinalla on Francon sekäfalangiliikkeen perustajan José Primode Rivera nuoremman edelleenkukitetut haudat. Kuitenkinjo 1950-luvulla basilikaan alettiinsiirtää myös tasavaltalaisten sankarivainajienjäännöksiä. Kovin laajaatämä ei ole kuitenkaan ollut.Sankarivainajien laakso edustaatoki diktatuureille tyypillistä mahtipontisuutta.Tosin mielestäni paljonhillitymmin kuin esimerkiksi monetneuvostoarmeijan muistomerkiteri puolilla Eurooppaa. Panssarivaunujatai tykkejä ei ole laaksoonraahattu ja taide on enimmäkseenaiheeltaan uskonnollista.Eikö kannattaisi tutkia vertaillenkansalaissodan muistoa ja jälkivaikutustaSuomessa ja Espanjassa?Jopa valtion ja EU:n tukemanaprojektina. Kielitaitoakin löytyneenykyään.Hanketta suunnitellessa ei kanna-Historian ystäviä Madridin kuninkaanlinnan paraatipihalla.Sankarien laaksoa Madridin lähistöllähallitsee valtava risti. Haudat ovat vuorenuumenissa.ta ainakaan kiistellä tapahtumien nimestä,sillä käännettäessä Suomessatärkeänä pidetty käsite-ero katoaa.Suuret eurooppalaiset kielet tuntevatvain nimet Bürgerkrieg, Civilwar, bellum civitas jne. Ehkä sisällissotaasuosivat osaavat kunnolla vainruotsia, jossa on sana inbördeskrig?Puolestani jokainen voi käyttää haluamaansatermiä. Kansalaissota olimuuten Uuden Suomettaren ensinnäkäyttämä nimi tapahtumille,joiden aspekteja toki olivat niinvapaus- kuin luokkasotakin.Jyrki Vesikansa2 • Historian Ystävä 3/2008HYST3_2008.indd 2 11.8.2008 09:06:14

Tiedustelun historia veti Lahteen ennätysyleisönLiioitellaanko vakoilua? Vakoilun ja salaisen tiedustelunhistoria ja vähän nykypäiväkin vetiLahden kansanopiston saliin ennätyksellisenmonta historian ystävää.Perinteinen kesäseminaari tarjosialustusten ja vilkkaan keskustelunohessa mukavia tilaisuuksia jutellaaterioilla ja iltapuhteella muistakinhistorian ajankohtaisista teemoista.Seminaaria johti rehtori Ville Marjomäki.Sotien aikanalaaja toimintaTutkija Vladimir Panschinin mukaanneuvostovakoilu oli Suomessa viimesotien aikana laajaa, mutta tuskinkovin tuloksellista. Hän keskittyitosin kenttätason sotilaalliseenvakoiluun. ”Ylätason” poliittinentiedustelu, esimerkiksi Hella Wuolijoentunnettu toiminta saattoi ollatehokkaampaa. Talvisodan ajaltatunnetaan 40 vakoilijaa, mutta jatkosodanvuosilta peräti tuhat.Talvisodassa neuvostovakoiluaohjattiin lähinnä Tukholmasta. Suomeenlähetettiin mm. inkeriläisiä,amerikansuomalaisia ja Neuvostoliittoonloikanneita painopisteinäKannas ja Oulun seutu. Vakoilijatjäivät yleisesti kiinni mm. siksi, ettäheillä oli venäläistä kahvia tai mahorkkaa.Hiihtotyyli, vilkas käsilläpuhuminen tai jopa ominaishajusaattoivat paljastaa vakoilijan.Työn suunnittelussa oli virheellisestioletettu Suomen työläistenauttavan puna-armeijaa.Moskovan rauhan 1940 jälkeenvakoilu vain kiihtyi. Neuvostoliitonedustustoissa Suomessa oli peräti180 henkeä ja suomalaisia linnoitus-ja muita asioita urkittiin joparöyhkeästi. Lähetystö osti paljonmarkkoja; setelien numerot pantiinmuistiin Suomen Pankissa.Jatkosodan aikana vakoilijoitapudotettiin paljon laskuvarjoilla.Joukossa oli mm. ”pärmiläisiä”loikkareita, mutta myös täysin venäläisiäetenkin radisteina. Koulutusvaihteli parista viikosta jopavuoteen. Desanteille luotiin peitetarinaja heidät varustettiin aiempaasuomalaisemmin. Sadat jäivätsilti kiinni ja tuomittiin kuolemaan.Osa suostui kuitenkin yhteistyöhönsuomalaisten kanssa.Suomen kotiseudulla neuvostovakoiluntulokset lienevät jääneetvähäisiksi. Yhteydenpito ns. metsäkaartilaisiinoli niukkaa. Sen sijaanrintamien läheisyydessä vakoilupartiotonnistuivat mm. selvittämäänsuomalaisten puolustusasemia. Itä-Karjalassa vakoilijat saattoivat tukeutuapaikalliseen väestöön.Prof. Kimmo Rentola piirsi tiedustelunsuuren kaaren.KGB SuomessapoikkeuksellinenProf. Kimmo Rentolan mukaan neuvostotiedustelussakilpailivat sotilas-ja siviiliorganisaatiot eli GRUja KGB. Jälkimmäinen jakaantuipoliittiseen, vastavakoilun sekä talous-ja tiedelinjoihin. Oma kuvionsaoli illegaalien tukemineneli keksittyjen henkilöllisyyksienjärjestäminen mm. kuolleiden henkilöidenrekisteritietojen avulla.Tällöin käytettiin etenkin ortodoksisiakirkonkirjoja.KGB:n poliittinen linja oli Suomessapoikkeuksellisen suuri, sillälännessä yhteydet hoidettiin diplomaattien,kommunistimaisssapuolueiden kautta. Suomessa jopaylimmät päättäjät asioivat KGB:nkanssa. Vastavakoilussa KGB seurasimm. Venäjän emigrantteja.Kaikkiaan neuvostotiedustelussaSuomessa palveli 20-30 alan upseeria.Rentola jakoi neuvostotiedustelunSuomessa osin päällekkäisiinkausiin:* Perinteinen vakoilu 1947-58. Käytettiinhyväksi rajaseudun väestöäja sotavankeja sekä Porkkalankauttakulkuliikennettä. Viina olikeskeinen liukastin.* Poliittisen tiedustelun kultakausi1954-82. Verkot levitettiin vähitellenkaikkiin puolueisiin. Ensimmäinensuuri saavutus oli presidentinvaalintulos 1956. Ongelmia toi Golitsyninloikkaus länteen 1961, mutta UrhoKekkosen maineen pelasti lännessäse, että hänellä oli yhteyksiä myösbrittien tiedusteluun.* Taloudellis-tekninen tiedustelukorostui 1975-91. Tavoitteena olietenkin kiertää Suomen kautta läntisiävientikieltoja. Tietoja hankittiinmyös ”Romea-metodilla” eli solmimallasuhteita suomalaisnaisiin.”Pintavakoilijoita” tuomittiin Suomessa1950-luvulla varmaan myöspelotteeksi, olivathan saadut tiedotusein vähäisiä. KGB:n agentti karkotettiinjo 1963 siis pian noottikriisinjälkeen. Kuuluisin karkotettu oli1973 Albert Akulov, joka oli erehtynytvärväykseen Japanin edustustosta.Kekkosen erottua virastahän pääsi kuitenkin palaamaanSuomeen.KGB ylpeili sillä, ettei sille ollutsalaisuuksia Suomessa. Sen oli siltivaikea värvätä varsinaisia käskettäviäagentteja. UKK:n seuraajaa valittaessaKGB joutui tulikokeeseen eikäViktor Vladimirov päässyt tavoitteeseensa.Mauno Koiviston voitonjälkeen KGB saikin uudet ohjeet,joissa korostettiin varovaisuutta. Mittavaoperaatio jatkui silti.Tiedot KiinastakiinnostivatSuurlähettiläs Matti Häkkänen kuvasi,miten neuvostotiedustelu olilähestynyt häntä. Erityisesti sitäkiinnostivat tiedon murusetkin Kiinasta,johon Moskovasta oli maidenvälirikon aikana heikot tiedusteluyhteydet.Häkkänen torjuidiplomaattisesti kaikki tungettelut.Suurlähettiläs Klaus Törnudd tokipohti, missä on tiedustelun ja tavanomaisendiplomaattisen yhteydenpidonraja. (JVe)Jatkuu seuraavassa Historian Ystävässä.Suurlähettiläs Matti Häkkänen oli vakoilunkohteena.Historian Ystävä 3/2008 • 3HYST3_2008.indd 3 11.8.2008 09:06:14

Liiton jäsentiedotusHistorian Ystäväin Liiton toiminnastakerrotaan ensi sijassa HistorianYstävässä. Säilytä siis lehtiainakin tapahtumiin saakka.Liiton kotisivut ovat www-osoitteessahttp://pro.tsv.fi/hyl. Ne pyritäänpitämään jatkuvasti ajan tasalla. Sielläjulkaistaan myös tuoreeltaan HistorianYstävä. Sieltä lehti siis löytyy, josse sattuisi hukkumaan.Tietoja saa myös sihteeriltämmeJulia Burmanilta, joka on parhaitentavoitettavissa Tieteiden talolta keskiviikkoisinklo 16-17 ja torstaisinklo 10-12 puhelimella 09-22869351.Faksinumero on 09-228 69266 ja sähköpostiosoiteshs@histseura.fi. Postiosoiteon Tieteiden talo, Kirkkokatu6, 00170 Helsinki.Entinen johto liitolle Historian Ystäväin Liitto ry:n vuosikokouksessa5.3.2008 puheenjohtajaksi valittiinedelleen suurlähettiläs Heikki Talvitie.Varapuheenjohtajana jatkaa dos.Martti Häikiö ja hallituksen jäseninä dos.Tuomas Heikkilä, yht. maist. Unto Hämäläinen,lehtori Markku Liuskari, prof.Ohto Manninen, kauppaneuvos KyöstiTiainen, fil. lis. Jyrki Vesikansa ja ministeriMarjatta Väänänen. Sihteerinä on edelleen fil. maist. JuliaBurman sekä tilintarkastajina kauppat.maist. Bo-Fredrik Eklund ja varat.Mauri Moren. Vuosikokouksen jälkeen prof. Vesa Varesalusti Vuoden historiateos-kilpailussakunniamaininnalla palkitusta KansallisenKokoomuksen historiasta 1930-luvulla.Seuraava kaukomatkaSamarkandiin Historian Ystäväin Liiton seuraava kaukomatkasuuntautuu vanhalle Silkkitielle.Kohteina ovat Tashkent, Samarkand, Khivaja Buhara. Matkan ajankohta on huhtikuunloppupuoli 2009. Lisätietoja: Veikko Löyttyniemi, veikko.loyttyniemi@luukku.com tai puh. 0500-483 447.Suomalaiset historiapäivätLahdessa 5.-7.2.2009 Jo kymmenennet Suomalaiset historiapäivätjärjestetään Lahdessa sekä Asikkalassatorstaista lauantaihin 5.-7. helmikuuta2009. Ohjelmassa on edelleenmerkkivuoteen 1809 liittyviä teemoja,mutta ennen muuta muita aihepiirejä –edelleenkin useana rinnakkaisohjelmana. Tarkempia tietoja löytyy syksyn mittaanhistoriapäivien kotisivuilta www.lahdenmuseot.fi.Ohjelmasta kerrotaan tietenkinseuraavassa Historian Ystävässä. Päivienesite postitettaneen myös kaikille liitonjäsenille. Kannattaa merkitä jo kalenteriin!Merkkivuosien 1808-09 tapahtumiaSuomen sotaan, autonomian syntyyn ja Haminan rauhaan liittyvät tapahtumat jatkuvatmonipuolisina. Ohessa poimintoja syksyltä 2008. Tarkempia tietoja www.1809.fi/merkkivuosi/tapahtumakalenteri. 2.9. klo 18.30 Kriistiinankaupunki. Prof. Matti Klinge luennoi Svenska gymnasiumsauditoriumissa Suomen sodan vaiheista. 3.9. alk. Vaasa. Vuosien 1808–1809 sota Vaasan horisontista. Kaksikielinen luentosarjaVaasassa syys-, loka-, helmi- ja maaliskuussa keskiviikkoisin klo 18-20. 4.9.-30.11. Kokkola. Suomen sota Keski-Pohjanmaalla -näyttely Näyttelyhallissa. JärjestääKeski-Pohjanmaan maakuntamuseo/K. H. Renlundin museo. 7.9. Oulu. Aatteen miehet runoilijoina . Merkkivuoden 1809 kirjallisuusseminaari Oulussa.Puhujina Kaj Chydenius, Pertti Karkama ja Hannu Sirén. Samalla klo 18 Oulun lyseonjuhlasalissa (Kajaaninkatu 3) maksuton.Oma maa -konsertti, jossa suomalaisia runoja 200vuoden takaa Kaj Chydeniuksen sävellyksinä. 9.-10.9. Kuopio. Nukketeatteri Sytkyt: esitys vuosien 1808 - 1809 tapahtumista Kuopionmuseossa. 20 minuutin esitys on suunnattu 4-10-vuotiaille. 11.9. Kokkola. Suomen sota Keski-Pohjanmaalla –seminaari Kokkolasalissa. 14.9. Oravaisten taistelun muistojuhla. 15.9. kl. 18 Kronoby. Minnesfestlighet över slaget. 15.9. kl. 18-20 Riddaregatan 5 i Helsingfors. Svenska litteratursällskapets föreläsningsserieom Finska kriget. Del 1. 17.9. alk. Kuopio. Suomen sota -luennot Kuopion museon Täss’ Savon joukko tappeli-näyttelyn yhteydessä keskiviikkoiltaisin klo 18. 19.9. alk. Ristiina, Rantasalmi ja Mikkeli. Kolmipäiväinen G.M. Sprengtporten -seminaari,järj. Savon sotilasperinneyhdistys Porrassalmi. 19.9. Lieksan Vuonislahti. XIII Pielisen altaan symposium. Asiantuntijoiden alustustenpohjalta pohditaan Suomen sodan vaikutuksia erityisesti Karjalalle. 20.9.Oulu. Kaupunginteatterissa Jukka Siikavireen säveltämän Keisarin valssi -musikaalinkantaesitys. 21.9. Lohtaja. Aselevon 200-vuotisjuhla. Klo 10 jumalanpalveluksessa kenttäpiispaemer. Viljo Remes. Lohtajan koululla juhlassa kuvaelmia tapahtumista sekä musiikkia. 24.9. Oulu. Oulu-opisto Pohjankartanossa (Suvantokatu 1). Val.tri, eversti Pekka Visuriesitelmöi Oulun seudusta Suomen sodassa 1808. 25.9. klo 19 Kälviä. Historiailta Suomen sodasta seurakuntatalolla. Luennoitsijoina AnttiKarhumaa, Jouko Hakunti ja Eero Huhtala. Klo 18 avataan näyttely kunnanvirastossa. 9.10.2008–19.4.2009 Kansallismuseo. Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta.Kulttuurihistoriallinen näyttelyn Suomen siirtymisestä Ruotsin valtakunnan osasta venäläiseksisuuriruhtinaskunnaksi. 13.10. kl. 18-20 Riddaregatan 5 i Helsingfors. Del 2 i Svenska litteratursällskapets föreläsningsserieom Finska kriget. 27.10 Iisalmi. Koljonvirta-seminaari Kulttuurikeskuksessa. Luentoja, musiikkia. 30.10. klo 18 Vanha Ylioppilastalo, Helsinki. Korkeampi kaiku - suomalaisen puheenjuhla. Kalevalaseura esittää teatterin keinoin kymmenen historiallisesti merkittävää puhettavuosilta 1808–2008. 8.11. klo 12 alkaen. Oulu. Kahdet tanssiaiset -toritapahtuma. Torilla vierailevat niin oululaisetporvarineidot kuin venäläiset upseeritkin. Aikamatkan 200 vuoden taakse mahdollistaaTeatteri Neliapila. 9.11. 13.00 Oulu. Teatteriesityksen Kahdet tanssiaiset ensi-ilta Pohjankartanon juhlasalissaValtiosihteeri Risto Volanen esitelmöi Suomen sodan historiasta. 12.11. kl. 18-20 Riddaregatan 5 i Helsingfors. Del 3 i Svenska litteratursällskapets föreläsningsserieom Finska kriget. 13.-14.11. Espoon Hanasaari. Historiafoorumi. Suomalaisten ja ruotsalaisten historianopettajien koulutuspäivät järjestetään Suomen sodasta 1808–1809. 28.11. Joensuu. Tolstoilaisuus meillä ja muualla -seminaari. 8.12. kl. 18-20 Riddaregatan 5 i Helsingfors. Del 4 i Svenska litteratursällskapet föreläsningsserieom Finska kriget. 18.12. 2008- 24.10. 2009 Tornio. Torneå–Tophuo–Tornio 1808–1824 -näyttely Tornionlaaksonmaakuntamuseossa.Merikasarmin salaisuudet 90 vuotta täyttävä ulkoministeriö järjestää Historian Ystäväin Liiton kanssa pe 12. joulukuutakello 14 Katajanokan Merikasarmin Engel-salissa seminaarin, jossa esitelläänministeriön arkistoa ja kirjastoa sekä niiden antia. Klo 13 kiertokäynti kirjastossa ja arkistossa,klo 13.30 alk. kahvitarjoilua. Tarkempi ohjelma julkaistaan liiton verkkosivuillasekä Historiallisessa Aikakauskirjassa 3/08. Vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautumiset Julia Burmanille, yhteystiedottoisaalla.4 • Historian Ystävä 3/2008HYST3_2008.indd 4 11.8.2008 09:06:14