Lue julkaisu - EMMA

Leskikeisarinna Cixi loisteliaassa puolivirallisessaasussa, jonka kuvioina mm. pitkäikäisyyden merkkejä(shou). Qing-dynastia, 1800-luvun loppu.suojana ja rituaaleihin osallistujien kaavuissa.Kuviot kankaissa esittivät mytologisia eläinhahmoja,mm. feeniks-lintuja ja lohikäärmeitä.Silkin voima – ja vaatetta kantavan voima -vahvistui, kun siinä kuvattiin taivaallisia olioita.Silkin kuviot saatiin aikaan monimutkaisilla kudonta-ja värjäämistekniikoilla sekä kirjomalla.Vähitellen silkkitekstiilien käyttö yleistyi rituaalitarkoituksistalaajemmin keisarillisen hovinja virkamiesten käyttöön; tavallinen kansakäytti villa- ja pellavavaatteita. Kalliista silkistäitsestään samoin kuin kuvioista ja väreistä tulitärkeitä vallan symboleita, jotka määrittivätkantajansa hierarkkisen paikan.Viimeisillä vuosisadoilla ennen ajanlaskunalkua ja ajanlaskun alussa kehitettiin moniauudenlaisia silkkikangastyyppejä. Ajan kirjontamalleilla,mm. parittaisilla lohikäärmeillä jafeeniks-linnuilla, tiikereillä ja kukilla tuli olemaansuuri merkitys myöhemminkin. Tuolloinjo yli tuhatvuotista geometrista ja symmetristäkuviointia yhdisteltiin ja limitettiin hienostuneestinäihin kuvioihin.6Silkkitie – idän jalännen yhdistäjäTang-dynastian aika (n. 600-800-luku) oli yksiKiinan sivilisaation huippukausia, ja tuolloinsilkin tuotantokin monimutkaisine kangaspuineensekä uusine kudonta- ja värjäystekniikkoineeneli suurta kukoistuksen aikaa. Silkkiyhdisti myös kaksi mahtavaa kulttuuripiiriä,Kiinan ja Rooman. Kaupankäynti valtioidenvälillä oli alkanut jo ennen ajanlaskun alkua,mutta Tang-dynastian ajasta tuli idän ja lännenyhteyksien vilkkain kausi.Silkki kulkeutui länteen keskiaasialaisten jaarabialaisten kauppiaiden välityksellä yli 10000 km pitkää Silkkitietä pitkin Kiinan Changansta(nyk. Xi´an) Keski-Aasian kautta Syyriaanja muihin Lähi-Idän maihin, joista kallisarvoinensilkki - kilo kultaa vastasi kiloa silkkiä- kuljetettiin laivoilla Kreikkaan ja Roomaan.Silkkitien tuomat uudet kulttuurivirikkeet toivatuusia aiheita kiinalaiseen silkkiin, mm. norsuja,leijonia ja sarvipääantilooppeja sekä medaljonkimalleja,joiden sisällä oli eläin tai kasvi. SongjaYuan- dynastioiden aikoina (n. 1100–1300-luku) suosiossa olivat mm. metsästysaiheet,kotkat, villihanhet sekä kukkasarjat.Silkissä vallan,uskollisuuden jaonnen symbolitSilkkikangaslaatujen, asujen ja kuvioiden rikkausja hienostuneisuus sekä tekninen osaaminensaavuttivat huippunsa Ming- ja Qing -dynastioidenaikana (n. 1300–1800-luku). Silkin tuotantooli edelleen yksinomaan keisarillisen hovin valvonnassa.Tuolloin myös vaatteiden sosiaalisen statuksenosoittavat merkit ja symbolit olivat kaikkeintärkeimmässä asemassa. Lohikäärme oli keisarillisenvallan ja keisarin, Taivaan pojan vertauskuva,ja toisin kuin lännessä kaikkien positiivistenvoimien symboli. Koko hovikulttuurinvaatetus oli tarkoin säänneltyä, ja virkamiesten jamyös sotilaiden pukujen rinnuksissa oli heidänarvoaan kuvaavat tunnukset. Naisten vaatetus,keisarinnaa ja keisarillista piiriä lukuunottamattaoli tätä väljempää, mutta sitä sitoivat muut yhtätiukat säännöt ja ihanteet. Mm. jalkojen sidontaoli alkanut jo 900-luvulla.Symbolimerkitykset liittyivät myös väreihinja lukuihin. Jo Tang-dynastian aikana suositutleijailevat pilvet, eläimet, kiinalaiset kirjainmerkitja erilaiset onnentoivotukset olivat puvuissatoistuvia aiheita, joita voivat myös tavalliset ihmisetkäyttää. Esimerkiksi pitkäikäisyyden merkki(shou) toistui usein eri tavoin esitettynä tekstiilienkuvioissa tuhansien vuosien ajan. Kukkakuviotja eläimet ovat edelleen hyvin yleisiä aiheitasilkissä, ja niiden symboliikan taustalla on monitasoisiamytologisia ja uskonnollisia käsityksiä.Silkin ja muodin liittoHyvin säilyneet asut, pitkähihaiset kaavut, jakut,hameet ja housut, kertovat meille dynastioidenvauraudesta, silkin valmistuksen tekniikoista,kudontatavoista ja värjäysmenetelmistä, muttamyös muodin vaihteluista. Kaapujen perusmallissaon pitkät hihat, leveä kaulaa myötäileväkaulus ja edusta, joka on joko suora tai kaulastatoiseen sivusaumaan kaartuva. Kaapujen pitkät,suorat linjat korostavat silkkikankaan hienoutta,monimutkaisia kuvioita ja erittäin taidokkaitakirjailuja. Perusmalli pysyi periaatteiltaan lähesmuuttumattomana vuosituhansia, mutta yksityiskohdatvaihtelivat suuresti. Silkin kuviot jaaihepiiri muuttuivat muita taiteen aloja nopeammin,mikä tuo esiin silkin tärkeän aseman virallisenhierarkian osoittajana sekä sen merkityksenmuodin luojana.Kun valtakeskittymät muuttuivat alueellisesti,uudet hallitsijat ja dynastiat toivat omia erityispiirteitäänkankaisiin ja vaatetukseen. Uudensulautuminen vanhaan luo aina jotakin aivanuutta; esimerkiksi korkealle kaulaan napitetunqipaon, 1920–40-luvulla Shanghaissa kehitetynsilkkisen koteloleningin perusmalli oli alun alkaenperäisin mantsujen, Qing-dynastian perustajien,asusta.