Merkkivuodet

ISSN 1459-4889H i s t o r i a n Y s t ä v ä i n L i i t o n t i e d o t u s l e h t i 3 / 2 0 0 7Toimittaja Jyrki Vesikansa. Puh. 09-777 3074, sähköposti jyrki.vesikansa@kolumbus.fi. Os. Lokitie 43 A 3, 00980 Helsinki.Historian Ystäväin Liiton kotisivut http://pro.tsv.fi/hyl. Vammalan Kirjapaino Oy.Merkkivuodet Valtioneuvosto on suuressa viisaudessaanpäättänyt, että vuosia2008 ja 2009 vietetään merkkivuosina.Merkittävää tapahtui kaksisataa vuotta sitten. 1808 Venäjähyökkäsi Ruotsiin pyrkien painostamaanRuotsin Napoleoninmannermaasulkemukseen.Venäjänaseet olivat voittoisia ja viimeisetruotsalaiset sotilaat poistuivat Suomenalueelta joulukuussa 1808.Vuosi 1809 muutti sitten virallisestikinSuomen läänien asemaa.Lääneinä ne irroitettiin Ruotsista jaliitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjänkeisarikuntaan. Tämä sinetöitiinHaminassa, jossa rauha tehtiin. Tätäennen Aleksanteri I oli lausunutPorvoossa nuo kohtalokkaat sanat,jotka tarkoittivat Suomen nostamistakansakuntien joukkoon. Mitämies lienee ajatellut, mutta siitäalkoi Suomen autonomian laajentaminen.Suomalaisillakin oli roolinsa. YrjöMaunu Sprengtporten oli haaveillutSuomen erikoisasemastaja Ruotsin yhteydessä.Kun Ruotsiei kyennyt Suomen aluetta enääpuolustamaan, niin Sprengtportenkääntyi tukemaan Venäjää, jokasitten suostuisi Suomen erityisasemanjärjestämiseen. Sprengtportenei ollut enempää Kustaa III:n kuinAleksanterinkaan suosikki, koskasuosikin rooli ei istunut hänenluonteeseensa. Se merkitsi vähempäävaikutusvaltaa mutta itsenäisempääasemaa.Piispa Jacob Tengström katsoi,että venäläisten vallattua Turun olihänen vuoronsa vaikuttaa kehitykseen.Hän ryhtyi yhteistyöhönvenäläisten kanssa turvatakseenSuomelle oman uskonnon ja talonpoikienvapaudet.Ja vihdoin vähän myöhässä,mutta kuitenkin ajoissa: KustaaMauri Armfelt. Hän oli ollut KustaaIII:n suosikki ja kun Kustaa eitukenut Suomen erillispyrkimyksiä,niin Armfelt piti nämä asiatvisusti loitolla itsestään. Jouduttuaanumpikujaan Ruotsissa Armfeltvannoi uskollisuutta Aleksanterille,joka otti hänet suosikikseen siltäistuimelta. Armfelt kykeni vaikuttamaansiihen, että Suomen asiainkomiteasta Pietarissa tuli puhtaastisuomalainen instituutio. Lisäksi hänenansiokseen on luettava VanhanSuomen liittäminen suuriruhtinaskuntaankäytännön toimenpitein,jotka osoittautuivat menestyksekkäiksi.Aleksanteri pyrki luonnollisestitähän suuntaan.Siis historian harrastajille on luvassaoikeata ilotulitusta merkkivuosienvaiheilta. Valtioneuvostotukee historiapäiviä 2008-09.Heikki TalvitieKirkkohistoria päivittyi Lahden kesässäUskonto on palannutmaailman politiikkaanMuistikuvat kouluajan kirkkohistoriastasyvenivät perinteisessä historiankesäseminaarissa, jonka Lahdenkansanopisto järjesti HistorianYstäväin Liiton kanssa teemallauskonnolliset liikkeet ja yhteiskunta.Alkukesän Lahti tarjosi jälleenleppoisat puitteet huipputason esitelmille.Seminaarin veti rehtori VilleMarjomäki tukenaan prof. IlkkaNummela.Maallistumisesta huolimattakirkko ja eri herätysliikkeet ovatSuomessakin melkoisia vaikuttajia.Se huomataan tosin julkisuudessausein vain uskonnollisten kesäjuhlienyleisömeriä esittävistä tvkuvista.Etenkin lestadiolaisuus onvaikuttanut paljon myös politiikkaanlähinnä maalaisliitto-keskustankautta. Urho Kekkosellakin oliäitinsä kautta side liikkeeseen.Herätysliikkeidenerot puhuttivatSuomen herätysliikkeitä esittelivätdos. Esko M. Laine, fil. tri Esko Hartikainen,dos. Seppo Suokunnas japrof. Jouko Talonen.Liikkeiden erot tuntuvat maallikostausein pieniltä. Taustalla saattoivatkinalkuaan olla johtajien, kutenHenrik Renqvistin ja Paavo Ruotsalaisenhenkilökemioiden reaktiot.Reijo Pajamo veisasi myös näytteitä virsiperinteestä.Yhteiskunnallisesti kaikki liikkeettaistelivat tietämättömyyttä,juoppoutta ja muuta siveettömyyttävastaan – usein kovin sanoin, muttamelkoisin tuloksin.Liikkeet ovat jakaantuneet useinsisäisestikin. Lestadiolaisissa onerotettu jopa 17 eri suuntausta, joistatunnetuin on maallikkovetoinen,pohjoinen vanhoillislestadiolaisuus.Etenkin Lahden seudulla vaikuttaaesikoisuus. Herätysliikkeiden suuntakiistatjohtuvat useinkin siitä, mitensuhtaudutaan yhteiskunnanmuuttumiseen. Naispappeus repiinyt evankelista liikettä.Uskonnollinenmusiikki ja kieliProf. Reijo Pajamo esitteli lukuisinnäyttein virsilaulun kehitystä.Ensimmäinen nuottikirja painettiinSuomessa 1702, mutta urut saatiinmoneen kirkkoon vasta 1800-luvunloppupuolella. Lukkarin olisiis omalla äänellään vedettäväseurakunta mukaan veisuuseen.Kansakoulut toivat urkuharmoonitja nostivat etenkin Suvivirren kulttiasemaan.Dos. Pekka Kuokkala esitteli uskontoonpohjautuvana merkkite-H i s t o r i a n Y s t ä v ä 3 / 2 0 0 7 • HYST3_2007.indd 1 29.8.2007 16:29:18

Pekka Kuokkala kertoiViimeisten kiusausten jamuidenkin oopperoidensynnystä.oksena Joonas Kokkosen Viimeisetkiusaukset. Prof. Aila Mielikäinentaas kuvasi, miten Raamatun käännöksistäon usein väitelty. Niinpäedellinen, 1938 hyväksytty käännöspyrki juhlavuuteen ja oli siksivanhahtavampi kuin 1913 julkaistuväliaikainen Uusi testamentti.Seikko Eskola huomautti, ettei uskonnonasema ole heikentynyt odotetusti.Tapio Hämysen mukaan ortodoksitnousivat ”toisestaruptuurista” vasta 1980-luvulla.Aila Mielikäinen kertoi, ettäuskonnollisesta kielestä onennenkin väitelty.OrtodoksejavieroksuttiinProf. Tapio Hämysen mukaan ortodoksitleimattiin Suomessa kauan”ryssänkirkoksi”. Sen vaiheet tunnetaanusein huonosti. Vasta uudellaajalla kirkko eteni Karjalan erämaihinja vanhoja tapoja suvaittiin.Toisaalta 35.000 ortodoksia pakeni1600-luvulla Ruotsin valtaamastaKarjalasta Tveriin. 1800-luvulla Suomenortodokseilla oli tiiviit yhteydetheimolaisiinsa Itä-Karjalassa.Itsenäistyminen johti ortodoksisenkirkon rajuun suomalaistamiseenvaltioneuvoston ohjauksessa.Kirkko siirtyi Konstantinopolin patriarkaattiinja jopa sipulikupolienpoistamista vaadittiin. Vahvat toimetvarmistivat toisen kansankirkonaseman, mutta johtivat jännitteeseensen jäsenten enemmistön ja venäjänkielisenvähemmistön välillä.Talvi- ja jatkosotia Hämynen piti”toisena ruptuurina”. Evakkotiehorjutti ortodoksien identiteettiä;sopeutumisongelmia on kaunisteltuHeikki Wariksen klassisessa siirtoväkitutkimuksessa.Vasta 1980-luvullakirkko nousi. Johtaako venäläistenmaahanmuutto kuitenkin uuteenrepeämään, Hämynen pohti.Demografiasuosii islamiaProf. Seikko Eskolan mukaan 1960-luvulla kuviteltiin uskonnon asemanheikkenevän kaikkialla. Päinvastoin ”Jumala on palannut politiikkaan”.Maallistunut Eurooppaon poikkeus, mutta jo Yhdysvalloissaja Venäjällä uskonto onkorostunut. Islamin itsetunto onnoussut ja juutalaisten piirissäkinortodoksia on voimistunut.Kuitenkin Yhdysvallat syntyimaallistumisen aloittaneen valistuksenhengessä. Amerikkalaisessakonservatismissa on toki useitavivahteita. Voimakkaimmin leviäähelluntailaisuus – myös LatinalaisessaAmerikassa. Suomessa kirkkoon selvinnyt Eskolan mukaanhaasteista 1960-luvulla odotettuaparemmin.Islamia vahvistaa demografiaEuroopan muuttuessa maailmanvanhainkodiksi. Jo nyt Euroopassaon 17 miljoonaa muslimia. Ongelmaon mm. Turkin asema. Kerranislamilaistuneen maan tulee pysyäuskossaan.Länsimaistaelämäntapaa vastaanEskola ja prof. Heikki Palva korostivat,ettei jyrkkä islamismi vastustamuita ”kirjan kansoja”, vaan länsimaista,maallistunutta elämäntapaa– erityisesti sen vapaata seksuaalisuutta.Liike vaikuttaa keskeisestimaahanmuuttajien keskuudessa,joita varotetaan integroitumasta.Palvan mielestä 1928 perustettumuslimiveljeskunta ylipolitisoi islamin,mutta liikkeen vahvat teesitovat useimmiten vain retoriikkaa.Islam on kaikkiaan monivivahteinenuskonto, jossa on kalifaatinlopettamisen jälkeen hämärää, kukapäättää esimerkiksi jihadista jafatwasta.Juutalaisetsopeutuneet SuomeenJuutalaisia käännynnäisiä asui prof.Tapani Harviaisen mukaan Suomessajo 1600-luvulla; heidän jälkeläisiäänoli mm. Z. Topelius. Kustaa IIIsalli 1775 juutalaisten asettumisenHeinolan, Kuopion ja Tampereen”avoimiin” kaupunkeihin, mutta eiheitä näin etäälle sentään asettunut.Suomen juutalaiset polveutuvatkintänne 1800-luvulla asettuneistaVenäjän sotilaista, jotka ”tilasivat”puolisonsa emämaasta.Juutalaisten oikeuksista väiteltiinkauan. Helsingin synagoga valmistui1906, mutta kansalaisoikeudetjuutalaisille myönnettiin vasta22.12.1917 – toiseksi viimeisenämaana Euroopassa. Järjestäytynyttäantisemitismiä ei Suomessa oleHarviaisen mielestä kuitenkaan ollut.Talvisota sinetöi juutalaistenkuulumisen Suomen kansaan.1970-luvulla juutalaisuus laimeniSuomessa, kuten koko Euroopassa,mutta elpyi meilläkin 1980-luvulla.Haasteita tarjoavat niin seka-avioliitotkuin Venäjältä nyt muuttaneet.Aikanaan juutalaiset siirtyivät jiddishistäruotsin kautta suomen kieleen.Nyt yhteisö on monikielinen.Jyrki VesikansaHeikki Palvan mukaan jyrkkä islam eivastusta kristinuskoa, vaan läntistä elämäntapaa. • H i s t o r i a n Y s t ä v ä 3 / 2 0 0 7HYST3_2007.indd 2 29.8.2007 16:29:19

T u l e v i a t a p a h t u m i aSyysretki Luumäelle ja Lappeenrantaanla 22.9.2007Lähtö klo 8.00 Helsingistä Senaatintorilta Yliopiston puolelta,paluu sinne noin klo 21.Pääkohteita:Presidentti P.E. Svinhufvudin koti Kotkaniemessä.Taavetin (Davidstad) linnoitus 1700-luvulta ja Salpalinjanasemia Luumäellä.Lappeenrannan linnoitus ja Etelä-Karjalan museo, jossaopastaa tutkija Anu Talka. Museossa on mm. Viipurin kaupungintarkka pienoismalli syksyltä 1939.Pistäytyminen Huhtiniemessä, jonka tunnettuja kaivauksiaesittelee prof. Mika Lavento.Bussissa alustuksia matkan aihepiiristä.Lounas ja kahvit.Osallistumismaksu 80 € sisältää matkat, sisäänpääsyt, opastukset,lounaan ja kahvit. Se maksetaan käteisellä bussissatai Lappeenrannassa (mielellään tasaraha!). Ilmoittautumisetsihteeri Julia Burmanille (puh. 09-228 69 351, sähköpostishs@histseura.fi) to 13.9. klo 12 mennessä . Tällöin voimyös sopia mukaan tulosta matkareitin varrella tai ominpäin saapumisesta Lappeenrantaan.OopperaHistorian Ystäin Liitto on varannut lippuja kiitettyyn kamarioopperaanSuomen historian dramaattisesta vaiheesta.Pe 2.11.2007 klo 19. Ilkka Kuusisto: VAPAUDEN VANKI. Ryti,Risto nro 236/46. Libretto Markus Numm. SuomalainenKamariooppera / Helsinki City-ooppera.Henkilöt: Risto Ryti Jorma Hynninen, Gerda Ryti Tiina Lindfors.Aleksanterin teatteri, Bulevardi 23-27, Helsinki.Lippuja à 37 € voi varata sihteeriltä 27.9. asti. Mukaan mahtuu20 ensin ilmoittautunutta, liput ovat permannolta riviltä10. Lisätietoja ja varaukset haik@pro.tsv.fi.Historian Ystäväin Liiton vuosijuhlaMa 10.12.2007 klo 18.30 Helsingin Suomalaisella Klubilla(Kansakoulukuja 3, 5 krs). Ilmoittautuminen sihteerille(yhteystiedot toisaalla) 14.-29.11., jolloin kerrotaan myösjuhlan ohjelmasta, illallisen hinnasta ja maksuohjeista. Lisätietojasaa myös verkosta liiton kotisivuilta http://www.protsv.fi/hyl.Esitelmätilaisuuksia ja seminaareja:To 20.9.2007 klo 9-17. Kokoava teema ja muuttuvat näkökulmat.Paikallishistorian haasteet 2000-luvulla. Tilaushistoriakeskuksenseminaari Kansallisarkistossa (Rauhankatu17, Helsinki).10.00 Kari Teräs: Muuttuva paikallisuus.10.15 Pekka Ahtiainen ja Jukka Tervonen: Yksittäisten tapahtumienja yhdistävän teeman vuoropuhelu paikallistutkimuksessa.11.30 RUOKAILUTAUKO12.30 Kimmo Rentola: Miten Karkkilasta tuli punainen jamistä perspektiivistä paikkakunnan kehitystä nyt lähestyisin?13.15 Risto Alapuro: Yksittäinen pitäjä ja muu Suomi. Paikallishistorianmahdollisuudet sosiologin silmin.14.00 Heikki Ylikangas: Historian pitkä kaari ja paikallisyhteisö.14.45 KAHVI15.00 Laura Kolbe: Modernin kaupunkitutkimuksen antipaikallishistorialle.15.30 PANEELI: 2000-luvun paikallishistorian haasteet: voikotemaattisuus kohottaa paikallishistoriallisen tutkimuksenuuteen nousuun? Pj. Kari Teräs, panelistit Reija Satokangas,Matti Peltonen, Panu Pulma ja alustajat.17.00 Seminaarin lopetus.Seminaari on maksuton. Ilmoittautumiset 14.9.2007 mennessäsähköpostilla: marja.pohjola@narc.fi.Suomen Historiallisen Seuran esitelmä:Ma 24.9.2007 klo 18.15. Professori Irma Sulkunen: Demokratiaja kansalaisuuden rajat.Tieteiden talo, Kirkkokatu 6,Helsinki. Vapaa pääsy.Muita tapahtumiaKirkkohistoriallisen seuran esitelmät Tieteiden talossa(Kirkkokatu 6, Helsinki):Ma 1.10. klo 18.15. Dos.i Markku Ruotsila: Yhdysvaltainkristillinen oikeisto ja kansainväliset järjestöt.Ma 5.11. klo 18.15. Teol. tri André Swanström: 1700-luvuneteläpohjalaisista separatisteista.Ma 3.12. klo 18.15. Dos. Anna Kuismin:”Waimot ne LaulelitKiitosta pauhelit”. Kaisa Juhantyttären virret ja Satakunnanrukoilevaisuus 1830-luvun vaihteessa.Ke 24.10.2007 klo 14–18, Helsingin Yliopiston juhlasali.Eino Jutikkalan 100-vuotismuistoseminaariAvaus: kansleri Kari Raivio.Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkala -palkinnonjako.Palkinnonsaajan esitelmä.Eino Jutikkalan henkilökuva ja elämäntyöEino Jutikkala ihmisenä. Prof. Seppo Zetterberg.Akateemikko Eino Jutikkala. Prof. Pertti Haapala.Kaupunki ja maaseutuPohjoismainen kaupunki. Prof. Marjatta Hietala.Uudenajan taloushistoria ja ”uusi taloushistoria”. Prof. YrjöKaukiainen.Miksi talonpojan eikä maanviljelyksen historia?. Prof. JuhaSiltala.Loppusanat: professori Kimmo Katajala.Tilaisuus on avoin kaikille Eino Jutikkalan elämäntyötä arvostaville.8.11.2007 klo 13 – 17. Teollistuminen ennen teollistumista.Arken, Fabriksgatan 2, Åbo/Turku. Järjestäjät Suomentaloushistoriallinen yhdistys ja Åbo Akademi.La 29.9. klo 10-17. STAILAUS – miten luoda kodista tyytyväisyydentyyssija? ”Sisustuksen meikkausta” - Sisustamisenja konservoinnin asiantuntijat kertovat toteutusvaihtoehdoista.Tiedustelut puh. 02-262 0224 tai email tarja-tuulikki.laaksonen@turku.fi.Turun linna, Bryggman-Sali, Linnankatu80, Turku. Linna auki: 17.9. alkaen ti-su 10-15. Lisäksila klo 17 asti. 16.4.-16.9. joka päivä klo 10-18.NäyttelyjäHummani hei! Näyttely suomenhevosesta. Suomen maatalousmuseoSarka, Loimaa 11.5.2007 – 31.12.2007. Suomenhevosenjuhlavuonna 2007 esitellään Suomenhevosenhistoria kynnöspellolta kilpakentille. Lisätietoja: http://www.sarka.fi.Vapriikki, Veturiaukio 4, Tampere. Ti, to-su 10-18, ke 11-20, ma suljettu.Kiina-näyttelyt: Jadeprinsessa 16.6. – 31.10.2007, Kuvia Kiinasta- Mao, muutos ja nykyaika 16.6.2007 – 6.1.2008.Tsaarin Venäjä tsekkiläisen valokuvaajan silmin7.9. – 9.12.2007.H i s t o r i a n Y s t ä v ä 3 / 2 0 0 7 • HYST3_2007.indd 3 29.8.2007 16:29:19

Mytologia avainantiikin maailmaanLiiton jäsentiedotusHistorian Ystäväin Liiton toiminnastakerrotaan ensi sijassa HistorianYstävässä. Säilytä siis lehtiainakin tapahtumiin saakka.Liiton kotisivut ovat wwwosoitteessahttp://pro.tsv.fi/hyl. Nepyritään pitämään jatkuvasti ajantasalla. Siellä julkaistaan myös tuoreeltaanHistorian Ystävä. Sieltälehti siis löytyy, jos se sattuisihukkumaan.Tietoja saa myös sihteeriltämmeJulia Burmanilta, joka on parhaitentavoitettavissa Tieteiden taloltakeskiviikkoisin klo 16-17 ja torstaisinklo 10-12 puhelimella 09-22869351. Faksinumero on 09-22869266 ja sähköpostiosoite shs@histseura.fi. Postiosoite on Tieteidentalo, Kirkkokatu 6, 00170Helsinki. Mantere-Sarvan klassiset kertomuksetpalasivat kunniaan HistorianYstäväin Liiton Kreikan-matkallakesäkuussa, sillä mytologia oli keskeistäantiikin Hellaassa. Toki kulttuurissaoli myös kovia tosiasioita – politikointia,jatkuvia sotia ja taloudenrealiteetteja. Kaikkea tätä esittelivätvetävästi dos. Erkki Sironen, hänenAkropoliilla kuutamossa kihlaamapuolisonsa Julia Burman sekä taitavapaikallisopas Maarit Nieminen.Ateenassa majoituttiin Akropoliinrinteelle ja perehdyttiin ensikertalaiselleyllättävän korkean kukkulanrestaurointiin. Tutustuimme tietenkinmyös muihin päänähtävyyksiin jakeskustelimme dos. Björn Forséninkanssa Suomen Ateena-instituutissa.Suurlähettiläs Heikki Talvitie myönsi,Kreikan-matkaajat ryhmäkuvassa Sounioninniemellä.etteivät instituutit ole vain opetusministeriönkilpailija UM:n edustustoille.Kolmipäiväisellä bussimatkalla kierrettiinpohjoinen Peloponnesos jakaunis Korintin lahti. Huippukohtiariitti: Mykene leijonaportteineen,Matilda Pohjalan runoesitys Epidauruksenteatterissa, Korintti Paavalimuistoineenja Delfoin huimat rinteet.Bysantin kulttuuriin perehdyttiinOssios Loukasin luostarissa, jonkapukeutumissäännöt olivat uumoiltuaväljemmät. Retki huipentui Sounioninniemen pylväille, josta Ateenanmerivaltaa aikanaan vartioitiin. Leppoisatlounaat ja illalliset olivat tietenkintärkeä osa ohjelmaa. Helteettulivat vasta lähtömme jälkeen. (JVe)Parthenonia restauroidaan jatkuvastiAkropoliilla.Eduskuntaa ja palkittuja teoksiaHistorian ystävät vierailivat maaliskuussasatavuotiaassa eduskunnassaoppaanaan Inkeri Kivi-Koskinen. Nuoritasavalta rakensi talon ylimmällevaltioelimelleen niin hyvin, että vastanyt sitä peruskorjataan. Rakennuksessalöytyi monia kiintoisia osia, joita eitv-uutisissa esitetä. Kuulimme myöskansanedustajien perinnetietoudenkeräämisestä.Vuoden historiateos-kilpailussa kunniamaininnansaaneet kertoivat töistäänhuhtikuussa Tieteiden talolla.Keskustelu oli vilkasta.Paasikiven päiväkirjojaJ.K. Paasikiven varhempia päiväkirjojavuosilta 1934-39 (”Pienillä ei olemitään turvaa”, toimittanut KaukoRumpunen) on vielä runsas tusina saatavanaedulliseen 25 euron hintaan.Yhteydenotot Pertti Vuorinen, Kansallisarkistopuh. 09-228521Historian ystäviä eduskunnan edessä odottamassa pääsyä nykyaikaiseen turvallisuustarkastukseen. • H i s t o r i a n Y s t ä v ä 3 / 2 0 0 7HYST3_2007.indd 4 29.8.2007 16:29:20