Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö - Sosiaali- ja ...
Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö - Sosiaali- ja ... Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö - Sosiaali- ja ...
20YDINASIATSähkö- ja magneettikentätUseimpien teknisten sähköjärjestelmien kentät ovat käyttötaajuisia (50 Hz) sähköjamagneettikenttiä.Sähkövaraus synnyttää ympärilleen sähkökentän. Sähkökentän voimakkuus Emääritellään kentän varaukseen kohdistaman voiman F ja varauksen Q suhteena.Sähkökentän voimakkuuden yksikkönä käytetään volttia metriä kohti (V/m). Sähköjärjestelmänyhteydessä käytetään usein kilovolttia metriä kohti (kV/m).Sähkövarausten liike eli sähkövirta synnyttää ympärilleen magneettikentän.Magneettikentän voimakkuus ilmoitetaan ampeereina metriä kohti (A/m).Magneettikentän voimakkuutta H = 1 A/m vastaa ilmassa magneettivuon tiheys B= 1,26·10 -6 T = 1,26 mikroteslaa (T).Sähkö- ja magneettikenttien laskeminenSähkö- ja magneettikenttien laskenta on monesti vaikeaa ja edellyttää aina ammattitaitoa.Kenttien laskentaa tehdään analyyttisesti matemaattisten kaavojen avulla tai arvioimallakentänjakaumaa numeerisesti.Sähkö- ja magneettikenttien mittaaminenPientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien mittaamiseen voidaan käyttää sekähetkellis- että pitkäaikaismittaria.Mittaustulos koostuu mittarin antamasta mittaustuloksesta ja siihen liittyvästä mittausepätarkkuudesta.Mittausolosuhteet saattavat vaihdella mittauspaikoilla huomattavasti.
213 YHTEENVETO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖNASETUKSESTA (294/2002) ‘IONISOIMATTOMAN SÄTEILYNVÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUMISENRAJOITTAMISESTA’Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä (enintään 100 kHz) koskeviakeskeisiä kohtia sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) ionisoimattomansäteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta ja sen perusteluosasta (Sosiaali-ja terveysministeriön NIR-asiantuntijaryhmän muistio 2002). Sisältöä on pyritty tiivistämäänja selkiyttämään. Altistuslähteet käsitellään myöhemmissä luvuissa.3.1 Asetuksen lähtökohdatAikaisemmin ionisoimattoman säteilyn altistuksen enimmäisarvot radiotaajuiselle säteilylle,lasersäteilylle ja ultraviolettisäteilylle on vahvistettu säteilylain (592/1991) 43 §:n nojallaannetulla sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (1474/1991). Tässä päätöksessä radiotaajuistasäteilyä koskevat enimmäisarvot on porrastettu sen mukaan, tapahtuuko altistuminenvalvotuissa olosuhteissa (työntekijät, ns. ammatillinen altistus) tai valvomattomissa olosuhteissajulkisilla ja niihin verrattavilla paikoilla sekä yksityisillä alueilla (väestö).Uusi STM:n asetus (294/2002) korvaa aikaisemman päätöksen väestöaltistuksen osalta.Niiltä osin kuin vanhan päätöksen (1474/1991) enimmäisarvot koskevat valvotuissa olosuhteissatoimivia työntekijöitä, ne pysyvät toistaiseksi voimassa. Euroopan unionin piirissävalmistellaan työelämän fysikaalisia haittatekijöitä koskevia direktiivejä, jotka tulevat mahdollisestisisältämään myös ionisoimattoman säteilyn enimmäisarvot. Suomessa arvioidaanammatillisen altistuksen rajoittamiskriteerit viimeistään silloin, kun työelämän fysikaalisiahaittatekijöitä koskeva yleiseurooppalainen sääntely on valmistunut.STM:n asetuksen valmistelussa on käytetty uusimpia kansainvälisiä kannanottoja ionisoimattomastasäteilystä väestölle aiheutuvan altistuksen rajoittamiseksi. Keskeisessä osassaon ollut Euroopan unionin neuvoston suositus (1999/519/EY) väestön 0 - 300 gigahertsin(GHz) sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta. Tämä suositus pohjautuuYK:n tunnustaman alan kansainvälisen asiantuntijatoimikunnan ICNIRP:n (InternationalCommission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosittelemiin altistumisen perusrajoituksiinsekä niiden noudattamisen mahdollistaviin viitearvoihin ICNIRP:n esityksessä(ICNIRP 1998). Perusrajoituksilla tarkoitetaan arvoja, joita ei voida käytännön tilanteissamitata (fysikaalisia suureita). Varsinaiset mitattavat suureet ovat viitearvoja. STM:n asetuksessaviitearvoja kutsutaan joko enimmäisarvoiksi tai suositusarvoiksi. Enimmäisarvot ovatluonteeltaan velvoittavia ja suositusarvot ovat luonteeltaan ohjaavia. Pientaajuisten (alle100 kHz) kenttien osalta asetus sisältää vain suositusarvoja.Vanhat säännökset ionisoimattomasta säteilystä eivät sisällä alle (enintään) 100 kHz sähköjamagneettikenttiä. Kansainvälisiin suosituksiin nojautuen uudessa STM:n asetuksessa onesitetty suositusarvot enintään 100 kHz sähkö- ja magneettikentistä aiheutuvan altistuksenrajoittamiseksi. Tämä on tuonut uutena sääntelyn piiriin sähkölaitteiden ja -johtojen aiheuttamatpientaajuiset kentät. Asetuksen enimmäisarvot koskevat yli 100 kHz sähkömagneettisiakenttiä, ultraviolettisäteilyä ja lasersäteilyä.Kansainvälisten asiantuntijaelinten kannanottojen lisäksi on asetuksen valmistelussa käytettyionisoimattoman säteilyn turvallisuutta koskevia tieteellisiä alkuperäisjulkaisuja sekä kir-
- Page 7: 7SUMMARYLeena Korpinen. Public expo
- Page 11: 11SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄ ...
- Page 16 and 17: 16vien tasomaisten levyjen välill
- Page 18 and 19: 18Sähkökenttiä mitataan kolmella
- Page 22 and 23: 22jallisuuskatsauksia, jotka on jul
- Page 24 and 25: 24Taulukko 3.1. Enintään 100 kHz
- Page 26 and 27: 26ASA,n1( f2n c K,fn/ f )/ fcmissä
- Page 28 and 29: 28YDINASIATYhteenveto sosiaali- ja
- Page 30 and 31: 304.2 Sähkön siirto- ja jakeluver
- Page 32 and 33: 32Kuva 4.3. Esimerkki 400 kV sähk
- Page 34 and 35: 34Jakelumuuntamoilta sähkö siirre
- Page 36 and 37: 36YDINASIATSuomen sähköjärjestel
- Page 38 and 39: 38Kuvassa 5.1 on esitetty sähköke
- Page 40 and 41: 40Kuva 5.2. Magneettivuon tiheys yh
- Page 42 and 43: 42Kuva 5.3. Vuoden keskimääräine
- Page 44 and 45: 44Kuva 5.6. Yhteenveto: Magneettike
- Page 46 and 47: 46Taulukko 5.1. Esimerkkejä 110 ja
- Page 48 and 49: 485.4 Asetuksen merkitys 400 kV, 22
- Page 50 and 51: 50YDINASIATSähkönsiirto- ja jakel
- Page 52 and 53: 52Taulukko 6.1. Kiinteistömuuntamo
- Page 54 and 55: 54YDINASIATRakennusten sähkö- ja
- Page 56 and 57: 56Lisäksi TTY:n laitteiden työske
- Page 58 and 59: 588 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄTVoimajoh
- Page 61 and 62: 61KIRJALLISUUSVIITTEETAdato Energia
- Page 63 and 64: 63AIHEESEEN LIITTYVIÄ WWW-LINKKEJ
213 YHTEENVETO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖNASETUKSESTA (294/2002) ‘IONISOIMATTOMAN SÄTEILYNVÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUMISENRAJOITTAMISESTA’Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia <strong>sähkö</strong>- <strong>ja</strong> magneettikenttiä (enintään 100 kHz) koskeviakeskeisiä kohtia sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön asetuksesta (294/2002) ionisoimattomansäteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta <strong>ja</strong> sen perusteluosasta (<strong>Sosiaali</strong>-<strong>ja</strong> terveysministeriön NIR-asiantunti<strong>ja</strong>ryhmän muistio 2002). Sisältöä on pyritty tiivistämään<strong>ja</strong> selkiyttämään. Altistuslähteet käsitellään myöhemmissä luvuissa.3.1 Asetuksen lähtökohdatAikaisemmin ionisoimattoman säteilyn altistuksen enimmäisarvot radiotaajuiselle säteilylle,lasersäteilylle <strong>ja</strong> ultraviolettisäteilylle on vahvistettu säteilylain (592/1991) 43 §:n no<strong>ja</strong>llaannetulla sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön päätöksellä (1474/1991). Tässä päätöksessä radiotaajuistasäteilyä koskevat enimmäisarvot on porrastettu sen mukaan, tapahtuuko <strong>altistuminen</strong>valvotuissa olosuhteissa (työntekijät, ns. ammatillinen altistus) tai valvomattomissa olosuhteissajulkisilla <strong>ja</strong> niihin verrattavilla paikoilla sekä yksityisillä alueilla (väestö).Uusi STM:n asetus (294/2002) korvaa aikaisemman päätöksen väestöaltistuksen osalta.Niiltä osin kuin vanhan päätöksen (1474/1991) enimmäisarvot koskevat valvotuissa olosuhteissatoimivia työntekijöitä, ne pysyvät toistaiseksi voimassa. Euroopan unionin piirissävalmistellaan työelämän fysikaalisia haittatekijöitä koskevia direktiivejä, jotka tulevat mahdollisestisisältämään myös ionisoimattoman säteilyn enimmäisarvot. Suomessa arvioidaanammatillisen altistuksen rajoittamiskriteerit viimeistään silloin, kun työelämän fysikaalisiahaittatekijöitä koskeva yleiseurooppalainen sääntely on valmistunut.STM:n asetuksen valmistelussa on käytetty uusimpia kansainvälisiä kannanotto<strong>ja</strong> ionisoimattomastasäteilystä väestölle aiheutuvan altistuksen rajoittamiseksi. Keskeisessä osassaon ollut Euroopan unionin neuvoston suositus (1999/519/EY) väestön 0 - 300 gigahertsin(GHz) <strong>sähkö</strong>magneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta. Tämä suositus poh<strong>ja</strong>utuuYK:n tunnustaman alan kansainvälisen asiantunti<strong>ja</strong>toimikunnan ICNIRP:n (InternationalCommission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosittelemiin altistumisen perusrajoituksiinsekä niiden noudattamisen mahdollistaviin viitearvoihin ICNIRP:n esityksessä(ICNIRP 1998). Perusrajoituksilla tarkoitetaan arvo<strong>ja</strong>, joita ei voida käytännön tilanteissamitata (fysikaalisia suureita). Varsinaiset mitattavat suureet ovat viitearvo<strong>ja</strong>. STM:n asetuksessaviitearvo<strong>ja</strong> kutsutaan joko enimmäisarvoiksi tai suositusarvoiksi. Enimmäisarvot ovatluonteeltaan velvoittavia <strong>ja</strong> suositusarvot ovat luonteeltaan oh<strong>ja</strong>avia. Pientaajuisten (alle100 kHz) kenttien osalta asetus sisältää vain suositusarvo<strong>ja</strong>.Vanhat säännökset ionisoimattomasta säteilystä eivät sisällä alle (enintään) 100 kHz <strong>sähkö</strong><strong>ja</strong>magneettikenttiä. Kansainvälisiin suosituksiin no<strong>ja</strong>utuen uudessa STM:n asetuksessa onesitetty suositusarvot enintään 100 kHz <strong>sähkö</strong>- <strong>ja</strong> magneettikentistä aiheutuvan altistuksenrajoittamiseksi. Tämä on tuonut uutena sääntelyn piiriin <strong>sähkö</strong>laitteiden <strong>ja</strong> -johtojen aiheuttamatpientaajuiset kentät. Asetuksen enimmäisarvot koskevat yli 100 kHz <strong>sähkö</strong>magneettisiakenttiä, ultraviolettisäteilyä <strong>ja</strong> lasersäteilyä.Kansainvälisten asiantunti<strong>ja</strong>elinten kannanottojen lisäksi on asetuksen valmistelussa käytettyionisoimattoman säteilyn turvallisuutta koskevia tieteellisiä alkuperäisjulkaisu<strong>ja</strong> sekä kir-