Nappo 1 08 - Kuluttajaliitto

1/2008KuluttajannappSuomen Kuluttajaliitto – arjen asiantuntija1www.kuluttajaliitto.fiHinta: 4 euroaOsallistuvakuluttaja voivaikuttaasivut 4–5Pullot, vesi ja pullovesi • Eettisen kuluttajan ruokalista • Kultsi Napponen on täällä!

nappo45– Suomalaisten on opittava antamaan palautetta, reagoitava ja osoitettava mieltä asioista, jotka ovat väärin, Jaana Haapala toteaa.HELENA LUSTIG // teksti, HELENA LUSTIG & SHUTTERSTOCK // kuvatHelena LustigTulemistaan odottavat tuotteet,jotka täyttävät ihmisten niille asettamatkriteerit: ovat ekologisesti ja eettisestikestäviä sekä käytännöllisiä.Mainostoimisto PHS:n strategiajohtajaJaana Haapalaa kiinnostaa ihminen kokonaisuutena,ei vain kuluttajana. Hänmenee lähelle kuluttajien ajatusmaailmaaantautumalla vuoropuheluun ihmistenkanssa, mutta vierastaa kuluttaja-sanaa.– Se on vain yksi rooli. Pyrin tulkitsemaankokonaisvaltaisesti ihmistentuntoja, jotta voisin kertoa yrityksille,miten bisnes olisi ihmistä lähellä.Nyt on menossa murrosvaihe. Kuluttajaei ehkä vielä ole kuningas, muttavaltikka on nyt kuluttajakansalaisenkädessä. Sähköinen viestintä on tässätärkeässä roolissa. – Se on ruoska, jokatekee kuluttajuudesta voimavaran. Se eivielä ole täydessä kukoistuksessaan.Hän haluaisi tuotantoprosessien olevanläpinäkyviä ja toteaa, että yritystennäkökulmasta tämä vaatii aitoa arvovallankumousta.Arvot eivät saa ollavain ylevä julistus. Tuotantokeskeisyyson vielä vallalla, mutta voittoa voi tehdämonella tavalla. – Robin Corneliustalainatakseni: miksi tyytyä voiton maksimointiin,kun sen voi tehdä niin, ettäkaikki osapuolet hyötyvät ja ympäristöotetaan huomioon?Hän kysyy, miksi ei voida tehdä eettisestija ekologisesti kestäviä tuotteita,jotka eivät olisi suhteettoman hintaisia.– Tulemistaan odottavat tuotteet, jotkatäyttävät ihmisten niille asettamat kriteerit:ovat ekologisesti ja eettisesti kestäviäsekä käytännöllisiä. Eettinen kuluttaminenei ole vielä lyönyt itseään läpi.Ilmastonmuutos on pakottava havahduttaja.– Se on piiska – ihminen onluontojaan laiska eikä tee asian eteenmitään, ellei ole pakko. Seuraavalla sukupolvellaei ole enää vaihtoehtoja. Onkomeillä enää aikaa vitkasteluun?Hän näkee tulevaisuuden tuovanosallistuvia, positiivista muutosvoimaahenkiviä ihmisiä. – Muutos ei tarkoita,että muutamme mökkeihin kynttilänvalossaelelemään. Reagoiminen meneeluovuuden ja ideoiden kautta.Tarvitseminen on muuttunut haluamiseksi.Nykyisin voimme valita, millätarpeemme tyydytämme. Ennen riitti,että pöydässä oli leipää. Nyt pohdimme,söisikö valmissalaatin vai kotiruokaa.– Ja voimme valita vaikkapa minkähammastahnamerkin haluamme, hänsanoo huomauttaen, että eettiseltä puoleltapuuttuu vielä tämä valinnan mahdollisuus.– Ekologisuus on kolmen kauppa:ihmiset - yritykset - yhteiskunta. Nyt onjo tarjolla vaihtoehtoja, joissa vaikkavaippapaketin ostamalla tukee samallaAfrikan lasten koulutusta. Näitä ontulossa lisää, koska se on helpoin reitti,Haapala uumoilee todeten, että vastuullisuudenlanseeraaminen ihmisläheisempäänmuotoon antaa työsarkaa kaikille.Hyvänä esimerkkinä asioiden tuomisestaihmisen mittakaavaan hän ottaamahdollisuuden ostaa kehitysmaidenihmisille lammas tai vuohi. – Siinä onihan eri tuntu kuin antaa rahaa kehitysyhteistyöhön.Hän pitää termistä kuluttajakansalaisuus.– Suomalaisten on opittavaantamaan palautetta, reagoitava jaosoitettava mieltä asioista, jotka ovatväärin. Olemme menneet jo yhteiseentunteiden ilmaisemiseen, kuten vaikkaprinsessa Dianan kuoleman sureminenosoitti. Osaisimmeko samalla tavallaoppia hyödyntämään vaikutusmahdollisuutemmekuluttajina?Haapala toteaa, että asiat eivät muutuparemmiksi ilman, että ihmiset sitävaativat. Kutsu muuttumiseen ei siis olevain yrityksille ja muulle yhteiskunnalle,vaan myös tavallisille ihmisille. – Ilmanreagoivaa ja osallistuvaa kansalaistameille ei tuoteta niitä tuotteita ja palveluita,joita tarvitsemme. Tämä koskeemyös valtion ja kuntien päätöksiä.Näistä hän ottaa esimerkiksi terveydenhuollonkululeikkaukset. – Nyt onpotilas menossa pesuveden mukana. Ihmistenon reagoitava, muuten emme saapidettyä julkista terveydenhuoltoa inhimillisellätasolla.Haapala toteaa, että jäseneksi liittyminenjohonkin järjestöön koetaan nykyäänusein raskaana. – Yksittäisilleasioille voi kuitenkin innostusta riittää.Ihmiset haluavat piipahdella heitäkiinnostavissa jutuissa. Tässä pitäisilöytää se rajapinta, missäkohdata ihminen.– Asiat kyllä kiinnostavatihmisiä, muttakyse on vaikuttamistavasta.Pitää mennäihmisen näkökulmaan,silläheillä on mielipiteitäja ajatuksiasekä halu ilmaistaniitä.

7Vaatteet piti osata parsia siististi.VASTUULLISUUS ON TEKOJA– EI SANOJASEPPO LEINONEN // kuvitus (www.seppo.net)TARKAN MARKANLAPSUUSHELENA LUSTIG // teksti ja kuvaVastuulliseen käyttäytymiseen jaeettiseen kuluttamiseen opitaan vain arjessa.Mitään ei hassattu jakaiken piti kestää pitkään.Kovin moni on huolissaan. Maapallonja myös ihmiskunnan tulevaisuus ovatvaakalaudalla. Enää emme kysy, onkoilmastonmuutos, ympäristön kemikalisoituminentai vaikkapa luonnon monimuotoisuudenheikkeneminen tosiasioita.Ne ovat täyttä totta – sen metiedämme kaikki. Mutta toimimmekotämän tiedon edellyttämällä tavalla?Suomalaiset nuoret ovat uusimmassakansainvälisessä PISA–oppimistutkimuksessajälleen huippuluokkaa.Viimeisin tutkimus sisälsi erityisesti kestäväänkehitykseen liittyviä kysymyksiä.Ei ihme, että nuoremme nappasivatjälleen kirkkaimman kruunun päähänsä.Onhan kyseisiä asioita opetettu kouluissammejo kotvan aikaa.Nuorempien sukupolvien keskimääräinenkulutuskäyttäytyminen on kuitenkinjyrkässä ristiriidassa heidän tietojensakanssa. Kun tarkastelemmetutkimuksia siitä, ketkä ovat suomalaisenyhteiskunnan todellisia eettisiä javastuullisia kuluttajia, ei vastausta valitettavastivoi lähteä etsimään nuoremmistakuluttajista.On nimittäin merkille pantavaa, ettämitä iäkkäämpi naishenkilö on kyseessä,sitä eettisemmin hän monien keskeistenindikaattoreiden mukaan toimii.Tämän kuluttajaryhmän nuoruudessaei kouluissa puhuttu eettisyydestä. Silloinlapsia opetettiin kädestä pitäen olemaansäästeliäitä. Se oli pikemminkinitsestäänselvyys kuin opetuksen asia –köyhässä Suomessa kun elettiin.He kuitenkin edelleen muistavatlapsuudessa opitut hyveet. Heitä eitarvitse useinkaan patistella sammuttamaanvaloja perässään, korjaamaanvaatteensa niiden mennessä rikki taiostamaan sen verran ruokaa kuin heoikeasti jaksavat syödä.Mistä siis johtuu, että teoreettisettiedot saaneet nuoret eivät keskimäärinosaa toimia oppimiensa tietojen mukaan?Mikä on tiedon merkitys tässätapauksessa, mikäli se ei johda haluttuuntoimintaan?Vastuulliseen käyttäytymiseen ja eettiseenkuluttamiseen opitaan vain arjessa.Koulun tarjoamat tiedot voivatantaa tässä tukea. Ihmiskunnan alkukantaisintapa oppia asioita on seuratavierestä, miten omat vanhemmat ja yhteisönmuut jäsenet kuten ystävät toimivat.Näin omaksutaan uusia ja vaikeitakinasioita. Mutta jos yhteisö opettaatoisin kuin se todella toimii, ei se useinkaanjohda toivottuihin tuloksiin.Juha Beurlingeettisen kuluttamisen projektipäällikkö– Tuntuu kuin ei olisi samalta planeetaltakaan,kun katselee tätä tuhlausta jatavaran määrää, 91-vuotias Aili Bogelsiunailee nykyajan menoa.Toisin oli hänen lapsuudessaan. Nelilapsisenperheen isä oli vaihdemiehenärautateillä ja äiti kotona. Perhe asui keittiönja kamarin kokoisessa asunnossaHyvinkäällä. – Mitään ei hassattu ja kaikenpiti kestää pitkään. Kotona oli senverran tavaraa, mitä tarvittiin. Kaikkimahdollinen tehtiin itse, Aili kertoo.Äiti teki joka viikko leipää. Perunaasaatiin omalta kasvimaalta. – Marjojaoli paljon, metsämarjoja. Sieniä poimittiinmyös. Raparperia syötiin raakanakin.Ne hedelmät, mitä oli, olivat omenoita.Taisin olla jo yli 20-vuotias, kunsöin ensimmäisen banaanini.Silakoita syötiin ja kaaliruokia laitettiin.Hernekeittoa syötiin myös. Ailimuistaa sianlihakastikkeen maistuneen,samoin jauheliharuokien. Jälkiruokanaoli usein puolukoista tehtyä vispipuuroa.Joskus sai käydä kaupasta ostamassasiirappinekkuja.– Se oli se nami, mitä oli. Ja juhannukseksiostettiin limunaatikori.Muulloin juotiin kotimehua. Maito japiimä ostettiin kaupasta. Ruoan kanssaei leikitty ja se, minkä otti lautaselle,piti syödä. Minä en vieläkään heitäruokaa pois.Talvella leivinuunin lämmityksen jäljiltälämpimät hiilet vietiin kellariin antamaanlämpöä, etteivät perunat jäädy.Jauhot ostettiin säkeittäin. Ne olivatvahvaa puuvillaa ja niistä ommeltiinpyyhkeitä.Rautatieläisillä oli oma sauna. – Meilläoli aina saippuatanko, josta leikattiinpaloja. Saippuan nimi oli TampereenPriima. Sillä ja mäntysuovalla peseydyttiin,Aili kuvailee.Äiti ompeli paljon. Reiät parsittiin japienemmät sisarukset perivät isompienvaatteet. – Pyhävaatteet olivat erikseen.Uuden pyhäpuvun sai yleensä koulunkevätjuhliin.Kengät ostettiin kenkäkaupasta jaisä tervasi pohjat, että olisivat paremminkestäneet. – Me maksoimme ainarahalla, ei vastakirjalla. Minä olin noinparikymppinen, kun menin villatehtaalletöihin. Halusin polkupyörän, muttaen saanut ostaa velaksi. Raha piti säästääetukäteen. Pyörä maksoi silloin tuhatmarkkaa, Aili muistaa.Pyörää pidettiinkin sitten hyvin, sitäei sateessa seisotettu. – Pyörä oli minullehuvipeli. Teimme pitkiä pyöräretkiälikkakavereiden kanssa.

nappo89ANNIKKA MARNIEMI // elintarvikeasiantuntija1. Älä heitä ruokaa pois.Käyttökelpoisen ruuan poisheittäminenon epäeettisyyden huippu. Koko tuotantoketjuon tällöin rasittanut eritavoillaluontoa turhaan. Osta sen verranelintarvikkeita kuin todella tarvitset.Suunnittele ostoksesi ja päivän ateriasi.Valmista suurempia ruokamääriä kerrallaanja pakasta ylimääräinen ruoka.Käytä mikroa ruuan lämmittämiseen.2. Erottele maatuvat jätteetbiojätteisiin.Pois heitetty ruoka rasittaa ympäristöäenemmän kuin pakkausjäte. Kaatopaikallamädäntyvä ruoka tuottaa lisäksikasvihuoneilmiötä kiihdyttävää metaania.Biojäteastiaan tai kompostiin päätyväruoka maatuu rasittamatta luontoa.Edelleen koko tuotantoketju on kuitenkinrasittanut ympäristöä turhaan.3. Syö kasvatettua lihaa,broileria ja kalaa vähemmän.Eläinten kasvattaminen ruuaksi kuluttaahuomattavasti enemmän luonnonvarojakuin kasvisravinnon tuotanto.Lehmille ja lampaille syötetään myösravintoa, joka suoraan sopisi ihmisillekin.Nämä myös tuottavat merkittäviämääriä metaania, joka lisää kasvihuoneilmiönetenemistä.4. Kiinnitä huomiotaomiin ostosmatkoihisi.Muutaman tuotteen hakeminen autollaisosta marketista on kovin epäekologista.Pienet ostokset kannattaa tehdälähikaupoista, joihin pääsee helpostikävellen tai pyörällä. Bussikin on yksityisautoaparempi vaihtoehto. Ostosreissulleon hyvä poiketa, kun on muutenkinliikkeellä autolla. Silloin on järkevääostaa suurempia määriä kerralla.5. Huomioi, että prosessoitu tuote eiaina ole epäekologisin valinta.Pitkälle prosessoidun tuotteen valmistukseenkuluu yleensä paljon energiaa.Omilla ruuanvalmistusmenetelmillä voikuitenkin helposti kuluttaa vielä enemmän.Valmiin ruuan lämmitys mikrossaon usein hyvinkin energiatehokasta verrattunasiihen, että ateria tehdään alustalähtien itse.6. Suosi tuotteita,joilla on ”eettinen sertifikaatti”.Erilaisten ”eettisten sertifikaattien” takanaon järjestelmiä, joiden tarkoituksenaon muun muassa parantaa kehitysmaidenviljelijöiden ja muidentyöntekijöiden asemaa sekä tarjotamah dollisuuksia koulutukseen ja terveydenhuoltoon.Tarkista kuitenkin järjestelmientaustat.7. Kierrätä kertyneet pakkausmateriaalit.Osta elintarvikkeita irtomyynnistä pusseihin,joita olet jo aikaisemmin käyttänyt.Suosi isompia, kierrätettäviä kartonkipakkauksiapienten kertakäyttöistenpakkausten sijaan. Kierrätä kaikki kierrätykseenkelpaava pakkausmateriaali.8. Suosi luomulihaa.Luonnonmukaisesti kasvatetut eläimetvoivat usein elää lajityypillisemmin.Naudan-, sian- ja broilerinlihan tuotannossaeläimet pääsevät harvoin noudattamaanlajityypillistä käyttäytymistä.Vaikka lakeja noudatettaisiin, tilaa voiolla liian vähän. Suomessa eläimiä kohdellaanpääsääntöisesti hyvin, muttaluomutiloilla karja voi elää vapaammin.9. Valitse suomalaista ja eurooppalaista.Työntekijöiden työolot tunnetaan. EUmaissatyöoloja ohjaa yhtenäinen lainsäädäntö.Kansallisia eroja toki löytyy,mutta pääosin työntekijöiden työolosuhteetovat kunnossa. Monissa kaukomaissatyöolot ovat hyvin kyseenalaisiaja niitä on kuluttajan vaikea selvittää.10. Käytä kankaasta tai muustakestävästä materiaalista valmistettujakauppakasseja.Kanna kankaista kauppakassia ainamukanasi. Kätke kangaskasseja eripaikkoihin; yksi käsilaukkuun, toinenreppuun, kolmas autoon. Näin kassi onaina saatavilla. Jos ostat muovikassin,käytä sitä useasti uudelleen.11. Vaikuta ruuan epätasaiseenjakautumiseen maailmassa.Osallistu tunnettujen järjestöjen ruokaapukeräyksiin,joilla pyritään tasaamaanruoan epätasaista jakautumistaniin meillä kuin maailmalla.lähde: www.eettinenvalinta.filinkkivinkkejä: Ympäristöystävällisiä ruokaostoksia (Kuluttajavirasto), Finfood Luomu, Luomuinfo

nappo1011Annikka Marniemi ja Paula Pessiposeeraavat Kultsi Napposen kanssa.VIHERTÄVÄÄ AUTOILUA,IHANKO OIKEASTI?Vuosikymmenien ajan suomalaiset kuluttajataloudetjoutuivat sopeutumaanmurtumattomaan autoveromuuriin, jokapiti autojen hinnat korkeina, autokannanvanhana, turvattomana jasaastuttavana. Verojärjestelmä suosikäytettyjen autojen kauppaa ja pitkääkäyttöä. Uusiin ja parempiin autoihinoli varaa vain rikkaimmilla, yrityksilläja työsuhdeautoilijoilla.Kehitystyö on tuottanut moottoreitaja suodattimia, jotka - totta tai tarua -parhaimmillaan antavat pakoputkistailman ulos puhtaampana kuin se likaisenakatuilmana oli moottoriin mennessään.Polttoaineesta poistettiin pahimpiamyrkkyjä, kuten lyijy, kokonaan.Aikaisempaa painavammat ja tehokkaammatautot kuluttavat kilometriäkohden vähemmän polttoainetta kuinne autot, joissa nykyisiä autoilijoitalapsina kuljetettiin. Vaikka bensiinin jadieselin hinnat ovat nousseet, liikennemäärätovat kasvaneet polttoaineen tehokkaammankäytön ja kuluttajien ostovoimankasvun seurauksena.Viime syksynä autoverotuksessa järkiyllättäen voitti. Vähemmän saastuttavienautojen verotusta kevennettiin.Nerokkaaseen uudistukseen tarvittiinmyös EU:sta tulevaa painetta. Mainontakinon muuttunut. Tehojen ja kiihtyvyyksienrinnalle ja melkeinpä ohi onkiilannut ympäristöystävällisyys. Mitätahansa hyvää autoilusta ei kuitenkaanvoida luvata. Norjassa autoilun ympäristöväittämillemainonnassa on asetetturajoituksia. Auto valmistuksestaromutukseen syö luonnonvaroja. Käytettyauto, niin kauan kuin siinä öljyt jamuut nesteet ovat sisällä, on ongelmajäte.Romutuksen jälkeen se on raakaainettauuteen kiertoon.Nyt tehty verouudistus vähentäähiili dioksidipäästöjä ja suosii dieseleitä,joilla polttoaine riittää pidemmälle kuinbensiinimoottoreilla. Ongelmaksi jäätyppioksidien päästöt, jotka kasvavatdieseleiden lisääntyessä. Ratkaisemattajää myös renkaiden nostamat pöly japienhiukkaset, ruuhkat, melu, vauhti jaturvattomuus. Jäämme odottamaan seuraaviavero- ja muita uudistuksia, joillanämä ratkaistaan. Sitä ennen ympäristötietoinenkuluttaja voi lisätä kävelyä japyöräilyä ja pidemmälle matkustaessaannousta joukkoliikennevälineeseen.NapposentarinaEräänä päivänä Suomen Kuluttajaliitontoimiston oveen koputettiin. Ovella seisoipieni sininen olio. – Mä oon Napponen,Kultsi Napponen, hyvää päivää.Mulla olis vähän asiaa. Hetken käytävilläpyörittyään Napponen totesi haluavansasaada kuvansa liiton lehteen.Siitä hyvästä se auttaisi toimiston väkeä.Taisi olla hieman julkisuushakuinentuo Napponen, mutta oli siitä paljonhyötyäkin.Napponen kertoi tuntevansa montanuorta, jotka eivät oikein osaa luoviaelintarvikeviidakossa ja joilla raha-asiatovat vähän hakusessa. Toimistolla aivopuoliskotlyötiin yhteen ja niin tämäpikku olio sai pääroolin uusissa nettipeleissä.Nappos-peleistä tuli hauska jaopettavainen tapa saada tietoa tärkeistäelintarvikkeisiin ja omaan talouteen liittyvistäasioista. Toivottavasti Napponenpysyy liiton apuna pidempäänkin, silläse on valloittanut kaikkien sydämet.Napposen eväätNapposen eväät -pelissä pelaaja auttaaNapposta tekemään päivän mittaan hyviäruokavalintoja. Valintoja on tehtävämuun muassa aamupalalla, koululounaallaja välipalalla. Napposta on myösautettava kokeessa ja koulutehtävissäsekä opastettava ruokaostoksilla. Pelion suunnattu yli kymmenvuotiaille jakaikille ravitsemuksesta kiinnostuneille.Napposen rahatNapposen rahat -pelissä pelaaja voitestata omaan talouteen liittyviä tietojaan.Pelin aikana pelaaja osallistuumuun muassa tietovisaan ja saa selvillemillainen kuluttaja on. Peli tutustuttaataloussanastoon, auttaa hahmottamaanostoksien hintoja ja herätteleemiettimään, miten voi toimia erilaisissavalintatilanteissa. Peli on suunnattu12–16-vuotiaille. Pelin pelanneet voivatosallistua palkintokilpailuun toukokuuhunasti.Katso lisää sivulta:www.kuluttajaliitto.fi/opetuksenavuksi

nappoHANASTA SAA HYVÄÄ VETTÄ12PULLONPALAUTUSUUDISTUITämän vuoden alussa kauppoihin tuliuusia kierrätysmuovipulloja. Uudistustoi lähinnä lähdevettä sisältävätkertakäyttömuovipullot vuoden alustapanttijärjestelmän ja kierrätyksen piiriin.Kaikki neljä pantillista juomapakkausta:lasipullo, uudelleen täytettävämuovipullo, tölkki ja uusi kierrätysmuovipullo,voidaan entistä useamminpalauttaa samaan automaattiin.Pullopoliisi varoittaa kertakäyttöisistäjuomapakkauksista eli alumiinitölkeistäja kertakäyttöisistä muovisista juomapulloista.– Juomapakkausveron poistumisenmyötä vuoden alussa markkinoilletulleet PET-muoviset pullot eivät olealkuperäisiä panttipulloja, jotka pestäänja täytetään uudelleen.Uudessa järjestelmässä kuluttaja saapalautuspullosta pantin kuten ennenkin,mutta pullo poistuu käytöstä. Täyttöpullotmenevät edelleen pesun kauttauudelleentäyttöön.– Pakkausuudistusta on perusteltukierrätyksen helpottumisella. Kierrätyson kuitenkin ympäristön kannalta huonompiasia kuin uudelleentäyttö. Kertakäyttöiset,materiaalina kierrätettävät– Jollain aikavälillä uudelleen täytettävätmuovipullot korvautuvat kierrätysmuovillamuun muassa virvoitusjuomissa,kivennäisvesissä ja siidereissä.Pantilliseen järjestelmään ei ole pakkoliittyä, mutta silloin maksettavaksitulee pakkausvero, joka on 51 senttiälitralta, Suomen PalautuspakkausOy:n eli Palpan toimitusjohtaja PasiNurminen kertoo.PULLOPOLIISI NEUVOO VALITSEMAANUUDELLEEN TÄYTETTÄVÄN JUOMAPAKKAUKSENpakkaukset kuluttavat enemmän luonnonvarojasekä tuottavat enemmän jätettäja päästöjä kuin uudelleentäytettävät.Pullopoliisin arvion mukaan tilannemuuttuu Suomessa Ruotsin kaltaiseksi:noin puolet juomapakkauksista on uudelleentäytettäviä,toinen puoli kertakäyttöisiä,materiaalina kierrätettäviä.– Kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaaympäristövaikutuksiin ja ylläpitääyhtä maailman parhaiten toimineistatäyttöpakkausjärjestelmistä.Pullopoliisit on Luonto-Liiton ja Suomenluonnonsuojeluliiton kampanja, jossakannustetaan kuluttajia valitsemaanuudelleentäytettäviä juomapakkauksianiiden ympäristöhyötyjen vuoksi.Mikä on ekologisinjuomapakkaus?– Riippuu siitä, mitä päästöjäpainotetaan, maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskuksen tutkijaYrjö Virtanen totesi taannoinHelsingin Sanomien haastattelussa.Jos painotetaan vaikutusta ilmastoon,uudelleenkäytettävät lasi-ja muovipullot ovat parempia.Energiaa säästyy, kun joka kerrallaei tarvita uutta pakkausta.Jos painotetaan vesistön rehevöitymisvaikutusta,tölkki ja uusi kertakäyttöpulloovat parempia, koskaniistä ei tule pesuvesipäästöjä.Kansanterveyslaitos tutki viime vuonnalähdevesiautomaattien ja pullovesienmikrobiologista laatua. Lähdevesiautomaateistalöydettiin suurimmatmikrobipitoisuudet. Pullovedet pärjäsivätparemmin: niissä pitoisuudet olivatyleensä kymmenesosa lähdevesiin verrattuna.Parhaimmaksi osoittautui tavallinenhanavesi.Tutkimuskohteeksi valittiin sata näytteenottopistettäeri puolilta Suomea.Pullovesitutkimuksessa selvitettiin 163kaupasta ostetun näytteen laatua. Vertailunakäytettiin 23 verkostovesinäytettä.Tutkimus osoitti, että elävienmikrobien lukumäärät olivat suuria erityisestilähdevesiautomaateista otetuissavesinäytteissä.Lähde: Kansanterveys-lehti: Pullotetut vedetkö talousvettä parempia? Artikkelin kirjoittivaterikoistutkija Ilkka Miettinen ja tutkija Anna Pursiainen Kansanterveyslaitoksenympäristöterveyden osastoltaSUOMESSA PULLOVEDENKULUTUS VÄHÄISTÄHELENA LUSTIG // tekstiLähdevesi- ja virvoitusjuomavalmistajaFinn Spring on mukana vuoden alustavoimaan astuneessa uudessa KMP- elikiertomuovipullojärjestelmässä. Yrityksenmielestä uuteen järjestelmään kuuluvatPET pullot ovat hygieenisempiäja ympäristöystävällisempiä kuin uudelleentäytettävät muovipullot.– Siinä pulloja ajetaan maanteillämoneen kertaan kaupasta panimoillelajitellen ne oikeille panimoille. Lisäksijokainen pesee pullot, mikä kuluttaaenergiaa ja saastuttaa vesistöjä, FinnSpringin toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapala vertaa.Pohjavedet eivät ole steriilejä, silläniissä esiintyy aina maaperässä oleviamikrobeja. Näyttää ilmeiseltä, että lähdevesiensäilytys muovipulloissa huoneenlämmössäluo hyvät olosuhteet erityisestivesiautomaateissa tapahtuvallemikrobikasvulle.Pullotettujen vesien markkinoinninyhtenä perusteena on niiden väitetty paremmuushanavesiin nähden. Tutkimusosoitti, että ainakaan viljeltävien bakteerienosalta lähdevesiautomaattienvedet eivät ole yhtä hyviä kuin verkostovedet.Suoranaista terveyshaittaa mikrobikasvustaei ole.Miksi siis maksaa kalliista pullovedestä,kun parempaa vettä saa hanasta?Hänen mukaansa pullotetun vedenkysyntä on kasvanut muutaman prosentinvuosivauhtia. – Suomessa puhutaanedelleen pienistä määristä, noin 18 litraahenkeä kohti. Euroopassa määrä onnoin 150 litraa. Suurimmat veden kuluttajatovat keski-ikäiset naiset, nuorettaas näkyvimmät.Hän vertaa veden kysyntää oluen kulutukseen,joka on noin 90 litraa henkeäkohden. – Lähdevesi on hyvä ja terveellinenvaihtoehto ei-terveellisille juomille.Myyntivalttejamme ovat raikkaus,puhtaus ja lähdeveden mauttomuus.Lasisia uudelleentäytettäviäpulloja voidaan käyttää noin 40kertaa. Sen jälkeen ne murskataanja niistä tehdään uusiolasia.Muovipulloja voidaan käyttäänoin 18 kertaa.Alumiinitölkki voidaan kierrättää.Kierrätetty alumiini onuuden veroista. Uusien tölkkienvalmistaminen kierrätysalumiinistavie 20 kertaa vähemmänenergiaa kuin käytettäessä uuttaalumiinia. Palautusautomaatteihinvoi viedä myös pantittomiaalumiinitölkkejä.Kierrätysmuovipullot voivatvaihdella muodoltaan.Kaikissa palautettavissa pulloissaon kierrätys- ja panttimerkintä.PET-muovista valmistetuistajuomapulloista voidaantehdä uusia pulloja tai muitapakkauksia sekä keinokuituja.PET-muovista valmistetutesineet merkitään kierrätysmerkillä.Merkin sisällä on numeroyksi erotukseksi muista muoveista.Ilman panttimerkintää oleviapulloja ei tule palauttaa automaattiin.Niiden muovi voi ollakierrätykseen soveltumatonta.Vanhoista uudelleen täytettävistämuovipulloista saa pantinkuten ennenkin.13

nappoKuluttajanoikeuksienpäivä 15.3.14ReseptilääkkeidenmarkkinointikansalaisilleKuluttajan oikeuksien päivään liittyvälääkeseminaari kiinnosti. Sali oli täynnä väkeä.15LÄÄKÄRIPÄIVIENSALDOAHANNA TOIVIAINEN // kehittämispäällikkö, Suomen KuluttajaliittoLääkevaihdon edullisemmat lääkkeetovat lisänneet hoitomyöntyvyyttä. Unijarauhoittavia lääkkeitä käytetään pitkäänilman syytä tai diagnoosia ja lääkityksiäuusitaan potilasta näkemättä.Laitoshoidossa psykoosilääkkeitä käytetäänpaljon, usein ilman selkeää diagnoosia.Tulevaisuuden haasteita ovatuusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto,kokonaislääkityksen hallitseminen,iäkkäiden lääkehoito ja riippumatontieto lääkkeistä.Keskustelua herätti potilaiden lupatai kielto tietojensa luovuttamiseen sekäoikeus saada internetin kautta tietojaitsestään. Tietojen luovuttamista tulevaankansalliseen terveysarkistoon eivoi kieltää.Diabeteksen hoidossa tutkimuksetosoittavat elämäntapamuutosten olevanlääkehoitoa tehokkaampia. Toisaaltakorostettiin ennaltaehkäisevää lääkehoitoajo ennen diagnoosia. Kansakunnankolesteroli tulisi joidenkin tahojenmukaan saada nykyistäkin alemmas.Toisaalta riskisairaiksi ja jatkuvassahuolessa eläviksi tekeminen ei ole järjestelmäneikä yksilöiden kannalta järkevää,vaan lääkehoito tulisi suunnatavain suuren riskin potilaille. Yksittäistenlukujen sijaan on tärkeää kartoittaakokonaisriski.Papilloomavirusrokotteen vaikutuksestaoireelliseen kantajuuteen tai syövänesiasteisiin ei ole riittävää näyttöä.Lääketeollisuus haluaa vähemmän sääntelyätoiminnalleen.Tulevaisuuden älykäs lääkepakkausvalvoo potilasta muistuttaen lääkityksestääänimerkillä. Se tallentaa eri tiedotlääkettä otettaessa, tiedot voinnistaja lääkkeen vaikutuksesta.Uudet teknologiat kasvattavat väestönvaatimuksia. Sosiaaliset terveyserotovat suuri haaste. Elintasolääketiedekasvaa. Terveydenhuolto on jakautumassakahtia ja terveyskeskusten hoidettaviksijäävät lapset, vanhukset jatyöttömät.Pienille kunnille aiheutuu erikoissairaanhoidostakohtuuttomat laskut. RatkaisuiksiLääkäripäivillä puhunut OsmoSoininvaara tarjosi julkisen sektorinterveyskeskuksissa tarjoamaa työterveyshuoltoa.Se helpottaisi myös muuntoiminnan rahoitusta ja voisi helpottaalääkäripulaa. Valtion ei tule tukea kaikkiahoitoja.Julkinen sektori tarvitsee tehokkuuttaja joustavia työaikoja. Isojen kaupunkienterveysasemista voi tehdä vielä isompiaja sosiaalitoimen palvelupisteet tulisituoda terveyskeskuksiin. Aluesairaaloidentulisi johtaa terveydenhuoltoa jayliopistosairaaloiden keskussairaalaverkostoa.Rahoitus hoidettaisiin kunnallisveroista,sairausvakuutus tulisi kuntienmaksettavaksi ja saman maksajanmallissa hoitotakuuta ei tarvittaisi.Suomen Kuluttajaliitto osallistui Lääkäripäivienjulistenäyttelyyn epäeettinenlääkemarkkinointi -hankkeella.Valtakunnalliset Lääkäripäivätpidettiin Helsingissä 6.– 10.1.2008– kaipaavatko nykykäytännöt tarkennusta?Tätä pohdittiin Suomen Kuluttajaliiton,Lääkärin Sosiaalisen Vastuun ja Stakesinjärjestämässä tilaisuudessa. Seminaarissapuhuttiin väestöön kohdennetustareseptilääkkeiden myynninedistämisestäja sen asianmukaisuudesta. Esiin nousierityisesti sairauslähtöinen markkinointija rokotteiden markkinointi. Reseptilääkkeidenmarkkinointi kuluttajille onSuomessa lain mukaan kielletty, muttaerilaisia myynninedistämiskeinoja käytetäänpaljon.Potilaan ja lääkärin välisen suhteentasa-arvoistuminen on tehnyt väestöönkohdistetusta myynninedistämistoiminnastayhä kannattavampaa. Tämäntrendin uumoillaan voimistuvan lähitulevaisuudessa.Väestöön kohdennetussamyynninedistämisessä käytetään kanavanayhä enemmän mediaa, internetiäja potilasjärjestöjä.Professori Riitta Ahonen Kuopionyliopiston sosiaalifarmasian laitokseltamuistutti lääkkeiden poikkeavan muistakulutushyödykkeistä. – Lääkkeet eivättule vapaasti markkinoille, palveluntarjoajia on rajoitetusti, lääkevalinnoistaeivät päätä käyttäjät vaan lääkärit jasuurimman laskun maksaa kolmas osapuolieli yhteiskunta, hän luetteli.– Ennen sairaat etsivät lääkettä, nykyisinlääketehtaat etsivät potentiaalisiasairaita. Sairaudella ja sen seurauksillapelotellaan ja kuluttajille luodaan uusiatarpeita sekä mielikuvia lääkityksentarpeesta. Kuluttajat voivat myös tehdäesimerkiksi netissä erilaisia testejä, joi-den tulosten perusteella heitä ohjataanlääkäriin.Lääkeyritykset järjestävät yleisötilaisuuksia,joihin kutsutaan joku maksettuasiantuntija puhumaan. Iltojen aiheenavoi olla esimerkiksi vaihdevuosien hormonihoitotai erektiohäiriölääkkeet.Myös potilasjärjestöt voivat järjestäätällaisia tilaisuuksia – on sydäniltaa jadementiailtaa. – Viestinnässä voidaankorostaa kyseessä olevan joka pojan taitytön vaiva, Ahonen kuvaili.- Jos markkinoille tulee uusi lääke,siitä uutisoidaan jopa STT:n välittämänä.Sitten voidaan järjestään yleisötilaisuus,josta tehdyssä lehtijutussa onasiantuntijahaastattelu, professori ottiesimerkin.Lääkintöneuvos Terhi Hermansonsosiaali- ja terveysministeriöstä peräänkuuluttikultaista keskitietä täysvapaudenja –kiellon väliltä. Potilaiden informointilisääntyy, mutta lääkeyritykseninformaatio ei ole koskaan riippumatonta,sillä kyse on oman lääkkeen menekistä.Potilaat menevät lääkäriin tietäenjo ennalta paljon, mutta toisaaltaturhat lääkitykset voivat lisääntyä.– Vaikuttavuuden ja valvonnanvälillä on paradoksi.Mitä enemmän yhteiskuntapumppaa rahaaterveydenhuoltoon, sen enemmänmarkkinointi saa ihmisetkokemaan itsensä sairaiksi.Hallitusneuvos Pekka Järvinensosiaali- ja terveysministeriöstä puhuirokotteista. – Kaikki rokotteet ovatreseptilääkkeitä, mutta ne poikkeavatmonin osin muista lääkkeistä. Rokotteentarve ei juurikaan riipu lääkärinharkinnasta, vaan aloite tulee yleensäpotilaalta.Hän totesi myös rokotemarkkinointiakoskevien säännösten poikkeavanmuista reseptilääkkeistä. – Markkinointiaei ole viranomaisen hyväksymiä rokotuskampanjoitakoskeva tiedottaminenväestölle. Tällainen oli esimerkiksiA-hepatiittikampanja.Markkinoinnin ja tiedottamisen rajapuhutti. Erityisesti internet on väline,jota on vaikea valvoa. Tärkeänä pidettiinkinkehittää ei-kaupallisia nettisivuja.Väestöä tulisi säännöllisin väliajoinmyös muistuttaa tällaisten sivustojenolemassaolosta. Tällä hetkellä riippumatontaja puolueetonta tietoa terveydestä,sairaudesta ja lääkkeistä on vaikealöytää. Tällaista tietoa on saatavillaesimerkiksi kansalaisten terveyskirjastostawww.terveyskirjasto.fi.

nappoKuluttajanoikeuksienpäivä 15.3.// UUTISETPAKKAUSMERKINNÄTPUHUTTIVAT KOUVOLASSA16Kouvolaiset ikäihmiset saivat tietoiskun terveellisistä ruokavalinnoista.Eritoten pakkausmerkinnät kiinnostivat.Yksi ja toinen yleisön joukosta totesiniiden olevan niin pienellä painettuja,että niitä on vaikea lukea. Marniemitotesi tästä tulevan paljon palautetta jaasiaa on liiton taholta viety eteenpäin.Herkuttelukuriin, lautasmallikäyttöön, liikuntaavähintään puolituntia päivässä.Yli 90 prosenttia elintarvikkeistamyydään pakattuina. Lähes kaikissa pakkauksissaon jotain terveyden kannaltaolennaista tietoa. Ongelma on, että kuluttajattahtovat tuotteisiin pakkausmerkintöjä,mutta eivät välttämättä osaa lukeaniitä.– Pakkauslukutaidolla on kuitenkinkansanterveydellistä merkitystä. TätäMarjatta Eteläpää kuunteliluennon tarkkaan.– Oli hyvä esitys,vaikka tulin tännesillä mielellä, ettäkaikki on kuultu jaPakkausmerkinnät ja ikääntyvienruoka valio olivat Pohjois-KymenKuluttaja yhdistyksen Kouvolassajärjestämän tilaisuuden aiheet. SuomenKuluttajaliiton elintarvikeasiantuntijaAnnikka Marniemi puhui aiheestavarttuneelle kuulijakunnalle.asiaa ei opeteta missään, vaikka tiedoillavoi arvioida tuotteen terveellisyyttä.Sydänmerkki oli monelle tuttu. Marniemitotesi sen kertovan yhdellä silmäyksellä,että tuote on ryhmässään rasvanja suolan suhteen parempi valinta.– Mutta jokin tuote voi silti olla hyvävalinta, vaikka siinä ei olisi sydänmerkkiä.Pakkausmerkintöjä on hyvä lukeaja vertailla tuotteita toisiinsa.Pakkauslukutaito ei yksistään tuoterveyttä – myös perusravitsemustietouttatarvitaan. – Kasviksia, marjojaja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400grammaa päivässä. Itse laitan esimerkiksimakaronilaatikon sekaan porkkanaraastetta.Herkuttelu kuriin, lautasmallikäyttöön, liikuntaa vähintään puoli tuntiapäivässä, Marniemi kehotti.Marniemi evästi syömään pieniä aterioitatasaisesti pitkin päivää. Pitää muistaamyös juoda riittävästi. – Tämä tahtooetenkin ikäihmisillä usein unohtua.nähty. Pakkausmerkintätieto oli todellakiinnostavaa. Merkinnät vain ovat niinharmillisen pienellä.Liisa Sippu ja Airi Asikoski olivat myöstyytyväisiä esitykseen. – Tulin tännejuuri noiden pakkaus merkintöjen takia.Jano on hyvä mittari, mutta se tuleeusein vasta silloin, kun on jo nestehukkaa.Rasvaa saa syödä kohtuullisesti,mutta sen laatu on tärkeää. Elimistötarvitsee hyviä rasvahappoja. – Esimerkiksikalaöljykapseleissa on hyviä rasvahappoja.Niiden annostuksessa onkuitenkin oltava tarkkana, ettei meneliikasaannin puolelle.Suolan käyttö puhutti myös. Marniemitotesi suomalaisten saavan aivan liianpaljon natriumia. – Se on haitallista terveydelle,sillä se nostaa verenpainetta jaaiheuttaa muutoksia verisuonistossa.Hän sanoi monipuolisen ruokavalionsisältävän kasviksia, hedelmiä jamarjoja, täysjyväviljaa, leipää ja puuroa.Liha, kala, kana sekä maitovalmisteetkuuluvat myös monipuoliseen ruokavalioon.– Lautasmalli sisältää kaikkitäysi painoisen aterian ainekset. Olette kokoskaan kokeilleet koota aterian lautasmallinmukaan?Jäin kaipaamaan vieläkin enemmän tietoaaiheesta, Asikoski totesi. – Nyt ymmärränpakkausmerkintöjä paremmin,Sippu sanoi, mutta huokaili merkintöjenolevan liian pienellä.Tuotteita myydään yhäuseammin ilmastonmuutoksenvarjollaYmpäristöystävällisyys on paljon käytetty myyntivaltti.Kuluttajavirasto toteutti kampanjan, jossaseurattiin viikon ajan lehti- , radio- ja tv-mainontaa.Huoli ilmastonmuutoksesta on saanut useat yrityksetmuuttamaan toimintatapojaan. Markkinoinnissamuutoksista ja niiden seurauksista annetaan kuitenkintoisinaan liian positiivinen kuva. Ilmastonmuutoson monimutkainen ilmiö, joten mainoksissaei voi antaa liian suuria lupauksia.– Yritys ei voi välittää sellaista mielikuvaa, ettäkuluttaja voi tuotteen ostamalla tehdä oman osuutensailmastonmuutoksen torjumiseksi, johtaja AnjaPeltonen Kuluttajavirastosta sanoo.Markkinoinnissa annettavien tietojen on oltavaasiallisia ja täsmällisiä. Väitteet on myös pystyttävätodistamaan. Ympäristöväitteet jäävät usein liianyleiselle tasolle. Esimerkiksi autoja mainostettiinlukuisissa mainoksissa ”ympäristöystävällisinä” ja”puhtaina”. Toisaalta myönteistä oli se, että virallisethiilidioksidipäästöt ilmoitettiin mainoksissaentistä useammin.Ilmastonmuutos on nostanut esiin tarpeen pohtia,miten turhaa kulutusta voitaisiin vähentää.– Useimmissa tapauksissa ympäristön kannaltaparas ratkaisu ei ole valita ympäristöystävällinentuote vaan vähentää kulutusta. Jo siitä olisi apua,että tuotteet kestäisivät pidempään.Suomen ensimmäineneettisen kuluttamisenpuhelinneuvontakäynnistyiMistä löytäisin vähäpäästöisen ja edullisen auton?Miten voin varmistaa, että ostamani pesuaineon mahdollisimman vähän ympäristöäkuormittava? Entä mikä takaa, ettei hankkimaanimattoa ole tuotettu lapsityövoimalla?Kaikkea tätä ja paljon muuta voi kuluttajatiedustella uudesta maksullisesta palvelunumerosta.Mikäli kysymykseen ei löydy suoraltakädeltä vastausta, asia selvitetään ja siihenpalataan mahdollisimman pian. Keskeisinä puhelinneuvonnankäyttäminä tiedonlähteinä ovatmuun muassa kotimaiset tutkimuslaitokset kutenVTT, MTT ja Motiva.– Haluamme tällä palvelulla taata kuluttajallehelpon pääsyn eettisen kuluttamisen tiedonpariin. Internet ei ole aina kaikkien käytettävissä,eikä sieltä saatava tieto ole välttämättäluotettavaa. Joskus on myös helpompi puhuaomista kulutusvalinnoistaan asiantuntijan kanssahenkilökohtaisesti, eettisen kuluttamisenprojektipäällikkö Juha Beurling toteaa.Puhelinneuvonta vastaa numerosta0600 413 310 pääsääntöisin maanantaisin,torstaisin ja perjantaisin klo 13–15. Mikälineuvonnan aika poikkeuksellisesti muuttuu, siitäon tieto puhelinvastaajassa. Puhelun hintaon 1,67 e /min + pvm /mpm.17– Pakkausmerkintätieto oli todella kiinnostavaa, Marjatta Eteläpää kiitteli.

nappo1819KUNNALLISVAALITLÄHESTYVÄTTIMO NIEMI ///lakimiesSUOMALAISEN EKOLOGINENSELKÄREPPU PAINAA 40 TONNIATämä vuosi on kunnallisvaalivuosi.Vaalipäivä on sunnuntai26.10., ennakkoäänestysjärjestetään 15.–21.10.Vaaleissa valittavat uudetkunnanvaltuustot tekevät paikallisellatasolla tärkeitä kuluttajanasemaan vaikuttaviapäätöksiä.Keskeiset kuluttajaan vaikuttavatpäätökset liittyvät kaavoitukseenja rakentamiseen.Kaavoissa päätetään palvelujensijoittuminen kunnan alueella.Kuluttajan kannalta näkyvimpiäpäätöksiä ovat kauppakeskuksetja suurmyymälät: miten ne vaikuttavatlähikauppojen toimintamahdollisuuksiinja autottomienmahdollisuuteen saada palveluita.Mutta arkisemmillakin kaavoillaon vaikutusta kuluttajan kannalta:tavallisen asuinalueenkin kaavassaon otettava kantaa alueen palveluihinja niiden sijoittumiseen.Julkiset palvelut ovat nousseetviime aikoina kuluttajaliikkeen asialistalle.Pääosa julkisista palveluistaon kunnan järjestämiä. Tällaisia palveluitaovat esimerkiksi sairaanhoito,julkinen liikenne, sähkö, vesi sekäkulttuuri- ja liikuntapalvelut. Palveluidenyksityistäminen ja sen seurauksettavallisen ihmisen kannalta ovat viimeaikoina olleet keskustelun kohteena.Kuluttajaa kiinnostaa myöskin pääseekölääkärille tai hammaslääkärille kohtuullisessaajassa, miten julkinen liikennetoimii tai vaikkapa onko juomavesiturvallista.Kunnallisvaalit ovat paikalliset ja netarjoavat kuluttajayhdistyksille mahdollisuudennostaa esiin kuluttajille tärkeitäoman alueen asioita. Vaalikampanjatpyörähtävät toden teolla käyntiin kesänjälkeen. Kuluttajayhdistysten on aikaalkaa suunnitella toimintaansa kunnallisvaalienyhteydessä. Pitää pohtia,miten päättäjät ovat onnistuneet viimevaalikaudella ja mitä on odotettavissatulevalla vaalikaudella. Ottaako yhdistyskantaa paikallisia ihmisiä kiinnostaviinasioihin? Miten ehdokkaiden mielipiteetsaadaan esiin, voiko yhdistysesimerkiksi järjestää kuluttaja-asioihinkeskittyvän vaalipaneelin tai olla mukanajonkin muun yhdistyksen järjestämässätilaisuudessa?SATU LÄHTEENOJA // kestävän kulutuksen tutkija, Suomen luonnonsuojeluliitto, SEPPO LEINONEN // kuvitus (www.seppo.net)Keskivertosuomalainen kuluttaa kiinteitäluonnonvaroja rekka-autollisen jokavuosi. Suurin osa kulutuksesta aiheutuuliikenteestä, asumisesta, ruoasta ja matkailusta.Tämä selvisi Suomen luonnonsuojeluliitonKotiMIPS-tutkimuksessa,jossa 27 vapaaehtoista kotitaloutta seurasikulutustaan kuuden viikon ajan.Tämän pohjalta laskettiin kotitalouksienkokonaisluonnonvarojen kulutus eliekologinen selkäreppu.MIPS (Material Input Per Serviceunit) on mittari, joka suhteuttaa luonnonvarojenkokonaiskulutuksen siitä saatuunhyötyyn. Suhteuttamalla kuluneetluonnonvarat tuotteesta saatuun hyötyynvoidaan vertailla hyvinkin erilaisia tuotteitaja palveluja. Esimerkiksi televisionluonnonvarojen kulutus voidaan suhteuttaasen käyttötunteihin tai auton kulutusajettuihin kilometreihin: kahden tunnintelevision katselu kuluttaa saman verrankuin kilometrin matka autolla.Tutkittujen kotitalouksien selkäreppuvaihteli kymmenestä tonnista yli sataantonniin henkeä kohti vuodessa. Toinenpärjää siis kymmenesosalla siitä mitätoinen. On arvioitu, että kestävänkehityksen aikaan saamiseksi meidäntulisi vähentää kulutusta neljäsosaanheti ja kymmenesosaan vuoteen 2050mennessä. Tämä tarkoittaa noin neljänprosentin vähentämistä vuodessa.Tutkimus osoittaa, että potentiaaliaekologisen selkärepun keventämiseenon, mutta lisäksi tarvitaan myös tahtoaja tekoja.Keskivertosuomalaisen reppu kevenee vaikka näin:Keino // Muutos selkärepussa kg/hlö/vuosi• Työmatkat auton sijaan bussilla // –3000 kg• Lyhyet asiointimatkat auton sijaan pyörällä // –2000 kg• Muutto pienempään asuntoon (38 m2 -> 25 m2/hlö) // –1900 kg• Huonelämpötilan vähentäminen kahdella asteellauudessa pienemmässä asunnossa // –1850 kg• Siirtyminen kasvissyöjäksi // –1600 kg• Lämpimän veden kulutuksen vähentäminen 20 %(14 litraa vuorokaudessa) // –200 kg• Kodin kalusteiden hankinta kirpputorilta // –200 kgYhteensä 11 000 kg eli yli 25 % kokonaiskulutuksestalisätietoja: www.mips-online.fi, www.nuukuusviikko.fi

napponapakaton kuluttajienkeskustelupalsta.2021Elisa tekee sen vaikeaksiELISAN PUHELINPALVELUUNLUVASSA PARANNUSTAHELENA LUSTIG // teksti & kuvaSoittamisen asiakaspalveluun. Asiakaspalvelun.Laskutuksen. Laskujen selvittelyn.Ensin hankitaan kännykkäliittymä. Sittensoitellaan ja tekstaillaan. Sitten Elisalaskuttaa. Laskut maksetaan. Sen jälkeenElisan laskutus menee sekaisin. Kotiintulee laskuja. Lisää laskuja. Karhuja, huomautuksia,perintäkirjeitä jo maksetuistalaskuista.Tässä välissä kuluttaja on yrittänyt setviäsoppaa. Välillä hän on päässyt puhelimitseasiakaspalvelijan pakeille ja tämäon asiaa selvittänyt. Turhaan, sillä laskujalappaa yhä.Pääsy asiakaspalveluun muuttuu yhävaikeammaksi. Useita kertoja hän yrittääsoittaa sinne käyden joka kerta läpi samanprosessin. Kohtelias miesääni opastaa:jos haluat supernopean laajakaistan,paina yksi, jos haluat sitä tai tätä, painakaksi…lopulta jossain numerojen neljä javiisi kohdalla päästään laskutukseen.Lisää näppäilyjä ja lopulta päästään jolähelle asiakaspalvelua. Lähelle, sillä kahdenminuutin näppäilyn jälkeen kohteliasmiesääni ilmoittaa, että asiakaspalvelussaon ruuhkaa ja puhelua ei voi ottaa jonoon.– Pyydämme soittamaan myöhemmin uudelleen.kehotetaan. Nyt menee hermot.Jos asiakaspalvelu on tukossa, eikö sitävoisi kertoa aiemmin? Aikaa tuhraantuuherrahenkilön kuunteluun.Nyt on kuluttajan pinna tiukalla. Hän eivoi mitään sille, että posti tuo uusia laskujaja karhuja. Hän ei voi tietää, mitkä summatovat oikeita, kun laskut ovat sekaviaja osin päällekkäisiä. Turhautuneena hänsaa lopulta netin kautta lähetettyä viestinyhteydenotto- ja palautelomakkeilla.Mutta mitä ihmettä? Asiakaspalvelustasoitetaan ja asia hoidetaan oitis kuntoon.Ystävällinen, ylityöllistetty asiakaspalvelijahoitaa homman rivakasti. Kuluttajaa hyvitelläänmyös rahallisesti. Hän on tyytyväinen,mutta odottaa kauhulla postia. Joslaskusta on kysyttävää, voiko asia hoituasuitsait? Jäämme kuulolle.Suvi OksanenHyvinkää– Työkalujen parantaminen on yksikeino kohentaa tilannetta, Elisanpalvelujohtaja Pasi Vanninen toteaaasiakaspalvelun ruuhkautumisesta.Testasin puhelinpalvelua itsekin ja kyllähänse harmitti, kun en kolmannellakaansoittokerralla päässyt läpi.Elisan laskutus on ollut hyvinkin sekavaaja asiakkaiden harmi on vain lisääntynyt,kun he eivät ole päässeetselvittämään asiaa puhelimitse. Asiakaspalveluon ollut jopa niin tukkoista,että puhelua ei ole voitu ottaa edes jonoon.Suomen Kuluttajaliiton neuvontaanon tullut valtaisa puhelinryöppyElisan asiakaspalveluun työlääntyneiltäasiakkailta.Mistä kiikastaa, Elisanpalvelujohtaja Pasi Vanninen?– Laskutusjärjestelmämme uusittiin toukokuunalussa. Tämän johdosta laskujaei saatu ulos useaan kuukauteen ja tämäaiheutti ruuhkaa jo kesällä. Tätälaskutusviivettä on nyt kiritty ajan tasallemarraskuusta lähtien. Meillä onollut puolitoistakertainen laskumääränormaalitilanteeseen verrattuna. Testasinpuhelinpalvelua itsekin ja kyllähänse harmitti, kun en kolmannellakaansoittokerralla päässyt läpi.Milloin tilanteeseen onodotettavissa parannusta?– Normaalirytmiin pitäisi päästä tässäkuussa. Olemme lisänneet henkilökapasiteettia,mutta tilanne ei ole vielä täysintasaantunut. Rekrytoimme taloonyhteensä liki sata henkilöä lisää. Etulinjassaolevat ihmiset ovat meillä olleettosi lujilla.Palveluun on siis luvassaparannusta?– Palvelutaso paranee tästä eteenpäin.Arvelen, että huhti– toukokuussa ollaanjo kohtalaisella tolalla. Tällaisessa toiminnassatulee väistämättä välillä ruuhkahuippuja.Jatkossa ruuhkatilanteitatulevat helpottamaan muut viestintäkanavatkuten internet ja sähköposti. Työkalujenparantaminen on yksi keino kohentaatilannetta.