Hailuotolehti 2009

HAILUOTO 2009Tasapainoistenihmistensaaris. 3MatkailuunkehittämiseenEU-hankes. 4EränkäyntivetääHailuotoons. 6

2 HailuotoPääkirjoitusHailuoto – Perämeren helmi“ Yksityisten matkailupalvelujenlaadun jasaatavuuden kehittäminenon suuri haaste ja tulevaisuudessayritysten kehittämisenpainopistealueHailuodossa. Uusien jalaadukkaitten majoitusvaihtoehtojen– erityisestilaadukkaitten vapaa-ajanasuntojen – rakentaminenon kehittämisen keskiössä.”Hailuoto on meren ja tuulen sekä toisaalta pitkän talonpoikaisten jamerellisten elinkeinojen muotoilema ainutlaatuinen saaristokunta Oulunedustalla. Saaren ensimmäisten osien arvellaan nousseen merestä jääkaudenjälkeisen maankohoamisen seurauksena 300-luvulla.Hailuodon asutushistoria ulottuu 1100-luvulle, jolloin tiettävästi ensimmäisetkalastajat ja hylkeenpyytäjät asuttivat Luodon. Aina 1800-luvullesaakka Hailuoto muodostui kolmesta erillisestä saaresta. Hailuodossavoikin erinomaisesti tutustua maankohoamisen erityispiirteisiin, sillä saarikohoaa merenpinnasta noin 9 millimetriä vuodessa. Meren ja maankohoamisenhistoriaan voi tutustua vaikkapa Kirkkosalmen lintutornilla.Hailuoto on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen saari. MelkeinMaltan valtion pääsaaren kokoiseen paikkaan saapuvan matkailijan tuleevarautua välimatkoihin myös Hailuodossa. Hailuoto on myös erilainen.Täällä on tilaa ”elää, olla ja nauttia hiljaisuudesta”. Luoto on samallakertaa kaunis ja karu. Meri ja valtaosaltaan vapaat meren rannat, rantojenhiekkadyynit, nummet, jäkäläkankaat, karut ja hidaskasvuiset mäntykankaatmuodostavat vetovoimaisen saaristoluonnon.Kauniiseen luontoon pääsee patikoimalla, veneellä tai kanootilla –jopa autolla, kun liikkuu vastikään valmistuneella metsäautotieverkostolla.Parhaiten ja mukavimmin Hailuodon luontoon voi tutustua patikoimallaMarjaniemestä pohjois- ja länsirannalle suuntautuvia reittejä. Niilläkulkemista helpottaa retkeilykartta, jonka voi tilata etukäteen maksuttamatkailuinfosta. Kartan saa toki myös paikan päältä Hailuodon eri matkailupisteistä.Hailuodossa ei voi käydä vierailematta Marjaniemessä. Saaren läntisimmässäniemessä, merenkulun ja kalastuksen historiallisessa paikassavoi tutustua ainutlaatuisiin hiekkarantoihin ja -dyyneihin, kalastajakylään,vierasvenesatamaan sekä tietysti Marjaniemen majakkaan. Satamastalöytyy myös mukava ja palveleva käsityömyymälä, joka tutustuttaasaaren käsityöperinteeseen.Majakan kupeessa sijaitsevassa Luotokeskuksessa toimii Oulun SeudunSetlementti ry:n hotelli ja ravintola sekä Metsähallituksen luontonäyttely,jossa kävi avausvuonna 2008 yli 35 000 vierailijaa. Hailuodonnäyttelyyn voi tutustua tarkemmin www.luontoon.fi -sivustolla. Marjaniemessätoimii myös Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasema sekäLuotsausliikelaitoksen luotsiasema.Luontoäidin ja talonpoikaisen rakennusperinnön ja kulttuurin pohjallerakentuu yksi osa suomalaista kansallismaisemaa, joka ei ole museo,vaan elävä, toimiva ja elinvoimainen 1 030 asukkaan ja 650 vapaa-ajanasunnon saaristokunta. Hyvä kunnallinen palvelurakenne on tietystiasukkaiden kannalta välttämätöntä, mutta palvelut takaavat myösmökkiläisille, matkailijoille ja päiväkävijöille turvallisen tutustumisen jalomailun Hailuotoon.Hailuotoon tutustut parhaiten Hailuodossa. Pääset tänne meren ylihelposti maksuttomilla Destian autolautoilla ympäri vuoden. Tarjollaon myös paikallisoppaiden palveluja, jolloin saat tarkan ja monipuolisenkuvan saaren luonnosta ja kulttuurista.Tervetuloa Hailuotoon!Matti SoronenkunnanjohtajaSisällysluetteloKunnanjohtajan pääkirjoitus: Hailuoto – Perämeren helmi.......... 2Tasapainoisten ihmisten turvallinen Hailuoto.............................. 3Hailuodon matkailupalveluita kohennetaan EU-hankkeella......... 4Matkailuneuvoja tuo ja etsii uusia tuulia....................................... 5Hailuoto halajaa takaisin vapaa-ajanasumisen kartalle.................. 5Hailuotossa eränkäynti tärkeässä osassa........................................ 6Luotolaisessa ruuassa maistuu paikallisuus ja tuoreus................... 6Tapahtumakalenteri: Tapahtumia pitkin vuotta............................ 7Merikarhu palasi Hailuotoon........................................................ 8Hailuodon kartta ja tietopaketti, lautta-aikataulu......................... 8Päätoimittaja:Kustantaja:Toimitus:Valokuvat:Ulkoasun suunnitteluja taitto:Painosmäärä:Paino:Toimituksen osoite:Pasi KalliokoskiHailuodon kuntaPremi Oy, Pasi KalliokoskiKari Blomster, Hannu Haapala, Maria Holappa, PasiKalliokoski, Tea Karvinen, Jari Kostet, Kalervo OjutkangasPremi Oy10 000 kplKalevaprint OyPremi Oy, Sepänkatu 20, 90100 OuluWelcome To HailuotoHailuoto, the largest island of the Northern part of the Gulf of Bothnia,welcomes the traveller to spend a seaside holiday in its clean and fresh nature.Because the nature is exceptionally unique, rich and unspoilt on the island it can provideunforgettable and refreshing experiences all year round to a curious traveller.On Hailuoto the summers last longer and the average of sunny days is bigger than on themainland. In winter the island offers very eccentric and special surroundings for a holiday.More Information in English:Hailuoto Tourism (accommodation, maps, activities: hiking, fishing, culture, events, etc)http://www.hailuototourism.fiLuoto-Centre (hotel, caravan site, restaurant, nature showroom, opening hours, etc)http://www.luotokeskus.fi/

Hailuoto3Tasapainoisten ihmisten turvallinen HailuotoMannersuomalaistenkäsitys saaristoelämästäperustuu usein vain MyrskyluodonMaija -sarjaan,jossa 1800-luvun kovaja karu maailma koettelisaaristolaisia. Vuonna 2009Hailuodossa eletään kuitenkinvilkasta maalaiselämää,johon oman lisävärinsäluovat sekä ainutlaatuinenluonto että lauttayhteys.”Hailuoto on pieni maalaisseutupaikka,jossa on ihanat maisematja neljä erilaista vuodenaikaa.Lisäksi tämä on turvallinen kasvujaelinympäristö lapsille”, aloittaaSari Vuorinen listauksensa Hailuodonhyvistä puolista.Sari Vuorisella on mielipiteelleenvahva vertailupohja, sillähän kasvoi ja sai koulutuksensaRuotsin Göteborgissa. Aviomiehenhalu kouluttautua toi perheen90-luvulla Ouluun, josta viisihenkinenperhe muutti edelleenHailuotoon. Tällä hetkellä SariVuorinen työskentelee hoitajanaPalvelukoti Saarenkartanossa jakotihoidossa.”Kävimme etsimässä omakotitaloamuun muassa Tyrnävällä.Sitten mieheni isä ilmoitti halunsamuuttaa mantereelle, ja me muutimmeHailuotoon. Ensimmäinentunne oli, että nyt olen tullut kotiin.Meidät otettiin erittäin hyvinvastaan, vaikka itse en olekaanluotolaisia”, kertaa Sari Vuorinen.Nyttemmin puolison isäkin onmuuttanut takaisin Hailuotoon.Sukupolvi vaihtoiHailuotoonSari Vuoristakin uudempi hailuotolainenon Ulla Kokko, joka onperheineen asuttanut 1900-luvunalkupuolella rakennettua hirsitaloavuoden 2008 heinäkuusta.”Mietittiin tovi, kun Hailuotoon aina Hailuoto eikä tänne oleihan helppo lähteä. Olemme kotiutuneetyllättävän hyvin, ja täältäon löytynyt hyviä ystäviä. Ihmisetovat ystävällisiä, kai täällä on vielämaalaishenki”, arvioi Ulla Kokko.Oulunsalossa aiemmin asunutperhe löysi etsimänsä punaisen tuvanja hevostallin, kun Ulla Kokonisä ehdotti sukupolvenvaihdosta.Isäkään ei ole ”luotolaisia”, vaanhän osti tilan vuonna 1985. PäätyönäänUlla Kokko on Muhoksenkunnan maaseutuasiamies.Ulla Kokko on 3-luokkalaisenJere-poikansa kautta ehtinyt tutustuamyös koulupalveluihin.”Täällä on koulussa yhteisöllisyyttä,jota ei ole isoissa kouluissa.Tasokas opetus lähtee pienistä ryhmistä.Oulunsalossa Jeren luokallaoli 28 oppilasta. Täällä yhdistetyssäkolmos-nelosluokkalaisten ryhmässäoppilaita on yhteensä 18”,laskeskelee Ulla Kokko.Paljon harrastuksiaVuoristen perheen elämä oli joOulussa aktiivista. Aluksi poikiakuljetettiin Hailuodosta yleisurheiluharjoituksiinOuluun, muttavähitellen lajit vaihtuivat uusiin.”Nuorimmainen pelaa salibandyäsekä sulka- ja lentopalloa.Keskimmäinen käy punttisalillasekä harrastaa hirvenjuoksua, jossahän on viime kesän SM-kultamitalisti”,kehaisee Sari Vuorinen.Perheen ykkösharrastuksenpaljastaa vierailu olohuoneessa,jossa on upea eräaiheinen vitriini.”Meillä koko miesväki harrastaametsästystä. Pojat ovat kulkeneetkoko syksyn sorsa-, jänis- jahirvijahdeissa”, kertoo Sari Vuorinenpaljastamatta saaliin määrää.Ulla Kokon Jere-poika on nyt3-luokkalainen, joten hän vieläetsii itselleen sopivaa harrastusta.”Täällä saaressa mahdollisuudetovat rajalliset, kun palloilujoukkueitaei ole. Jerellä on kerranviikossa koulun liikuntakerho,mikä on mahdottoman kiva. Sitäsaisi olla jopa useammankin”,sanoo Ulla Kokko. Jere nyökkäileevieressä hyväksyvästi, kun äitisanoo ystäviä löytyneen hienosti.Hirsituvan moderneista laitteistahuomaa, että Hailuodossatoimivat myös internet- ja tvpalvelut.”Netti toimii paremmin kuinmantereella. Yhteys on langattomallaWiMAX-tekniikalla, jokatoimii hyvin ja on hirveän nopea”,arvioi Ulla Kokko.Sari Vuorinen kehuu puolestaanauliisti kunnan liikuntahalliasekä Nuorisotila Luukkua, jotkatarjoavat nuorille tekemistä jakohtauspaikan.”Lisäksi täällä on erittäin hyväkirjasto, josta löytyy vaikka mitä”,tietää Sari Vuorinen.Naisliikkuja ja -vaikuttaja”Meillä on työpaikan sykeryhmäkerran viikossa. Lisäksi käynyleisillä punttisali-, sähly- jalentopallovuoroilla. Kerran meilläoli lentopallossa hyvä porukka,kun pelaamassa oli palopäällikkö,pankinjohtaja, kansainvälinenpappi ja kunnanjohtaja”, miettiiSari Vuorinen.Oman harjoittelunsa vaatiisisaren kanssa aloitettu maratonharrastus.”Lenkkeilen aika paljon. Kesällälenkki saattaa viedä Marjaniemeentai metsäteille, joilla liikunkoiran kanssa.”Hailuodossa toteutuu vahvanamyös kansalaisyhteiskunta, jossakuntalaiset toimivat erilaisissaluottamustehtävissä.”Minä olen kirkkovaltuustonvarapuheenjohtaja ja lisäksi olenmukana 4H:ssa sekä HailuodonOsuuspankin hallituksessa. Lisäksiminut valittiin syksyn 2008vaaleissa kunnanvaltuustoon”,luettelee Sari Vuorinen.Mantereellakin on käytäväMika Vuorinen, Ulla Kokko jaTuomas Vasala tietävät, mitäasuminen saaressa tarkoittaa –päivittäisiin työmatkoihin meneeyhteensä noin kolme tuntia.”Menemme kuuden lautalle ja palaammeneljän lautalla. Sitähän seon – aika raskasta. Me viihdymmetäällä, joten tämä ei ole väliaikainenratkaisu. Toki etsin töitä Hailuodosta”,tunnustaa Ulla Kokko.”Oulussa asuessa meillä olimuutamia perhetuttuja, joidenkanssa kyläiltiin kuukausittain.Nyt ei tule enää lähdettyä, jotenemme ole nähneet moneen vuoteen”,harmittelee Sari Vuorinen.Lasten varttuminen tuo perheelämällemyös omat haasteensa,sillä Hailuodossa ei ole ammatillistatai lukiokoulutusta.”Meillä on nyt vanhin poika”Meillä on neljä hevosta, ja tässä on käynyt ihmisiäkatselemassa ja juttelemassa. Yritetään kasvattaamiljonääri-ravureita”, naurahtaa Ulla Kokko,jolle hevoset ovat ainakin vielä harrastus.Kastellin urheilulukiossa,joten hän asuu jokolmatta vuotta Oulussa.Keskimmäinen poikakinkäy nyt viimeistä luokkaaHailuodossa. Joidenkinmielestä itsenäistyminentapahtuu aikaisin, muttatähän saarelaiset ovat oppineet”,muistuttaa SariVuorinen.City-ihminen pitää varmastisaaren palveluita vähäisinä, muttaGöteborginkin elämään tottunutSari Vuorinen on tyytyväinen.”Kauppamatka on lyhyt jalisäksi saatavilla ovat pankki- jaterveyspalvelut. Erikoiskauppojatäällä ei ole, mutta eihän maaseudullayleensäkään ole esimerkiksivaatekauppoja. Oulussahan sitävoi käydä katselemassa”, paljastaaSari Vuorinen.Vuoriset ovat testanneet myösHailuodon terveyspalvelut, kunnuorimmainen tipahti keinustakatkaisten rytinässä reisiluunsa.”Ambulanssilla ja lautalla mentiinOuluun. Ja jos lautta ei kulje,niin sitten kiireellisissä hätätapauksissapelastushelikopteri Sepetulee paikalle. On toki erittäintärkeää, että täällä toimii Ensivasteryhmä.Se koostuu vapaaehtoisista,jotka päivystävät virka-ajanulkopuolella auttaen luotolaisia”,painottaa Sari Vuorinen.

4 HailuotoHailuodon matkailupalveluita kohennetaanEU-hankkeellaJari Kostet, 2008Hailuodon luonto on ainutlaatuisuutensalisäksi myös helpostimatkailijan tavoitettavissa, silläsaaressa on reilut 30 kilometriämerkittyjä vaellusreittejä. Tavoitettavuuttamyös parannetaan ensikesänä käynnistyvällä hankkeella,jossa Marjaniemen ympäristöönLuotokeskuksen yhteyteen rakennetaanmuun muassa helppokulkuinenluontopolku, joka soveltuusekä liikuntaesteisille että vaunujaratasperheille.”Tällä hetkellä suosituin taitaaolla hieman yli kymmenkilometrinenreitti Marjaniemestä Sunijärvelle.Reitistö on myös hyvinmerkitty, joten ei siellä erityisiäerätaitoja tarvitse. Kartta tosinkannattaa muistaa ottaa mukaan”,arvioi reitistövastaava JormaIljana.Maksuttomia karttoja saa Hailuodoninfopisteistä. Kartta löytyymyös netistä, mikä helpottaaennakkosuunnittelua kotioloissa.Karttaan on merkitty vaellusreittienlisäksi myös taukopaikat.”Reitistöjen varrella on neljäautiotupaa sekä laavuja ja nuotiopaikkoja,joihin kunta toimittaapolttopuut. Tulitikkujen lisäksimukaan on hyvä ottaa puukkotuohisten tekoon tai sytytyspalat,vaikka puut ovatkin pieniä ja kuiviaklapeja”, ohjeistaa Jorma Iljana.Avotuli onkin ainainen huolenaihekuivalla ja tulenaralla saarella.”Maastoon ei saa missäännimessä tehdä tulia kesä- ja syysaikaan,sillä kuiva jäkäläkangason kuin ruutia”, painottaa JormaIljana.Hailuodon kunnan ylläpitämienretkeilyreittien lisäksi saarella onMetsähallituksen lintutorneja,jotka erityisesti keväällä ja syksylläovat erittäin suosittuja kohteita.Jorma Iljanan mukaan esimerkiksiKirkkosalmen torni on erittäinkovassa käytössä. Kirkkosalmenlintutorni soveltuu myös liikuntarajoitteisille.Metsähallituksen Luontonäyttely– Elämää meren ehdoillaHailuodon MarjaniemessäNäyttely avoinna joka päivä 1.5-18.12.2009klo 9-16 (kesäaikana 9-19)Marjaniementie 783, 90480 HailuotoPuh. 020 564 7007Lisätietoja: www.luontoon.fi/asiakaspalvelu/hailuotoMaksullisia opastuksia voi tiedustellaHailuodon paikallisoppailta, puh. 040 556 2572Helposti kuluvaa luontoa voidaan säästää esimerkiksi ohjaamalla kulku pitkospuille. Samalla hyvin merkitty reitti vie retkeilijätmielenkiintoisimpiin paikkoihin, joissa opastauluilla kerrotaan tarkempia yksityiskohtia muun muassa kasveista.Kehittämistäluonnon ehdoinHailuodossa käynnistyy EU-rahoitteinenMarjaniemi – virkistystäja vapaa-aikaa -hanke, jonkahallinnoinnista vastaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.Hankkeella tuetaan valtakunnallisestitunnetun, vetovoimaisenluonto- ja kulttuurimaisema-alueenvahvuuksia.Kolmivuotisella ja noin400 000 euron hankkeella pyritäänluonto- ja kulttuuriympäristönhyödyntämiseen virkistys- javapaa-ajantoiminnoissa, kutenluontomatkailussa ja leirikoulutoiminnassa.”Marjaniemen matkailukäytönkasvettua Luotokeskuksen myötäon tullut ajankohtaiseksi huolehtiasiitä, ettei Hailuodon herkkä ja arvokasluonto kärsi. Tavoitteena on,että esimerkiksi dyyneillä kulkuohjataan niin, että kävijät näkevätmahdollisimman paljon, muttatoisaalta eivät aiheuta haittaadyyniluonnolle”, kuvailee tasapainoiluaympäristönhoitopäällikköTimo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaanympäristökeskuksesta.Marjaniemen alueen toimintojenkokonaisvaltaiseen suunnitteluunsisältyy hankkeessa ympäristönja reitistöjen kunnostus,uusien reittiyhteyksien toteutus,pysäköintialueiden laajennus,opastuksen suunnittelu sekäopasteiden ja vierasvenesatamankunnostus.”Suunnitelmissa on muun muassapidempi reitti MarjaniemenLuotokeskukselta leirintäalueenMetsähallituksen luontonäyttelyssävieraili viime vuonna yli 35 000kävijää, mikä ylitti myös odotuksetja kertoo Hailuodon vetovoimastaja mahdollisuuksista matkailukohteena.”Olemme saavuttaneet jonyt paikkamme yleisön piirissä.Kävijämäärä antoi luottamustamyös siihen, että näyttely toimii.Vuodesta 2009 on varmaan tulossamyös hyvä kausi”, ennustaaMetsähallituksen erikoissuunnittelijaSari Airas, jonka mukaanMarjaniemi nousi jo ensimmäisenätoimintavuonna kävijämäärissäluontokeskusten keskiarvonyläpuolelle.Kävijämäärän kannustamanaMetsähallitus on mukana Marjaniemi– virkistystä ja vapaa-aikaa-hankkeessa, jossa parannetaankautta Hannuksen rantalammellesekä satama-alueen maisemointiviihtyisämmäksi”, tarkentaa TimoYrjänä.”Loppukesästä ja syksyllä2009 kehitystyöt alkavat myösnäkyä. Ensimmäisten joukossa onlähireitin teko Luotokeskuksenläheisyyteen. Lisäksi julkisessakäytössä olevien rakennustenympäristöä on tarkoitus kohentaaLuontonäyttelyn yhteyteenkorkealaatuinen luontopolkutulevina vuosina Marjaniemenlähiympäristön saavutettavuutta jaopastusta.”Metsähallituksen ensisijainenkehittämiskohde hankkeessaon Luotokeskuksen yhteyteenrakennettava ja luontonäyttelyätukeva lähiluontopolku, jokatulee olemaan suhteellisen lyhytja korkeatasoinen, joten se sopiikaikille”, lupaa Sari Airas.”Ikäihmiset ovat nykyisin aktiivisiamatkustelemaan, joten haluammevarmistaa, että kepinkinkanssa pääsee luontoon. Samoinon lapsiperheiden kanssa, sillälastenvaunuja on vaikea työntäähiekassa.”Uudella luontopolulla täydennetäännäyttelyn tietoja Marjaniemenlähialueesta.”Luontopolulla kerrotaanMerinätkelmä (Lathyrus japonicus)Hernekasveihin kuuluvamonivuotinen ruohovartinenkasvi. Kasvin rento ja kulmikasvarsi voi kasvaa 80 cmpitkäksi.Lehdissä on kolmesta viiteenparia soikeita pikkulehdyköitä.Kukat ovat violetit jakasvavat 5–12 kukan terttuina.Palko ja lehdet muistuttavatpuutarhahernettä. Merinätkelmäon myrkyllinen.Merinätkelmää kasvaaEuroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan aurinkoisilla, hiekkaisillamerenrannoilla.pikaisesti”, aikatauluttaa TimoYrjänä muistuttaen, että Hailuotoon maakunnan ja Oulun seudunmatkailustrategioissa keskeisellätilalla.Lisätiedot:Reitistö: Jorma Iljanapuh. 0400 312831http://www.hailuototourism.fi/sivu/fi/matkailu/aktiviteetit/retkeily/tietotauluin esimerkiksi rannankasveista ja luontotyypeistä sekäalueen kulttuuriperimästä, kutenrakennuksista. Polku on siis suorajatkumo luontonäyttelylle.””Luontotyyppinähän rannassaoleva dyyni on jo itsessään suojeltavakohde. Siellä kasvillisuus onhyvin erityistä, koska harvat kasvitpystyvät sietämään noin vähäravinteisiaoloja. Meren rannastalöytyy esimerkiksi Merinätkelmä,jolla on upeat lilanväriset kukat.Se muistuttaa hieman hiidenvirnaa”,kuvailee Sari Airas.Metsähallitus pyrkii lisäksi parantamaankoululaisryhmien palveluitamuun muassa tarjoamallaniille perehdytettyjen paikallisoppaidenpalveluita. Lisäksi näyttelyssäaiotaan tuoda esille paikallistenkäsityöläisten osaamista.

2123121z44z33221z11212zNähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan on tehty teknisiä korjauksia 18.8.2008.Pohjakartta on hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistossa 17.11.1995(Kirje n:o 191-623-95)Koko ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusaluetta koskevat lisämääräykset:1.2.3.4.5.6.Tontille sijoitettavan päärakennuksen koon tulee olla vähintään 100 kem2.Tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla +2,20 (N60)tason yläpuolella. Suurin sallittu pengerryksen korkeus on 0,5 mKaikki alueen kiinteistöt tulee liittää yleiseen viemäri- ja vesijohtoverkkoon. Jätehuollossa tulee noudattaa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.Rakennusten ulkoverhouksen tulee olla puuta, värityksenä vaaleat luonnonsävyt.Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:3. Katteen värin tulee olla tumma.Kelon ja pyöröhirren käyttö kielletty.Tonteilla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Tontteja ei saaaidata.Kaava-alueen tiet ovat yksityisteitä.ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:I3/Erillispientalojen korttelialue.Lähivirkistysalue.Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa työtä, puiden kaatamistatai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 § mukaistaYleisen tien alue.Suojaviheralue.3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.Osa-alueen raja.Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.Ohjeellinen tontin raja.Osa-alueen nimi.Korttelin numero.Ohjeellisen tontin numero.Tien nimi.Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suurenosan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasollasaa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.Rakennusala.rs IRantasaunan rakennusala.30 Alueelle saa rakentaa enintään 30 kem2:n suuruisen yksikerroksisenkevytrakenteisen rantasaunan.Rantasaunojen sijainti ja korkeusasema tulee määrittää ennenrakennusluvan myöntämistä.s-1sppv-3avomaisematyölupaa.Vesialue.Alueella ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä.Alueella saa kuitenkin suorittaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeensen sisältämien suojeluarvojen säilyttämiseksi. Toimenpiteille tuleeOhjeellinen rakennusala.Johtoa varten varattu alueen osa.z=sähkölinjaAjoneuvoliittymän likimääräinen sijainti.Suojeltava alueen osa, jolla esiintyy luontodirektiivin liitteen IV (b) mukaistatiukkaa suojelua vaativaa kasvilajia, joka on myös luonnonsuojelulain 47 §:ntarkoittama erityisesti suojeltava ja rauhoitettu laji. Maisemaa muuttavaa toimenpidettäei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (toimentpiderajoitus MRL 43.2 §).RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE HUIKUN ETELÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KORTTELEITA1-7 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ LÄHIVIRKISTYS-, TIE- JA VESIALUEITA. RANTA-ASEMAKAAVANLAAJENNUS KOSKEE TILOJA RN:O 34:8 JA 28:46.RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1-7 JA9-11 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT LÄHIVIRKISTYS-, TIE- JA VESIALUEET.Päiväys09.06.2008Loma-asuntojen korttelialue.Rakennusten suunnittelussa, sijoittamisessa ja rakentamis-tavassa on otettava huomioon soveltuvuus rantamaisemaan.olla alueellisen ympäristökeskuksen hyväksyntä.Säilytettävä puustoAlueella saa suorittaa metsänhoidollisia toimenpiteitä.Alueen paljaaksi hakkaaminen on kielletty.Muu pohjavesialue.Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä.Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maanpäälle vesitiiviiseensuoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavanöljyn enimmäismäärä.on tehtävä huolellisesti niin, että otetaan huomioon maisemalliset arvot. Ojanpää jätetään vesirajastan. 30 m päähän.Suunn. Kaija MaunulaHyv.Nähtävillä Luonnos 12.06. - 29.06.2007Ehdotus 16.06. - 01.08.2008ValtuustoSuunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numeroYhteyshenkilöTiedostoKaija MaunulaP:\xxx\xxx\.dwg__.__ - __.__.____1:2 000FCG Planeko OyHallituskatu 13-17 D90100 OuluPuh. 0104096200www.fcg.fiHailuoto5Matkailuneuvoja tuo ja etsii uusia tuuliaMatkailuneuvojan kesä 2008 oliHailuodossa kaikin puolin monipuolinenja antoisa. Kesäkuu olisateinen, ja niinpä päiväkävijöitäoli liikkeellä vähemmän kuin edelliskesänä.Heinäkuussa matkailijatlöysivät taas Hailuodon. Heitä oliliikkeellä sankoin joukoin, koskasää oli aurinkoinen.Heinäkuun lopussa järjestettiinmökkiläisille Hailuoto Weekend-tapahtuma. Se oli loppuunmyytykahden bussin kyyditessä kylältäihmisiä Marjaniemen Weekend-alueelle kesäiltaa viettämään.Elokuun ensimmäisen viikonlopunteatterifestivaali oli suurmenestys:tapahtumaan osallistui1 500 ihmistä eli tavoite ylittyi 50prosentilla. Heti perään elokuun6. päivä Hailuodossa järjestettiinkolme Oulunsalo Soi -konserttia,ja nekin kaikki olivat suosittuja.Tapahtumien jälkeen matkailusesonkiHailuodossa hiljeni lastenja aikuisten kesälomien päätyttyä.Metsästäjät ja marjastajat ovatsaarella perinteisesti syksyn päämatkailijaryhmiä.Vuonna 2008leirikoulujen, nuorisoleirien sekäerilaisten kokous- ja ryhmämatkailijoidenmäärä oli kuitenkinselvässä kasvussa. Metsähallituksenluontonäyttely oli uusi ja suo-”Kesän kokemuksetosoittivat, ettäHailuodossa ontarvetta matkailuneuvojalletulevaisuudessakin.”sittu matkakohde ja kävijämäärätylittivät odotukset.Työnkuvaani kuului matkailuneuvontaja internet-sivujenpäivittäminen sekä tiedottaminensaaren tapahtumista ja ajankohtaisistaasioista matkailijoille,matkailuyrittäjille ja yhdistyksille,lehdistölle sekä Hailuodon kunnalleja Oulun kaupungille. Asemapaikkaanipidin MarjaniemenWanhan Luotsiaseman Luotsituvalla,Luotokeskuksen ja majakanvälittömässä läheisyydessä.Tärkeä osa matkailuneuvojankesää oli Hailuodon matkailukysely2008:n toteuttaminen yhteistyössäkunnan, matkailuyrittäjienja yhdistysten kanssa. Saadunpalautteen perusteella voidaansuunnata Hailuodon matkailupalveluidenkehittämistä asiakkaidentoivomaan suuntaan.Hailuodon matkailuneuvontavuonna 2008 perustui Oulunkaupungin ja Hailuodon kunnankeväällä tekemään matkailuneuvonnanja -markkinoinnin yhteistyösopimukseen.Kati LusikkaHailuodonmatkailuneuvoja 2008Kati Lusikka opiskelee Lapinyliopistossa matkailututkimusta neljättävuotta. Seminaarityössään hänkartoittaa matkailijoiden ennakkoodotuksiaHailuodosta ja vertaaniitä matkailijoiden kokemuksiinsaaresta.Kesällä 2008toteutetunmatkailukyselyntuloksia:• matkailijoita saarelle houkutti Hailuodon ainutlaatuinen luonto,hiekkarannat, aurinko ja tapahtumat• suurella osalla matkailijoista oli myös aiempia kokemuksiasaarelta tai he olivat kuulleet Hailuodosta lähipiiriltään• Hailuodon tunnettuus on kasvanut viime vuosien aikanakotimaassa ja kansainvälisesti• matkailijat käyttävät paljon Hailuodon kunnan internet-sivujaennakkotiedon etsimiseen• matkailijoiden ennakko-odotukset toteutuivat keskimäärin taiylittyivät matkan aikana Hailuodossa• majoitus- ja ravintolapalveluita olisi hyvä kehittää edelleen,esimerkiksi A la carte -ravintolaa ehdotettiin• saarelle kaivataan lisää matkailuyrittäjiä, tapahtumia, aktiviteettejaja elämyksiä, esimerkiksi risteilylle olisi kysyntääKysely toteutettiin 4.7.2008–20.8.2008 välisenä aikana suomeksi ja englanniksipaperilomakkeilla ja internet-kyselynä. Vastauksia tuli yhteensä noin 1200.Internetissä kyselyyn vastasi 381 ihmistä. Ulkomaalaisia vastaajia oli 25.Hailuodon paikallisoppaatHailuoto Seuran paikallisopasringissä on mukana Hailuotolaisia eri alojenihmisiä. Paikallisopastuksissa eri aihealueilla on omat nimikko-oppaat.Yhteyshenkilö Paulamäki Susanna puh.040 556 2572, susanna@polar-moos.fiwww.hailuoto.fi/sivu/fi/matkailu/palvelut/opastus/opaspalvelut/Hailuoto halajaatakaisin vapaaajanasumisenkartalleHailuoto on ollut vuosikymmeniäPerämeren loma-asumisen keidasupean luontonsa ja hyvien kyläpalveluidenansiosta.Nyt vapaa-ajanasuminen ontaas murroksessa, kun esimerkiksihiihtokeskusten potentiaalinenasiakaskunta on käyty läpi. Samallaon syntynyt uusia kohderyhmiä,jotka ovat kiinnostuneetesimerkiksi kulttuurista ja hyvienpalveluiden kakkosasunnoista.”Hailuoto toivottaa ihmisettervetulleiksi nauttimaan monipuolisestaluonnosta ja kulttuurista,jossa paikallinen väestö antaaoman lisänsä elämään. Samallavapaa-ajanasukkaat vahvistavatpaikallisen väestön asumismahdollisuuksia”,kartoittaa Hailuodonnykyistä strategiaa kunnanjohtajaMatti Soronen.Hailuoto poikkeaa jo nytmonista mökkikunnista siinä, ettäsaarella on vapaa-ajanasuntoja,joissa asutaan lähes pysyvästi 3–6kuukautta vuodessa. Osa tekeesaarella esimerkiksi etätöitä hyvientietoliikenneyhteyksien kautta.”Hailuodossa vapaa-ajanasukkaallaon ympärivuotisetpv-328:94VL28:95240sp10RA3 I 424011RA1½sp270rs I30spAO3 I 428:46270sp5rs I30spsp34:8240sp6RA3 I 4270VL9RA1½sp28:9128:86rs I30spVL270pv-3EVspPUISTOMUUNTAMO240 2407 rs I30 RArs I30 1½ spsp27:25240s-1sp270rs I30spLUOVONTIEharrastusmahdollisuudet. Täälläon muun muassa monenlaistavapaaehtoistoimintaa. Sanoisin,että Hailuodossa vapaa-ajanasukasvoi olla osa kylän elämää jakansalaisyhteiskuntaa”, painottaaSoronen.Laadukkaita loma-asuntojaPuheet vapaa-ajanasumisenkehittämisestä Hailuodossa eivätole pelkkää puhetta merituuleen.”Meillä on strateginen tavoitelisätä vapaa-ajanasutusta. Tarkoituson, että kunnassa on tulevaisuudessaeritasoista mökkitarjontaa”,visioi Soronen.Hailuodon kunta on jo valmistellutlauttasataman tuntumaanHuikun alueen, jonka tontit tulevatmyyntiin keväällä 2009.”Alueelle on kaavoitettu 13tonttia, joiden koot ovat isot, noinpuoli hehtaaria, ja rakennusoikeudet270 neliötä per kiinteistö.sp3RA3 I 4270rs I30240VLspWVL27:25EVz z270spLT240rs I302704RA1½spz z z240270rs I30sp1AO3 I 4240rs I3024027027:22spVL2402RA3 I 4sppv-3sprs I30spEVs-127:25rs I30spavoVLWLauttasatamaKiinteistöihin tuodaan tietystikattava infrastruktuuri, sähköt,vedet, viemärit ja laajakaistayhteys”,luettelee Soronen.Hailuodon kunnan vapaaajanasumisenstrategia on kunnanjohtajannäkemyksen mukaankaksisuuntainen.”Loma-asuminen on Hailuodollehyvin luontaista, sillä synnyttäähänsaari jo ihan luonnostaanmielikuvia loma-asumisesta.Olemme kiinnostuneita vapaaajanasukkaistaja aidosti valmiitatekemään yhteistyötä heidänkanssaan”, painottaa Soronen.”Vapaa-ajanasuminen on parastapa tutustuttaa kiinnostuneettähän paikkakuntaan, saarenpalveluihin ja elämäntapaan. Toivottavastiosa näistä vapaa-ajanasukkaistaon sitten tulevaisuudessamyös Hailuodon kuntalaisia”,päättää kunnanjohtaja MattiSoronen.AOVLRALTEVWHUIK2LUOVONTIE270 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.3 4Avo-ojaOjan kaivu- ja kunnossapitovastuu kuuluu kiinteistön omistajalle. Ojan kunnossapitotoimenpiteetHAILUOTOHuikun etelärannan ranta-asemakaavanmuutos ja laajennusYSK0332-C7993 901PaikallinenasuntorahoittajaHailuodon Osuuspankki on vakavarainen jakilpailukykyinen asuntorahoittaja. Haaveilit sittenvakituisesta tai loma-asunnosta luonnonkauniissaHailuodossa, kysy meiltä lainatarjousta!Puh. (08) 747 0400 tai www.op.fi/hailuoto

6 HailuotoHailuodossaeränkäyntitärkeässäosassaEränkäynnillä on pitkätperinteet Hailuodossa,sillä se on aina taannutsaarelaisille mukavanlisän leivänpäälle.Tänä päivänä metsästys on edelleentärkeä osa saaren elämää,mutta nyt harrastuksena, johonliittyy saalistamisen lisäksi riistanhoito.Sitä kautta saaresta ontullut myös merkittävä kohdekunnan ulkopuolelta tuleville vierasmetsästäjille.”Hailuodon metsästysseura ryon perustettu vuonna 1945, ja hetialusta alkaen on nähty tärkeänäsuojella eläinkantoja niin, että saaressavoidaan harjoittaa järkeväämetsästystä”, painottaa seuran puheenjohtajaHannu Viitaluoma.Eränkäynti on Hailuodossamerkittävässä asemassa, sillälähes joka toinen saarelainen onmetsästysseuran jäsen. KaikkiaanHailuodon metsästysseurassaon jäseniä noin 750, joten se onPohjois-Suomen suurimpia metsästysseuroja.Metsästyspinta-alaaseuralla on noin 19 000 hehtaaria,mikä kattaa lähes koko saaren.”Hailuoto on arvostettu metsästyspaikka.Saalismäärätkin ovatkohtuulliset”, tietää metsästysseuranpuheenjohtaja.Saarelaisten elämää ohjaakinneljän vuodenajan lisäksi kaksimerkittävää ajanjaksoa: hirvestysjavesilintukausi.”Saarelaisille hirvijahti on merkittävätapahtuma. Tällä hetkelläHailuodon hirvikantaa on pyrittymetsästyksellä rajoittamaan, jottapäästäisi järkevään talvehtimiskantaan.Viime jahtikaudella hirviäkaadettiin sellaiset 100 päätä”,laskee Hannu Viitaluoma.LUOTOKESKUSVakiovieraita 50-luvulta asti”Saaren elinkeinoelämän ja seurantalouden kannalta vesilintujahtion puolestaan merkittävässä asemassa.500 vierasmetsästäjää onsorsakauden alkaessa 20. elokuutamukava pompsaus muun muassamajoitus- ja ravitsemusyrittäjille”,arvioi Hannu Viitaluoma.Eränkäynti on Hailuodossasaavuttanut myös sosiaalisen jakulttuurillisen aseman.”Vanhoille vieraskävijöille onperinne tulla Hailuotoon metsästämäänja tapaamaan tuttuja.Tämä on heille muuttunut jososiaaliseksi kanssakäymiseksi,jossa saaliin merkitys on vähentynyt.Meillä on sellaisia metsästäjiä,jotka ovat tehneet ensivierailunsajo 50-luvulla”, tietää Hannu Viitaluoma,joka toivottaa sekä uudetettä vanhat metsästäjät tervetulleeksiHailuotoon.Metsästysseuran puheenjohtajaon ilokseen huomannut, ettäoman seuran jäsenkunta elää murroksessa,vaikka hienoista ukkoutumistaon jäsenten vanhentuessatapahtunut.”Meillä on mukavasti nuorisojäseniä.Ilahduttavaa on myös se,että vaimoväki osallistuu metsästykseen”,tunnustaa puheenjohtajaHannu Viitaluoma. Hailuodonmetsästysseuran jäseneksi pääseväthenkilöt, jotka ovat vuokranneetseuralle 5 hehtaaria maata, sekäheidän lähisukulaisensa. Lisäksijäseneksi voivat hakea metsästäjät,jotka ovat olleet kunnassa kirjoillakaksi vuotta.Lisätietoja:Hailuodon metsästysseura ryHannu Viitaluomapuh.050 5757548http://www.hailuodonmetsastysseura.fi/Hailuodon RiistanhoitoyhdistysToiminnanohjaaja Jani Rantasuopuh. 0400 803 858rhy@hailuodonrhy.fihttp://www.hailuodonrhy.fi/Täyden palvelun vapaa-ajankeskus Hailuodon MarjaniemessäTervetuloa tutustumaan!• Luotsihotelli• Lomamökit• Wanha Luotsiasema• Luotsiravintola• Caravanalue• Telttailualue• Vierasvenesatama• InteraktiivinenmeriluontonäyttelyMarjaniementie 783 • 90480 Hailuoto • puh. + 358 8 772 5500 • fax + 358 8 772 5580info@luotokeskus.fi • www.luotokeskus.fi • www.oulunsetlementti.fiLuotolaisessa ruuassa maistuupaikallisuus ja tuoreus”Hailuotolaisessa keittiössä hyödynnetääntuoreita ja paikallisiaruoka-aineita. Kaikki tehdäänalusta alkaen itse ja muistetaan,että raaka-aineiden perusmaku onse, mikä ratkaisee”, painottaa perinneruuanystävä Raija Juola.”Luotolainen ruokapöytä onparhaimmillaan syksyllä, kunmaasta saadaan tuoreet vihanneksetja merestä kalat. Lisukkeeksi onlakat, mesimarjat, karpalot ja kaikkiherkut. Näistä tulee oikein viimeisenpäälle pöytä”, tietää Raija Juola.Raija Juolan mielestä siian pitäämaistua siialle ja lohen lohelle,koska liian maustamisen jälkeen eienää erota kaloja toisistaan.”Kala on sitä parempi mitätuoreempi. Kala paistetaan tietystivoissa, ja sitten käytämmeNaurishaudikkaatHailuotolaisen keittiön peruslisukkeitaovat perunan rinnallaporkkana, lanttu, selleri ja nauris.Haudikas on puolestaan uunissa,hiilloksella tai muuten kypsäksihaudutettu nauris tai muu juures.Luotokeskuksella, johon kuuluvat20 huoneen Luotohotelli, Luotsiravintolaja Metsähallituksenluontonäyttely, on takana ensimmäinentäysi toimintavuosi.”Kysyntää on ollut mukavasti,joten Luotokeskus on löytänytoman paikkansa yhtenä Oulunseudun merkittävänä matkailukohteena.Hailuoto sinänsä ontunnettu matkailukohde Suomessa,ja se on auttanut Luotokeskuksentunnettuuden laajentamisessa.Kokous- ja ryhmävieraiden vetämänähotelliyöpymisten määrä onkehittynyt myönteisesti”, laskeemarkkinointi- ja viestintäpäällikköHeikki Sipola SyötekeskusOy:stä (SK Oy).”Vuodeksi 2009 olemmetuotteistaneet matkailijoiden,leirikoulujen, nuorisoleirien ja veneilijöidenpalveluita. Yrityksille jayhteisöille on kehitetty hyvinvointipakettejaja tykytoimintaan liittyviäpalveluja, jotka toteutetaanyhteistyökumppaneiden kanssa”,paljastaa Sipola.Luotsihotelli oli jo selkeäparannus Hailuodon matkailupalveluihin.Nyt SK Oy aikoo ottaakumppaneidensa kanssa Marjaniemessäseuraavan harppauksen.”Suunnitelmissa on rakentaaMarjaniemen RantaSumpunalueelle huoneistohotelli, josta onainutlaatuinen näkymä dyynin ylimerelle. Huoneistohotelli soveltuuhyvin omatoimisille ja rauhaa arvostavillevapaa-ajanharrastajille”,toteaa SK Oy:n toimitusjohtaja,ainoastaan suolaa ja tilliä. Jotkutkäyttävät sitruunapippuria, muttavähän, jotta se ei maistu yli.””Mikään ei voita voissa kokonaisenapaistettuja silakoita,jotka on pyöräytetty ruisjauhoissa.Tykötarpeeksi vain pottumuusia”,maiskauttaa Raija Juola.”Silakka on toki perushyväruoka muodossa kuin muodossa:keitettynä, rullana, etikkana, savustettunaja halstrattuna.”Liharuuista lampaanviulu onperinteinen ruokalaji.”Paistettaessa lampaanviuluunlisätään vähän kermakahvia. Lammastavoi maustaa myös valkosipulilla.Paistoliemestä tehdäänsoosi, joka suurustetaan vehnäjauhoilla”,opastaa perinneruuanystävä Raija Juola.”Nauris on vanhanajan hyvä raakaaine,josta kannattaa valmistaahaudikkaita. Itse paistan nauriitaensin vähän voissa, jonka jälkeenniihin pistetään siirappia ja suolaa– ja sitten haudutetaan uunissa”.Luotokeskusvahvistaa palveluitaanopetusneuvos Markku Tapperpystymättä kuitenkaan vielä avaamaantarkkaa aikataulua.Huoneistohotelli on myöstärkeä osa kokonaisuutta, jollaHailuodosta ollaan tekemässäympärivuotista kohdetta. Toinenosa tätä kehitystä ovat ulkomaisetmatkailijat: lumi, meren jää, pimeys,hiljaisuus ja puhdas luonto sekälentokentän läheisyys on esimerkiksiyhdistelmä, jota ei monestapaikasta löydy talviaikana. Kesä ontoki edelleen vilkkainta sesonkia.”Ulkomaisten matkailijoidenmäärä ei ole vielä merkittävä,mutta se on kasvava. Etenemmepienin askelin, jossa muun muassaOulun kaupungin, Hailuodonkunnan ja muiden tahojen yhteistyölläsekä eri hankkeilla, kutenOulun seudun matkailun markkinointi-ja vientihankkeella, onmerkittävä rooli”, painottaa HeidiPagani, Luotokeskuksen ja Syötekeskuksenpaikallisjohtaja.SK Oy on Oulun SeudunSetlementti ry:n omistama yhtiö,joka vastaa Hailuodon kunnankanssa tehdyllä yhteistyösopimuksellaLuotokeskuksen ja CampingRantaSumpun toiminnasta jakehittämisestä.Lisätietoja:Hailuodon Luotokeskus:puh. (08) 772 5500,040 506 9946info@luotokeskus.fiwww.luotokeskus.fiwww.syotekeskus.fi

Tapahtumia pitkin vuottaHelmikuu14.2. Ystävänpäivän iltamatnuorisoseurallaLisätietoa: Inga Piekkola040 742 7203Maaliskuu14.3. Hailuoto-retkihiihtoIlmoittautuminen paikan päälläklo 9 alkaen. Järjestetäänsäävarauksella.Lisätietoa: Paavo Sipola040 839 0343, paavo.sipola@lappli.fi28.3. Hälli-päiväNimetään Vuoden Kellokas.Lisätietoa: Hailuoto-seura/Tuula Isola044 388 3583Huhtikuu11.4. LankalauantaikokkoPöllänrannassaLisätietoa: LC Hailuoto/ Eino Merilä040 020 767418.4. Lastentapahtuma koulullaLisätietoa: Kari Blomster044 497 3565Kesäkuu14.6. Luonnonkukkien päiväOpastettu luontoretkiMarjaniemessäLisätietoa: Metsähallitus/Sari Airas020 564 6671Heinäkuu24.–26.7. Hailuoto Weekend:purjehduskilpailu ja laituritanssitLisätietoa: Outi Nokela040 534 3122Elokuu31.7.–2.8.Hailuoto TeatterifestivaaliHailuodon teatterifestivaalitmaastoutuvat saareen ja sen pihapiireihinkolmannen kerran heinäelokuuntaitteessa 31.7.–2.8.Festivaalin tinkimätön taiteellinenlinja jatkuu teatterinammattilaisten ja talkoolaistenyhteisponnistuksilla.Paikalliset kulttuuri-ihmiset ovatottaneet festivaalin vastaan innostuneestija kiitollisena: ”Tätä onkaivattu Hailuotoon!”. Festariuupumustavastaan taistellen useatteatterinnälkäiset ovat rientäneetpitkin saarta seuraten läpi läheskymmenen esitystä tapahtumarikkaanviikonlopun aikana.Pienten teatteriryhmien mieliinpainuvatvedot, perjantai-illantuliveistos sekä oheisohjelmanataidenäyttely, seminaari ja musiikkiesityksetovat muodostuneetnopeasti odotetuksi loppukesänelämysretkeksi Luovon luonnossa.Jouni Rissasen ja Juha Hurmeenpienimuotoisen ja ekologisenfestivaalin yllätyksellinenluonne on kuin luotu sielunveljeksi luotolaiselle ympäristölleja elämänmenolle. Teatteriviikonlopputuo esiin uutta esityspaikkojenja ohjelmiston kautta sekäHailuodosta että katsojien omastamaailmasta.Tervetuloa teatteriin Hailuotoon!Lisätietoa: Kari Blomster044 497 3565www.hailuototeatterifestivaali.comMaria Holappa3.–9.8.Oulunsalo Soi -festivaaliOulunsalo Soin Oulun seudunXII musiikkijuhlien taiteellisenajohtajana toimii kansainvälisestimenestynyt jousikvartetti Meta4.Konserttipaikkoina ovat Oulunseudun konserttisalit, viehättävätvanhat kirkot ja kartanot, taidegalleriatsekä mm. LiminganlahdenLuontokeskus.Musiikkijuhlat on jo perinteisestijärjestänyt yhden korkeatasoisenkonsertin Hailuodonkirkossa. Festivaalin viimekesäinenHailuoto-teemapäivä olitaiteellisesti ja elämyksellisestionnistunut aluevaltaus. OulunsaloSoi tuo korkeatasoisia taiteilijoitasaareen koko päiväksi myös ensielokuussa.Lisätietoa: Kylli Marttila050 388 6982www.oulunsalosoi.fi9.8. Kotiseutupäivä ja avoimetovat Kniivilän museoalueellaLisätietoa: Kari Blomster044 497 35659.8. Luotolaiset vs. Muu maailma-jalkapallo-otteluLisätietoa: Kari Blomster044 497 356515.-16.8. MajakkapäivätMarjaniemessä – Marjaniemenmajakalla erikoisohjelmaa.Lisätietoa: Susanna Paulamäki040 556 257219.8. Jahtitanssit Nuorisoseuralla,orkesteriLisätietoa: Maarit Parrila040 515 261020.8. Sorsajahdin aloitusLisätietoa: Hannu Viitaluoma050 575 754829.8. Sataman Valot -tapahtumaMarjaniemessäLuotolaisten ja mökkiläistenyhteinen illanvietto.Lisätietoa: Kari Blomster044 497 3565Lokakuu10.–11.10.SiikamarkkinatTarjolla monenlaista kalaa jakalajalosteita syötäväksi ja kotiinvietäväksi, leipomotuotteita, lankoja,tikkureita, villasukkia, pipoja.Paljon muuta mukavaa. Hailuotolaisiaja manterelaisia myyjiävuosittain yli 40, kävijöitä 4 000.Lisätietoa: 044 497 3507siikamarkkinat@hailuoto.fiJoulukuu20.12. Joulukonsertti kirkossaLisätietoa: kanttori Kaisamarja Stöckell040 743 0381www.hailuodonseurakunta.fiTuoreet tapahtumatiedot osoitteista:www.hailuoto.fiwww.hailuototourism.fiwww.oulunsalosoi.fiwww.hailuototeatterifestivaali.comKäy peremmälle!HailuotoHAILUOTOTEATTERI-FESTIVAALI 31.7–2.8.2009www.hailuototeatterifestivaali.comMAATILAMAJOITUS HEIKKINENViihtyisää asumista hailuotolaisenmaatilan pihapiirissäHeikkisentie 38, 90480 Hailuotop. 0400 184 475http://personal.inet.fi/yritys/maatilamajoituspekka.heikkinen@pp9.inet.fiHAILUODON MAASEUTUKORTTEERITMaaseutumajoitusta mummonmökin mukavuuksin. Ympärivuoden.Erikokoisissa kortteereissa. Pihapiirit, rantamökit, latokortteeri. Vuokrauksetvuorokaudesta vuosiin. Infopiste Haluodon Leipä & Lammas, Koivukyläntie4. Lisätietoja ja varaukset puh. (08) 8100 460, 040 709 6899.HAILUODON LEIPÄ & LAMMASLEIPOMO – KAHVILA – MYYMÄLÄTalvella pe 15–19, la 10–16, su 12–19. Kesällä joka päivä 11–19.Puh. 040 350 3880.HAILUOTOMeiltä myös maaleja ja rakennustarvikkeita,asiamiesposti ja Alkon tilauspalvelu.Luovontie 150, 90480 Hailuoto. Puh. (08) 8100 554Avoinna ma–pe 8–20, la 8–18, su 12–18.Kaikki vakuutukset yksityisille ja yrityksille. Paikallistavakuutustoimintaa Hailuodossa vuodesta 1884 alkaen.Hailuodon LähivakuutusyhdistysKittiläntie 48, 90480 Hailuoto, puh. 040-501 91 85Käsityömyymälä ja kahvilaLuovon PuikkariPerinteisiä hailuotolaisia käsitöitä• luotolaisia • käsinmaalattua• villasukkia posliinia• mattoja• sepän tuotteita• matkamuistoja • puutöitäTervetuloa Marjaniemen kalasatamaan!Puh. 0400 190 480luovon.puikkari@mail.suomi.net7

8 HailuotoMerikarhu palasiHailuotoon”Vanaha sukutarina kertoo, ettäsieltä oli Ruottista tullu kaksveljestä, joitten nimi oli Sparre.Toinen jäi tänne Hailuotoon. Sealku oli Suomessa hankala lausua,niin ne lyhensivät sen sitten Parriksi.Minun vaarikin oli vielä vanhoissapapereissa Parri”, muisteleesukunsa kansainvälistä historiaamerikapteeni Alpo Parrila. Loppupäätesukunimeen tuli maatilanmukaan.Parrila lähti merille 50-luvunalkuvuosina alaikäisenä ja luvatta,mutta rikos on vanhentunut.Oululaispojan ensimmäinen pestilähti Kaskisista ja merikapteeninaoli iiläinen Pentti Luukkonen.”Merihän se on ollut meiänkaveri iän kaiken. Meri on antanutmeille tämän hienon kotiseudun,ja siitä on moni saanut leipänsäkalastajina ja merimiehinä.””Minullehan se antoi lisäksihienon elämänkumppanin, jonkalöysin Newfoundlandin eteläpuoleltasiinä, missä Titanic aikoinaanupposi. Minä olin Finnforestaluksellaperämiehenä ja hän olimatkustajana tulossa SuomeenAlpo Parrilalla riittää kerrottavaa ja näytettävää meriltä ja Hailuodosta. Merikarhun isän vanha syntymätalo on kuin henkilökohtainenkotimuseo mielenkiintoisine esineineen, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta.sukuloimaan”, muistelee Parrilaensitapaamista vaimonsa kanssa.Liki 40-vuotisen merenkävijäuranaikana suhde Hailuotoon olilähinnä ammatillinen, sillä saarioli osa elämää, kun Parrila työskenteli70-luvulla perämiehenäjäänmurtaja Apulla ja luotsina Kemissä.Hailuotoon Parrila muuttiviettämään eläkepäiviä 90-luvunalussa.”Asuttiin New Yorkissa jaLong Island -saarella. Muistansen elämän kohinan ja tuhinansiellä. Kyllä tämä on kuin paratiisi,täällä on hyvä olla”, vertailee Parrilanykyaikaa ja 60-luvun loppua,jolloin hän asui viisi vuotta suomalaissyntyisen,mutta amerikkalaisenvaimonsa kanssa maakrapunaYhdysvalloissa.”Minunkin suku on täälläHailuodossa ainakin viitisensataavuotta istunut santakasan päällä.Tuo vanha mökki naapurissa onisävainajan syntymäkoti, jonkaisoisä rakensi joskus toistasataavuotta sitten. Jotenkin sen vaintullessa tunsi, että tämä se on selähtöpaikka”, kertaa Parrila paluuhetkeäänHailuodon Ojakylään.”Mehän tätä nimitetäänkin kotoisastiSuomen Havaijiksi. Täälläon kaunis luonto sekä hyvä asuaja elää. Eihän tämän parempaapaikkaa ole kakaroita kasvattaakuin täällä. Ainut on, että josvaatetavaraa ja muuta tarvii, niinne on mentävä tuolta ”Euroopan”puolelta hakemaan”, tarinoi AlpoParrila.Alpo Parrilan Hailuoto-vinkki:Hyypänmäki eli Hyyppä on harjunpäälle muodostunut paraabelidyyni jasamalla saaren korkein kohta, 31 metriämerenpinnan yläpuolella. Alueenmaisemaa ovat muokanneet jäätiköt jasulamisvedet. Alueella toimii Hyypänhiihtourheilukeskus.Perimätiedon mukaan isonvihanaikaan Hyypänmäellä rotkossa onsijainnut piilopirtti, jossa saarelaisetolivat piilossa venäläisiltä. Rakennuksenjäänteitä ei kuitenkaan ole löydetty.Paikan nimi on nykyisissä kartoissaPiilopirtinrotko.Hyypänmäellä sijaitsee merimerkki,joka Keskiniemen majakan kanssa ohjaaalukset saaren pohjoispuolitse kulkevallelaivaväylälle. Mäellä on ollutaiemmin niin sanottu Hyypän pooki,joka oli rakennettu noin 1790-luvulla.Ha i l u o d o n l a u t taa i k ata u l u 2009Ferry time table to HailuotoHailuodostafrom HailuotoOulunsalostafrom Oulunsalo05.00* 05.30*06.00** 06.30**07.00 07.3008.00 08.3009.00 10.0010.30 11.0011.30 11.30 L, x)12.00 L, x) 12.0012.30 12.30 L, x)13.30 L, x) 13.3014.00 14.00 L, x)14.30 L, x) 14.3015.00 15.00 L16.00 L 16.0016.30 16.30 L17.00 L 17.0017.30 17.30 L18.00 L 18.0019.00 18.30 L, xx)19.30 L, xx) 19.3020.00 20.3021.00 21.3022.30 23.0000.00 y) 00.30 y)Ajantasaiset aikataulut internetissäwww.destia.fi/palvelut/lauttaliikenne* ajetaan arkisin ma–pe** ajetaan arkisin ma–pe sekä tilausvuoroina la, su ja juhlapyhinäL ajetaan ajalla 5.6.–11.10.2009 seuraavin huomautuksin ja poikkeuksin– joka päivä ajalla 18.6.–9.8.2009– viikonloppuisin (pe, la, su) ajalla 5.–7.6., 12.–14.6. ja 14.8.–11.10.2009x) vuoroa ei ajeta perjantaisin 14.8.2009 alkaenxx) ajetaan vain perjantaisin ja sunnuntaisin 5.6.–11.10.2009y) ajetaan vain tilauksesta (myös ilmaisia)Tilaukset tehtävä klo 21.30 mennessä päälautta Merisillalle puh. 0400 282 791Huonojen sää- ja jääolosuhteiden vallitessa sekä mahdollisten lauttavikojen tai hälytysajojen vuoksivoidaan aikataulusta joutua poikkeamaan tai liikenne tilapäisesti keskeyttämään.HailuotoPinta-ala: 1082 km 2maapinta-ala 196 km 2sisävesipinta-ala 5 km 2meripinta-ala 880 km 2Asukasluku (30.11.2008): 1028Loma-asuntoja: 650Elinkeinorakenne 2006• alkutuotannot 21 %• jalostus 9 %• palvelut 65 %• muut 6 %Etäisyys OuluunLauttaväylän pituusajoaika 25 minSaaren läpi kulkevantien pituus50 km6,9 km30 kmHailuodon kunnantoimistoLuovontie 17690480 Hailuotopuh. 044 497 3500fax (08) 8100 820www.hailuoto.fiHailuodon matkailuinfopuh. 040 5769 800www.hailutotourism.fiHailuodon kirkkoavoinna ma–la 12–18, su 10–16(ajalla 22.6.–22.8.)Marjaniemen majakkaavoinna la–su klo 12–14(ajalla 6.6.–30.8.)Kniivilän kotiseutumuseoavoinna ke–su klo 11–17(ajalla 24.6.–30.8.)Hailuodon kirjastoavoinna ti 10–16, ke ja pe 12–20sekä lisäksi ma 12–20(ajalla 22.6.–9.8.)Muista myös kesäkahvilat lauttarannassa,kirkonkylällä ja Marjaniemessä!OpastetutHAILUOTO-kiertoajelutbussiryhmille 30 vuoden kokemuksella erilaisina valmiinaopastus- ja ohjelmapaketteina tutustumiskohteineen.Tiedustelut ja varaukset:Kauko Ervasti, p. 040 771 0700Hailuoto-bussiretkiopas