10.07.2015 Views

Toimintakertomus 2007 (pdf) - EMMA

Toimintakertomus 2007 (pdf) - EMMA

Toimintakertomus 2007 (pdf) - EMMA

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>EMMA</strong><strong>Toimintakertomus</strong> <strong>2007</strong>


Ensimmäinen täysitoimintavuosi<strong>EMMA</strong>n ensimmäinen kokonainen toimintavuosi täyttisille asetetut tavoitteet kaikin tavoin. Museo vakiinnuttipaikkansa Espoon kaupungin olennaisena kulttuuritoimijanasekä yhtenä Suomen merkittävimmistä ja kiinnostavimmistataidemuseoista. Tavoite luoda museolleilmapiiri, jossa katsojalla on oma vapaus ajatella ja kokeaesillä oleva taide, näyttää kävijäpalautteen valossatoteutuneen. Myös museon kansainvälinen tunnettuuslisääntyi kuluneen vuoden ja kansainvälisten näyttelyhankkeidentyöstämisen sekä vierailujen myötä.Vuoden aikana järjestettiin yhteensä seitsemän näyttelyä,joista neljä suurempaa kansainvälistä näyttelyä.Näyttelyiden saama suosio osoitti, että näyttelyt olivatmyös yleisön kannalta kiinnostavia. Näyttelyaikataulujaettiin kolmeen jaksoon siten että kustakin osiosta pyrittiinsaamaan omaleimainen, taiteellisesti merkittäväja taiteen eri suuntauksia esittelevä kokonaisuus.Ulkoministeriö ja valtio jatkoivat vieraidensa tuomista<strong>EMMA</strong>an, mm. Norjan kuningaspari vieraili <strong>EMMA</strong>ssayhdessä Suomen presidenttiparin kanssa. Muitahuomattavia vieraita olivat Antoni Tàpiesin näyttelyyntutustunut Katalonian hallituksen seurue, Viron ja Suomenministeritapaamisen liittynyt delegaatio sekä Kolumbianopetusministeri.Museo kiinnosti ammatillisesti useita ryhmiä,mm. <strong>EMMA</strong>n tekniikkaan, teosturvallisuuteen, museopedagogiaanja viestintään kävi tutustumassa erimuseoiden, yritysten ja yhteisöjen edustajia. Myösmedian ja kriitikoiden suhtautuminen <strong>EMMA</strong>an jatkuipositiivisena ja kiinnostuneena.<strong>EMMA</strong>n kävijämäärä 160 000 vierasta ylitti selvästi museonjohtajanvuoden alussa asettaman tavoitteen, jokaoli 120 000 näyttelykävijää. Suosituin oli Salvador Dalínnäyttely, jonka näki kaiken kaikkiaan 73 000 kävijää jayksin lokakuussa 30 000 kävijää. Myös opastuksia varattiineniten espanjalaistaiteilijan näyttelyyn. Vuodenhaasteellisin ajankohta, kuten arveltiinkin, oli kesänlomakausi, jolloin kävijämäärät hiljenivät 6700 - 8400kuukausittaisen kävijään. Ryhmävaraukset loppuivatlähes kokonaan eivätkä suurelle yleisölle tuntemattomatnäyttelyt vetäneet huomattavia määriä yksittäisiälomailijoita. Elokuussa ulkomaalaisten vieraiden osuuskävijöistä oli kuitenkin merkittävä. <strong>EMMA</strong>n tunnetuksitekeminen kesämatkailukohteena vaatisikin panostustaenemmän kuin nykyiset resurssit mahdollistavat.Lähes 85 % museokävijöistä koki vierailunsa <strong>EMMA</strong>ssaerittäin miellyttävänä tai miellyttävänä. Erityistä kiitostasaivat museon monipuolisuus, kiinnostavat näyttelyt jaNorjan kuningaspari vieraili <strong>EMMA</strong>ssa 5.6. Vas. kulttuurijohtaja Georg Dolivo, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, kuningas Olavi,presidentti Tarja Halonen, kuningatar Sonja, valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi, Taidemuseosäätön hallituksen puheenjohtaja Hanna-LeenaHemming ja museonjohtaja Markku Valkonen.


Saastamoisen säätiön taidekokoelma kiinnosti tasaisesti ympäri vuoden, opastuksia tilattiin kokoelmaan enemmän kuin vaihtuviinnäyttelyihin.avarat tilat. Epäkohtina mainittiin toistuvasti riittämättömätopasteet, teoskylttien pieni koko ja liian tiheä ripustus.Yli 90 % museokävijöistä piti palvelua <strong>EMMA</strong>ssajoko kiitettävänä tai hyvänä. Työntekijöitä kuvailtiinystävällisiksi, asiantunteviksi ja hymyileviksi.<strong>EMMA</strong> osallistui Vuoden eurooppalainen museo 2008(European Museum of The Year) -kilpailuun. Tuomaritkävivät tutustumiskäynnillä elokuussa ja tammikuussa2008 selvisi, että <strong>EMMA</strong> on yksi toiselle kierroksellepäässeistä ehdokkaista.Hallinto ja talousEspoon taidemuseosäätiön hallituksessa toimivatedellisen vuoden tapaan puheenjohtajana Hanna-Leena Hemming, varapuheenjohtajana Petteri Karttunen,jäseninä Tuula Arkio, Carolus Enckell, PekkaJuntunen, Päivi Karttunen ja Anna-Liisa Linnala.Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto nimesikokouksessaan 20.11.<strong>2007</strong> entiset edustajansa jatkamaantaidemuseosäätiön hallituksessa myös vuosina2008 - 2009. Saastamoisen säätiön edustajina hallituksessajatkavat Petteri ja Päivi Karttunen.Säätiön varsinaisina tilintarkastajina ovat toimineetTimo Tuokko ja Jari Miikkulainen KHT-yhteisö TuokkoTilintarkastus Oy:stä sekä varatilintarkastajina OlaviGuttorm ja Maria Rekola samasta yhteisöstä. Espoonkaupunginhallituksen konsernijaosto nimesi samaisettilintarkastajat jatkamaan myös vuonna 2008.Taidemuseosäätiön vuosikokous pidettiin maaliskuussa.Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa.Kulttuurijohtaja osallistui kaupungin sivistystoimenedustajana hallituksen kokouksiin neljä kertaa. Museonjohtajapuolestaan osallistui sivistystoimen konserniyhteisöjenja Espoon kaupungin lokakuussa järjestettyyntapaamiseen. Hallituksen perustama omarahoitustyöryhmäaloitti työskentelynsä marraskuussa.Museon johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 21 kertaaja henkilökunnan yhteisiä toimistopalavereja järjestettiin12. Museotyöryhmät (näyttelyt, kokoelmat, museoopetus,konservointi, tekniikka, markkinointiviestintä,tyky) kokoontuivat kukin omaan tahtiinsa. Niiden lisäksijärjestettiin vuoden aikana 8 palaveria oppaille sekäkaksi kokousta valvojille.Vuoden aikana hallitus käsitteli useaan otteeseen organisaation,työjärjestyksen, henkilöresurssien, toiminnanrahoituksen sekä seurannan kartoittamista javakiinnuttamista. Hallituksen ja operatiivisen johdonvälistä työn- ja vastuunjakoa selvennettiin työjärjestyksessä.<strong>EMMA</strong>n visio tarkastettiin ja sitä muokattiinhieman.


<strong>EMMA</strong>lle deponoidun Utriaisen taidekokoelman teoksista koostettu näyttely oli esillä kevään.sä oli sekä pienoismalleja että valokuvasuurennoksiahänen julkisista veistoksistaan. Näyttelyn yhteydessäjulkaistiin professori Juhani Pallasmaan kirja Raimo Utriainen- Soiva viiva.Näyttely tehtiin yhteistyönä Raimo Utriaisen taidesäätiönkanssa.Näyttelyssä esitettiin kaksi dvd-ohjelmaa: Martti Utriaisendokumentti Ida Aalberg -monumentin valusta1963/72, 1997 sekä Vookin pystytys 1974 Lauttasaarensillan kupeeseen.Mari Sunna - Everynoanysome One8.2. - 29.4.<strong>2007</strong>Mari Sunnan näyttely Everynoanysome One oli EM-MAn ensimmäinen nuoren suomalaistaiteilijan näyttely.Espoossa vuonna 1972 syntynyt Mari Sunna on yksitämän hetken maalaustaiteen merkittäviä nimiä Suomessa.Hän on opiskellut sekä Vapaassa taidekoulussaettä Lontoossa Chelsea College of Art and Designissa,josta hän valmistui vuonna 2000. Mari Sunnan teoksiakuuluu useisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin yksityis- jamuseokokoelmiin, Suomessa mm. Saastamoisen säätiönkokoelmaan.Näyttely oli luonteeltaan retrospektiivinen ja taiteilijanensimmäinen taidemuseossa pidetty näyttely. Teoksetolivat vuosilta 2000 – <strong>2007</strong>, uusimmat teokset valmistuivatjuuri näyttelyn kynnyksellä. Näyttelyssä oli esillän. 40 teosta, akryyli – ja öljyvärimaalauksia ja grafiikkaa.Suuri osa näyttelyn teoksista saatiin lainaksi yksityisiltäomistajilta Suomesta, Ruotsista, Belgiasta ja Englannista.Näyttely oli <strong>EMMA</strong>n tuotantoa ja jatkoi EspoostaTurun taidemuseoon ja sieltä Eskilstuna KonstmuseumiinRuotsiin.Näyttelyn lähtökohtana oli esittää figuratiivista nuorensuomalaistaiteilijan taidetta ja tuoda esiin taiteilijankäyttämiä tyylillisiä ilmaisukeinoja ja maalaustekniikkaa.Mari Sunnan taiteellisen työskentelyn fokus onihmisen ulkoisen ja sisäisen maailman kuvaus. Hän onlöytänyt oman ekspressiivisen tyylinsä, ja hänen ”liikkuvat”tai ”tärisevät” muotokuvansa ovat herättäneetvastakaikua myös kansainvälisesti.Esillä olleet teokset osoittivat, kuinka Mari Sunna onkiinnostunut kuvaamaan ihmisen tai olion äärimmäisenemotionaalista tilaa. Sunna käyttää ekspressiivistäsivellintä kuvaamaan tuskaa ja alitajuntaa, jolloin teoksetovat luonteeltaan lähes groteskeja. Tai hän levittäämaalin ohuelti kankaalle ja käyttää herkkiä sivellinvetoja.Joskus teosten hahmot näyttävät olevan räjähtämäisilläänsisäisestä jännityksestä; vastakkainen vaikutelmasyntyy, kun pehmeät, hauraat kasvot näyttävätikään kuin leijuvan teoksen edessä.Sunnan teokset ovat henkilökuvia tai hahmoja, joilla oninhimillisiä piirteitä. <strong>EMMA</strong>-lehden haastattelussa taiteilijatotesikin, että ”voisin varmaan maalata hahmojanilopun elämääni. Kuvaan niiden kautta eri asioitaja etsin läsnäoloa. Hahmo on kuin peili, joka heijastaaihmisyyden eri olomuotoja.”


Antoni Tàpiesin kesänäyttelyn avajaiset 5.6.<strong>2007</strong>.Svetlana & Igor Kopystiansky8.2. - 29.4.<strong>2007</strong>Svetlana ja Igor Kopystianskyn näyttely <strong>EMMA</strong>ssaoli laajin taiteilijaparin teoksiin suuntautunut katsaus.Näyttelyn varhaisimmat teokset olivat valmistuneet jo1970-luvulla Moskovassa ja uusimmat Yhdysvalloissa.Taiteilijapari on asunut New Yorkissa vuodesta 1988.Svetlana ja Igor Kopystiansky ovat käsitetaiteilijoita,jotka ovat kiinnostuneet erityisesti avantgarden perinteestäja siihen liittyvien ideoiden ja käsitteiden tarkastelusta,uudelleen tekemisestä ja tulkitsemisesta. Taiteilijaparinteoksissa näkyy viittauksia paitsi 1900-luvunkuvataiteen avantgardeen myös musiikkiin, kirjallisuuteenja elokuvaan.Näyttely keskittyi taiteilijaparin yhteistyönä toteuttamiinvalokuva-, video- ja elokuvateoksiin. Kiinnostusajan esittämiseen tuli erityisen hyvin esille <strong>EMMA</strong>ssaesillä olleissa teoksissa, joissa taiteilijat tutkivat materiaalinmahdollisuuksia erilaisissa aikaan liittyvissä muodoissa.Esillä olleet diaprojektiot, valokuvat ja videotolivat muodoltaan pääosin diptyykkejä.Kun Kopystianskyt alkoivat pitää näyttelyitä länsimaissa1980-luvun lopulla, he esittelivät töitään samanaikaisesti,mutta teokset olivat erillisiä ja vain jommankummannimissä. Vuoden 1999 jälkeen taiteilijapariskuntaei ole pitänyt erillisiä näyttelyjä. Nykyään yhteistyö onnoussut etualalle ja maalausten ja installaatioiden tilalleon tullut kamera. Teoksissa kuten Sandglass, TheDay Before Tomorrow ja Pink & White kuvat toimivatikään kuin metaforana taiteilijaparin yhteistyölle: kuvatovat enimmäkseen erillisiä, mutta sulautuvat hetkeksiyhteen, jolloin kuvaajana toimineen taiteilijan subjektiivisuuskatoaa.Kopystianskyjen teoksia kuuluu useiden ulkomaistenmuseoiden kokoelmiin, <strong>EMMA</strong>n näyttelyn jälkeen mm.New Yorkin Whitney Museum hankki The Day BeforeTomorrow –teoksen kokoelmiinsa. Näyttelyyn liittyväluettelo on saanut hyvän vastaanoton myös Suomenrajojen ulkopuolella.Näyttelyn kuraattorina toimi Timo Valjakka, helsinkiläinenkriitikko, kirjailija ja kuraattori.Antoni Tàpies 6.6. - 26.8.<strong>2007</strong>Yhdessä Art Partners Finlandin kanssa toteutettu AntoniTàpiesin (s. 1923) maalausten, veistosten ja grafiikannäyttely oli laajin Suomessa järjestetty katalonialaismestarinesittely. Näyttelyn teokset oli koottu taiteilijanomista, Fundació Antoni Tàpies -museon ja pariisilaisenGalerie Lelongin sekä Art Partners Finlandin kokoelmistaja muista suomalaisista yksityiskokoelmista.Antoni Tàpiesin töitä pidettiin jo 1940-luvulla merkittävinäaikansa taidekentässä. Ensimmäinen näyttely VenetsianBiennaalissa 1952 aukaisi hänelle kansainvälisenuran ja 1960-luvulla taiteilija oli jo laajalti tunnettuja tunnustettu.


Abstraktismi on kiehtonut Antoni Tàpiesta lähes kokouran ajan. Hänen maanläheisiä sävyjä toistavia teoksiaanhallitsee fyysisyys ja konkreettisuus. Taiteilija käyttääpigmenttiä, erilaisia kivipohjaisia massoja ja arkisiaesineitä tehdäkseen teoksistaan kosketeltavan aineellisia.Ne ovat usein yhtä kolmiulotteisia ja läsnä oleviakuin veistokset. Abstraktin struktuuriin sekoittuu myössanoja, symboleja sekä esittäviä aiheita. Katalonia onaina ollut lähellä poliittisestikin aktiivisen taiteilijan sydäntä,Espanjan sisällissodan jälkeisten vainojen traumatkuultavat läpi teoksista.Moving PortraitsEija-Liisa Ahtila, Salla Tykkä jaA K Dolven 6.6. - 26.8.<strong>2007</strong>Kesällä esitettiin vaihtuvien näyttelyiden mediataidetiloissakolmen naistaiteilijan videoteoksia, Eija-Liisa Ahtilanteos Rukoushetki ja Salla Tykän teos Lasso, jotkakuuluvat Saastamoisen säätiön kokoelmaan sekä A KDolvenin teokset between the morning and the handbag,4 min at 22 am of July 2003 ja Snoflekker. Rukoushetkihankittiin Saastamoisen säätiön kokoelmaan juuriennen näyttelyä. A K Dolvenin teokset saatiin lainaksitaiteilijalta ja carlier i gebauer – gallerialta Berliinistä.Eija-Liisa Ahtila on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpianykytaiteilijoita. Videoteos Rukoushetki (2005)on kertomus kiintymyksestä ja kuolemasta. Se on taiteilijanomaan elämään perustuva teos ja kertoo koirankuolemaan liittyvien tapahtumien kautta kuoleman jasurun läpikäymisen prosessista. Tapahtumat alkavattalvisesta New Yorkista ja päätyvät Beniniin, Länsi-Afrikkaan.Teos on alunperin valmistunut Venetsian Biennaaliinvuonna 2005, ja on alkuperäiseltä esityskieleltäänenglanninkielinen. Tekstin suomennos saatiinvalmiiksi teoksen ensiesitykseen <strong>EMMA</strong>ssa.Salla Tykän videoteos Lasso (2003) on ensimmäinenosa taiteilijan Cave-trilogiaa. Trilogian eri osissa seurataannuoren naisen elämän kolmea eri hetkeä hänenkasvaessaan aikuiseksi. Teosten päähenkilö on useinnuori nainen, joka etsii minuuttaan unenomaisuudenja pakkomielteiden rajamailla. Salla Tykkä on nuorenpolven videotaiteilija, joka on tullut tunnetuksi myöskansainvälisesti.Lontoossa ja Lofooteilla asuva A(nne) K(atrine) Dolvenon Norjan tunnetuimpia naistaiteilijoita, jonka tuotantokäsittää maalauksia, elokuvia ja videoteoksia. <strong>EMMA</strong>ssataiteilijalta esitettiin kolme videoteosta. Dolveninteoksia voi katsoa asetelmina, joille on tyypillistä minimalistinenlavastus. Teosten tapahtumat näkyvät pieninäsiirtyminä eleiden ja muotojen välillä.A K Dolven esitteli teoksensa Norjan kuningasparillenäiden vieraillessa <strong>EMMA</strong>ssa kesäkuussa.Salvador Dalí - Surrealisti!3.10. - 16.12.<strong>2007</strong>Salvador Dalí - Surrealisti! -näyttely loi monipuolisenkatsauksen Salvador Dalín taiteeseen ja esitteli myösvähemmän tunnettua Dalía. <strong>EMMA</strong>ssa oli hänen maalauksiaanja piirustuksiaan 60 vuoden ajalta. Näyttelyantoi näin mahdollisuuden tutustua harvoin nähtyynDalín varhaistuotantoon, jolloin hän kokeili eri tyylilajejaennen surrealismikauttaan. Dalí oli loistava piirtäjäja hallitsi suvereenisti myös vaativan vesiväritekniikan.Tästä Dalín tekemä Benvenuto Cellinin Omaelämäkerta-kirjan (1588-1566) kuvitus oli näyttelyssä hyvänä esimerkkinä.Dalín tuotanto on hämmästyttävän monipuolista. Maalausten,piirustusten, kirjankuvitusten, veistosten ja esinekoosteidenohella hän kirjoitti ahkerasti, teki lasi- jakorutaidetta, suunnitteli lavasteita, vaatteita, mainoksia- ja suoriutui kaikesta aina yhtä mielikuvituksellisesti,yllättävästi ja tarkoituksellisen provosoivasti. <strong>EMMA</strong>nnäyttelyssä oli esillä laaja otos (40 kpl) saksalaissyntyisenEric Schaalin valokuvia Dalísta hänen Amerikanvuosiltaan (1937-1942). Näissä valokuvissa Dalín originellipersoona sekä hänen taiteensa omalaatuisuustulivat hyvin esille.Näyttelyssä esitettiin kaksi elokuvaa: vuonna 1929 ensiiltansasaanut elokuvaklassikko, surrealistinen Andalusialainenkoira, jonka Dalí teki yhdessä ystävänsä LuisBunuelin kanssa sekä Dalin ja Walt Disneyn toteuttamalyhytelokuva Destino 1946/2003.Näyttely toteutettiin Fundació Gala-Salvador Dalínkanssa. Yhteistyö aloitettiin vuonna 2003. Kaikki teoksettulivat Espanjasta, Figuerasissa sijaitsevasta TeatreMuseu Dalísta.


Salvador Dalín näyttelyn avajaiset 2.10.<strong>2007</strong>.Annette Messager3.11. <strong>2007</strong> - 27.1. 2008Kun <strong>EMMA</strong>n näyttelyohjelmaa alettiin vuosia ennenavajaisia suunnittelemaan, oli toive Annette Messagerinnäyttelystä päällimmäisenä. Syksyllä laaja näyttelysaatiin <strong>EMMA</strong>an suoraan Pariisin Centre Pompidousta.Näyttely oli myös Messagerin taiteen ensiesittely Suomessa.Ranskalainen Annette Messager kuului 1970-luvullaniihin nuoriin taiteilijoihin, jotka kyseenalaistivat traditionaalisetvisuaaliset keinot. Aikana, jolloin taiteessavallitsi abstrakti ekspressionismi ja minimalismi, Messagerlähti kohti prosessinomaista työskentelyä kiinnostuensurrealismista ja käsitetaiteesta. Tämä näkyytaiteilijan kiinnostuksena ihmisruumiiseen, sen fetisseihinja animistiseen luonteeseen.TutkimusTutkimus keskittyi näyttelytoimintaan ja julkaisuihin.Raimo Utriainen - Soiva Viiva -näyttelyn pohjana olimuseon suorittama taustaselvitys, inventointi ja perustutkimus.Utriaisen julkaisussa museo vastasi taiteilijanhenkilöhistoriallisen osuuden kirjoittamisesta. Tutkimuksenpiiriin kuuluivat yleensäkin <strong>EMMA</strong>n julkaisujensuunnitteluun ja toimittamiseen liittyvät tehtävät sekänäyttelytekstien laatiminen.Kevään 2008 12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita-näyttelyn suomalaisosion tutkimus ja siihen perustuvanäyttelykonsepti ja teosvalinnat tehtiin pääasiassa<strong>2007</strong>. Myös tulevan näyttelyluettelon julkaisutekstikirjoitettiin <strong>2007</strong>.Messagerin taide kieltää kategorisoinnit vaikka assosioituukinjoihinkin nykytaiteen suuntauksiin. 70-luvultalähtien hän on venyttänyt kaksiulotteisen käsitettä jasiirtynyt traditionaalisista piirustuksista ja valokuvistalattialle ulottuviin installaatioihin. Messagerin töissä onkeskeisessä osassa keho ja lähestymistapa on alati uudistuva.Jo 70-luvulla Messager otti tietoisesti käyttöönleikkivän työtavan ja nosti taiteessaan esiin samoja kysymyksiäkuin ajan muutkin naistaiteilijat: mitä on ollanainen, mitä on olla naistaiteilija.Näyttelyssä nähtiin useita merkittäviä teoksia taiteilijanuran eri vaiheilta kuten Hoidokit, Albumikokoelma, Heja me, me ja he, Voitonmerkkini, Kimeirat, Toivomukseni,Hirtettyjen balladi, Faabeleita ja tarinoita, Pinokkiontarina sekä Casino, jossa huoneen kokoinen silkki täyttyyja tyhjenee aallonomaisin liikkein.Messager työskenteli <strong>EMMA</strong>ssa kaksi viikkoa, työskentelyosoitti kuinka tarkka hän oli yksityiskohdista. Joennen näyttelyn alkua taiteilijan kanssa keskusteltiintiiviisti sähköpostitse näyttelyarkkitehtuurista, joka vielämuuttui hänen saavuttuaan paikalle. Arkkitehtuurinavulla hän halusi luoda tunteita ja tuntemuksia, joihinkatsoja joutuu myös fyysisesti mukaan.Annette Messager ja Casino-teos <strong>EMMA</strong>ssa.10


<strong>EMMA</strong>lle deponoidut Raimo Utriaisen ja Kyösti Kakkosenkokoelmat siirtyivät <strong>EMMA</strong>n hallintaan vuodenaikana ja Osmo Valtosen lahjoituskokoelma vuoden2008 alussa. Nämä kokoelmat vaativat runsaasti varastotilaa,mikä yhdessä museon oman kokoelman varastointitarpeidenkanssa edellytti aiemman vuokrallaolleen taidevaraston sopimuksen jatkamista kahdellavuodella 2008 - 2009.Museo jatkoi keskusteluja kolmen merkittävän designkokoelman(Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma,Kyösti Kakkosen designkokoelma, Chicago Atheneuminkokoelma), yhteensä noin 7000 teoksen, deponoinneista.Nämä ja jo aiemmin museoon deponoidutkokoelmat tarvitsevat lisää tilaa ja mahdollistaisivat uudenlaisenmuseokokonaisuuden suunnittelun. WirkkalaBryk -säätiön ja Chicago Atheneumin kanssa laadittiinkahden vuoden ajalle aiesopimus valmistelutoimenpiteidenjatkamisesta. Vastaavaa sopimusta valmisteltiinmyös Kyösti Kakkosen kanssa.Markku Hakurin Kielo Kauklahdessa.Kokoelmat, kirjasto ja arkistoVuoden alkupuolella informaatikko Emmi Martin saattoiloppuun <strong>EMMA</strong>n henkilökunnan käsikirjaston luetteloinnin,luokituksen sekä viennin tiedonhallintajärjestelmään,Tamuun. Projekti alkoi vuoden 2006 syksyllä.Tällä hetkellä tietokannassa on n. 2200 nidettä.WeeGeelle suunniteltiin taideteosvarasto sekä sen yhteyteenarkistotila. Taideteosvarastoon tullaan sijoittamaanSaastamoisen säätiön, <strong>EMMA</strong> - Espoon modernintaiteen museon ja Kyösti Kakkosen kokoelmat.Arkistotilaan tullaan siirtämään museon hallinnollisenarkiston lisäksi <strong>EMMA</strong>an mahdollisesti tulevaisuudessajäämistönä saatavat taiteilijoiden arkistoaineistot.Vuonna <strong>2007</strong> kaupungin eri toimitiloihin vietiin 57 taideteosta.Suurin yksittäinen kohde oli Tapiolan uusi sosiaali-ja terveyskeskus, johon suunnitelman mukaan ripustettiin26 taideteosta. Talletustoimintaan kuuluu myöstalletettujen teosten kunnostus ja kehystäminen. Muihinmuseoihin lainattiin vuoden aikana yhteensä 23 teosta.Taidemuseon tiedonhallintajärjestelmää, Tamua, kehitettiinedelleen yhdessä Helsingin kaupungin taidemuseonja ohjelmistotalo Grafimedia Oy:n kanssa.Pyrkimyksenä oli mm. tiedon joustavampi liikkuminenKonservointi- ja Teos-kannan välillä. Järjestelmästä tulostettaviinraportteihin ja sopimuksiin tehtiin lisäyksiäja muutoksia.Tapiolan kehittämisprojektia sivuten museo tilasi konsulttiyhtiöSaracolta hankesuunnitelman pohjaksi kartoituksensiitä, kuinka Ahertajankulman tontille voitaisiinasuntorakentamisen rinnalle luoda uusi konsepti.Konsepti perustuu uusille museotiloille, varasto- ja teknisilletiloille sekä tulevaisuuslaboratoriolle. Museo- janäyttelytoiminnan synergian parantamiseksi alueelleehdotettiin myös uusia toimintoja kuten taidemessuja,-huutokauppoja, kokoustilaa, ravintolatiloja ja taideteollisuusyrityksiä.Ahertajankulman kehittämistä käsiteltiin myös Espoonkaupungin toimesta useissa pienryhmissä, toimialajohtajienkokouksessa toukokuussa, kaupungin neuvottelukunnassakesäkuussa ja elinkeinojaostossa joulukuussa.<strong>EMMA</strong> - Espoon modernin taiteenmuseon kokoelmaEspoon kaupungin taidekokoelma sai uuden nimen:<strong>EMMA</strong> - Espoon modernin taiteen museon kokoelma.Espoon taidemuseosäätiön hallitus päätti asiastakokouksessaan 8.10.<strong>2007</strong>. Kokoelmasta käytettävätkäännökset ovat: <strong>EMMA</strong> - Samlingen för Esbo modernakonstmuseum ja <strong>EMMA</strong> - Espoo Museum of ModernArt Collection. Kokoelmaa täydennettiin pääosinnykytaiteen näkökulmasta 14 teoksella, joista yksi oliulkoveistos. Museo hankkii uusia teoksia lähinnä sijoitettavaksijulkisiin tiloihin. Lisäksi kokoelmaan liitettiinkolme kuvaamataidonopettaja Irene Tolvasen Silkkiniitynpäiväkodille lahjoittamaa akvarellia, jotka samallakunnostettiin.Kuvanveistäjä Markku Hakuri toteutti Espoon vuoden2006 asuntomessuja varten veistoksen Kielo. Teos olitarkoitettu väliaikaiseksi ja se sijoitettiin alueelle vieväänkiertoliittymään. Paikallisten asukkaiden toivomuksestaja aloitteesta Espoon kaupunki tilasi taiteilijalta pysyvänKielo-veistoksen samaan paikkaan. Materiaaleiksivalittiin kiillotettu ruostumaton teräs ja laminoitu turvalasi.Teos pystytettiin paikalleen kesäkuussa.11


Saastamoisen säätiö ja <strong>EMMA</strong> jatkoivat yhteistyönkehittämisneuvotteluja. Syksyllä saatiin valmiiksi keskinäinensopimus valokuvien tekijänoikeuksista. Sitäedelsi OTT Viveca Stillin tekemä valokuvauksen tekijänoikeusselvitys.Syksyn aikana käynnistettiin myöskokoelmaripustuksen uusimissuunnittelu. Ensimmäiseksitoteutetaan Valokuvaraitin uusi ripustus.Kyösti Kakkosen taidekokoelmaMuseolehtori Veera Jalava tutustuttamassa lapsia Saastamoisensäätiön taidekokoelmaan yhdessä taidehaltija Unduin kanssa.Kyösti Kakkosen kokoelma karttui 16 teoksella. Hankinnoissapainottui erityisesti kansainvälinen maalaustaide.Kotimaista osuutta täydensi mm. Hugo Simberginmaalaus Haukotteleva käärme (1899), joka ostettiin Hagelstaminhuutokaupasta ja ripustettiin edellisvuonnaostetun Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-maalauksen rinnallenäyttelytilaan. Kokoelmaan ostettu Eero Hiirosenveistos Pro Aqua sijoitettiin WeeGee-talon edustallemarraskuussa.Saastamoisen säätiön taidekokoelmaSaastamoisen säätiön taidekokoelman monipuolinenkehittäminen jatkui. Kokoelmaan hankittiin vuoden aikanayhteensä 52 teosta, joista maalauksia 25, grafiikkaa14, valokuvia 7, veistoksia 2, piirustuksia 1, videoteoksia1, esinekoosteita 1 ja hologrammeja 1. Pääosinteokset olivat suomalaista nykytaidetta, muutama teostäydensi kokoelman vanhempaa osaa. Painopiste olimaalaustaiteessa. Taiteilijoista mainittakoon Silja Rantanen,Päivi Takala ja Marianna Uutinen. Kaiken kaikkiaankokoelmaan kuuluu noin 1800 teosta alkaen 1910-luvun maalauksista jatkuen nykytaiteen moninaisiinlajeihin.Säätiön kokoelmaan hankittu Eija-Liisa Ahtilan videoteosThe Hour of Prayer (Rukoushetki), joka oli saanut ensiesityksensäVenetsian Biennaalissa 2005, sai Suomenensi-iltansa <strong>EMMA</strong>ssa. Salla Tykän videoteos Lasso olimukana samassa näyttelyssä. Myös taidemaalari MariSunnan näyttelyssä <strong>EMMA</strong>ssa, Turun ja Eskilstunan taidemuseoissaoli mukana säätiön teos.Kokoelman teoksia lainattiin vuoden aikana harkitusti.Pääasiassa lainoja myönnettiin laajempiin yhden taiteilijannäyttelyihin, mainittakoon Suomen Taideyhdistyksenjärjestämä taidemaalari Tapani Raittilan retrospektiivinennäyttely, joka alkoi Sara Hildénin Taidemuseostajatkuen Rovaniemen ja Joensuun Taidemuseoihin, kuvataiteilijaReijo Hukkasen näyttely Oulun taidemuseossa,Vuoden nuoren taiteilijan Hans-Christian Berginnäyttely sekä kuvanveistäjä Pekka Jylhän näyttely. Yhteensäteoslainoja oli 20, joista 9 Raittilan näyttelyyn ja4 Hukkasen näyttelyyn.Säätiön kokoelmataiteilijoita ja teoksia esiteltiin <strong>EMMA</strong>lehdenartikkelisarjassa, <strong>EMMA</strong>n kotisivujen Kuukaudentaideteos -sarjassa sekä <strong>EMMA</strong>n ystävien järjestämässäluentosarjassa.12Eero Hiirosen veistos Pro Aqua pystytettiin WeeGeen eteen, jostase seuraavana keväänä siirrettiin puistoalueelle. Vas. Eero Hiironen,konservaattori Katja Honkonen ja vastaava museomestariTarmo Venäläinen. Teos kuuluu Kyösti Kakkosen kokoelmaan.


Museo-opetusOpastuksia oli vuoden aikana yhteensä 1 827, joistasuurimman osan olivat varanneet aikuisryhmät. Enitenopastuksia pidettiin Salvador Dalín ja Annette Messagerinnäyttelyjaksojen aikana. Suosituimpia opastustyyppejäolivat Taidetunti ja <strong>EMMA</strong> WeeGeellä. Saastamoisensäätiön taidekokoelma kiinnosti suuresti ihmisiä,vaikka esillä olivat myös vaihtuvat näyttelyt. Kesälläoppaat kiersivät näyttelytiloissa keskustelijoina, joiltayleisöllä oli mahdollisuus tiedustella teoksiin liittyviäasioita ilman opasvarausta.Työpajoissa vieraili koululaisia, päiväkotiryhmiä sekäammattikoulu- ja yritysryhmiä. Työpajojen tavoitteenaoli tukea näyttelyiden sanomaa ja avata teosten sisältöjäitse tekemisen kautta. Keskeisiä asioita olivat myöskiireetön yhdessäolo, arjen rutiineista irtautuminen jataiteen kohtaaminen.Yleisö sai valita vuoden aikana kahdesta etukäteentilattavasta työpajasta mieleisensä. Lisäksi kuvataidepajaPaletin ja ilmaisupaja Ilmeen sisällöt ja tekniikatvaihtuivat näyttelyiden myötä vuoden ympäri. Keväälläkuvataidepajassa keskityttiin Saastamoisen säätiöntaidekokoelman grafiikkaan. Päiväkodit ja alakouluttyöskentelivät kuvataidepaja Paletissa pressprintin,vanhemmat serigrafian parissa. Vaihtoehtoisesti museonperuskokoelmaan saattoi tutustua ilmaisun keinoin.Pienet lapset valmistivat Ilme-pajalla kierrätysmateriaalistataideteosten innoittamia käsinukkeja, vanhemmilletarjottiin liikkeeseen perustuva uusi näkökulmataiteeseen. Liikepajan yhteydessä nähtiin näyttelytilassamm. Tapio Junnon veistoksen inspiroima käsilläkävelyesitys,yrityksen virkistyspäivää viettäneen pajaantulleen mieshenkilön esittämänä. Lisäksi kevään aikanaS-ryhmän asiakaspajoissa pääsi huovuttamaan pehmoisiakuvia.Kesällä Antoni Tàpiesin näyttelyyn perustuvat työpajatsiirtyivät ulos. Neljässä maksuttomassa ja kaikille avoimessatyöpajassa riitti vilskettä helteisinäkin päivinä.Oman jälkensä pääsi jättämään esimerkiksi saveen,hiekkaan tai akryylille. Museon etupihan betonilaatatkinsaivat hetkellisen värikäsittelyn pajayleisön taiteillessakatuliiduilla.Alkusyksyn työpajoissa syvennyttiin peruskokoelmanmuistoja ja tarinoita henkiviin teoksiin. Paletti-pajassatyöstettiin paperia eri tavoin paperimassasta origamiin.Leikiteltiin teemalla ”Salaisuus - julkinen asia”. Ilmepajallatehtiin samoin muistoihin ja viesteihin liittyensanataideharjoitteita ja kirjoitustehtäviä. Syksyn aikanaS-ryhmän asiakaspajoissa ja nuorille suunnatussaTEHDAS-tapahtumassa pääsi lisäksi työpajaan valmistamaanomia taidemagneetteja.Kesällä työpajat siirtyivät ulos. Avoimia pajojakin järjestettiinerilaisten tapahtumien yhteydessä.13


Antti Virmavirran tähdittämät Enigma-esitykset myytiin lähes loppuun jo ennen ensi-iltaa.Lokakuussa pajoihin vaihtuivat Dalín myötä teemaksiUnet ja alitajunta. Teoksiin tutustuttiin sadutuksen taikokeellisen puhelinpiirtämisen kautta. Paletti-pajassakokeiltiin Dalín aikalaisten kehittämiä tekniikoita. Syanotypiankeinoin valmistettiin Man Raynkin suosimiafotogrammikuvia. Erilaisia pintoja tutkittiin Max Ernstinkehittämän frottaasin avulla.Ilme-pajan työpajaopastus alkoi lyhyillä ilmaisuharjoitteilla,jonka jälkeen valmistettiin ryhmän yhteinen surrealistinenruno. Näyttelyvierailun jälkeen valmistettiinpienryhmissä lopuksi varjokuvaesitykset Dalín unista.Pajakutsujen tunnettuus lisääntyi vuoden mittaan ja yhteensä20 päivänsankaria juhlisti päiväänsä <strong>EMMA</strong>ssa.Vaihtuvien näyttelyiden luennoista eniten yleisöä keräsiDalín väärennöksiä käsitellyt vanhemman rikoskonstaapeliJyrki Seppälän luento ”Dali väärennöksistä javäärennetyn taiteen myyjistä”. Luentojen osallistujamäärävaihteli viidestä viiteenkymmeneen.Pääkaupunkiseudun opettajille järjestettiin kaksi infotilaisuutta,toinen keväällä, toinen syksyllä yhteistyössäWeeGeen muiden museoiden kanssa. Tilaisuuksiinosallistui yhteensä n. 130 opettajaa.Taidepakkia kartutettiin seitsemällä teoksella: kolme TapioTapiovaaran teosta, Mesopotamialainen kultainensilmäsuojus, 1000 - 500 eaa, Kaksi koristeltua egyptiläisensarkofagin paneelia, 100 eaa.-100 jaa, Terrakottapää, Indus-joen laakson sivilisaatio, 1000-luku ea, Pakistanja Hevosenpääveistos, Yuan-dynastia 1271-1368.Lisäksi Taidepakkiin saatiin lahjoituksena kaksi Sini Kunnaksenteosta. Taidepakkia käytettiin mm. Taide Friskaa-projektissa sekä Tapiola-ryhmän asiakastilaisuuksissaOulussa, Kuopiossa ja Vaasassa.Lokakuussa aloitettiin lapsille suunnattujen Taidehaltijantietonurkka - salitekstien kirjoittaminen. Tàpiesin jaMessagerin näyttelyihin tehtiin aikuisyleisölle suunnattujateoskohtaisia salitekstejä ja Saastamoisen säätiöntaidekokoelmaan useampia tekstejä.Museo-opetus raportoi museon toiminnan kehittämisenavuksi <strong>EMMA</strong>n yleisöpalautetta näyttelyistä sekäopastus- ja ohjelmistopalveluista. Museolehtori onmyös huolehtinut ohjelmistotiedottamisesta, sähköisenuutiskirjeen, koulukirjeen ja Kultuksen välityksellä.Näyttelyiden oheisohjelmaLokakuussa sai ensi-iltansa Enigma, Kai Lehtisen käsikirjoittamaja ohjaama esitys, joka pohjautui SalvadorDalin surrealistiseen elämään. Itse Dalina esiintyinäyttelijä Antti Virmavirta. Esitystä edelsi lyhyt Dalinelämää kartoittava opastus. Enigma saavutti suurenyleisösuosion, sillä sen liput myytiin jo ensimmäisinäesitysviikkoina loppuun. Yhteensä lippuja esitykseen olimyynnissä 1280 kpl, joista vain 5 jäi lopulta myymättä.Dalín ja Messagerin näyttelyiden rinnalla yleisö sai kokeillanäyttelytiloissa kolmiulotteista virtuaalipiirtämistäMaalaa ilmaan! - nimisen luonnostelunurkan syvyyteenelektronisen maalaussauvan avulla. Itse tekemisensuosio oli suuri ja yleisö toivoi saavansa samantapaisiamahdollisuuksia uudestaan. Nurkkauksen taiteellinenkonteksti oli Wille Mäkelän ja käyttöliittymäsuunnitteluTommi Ilmosen käsialaa.14


Maalaa ilmaan! - nurkkaus mahdollisti kolmiulotteisen maalaamisen. Testaamassa verkkomediasuunnittelija Pertti Lähteenmäki ja näyttelyassistenttiTiina Penttilä.TapahtumatToukokuussa vietettiin ensimmäistä Emman nimipäiväätarjoamalla yleisölle vapaa sisäänpääsy <strong>EMMA</strong>ansekä lahjoittamalla jokaiselle Emma-nimiselle näyttelyluettelosekä S-ryhmän sponsoroima ruusu. Lapsivieraillejaettiin ilmapalloja. Emmoja vieraili päivän aikananoin 50 ja kaikkiaan museossa kävi tuona päivänä noin1400 henkilöä. Päivän solisti Emma Salokoski veti Wee-Geen aulan täyteen kuulijoita ilmaiskonsertilla.Museo-opetus osallisti ja aktivoi yleisöään monimuotoisillaopastuksilla ja työpajoissa. Kazimir Malevitshinnäyttelyn yleisöä hämmästytti näyttelyn lopuksi tammikuussaSuprematistinen happening, jonka esiintyjätEmma Järvioli yksi ruusunsaaneista nimipäiväsankareistaEmman päivänä19.5.<strong>2007</strong>.liikkuivat näyttelytilassa Malevitshin teoksista alkuideansasaaneissa värikkäissä asuissa. Esitys perustuiimprovisaatioon ja klovneriaan.Keväällä näyttelytiloissa kiersi elävä taideteos. Monimuseovieras hätkähti, kun hänen tarkastelemansa kaunispronssiveistos vaihtoi yhtäkkiä asentoa. Paikoilleenjähmettynyt taideteos alkoi hitaasti liikkua ja ojensi yllättyneelleohikulkijalle muistoksi pienen kortin… Taideteoksenpitkän elämän salaisuus oli <strong>EMMA</strong>n museoopetuksenja konservoinnin yhteistyöprojekti, jonkatarkoituksena oli kertoa yleisölle positiivisella tavallataideteosten oikeanlaisesta kohtelusta. Performanssinja sirkustaiteen elementeistä syntyneen elävän veistoksenjakamien kuvallisten infokorttien, Kosketus, Valo,Aika, Lika ja Pöly ja Vauriot, välityksellä museovierasnäki konkreettisesti, miten erilaiset asiat voivat tuottaateoksille vaurioita. Taideteosten kohtelusta kerrottiin Ilmeessämyös pienen, mm. konservointityökaluja sisältäneennäyttelyn avulla. Suurin syy tempauksen järjestämiseenoli yleisön jatkuva koskeminen teoksiin.Koko perheelle suunnatussa WeeGeen yhteisessä Taiteidenillassa museovieras kohtasi heti <strong>EMMA</strong>n näyttelytilaansaapuessaan kummallisen näyn: sateinen kesäoli innoittanut taidekasvattajista ja teatterialan ihmisistäkoostuvan Ryhmä 07:n performanssiesitystä nimeltäAltistumisia. Esityksen taustalla oli mm. pohdintaamuseosta kesäkohteena. Siinä missä sateinen päivähoukuttelee ihmisiä museoon, aurinkoisena päivänäkaikki lähtevät rannalle. Performanssissa seitsenhenkinenryhmä saapui museoon kuin olisi tullut rannalle,uima-asuissa. Neljän tunnin ajan he paistattelivat iltaataiteen valossa, pyyhkeillä maaten.15


Syksyllä <strong>EMMA</strong> ja Espoon taide- ja tietotekniikkakeskusCARTES tuottivat yhdessä WeeGeelle nuorille suunnatunTEHDAS -nimisen tapahtuman. Tapahtuman tavoitteenaoli lähestyä museoille haasteellista kohderyhmääja madaltaa näyttelykeskukseen tulemisen kynnystäsekä vahvistaa nuorten alueellista identiteettiä. Illanohjelma sisälsi lukuisia CARTESin järjestämiä uusmediaesityksiä.<strong>EMMA</strong>n tiloissa yleisö sai tutustua museonperuskokoelmaan, osallistua työpajaan ja seurataerilaisia esityksiä näyttelytilassa ja Ilmeessä. Tapahtumaanliittyi espoolaista katutyyliä nuorten silmin kartoittavaKaduttaisko? -valokuvakavalkadi. Tapahtumanyhteistyökumppaneina toimivat HOK-Elanto, Sony, Sibelius-Akatemiasekä Le Fresnoy.WeeGeellä järjestettyyn Äänestä kaunein joulukuusi -kilpailuun <strong>EMMA</strong> osallistui Nanna Suden koristelemallakuusella.ProjektitTaidemuseokoulu <strong>EMMA</strong> avautui lokakuussa espoolaistenperuskoulujen käyttöön. Erityisesti alakoulujenviides- ja kuudesluokkalaisille suunnattu verkko-opintokokonaisuustutustuttaa taidemuseon tarkoitukseen,toimintaan ja kokoelmiin sekä yhdistää eri oppiaineitaja kuvataidetta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.Kokonaisuus löytyy suljetusta Opit-palvelustaEspoon kaupungin sivustoilta ja tavoittaa n. 30 000 espoolaistakoululaista ja opettajaa. Tavoitteena on tuodaesiin mahdollisuuksia, joita kulttuurilaitokset voivat tarjotaopetuksen tueksi. Kouluille verkko-oppiminen tuosijainnista ja ajankohdasta riippumattoman tavan ottaataide osaksi koulutyötä.Taide friskaa mieltä suuntautui kahteen espoolaiseenikäihmisten hoitolaitokseen. Taidepakki-opetuskokoelmanteosten, keskusteluiden, tarinoittamisen, musiikinja kuvallisen työskentelyn avulla pyrittiin käynnistämäänmuistelua ja sitä kautta luomaan mielikuviensynnyttämiä assosiaatioita omaan elämään. Lähtökohtanaprojektille oli museon halu etsiä tapoja kehittääikäihmisille suuntautuvia palveluita. Projekti toteutettiinAurorakodin ja Puolarmetsän sairaalan pitkäaikaishoidossaolevien vanhusten kanssa. Yhteistyökumppaneinatoimivat Espoon kaupungin vanhuspalvelutja Musiikkiopisto Juvenalia. Taide friskaa -projekti esiteltiinEspoon vanhustenpalveluyksikön johtoryhmällemaaliskuun alussa.Joulun alla jokaisella museolla oli oma nimikkokuusi WeeGeenaulassa. Nanna Susi koristeli <strong>EMMA</strong>n kuusen.SaavutettavuusSaavutettavuutta kehitettiin yhteistyössä WeeGee-organisaationkanssa keskittymällä esteettömyyteen.Kaupunkikulttuurikeskus hankki asiakkaiden käyttööntaittotuoleja, rollaattoreja ja pyörätuoleja. <strong>EMMA</strong>n pedagoginenosasto hankki yleisön käyttöön myös suurennuslaseja.Oppaat saivat kuvailutulkkauskoulutusta,jonka käyttöä harjoitellaan ja kehitetään edelleen. Myösensimmäiset näkövammaisryhmät vierailivat opastuksillaDali-näyttelyssä.16


Lasipalatsin pääty Helsingissä vakiintui yhdeksi <strong>EMMA</strong>n ulkomainospaikaksi. Tàpiesin lisäksi paikalla mainostettiin Annette Messagerinnäyttelyä.Markkinointiviestintä<strong>EMMA</strong>n markkinointiviestinnän tavoitteena oli tehdämuseota tunnetuksi aktiivista taideyleisöä laajemmallekohderyhmälle sekä luonnollisesti saada kävijöitä näyttelyihinja tapahtumiin.Lehdistötiedotteita julkaistiin 17 kappaletta ja lehdistötilaisuuksiajärjestettiin neljä, jokaisen näyttelykaudenavajaisten yhteydessä. Annette Messagerin avajaisiinkutsuttiin yhteistyössä Ulkoministeriön kanssa myösneljä kansainvälistä toimittajaa.<strong>EMMA</strong>n tiedotteet ylittivät uutiskynnyksen pienemmilläkinaiheilla, mikä kertoo taidemuseon saavuttamastaasemasta varteenotettavana ja kiinnostavana tahona.Laajimman julkisuuden sai Dalin näyttely syksyllä,näyttely oli aiheena mm. kolmen tv-kanavan pääuutislähetyksessäavajaispäivänä. Myös <strong>EMMA</strong>n toinennäyttelykausi helmikuussa sai erittäin paljon julkisuutta.Julkisuus oli edelleen koko vuoden pääsääntöisestipositiivista, joskin Dalin näyttelyn suppeudesta tai kliseisyydestähuomautettiin muutamassa artikkelissa.Eniten kiitoksia kriitikoilta keräsi Annette Messagerinnäyttely, jonka kirjoitettiin olevan Suomen taidevuodentapaus. Myös Maalaa ilmaan! oli usein lehdissä, erityisestimenovinkki-palstoilla.<strong>EMMA</strong>n omien tiedotteiden ja julkisuuteen tarjoamienaiheiden lisäksi <strong>EMMA</strong>sta kirjoitettiin mm. Ahertajankulmandesign-klusterin, Enigman ohjaajan Kai Lehtisenhaastattelujen, Norjan kuningasparin Suomenvierailun sekä Vaasaan avatun toisen modernin taiteenmuseon Kuntsin yhteydessä.<strong>EMMA</strong> kiinnosti lehdistöä myös erilaisten kuvaustenpaikkana. Näyttävimpänä toteutuivat Glorian 20-vuotislehdenjuhlakuvaukset. Antiikkia Antiikkia -ohjelmankaksi jaksoa, joista toinen piti sisällään <strong>EMMA</strong>n esittelyn,kuvattiin WeeGeellä huhtikuussa. K-reppu ohjelmaseurasi Mari Sunnan näyttelyn syntyä, Leijonankita-ohjelmanyhden ”leijonan” Lisa Sounion esittely kuvattiin<strong>EMMA</strong>ssa ja Yle Radio 1:n haastatteli <strong>EMMA</strong>n näyttelyvalvojaaaiheesta: Kuinka valvoja kokee näyttelyn.<strong>EMMA</strong>-lehtiä ilmestyi kolme, kaksi normaalia numeroasekä suppeampi, kolmikielinen kesänumero. Vuoden<strong>2007</strong> lopussa lehdellä oli tilaajia 3314, kaiken kaikkiaanlehteä postitetaan yksittäisosoitteilla yli 6600 kappaletta.Espoolaisille kouluille lähetettiin lehtikimppujenohella erityinen koulukirje. Lehteen vakiintui ajankohtaisiinnäyttelyihin liittyvien tekstien lisäksi kolmevakiopalstaa, joista yhdessä esitellään yksi <strong>EMMA</strong>ntyöntekijöistä, toisessa taiteilija, jolla on teoksia Saastamoisenkokoelmassa sekä kolmannessa teos <strong>EMMA</strong>nkokoelmasta. Eläviltä taiteilijoilta, joilla on näyttely EM-MAssa, pyritään aina saamaan lehteen haastattelu,mistä mm. Annette Messager valitettavasti kieltäytyi.17


8.2.–29.4. RAIMO UTRIAINENMARI SUNNA, IGOR JA SVETLANA KOPYSTIANSKYSAASTAMOISEN SÄÄTIÖN KOKOELMAK A M P I S TAB U S S I T106110 TAhertajantie 5, Tapiolati, pe-su 11-18, ke-to 11-20puh. 09-8165 7512www.emma.museumKevään mainoskampanja kertoi näyttelyiden lisäksi siitä, miten<strong>EMMA</strong>an pääsee. Kampista Tapiolaan kulkevista busseista pyörimyös 2 erilaista radiospottia Groove FM-kanavalla.Lukijapalautetta kerätään vuoden 2008 alussa tehtävällälukijatutkimuksella.Museo-opetuksen toteuttamia sähköisiä uutiskirjeitälähetettiin 14 kappaletta. Uutiskirjeen ilme uudistettiinja sen tilausmahdollisuus lisättiin nettisivuille. Postituslistallaoli vuoden lopussa 700 asiakasta.<strong>EMMA</strong>n nettisivujen kuukausittainen kävijämäärä vaihteli11 000 lähes 30 000:een. Eniten nettisivuilla oli kävijöitälokakuussa Dalí-näyttelyn aikaan, lähes tuhatkävijää päivässä. Nettisivuille avattiin vieraskirja, johonkävijät voivat sekä piirtää että kirjoittaa. Netissä esiteltiinmyös kuukausittain yksi teos Saastamoisen säätiöntaidekokoelmasta Päivi Karttusen tekstein.Keväällä tilattiin Tietoykköseltä ensimmäinen tunnettuustutkimus.Puolen vuoden aukiolon jälkeen <strong>EMMA</strong>ntunsi autetusti 40 % vastaajista ja puolet vastaajista arvelivierailevansa <strong>EMMA</strong>ssa tulevaisuudessa. Museontunnettuus oli samassa linjassa Taidehallin, Tennispalatsinja Sinebrychoffin taidemuseoiden kanssa. Nouseminenkolmen tunnetuimman kohteen joukkoon (Kiasma,Ateneum, Tennispalatsi) edellyttäisi merkittäväälisäystä markkinointipanostuksiin.Mari Sunna, Flash, 2006 (osa teoksesta)Alkuvuodesta <strong>EMMA</strong>n mainostoimistoksi valittiin kilpailutuksenjälkeen Oy Mainos up. Vuoden aikana Mainosup suunnitteli ja toteutti printti- ja ulkomainontaasekä kutsuja ja julisteita. Alkuvuoden <strong>EMMA</strong>n sijaintiinliittyvän ratikka- ja lehtimainoskampanjan jälkeenmainonta perustui puhtaasti ajankohtaisiin näyttelyihin.Lehtimainonnan lisäksi <strong>EMMA</strong>lla oli kaksi viikonkatujulistekampanjaa aiheena Dali ja Messager sekäkahdesti jättilakana BioRexin päädyssä Lasipalatsissa,aiheina Tapies ja Messager. Graafista suunnittelua tilattiinmyös Hannele Grönlundilta, Osmo Leppälältä sekäAija Aallolta.Jatkossa käytettävissä olevilla markkinointiviestinnänresursseilla pyritään ylläpitämään tasaista näkyvyyttäeri medioissa ja auttamaan yleisöä löytämään helpostitietoa näyttelyistä ja tapahtumista mm. käyttämällä samojailmoitusmedioita säännöllisesti.Yhteistyökumppanit<strong>EMMA</strong>n pääyhteistyökumppaneita olivat Tapiola-ryhmä,S-ryhmä, Huhtamäki sekä Presso, jonka näkyvyyssiirrettiin lehden lopettamisen vuoksi Kauppalehdelle.Kumppaneita olivat Gasum ja Art-Print.Yritysyhteiskumppanit pitivät aktiivisesti erilaisia tapahtumia<strong>EMMA</strong>ssa, asiakastilaisuuksia, perheillesuunnattuja tapahtumapäiviä, työkokouksia sekä S-asiakasomistajapäiviä. Kumppaneiden lehdissä toteutettiinuseita lippukampanjoita. Lisäksi Tapiolan kanssatehtiin kaksi valtakunnallista kiertuetta, joissa keväälläTaidepakki ja syksyllä Aarno Salosmaan Adagio-teoskiersivät asiakastilaisuuksissa. Yhteistyökumppaneidenedustajat esittäytyivät <strong>EMMA</strong>-lehden numerossa 2 tarinoimallamuseon kokoelmista valitsemansa taideteoksenääressä.Taidemuseo <strong>EMMA</strong>n ystävien jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui,vuoden lopussa jäseniä oli noin 600. Ystäväyhdistyspäätti vähentää muualle suuntautuvientaidematkojen järjestämistä, koska <strong>EMMA</strong>n vaihtuvatnäyttelyt yhdessä kokoelmanäyttelyiden kanssa antavatrunsaasti mahdollisuuksia itse kullekin tehdä omassatahdissa elämysmatkoja.<strong>EMMA</strong>n ystävät jatkoivat yhdessä museon kanssa aiemminaloitettua luentosarjaa. Luennoitsijoina oli taiteilijoita,joiden teoksia on esillä Saastamoisen säätiönkokoelmissa; Reijo Hukkanen, Terhi Heino, Santeri Tuori,Jorma Hautala, Nina Roos, Raili Tang, Nanna Hänninenja Hans-Christian Berg.Keväällä jäsenistöllä oli mahdollisuus osallistua työpajakokeiluun<strong>EMMA</strong>ssa ja syyskuussa yhdistys järjestibussiretken Fiskarsiin ”Transparent”-näyttelyyn ja LohjalleTytyrin kaivosmuseoon, jossa oli taidenäyttely ”DimensioUnder Ground”.18


ValokuvausValokuvaus keskittyi Saastamoisen säätiön teoskuva-arkistonkartuttamiseen ja markkinointiviestinnän tarvitsemienkuvien, kuten <strong>EMMA</strong>-lehden ja loppuvuodestailmestyneen <strong>EMMA</strong>-kirjan, toteuttamiseen. Saastamoisensäätiön teosten valokuvaamisen ohella jo kuvattujavalokuvia digitoitiin ja siirrettiin Maria- käyttöjärjestelmään.Verkkosivuja ja lehdistöä varten tuotettiin ajankohtaistakuvamateriaalia näyttelyistä, tapahtumista,tärkeimmistä vierailuista sekä itse <strong>EMMA</strong>sta.Lisäksi kaikki näyttelyt dokumentoitiin valokuvaamallaja museopedagogian käyttöön tehtiin kuvamateriaaliauseampaan julkaisuun.KonservointiKonservointityö keskittyi ennaltaehkäisevään konservointiin,mikä tulee olemaan jatkossakin toiminnanpainopiste. Teosten välivarastointitilan puute hankaloittityöskentelyä, mutta asia korjaantuu vuonna 2008uuden varaston valmistuttua. Konservointitilojen ensikertainenkalustus saatiin päätökseensä kun Tanskassamittatilaustyönä tehty lämpöalipainepöytä asennettiinpaikalleen lokakuussa. Suunniteltu <strong>EMMA</strong>n varastossaolevan kokoelman vauriokartoitus jäi kesken työvoimanvähyyden takia. Myös suunniteltu kokonaiskartoitusviivästyy tämän vuoksi, jatkossa siihen käytettäneenyhden konservaattorin vuosittainen kokonaispanos.Kokoelmapuolen toiminta painottui <strong>EMMA</strong>n kokoelmanvarastossa olevien teosten dokumentoitiin, vauriokartoitukseenja paikkojen määritykseen. Teoksistaehdittiin käydä läpi noin puolet, 340 kpl.Talletusta varastossa pitkään odottaneita teoksia konservoitiin.Kaikki uusostot ja lainaan lähtevät teoksettarkastettiin, dokumentoitiin ja tarvittaessa konservoitiin.Yhteensä kokoelmateoksia käsiteltiin vuoden aikana540 kpl.Pekka Nevalaisen Avaruuskoira - veistokseen kohdistuvanjatkuvan ilkivallan vuoksi teoksen päätettiin olevanesillä vain osittain. Kirkkojärven koulun purkamisenyhteydessä Jorma Hautalan seinämaalaukset Leikkejävärille ja muodoille ja Leikkejä valolle ja värille irrotettiinseinästä. Ennakkoon oletettiin, että maalauksettuhoutuvat täydellisesti irrottaessa, mutta ne saatiinosina irti seinärakenteesta ja ovat tällä hetkellä <strong>EMMA</strong>nvarastossa.Antonio da Cudanin Luonnos avaruudessa - veistossiirrettiin Tapiola Garden-hotellin laajennuksen alta väliaikaiseenvarastoon. Konservaattori valvoi irrottamista,kuljetusta ja määritteli varastointiparametrit.Näyttelyiden yhteydessä kaikki näyttelyissä olevatteokset, yhteensä noin 800 kpl, tulo- ja lähtötarkastettiin.Lainatuille teoksille ei sattunut vahinkotapauksia.Osalle teoksista tehtiin huoltotoimenpiteitä ja yhdelleTàpies-näyttelyn teokselle tehtiin konservointitoimenpiteitäennen näyttelyn avaamista. Raimo Utriaisennäyttelyn veistoksista ja maalauksista suurin osa konservoitiin.Ostopalveluina konservoitiin Eila Ekman - BjörkmaninLiiku - kiiku - seinämaalaus, Ernst Mether - Borgströmin”Futura” - veistos, Pekka Nevalaisen Avaruuskoira- veistos sekä Solveig Thun - Wilénin Maa jonka perimmeja Kävelyllä koivikossa tekstiiliteokset. Ilkivallankohteeksi joutuneet Tapio Junnon Häikäistynyt ja HeikkiKonttisen Morsian -veistokset puhdistettiin.Antonio da Cudanin ”Luonnos avaruudessa” - veistos siirrettiinTapiola Garden-hotellin laajennuksen alta väliaikaiseen varastoon.Konservaattori osallistui myös pedagogisen aineistonja toiminnan suunnitteluun yhteistyössä vastaavanmuseolehtorin kanssa ennalta ehkäisevän konservoinninedistämiseksi.19


MuseotekniikkaRaimo Utriainen – Soiva viiva –näyttelyn rakentamisenteki poikkeukselliseksi noin 70 veistoksen siirto taiteilijanateljeesta museon tiloihin. Osa teoksista oli varsinsuurikokoisia, joten kuljetus suunniteltiin huolellisestija toteutettiin Suomen Teollisuusmuuton erikoislaitteistolla.Syksyn näyttelyihin valmistettiin yli 100 metriäuutta näyttelyseinää. Annette Messagerin tilaa ja mekaniikkaahyväksikäyttävien installaatioiden toteutuksessatarvittiin myös uudenlaisia ratkaisuja; teokset jouduttiinmodifioimaan WeeGee-taloon sopiviksi paikanpäällä.Näyttelyiden rakennuksen ohella museotekniikka rakensiEnigma-teatteriesityksen lavastuksen Pekka Kainulaisenja Maalaa ilmaan! -luonnostelunurkkauksentaiteilija Wille Mäkelän suunnitelmien pohjalta.Teknisistä tiloista ensimmäisenä valmistuneessa kehystämössäkehystettiin 45 kokoelma- ja 37 näyttelyteosta.Kokoelmateoksia museomestarit kävivät tallettamassa57 kaupungin eri toimitiloihin. Taidevarastojen sijainniterillään WeeGee-talosta aiheuttivat runsaasti teoskuljetuksia,joista suurin osa hoidettiin <strong>EMMA</strong>n omalla kuljetusautolla.<strong>EMMA</strong>n näyttelyvalvontaa pyritään edelleen kehittämäänja ajanmukaistamaan, valvontahenkilökuntaakoulutetaan vuosittain. Valvontatehtävissä toimi yli 20henkilöä. Museon teosturvallisuus on herättänyt kansainvälistäkinkiinnostusta ja siihen kävivät tutustumassamm. johtavan valvontakameroita valmistavanPelco-yhtiön ja Esmi Oy:n johtajat.<strong>EMMA</strong>n näyttelytekniikkaan tutustuivat useat kotimaisetja muutamat ulkomaiset museot. Erityisen kiinnostuneitavieraat ovat olleet näyttelyseinäkkeistä, ilmastoinnistasekä rakenteilla olevista varastotiloista.WeeGee-talon muutostyöt: vaihe 5Teosvaraston ja teknisten tilojenrakentaminenWeeGee-talon muutostöiden 5. vaihe käynnistyi ja nykyaikaisetvarastotilat n. 700 m² taideteosten säilyttämistävarten, valmistuivat rakennukseen. Varastojenkäyttöönotto tapahtuu alkuvuonna 2008. Samassa yhteydessärakennettiin myös Näyttelykeskus WeeGeenmuseoiden yhteinen tekninen työtila.HenkilöstöMuseoon palkattiin vakituiseen työsuhteeseen maaliskuussamuseomestari ja syyskuussa museolehtori.Molemmat työntekijät vakinaistettiin määräaikaisestatyösuhteesta. Museon vakituisen henkilökunnan määränousi 18 henkilöön. Vakituisen henkilökunnan työpanosoli kaikkiaan 17,2 henkilötyövuotta.Tiedottajan nimike muutettiin viestintäpäälliköksi japääoppaan nimike museolehtoriksi. Vuoden lopullapäätettiin vielä muuttaa opasvaraajan nimike museoopetuksenassistentiksi vuoden 2008 alusta.Määräaikaisissa työsuhteissa museossa työskentelikonservaattoreita, kokoelma-assistentti, henkilöstövastaava,näyttelyprojektityöntekijä, näyttelyassistentti,museomestari, päätyöpajaopas, opasvaraaja, projektityöntekijä,näyttelyvalvojia, oppaita, museokaupanhoitaja sekä myyjä. Määräaikaisista työsuhteista kertyihenkilötyövuosia yhteensä 21,7. Yksi näyttelyvalvojistatyöskenteli helmikuusta joulukuuhun oppisopimuksellasuorittaen liiketalouden perustutkintoa näyttötutkintona.Näyttelyassistentti siirtyi työtehtävissään kokoelmaassistentiksi.Uusiin työtehtäviin palkattiin henkilöstövastaava,opasvaraaja, museomestari, näyttelyprojektityöntekijäja näyttelyassistentti.<strong>EMMA</strong>n henkilöstön työsuojelutoimikunnassa toimivattyösuojelupäällikkö Tuija Karjalainen, työsuojeluvaltuutettuTarmo Venäläinen, 1. varavaltuutettu Katja Honkonensekä 2. varavaltuutettu Katja Koskela. Joulukuussajärjestettiin työsuojeluvaltuutettujen vaali kaudelle2008-2009 suljettuna lippuäänestyksenä.<strong>EMMA</strong>n luottamusmiehinä toimivat Katja Sillanpää(Akava) ja Heljä Delcos (sitoutumattomat). Tyky-toimikuntaansiirtyi Tuija Karjalaisen tilalle Mirva Eloranta.Yksityisiä museoita koskeva työehtosopimus astui voimaan1.10.<strong>2007</strong>. Tämän työehtosopimuksen mukaisestikorotettiin palkkoja 2,5 %. Lisäksi 1,0 %:n suuruinenerä syyskuun <strong>2007</strong> palkkasummasta käytettiin niidentyöntekijöiden palkankorotuksiin, joiden palkka ei olesopusoinnussa työn vaativuuden, koulutuksen tai työtulostenkanssa. Muutaman työntekijän työsopimuksenehtojen mukaan palkankorotukset suoritettiin kunnallisenvirka- ja työehtosopimuksen tai PAM:in erityisalojentyöehtosopimusten mukaisesti.Vuonna 2006 psykologi Seppo Heinon kanssa aloitettu<strong>EMMA</strong>n työyhteisön kehittämisprosessi jatkui vuonna<strong>2007</strong> yhdellä koko henkilökunnan kehittämispäivällä,yhdellä näyttelytyöryhmän prosessin arvioimispäivälläsekä muutamalla lyhyemmällä ydinryhmän kanssapidetyllä istunnolla.Työfysioterapeutti vieraili <strong>EMMA</strong>ssa kahdesti tarkistamassatyöpisteiden ergonomian sekä mahdollisen tarpeenpäätelaseille. Kesäkuussa tehtiin retki Bengtskärinmajakalle sekä Fiskarsin ruukkiin. Lokakuussa tarjottiinhenkilökunnalle kakkukahvit 1-vuotissyntymäpäivän20


kunniaksi. Tyky -toimikunta järjesti myös Halloween-yllätyksiätyötovereilleen. Joulukuussa järjestettiin pikkujoulupyrähdysHelsingissä ja oltiin mukana rokkaamassaWeeGeen yhteisissä pikkujouluissa.Asiantuntijatehtävät, seminaarit,koulutukset ja tapahtumatMuseonjohtaja ja intendentti osallistuivat asiantuntijoinaseuraaviin taidehankkeisiin.• Pekka Kauhasen teoksen Ilmestys toteuttaminenEspoon keskukseen• Tapiolan terminaali, Markku Pääkkösen Vallan kangastus- teoksen voittama taidekilpailu• Suurpellon I ja II asemakaava-alueiden taide- ja ympäristökohteet,taiteen yleissuunnitelma• Espoon keskuksen junasillan installaatio• Matinlahdenranta / kahvila-alue, taidehanke• Espoon keskustan kirjasto / Kauppakeskus Entresse,taidehanke• Kaitaan koulu ja lukio / peruskorjauksen laajennuksenyhteyteen toteutettava taidehankeVastaava museolehtori osallistui työryhmässä Espoonkulttuuri- ja liikuntapolun KULPS!in suunnitteluun, jokajatkuu vuoden 2008 ajan sekä luennoi eri tilaisuuksissa.Vastaava museolehtori tutustui kesäkuussa CentrePompidoun pedagogiseen toimintaan ja tapasi pedagogisestatoiminnasta vastaavan lehtorin. Lisäksi häntutustui Monet-näyttelyn yhteistyömuseoihin Pariisissaja Givernyssä.Museopedagogian tiimistä vastaava museolehtori, museolehtori,pääopas, päätyöpajaopas sekä opas osallistuivat”Himo 2”- seminaariin.Vastaava museolehtori piti esityksen saduttamisestataidemuseossa ”Pedagogisia lähestymistapoja taiteeseen- menetelmiä ja malleja yleisölähtöiseen työskentelyyntaiteen parissa” -seminaarissa.Museo-opetus järjesti oppaille ja näyttelyvalvojilleasiakaspalvelukoulutusta sekä ammatillista koulutustavaihtuviin näyttelyihin liittyen. Lisäksi järjestettiin ensiapukoulutusta.<strong>EMMA</strong>n omalle väelle järjestettiin työpajoja, jotka tekivätomaa toimintaa tutuksi henkilökunnalle ja museonjohtajanluento taidehistorian ismeistä. KaikilleWeeGeen työntekijöille aloitettiin opastukset vaihtuviinnäyttelyihin aina uuden näyttelyn alkaessa.Kaksi museomestaria ja näyttelyvalvoja osallistuivatjärjestyksenvalvojakoulutukseen.Uudet museomestarit kävivät yhdessä näyttelyassistenttienkanssa tutustumassa John Nurminen Oy:llätaidekuljetusten logistiikkaan ja tullauskäytäntöihin.<strong>EMMA</strong>n henkilökunnan kesäretki tehtiin Bengtskärin majakalle ja Fiskarsiin 21.5. Vas. Tarmo Venäläinen, Heljä Delcos, Jouni Harju, PerttiLähteenmäki, Salla Rimpinen, Essi Salonen, Riikka Notkola, Liini Laes, Eeva Tuomi, Pernilla Wiik ja Johanna Wahlbeck.21


Kolme konservaattoria, kaksi museomestaria ja näyttelyprojektityöntekijäosallistuivat valtiontakuukoulutukseen.Konservaattori osallistui “Museum microclimate”- konferenssiin Kööpenhaminassa, Tanskassa.Viestintäpäällikkö osallistui “Markkinointia, viestintääja verkkomediaa - integroitua osaamista esimerkkienvalossa” - seminaariin ja piti esityksen <strong>EMMA</strong>n viestinnästäProcomin koulutustilaisuudessa “Toimivatmediasuhteet” sekä sponsoroinnista Luova Tampere-ohjelman seminaarissa.Markkinointiviestintätiimi kävi tutustumassa Vapriikkiinja Verkatehtaaseen sekä niiden markkinointiviestintään.Talous- ja hallintopäällikkö osallistui “Ajankohtaistayhdistyksen ja säätiön kirjanpidossa ja verotuksessa”- seminaariin. Hän osallistui myös Excelin syventävällejatkokurssille yhdessä henkilöstövastaavan kanssa.Henkilöstövastaava osallistui palkanlaskennan perusjajatkokurssille, koulutustilaisuuteen uudesta yhteistoimintalaistasekä ”Ennakonperintä 2008” -päiville.Näyttelysihteeri ja museokaupanhoitaja osallistuivatmuseokauppojen neuvottelupäiville ja museokauppamessuille.Amanuenssi osallistui keskustelutilaisuuteen tekijänoikeuskysymyksistäja Museoviraston ”Kuvien päivään”sekä ”Museoiden kokoelmat ja poistopolitiikka” - seminaariin.Verkkomediasuunnittelija osallistui PHP/MySQL - ohjelmoinninperusteet kurssille.Intendentti, tutkija ja kokoelma-assistentti osallistuivat“TEEMA 07 - Taidemuseo tutkimusympäristönä, tutkijanaja tutkimuskohteena” - seminaariin. TEEMA 07- seminaarin osallistujat, noin 100 henkilöä, vierailivatpuolestaan WeeGeellä.22


Vaihtuvat näyttelyt- 7.1.<strong>2007</strong> asti jatkuivat <strong>EMMA</strong>n avajaisnäyttelytKasimir Malevitsh - Henkisyys ja muotoShirin Neshat - Hunnun salaisuusRuutusotamies - Taiteen etujoukko ja Venäjän kansaTimo Kelaranta - The Quiets8.2. - 29.4.<strong>2007</strong>Raimo Utriainen - Soiva viiva68 veistosta5 mitalia ja plakettia10 maalausta9 piirustustaNäyttelyssä lisäksi 2 dokumenttifilmiä, Utriaisen matkakirjeitä ja leikekirjoja, Pitäjänmäen ateljeen esineistöä,veistosten työpiirustuksia, mustavalkovalokuvia julkisista teoksista sekä Jyrki Parantaisen valokuvia Pitäjänmäenateljeesta.Teokset pääasiassa <strong>EMMA</strong>an deponoidusta Raimo Utriaisen Taidesäätiön kokoelmasta, muutamayksityiskokoelmista.8.2. - 29.4.<strong>2007</strong>Svetlana & Igor Kopystiansky7 valokuvateosta12 elokuva- ja videoteostaCourtesy of the artist and Lisson Gallery, London8.2. - 29.4.<strong>2007</strong>Mari Sunna - Everynoanysome One32 maalausta10 piirustustaTeoksia lainasivat:Mari SunnaThe Approach, LondonGalerie AnhavaThe Saatchi Collection, LontooAmos Andersonin taidemuseoSaastamoisen säätiön kokoelmaThe Aspen Re Collection, LondonCollection of Jake Miller & Jean Thomas, LondonSOK:n kokoelma6.6. - 26.8.<strong>2007</strong>Antoni TàpiesMaalauksia 29Veistoksia 16Grafiikkaa 86Näyttely koottiin yhteistyössä tamperelaisen Hannu Hildenin Art Partners Finlandin, Fundació Antoni Tàpiesinsekä pariisilaisen Galerie Lelongin kanssa. Myös taiteilija itse lainasi näyttelyyn teoksia. Mukana oli Art PartnersFinlandin teosten lisäksi muutama teos suomalaisista, kuten Kyösti Kakkosen, kokoelmista.6.6. -26.8.<strong>2007</strong>Moving PortraitsMediatiloissa olivat esillä Salla Tykän Lasso, 2000 sekä Eija-Liisa Ahtilan Rukoushetki, 2005 Saastamoisen säätiöntaidekokoelmasta sekä norjalaisen AK Dolvenin between the morning and the handbag (2002), 4 min at 2 am 22of July 2003 (2004) sekä Survivors at the lake (2005-2006). Dolvenin teokset olivat lainassa taiteilijalta itseltäänsekä carlier | gebauer galleriasta Berliinistä.


3.10. - 16.12.<strong>2007</strong>Salvador Dalí23 maalausta15 piirustusta41 kuvitusta Benvenuto Cellinin omaelämäkerta -sarjasta55 Eric Schaalin ottamaa valokuvaaAndalusialainen koira ja Destino -elokuvatDokumentaarisia valokuvia 18 kplNäyttely toteutettiin yhteistyössä Fundació Gala-Salvador Dalín kanssa. Elokuvia lukuunottamatta teoksettulivat Teatre Museu Dalín kokoelmista Figueresista, Espanjasta.Andalusialainen koira -elokuva: Courtesy of Grand Films Classiques, Pariisi, RanskaDestino -elokuva: Courtesy of Walt Disney Studios , California, USA3.10. - 27.1.2008Maalaa ilmaan!Luonnostelunurkkaus sisälsi polarisoivan valkokankaan, 4 videotykkiä, 2 web-kameraa, tietokoneen, neljämaalaussauvaa sekä stereolaseja.3.11. <strong>2007</strong> – 27.1. 2008Annette Messager40 teosta ja installaatiotaNäyttelyn toteutettiin yhteistyössä Centre Pompidoun kansa, mistä kaikki teokset tulivat. Keräilijän salainen huonerakennettiin varta vasten <strong>EMMA</strong>an.JulkaisutNäyttelyluettelot, omaa tuotantoaIgor ja Svetlana Kopystiansky 978-952-5509-11-3 <strong>EMMA</strong>n julkaisuja 8/<strong>2007</strong>Mari Sunna - Everynoanysome One 978-952-5509-10-6 <strong>EMMA</strong>n julkaisuja 9/<strong>2007</strong>Antoni Tàpies 978-952-5509-12-0 <strong>EMMA</strong>n julkaisuja 10/<strong>2007</strong>Salvador Dali - Surrealisti! 978-952-5509-13-7 <strong>EMMA</strong>n julkaisuja 13/<strong>2007</strong>Näyttelyluettelot, muiden tuotantoaRaimo Utriainen - Soiva viiva (Rakennustieto) suomi ISBN 978-951-682-839-1Muut julkaisut<strong>EMMA</strong>-kirja, suomi-ruotsi-englanti 978-952-5509-14-1 <strong>EMMA</strong>n julkaisuja 14/<strong>2007</strong>


Lehdistötiedotteet8.1. <strong>EMMA</strong>n avajaisnäyttelyissä 64 000 kävijää17.1. Salvador Dali on <strong>EMMA</strong>n vuoden klassikko6.2. <strong>EMMA</strong>n kevätnäyttelyissä uutta Sunnaa ja Kopystianskeja sekäedustava kattaus Utriaisen elämää ja taidetta2.3. Taide friskaa mieltä - <strong>EMMA</strong> jalkautuu vanhusten luo7.5. <strong>EMMA</strong> tarjoilee Dalia myös teatterina15.5. Emma Salokoski <strong>EMMA</strong>ssa Emman päivänä 19.5.24.5. Claude Monet on <strong>EMMA</strong>n vuoden 2008 klassikko5.6. Antoni Tàpies ja naismediataiteilijoita <strong>EMMA</strong>n kesässä13.8. Annette Messagerin näyttely marraskuussa <strong>EMMA</strong>an2.10. Dalín surrealismi täyttää <strong>EMMA</strong>n2.10. Yleisö voi maalata kolmiulotteisesti <strong>EMMA</strong>ssa12.10. <strong>EMMA</strong>n Enigma loppuunmyyty2.11. Annette Messagerin installaatiot <strong>EMMA</strong>ssa6.11. Taidemuseokoulu <strong>EMMA</strong> starttaa verkossa14.11. Eero Hiirosen Pro Aqua WeeGeen edustalle15.11. <strong>EMMA</strong>ssa vuonna 200813.12. Haukotteleva käärme esille <strong>EMMA</strong>anNettikävijät www.emma.museumKuukausi Kävijöitä Hakuja Tiedostoja Sivuja Osoitteita Megatavujatammikuu 17405 431597 338822 70336 10395 11119,21 MBhelmikuu 12612 278974 221665 44659 7687 10498,73 MBmaaliskuu 14052 302416 236145 47686 8979 10907,83 MBhuhtikuu 11613 237169 189624 39548 7289 7825,31 MBtoukokuu 11623 257793 208938 47234 6861 7267,79 MBkesäkuu 13993 233140 185518 44760 6882 5736,83 MBheinäkuu 13584 204331 169160 37895 6768 5208,14 MBelokuu 12777 262026 197385 43271 8737 6611,68 MBsyyskuu 13315 283629 229567 50322 7955 8598,13 MBlokakuu 29680 775583 642723 118101 18423 22059,86 MBmarraskuu 25275 602614 510362 90948 16307 18010,42 MBjoulukuu 20510 457582 380475 75636 14286 19089,85 MB


Asiakaspalautteet <strong>2007</strong>Raportointi museo-opetuksessa kuukausittain.Lomakkeiden saatavuus: <strong>EMMA</strong> info, <strong>EMMA</strong> ShopPalautettu yht. 720 kpljakso: 1.6. - 31.12.HUOM! kuusi kuukauttaKäyntini Espoon modernin taiteen museo <strong>EMMA</strong>ssa oliErittäin miellyttävä 52 %Miellyttävä 36Parantamisen varaa 7Tuotti pettymyksen 5Saamani palvelu <strong>EMMA</strong>n tiloissa oliKiitettävää 53 %Hyvää 39Tyydyttävää 6Huonoa 2Ikäni onalle 18 18 %24-24 1439-39 2565-65 38yli 65 5Avoimet vastauskentätKiitosta saivat museon monipuolisuus, kiinnostavat näyttelyt ja avarat tilat. Epäkohtina mainittiin toistuvasti riittämättömätopasteet, teoskylttien pieni koko ja liian tiheä ripustus. <strong>EMMA</strong>n työntekijöitä kuvailtiin ystävällisiksi,asiantunteviksi ja hymyileviksi.Palveluun liittyviä kielteisiä kommentteja lomakkeissa oli melko vähän. Puutteita mainittiin lähinnä seuraavissaasioissa: lippukassan tehottomuus, vaatesäilytys, liian vähän esitteitä/tietoa näyttelyistä.Nettipalaute<strong>EMMA</strong>n kotisivujen kautta www.emma.museum lähetettyjen palautteiden määrä on niin verran suppea (25 kpl),että johtopäätöksiä ei voi juuri tehdä. Netin lomaketta kuitenkin käytettiin museotiloissa jaettavaa asiakaskyselyäenemmän tiedusteluihin, toiveiden esittämiseen ja kielteiseen palautteeseen.Yleisöopastukset1.1.-6.5.<strong>2007</strong><strong>EMMA</strong> WeeGeellä lauantaisin klo 14.00, sekä ruotsiksi 3 kpl klo 15.00Taidehaltijan tunti sunnuntaisin klo 11.30Taidevartti sunnuntaisin klo 12.00 ja klo 13.007.5.-17.6.<strong>2007</strong><strong>EMMA</strong> WeeGeellä lauantaisin klo 14.00Taidehaltijan tunti sunnuntaisin klo 14.00Taidevartti sunnuntaina klo 12.00 ja klo 13.0025.6.-12.8.Kesävartti keskiviikkoisin klo 18.006.8.-16.12.<strong>2007</strong><strong>EMMA</strong> WeeGeellä lauantaisin klo 14.00, sekä ruotsiksi 4 kpl klo 15.00Taidehaltijan tunti sunnuntaisin klo 14.00Taidevartti sunnuntaisin klo 13.00 ja klo 16.00 sekä ruotsiksi 4 kpl klo 15.00


Avoimet työpajatPaletti kesälauantaisin Teemana Antoni Tàpies, kaikenikäisille.9.6. Jälkiä pintaan klo 12-1616.6. Valuva taivas klo 12-1618.8. Kesäkatu klo 12-1625.8. Paperisota klo 12-16Avoimet ovet Ilme-pajassa sunnuntaisin, ei ohjattua toimintaa.Luennot8.2. Professori Juhani Pallasmaa luennoi Raimo Utriaisen taiteesta ja elämästä14.2 Kuvataiteilija Terhi Heino7.3. Videotaiteilija Santeri Tuori8.3. FM Pilvi Kalhama luennoi Mari Sunnan taiteesta4.4. Kuvataiteilija Jorma Hautala26.4. Kriitikko/kuraattori Timo Valjakka luennoi Igor ja Svetlana Kopystianskysta2.5. Kuvataiteilija Nina Roos10.5. Kuvanveistäjä Pirkko Nukari kertoi veistoksen syntyprosessista5.9. Kuvataiteilija Raili Tang4.10. Konstaapeli Jyrki Seppälä luennoi Dalí-väärennöksistä10.10. Valokuvataiteilija Nanna Hänninen11.10. Juhani Ihanus Dalín paranoia-kriittisestä menetelmästä1.11. Kasvokkain Dalín kanssa - kokemuksia Dalísta7.11. Kuvataiteilija HC Berg29.11. Taiteilija Wille Mäkelä kertoi Ilmaan maalaamisestaOpastus ja työpajatoimintaryhmiä henkilöitäOpastukset yhteensä 1 827 27 2391. Aikuisryhmät 787 11 4452. Peruskouluryhmät 224 4 0943. Muut ryhmät 628 9 3794. Maksuttomat yleisöopastukset 188 2 321 joistaruotsinkielisiä 16 60<strong>EMMA</strong> WeeGeellä -opastukset 393Taidetunnit873 joistaSaastamoisen säätiön kokoelma 485Vaihtuvat näyttelyt388 joistaRaimo Utriainen 12Mari Sunna 6Igor & Svetlana Kopystiansky 5Antoni Tàpies 20Moving Portraits 0Salvador Dali310 (mukaanlukien Enigma-opastukset)Annette Messager 21Muut opastukset 14Ohjatut työpajat 167Muut pajatilan varaukset 68Enigma-esitykset 32 paikkoja 40/esitys


<strong>EMMA</strong>n - Espoon modernin taiteen museon kokoelmiin liitetyt taideteokset<strong>EMMA</strong> - Espoon modernin taiteen museon kokoelmaHiironen, Eero Taiteilijan vaimon muotokuva, 1961 piirustus (lahjoitus)Hiironen, Eero Sininen sommitelma, 1992 piirustus (lahjoitus)Hiironen, Eero Lampi, 1993 piirustus (lahjoitus)Hiironen, Eero Syksy, 1997 piirustusHiironen, Eero Sininen liike, 1997 piirustusHiironen, Eero Kymmenen värin sommitelma, 1993 maalausHiironen, Eero Kesäheleä, 1997 maalausZatulovskaya, Irina Saucepan, 2004 maalausRauhala, Osmo Surun sormenjälki, 2004 maalausSunna, Mari Flash, 2006 maalausSpero, Nancy Love to Hanoi, 1967 maalausRoos, Nina Ylimaalattu puu I, 2006 - <strong>2007</strong> maalausMiró, Joan Série IV, 1952 grafiikkaHakuri, Markku Kielo, <strong>2007</strong> julkinen veistos (Kauklahti)Tolvanen, Irene Kukko ja kana, 1984 piirustus (lahjoitus)Tolvanen, Irene Pilvilampaat, 1984 piirustus (lahjoitus)Tolvanen, Irene Kanat vapaat, 1990 piirustus (lahjoitus)<strong>EMMA</strong>n pedagoginen kokoelmaTapiovaara, Tapio Alaston, 1933 grafiikkaTapiovaara, Tapio Punaiselle kaartille grafiikkaTapiovaara, Tapio Guernica grafiikkaTuntematon Mesopotamialainen kultainen silmäsuojus 1000 - 500 eaa. rituaaliesineTuntematon 2 koristeltua egyptiläisen sarkofagin paneelia 100 eaa. - 100 jaa. esinefragmenttiTuntematon Terrakottapää, 1. vuosituhat eaa. veistosTuntematon Hevosenpääveistos, Yuan-dynastia 1271-1368Kunnas, Sini Prostata, 2005 kollaasi (lahjoitus)Kunnas, Sini Hirveä pelästys, 2005 piirustus (lahjoitus)


PL 6661, 02070 ESPOON KAUPUNKIWeeGee, Ahertajantie 5, TapiolaPuh. 09 8165 7512, info@emma.museumwww.emma.museum<strong>Toimintakertomus</strong> <strong>2007</strong>TaittoLeena JoutsenniemiValokuvatAri KarttunenVeera JalavaLeena Joutsenniemi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!