Kaavaselostus (5,9 Mt) - Ramboll

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 6Silakanpyynti on keskittynyt nykyisin Selkämerelle. Viime vuosina ammattikalastajien lukumääräon kuitenkin supistunut voimakkaasti. Ammattikalastajien tärkeimmät saalislajit ovat silakka, kilohaili,siika, ahven ja lohi. Viime vuosina saaliissa on ollut suurta vaihtelua, joka johtuu kalakantojenepäsäännöllisestä vaihtelusta. Tämän vuoksi kalastuksen kannattavuus on laskenut. Kannanvaihteluunovat todennäköisesti vaikuttaneet ympäristömuutokset, kuten vesien happamoituminenlisääntymisalueilla ja rannikkovesien rehevöityminen.Kristiinankaupungin edustan merialueen kalalajisto koostuu Selkämerellä tavattavista lajeista(taulukko). Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden (RKTL) tutkimuslaitoksen vuoden 2008 julkaisuun,Fish species in Finland, sekä RKTL:n verkkosivuilta löytyvään Kala-atlas -palveluun.Kaupallisesti hyödynnettäviin kaloihin kuuluvat kaikki lajit, joilla edes jossain määrin voidaan katsoaolevan kaupallista merkitystä. Selkämeren alueella kampelalla, kuoreella ja toutaimella eijuuri ole kaupallista merkitystä (RKTL, Kala-atlas). Harjuksen, ankeriaan, piikkikampelan ja turskankaupallinen merkitys on myös pieni, mikä johtuu lähinnä niiden vähälukuisuudesta. Härkäsimpun,kiisken, suutarin, särjen, säyneen ja vimpan kaupallinen merkitys on aikaisemmin ollutsuurempi, mutta nykyisin merkitys on hyvin pieni (RKTL, Kala-atlas). Lajeista turskan ei olehavaittu lisääntyvän Suomen vesillä. Miekkasärki, piikkikampela ja nokkakalan sen sijaan arvellaanlisääntyvän Suomen vesillä ainoastaan joinain vuosina (Urho & Lehtonen 2008).Kaupallisesti hyödynnetyt kalalajitnahkiainensilakka, kilohailiankeriashaukilohi, taimenmuikku, siikaharjuskuorehärkäsimppuahven, kuha, kiiskisärki, säyne, toutain, suutarilahna, vimpaturskamadepiikkikampela, kampelaMuut kalalajitseipi, turpa, mutu, sorva, salakka,pasuri, miekkasärki, ruutananokkakalasiloneula, särmäneulakolmi- ja kymmenpiikki, vaskikalakivi-, piikki- ja isosimppurasvakala, imukalaelaskateistiiso- ja pikkutuulenkalamusta-, lieju-, ja hietatokkokivinilkkaSiipyyn merialueen kalastoa ja kalastusta tutkittiin myös ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessävirkistyskalastuskyselyn avulla. Tiedustelu koski vuoden 2008 kalastusaktiivisuutta ja kalansaalista.Lisäksi kartoitettiin käytettyjä kalastusalueita.2.1.7 MerinisäkkäätSiipyyn edustalla osa merialueesta kuuluu Natura 2000- suojeluohjelmaan. Natura- kuvauksessaluontodirektiivin liitteen II lajeina alueella mainitaan esiintyvän harmaahylje (Halichoerus grypus)ja satunnaisesti myös itämerennorppa (Phoca hispida botnica). Natura- tietolomakkeen arvioinnissamerialueen katsotaan olevan merkittävä (asteikolla merkittävä - hyvin tärkeä - erittäinmerkittävä) kyseisten lajien suojelun kannalta.Tehtyjen laskentojen perusteella Selkämeren alueen hyljehavainnot keskittyvät merialueen kaakkoiskulmaan,Sandbäckin (Kustavi) ja Yttersbergin (Brändö) alueille. Asiantuntijan näkemyksenmukaan (suullinen tiedonanto O. Stenman) Kristiinankaupungin edustan merialue on hylkeidenesiintymisen kannalta pääosin liian avonainen. Siipyyn merialueen edusta on hyvin samankaltainenavonaisuutensa vuoksi. Sieltä puuttuvat luodot ja karikot, jotka ovat tärkeitä hylkeiden oleskelualueita.Harmaahylje lisääntyy ajojäillä ahtojääkenttien ulkopuolella.2.1.8 SuojelualueetVälittömästi suunnittelualueen itäpuolella on Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alue.Kristiinankaupungin eteläisen saariston kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA-alue) ja Suupohjan