Kaavaselostus (5,9 Mt) - Ramboll

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 26• kasuuniperustus 8 500 m 3Kunkin voimalan perustustapa ja kiviainesten hankkiminen päätetään tarkempien maaperätutkimustenjälkeen. Merialueella tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman monta voimalaa monopileperustuksella.4.2.21 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseenTuulivoimapuiston elinkaaren ympäristövaikutuksista suurin osa kohdistuu tuulivoimaloiden janiiden oheisrakenteiden valmistukseen, jotka edellyttävät usein suuria määriä raaka-aineita sekäenergiaa. Tuulivoimalaitoksen rakenteet on tehty pääasiassa teräksestä, jonka lisäksi niiden konehuoneessakäytetään myös mm. alumiini- ja kuparikomponentteja. Voimalan lavat ovat yleensävastaavasti lasikuitua, jonka raaka-aineita ovat lasi ja polyesterikuitu. Metallien louhiminen jakäsittely kuluttavat usein huomattavia määriä energiaa ja raaka-aineita, minkä takia ne usein aiheuttavatmerkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten suuruuteen vaikuttavat voimalaitoskomponenttientuottamisen osalta erityisesti käytetyt toimintatavat sekä käytettävänenergian tuotantotapa. Mikäli metallien työstämisessä käytetty energia on pystytty tuottamaankäyttämällä esimerkiksi uusiutuvia energianlähteitä, voidaan myös tuulivoimapuiston elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia osaltaan vähentää.Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa suunnitellulle sijoitusalueelle perustetaan varsinaiset tuulivoimalatsekä niiden edellyttämät oheisrakenteet. Kaikkiaan merialueelle pystytään yhden kesäkaudenaikana rakentamaan noin 20–30 tuulivoimalaa, minkä takia suunnitellun hankkeen rakentamisvaihekestää kokonaisuudessaan 3–4 vuotta voimaloiden lopullisesta lukumäärästä ja rakentamisentehokkuudesta riippuen. Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikaisissatuulivoimaloissa suhteellisen pitkä, mikä vähentää osaltaan tuulivoimalla tuotetun sähkön elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia sekä parantaa sen tuotantotehokkuutta. Tuulivoimaloidenperustusten laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja varsinaisten voimalarakenteiden(runko + koneisto) vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytäänkuitenkin merkittävästi pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla.Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistostasyntyvien laitteiden ja materiaalien kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston elinkaarenaikana aiheutuvien ympäristövaikutusten kannalta voimala-alueen käytöstä poiston ja erityisestilaitoskomponenttien hävityksen merkitys on keskeinen. Materiaalien tehokkaan kierrättämisenja uusiokäytön avulla tarvetta uusien raaka-aineiden tuotannolle vähennetään, mikä vähentääosaltaan loppusijoituksen tarvetta niiden osalta. Nykyisin lähes 80 % prosenttia 3,0 MWsuuruisessa tuulivoimalaitoksessa käytetyistä raaka-aineista pystytään kierrättämään. Voimaloidenmetallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) osalta kierrätysaste on yleensä jo nykyisinhyvin korkea, jopa lähes 100 %. Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia ovat lavoissa käytetytlasikuitu- ja epoksimateriaalit, joiden uusiokäyttö ei sellaisenaan vielä ole mahdollista. Näidenmateriaalien energiasisältö pystytään nykyisin kuitenkin hyödyntämään polttamalla ne korkeitalämpötiloja käyttävissä jätteidenpolttolaitoksessa sekä käsittelemällä poltossa syntyvät jätteetasianmukaisessa käsittely- ja loppusijoituslaitoksessa.4.2.22 Vaikutukset Kristiinankaupungin saariston ja Lapväärtinjokilaakson NaturaalueisiinLähin suojelualue on noin 5 km päässä, rannikon tuntumassa sijaitseva Kristiinankaupungin saaristonNatura 2000 –alue (FI0800134). Suunnitelman mukaan Kristiinankaupungin saariston Natura-alueenhalki kulkisi tuulivoimapuiston sähkönsiirtoreitti.Suurin osa Pohjolan Voiman tutkimista Natura-alueen vedenalaisista kohteista sijaitsee syvyyksissä(~ 10 metriä), missä lajisto on niukkaa. Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella ei oletehty kattavaa Natura -luontotyyppi-inventointia, eikä siten ole selvää, kuinka paljon riutat -luontotyyppiä esiintyy koko Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella. Alueen syvyys- ja pohjaolosuhteetsekä muualla Kristiinankaupungin merialueella tehdyt rakkolevähavainnot huomioonottaen on kuitenkin todennäköistä, että riuttoja esiintyy myös Natura-alueella. Koska Naturaalueellesijoittuvan kaapeliyhteyden vaatima pinta-ala on erittäin vähäinen, ei niiden katsotamerkittävällä tavalla heikentävän luontotyyppiä riutat koko Natura-alueen mittakaavassa.