10.07.2015 Views

Kaavaselostus (5,9 Mt) - Ramboll

Kaavaselostus (5,9 Mt) - Ramboll

Kaavaselostus (5,9 Mt) - Ramboll

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 21väistämisestä aiheutuvan matkanlisäyksen merkitys lintujen muutonaikaiseen energiankulutukseenon kokonaisuudessaan arvioitu varsin pieneksi, joskin myös tämän vaikutuksen suuruus voikorostua lintujen muuttoreitille osuvien tuulipuistoalueiden määrän kasvaessa ja estevaikutustentätä kautta kumuloituessa.ElinympäristömuutoksetElinympäristöjen muuttumisesta aiheutuvat linnustovaikutukset tulkitaan tuulipuistohankkeidenosalta usein suhteellisen pieniksi niiden rakentamisen vaatimien vähäisten maa-alatarpeidenvuoksi. Maa-alueilla tuulipuiston rakentamisen aiheuttamat suorat ympäristömuutokset aiheutuvatpääasiassa tuulivoimaloiden perustuksien, sähköasemien sekä maatuulipuistojen osalta myöshuoltoteiden ja voimajohtojen rakentamisesta, joiden käyttöön tulevan maa-alan tarpeen on kuitenkinarvioitu kattavan ainoastaan 2−5 prosenttia tuulipuiston koko alueesta. Merituulipuistojenosalta tämä luku voidaan arvioida pienemmäksi merikaapelien ja vesiteitse suoritettavan huoltoliikenteenvuoksi. Paikkakohtaisesti suorien elinympäristömuutosten merkitys alueen linnustonkannalta voi kuitenkin korostua poikkeustilanteissa, jos1) rakennustoimet kohdistuvat erityisen herkkiin tai suunnittelualueen kannalta harvinaisiinelinympäristöihin,2) rakennustoimien muutokset ulottuvat myös varsinaisten rakennusalojen ulkopuolelle esimerkiksimuuttuneiden hydrologisten olosuhteiden tai merenpohjan fyysisten/biologisten ominaisuuksienkautta,3) tuulivoimarakenteet tarjoavat elinympäristöjä uusille tai alueella muuten harvalukuisille lajeille,mikä siten mahdollistaa näiden lajien runsastumisen, tai4) tuulivoimarakentaminen aiheuttaa merkittävää elinympäristöjen pirstoutumista, erityisesti teidenja voimalinjojen vaikutus, jota tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset osaltaankorostavat.Nämä tekijät tulisikin pyrkiä osaltaan huomioimaan jo hankesuunnittelun yhteydessä, jotta tuulipuistonmahdolliset linnustovaikutukset pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaalla tavalla minimoimaan.4.2.16.2 Vaikutukset kaloihinTuulivoimayksiköiden perustusten rakentamisen ja sähkökaapeleiden asentamisen aikaisia vaikutuksiavoidaan verrata tyypillisen ruoppaushankkeen vaikutuksiin. Pohjan kaivaminen/peittyminenaiheuttaa kiintoaineen vapauttamisen vesifaasiin, joka näkyy veden samentumisena.Samalla pohjalta voi vapautua ravinteita ja mahdollisia eliöstölle haitallisia aineita. Ruoppauksestaaiheutuva sameus voi myös heikentää näön avulla saalistavien kalojen saalistustehokkuutta.Rakentamisvaihe saattaa haitata kalastusta väliaikaisesti ruoppaus- ja kaivutöistä johtuvastaveden samentumasta ja melusta johtuen.Karkottuminen ja vaelluskäyttäytyminenLisääntynyt sameus ja sedimentaatio vaikuttavat kaloihin ja kalastukseen sekä suorasti että epäsuorasti.Konkreettinen vaikutus on kalojen karkottuminen alueelta, johon vaikuttaa myös räjäytystöistäsekä muista töistä aiheutuva melu. Esimerkiksi Ruotsissa, Lillgrundin merituulivoimapuistonrakennustöiden yhteydessä todettiin, että kaloja ei niinkään karkottanut ruoppausten aiheuttamasamennus vaan rakennustöiden aiheuttama yleinen aktiviteetti ja melu rakennusalueella.Hankealueen sedimentissä on tehdyn selvityksen perusteella hyvin vähän pyydyksiin tarttuvaaorgaanista ainesta, joten samentumahaitta tulee arvion mukaan olemaan vähäistä.Kokkolan edustalla tehty koekalastustutkimus väyläruoppauksen aikana osoitti verkkosaaliidenolevan pienimpiä ruoppauskohdan välittömässä läheisyydessä. Tutkimuksen mukaan saaliit kasvoivatsitä suuremmiksi mitä kauemmaksi ruoppausalueelta siirryttiin. Muutokset lajistossa olivatvähäisiä, mutta eri kalalajien yksilökoossa havaittiin muutoksia. Ruoppausalueen välittömässä läheisyydessäsaatiin saaliiksi silakoita ja nuoria siikoja, jotka eivät häiriintyneet ruoppauksesta.Kiiskien ja nuorten ahvenien määrä ei myöskään merkittävästi vähentynyt. Suurempia ahveniasaatiin saaliiksi 1,5 km etäisyydellä ja suurimpia siikoja tavattiin vasta 3–5 km etäisyydellä ruoppaajasta.Tutkimuksessa havaittiin, että karkotusetäisyys riippui saarten ja matalikkojen esiintymisestätarkasteltavalla merialueella. Avomerellä karkotusvaikutus ylsi kauemmaksi kuin saaristoalueella,jossa äänen vaimeneminen oli selvästi nopeampaa (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!