Kaavaselostus (5,9 Mt) - Ramboll

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 19VE1: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin voimalaitokselle, jota kautta liittyminen kantaverkkoonolemassa olevaa johtokäytävää pitkin.VE2: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin pohjoispuolella, josta lyhyellä ilmajohdolla uudellesähköasemalle.Voimajohdon rantautumispaikalla (VE 2) on kapea, noin 50 metrin levyinen luhta, missä kasvaajärviruokoa. Luhdan itäpuolella on kapea tervaleppävyöhyke ja sen takana nuorta/varttunuttamustikkatyypin (MT) kasvatusmetsää, missä pääpuulaji on joko kuusi tai mänty; sekapuuna kasvaavähän koivua.4.2.15 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteenVaikutukset luonnon monimuotoisuuteen muodostuvat eläimistöön (selostuksen kohta 4.2.16) jakasvillisuuteen (selostuksen kohta 4.2.17) kohdistuvista vaikutuksista. Vaikutukset eläimiin jakasvillisuuteen ovat pääasiassa rakentamisen aikaisia.4.2.16 Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon ja kaloihin4.2.16.1 Vaikutukset linnustoonLinnustovaikutustensa osalta tuulivoima poikkeaa merkittävästi monista muista energiantuotantomuodoistasen vaikutusten ollessa pääasiassa epäsuoria ja kohdistuessa suorien elinympäristömuutostensijasta lähinnä lintujen käyttäytymiseen. Yleisesti tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihinja linnustoon voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan, joiden vaikutusmekanismit ovat erilaiset.Nämä vaikutusluokat ovat:1. Tuulipuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon2. Tuulipuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla,niiden välisillä yhdyskäytävillä sekä muuttoreiteillä3. Tuulipuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon ja lintupopulaatioihinTuulipuiston sijoitusalueen luonne määrittelee osaltaan sen, mitkä tekijät nousevat hankkeen linnustovaikutustenkannalta merkittävimpään asemaan. Maa-alueilla tuulivoimalat sekä niidenoheistoiminnot sijoittuvat usein suoraan lintulajien pesimäympäristöjen läheisyyteen, minkä takialinnustovaikutusten voidaan näiden hankkeiden osalta ennakoida aiheutuvan pääasiassa elinympäristöjenmuuttumisesta sekä lisääntyvistä häiriötekijöistä lintujen pesimäalueilla. Vastaavastimerialueilla, joilla lisääntymisen kannalta soveliaiden ympäristöjen (luodot, saaret) osuus onusein suhteellisen pieni ja tuulipuistoalueella pesivien lintujen määrä tästä syystä rajatumpi, vaikutuksetkohdistuvat usein selkeämmin alueella ruokailevaan ja sen kautta muuttavaan linnustoonesimerkiksi häiriö- ja estevaikutuksien kautta. Aluekohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia,minkä takia merkittävien linnustovaikutusten määrittely tuleekin tehdä hankekohtaisestisuunnittelualueen ominaispiirteiden mukaan.TörmäysriskitTuulivoimaloiden aiheuttamista linnustovaikutuksista eniten huomiota on julkisuudessa viimevuosina saanut voimaloiden linnuille synnyttämä törmäysriski sekä niistä johtuva lintukuolleisuus,jota aiheuttavat sekä lintujen yhteentörmäykset varsinaisten tuulivoimaloiden mutta myös tuulipuistoonliittyvien muiden rakenteiden, kuten sähkönsiirrossa käytettävien voimajohtojen, kanssa.Tehtyjen tutkimusten perusteella törmäyskuolleisuus on suurella osalla tuulipuistoalueistakuitenkin suhteellisen pieni sen käsittäessä korkeintaan yksittäisiä lintuja voimalaa kohti vuodessa.Tutkimusten perusteella suurin osa lintulajeista pystyy varsin tehokkaasti väistämään vastaantuleviatuulivoimaloita tai lentämään riittävän etäällä niistä välttääkseen mahdolliset törmäykset,mikä vähentää osaltaan voimaloiden aiheuttamaa lintukuolleisuutta. Esimerkiksi Flanderintuulipuistoalueella Belgiassa tehdyssä tutkimuksessa törmäystodennäköisyyden on arvioitu olevankaikilla lokki- ja tiiralajeilla alle 0,2 % voimaloiden maksimikorkeuden ja vedenpinnan väliselläalueella lentävien yksilöiden osalta. Vastaavasti Tanskassa alle 1 prosentin Nystedin alueenkautta muuttavista vesilinnuista on arvioitu lentävän riittävän lähellä alueelle rakennettuja tuulivoimaloita,jotta ne olisivat vaarassa törmätä niihin. Kirjallisuudessa on kuitenkin esitetty myösjoitakin esimerkkejä korkeista törmäyskuolleisuuksista uhanalaisille tai herkille lajeille (mm. NorjanSmøla, Espanjan Navarra ja Yhdysvaltojen Altamont Pass), jotka korostavat osaltaan tuuli-