Kaavaselostus (5,9 Mt) - Ramboll

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17Ruoppaustarve riippuu perustamistavasta. Perustamistapa valitaan pohjaolosuhteiden mukaan.Tuulivoimalan perustustapa merellä voi olla kasuuniperustus tai ns. monopile- eli paaluperustus.KasuuniperustusKasuuniperustuksella tarkoitetaan etukäteen telakalla tehtyä laatikkomaista perinteistä vesirakennuksenperustusta, joka pystyy massavoimillaan pitämään voimalan pystyssä ja samalla estämäänsen vaakasuuntaisen liikkeen. Tällainen perustus vaatii etukäteen pohjatöitä, jotka käsittävätpehmeiden pintakerrosten poiston ruoppaamalla, pohjan tasauksen sekä suodatinkankaanja murskekerroksen lisäyksen, minkä jälkeen kasuuni voidaan uittaa paikoilleen ja upottaa painottamallasijoituskohdan noin 6–10 metrin syvyyteen. Kasuuni täytetään merenpohjasta ruopattavallakiviaineksella. Lopuksi suoritetaan eroosiosuojaus louheella. Kasuuniperustuksen rakentamisenvaatimat pohjatyöt ovat melko laajoja. Yleensä sen halkaisija on noin 15–20 metriä, jotense vaatii noin 200–300 m² pinta-alan, mutta pohjaa on käsiteltävä laajemmalta alueelta,eroosiosuojauksineen n. 2000 - 3000 m²:ltä.Paaluperustus (monopile)Paaluperustuksella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan teräspaalun junttausta maahan. Sen päällevoidaan asentaa tuulivoimalan torni ja generaattori. Junttaus sopii kuitenkin vain maalajeille,joissa ei ole lainkaan tai vain muutamia lohkareita. Tiiviimpään ja kovempaan maaperään tai kallioonjoudutaan tekemään kalliokaivo, joka edellyttää että peruskallion päällä on enintään 10metriä pehmeitä maalajeja. Kalliokaivo saadaan aikaan vedenalaisilla räjäytyksillä ja louhintajäteon kaivettava pois. Kun paalu on saatu kuoppaan, kalliokaivo täytetään betonilla.Paalu voidaan uittaa tai tuoda paikalleen proomulla tms. Yleensä paalun halkaisija on 5 metriä jase painaa 100–400 tonnia turbiinin koosta ja suunnitteluperiaatteista riippuen. Paaluperustus viehuomattavasti pienemmän pinta-alan kuin kasuuniperustus. Monopile vaatii usein vähemmänpohjatöitä ja siksi on myös nopeampi sekä halvempi pystyttää. Paalu on suojattava asennuksenjälkeen kulutukselta.4.2.11.2 Väylien ja kaapeliojien ruoppauksetVoimaloiden rakennusvaiheessa sijoituspaikoille tarvitaan pääsy vähintään 5 metriä syvää väylääpitkin. Ruoppaustarpeet pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä.Kaapelien asentamiseksi merenpohjaan saatetaan joutua kaivamaan kaapeliojia.4.2.12 Vaikutukset sähköverkkoonTuulivoimalaitosten sähkönsiirtoa varten on rakennettava sähköverkko. Tuulivoimalaitokset kytketääntoisiinsa merikaapeleilla. Merikaapelit sijoitetaan merenpohjaan ja tuodaan mereltä kohtirannikkoa hyödyntäen syvännealueita. Niillä alueilla, missä merikaapelit kulkevat meriväyliensuuntaisesti, jätetään riittävä turvaväli meriväyliin. Meriväylien alitus toteutetaan siten, että kaapelitsijoitetaan väylän varaveden alapuolelle. Kaapeleiden sijoittamisesta merialueelle hankitaanMerenkulkulaitoksen lausunto. Tarvittaessa meriväylien kohdalla sekä matalilla ranta-alueillakaapelit voidaan kaivaa merenpohjaan. Kaivutyössä huomioidaan ranta-alueiden sedimentin laatu.Tuulivoimalaitosten alue yhdistetään merikaapelilla rannikolle. YVA:ssa on tutkittu kahta vaihtoehtoa:VE1: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin voimalaitokselle, jota kautta liittyminen kantaverkkoonolemassa olevaa johtokäytävää pitkin.VE2: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin pohjoispuolella, josta lyhyellä ilmajohdolla uudellesähköasemalle.Kytkentävaihtoehdot on esitetty liitteessä 6 ja sähkönsiirtoreitit liitteessä 8.YVA:n alkuvaiheessa tarkasteltiin myös sähkönsiirtoa Kiilin sataman kautta suoraan kantaverkkoon,mutta tämä vaihtoehto hylättiin jo ohjelmavaiheessa suurempien ympäristövaikutustenvuoksi.