Fingrid Oyj:n lehti 3/2006
Fingrid Oyj:n lehti 3/2006 Fingrid Oyj:n lehti 3/2006
UUTISVERKKOSuomalais-norjalainen asiantuntijatiimi suojausvikojen jäljilläSiirtoverkon johto- ja muuntajasuojauksen viat ovat joskus syynä sähköntoimitustenhäiriöihin. Fingrid, Teknillinen korkeakoulu sekä norjalaiset tutkimuslaitosSintef ja kantaverkkoyhtiö Statnett tekivät yhteistyönä analyysin suojausvioistaSuomen ja Norjan kantaverkkojen vikatilastojen pohjalta. Tuloksiaesiteltiin viime kesäkuussa Tukholmassa kansainvälisessä voimajärjestelmäalanPMAPS-konferenssissa.Tekniikan tohtori Liisa Haarla toimisuomalais-norjalaisen tutkimustiiminvetäjänä. Hän hoitaa Teknillisessä korkeakoulussasähkönsiirtojärjestelmienviisivuotista, Fingridin vuonna 2005lahjoittamaa professuuria.PMAPS-konferensseja (ProbabilisticMet hods Applied to Power Systems) onvuodesta 1986 alkaen järjestetty parinkolmen vuoden välein. Niiden aihepiiriliittyy todennäköisyyspohjaisten menetelmiensoveltamiseen voimajärjestelmäanalyyseihin.Viime kesän PMAPS-konferenssi kokosiyhteen kolmisen sataa osallistujaanoin 40 maasta. Konferenssijulkaisujenmäärä nousi 192:een. Ne jaettiin viiteeneri aihealueeseen, ja kultakin aihealueeltavalittiin ensin kymmenkuntajulkaisua raadin arvioitavaksi. Fingridin,TKK:n, Sintefin ja Statnettin yhteisjulkaisu“Protection system faults - a comparativereview of fault statistics” kuuluiraadin valitsemaan parhaimmistoon.Keskeinen havainto julkaisussa on, ettäjohto- ja muuntajasuojauksen ongelmatliittyvät yleensä sen turhaan toimintaan,ei niinkään toimimattomuuteen.”Suojauksen turha toiminta johtuupuolessa tapauksista inhimillisistä syistä.Toisin sanoen virheellinen laukaisu johtuusuojauksen suunnittelusta, asettelusta,asennuksesta tai testaamisesta. Ongelmiaon varsinkin moderneissa mikroprosessorireleissä,joissa on runsaasti asettelumahdollisuuksiaja siten myös runsaastivirhemahdollisuuksia”, kertovat kirjoittajaryhmänfingridiläiset jäsenet Lauri Koivistoja Patrik Lindblad.Muuntajasuojauksessa turhat toiminnatheidän mukaansa korostuvat, sillämuuntaja on kallis komponentti jasen suojaus on haluttu varmistaa erilaisinsuojin.”Turhat toiminnat tulevat kylläkin jokatapauksessa halvemmiksi kuin suojauksentoimimattomuus ja muuntajan tuhoutuminen”,he toteavat saman tien.Suojausvioista aiheutuva osuus toimittamattajääneestä energiasta on Norjassa20 prosenttia, kun Suomessa se onvain neljä prosenttia. Ero johtunee julkaisunmukaan maantieteellisistä ja rakenteellisistaeroista sekä erilaisista tilastointikäytännöistä.Kankaanpää – Lålby -voimajohdonurakoi ranskalainen Transel SASFingrid uusii Kankaanpäästä Kristiinankaupungin lähelle Lålbyn sähköasemallekulkevan 110 kilovoltin voimajohdon. Noin 7,5 miljoonaa euroa maksavanhankkeen urakoi ranskalainen Transel SAS.Rakennustyöt käynnistyivät perustustenteolla joulukuussa, pylväidenpystytykseen päästään kevättalvenaikana. Yhteensä 81 kilometrin pituinenjohto rakennetaan osissa asemavälikerrallaan, jotta voidaan varmistaaalueen sähkönsaannin häiriöttömyys.Paikalla on nyt puupylväiden varassakulkeva 1970-luvulla rakennettu johto,joka puretaan pois. Uudet pylväät ovatharustettuja teräsportaalipylväitä. Kankaanpäänsähköasemalla uusitaan myöserottimet ja aseman portaalit. Johto valmistuulokakuussa 2008.FINGRID 3/2006 60
Päivän TYÖTTällä palstalla fingridiläiset kertovat työpäivästään.Vuorossa on tasepalveluyksikönasiantuntija SUSANNA VALKONEN.Telemarkia ja tasekauppaa”Huomenta”, kuuluu iloinen tervehdys melkein jokaisestayksikkömme maiseman työpisteestä, kun ehdin maanantaiaamunapuoli yhdeksän jälkeen töihin. Tietokoneen auetessataustakuvana oleva luminen vuoristokuva vie ajatuksetvielä hetkeksi viikonloppuna tehtyihin reissusuunnitelmiin.Enää ei tarvitse odotella pitkään, että taas pääsee rinteeseenharjoittelemaan telemark-käännöksiä.Sähköpostin avaaminen palauttaa ajatukset puuterikentiltätakaisin Arkadiankadulle. Joku tasevastaava kertoo lähettäneensäpaikkauksia myyntitietoihin ja kyselee, millämallilla syyskuun taseet ovat.61Päivittäin edessäni vilistää tietoasiitä, mihin suomalaiset sähkönmyyjättuotettaan toimittavat,ja mittauslukemia siitä, paljonkotietyn verkon alueella sähköäkuluu. Koska sähkön varastointi tai kulutuksen ennustaminenon hankalaa, on jonkun hoidettava suunnitelmanja toteutuksen väliin jäävän eron tasapainottaminen. Työmmetuloksena saamme selville, miten paljon tasevastaavaasiakkaammeovat kuluttaneet meillä kaupan olevaa tuotetta,tasesähköä.Päivän aikana puhelimet soivat; taseselvittäjäkollegammeympäri Suomea kyselevät mittauksia tai pahoittelevatlukemien puuttumista. Joku haluaa myös ohjeita siitä, mitentietoja pitäisi käsitellä ja millä aikataululla raportoida.Muutama Excel-taulukko ja edi-viesti lähtee taas maailmalle,jotta sähkökaupat selviävät ja kaikilla taseselvittäjillä olisiasioista samat näkemykset.Lounaan jälkeen ohjelmassa on sisäinen palaveri kaasuturpiinilaitostenpäästökauppa-asioista. Käymme läpi laitostenpäästöoikeuksien tilanteen ja ensi vuoden todennuksienaikataulut; kaikki näyttää olevan kunnossa.Palaverista ehdin sopivasti iltapäivän kahvitauolle. Kahvihuoneensohvalla ratkotaan porukalla ongelmaa, jota jokuharkitsematon on erehtynyt kysymään. Järkevän vastauksensaaminen ei aina ole helppoa, mutta luovuus loppuu harvoinkesken ja iloinen nauru kuuluu kauas.Maisemakonttorimme alkaa hiljentyä, kun aamuvirkuttyökaverit sulkevat koneensa ja lähtevät kotiin päin. Nyt onhyvää aikaa keskittyä lukutehtäviin. Lintusen Pasi odotteleekommenttejani uuteen taseselvitystyökaluumme, jota parhaillaanmääritellään.Uppoudun määrittelydokumentin lukemiseen, kunnespuhelimen ääni keskeyttää minut. Numeroita näkyy näytössäniin paljon, että osa jää ruudun ulkopuolelle. Tuosta enihan pelkällä Rauman kielellä selviä, vilahtaa ajatuksissani,kun nostan luurin. Onneksi toisessa päässä puhutaan selkeääenglantia, ja hetken juttelun jälkeen kyselijä vaikuttaatyytyväiseltä saamiinsa vastauksiin tasepalvelusta ja tasesopimuksentermeistä. Tällä kertaa ei tarvitse jatkaa selvitystäkirjallisesti – kaikille ulkomaalaisille toimijoille Suomen hienotkäytännöt eivät aina aivan heti aukea.Printtaan vielä huomisen RECS-ryhmän palaverin asialistanennen kotiin lähtöä. Olen ryhmässä mukana kuuntelemassauutisia Suomen ja Euroopan uusiutuvan energiansertifikaattimarkkinoista. Tiedoista on apua viranomaistehtävässämmealkuperätakuiden myöntäjänä. Haluamme hoitaatehtäväämme mahdollisimman joustavasti, yhteistyössäasiakkaiden kanssa.Ulkona sataa lunta, kun kävelen bussipysäkille. Vaikkeitämä vielä olisikaan ihan pysyvää lumipeitettä, niin ainakintämän illan lenkki voidaan kaverin kanssa juosta kauniissatalvisäässä, eikä pimeydestä ole tietoakaan. Jatkan matkaahymyillen, ihan mukava alku viikolle.
- Page 11 and 12: Fingridin neuvottelukunta saa uuden
- Page 13 and 14: toimintojen ristiinsubvention estä
- Page 15 and 16: asti. Fingrid asetti tavoitteekseen
- Page 17 and 18: na kumppanina, kun yhtiön operatii
- Page 19 and 20: Sähkönkäytön kasvuun, verkon ik
- Page 21 and 22: Pelkät ennusteet eivät riitäKant
- Page 23 and 24: Voimantuotannonyksikkökoot kasvama
- Page 25 and 26: Kantaverkkopalvelun hinnoittelurake
- Page 27 and 28: Korkea käyttövarmuusedellyttää
- Page 29 and 30: säätösähkömarkkinoille, ja poh
- Page 31 and 32: European Transmission System Operat
- Page 33 and 34: UUTISVERKKOheisyydessä tarkastella
- Page 35 and 36: keimpiä työkaluja osaamisen varmi
- Page 37 and 38: tyneet pelkistä aikaan perustuvist
- Page 39 and 40: SÄHKÖÄ VENÄJÄLTÄSähkön tuon
- Page 41 and 42: Tulevaisuuden suunnitteluatosiasioi
- Page 44 and 45: osaksi valtakunnallisia alueidenkä
- Page 46 and 47: Käyttöinsinööri Ari Marttinenty
- Page 48 and 49: Käyttämättömät voimalaitokset
- Page 50 and 51: dä markkinoille sähkönmyyntitarj
- Page 52 and 53: Kantaverkon ABCSyyt tasasähkön va
- Page 54 and 55: Kantaverkon ABCuslaitteiden lisäks
- Page 57 and 58: Johtomestarin matkassaKansallisomai
- Page 59: harvoin, ja silloinkin apuna ovat s
- Page 63 and 64: Taas vuosi lopuillaan.Minne se hupe
UUTISVERKKOSuomalais-norjalainen asiantuntijatiimi suojausvikojen jäljilläSiirtoverkon johto- ja muuntajasuojauksen viat ovat joskus syynä sähköntoimitustenhäiriöihin. <strong>Fingrid</strong>, Teknillinen korkeakoulu sekä norjalaiset tutkimuslaitosSintef ja kantaverkkoyhtiö Statnett tekivät yhteistyönä analyysin suojausvioistaSuomen ja Norjan kantaverkkojen vikatilastojen pohjalta. Tuloksiaesiteltiin viime kesäkuussa Tukholmassa kansainvälisessä voimajärjestelmäalanPMAPS-konferenssissa.Tekniikan tohtori Liisa Haarla toimisuomalais-norjalaisen tutkimustiiminvetäjänä. Hän hoitaa Teknillisessä korkeakoulussasähkönsiirtojärjestelmienviisivuotista, <strong>Fingrid</strong>in vuonna 2005lahjoittamaa professuuria.PMAPS-konferensseja (ProbabilisticMet hods Applied to Power Systems) onvuodesta 1986 alkaen järjestetty parinkolmen vuoden välein. Niiden aihepiiriliittyy todennäköisyyspohjaisten menetelmiensoveltamiseen voimajärjestelmäanalyyseihin.Viime kesän PMAPS-konferenssi kokosiyhteen kolmisen sataa osallistujaanoin 40 maasta. Konferenssijulkaisujenmäärä nousi 192:een. Ne jaettiin viiteeneri aihealueeseen, ja kultakin aihealueeltavalittiin ensin kymmenkuntajulkaisua raadin arvioitavaksi. <strong>Fingrid</strong>in,TKK:n, Sintefin ja Statnettin yhteisjulkaisu“Protection system faults - a comparativereview of fault statistics” kuuluiraadin valitsemaan parhaimmistoon.Keskeinen havainto julkaisussa on, ettäjohto- ja muuntajasuojauksen ongelmatliittyvät yleensä sen turhaan toimintaan,ei niinkään toimimattomuuteen.”Suojauksen turha toiminta johtuupuolessa tapauksista inhimillisistä syistä.Toisin sanoen virheellinen laukaisu johtuusuojauksen suunnittelusta, asettelusta,asennuksesta tai testaamisesta. Ongelmiaon varsinkin moderneissa mikroprosessorireleissä,joissa on runsaasti asettelumahdollisuuksiaja siten myös runsaastivirhemahdollisuuksia”, kertovat kirjoittajaryhmänfingridiläiset jäsenet Lauri Koivistoja Patrik Lindblad.Muuntajasuojauksessa turhat toiminnatheidän mukaansa korostuvat, sillämuuntaja on kallis komponentti jasen suojaus on haluttu varmistaa erilaisinsuojin.”Turhat toiminnat tulevat kylläkin jokatapauksessa halvemmiksi kuin suojauksentoimimattomuus ja muuntajan tuhoutuminen”,he toteavat saman tien.Suojausvioista aiheutuva osuus toimittamattajääneestä energiasta on Norjassa20 prosenttia, kun Suomessa se onvain neljä prosenttia. Ero johtunee julkaisunmukaan maantieteellisistä ja rakenteellisistaeroista sekä erilaisista tilastointikäytännöistä.Kankaanpää – Lålby -voimajohdonurakoi ranskalainen Transel SAS<strong>Fingrid</strong> uusii Kankaanpäästä Kristiinankaupungin lähelle Lålbyn sähköasemallekulkevan 110 kilovoltin voimajohdon. Noin 7,5 miljoonaa euroa maksavanhankkeen urakoi ranskalainen Transel SAS.Rakennustyöt käynnistyivät perustustenteolla joulukuussa, pylväidenpystytykseen päästään kevättalvenaikana. Yhteensä 81 kilometrin pituinenjohto rakennetaan osissa asemavälikerrallaan, jotta voidaan varmistaaalueen sähkönsaannin häiriöttömyys.Paikalla on nyt puupylväiden varassakulkeva 1970-luvulla rakennettu johto,joka puretaan pois. Uudet pylväät ovatharustettuja teräsportaalipylväitä. Kankaanpäänsähköasemalla uusitaan myöserottimet ja aseman portaalit. Johto valmistuulokakuussa 2008.FINGRID 3/<strong>2006</strong> 60
Change language