Fingrid Oyj:n lehti 3/2006
Fingrid Oyj:n lehti 3/2006 Fingrid Oyj:n lehti 3/2006
S:t Mikaelin arvokkainta aarteistoa edustavat harvinaiset Meissen-posliiniesineet, joita hylystä on nostettu toista sataakappaletta. Kaikki posliinit ovat täysin ehjiä ja useimmat niistä näyttävät kuin suoraan kaupan hyllyltä poimituilta.Meriarkeologi Anna Nurmio-Lahdenmäki kertoi S:t Mikaelin hylystäja sen tutkimuksista. Hän toimi hylynviimeisimmistä kenttätöistä vastanneenatutkijana.Fingridin juhlaseminaarin paikaksioli valittu Kansallismuseon auditorio.Museossa oli seminaaripäivän aattonavalmistunut pienoisnäyttely”S:t Mikael 1747”.FINGRID 3/2006 6
Seminaarin kahdella teemallaon yhteinen nimittäjä,josta Fingridinyhteiskuntasuhteistavastaava johtaja MattiTähtinen kertoi avaussanoissaan.Yhtiö on vuodesta1998 tukenut Borstön edustalla40 metrin syvyydessä makaavalle S:tMikaelin hylylle tehtyjä tutkimussukelluksia.Se on myös julkaissut aluksestaja sen arvokkaasta lastista kertovan kuvitetuntietokirjan, jonka englanninkielinenversio julkistettiin seminaarin yhteydessä.”S:t Mikaelin aarteisto on kansallisomaisuutta– niin kuin kantaverkkokin”,Matti Tähtinen totesi.Uuksunjokeen rakennettiin kolme voimalaitostaPitkärannan kaivosten sähkönsaantiavarten.”Näin eduskunnan 100-vuotisjuhlavuonnavoi muistella, miten vasta itsenäistynytSuomi vuonna 1919 kielsi kotimaisillavoimanlähteillä tuotetun sähkönmyynnin ulkomaille ja asetti tiukatehdot ulkomaalaisomistuksel le suomalaisialuonnonvaroja hallinnoivissa yhtiöissä”,Lipponen kertoi ja päätyi nykytilanteeseen,jossa Suomi onkansainvälistynyt eikä rajojaenää aseteta.”Samalla ongelmaksi onmuodostunut se, että kapasiteettiaei riitä myy-Puhemies esitti kantansa myös keskusteluun,jonka on herättänyt Fin gridinmuista pohjoismaisista kantaverkkoyhtiöistäpoikkeava omistusrakenne.”Kun Ruotsissa ja Norjassa ollaan yksikannassa,niin Suomessa valtion, teollisuudenja energiayhtiöiden nelikannallaon varmistettu yhtiön tehokas toiminta.Suomen järjestelmässä milläänosapuolella ei ole määräysvaltaa ja vastuujaetaan.”Verkon siirtäminen valtiolle merkitsisihänen mukaansa todennäköisesti investointienvaikeutumista.”Pohjoismaissa tällä vuosituhannellakantaverkkoon kohdistuneista investoinneistavaltaosa on tehty Suomessa.En näe mitään syytä, miksi hyvin toimivaajärjestelmää tulisi lähteä muuttamaannaapurimaiden esimerkin mukaiseksitai yhdistämään niihin”, Lipponensanoi.Fingrid juhlisti kymmenvuotista toimintaansa 29. 11.juhlaseminaarilla, jossa kantaverkkoon liittyvän aihepiirinrinnalla oli esillä toinenkin teema: vuonna 1747 haaksirikkoutuneenS:t Mikael -aluksen meren syvyyksistäpelastettu aarteisto.TEKSTI: Maria Hallila KUVAT: Juhani EskelinenNelikantaomistus varmistaakantaverkkoyhtiön toiminnantehokkuudenEduskunnan puhemies Paavo Lipponenesitti seminaarissa katsauksen energiainfrastruktuurinvaikutuksesta Suomenkilpailukykyyn. Hän palautti mieliinmaan sähköistyksen ensivaiheitaaina vuodesta 1895, jolloin Karjalassatäväksi asti ja markkinoilta kaivataanenemmän kilpailua.”Sähkön saannin ja siirron luotettavuudenPaavo Lipponen totesi yhteiskunnanhyvinvoinnille ja elinkeinoelämänkehitykselle välttämättömäksi.Fingrid sai kiitosta toiminnastaan, jonkaansiosta ”Suomessa siirtohinnat ovatalhaiset eikä meiltä löydy pullonkaulojamuiden Pohjoismaiden tapaan”.Energiapolitiikanpohjoinen mallimaaSuomen energiapolitiikka on Paavo Lipposenmukaan ollut historian saatossaesimerkillistä. ”OECD:n arviossa Suomenvahvuutena on energiantuotannonmonipuolisuus, diversifiointi.”Lipponen totesi pohjoisen vaativienolosuhteiden sekä energiaintensiivisenelinkeinorakenteen asettavan reunaehdotenergiapolitiikallemme myös tulevaisuudessa.Keski-Euroopan markkinaalueeseenverrattuna asukaskohtainenenergiankulutus on Pohjolassa huomattavastikorkeammalla tasolla.”Pohjoismaissa on tehty myös töitäenergiakysymysten ratkaisemiseksi, jasähköpörssi onkin hyvä esimerkki mark-7
- Page 4: PääkirjoitusFingridin kymmenen vu
- Page 11 and 12: Fingridin neuvottelukunta saa uuden
- Page 13 and 14: toimintojen ristiinsubvention estä
- Page 15 and 16: asti. Fingrid asetti tavoitteekseen
- Page 17 and 18: na kumppanina, kun yhtiön operatii
- Page 19 and 20: Sähkönkäytön kasvuun, verkon ik
- Page 21 and 22: Pelkät ennusteet eivät riitäKant
- Page 23 and 24: Voimantuotannonyksikkökoot kasvama
- Page 25 and 26: Kantaverkkopalvelun hinnoittelurake
- Page 27 and 28: Korkea käyttövarmuusedellyttää
- Page 29 and 30: säätösähkömarkkinoille, ja poh
- Page 31 and 32: European Transmission System Operat
- Page 33 and 34: UUTISVERKKOheisyydessä tarkastella
- Page 35 and 36: keimpiä työkaluja osaamisen varmi
- Page 37 and 38: tyneet pelkistä aikaan perustuvist
- Page 39 and 40: SÄHKÖÄ VENÄJÄLTÄSähkön tuon
- Page 41 and 42: Tulevaisuuden suunnitteluatosiasioi
- Page 44 and 45: osaksi valtakunnallisia alueidenkä
- Page 46 and 47: Käyttöinsinööri Ari Marttinenty
- Page 48 and 49: Käyttämättömät voimalaitokset
- Page 50 and 51: dä markkinoille sähkönmyyntitarj
- Page 52 and 53: Kantaverkon ABCSyyt tasasähkön va
- Page 54 and 55: Kantaverkon ABCuslaitteiden lisäks
S:t Mikaelin arvokkainta aarteistoa edustavat harvinaiset Meissen-posliiniesineet, joita hylystä on nostettu toista sataakappaletta. Kaikki posliinit ovat täysin ehjiä ja useimmat niistä näyttävät kuin suoraan kaupan hyllyltä poimituilta.Meriarkeologi Anna Nurmio-Lahdenmäki kertoi S:t Mikaelin hylystäja sen tutkimuksista. Hän toimi hylynviimeisimmistä kenttätöistä vastanneenatutkijana.<strong>Fingrid</strong>in juhlaseminaarin paikaksioli valittu Kansallismuseon auditorio.Museossa oli seminaaripäivän aattonavalmistunut pienoisnäyttely”S:t Mikael 1747”.FINGRID 3/<strong>2006</strong> 6