Fingrid Oyj:n lehti 3/2006
Fingrid Oyj:n lehti 3/2006 Fingrid Oyj:n lehti 3/2006
dä markkinoille sähkönmyyntitarjouksiaFingridin kanssa sovitun tarjousrakenteenmukaisesti. Tuottaja hinnoitteleemyyntitarjoukset ottaen huomioonerillislain asettamat vaatimukset.Tavoitteena on tehdä myyntitarjouksetsiten, että markkinoille aiheutuvahäiriö on mahdollisimman vähäinen.Toteutuva myyntitarjous on osoitusmarkkinoiden huippusähkön tarpeestaja samalla selkeä käynnistyssignaalikyseiselle voimalaitokselle. Tuottajallaon velvollisuus tehdä erillinen sähköntuotantoaja siihen liittyviä myyntejäkoskeva taseselvitys, jonka se raportoiFingridille.Mikäli sähkönmyyntitarjoukset eivättoteudu, mutta Fingrid näkee laatimiensakulutus- ja tuotantoennusteiden perusteellajärjestelyyn kuuluvan huippuvoimanjärjestelmän kannalta tarpeellisena,Fingrid pyytää voimalaitosyksikköjätarvittavilta osin käyntiin. Voimalaitoksenpysäyttämisestä sovitaan ainaFingridin ja tuottajan kesken.Käyttövalmiuden ylläpidon rahoitusoli alun perin tarkoitus toteuttaa kohdistamallakustannukset erillisin maksuinpuoliksi tasevastaaville ja ei-pohjoismaiselletuonnille. Erillislain valmisteluvaiheessailmeni kuitenkin, ettei seole mahdollista, minkä vuoksi laaditussalakiehdotuksessa kustannuksista esitettiinkohdistettavaksi puolet kotimaisensiirron maksuihin ja toinen puoli Venäjän-ja Viron-tuonnin siirtomaksuihin.Fingridin laatimaa selvitystä käsiteltiinkauppa- ja teollisuusministeriön(KTM) työryhmässä ja ministeriö lähettisen viime kesänä lausuntokierrokselleyhdessä alustavien lainsäädäntömuutostenkanssa. Toimintamallin perusrakenteeton käsitelty Fingridin neuvottelukunnassa,voimajärjestelmätoimikunnassaja taseseminaarissa. Lisäksi mallistaon keskusteltu useassa yhteydessäalan järjestötapaamisissa.Fingridin laatima mallilakiesityksen lähtökohtanaViime talven huippukulutustilanteenjälkeen kauppa- ja teollisuusministeriöjärjesti alan toimijoiden kesken kaksikeskustelutilaisuutta. Tavoitteena olilöytää keinot, joilla varmistettaisiin sähköntuotantokapasiteetinkäyttövalmiushuippukulutustilanteissa.Varsinaista ratkaisua ei tilaisuuksissalöytynyt, mutta keskusteluissa todettiinyhteisesti tarve luoda pikaisesti väliaikainentoimintamalli. Jälkimmäisessätilaisuudessa sovittiin yhteisen työryhmänperustamisesta KTM:n, Energiamarkkinaviraston(EMV) ja Fingridinkesken. Ryhmän tavoitteeksi asetettiinväliaikaisen toimintamallin luominenja tarvittavan lakiehdotuksen laatiminensiten, että erillislain voimaantulomahdollistaa puheena olevan kapasiteetinkäyttövalmiuden varmistamisen1.1.2007 alkaen.KTM sai lakiehdotuksen valmiiksi lokakuun2006 puolivälissä, ja laki astuikäsittelyprosessin jälkeen voimaan15.12.2006. Se on voimassa helmikuunloppuun 2011.Laissa on käsitelty toimintamalliin liittyviäsäännöksiä pääosin aika yleisellätasolla ja lähtökohtana ovat olleet Fingridinselvityksessään esittämät menettelytavat.Käyttövalmiuden ylläpitokustannuksistaon lain yleisperusteluissa arvioitusuomalaisille osapuolille kohdistuvannoin 50 prosenttia ja Venäjältä ja Virostasähköä tuoville osapuolille noin 50prosenttia. Maksut peritään siirtomaksujenosana.Laissa asetetaan Energiamarkkinavirastollepäävastuu järjestelyn toteutuksenvalvonnasta. EMV hyväksyy Fingridinja tuottajien välillä tehtävät käyttösopimustenliitteenä olevat säännöt jane tulee julkaista.Toteutumassa olevatoimintamalliFingrid on saanut vastaukset voimalaitoskapasiteettiakoskeviin tarjouskyselyihin,joiden mukaan kapasiteetti tulisiolemaan yhteensä 600 megawattia.Käyttövalmiuden ylläpitojärjestelynkokonaiskustannukset tulevat olemaannoin 10 milj. euroa vuodessa.Tuottajien kanssa tehtävien käyttösopimustenja käytännön toimenpiteidenvalmistelu on tätä kirjoitettaessa allekirjoituksialukuun ottamatta valmiina.Energiamarkkinavirasto on vahvistanutsopimukseen sisältyvän järjestelyäkoskevan säännöstön 20. joulukuuta.Säännöstö on julkinen ja se on nähtävissäFingridin kotisivuilla.Järjestelyn mukainen toiminta ja voimalaitosyksiköiden12 tunnin käynnistysvalmiuson alkamassa 1.1.2007.FINGRID 3/2006 50
Kantaverkon ABCKirjoitussarja esittelee kantaverkon keskeisiä toimintaperiaatteita,laitekokonaisuuksia ja komponentteja. Sarjassa on aiemminesitelty sähköasema ja sen laitteet, teho- ja mittamuuntajat,kytkinlaitteet, käytönvalvontajärjestelmä sekä relesuojaus.TEKSTI JA KUVAT: Harri NurminenTASASÄHKÖVOIMANSIIRTOSähköistyksen alkuaikoina1800-luvun jälkipuoliskollavalinta vaihtosähkön ja tasasähkönvälillä oli aluksi kallistuajälkimmäisen eduksi. Ensimmäisetsuppeat sähkönsiirtojärjestelmät toimivattasasähköllä ja toimittivat sähköenergiaalähinnä valaistuksen tarpeisiin.Vaihtosähköllä toimivan induktiomoottorinkehittäminen johti kilpailevanjärjestelmän syntyyn, ja 1890-luvunpaikkeilla vaihtosähköjärjestelmätsyrjäyttivät tasasähkön sähkönjakelussa.Vaihtosähkön kilpailuvalttina oli jo tuolloinmuuntajan avulla tapahtuva siirtojohdoillakäytettävän jännitteen nosto,joka mahdollisti taloudellisemman jahäviöttömämmän sähkönsiirron pitkilläyhteysväleillä.Nykyään valtaosa sähköstä siirretäänvaihtojännitteellä niin pohjoismaisessaNordel-verkossamme kuin maailmanlaajuisestikin.Suuntaajatekniikanke hittyessä on kuitenkin jo 1950-luvultaalkaen otettu käyttöön myös tasasähköyhteyksiä,ja tietyissä erityistapauksissatasasähkö onkin vaihtosähköä edullisempivaihtoehto, joskus myös ainoa.Ensimmäiset tasa-/vaihtosuuntaajattoteutettiin elohopea-höyryventtiileillä,1970-luvulta alkaen tyristoriventtiileillä(esim. Fenno-Skan), ja nykyään ovatvaihtoehtona aiemmin taajuusmuuttajatekniikassakäytetyt tehotransistorit(esim. EstLink).Tasasähkö- eli HVDC-yhteydellä(High Voltage Direct Current) on mm.seuraavia etuja (+) ja haittoja (-) vastaavantehoiseen vaihtosähköyhteyteenverrattuna.+ Yhteyden teho on vapaasti ohjattavissaja riippumaton vaihtosähköverkoistayhteyden päissä tai rinnalla.+ Tehon säätö on hyvin nopeaa, ja vapaatasiirtokapasiteettia voidaan käyttäätehoreservinä tai rinnakkaisten vaihtosähköyhteyksientehon ohjaamiseen.+ Järjestelmä yhdistää vaihtosähköverkotasynkronisesti, eli verkoilla voi ollaeri taajuus tai ainakin erilaiset taajuudensäätöperiaatteet(esim. Viipurin tasasähköyhteysNordel-verkon ja venäläisenUPS-järjestelmän välillä).+ Avojohdolla yksinkertaisempi johtorakenneja kapeampi johtokatu.+ Ei stabiilisuusongelmia; myös pitkätyhteydet voidaan aina kuormittaa termisellerajalle asti.+ Tasasähköjohdon/-kaapelin tehokerroinon aina 1; ei loistehon kompensointitarvetta.51- Suuntaaja-asemat ovat kalliita ja monimutkaisia(= lisäkustannus).- Suuntaajat kuluttavat paljon loistehoa,joka on yleensä tuotettava suuntaaja-asemalla.- Suuntaajat tuottavat yliaaltoja, joidenleviäminen on estettävä suuntaaja-asemallesijoitetuilla suodattimilla.Rauman tasasähköaseman tyristorihalli.Kuvassa (vas.) Fingridinjohtoreittiasiantuntija HannuYlönen ja suojausmestari PekkaLepistö.
- Page 4: PääkirjoitusFingridin kymmenen vu
- Page 7 and 8: Seminaarin kahdella teemallaon yhte
- Page 11 and 12: Fingridin neuvottelukunta saa uuden
- Page 13 and 14: toimintojen ristiinsubvention estä
- Page 15 and 16: asti. Fingrid asetti tavoitteekseen
- Page 17 and 18: na kumppanina, kun yhtiön operatii
- Page 19 and 20: Sähkönkäytön kasvuun, verkon ik
- Page 21 and 22: Pelkät ennusteet eivät riitäKant
- Page 23 and 24: Voimantuotannonyksikkökoot kasvama
- Page 25 and 26: Kantaverkkopalvelun hinnoittelurake
- Page 27 and 28: Korkea käyttövarmuusedellyttää
- Page 29 and 30: säätösähkömarkkinoille, ja poh
- Page 31 and 32: European Transmission System Operat
- Page 33 and 34: UUTISVERKKOheisyydessä tarkastella
- Page 35 and 36: keimpiä työkaluja osaamisen varmi
- Page 37 and 38: tyneet pelkistä aikaan perustuvist
- Page 39 and 40: SÄHKÖÄ VENÄJÄLTÄSähkön tuon
- Page 41 and 42: Tulevaisuuden suunnitteluatosiasioi
- Page 44 and 45: osaksi valtakunnallisia alueidenkä
- Page 46 and 47: Käyttöinsinööri Ari Marttinenty
- Page 48 and 49: Käyttämättömät voimalaitokset
- Page 52 and 53: Kantaverkon ABCSyyt tasasähkön va
- Page 54 and 55: Kantaverkon ABCuslaitteiden lisäks
- Page 57 and 58: Johtomestarin matkassaKansallisomai
- Page 59 and 60: harvoin, ja silloinkin apuna ovat s
- Page 61 and 62: Päivän TYÖTTällä palstalla fin
- Page 63 and 64: Taas vuosi lopuillaan.Minne se hupe
dä markkinoille sähkönmyyntitarjouksia<strong>Fingrid</strong>in kanssa sovitun tarjousrakenteenmukaisesti. Tuottaja hinnoitteleemyyntitarjoukset ottaen huomioonerillislain asettamat vaatimukset.Tavoitteena on tehdä myyntitarjouksetsiten, että markkinoille aiheutuvahäiriö on mahdollisimman vähäinen.Toteutuva myyntitarjous on osoitusmarkkinoiden huippusähkön tarpeestaja samalla selkeä käynnistyssignaalikyseiselle voimalaitokselle. Tuottajallaon velvollisuus tehdä erillinen sähköntuotantoaja siihen liittyviä myyntejäkoskeva taseselvitys, jonka se raportoi<strong>Fingrid</strong>ille.Mikäli sähkönmyyntitarjoukset eivättoteudu, mutta <strong>Fingrid</strong> näkee laatimiensakulutus- ja tuotantoennusteiden perusteellajärjestelyyn kuuluvan huippuvoimanjärjestelmän kannalta tarpeellisena,<strong>Fingrid</strong> pyytää voimalaitosyksikköjätarvittavilta osin käyntiin. Voimalaitoksenpysäyttämisestä sovitaan aina<strong>Fingrid</strong>in ja tuottajan kesken.Käyttövalmiuden ylläpidon rahoitusoli alun perin tarkoitus toteuttaa kohdistamallakustannukset erillisin maksuinpuoliksi tasevastaaville ja ei-pohjoismaiselletuonnille. Erillislain valmisteluvaiheessailmeni kuitenkin, ettei seole mahdollista, minkä vuoksi laaditussalakiehdotuksessa kustannuksista esitettiinkohdistettavaksi puolet kotimaisensiirron maksuihin ja toinen puoli Venäjän-ja Viron-tuonnin siirtomaksuihin.<strong>Fingrid</strong>in laatimaa selvitystä käsiteltiinkauppa- ja teollisuusministeriön(KTM) työryhmässä ja ministeriö lähettisen viime kesänä lausuntokierrokselleyhdessä alustavien lainsäädäntömuutostenkanssa. Toimintamallin perusrakenteeton käsitelty <strong>Fingrid</strong>in neuvottelukunnassa,voimajärjestelmätoimikunnassaja taseseminaarissa. Lisäksi mallistaon keskusteltu useassa yhteydessäalan järjestötapaamisissa.<strong>Fingrid</strong>in laatima mallilakiesityksen lähtökohtanaViime talven huippukulutustilanteenjälkeen kauppa- ja teollisuusministeriöjärjesti alan toimijoiden kesken kaksikeskustelutilaisuutta. Tavoitteena olilöytää keinot, joilla varmistettaisiin sähköntuotantokapasiteetinkäyttövalmiushuippukulutustilanteissa.Varsinaista ratkaisua ei tilaisuuksissalöytynyt, mutta keskusteluissa todettiinyhteisesti tarve luoda pikaisesti väliaikainentoimintamalli. Jälkimmäisessätilaisuudessa sovittiin yhteisen työryhmänperustamisesta KTM:n, Energiamarkkinaviraston(EMV) ja <strong>Fingrid</strong>inkesken. Ryhmän tavoitteeksi asetettiinväliaikaisen toimintamallin luominenja tarvittavan lakiehdotuksen laatiminensiten, että erillislain voimaantulomahdollistaa puheena olevan kapasiteetinkäyttövalmiuden varmistamisen1.1.2007 alkaen.KTM sai lakiehdotuksen valmiiksi lokakuun<strong>2006</strong> puolivälissä, ja laki astuikäsittelyprosessin jälkeen voimaan15.12.<strong>2006</strong>. Se on voimassa helmikuunloppuun 2011.Laissa on käsitelty toimintamalliin liittyviäsäännöksiä pääosin aika yleisellätasolla ja lähtökohtana ovat olleet <strong>Fingrid</strong>inselvityksessään esittämät menettelytavat.Käyttövalmiuden ylläpitokustannuksistaon lain yleisperusteluissa arvioitusuomalaisille osapuolille kohdistuvannoin 50 prosenttia ja Venäjältä ja Virostasähköä tuoville osapuolille noin 50prosenttia. Maksut peritään siirtomaksujenosana.Laissa asetetaan Energiamarkkinavirastollepäävastuu järjestelyn toteutuksenvalvonnasta. EMV hyväksyy <strong>Fingrid</strong>inja tuottajien välillä tehtävät käyttösopimustenliitteenä olevat säännöt jane tulee julkaista.Toteutumassa olevatoimintamalli<strong>Fingrid</strong> on saanut vastaukset voimalaitoskapasiteettiakoskeviin tarjouskyselyihin,joiden mukaan kapasiteetti tulisiolemaan yhteensä 600 megawattia.Käyttövalmiuden ylläpitojärjestelynkokonaiskustannukset tulevat olemaannoin 10 milj. euroa vuodessa.Tuottajien kanssa tehtävien käyttösopimustenja käytännön toimenpiteidenvalmistelu on tätä kirjoitettaessa allekirjoituksialukuun ottamatta valmiina.Energiamarkkinavirasto on vahvistanutsopimukseen sisältyvän järjestelyäkoskevan säännöstön 20. joulukuuta.Säännöstö on julkinen ja se on nähtävissä<strong>Fingrid</strong>in kotisivuilla.Järjestelyn mukainen toiminta ja voimalaitosyksiköiden12 tunnin käynnistysvalmiuson alkamassa 1.1.2007.FINGRID 3/<strong>2006</strong> 50