Fingrid Oyj:n lehti 3/2006

PääkirjoitusFingridin kymmenen vuottaFingridin perustamiseen johtanutkehityskulku alkoijo 1980-luvun loppupuolella,kun yksityinen teollisuusperusti TeollisuudenVoimansiirto Oy:n. Tähän yhtiöön teollisuusyhtiötkeskittivät voimansiirtoverkkonsahallinnan. Yhtiöllä oli suunnitelmavahvistaa verkkonsa Ruotsin rajaltarannikkoa seuraillen aina Venäjän rajallesaakka. Omalla verkolla haluttiin varmistaateollisuuden tarvitseman sähkönsiirto omista voimalaitoksista tuotantolaitoksillesekä parantaa mahdollisuuksiasähkön tuontiin.Siirryttäessä 1990-luvulle alkoi näyttääilmeiseltä, että sähköhuollostatullaan siirtymään sähkömarkkinoihin.Taustalla oli eurooppalainen säädöskehitysja tavoite eurooppalaisista sähkömarkkinoista.Markkinoiden syntymisenedellytyksenä oli sähkökaupasta eriytettyverkkotoiminta. Imatran VoimaOy eriytti kantaverkkotoimintansa IVOVoimansiirto Oy:öön kesällä 1992 jaavasi rajajohtoja lukuun ottamattaverkon yhtäläisillä tariffeilla kaikkienkäyttöön. Noihin aikoihin oli myösesillä yhden kantaverkkoyhtiön ajatus.Sähkömarkkinalain voimaantultua 1995varmistui se, että Suomeen tulee syntymäänyksi kantaverkkoyhtiö. Valtio olivahvasti ajamassa tätä kehitystä.Imatran Voima, Pohjolan Voimaja Suomen valtio allekirjoittivat kantaverkkoyhtiönperustamisasiakirjat29.11.1996. Sovitun mukaisesti yhtiönosakaspohjaa laajennettiin myöhemminvakuutusyhtiöiden mukaantulolla, jolloinsaavutettiin tavoite yksityisenemmistöisestäyhtiöstä.Perustamisvaiheessa yhtiölle asetettiinlakisääteisten velvoitteiden lisäksi varsintiukat tavoitteet. Keskeisiä olivat tasapuolisuus-ja tehokkuusvaatimukset,tariffien alentamisohjelma sekä velvoiteasettaa markkinoiden kokonaisetu yhtiönedun edelle sähkömarkkinoiden toimivuudenedistämisessä niin Suomessakuin kansainvälisestikin.Elokuun viimeisenä päivänä 1997 allekirjoitettiintuohon mennessä Suomensuurin liiketoimintakauppa. Fingrid(tuolloin Suomen Kantaverkko Oy) ostiImatran Voima Oy:ltä ja Pohjolan VoimaOy:ltä niiden kantaverkot liiketoimintoineenyhteensä 6 800 miljoonan markankauppahinnalla. Heti seuraavan vuorokaudenalusta Sähkömarkkinakeskus(nykyisin Energiamarkkinavirasto) määräsiFingridin vastaamaan kantaverkkotoiminnastaSuomessa ja yhtiön operatiivinentoiminta käynnistyi 1.9.1997.Yhtiöllä oli hyvät edellytykset toiminnankäynnistämiseen. Sille siirtyi teknisestivarsin yhtenäinen ja käyttövarmaverkko, voimassa olevat liiketoimintasopimukset,kattavat tietojärjestelmät sekäosaava henkilöstö. Koska käytännöntoimet sähkömarkkinoiden avaamisessaolivat vasta alussa ja yhtiön asema edelläkävijänäkeskeinen, kohdistui yhtiöntoimintaan alkuvaiheessa vahvoja epäluulojaja arvostelua. Monet asiakkaatkokivat uuden pistehinnoitteluperiaatteenja kantaverkkotariffin rakenteenepäoikeudenmukaiseksi. Rajayhteyksiininvestoimista eivät myöskään kaikkinähneet tarpeellisena.Fingridin perustehtävä puhtaana TSO*-yhtiönä selkeytettiin ja se sai yleisen hyväksynnänmuutaman ensimmäisen toimintavuodenaikana.Sähkömarkkinalainmuutos vuoden 1998 syksyllä asettiyhtiön vastaamaan sähkön kulutuksenja tuotannon tasapainosta Suomessa.4Varavoimalaitosten ostaminen samanvuoden lopussa varmisti voimajärjestelmänteknisen toimivuuden hallinnan.Kantaverkko täydentyi nykyiseen laajuuteensa,kun yhtiö osti Kemijoki Oy:nkantaverkkojohdot.Fingrid toimi alusta alkaen aktiivisestipohjoismaisten markkinoiden esteidenpoistamiseksi. Rajatariffeista Suomenpohjoismaisilta yhteyksiltä luovuttiinvuonna 1999. Pohjoismaisen sähköpörssintoimintaa kehitettiin erottamallavuonna 2002 fyysinen sähkökauppa NordPool ASAsta erilliseen Nord Pool Spot -yhtiöön, jonka omistajaksi Fingrid tulipitkien neuvottelujen jälkeen. Nordelistakehitettiin pohjoismaisten järjestelmävastaavienyhteistyöelin. Pohjoismaisetmarkkinat olivatkin jo 2000-luvun alussaedistyksellisimmät alueelliset markkinatEuroopassa ja todennäköisesti myöskoko maailmassa. Nordelissa kehitetyttoimintamallit ovat olleet monilta osinesikuvana eurooppalaisia markkinoitaluotaessa. Fingrid on osallistunut aktiivisestitähän kehitystyöhön.Yhteistyö venäläisten organisaatioidenkanssa tiivistyi, kun Venäjän-yhteyksiensiirtokapasiteetti tuli yleisesti varattavaksivuoden 2001 alusta. Siirtopalveluaon kuluneen viiden vuoden aikana käyttänytpitkälti toistakymmentä kansainvälistätoimijaa. Tekninen yhteistyö venäläisenosapuolen kanssa konkretisoituivuoden 2003 alussa käyttöön otetunkolmannen 400 kilovoltin rajayhteydensuunnittelussa ja rakentamisessa sekä aiempienyhteyksien perusparannuksissa.Venäjän markkinareformin myötä vastuunjakoon selkiytynyt ja luonnolliseksiyhteistyökumppaniksi on tullut Venäjänkantaverkkoyhtiö FSK EES, jonka kanssaniin operatiivista toimintaa kuin siirto-