Fingrid Oyj:n lehti 3/2006
Fingrid Oyj:n lehti 3/2006 Fingrid Oyj:n lehti 3/2006
Yhteispohjoismaista käyttöturvaaTärkeä kulmakivi voimajärjestelmänkäytölle Suomessa on vuonna 1999 solmittupohjoismainen käyttösopi mus,jossa Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomenkantaverkko-organisaatiot sopivatpohjoismaisen sähköjärjestelmän käytönperiaatteista.Sopimus luo pohjan yhteisille käytönja taajuudensäädön toimintatavoillesekä edistää merkittävästi resurssien tehokastakäyttöä mm. vikatilanteita vartentarvittavien reservien osalta.Reservitehoaostoin ja sopimuksinFingrid hankki vuonna 1999 omistukseensaja hallintaansa käyttöoikeussopimuksinkaasuturpiinikapasiteettia yhteensä672 megawattia. Kaasuturpiinejatarvitaan nopeana reservinä häiriötilanteitavarten.Taajuuden ylläpitoon tarvittavista reserveistäon tehty kahdenvälisiä pitkäaikaisiasopimuksia voimalaitosten haltijoidenja teollisuuden kanssa. Merkittävääon ollut mahdollisuus sopia teollisuudenirtikytkettävien kuormien hyödyntämisestävoimajärjestelmän reserveinä.Sopimukset ulottuvat pisimmilläänvuoteen 2015 saakka.Siirtokapasiteetinlisäyksillä tehoa markkinoilleHämeenlinnan verkkokeskus vastaa110 kilovoltin verkon valvonnastasekä huoltokeskeytystenvaatimien kytkentöjen suunnittelustaja toteutuksesta.Kuvassa verkkokeskusinsinööritKati Koivunen ja Juha Tirri.Sähkömarkkinoiden avautuminen onnäkynyt verkon entistä tehokkaampanakäyttönä. Siirtotilanteet Suomen jamuiden Pohjoismaiden välillä ovat vaihdelleetvoimakkaasti vesitilanteen jamarkkinahinnan mukaan. Fingrid on lisännytsiirtokapasiteettia merkittävininvestoinnein viime vuosina, ja Suomierkanee siirtokapasiteetin riittämättömyydenvuoksi harvoin omaksi hintaalueekseen.Voimajohtoja ja sähköasemalaitteitaon välttämätöntä aika ajoin huoltaaja korjata. Keskeytysten ajoittaminenmarkkinoita mahdollisimman vähänhäiritsevällä tavalla onkin varsinhaasteellista.Tasepalvelunpelisäännöt toimivat hyvinVuonna 1999 Fingridin järjestelmävastuunsisältö laajeni, kun siihen lisättiintasevastuu. Yhtiön hoidettavaksi tulimaan tuotannon ja kulutuksen välisentasapainon ylläpito kunkin tunnin aikanasekä jälkikäteen tehtävä valtakunnallinentaseselvitys.Tehotasapainon ylläpidossa saavutettiinmerkittävä virstanpylväs vuonna2002, kun yhteiset pohjoismaiset säätösähkömarkkinatkäynnistyivät täysimittaisina.Toimijat eri Pohjoismaissa ovatsiitä alkaen voineet osallistua yhteisilleFINGRID 3/2006 28
säätösähkömarkkinoille, ja pohjoismaisiasäätöresursseja käytetään markkinaperusteisestija tehokkaasti.Nykyiset tasepalvelun pelisäännöt jatasesähkön hinnoittelumekanismi luotiinvuoden 2000 sopimuskaudella. Kynnystulla sähkömarkkinoille ja tasevastaavaksion pyritty pitämään kohtuullisenmatalana kustannusvastaavuus jaaiheuttamisperiaate huomioiden.Nykyinen tasesähkömalli on osoittautunuttoimivaksi ja tasesähkön käyttövähäiseksi. Sopimusehtoihin on vuosienvarrella tehty vain vähäisiä muutoksia.Valtakunnallisessa sähkökauppojenmäärien selvityksessä eli taseselvityksessäsaavutettiin parissa vuodessa erinomainentarkkuus. Selvittämättömäntasesähkön määrä on vain muutamamegawattitunti kuukaudessa.Selvitykseen käytettäviä määräaikojalyhennettiin viranomaisten edellyttämistäajoista tasevastaavien ja Fingridinkeskinäisellä sopimuksella selvityksentarkkuuden siitä kärsimättä. Valtakunnallinentaseselvitys valmistuu allekahdessa kuukaudessa.Käytönvalvonnantyökalut ajan tasalla1990-luvun puolivälissä käyttöön otettuamerikkalaisen yhtiön toimittamakäytönvalvontajärjestelmä oli tuohonaikaan hyvin edistyksellinen, ja se onkinollut luotettava käytönvalvojien työkalukymmenen vuoden ajan.Käytönvalvontajärjestelmää täydennettiinerillisellä simulaattorilla, jonkaavulla on harjoiteltu tavanomaistenkäyttötilanteiden lisäksi vakavien ja erittäinharvoin sattuvien häiriöiden selvittämistäniin oman henkilöstön keskenkuin yhdessä asiakkaiden kanssa.Käytönvalvontajärjestelmään tehdäänlaaja uudistus ensi vuoden alkupuolella,jonka jälkeen se palvelee valvomoita jayhtiön asiantuntijoita entistä monipuolisemminvuosikausia eteenpäin.Voimajärjestelmäntila kiinnostaa toimijoitaFingrid näyttää kotisivuillaan Suomenreaaliaikaisen sähköntuotanto-, -kulutus-ja -siirtotilanteen. Voimajärjestelmätila -näyttö on ehdottomasti suosituinyhtiön kotisivuilla käynnin kohdemyös muiden kuin sitä sähkötaseensahallinnassa tarvitsevien sähkömarkkinatoimijoidenkeskuudessa. Erityisestitalven huippukuormitustilanteidenaikana kävijämäärä kasvaa moninkertaiseksi.Siirtohäviöiden määrä minimiin29Fingridin verkkosivuilta selviäämm. Suomen reaaliaikainen sähköntuotanto,-kulutus- ja siirtotilanne.Sähkön siirto kantaverkossa aiheuttaavuosittain noin yhden terawattitunninhäviöt, mikä on hiukan yli yksi prosenttimaan sähkönkulutuksesta. Fingridhankkii kantaverkon häviöenergian sähkömarkkinoilta,lähinnä sähköpörssistä.Hankinnassa noudatetaan varovaistaperiaatetta, jonka mukaan hankintahintasuojataan hyvissä ajoin etukäteen.Häviöiden määrää pyritään verkon käytössäminimoimaan kustannusten alentamiseksikäyttövarmuudesta tinkimättä.Hyvästä yhteistyöstä etua kaikilleKäyttötoiminta on eri osapuolten yhteistyötä.Kotimainen tiivis yhteistoimintaasiakkaiden käyttöorganisaatioidenkanssa sekä pohjoismainen yhteistyöovat edellytyksiä hyvän käyttövarmuudenylläpidolle.Yhteistyö venäläisen osapuolen ja jatkossamyös virolaisten kollegojen kanssaon tärkeää käyttötoiminnan sujuvuudenja häiriötilanteisiin varautumisenkannalta.
- Page 4: PääkirjoitusFingridin kymmenen vu
- Page 7 and 8: Seminaarin kahdella teemallaon yhte
- Page 11 and 12: Fingridin neuvottelukunta saa uuden
- Page 13 and 14: toimintojen ristiinsubvention estä
- Page 15 and 16: asti. Fingrid asetti tavoitteekseen
- Page 17 and 18: na kumppanina, kun yhtiön operatii
- Page 19 and 20: Sähkönkäytön kasvuun, verkon ik
- Page 21 and 22: Pelkät ennusteet eivät riitäKant
- Page 23 and 24: Voimantuotannonyksikkökoot kasvama
- Page 25 and 26: Kantaverkkopalvelun hinnoittelurake
- Page 27: Korkea käyttövarmuusedellyttää
- Page 31 and 32: European Transmission System Operat
- Page 33 and 34: UUTISVERKKOheisyydessä tarkastella
- Page 35 and 36: keimpiä työkaluja osaamisen varmi
- Page 37 and 38: tyneet pelkistä aikaan perustuvist
- Page 39 and 40: SÄHKÖÄ VENÄJÄLTÄSähkön tuon
- Page 41 and 42: Tulevaisuuden suunnitteluatosiasioi
- Page 44 and 45: osaksi valtakunnallisia alueidenkä
- Page 46 and 47: Käyttöinsinööri Ari Marttinenty
- Page 48 and 49: Käyttämättömät voimalaitokset
- Page 50 and 51: dä markkinoille sähkönmyyntitarj
- Page 52 and 53: Kantaverkon ABCSyyt tasasähkön va
- Page 54 and 55: Kantaverkon ABCuslaitteiden lisäks
- Page 57 and 58: Johtomestarin matkassaKansallisomai
- Page 59 and 60: harvoin, ja silloinkin apuna ovat s
- Page 61 and 62: Päivän TYÖTTällä palstalla fin
- Page 63 and 64: Taas vuosi lopuillaan.Minne se hupe
Yhteispohjoismaista käyttöturvaaTärkeä kulmakivi voimajärjestelmänkäytölle Suomessa on vuonna 1999 solmittupohjoismainen käyttösopi mus,jossa Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomenkantaverkko-organisaatiot sopivatpohjoismaisen sähköjärjestelmän käytönperiaatteista.Sopimus luo pohjan yhteisille käytönja taajuudensäädön toimintatavoillesekä edistää merkittävästi resurssien tehokastakäyttöä mm. vikatilanteita vartentarvittavien reservien osalta.Reservitehoaostoin ja sopimuksin<strong>Fingrid</strong> hankki vuonna 1999 omistukseensaja hallintaansa käyttöoikeussopimuksinkaasuturpiinikapasiteettia yhteensä672 megawattia. Kaasuturpiinejatarvitaan nopeana reservinä häiriötilanteitavarten.Taajuuden ylläpitoon tarvittavista reserveistäon tehty kahdenvälisiä pitkäaikaisiasopimuksia voimalaitosten haltijoidenja teollisuuden kanssa. Merkittävääon ollut mahdollisuus sopia teollisuudenirtikytkettävien kuormien hyödyntämisestävoimajärjestelmän reserveinä.Sopimukset ulottuvat pisimmilläänvuoteen 2015 saakka.Siirtokapasiteetinlisäyksillä tehoa markkinoilleHämeenlinnan verkkokeskus vastaa110 kilovoltin verkon valvonnastasekä huoltokeskeytystenvaatimien kytkentöjen suunnittelustaja toteutuksesta.Kuvassa verkkokeskusinsinööritKati Koivunen ja Juha Tirri.Sähkömarkkinoiden avautuminen onnäkynyt verkon entistä tehokkaampanakäyttönä. Siirtotilanteet Suomen jamuiden Pohjoismaiden välillä ovat vaihdelleetvoimakkaasti vesitilanteen jamarkkinahinnan mukaan. <strong>Fingrid</strong> on lisännytsiirtokapasiteettia merkittävininvestoinnein viime vuosina, ja Suomierkanee siirtokapasiteetin riittämättömyydenvuoksi harvoin omaksi hintaalueekseen.Voimajohtoja ja sähköasemalaitteitaon välttämätöntä aika ajoin huoltaaja korjata. Keskeytysten ajoittaminenmarkkinoita mahdollisimman vähänhäiritsevällä tavalla onkin varsinhaasteellista.Tasepalvelunpelisäännöt toimivat hyvinVuonna 1999 <strong>Fingrid</strong>in järjestelmävastuunsisältö laajeni, kun siihen lisättiintasevastuu. Yhtiön hoidettavaksi tulimaan tuotannon ja kulutuksen välisentasapainon ylläpito kunkin tunnin aikanasekä jälkikäteen tehtävä valtakunnallinentaseselvitys.Tehotasapainon ylläpidossa saavutettiinmerkittävä virstanpylväs vuonna2002, kun yhteiset pohjoismaiset säätösähkömarkkinatkäynnistyivät täysimittaisina.Toimijat eri Pohjoismaissa ovatsiitä alkaen voineet osallistua yhteisilleFINGRID 3/<strong>2006</strong> 28
Change language