10.07.2015 Views

Massey, Doreen 2008: Samanaikainen tila. Toimittaneet ... - Elore

Massey, Doreen 2008: Samanaikainen tila. Toimittaneet ... - Elore

Massey, Doreen 2008: Samanaikainen tila. Toimittaneet ... - Elore

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Ajoista ja tiloista – samanaikaISESTIihmiset kiinnittävät ja sijoittavat identiteettinsä?Kaikille niillekään, joilla koti on ollut tai on, se ei toimi pysyvyyden, yhtenäisyydentai turvallisuuden paikkana, rauhoittavien ääriviivojen rajaamana vakauden satamana(s. 145). Erityisesti naisille, varsinkin kehittyvissä maissa, kodin seinät saattavatmuodostaa eristävän muurin hänen ja ulkomaailman välille. Mielenkiintoinen onmyös historiallinen katsaus naisen elämään ja paikkoihin 1800-luvun Iso-Britannianteollisuus- ja hiilikaivoskaupungeissa. Tässä artikkelissa tulevat esiin hyvällä tavallamyös naisten oma ääni ja kokemukset työnteosta.Tila-aika<strong>Massey</strong>n käyttämä marxilainen kieli ja siihen kiinnittyvät käsitteet, esimerkiksi ”kapitalistisettuotantosuhteet”, hieman häiritsevät lukukokemusta ja sitovat tekstit kirjoittamisaikaansa.Silti artikkelikokoelman paras anti, käsitteiden analyysi, on edelleen mitäajankohtaisinta. <strong>Doreen</strong> <strong>Massey</strong> huomioi, miten <strong>tila</strong>n ja <strong>tila</strong>llisuuden käsitteiden käyttöon yleistynyt tutkimuskielessä, vaikka useinkaan niitä ei määritellä täsmällisesti. Niidensisältöä pidetään itsestään selvänä ja lukkoonlyötynä. Erityisen huolissaan <strong>Massey</strong> on<strong>tila</strong>n epäpolitisoitumisesta – hän itse siis kirjoittaa hyvin poliittista, yhteiskuntapoliittistatekstiä – ja kritisoi ponnekkaasti aiempia <strong>tila</strong>teoreetikkoja.Vaikka <strong>tila</strong>n käsitteellistäminen on <strong>Massey</strong>lle ensiarvoisen tärkeää, kyse on muustakinkuin käsitteen teknisestä määrittelemisestä: ”se koskee yhtä keskeisintä tapaammekokea ja käsitteellistää maailmaa” (s. 35). Tila on aina sosiaalisesti konstruoitua,mutta myös päinvastoin, sillä ”yhteiskunta konstruoidaan välttämättä <strong>tila</strong>llisesti, ja tuotosiseikka, yhteiskunnan <strong>tila</strong>llinen järjestäminen, vaikuttaa siihen, miten yhteiskuntatoimii” (s. 40).<strong>Massey</strong> ei käsittele <strong>tila</strong>a luonnontieteellisestä näkökulmasta vaan nimenomaanihmisten kokemana, käyttämänä ja tulkitsemana paikkana. Hän korostaa <strong>tila</strong>n ja ajanyhteenkietoutuneisuutta ja vastustaa jyrkästi aiempaa kaksiulotteista mallia, jonkamukaan ne ovat toisistaan erilliset ja jopa toisilleen vastakkaiset ulottuvuudet. Tilaei hänen (erittäin uskottavan) käsityksensä mukaan ole staattista, eikä aika <strong>tila</strong>tonta.Tilallisuus ei myöskään ole irrallaan sosiaalisuudesta vaan kaikki sosiaalinen on välttämättämyös <strong>tila</strong>llisuutta. Tämä kaikki kuulostaa vastaansanomattomalta, mutta mitenajatusta käytännön tutkimuksessa parhaiten pystyisi soveltamaan?Kuviteltu maailmaMaantieteilijänä <strong>Doreen</strong> <strong>Massey</strong> on kiinnostunut kartoista ja antaakin kiinnostavanesimerkin karttojen poliittisuudesta ja merkityksestä kuvaamalla Hondurasin alkuperäiskansojenmaankäyttövaatimuksia, joita perusteltiin kartalla. Vallanpitäjien näkökulmastaalkuperäiskansojen itselleen ja käyttöönsä vaatima alue näytti ”tyhjältä”, muttasaman alueen kartta alkuperäisväestön näkökulmasta oli täynnä heidän nimeämiäänpaikkoja, nautinta-alueita tai esi-isien asuttamia seutuja. Esimerkki nostaa näkyvilletärkeitä kysymyksiä: Kenellä on oikeus piirtää karttoja? Kenellä on oikeus nimetä3

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!