Opettaisinko verkossa? - Virtualia verkko-oppimisympäristö ...

Opettaisinkoverkossa?Satakunnanammattikorkeakoulunverkko-opetusmateriaalitSatakunnan ammattikorkeakoulu.Sarja D, muut julkaisut1

Opettaisinko verkossa?Satakunnan ammattikorkeakoulun verkko-opetusmateriaalitSatakunnan ammattikorkeakoulu.Sarja D, Muut julkaisutISBN 951-633-033-9ISSN 1457-0718Julkaisija:Satakunnan ammattikorkeakouluTiedepuisto 3, 28600 PoriPuh. (02) 620 3001S-posti: julkaisut@samk.fiwww.samk.fiToimituskunta:Pia Blomster, Ritva Erkintalo, Tarja Helassalo, Kati KoivumäkiKannen kuva:Kuvapörssi OyPaino:Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki 20042

SisällysEsipuhe 4Verkko-opetuksen määrittely 5Liiketalous, matkailu ja kulttuuriHaastattelu: Verkko-opetuksessa tietokone ei korvaa opettajaa 6Opintojaksokuvaukset1 Liikeviestintä 2 ov 72 Markkinointiviestintä verkossa 1 ov 73 Suomen kieli ja viestintä 2 ov 74 Tiedotustyö 2 ov 75 Vahingonkorvausoikeuden perusteet 1 ov 8Sosiaali- ja terveysalaHaastattelu: Fysioterapiaa verkossa 9Opintojaksokuvaukset6 Avannepotilaan hoidonohjaus 1 ov 107 Dementoituneen vanhuksen hoitotyö 1 ov 108 Hoitotyön perusteet ja harjoittelu 4 ov 109 Lääkehoito 4 ov 1010 Ravitsemus ja liikunta 0,5 ov 1111 Ravitsemus, liikunta ja terveys 1 ov 1112 Syöpäpotilaan kivunhallinta moniammatillisena yhteistyönä 1 ov 1113 Vanhusten suunhoito 1 ov 11Tekniikka ja merenkulkuHaastattelu: Virtuaalisuus sopii myös tekniikan opetukseen 12Opintojaksokuvaukset14 Ecology 2 ov 1315 Johdatus materiaaleihin 1 ov 1316 Mathcad 1 ov 1317 Paikkatietojärjestelmät 1 ov 1418 Quality Systems and Standards 2 ov 1419 Säteily ja säteilyturvallisuus 1 ov 143

Verkko-opetustakokeilemaan!Tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisessa ja opetuksessa on osaoppilaitosten arkea. Uutta tekniikkaa hyödyntämällä monipuolistetaan opetusmenetelmiäja oppimisympäristöjä sekä tuetaan ja ohjataan oppimisprosesseja.SAMK:n verkko-opetusmateriaalien tuotantorenkaissa on tehty opintojaksojenmateriaalia vuosina 2002–2003. Toiminta on opetusministeriön rahoittamaa.Tämän julkaisun tavoitteena on edistää tuotettujen materiaalien käyttöönottoa.Osa materiaaleista on jo käytössä verkko-opetuksessa. Materiaalit on laadittu2002–2003 opetussuunnitelmien mukaisesti opintoviikkoina. Yksi opintoviikkoon 40 h opiskelijan työtä ja yksi opintoviikko on 1,5 opintopistettä.Materiaalin tekijän ja SAMK:n välillä on tehty tekijänoikeussopimus, jonkamukaan SAMK:n opettajilla on oikeus käyttää tuotettuja verkko-opetusmateriaalejaSAMK:n opetussuunnitelman mukaisessa verkko-opetuksessa jasiihen liittyvässä lähiopetuksessa. Käyttöoikeuksilla tarkoitetaan materiaalientallentamista verkko-oppimisympäristöön, kopioiden valmistamista, materiaalinesittämistä tai näyttämistä sekä kopioiden levittämistä. Opettajalla onoikeus muunnella ja kääntää oppimateriaalia sekä yhdistellä aineistoa muuhunverkko-opetuksen oppimateriaaliin tekijän moraalisia oikeuksia kunnioittaen,joten käytön yhteydessä on mainittava tekijän nimi hyvän tavan mukaisesti.Materiaalit on tallennettu CD-levyille ja SAMK:n opettajat saavat siis halutessaanne omaan käyttöönsä. Yhteyshenkilönä on rehtorin sihteeri.OPM:n Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman 2004–2006 mukaanvapaasti käytettävissä olevilla korkealaatuisilla aineistoilla varmistetaankaikille tasa-arvoinen pääsy luotettavaan tietoon. Erityisesti julkisin varointuotettu materiaali saatetaan avoimesti käyttöön. Tietoyhteiskunnan toimintaedellyttää avoimet, verkottuneet toimintatavat, mikä vaatii uudenlaiseen yhteistyöhönja tiedon jakamiseen painottuneen toimintakulttuurin.Kirsti Jasu-Kuusistoprojektipäällikkö4

Verkko-opetuksenmäärittelyOhjattuun verkko-opiskeluun perustuvakoulutus (ohjattu verkko-opetus); kokonaanvirtuaaliopiskelua (virtuaaliopintoja)Ohjatulla verkko-opetuksella tarkoitetaan opetusta,joka perustuu yhteisölliseen työskentelyyn, jossa opettajaja opiskelijat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessakeskenään erilaisten digitaalisten työvälineiden avulla.Opintoihin voi sisältyä verkossa tehtäviä yksilö-, parija/tairyhmätöitä. Opiskeluun voi kuulua samanaikaistayhteydenpitoa esimerkiksi keskustelukanavilla taivideo- ja audioneuvotteluissa. Joihinkin verkko-opintoihinsaattaa liittyä ammattikorkeakoulussa läsnäoloavaativa tenttitilaisuus.Verkossa olevaan itseopiskeluaineistoonperustuva koulutus (itseopiskelu verkossa);kokonaan virtuaaliopintojaItseopiskeluun perustuvalla verkko-opiskelulla tarkoitetaanopiskelua, jossa opiskelija opiskelee itsenäisestiverkkoaineiston ja siihen sisältyvien ohjeiden avulla.Opiskelija voi materiaalin avulla ratkoa tehtäviä jasaada palautetta. Itseopiskeluun ei sisälly opettajanantamaa ohjausta eikä välttämättä vuorovaikutustamuiden opiskelijoiden kanssa.Verkko-opetus voi olla- verkko-oppimistehtäviä ja niiden tekemiseenvarattu aika- kirjaston tietokannoista löytyvän materiaalinopiskelua- verkosta haettavan, www-sivulla olevanmateriaalin opiskelua- verkossa olevan, oppimistehtävään liittyvänoheismateriaalin opiskelua- oppimistehtävien palautus ja toisten opiskelijoidentekemiin tehtäviin tutustuminen esim. seuraavaakontaktikertaa varten- verkossa olevien testien tekemistä- osallistumista keskustelufoorumikeskusteluun- tiimityöskentelyä verkossa- opettajan organisoima opiskelu ja palaute /vuorovaikutus opintojaksolla.Lähi- ja verkko-opiskeluun perustuvakoulutus (monimuoto-koulutus); osittainvirtuaaliopiskeluaMonimuoto-opetuksella tarkoitetaan useampia opetusmuotojasisältävää toteutustapaa. Opetus onorganisoitu lähi- ja verkko-opiskeluksi. Työskentelyvoi olla monimuotoista ja se tapahtuu itsenäisesti,parityöskentelynä, ryhmätyöskentelynä ja suurryhmäopetuksena.Opiskelu voi tapahtua oppilaitoksessa,työpaikoilla tai tietoverkkojen välityksellä. Monimuotoopetusedellyttää sekä läsnäoloa lähiopetustilanteissaettä työskentelyä verkkoympäristössä.5

Verkko-opetuksessa tietokoneei korvaa opettajaaLehtori Heidi Varpelaide on käyttänyt verkkoa opetustyössäsiitä lähtien, kun Virtualia-oppimisympäristöotettiin käyttöön Satakunnan ammattikorkeakoulussa.Kokonaan verkossa toteutettavan opintojakson Varpelaideteki syksyllä 2002.– Osallistuin SAMK:n projektiin, jossa oli mahdollisuussaada opetustyöhön sijainen ja itse keskittyä kahdenviikon ajan kokopäiväisesti verkko-opetusmateriaalinvalmistamiseen. Työn ohella aikaa kului yhteensä parikuukautta Markkinointiviestintä verkossa (1 ov) -verkko-opetusmateriaalinvalmistamiseen. Markkinointiviestinnästäminulle oli vuosien varrella kerääntynytrunsaasti aineistoa, joten aiheen valinta oli helppoa,hän muistelee.Käytössä verkko-opetus vain paraneeVarpelaiden mukaan ensimmäisellä kerralla verkko-opetusmateriaalinkäyttö muodostuu tavallaankokeilukerraksi. Tällöin olisi hyvä, ettei opiskelijoidenryhmäkoko olisi liian suuri. – Itse huomasin opintojaksonedetessä, että jotkut oppimistehtävät olivat liianlaajoja 1 opintoviikon laajuuteen nähden. Keräämäniopiskelijapalautteen perusteella tein joitakin muutoksiaseuraavaan toteutuskertaan.Vaikka verkkomateriaalin käyttö teettää aluksi opettajallerunsaasti työtä, myöhemmin olemassa olevamateriaali helpottaa opintojaksoon valmistautumista.Hyvin suunnitellut oppimistehtävät ovat tärkeä osaverkko-opetusta, joten niiden suunnitteluun kannattaapanostaa. Tärkeää on myös miettiä valmiiksitehtävien arviointiperusteita ja annettavan palautteenlaajuutta.Virtualian monivalinta- ja väitetestit ovat helppokäyttöisiä,koska ohjelma laskee vastauksien pistemäärätvalmiiksi. Testien suunnittelu kylläkin vie aikaa. – Olenhuomannut, että testejä kannattaa laatia valmiiksi ”varastoon”,jotta voi valita eri opiskelijaryhmille eri testit,sanoo Heidi Varpelaide.Varpelaidea huvittaa tapaus, joka sattui hänelle vuosiasitten. Eräällä ryhmällä oli käytössä ryhmätunnus,jolloin testiin saattoi vastata nimettömänä. Varpelaideluuli, että useat opiskelijat olivat unohtaneet kirjoittaapalautuksiin nimensä. Lopulta selvisi, että opiskelijattekivät testin ensin nimettöminä. Ohjelma näytti heillepistemäärät ja oikeat vastaukset, jonka jälkeen he vastasivatuudelleen omalla nimellään. Opettajan mielestätesti ei sellaisenaan mitannut sitä mitä piti, mutta opiskelijatolivat tuloksiinsa tyytyväisiä. Nykyisin jokaisellakäyttäjällä on käytössä henkilökohtaiset tunnukset.Verkko-opetusmateriaali on ajan tasallaVirtualiaa Varpelaide kehuu käyttäjäystävälliseksi.– Se on oppimisympäristö, jota kehitetään käyttäjientoivomusten mukaiseksi. Myös ylläpito ja tekninentuki toimivat loistavasti. Toisaalta opiskelijoiden omatverkkoyhteydet ja tietokoneen käyttötaidot vaihtelevat.Monet opiskelijoista arvostavat kuitenkin sitä, että voivatsuorittaa opintojaksoja kotoa käsin.Ajan myötä opetusaineistoa on tarpeen ajantasaistaa.Aiheeseen liittyvää tietoa julkaistaan jatkuvastija verkkolähteiden olomassaolokin on varmistettava.Varpelaide kertoo tekevänsä pieniä päivityksiä ennenjokaista opintojaksoa ja suurempia noin vuodenvälein.– Nykyisin on vaikea tehdä selvää eroa perinteisenopetuksen ja verkko-opetuksen välillä, sanoo Varpelaide.Opintojaksoillani opiskeluaineisto ja tehtävänannotlöytyvät suurelta osin verkosta, vaikkaopetus tapahtuisikin perinteisesti luokkahuoneessa.Opiskelijat palauttavat harjoitukset verkkoon tiedostoina,ja keskusteluakin voidaan käydä verkossa.Silti verkko-opetuksessakin tarvitaan ihmistä, opettajaa.Varpelaiden mukaan opiskelijat haluavat ainahenkilökohtaista palautetta – oikeastaan verkko-opiskelussavielä enemmän kuin perinteisessä tuntiopetuksessa.Teksti: Tarja Helassalo6

1 LIIKEVIESTINTÄ 2 ovLehtori Harry NiskanenOpintojaksossa opiskellaan liiketekstien laatimista sekäharjoitellaan tyyli-, rakenne- ja oikeakielisyysseikkoja.Opintojaksoon kuuluu 6-10 h kontaktiopetusta.Osa opintojakson harjoituksista voidaan toteuttaaniin, että opiskelijat käyvät keskenään kirjeenvaihtoa.Kontaktikertojen määrään vaikuttaa se, järjestetäänkölopputentti vai useampia välitenttejä.Opintojakson taustamateriaalikirjallisuus:Kylänpää-Piirainen: Liike-elämän kirjallinen viestintä.McLaser Oy. Tampere. 2002. Vaihtoehtoisesti voi käyttääInternet-versiota Netti-Neuwonen 2.1.Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen: Yrityksenviestintä. 3. uudistettu painos. Edita Prima Oy. Helsinki.2002.Kielenhuollon kertaukseen on käytettävissä Internetistälöytyviä linkkejä.Tentti pidetään valvotussa tilanteessa yhtenä lopputenttinätai kolmena välitenttinä.2 MARKKINOINTIVIESTINTÄ VERKOSSA1 ovLehtori Heidi VarpelaideOpintojakso voidaan suorittaa yhden opintoviikonlaajuisena tai sisällyttää esimerkiksi osaksi markkinointiviestinnänlaajempaa opintojaksoa. Markkinointiviestintäverkossa soveltuu esimerkiksi yritysviestintään,uusmediaan, mainonnan suunnitteluuntai www-sivujen tekemiseen liittyvien opintojaksojenosaksi.3 SUOMEN KIELI JA VIESTINTÄ 2 ovYliopettaja Heli MattilaOpintojaksosta (2 ov) yksi opintoviikko suoritetaanverkossa.Opintojaksossa opiskellaan viestinnän perusteita, yhteisöviestintää,puhe-esityksen valmistelua ja joukkoviestintääsekä tehdään tehtäviä puheviestinnästä jaasiakirjan laadinnasta.Opintojaksoon kuuluu kaikkiaan kuusi oppimistehtävää,kuusi kielenhuollon testiä ja yksi koko opintojakson sisällönkattava testi. Kaikkiin tehtäviin ja testeihin liittyylinkkejä ja taustamateriaali, joka löytyy joko verkostatai oppikirjasta. Oppikirjana käytetään teosta Kortetjärvi-Nurmi,Kuronen ja Ollikainen: Yrityksen viestintä.3. uudistettu painos. Edita 2002. Helsinki.Oppimateriaaliin liittyy ohjeistus yhden ov:n puheviestinnänkontaktiopetusosuuteen.4 TIEDOTUSTYÖ 2 ovYliopettaja Heli MattilaOpintojaksoon kuuluu tavoitetehtävä, viisi verkkotehtävääja viimeiseen niistä liittyvä foorumikeskustelusekä verkkotentti. Opintojakso on kokonaan virtuaalinen.Tehtävien tekemiseen on aikaa 1-2 viikkoa,paitsi viidenteen, johon kuluu aikaa kolme viikkoa.Opintojakson taustamateriaalina käytetään teostaSiukosaari: Yhteisöviestinnän opas, 2. painos. TietosanomaOy. Hakapaino. Helsinki 2002.Tentti on laajahko essee annetusta aiheesta. Siihenon käytettävissä rajallinen aika.Jos opintojaksoon sisällytetään kontaktiopetusta, suositustuntien ajoittamisessa on seuraava: Johdantoosuus2 h, kappale 3 ja siihen liittyvät harjoitukset 2 hja lopussa palaute- ja yhteenvetotilaisuus 2 h.Opintojakson päätteeksi voi toteuttaa joko verkossasuoritettavan monivalintatestin tai kirjallisen tentin.Opettaja voi itse määritellä tentittävän kirjallisuudenja muun oheismateriaalin. Aiheeseen sopii esimerkiksikirja: Ahola, Koivumäki, Oinas-Kukkonen: Markkinointi,liiketoiminta, digitaalinen media. WSOY. Helsinki.2002.7

5 VAHINGONKORVAUSOIKEUDENPERUSTEET 1 ovSivutoiminen tuntiopettaja Kauko HeuruKäsiteltävinä asiakokonaisuuksina ovat yleinen vahingonkorvausoikeus,sopimusperusteinen vahingonkorvausoikeussekä ankaraan vastuuseen perustuvavahingonkorvausoikeus. Lisäksi käsitellään vahingonkorvausoikeudenliittymistä vahingon aiheuttamiinmuihin yhteiskunnallisiin näkökohtiin.Opintojakson vaatimukset:- luennot- Kauko Heuru: Vahingonkorvausoikeuden perusteet(Virtualiassa)- Säädökset:- Vahingonkorvauslaki (412/1974)- Työsopimuslaki (55/2001) 12 §- Kauppalaki (355/1987)- Kuluttajansuojalaki (38/1978) 5 luku- Asuntokauppalaki (843/1994) 4:14–17,4:40, 5:7 ja 6:11- Maakaari (540/1995) 2 luku- Laki varallisuusoikeudellisistaoikeustoimista (228/1929) 36 §Lisäksi internetistä löytyy www.edilex.fiOpintojaksoon kuuluu myös kolme kirjallista monivalintatestiä.8

Fysioterapiaa verkossaHanna Tuominen toimii fysioterapian lehtorina sosiaali-ja terveysalalla Porissa. Hän on ollut kahdessahankkeessa kehittämässä sosiaali- ja terveysalanmateriaalia verkko-opettamiseen. Idea omien verkko-opetusmateriaalientekemisestä kypsyi hiljalleen.Verkkototeutukseksi tehtyä Ravitsemus ja liikunta-opintojaksoa hän on opettanut aikaisemmin kontaktiopetuksena.Porilaisilta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta kysyttiinkaksi vuotta sitten, minkälaisia haasteita hekokevat verkko-opetuksen antavan. Opiskelijoidenmotivaatio verkko-opiskeluun on ollut vaihtelevaa.Se voidaan helposti jättää kesken, koska siinä eiole kontaktia opettajan kanssa. Tehtävien palautustaverkkoon on pidetty helppona.Hanna Tuominen hyödyntää opetuksessaan runsaastiInternetissä tarjolla olevaa tietoa. Erityisesti KuopionYliopiston liikuntatieteen linkit ovat hyviä ravitsemuksenja liikunnan opetuksessa.Tehtävän ohjeistus tärkeääOpettaminen verkossa on Hanna Tuomisen mukaanvaikeampaa kuin kontaktituntien pitäminen, koska työnmäärää on vaikea arvioida. Oikeanlainen ohjeistusja ohjaaminen ovat verkko-opettamisessa tärkeitäasioita. – Tehtäviä laadittaessa ne on saatava sellaiseenmuotoon, että kaikki ymmärtävät tehtävänannon.Väärin ymmärtäminen aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita.Lisäksi toiset ottavat tehtävät liiankin tosissaan. Valmisverkko-opetusmateriaali auttaa kyllä kontaktituntienpitämisessä, kertoo Tuominen.Tuomisen mukaan verkkomateriaalia tarvittaisiinlisää ammattikorkeakoulun vapaasti valittaviin opintojaksoihin.Eritoten hän toivoo tällaista kehitystä fysioterapianopetukseen. – Verkko-opetusmateriaalinvoisi kehitellä ennakkoon myös luentopohjan, johonopiskelijat voisivat perehtyä etukäteen, hän tuumii.Toisen opettajan valmistamaa materiaalia käyttävänopettajan olisi hyvä keskustella tekijän kanssa. Näinhän saisi perehdyttämisen oppimistehtäviin.Hanna Tuomisen kokemuksen mukaan ne opettajat,jotka ovat tottuneita tietokoneen käyttäjiä, ovat verkkoopetuksenkannalla. Heillä ei ole kovin suurta kynnystälähteä itse tuottamaan omia materiaaleja.Teksti: Ritva Erkintalo9

6 AVANNEPOTILAAN HOIDONOHJAUS1 ovLehtori Pirkko KujalaOpintojakso sisältää kontaktiopetusta 12-14 h sekäverkko-opetusta. Opintojakson toteutetaan kokonaisuudessaannoin kahdeksan viikon aikana.Opintojaksolla opiskellaan verkkomateriaalin ja lähdemateriaalinavulla sekä tekemällä kahdeksan kirjallistaoppimistehtävää.Opintojaksoon kuuluvat orientaatio, syventyminen,soveltaminen ja yhteenveto.Tehtävät liittyvät hoitotyön keskeisiin käsitteisiin,päätöksentekoon ja vuorovaikutukseen hoitotyössä,hoitotyön periaatteisiin, raportointiin ja hoitoprosessiin.Tehtävät ovat yksilö- tai ryhmätöitä.Opiskelu perustuu opiskelijan itsenäisyyteen, reflektointiinsekä kokemukselliseen oppimiseen ja yhteistoiminnallisuuteen.Opiskelija seuraa esimerkkipotilaanhoitotyötä tarpeen määrittelemisestä arviointiin. Potilaanhoitoprosessi noudattaa hoitopolkuajattelua.Oppimistehtävät etenevät vaiheittain. Opintojaksoavoidaan käyttää joustavasti joko perinteisen opetuksentukena tai verkossa opiskellen. Lähiopetus- ja verkkoseminaareillatuetaan opiskelun etenemistä.Opintoihin liittyvään materiaaliin kuuluu opintojaksonkotisivun aineisto, www-aineisto ja oheiskirjallisuussekä opiskelijoiden tuotokset ja kommentit.7 DEMENTOITUNEEN VANHUKSENHOITOTYÖ 1 ovLehtori Päivi KankaanrantaOpintojakso sisältää kaksi lähiopetuskertaa: alussaja lopussa. Alussa käydään kontaktitunnilla läpi suoritusohjeetja toimintatavat. Lähiopetusta on 6—8 h.Verkko-opiskelun tietokantaohjelmina ovat Medline,Cohrane, Medic ja Cinahl. Opintojakso on kokonaanvirtuaalinen.Opintojaksolla opiskellaan verkkomateriaalin avulla,lähdekirjallisuuteen tutustuen ja tekemällä neljä kirjallistaoppimistehtävää.Opintojaksolla käsitellään seuraavat osiot:- dementoitunut vanhus hoitotyön asiakkaana- dementoituneen vanhuksen hoitotyö- dementoituneen vanhuksen hoitoympäristö- dementoituneen vanhuksen hoitotyöhön liittyväjatkotehtävä.8 HOITOTYÖN PERUSTEET JA HARJOIT-TELU 4 ovLehtorit Pirkko Kujala ja Kari SirkkaOpintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijathoitotyön filosofisiin perusteisiin, hoitotyön keskeisiinkäsitteisiin ja periaatteisiin sekä hoitotyön prosessiinja yhteistyösuhteeseen.Opintokokonaisuus sisältää viisi oppimistehtävää jakokoavan lopputehtävän.Koulutusmateriaali on tuotettu VirtuaaliAMK:n, ESR01-03 Hoitotyön perusteet ja harjoittelu tuotantorenkaassa.Renkaassa olivat mukana DIAK, EKAMK,JAMK, KTAMK, PirAMK, RAMK, SAMK ja SEAMK.Koulutusaineistot ovat ainoastaan näiden ammattikorkeakoulujenkäytössä.9 LÄÄKEHOITO 4 ovLehtori Eeva-Kaisa KopraOpetusmateriaali käsittää seuraavat opintojaksot:- Lääkehoidon perusteet- Toimenpidepotilaan lääkehoito- Lasten lääkehoito- Ikäihmisen lääkehoito ja farmakologiaOpintojakso toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Oppimistehtävätovat todellisuutta vastaavat ja perustuvatitsenäiseen tiedonhankintaan, oivaltamiseensekä konkreettiseen harjoitteluun. Tehtävät perustuvatpääosin verkkoaineistoihin ja oheismateriaaliin.Opiskelumateriaali on osittain verkossa ja linkkeinätiedostoihin sekä osoitettuna kirjallisuutena. Tehtävienohjeet löytyvät opintojakson eri osien yhteydestä.Tehtävät on tarkoitettu tehtäväksi opintojakson etenemisjärjestyksessä.Osa tehtävistä on itseohjautuvia jaosa palautetaan opettajalle ja arvioidaan.Koulutusmateriaali on tuotettu VirtuaaliAMK:n, ESR01-03 Lääkehoidon tuotantorenkaassa. Renkaassaolivat mukana Pirkanmaan amk, Helsingin amk,Arcada, Kemi-Tornion amk, Diakonia-amk, Kymeenlaaksonamk, Savonia-amk ja Satakunnan amk.Koulutusaineistot ovat ainoastaan näiden ammattikorkeakoulujenkäytössä.10

10 RAVITSEMUS JA LIIKUNTA 0,5 ovLehtori Hanna TuominenOpintojakso suoritetaan yhden opintoviikon laajuisenakokonaan verkossa. Jakson alussa voidaan kontaktitunnillakäydä läpi suoritusohjeet ja Virtualiportaalinkäyttö.Opintojaksolla tutustutaan viikoittain verkkomateriaaliin,lähdekirjallisuuteen ja tehdään viisi kirjallistaharjoitustehtävää.Opintojaksolla käsitellään seuraavaa:- ihmisen ravinnontarve: ravinnon ja energian saantija kulutus sekä levossa että kuormituksessa- laihdutus ja painonhallinta- kehonpainon arviointi, liikunnan vaikutus painonpudotukseen,ruokavalion osuus laihdutuksessa.- liikunta- ja urheilusuorituksen parantaminen ravinnonavulla: liikuntaan valmistautuminen, liikunnan aikainennesteytys ja syöminen, hiilihydraatti-, emäs- janestetankkaus, ravinnon vaikutus palautumiseen.- liikunnan ja ravitsemuksen erityisryhmät: diabetes,osteoporoosi, sepelvaltimotauti, liikkuvat lapset,naiset ja ikääntyminen, kilpaurheilijat, syömishäiriöiset.12 SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHALLINTAMONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ1 ovLehtori Eeva-Kaisa KopraOpintojakson sisältö on rakennettu oppimistehtävistä(5 kpl), joihin liittyy teoriaosuus. Opintojaksolla opiskellaanverkkomateriaalin avulla, lähdekirjallisuuteentutustuen.Verkko-oppimisympäristön käyttö opetetaan opintojaksonalussa kontaktitunnilla. Muuten opintojaksoon kokonaan virtuaalinen.Oppimistehtävät ovat:- syöpäpotilaan kipujen luonne, yleisyys ja esiintyvyys- syöpäpotilaan kivun tutkiminen- syöpäpotilaan kivun kokonaisvaltaisuus- syöpäpotilaan kivun kokonaisvaltaisuuden keskusteluunosallistuminen- moniammatillinen tiimi ja syöpäpotilaan kivun hallinta.13 VANHUSTEN SUUNHOITO 1 ovLehtori Ritva Pirilä11 RAVITSEMUS, LIIKUNTA JA TERVEYS1 ovLehtori Hanna TuominenOpiskelijat tutustuvat liikunnan terveysvaikutuksiin jauusimpiin terveysliikunnan suosituksiin. He perehtyvätihmisen energiantarpeisiin ja – kulutukseen sekä syventäviintietoihin laihduttamisesta.Opintojakson voi suorittaa kokonaan virtuaalisesti.Jakson alkaessa on mahdollisuus osallistua kontaktituntiin.Opintokokonaisuus koostuu neljästä osa-alueesta,joista jokaisesta on tehtävä alakohtineen.Terveysliikuntatehtävä 1: Terveysliikunta ja sen annosteluEnergiansaanti ja -kulutustehtävä 2: Liikunnan, ravinnonsaannin ja terveydenyhteydetOpintojakson alussa tehdään tietotesti, jonka jälkeenopiskellaan verkossa. Kaikkien opinto-osioiden jälkeenjärjestetään uusi testi, jolloin voidaan verratadiagnostisten testien määrää opiskelun jäljellä olevaanmäärään.Opintojaksolla haastatellaan yhtä sairaanhoitajaa,joka työskentelee vanhusten suun hoidon piirissä.Haastattelusta laaditaan kirjallinen raportti.Opintojakson aiheina ovat- suu- ja hammassairaudet, niiden ehkäisy ja hoito- vanhusten suun, hampaiden ja hammasproteesientila- vanhusten hammashoitotottumukset ja hammashoitopalveluidenkäyttö- suun, hampaiden ja hammasproteesien puhdistusja hoito- vanhusten suun hoito laitoksissa.Laihdutus ja liikuntatehtävä 3: Laihdutus – ruokavaliolla, liikunnalla vaine yhdistäenLiikunta ja ravitsemus suomalaisten kansansairauksienennaltaehkäisyssä ja hoidossatehtävä 4: Liikunnan ja ravitsemuksen merkitys erisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa11

Virtuaalisuus sopii myöstekniikan opetukseenFT Jarmo Hautaniemi toimii fysiikan yliopettajanaRaumalla. Hautaniemi on eksynyt verkko-opetuksenpariin 2-3 vuotta sitten. – Osallistuin Kirsti Jasu-Kuusistonvetämään verkko-opetuskoulutukseen Opettajaohjaajana verkossa ja siitä se lähti.Jarmo Hautaniemen kokemukset verkko-opetuksestaovat pääsääntöisesti positiivisia. – Ensimmäinen verkko-opintojaksonioli Johdatus materiaaleihin, joka onvapaasti valittava yhden opintoviikon opintojakso.Siinä annetaan yleiskatsaus tekniikassa käytettävistämateriaaleista, niiden ominaisuuksista ja käyttösovellutuksista.Opintojakson laadintaan saatiinerillisrahoitusta.– Opiskelijoiden motivaatio oli pääsääntöisesti hyvä.Harjoitukset ja testit tehtiin tosi nopeasti ja läpipääsyprosenttioli mielestäni hyvä: Melkein 2/3 ilmoittautuneistaon läpäissyt opintojakson.Verkko-opetusalustan käyttäminen ei ole tuottanuterityisesti ongelmia hyvät tietokonetaidot omaavalleHautaniemelle, mutta opiskelijoille sen sijaan onsaanut vääntää rautalankaa. – Opintojakso oli ensimmäinenpaitsi minulle, myös suurimmalle osalleopiskelijoista. Alkuvaiheessa meni yllättävän paljonaikaa opiskelijoiden neuvomiseen oppimisympäristönkäytössä. Oppimisympäristönä käytettiin Virtualiaa.Toinen verkko-opintojaksoni Säteily ja säteilyturvallisuus,jonka aloitin puoli vuotta myöhemmin ja johonosallistui paljon samoja opiskelijoita, menikin sittenselvästi jouhevammin. Tällä hetkellä olen aloittelemassasamoja opintojaksoja R5-ympäristössä.Rohkeasti mutta harkiten verkkoonJarmo Hautaniemi on kokenut verkko-opetuksen haastavana,mutta mielenkiintoisena työskentelytapana.– Verkkomateriaalin tuottaminen on yllättävän aikaavievää puuhaa. Toisaalta se tuo mukavaa vaihteluatavanomaiseen luokkaopetukseen. On hyvä miettiäminkälaisia opintojaksoja kannattaa viedä verkkoon.Hyvin laskuvoittoiset opintojaksot, kuten fysiikka jotaitse opetan, vaativat kyllä pääsääntöisesti luokkaopetusta,hän kertoo.– Jos haluaa aloittaa verkko-opetuksen ilman aikaisempaakokemusta, suosittelen esimerkiksi päivänlyhytkurssia jonkin oppimisalustan käytöstä ja senjälkeen vain töihin. Työ tekijäänsä opettaa. Jos onmahdollista osallistua SAMK:n omaan 2-3 opintoviikonkoulutukseen, se tarjoaa hyvän pohjan jatkotyöskentelylle.Hautaniemi ei muista verkko-opetuksessa sattuneenmitään ihmeellisempiä kommelluksia ja kannustaakinkaikkia rohkeasti kokeilemaan tätä tulevaisuuden opetus-ja oppimisympäristöä. – Verkko-opetuksen voialoittaa myös vähän kerrassaan. Sitä mukaa kuin saakokemusta oppimisalustasta ja verkko-opetuksesta,voi verkko-opetuksen osuutta yleensä laajentaa.Teksti: Pia Blomster12

14 ECOLOGY 2 ovLehtori Jyri MaunukselaEkologia-opintojaksolla opiskelija perehtyy luonnonkiertokulkuihin ja riippuvuussuhteisiin sekä ihmisenvaikutukseen luonnon kannalta. Keskeiset sisällötovat järvi- ja metsäekologian perusteet sekä erilaistensaasteiden haitalliset vaikutukset.Opintojakso sisältää vaihtuvasisältöisiä harjoituksiaja sisällönkertauskysymyksiä. Opintojaksolla valitaanjoko verkko- tai luokkahuonetentti ryhmän koostumuksenmukaan.Opintojaksolla tehdään yksi laajempi tutkielma annetuistaaiheista. Opintojakso vaatii omatoimista tiedonhankintaa.Harjoitus esitetään tai se palautetaanesitysmuodossa.Opintojaksolla ei ole varsinaista tenttikirjaa. Tentissätestataan opiskelijan perehtyneisyyttä aineistoon jamahdollisiin ajankohtaisiin ekologisiin keskusteluihin.Opintojaksosta löytyvät materiaalin teossa käytetytlähdeviitteet ja joitain suositeltavia linkkejä.Aineistoa voivat soveltaa ympäristö- tai kemianalankouluttajat kukin oman painotuksensa mukaan.Opintojakso soveltuu toteutettavaksi opiskelun alkuvaiheeseentekniikan, liiketalouden ja hallinnonopiskelijoille. Opetuskielenä on englanti.15 JOHDATUS MATERIAALEIHIN 1 ov16 MATHCAD 1 ovYliopettaja Esa KarjalainenOpintojakso alkaa Mathcad:in käyttöohjeiden selvittämiselläsekä tukimateriaalin luettelemisella.Tukimateriaalina voidaan käyttää seuraavia teoksia:- Antti Majaniemi: Mathcad 8 ja derive 4 perusharjoittelua(Tietokotka)- Mathcad User´s Guide 2000- Mathcad Reference Manual 2000Tukena voi hyödyntää myös Mathcad-ohjelman Helpvalikkoa(Help à Resource Center à Overviewand Tutorials tai QuickSheets and Reference Tables–kuvakkeita).Käyttöohjeissa kerrotaan matemaattisen lausekkeen jayhtälön kirjoittamisen perusteet, tekstin kirjoittaminen,numeerisen lausekkeen sieventäminen, muuttujan jafunktion määrittely, editointi sekä kerrotaan konventioista.Opintojakso koostuu käyttöohjeiden lisäksi seuraavistakokonaisuuksista:- peruslaskutoimitukset- derivointi ja integrointi- kompleksiluvut- matriisit- todennäköisyyslaskenta- graafinen esitysOpintojaksoon kuuluu kolme tenttiä, jotka kestävät90 minuuttia.Yliopettaja Jarmo HautaniemiOpintojakso toteutetaan kokonaan verkossa lopputenttiälukuun ottamatta. Opintojakson kesto on noin2–3 kk ja sen tavoitteena on perehdyttää opiskelijatekniikassa käytettäviin materiaaleihin, niiden rakenteeseen,ominaisuuksiin ja käyttösovellutuksiin.Opetusmateriaali koostuu noin 30-sivuisesta, opintojaksonalussa jaettavasta teoriaosuudesta, johonverkkotestit perustuvat. Testit ovat kyllä/ei –valintojaja monivalintatehtäviä. Teoriaosuuteen perehtymisenjälkeen opiskelija saa harjoitustehtävien aiheet. Näissätehtävissä opiskelija laatii neljä yhteenvetoa opiskelumateriaalista.Testien ja tehtävien palauttamisen jälkeenopiskelijalla on oikeus osallistua lopputenttiin.Taustakirjallisuutta:The Science and Engineering of Materials, D.R. Askeland,PWS Publishing Company, Boston 1994.Tekniikan kemia, A.-M. Antila, M. Karppinen, M.Leskelä, H. Mölsä ja M. Pohjakallio, Edita, Helsinki1999.Materiaalit ja niiden käyttö, P. Lepola ja M. Makkonen,WSOY, Vantaa 2001.13

17 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄT 1 ovYliopettaja Ismo TrastPaikkatietojärjestelmät-opintojakso on valmistunutosana paikkatiedon tuotantorenkaan VirtuaaliAMKESR 01-03 -projektia. Tavoitteena on ollut tuottaaasiantuntijaryhmässä interaktiivinen paikkatiedonWWW-opintomateriaali.Materiaali koostuu HTML-dokumenteista ja se toimiilähdeteoksena ja harjoitusten oheismateriaalina. Siihensisältyy harjoitustöitä, joiden työohje, materiaalitja joissain tapauksissa tarvittavat ohjelmistotkin onpakattu ZIP-muotoisiksi tiedostoiksi.Materiaali jakautuu moduuleihin. Kukin moduuleista onoma kokonaisuutensa ja on suoritettavissa itsenäisenäopintojaksona.19 SÄTEILY JA SÄTEILYTURVALLISUUS1 ovYliopettaja Jarmo HautaniemiOpintojaksoon sisältyy tutustuminen verkkomateriaaliinja väite- ja monivalintatestien tekeminen sekäneljä kirjallista harjoitustyötä. Se sopii vapaasti valittaviinopintoihin.Taustakirjallisuutta:Gember H. Introduction to Health Physics. New YorkMcGraw-Hill 1996.Paile W. (toim.) Säteilyn terveysvaikutukset. Hämeenlinna:Säteilyturvakeskus, 2002.http://www.stuk.fi/ (Säteilyturvakeskuksen kotisivut)Moduuleihin liittyy tehtäviä ja tehtäväaineistoja, jotkaon laadittu MapInfo-ohjelmistoa käyttäen. Aineistoton mahdollista muuntaa myös muille ohjelmistoillesopiviksi. GPS-laitteiston tehtävien suorittaminenvaatii ainakin yksinkertaisen GPS-laitteen ja tiedonsiirtokaapelinhankintaa.Opintojakson lähdemateriaaliluettelo löytyy VirtuaaliAMK:nWWW-sivuilta.18 QUALITY SYSTEMS AND STANDARDS2 ovTuntiopettaja Pasi-Waltteri ValtanenOpintojakson tavoitteena on laatujohtamisjärjestelmiintutustuminen. Jaksossa tutustutaan myös siihen, mitenjärjestelmiä toteutetaan eri yhtiöissä ja yrityksissä. Tarpeenmukaan järjestetään myös kontaktiopetusta.Osa materiaalista jaetaan jakson alussa monisteina.Kirjallisuutena voi käyttää mitä tahansalaatujohtamiseen ja sen kehittymiseen liittyvää teosta.Opetuskielenä on englanti.Suoritusvaatimuksena opintojaksolle on yhteensäkymmenen harjoitustyön tekeminen hyväksytysti.Työt tehdään 3–4 opiskelijan tiimeissä, ja opintojaksonaikana tiimien koostumus voi vaihdella. Tiimien onkommentoitava myös muiden tiimien tuotoksia sekäotettava vastaan vertaisarviointeja.14

OPINTOJAKSOKUVAUKSETVerkko-oppimateriaalit on tuotettu seuraavien hankkeiden yhteydessä:2002: Virtuaalisten opintojaksojen kehittäminen SAMK:n sisällä ja valtakunnallisissa tuotantorenkaissa.2003: Virtuaalisten opintojaksojen kehittäminen SAMK:n sisällä ja valtakunnallisissa tuotantorenkaissa.Oppimateriaalien tuottamisen aikana opintojakson laajuus määriteltiin opintoviikkoina. Opintoviikko tarkoittaaopiskelijan 40 tunnin työpanosta.15