Armo arjessa
18.11.2012 • Views
Share Embed Flag

Armo arjessa

Armo arjessa

Armo arjessa

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
ecredo.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 2 - 2008<br />

Lähimmäinen<br />

Evankeliointinumero<br />

<strong>Armo</strong><br />

<strong>arjessa</strong><br />

Jumalan armon todeksi kokeminen tuo elämään toivon

2 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

YLISTYS JUMALAN IÄISELLE ARMOLLE, JOKA ON TARJOLLA TÄNÄÄN!<br />

Ilman armoa en eläisi, sillä Jumala valitsi minut jo idusta. Samoin hän on luonut sinut. Me<br />

saimme armon elämän lahjaan. Saimme tuntea Jumalan luomisvoiman ja tahdon, joka pakotti<br />

meidät konttaamaan, kävelemään, juoksemaan ja kasvamaan kohti aikuisuutta. Matkalla ihmettelimme<br />

miten elimistömme korjasi ihmeellisellä tavalla tapaturmien vauriot, miten meistä<br />

tuli isämme ja äitimme kaltaisia, ihmeellisiä Jumalan luomia olentoja, jotka kannoimme sisällämme<br />

ihmisyyden ja Jumaluuden salaisuuksia.<br />

Kasvoin ja ihmettelin. Hämmästelin maailman menoa ja opettelin sen lainalaisuuksia. Sain opetusta<br />

kodissani Jumalasta ja Hänen salaisuuksistaan. Opin maalliset käskyt ja Jumalan säätämät käskyt.<br />

Jumalan rakentama luonnonlaki ajoi minut jo nuorena avioon, kuin tikanpojan puuhun. Maailma<br />

näytti niin houkuttelevalta. Onko Jumala todella sanonut, etten voisi tehdä sitä ja tätä, mikä<br />

tuntui houkuttelevalta. Huomasin, etten ehtinyt käydä Herra sinun kokouksissasi, kun samaan<br />

aikaan minulla oli tärkeitä liiketoimia, joilla voin tehdä elämäni paremmaksi ja saada sen mitä<br />

elämä on tarjoamassa. Annan sinulle kyllä sitten kymmenykset, kun saan oikein rutkasti rahaa.<br />

Joidenkin vuosien päästä kyselin, mikset sinä Jumala siunannut? Kyselin hädissäni neuvoa joka<br />

puolelta. Kukaan ei tuntunut tietävän, miten lama-Suomessa selvitään. Vaimoni oli huomannut, että<br />

en ole keskittynyt häneen ja lapsiini. Kaikki oli lopussa. Epäonnistuminen raha-asioissa ja avioliitossa.<br />

Hes. 18:21-23. “Jos jumalaton kääntyy synneistään, kaikesta pahasta mitä on tehnyt, jos hän<br />

noudattaa kaikkia minun säädöksiäni ja tekee niin kuin oikein ja hyvin on, hän saa elää, ei<br />

hän kuole. Hänen syntejään ei enää milloinkaan muisteta, ja hän saa elää sen hyvän tähden<br />

mitä on tehnyt. Näin sanoo Herra Jumala: Minäkö haluaisin, että jumalaton<br />

kuolee? Enkö ennemminkin halua, että hän kääntyy teiltään ja saa elää?”<br />

Ikivanha armo. Jo ainakin 4000 vuotta ennen Kristusta suuri metsästäjä Nimrod<br />

oli mahtava ja suuri Jumalan armosta, Daavidin kokema armo on vertaansa<br />

vailla, puhumattakaan niistä sadoista muista kertomuksista joita<br />

Vanha testamentti kuvaa. Läpi vuosituhansien armo on vuotanut rajattomasti<br />

niiden päälle, jotka ovat kääntyneet Jumalan puoleen ja tehneet<br />

parannuksen. <strong>Armo</strong>n kertomukset ovat kuin loputon raikas<br />

ja virvoittava sade Raamatun historiassa. Lopulta armo kirkastetaan<br />

koko maailmalle Jeesuksen Kristuksen armoteon kautta. Kaikki<br />

sinun syntisi on sovitettu! Tätä suurempaa lahjaa et voi saada!<br />

Minä saan nykyisin tehdä matkaa saman rakkaan Päivi-vaimon kanssa,<br />

raha-asioissa kompastuminen on jo varjo menneisyydessä, mutta<br />

Kuninkaan lapsen oikeudet ja armolahjat ovat korvanneet menetykset<br />

moninkertaisesti. Reippaat nuoret aikuiset poikani ja tyttäreni<br />

Ida, joka palvelee uskossa laulun lahjallaan ovat konkreettisia<br />

armon ilmentymiä. Itse saan voiman olla uskollinen Jumalalle ja<br />

läheisilleni Häneltä, jolla on hallussa kaikki voiton avaimet.<br />

Tämä lehti on ylistys Jumalan armolle, joka virtaa myös sinulle, erityisesti<br />

tänä kesänä 2008!<br />

Ismo Valkoniemi

s.6<br />

s.12<br />

s.15<br />

s.18<br />

s.8<br />

Sisällysluettelo<br />

s.4 Toiminnanjohtaja vaihtuu,<br />

henkilökunnan opiskelut etenevät.<br />

s. 5 Hesburgerin omistajapariskunta<br />

kertoo, mitä armo heille merkitsee.<br />

s.6-7 Sakari Pihlajan avoin tilitys omasta<br />

romahduksesta ja siitä, kuinka armo taas<br />

kantaa.<br />

s.8 Päätoimitaja Pentti Väliahdet YLE:stä<br />

kertoo, miksi hänestä tuli Kan ry:n<br />

kannattajajäsen.<br />

s. 9 Kan ry:n kunniapuheenjohtaja Veikko<br />

Saarijärvi valottaa omaa kutsumustaan.<br />

s. 10- 11 Hengellistä päihdetyötä tehdään<br />

Venäjällä uskonvaraisesti. Juhani Hilpisen<br />

kertomus eräältä matkalta.<br />

s.12-13 Pastori, terapeutti Seppo Jokinen<br />

kertoo omasta toipumisestaan ja siitä mitä<br />

Jeesus opetti armosta.<br />

s. 14 Juhani Karvinen kirjoittaa armosta<br />

s. 15 Hallituksen toinen naisjäsen Erja<br />

Tapaninen pystyy asettumaan kärsivän<br />

ihmisen asemaan.<br />

s. 16- 17 Pekka Keinänen kertoo armosta<br />

ja vähän muustakin.<br />

s. 17 Lähimmäinen tekee<br />

lukijatutkimuksen ensi kesänä.<br />

s. 18- 19 Mikko Vähä-Lassila ja<br />

kumppanit rantautuivat Sysmään. Katso<br />

kuvareportaasi.<br />

s.20-21 Yhteystiedot.<br />

s. 22- 23 Mainossivut.<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 3

Pieksämäen koulutus on jo hyvässä vauhdissa<br />

Viime syksynä aloitti parikymmentä Kan ry:n henkilökuntaan<br />

kuuluvaa ja läheisesti yhdistyksen kanssa<br />

yhteistyössä olevaa päihdetyön ammattitutkinnon<br />

opiskelut Pieksämäellä sisälähetysseuran oppilaitoksessa.<br />

Kesään mennessä on takana ensimmäinen kolmannes<br />

ja edessä kokonainen vuosi. Olemme alusta lähtien<br />

seuranneet kurssin aloittaneista nuorimman ja<br />

vanhimman tuntoja opiskelun edetessä sekä kyselleet<br />

kommentteja opettajilta.<br />

Viime syksynä alkanut puolentoista<br />

vuoden päihdetyön ammattitutkinnon<br />

opiskelun vaikein vaihe alkaa<br />

olla takana. Ainakin jos on uskomista<br />

yhteiskunnallisten aineiden opettajaa<br />

Veli-Matti Isojokea. Hänen<br />

mukaansa perusjutut alkavat<br />

tämän kevään jälkeen olla pikku<br />

hiljaa hanskassa ja viimeinen vuosi<br />

on sitten ehkä vähän leppoisampaa,<br />

vaikka haasteita piisaa edelleen.<br />

Isojoki sanoo, että Kan-ryhmä on<br />

ollut aika haasteellinen positiivisessa<br />

mielessä. Oppilaiden perustaso<br />

on ollut sen verran vaihteleva, että<br />

haastetta on riittänyt opetuksen sovittamiseksi<br />

sopivaksi kaikille.<br />

- Kyllä ryhmä on ollut mielenkiintoinen<br />

ja kantaa asioihin on otettu<br />

aktiivisesti. Välillä on joutunut kovastikin<br />

tekemään töitä saadakseen<br />

itseään kuulluksi. On kuitenkin<br />

pelkästään positiivista, että on mielipiteitä<br />

ja niiden takana seisotaan,<br />

kertoo Veli-Matti Isojoki.<br />

Kyllä se tästä<br />

Ryhmän nuorin opiskelija Johanna<br />

Vähä-Lassila oli tätä kirjoitettaessa<br />

Tampereen Ankkurissa harjoittelemassa<br />

tulevaa näyttökoetta varten.<br />

Hän oli saanut jo vetää omaa ryhmää<br />

ja piti muutenkin näkemästään<br />

ja kokemastaan.<br />

Edellisellä viikolla Johannalla oli<br />

päällä pikku paniikki. Hän oli kirjoittanut<br />

töissä tuntikausia tulevaa<br />

näyttösuunnitelmaansa ja jostain<br />

syystä kone oli hävittänyt koko tiedoston.<br />

- Kyllä siinä meinasi hätä tulla. Sain<br />

homman kuitenkin tehdyksi viikonlopun<br />

aikana ja juuri tuli palautetta,<br />

että suunnitelma oli hyvä ja perusteellinen.<br />

Kyllä se lämmitti mieltä,<br />

kertoo Johanna.<br />

4 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

- Toukokuussa on vielä edessä<br />

lääkeopin tentti, mutta siihen Johanna<br />

suhtautuu levollisesti. Aihe<br />

on kiinnostanut häntä ja oppi on<br />

jäänyt aika hyvin päähän. Kesällä<br />

opiskeluissa pidetään paussia ja<br />

jatketaan taas syksyllä.<br />

Ihan mielenkiintoista<br />

Meltauksen Kan- kodin vastaavan<br />

Oiva Liukkosen tavoitamme keskeltä<br />

työkiireitä. Hän pitää opiskelujen<br />

tähän mennessä saatua antia<br />

mielenkiintoisena ja odottaa innolla<br />

jatkoa. Jonkin verran Oivaa on rasittanut<br />

se, että Meltaukselta Pieksämäelle<br />

on pitkä matka ja työt<br />

omassa toimipisteessä painavat<br />

päälle.<br />

Kaikkein hyödyllisintä antia opiskeluissa<br />

on Oivan mielestä tähän<br />

mennessä ollut tutustuminen päihderiippuvuutta<br />

ja päihdehoitoa koskeviin<br />

lakipykäliin, vaikka se onkin<br />

sinällään aika kuivaa tekstiä.<br />

- Varsinainen päihderiippuvuus<br />

on saanut opiskelun myötä uusia<br />

ulottuvuuksia. Ihminen on<br />

kokonaisuus, josta pitää hoitaa<br />

kaikki puolet. On hyvä tietää esimerkiksi<br />

se, mitä oikeuksia asiakkailla<br />

on. Ei niitä aina välttämättä<br />

kerrota heille kaikissa paikoissa.<br />

Opiskelu on muuten kulkenut aika<br />

paljon vuoropuheluna. Opettajatkin<br />

ovat kokeneet saaneensa jotain<br />

meiltä, pohtii Oiva.<br />

Oivalla oli toukokuussa edessä<br />

näyttö Tampereen Ankkurissa ja<br />

tätä kirjoitettaessa hän oli juuri<br />

tekemässä näyttösuunnitelmaa.<br />

Lähimmäinen palaa tulevissa numeroissaan<br />

Pieksämäen opiskeluihin.<br />

Seuraamme säännöllisesti<br />

Johannaa ja Oivaa aina valmistujaisiin<br />

saakka.<br />

Ismo Valkoniemi Pekka Keinänen<br />

Kan ry:n<br />

toiminnanjohtaja<br />

vaihtuu syyskuun<br />

alussa<br />

Kan ry:n nykyinen<br />

toiminnanjohtaja Ismo<br />

Valkoniemi lopettaan työnsä<br />

yhdistyksen johdossa<br />

syyskuun alusta. Samaria<br />

rf:n hallitus on kutsunut<br />

Valkoniemen yhdistyksen<br />

toiminnanjohtajaksi<br />

kyseisestä ajankohdasta<br />

eteenpäin.<br />

Kan ry:n hallitus on valinnut<br />

uudeksi toiminnajohtajaksi<br />

syyskuun alusta alkaen<br />

Pekka Keinäsen, joka hoiti<br />

toiminnanjohtajan tehtäviä<br />

virkaa tekevänä ennen<br />

Valkoniemeä.<br />

Pekka Keinänen toimii tällä<br />

hetkellä kenttäsihteerinä<br />

ja hän on ollut yhdistyksen<br />

palveluksessa yli 20 vuotta.<br />

Pekka Keinäsen haastattelu<br />

tämän lehden myöhemmillä<br />

sivuilla.<br />

Ismo Valkoniemi ehti olla<br />

Kan ry:n toiminnanjohtajana<br />

kuukauden päälle kaksi<br />

vuotta, eikä hänen lähtöönsä<br />

yhdistyksestä liity mitään<br />

tramatiikkaa.<br />

Valkoniemi siirtyy Samarian<br />

johtoon yhdessä vaimonsa<br />

Päivin kanssa. He jatkavat<br />

pariskuntana Samarian<br />

perustajien Krister ja Kate<br />

Lindbergin elämäntyötä.<br />

Lindbergit siirtyvät ensin<br />

osa- aikaeläkkeelle ja<br />

vuoden 2010 alusta<br />

kokonaan eläkkeelle.<br />

Samaria rf on kaksikielinen<br />

kristillinen päihdejärjestö.

Jokainen meistä tarvitsee armoa <strong>arjessa</strong><br />

<strong>Armo</strong>n tarve ei ole kiinni<br />

siitä ketä me olemme,<br />

tai mitä me teemme. Se<br />

ei ole kiinni varallisuudesta,<br />

eikä yhteiskunnallisesta<br />

asemasta.<br />

Arjessa täytyy kaikkien<br />

elää ja selvitä siitä,<br />

miten parhaiten taitaa.<br />

Jostain syystä usein<br />

kuitenkin mielletään,<br />

että rikkaat ja hyvässä<br />

asemassa olevat ihmiset<br />

tarvitsisivat vähemmän<br />

armoa kuin ne, jotka<br />

ovat huonommin toimeentulevia.<br />

Lähimmäinen kysyi armosta<br />

ja sen merkityksestä<br />

turkulaiselta Salmelan<br />

pariskunnalta.<br />

Tämä pariskunta on jo<br />

vuosia tukenut Kan työtä<br />

ja on monasti osallistunut<br />

Mikko Vähä-Lassilan<br />

aktioihin. Heikki<br />

ja Kirsti Salmela ovat<br />

Hesburger-ketjun perustajia<br />

ja edelleen sen<br />

pääomistajia.<br />

Ketju työllistää nykyään<br />

yli 4000 ihmistä ja sillä<br />

on toimipisteitä useissa<br />

maissa.<br />

Suomi on järjestöjen ja järjestölehtien<br />

luvattu maa. Maassamme<br />

julkaistaan vuosittain noin 3500<br />

aikakauslehteä, jotka ilmestyvät<br />

säännöllisesti vähintään neljä<br />

kertaa vuodessa. Aikakauslehdet<br />

jaetaan neljään ryhmään: yleisölehtiin,<br />

ammatti- ja järjestölehtiin,<br />

asiakas- ja yrityslehtiin sekä mielipidelehtiin.<br />

Kan ry:n julkaisema<br />

Lähimmäinen lehti kuuluu järjestölehtiin,<br />

jotka ovat nimikkeiden<br />

määrällä mitaten suurin lehtiryhmä.<br />

Levikiltään suurimmat aikakauslehdet<br />

ovat Pirkka ja Yhteishyvä.<br />

Lähimmäinen-lehdellä on ainakin<br />

neljä tärkeää tehtävää. Ensiksi se<br />

tiedottaa Kan ry:n toiminnasta sekä<br />

toiminnassa mukana oleville että<br />

Mitä armo teille merkitsee?<br />

Sillä Jumalan armo on ilmestynyt<br />

pelastukseksi kaikille ihmisille.<br />

Niin myös meille.<br />

Oletteko itse kokenut<br />

kohdallanne armon?<br />

Kyllä joka aamu on armo uusi .<br />

Se on suuri Jumalan lahja , että<br />

saa herätä ”terveenä” tekemään<br />

työtään ja osallistumaan<br />

yhteiskunnan toimintoihin.<br />

Mitä armo saa ihmisessä<br />

aikaan?<br />

Toivottavasti uskoa ja rakkautta .<br />

Meidän Herramme armo on suuri<br />

antaen uskoa ja rakkautta joka on<br />

Jeesuksessa Kristuksessa.<br />

Lähimmäinen-lehti tekee lukijatutkimuksen kesäkuussa<br />

toiminnasta muuten kiinnostuneille.<br />

Toiseksi lehti vahvistaa toiminnassa<br />

mukana olevien identiteettiä kertomalla,<br />

keitä me olemme ja mikä<br />

on meille tärkeää. Kolmanneksi se<br />

tarjoaa aineksia yhteisille keskusteluille<br />

ja neljänneksi innostaa lähimmäisyyteen.<br />

- Kesäkuussa Lähimmäinen-lehden<br />

lukijoiden parissa tehdään tutkimus,<br />

jossa selvitetään muun muassa lehden<br />

lukemista ja lukijoiden mielipiteitä<br />

sekä arvostuksia. Tarkoituksena<br />

on kehittää lehden sisältöä entisestään,<br />

Kan ry:n toiminnanjohtaja<br />

ja Lähimmäinen-lehden päätoimittaja<br />

Ismo Valkoniemi kertoo.<br />

Kyselylomake lähetetään noin<br />

400:lle lukijalle, jotka on poimittu<br />

Kirsti ja Heikki Salmela<br />

Pystyykö armahdettu aina<br />

itse armahtamaan?<br />

Ei omin voimin. Se on Jumalan<br />

armoa . ” Ja pitäkää huoli siitä,<br />

ettei kukaan jää osattomaksi<br />

Jumalan armosta , ettei mikään<br />

katkeruuden juuri pääse<br />

kasvamaan ja tekemään häiriötä.”<br />

Miten armo teidän<br />

mielestänne näkyy<br />

<strong>arjessa</strong>?<br />

Kun voi sanoa Jumala ole minulle<br />

syntiselle armollinen. Kyllä ainakin<br />

meillä on täysi työ pitää itsemme<br />

kaidalla polulla.<br />

Kan ry:n jäsenrekisteristä. Kaikkien<br />

vastaajien kesken arvotaan myös<br />

kolme 100 euron lahjakorttia, jotka<br />

voi käyttää halutessaan esimerkiksi<br />

Kan-tuotteiden ostamiseen.<br />

Lähimmäinen-lehden lukijatutkimuksen<br />

kyselylomakkeen suunnittelemiseen<br />

ovat osallistuneet myös<br />

Kan ry:n työntekijät ja vapaaehtoiset,<br />

joita haastateltiin asian tiimoilta<br />

Pieksämäellä koulutuspäivien yhteydessä<br />

huhtikuussa.<br />

- Palauttamalla kyselyn autat meitä<br />

palvelemaan lähimmäisiä entistäkin<br />

paremmin, Valkoniemi muistuttaa<br />

ja kiittää yhteistyöstä jo etukäteen.<br />

Olli Kariniemi<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 5

Sakari Pihlajalle kelpaa tänään armo<br />

Jumala kutsuu ihmisiä eri tavoilla työhönsä<br />

ja osoittaa kullekin hänen tehtävänsä.<br />

Joskus kuitenkin unohdetaan,<br />

että ”kutsu odottaa aikaansa” ja työ aloitetaan<br />

liian aikaisin, ilman sitä kasvua ja<br />

eheytymistä jonka Jumala on työntekijälleen<br />

tarkoittanut. Ohitetaan Jumalan<br />

tarkoittamaan työhön valmistautuminen,<br />

kiirehditään alkamaan työ ilman<br />

omaa sisäistä parantumista ja seuraukset<br />

voivat olla katastrofaalisia.<br />

Monta kertaa syy Jumalan ohittamiseen löytyy ihmisen<br />

sisäisestä rikkinäisyydestä. Tyypillistä tällainen toiminta<br />

on entisillä alkoholisteilla, narkomaaneilla ja vankilataustaisilla<br />

ihmisillä, jotka on nostettu heti uskoon tultua, todistajaksi,<br />

saarnaajaksi tai työntekijäksi. Vaatimus olla<br />

esillä, tehdä työtä täysin rajattomasti, nousee sisäisestä<br />

rikkinäisyydestä ja olemattomasta itsetunnosta, jota ei<br />

ole koskaan kunnolla hoidettu.<br />

Jyväskyläläinen Sakari Pihlaja on pitkän linjan päihdetyöntekijä,<br />

joka itse nousi syvältä kaikkien arvostamaksi<br />

ammattilaiseksi. Sitten tuli romahdus. Se ei kuitenkaan<br />

ollut kaiken loppu. Jumala armahtaa heti, kun Häneltä<br />

sitä pyydämme. Ihmiset armahtavat paljon hitaammin<br />

ja kaikkein vaikeinta on armahtaa itsensä. Sakari Pihlaja<br />

on nyt saanut armon kaikilta kolmelta ja jatkaa elämää<br />

paljon entistä ehyempänä.<br />

Ei tullut pappia pojasta<br />

Sakarista toivottiin pappia, mutta tämä toive jäi toteutumatta.<br />

Taisi matkan varrella jäädä moni muukin toive<br />

toteutumatta, mutta nyt eletään tätä päivää ja takana<br />

on jo melkoinen matka elettyä elämää. Tänä aikana kiviä<br />

on viskottu ja niitä on kerätty, mutta sana armo on tullut<br />

Sakarille tutuksi. Tänään se hänelle kelpaa, mutta vielä<br />

muutama vuosi sitten mentiin lujaa, eikä armoa aneltu.<br />

Sakarin lapsuus kului suurelta osalta tavalla tai toisella<br />

hengellisissä piireissä. Pyhäkoulut, erilaiset kerhot ja<br />

leirit kuuluivat lapsuuden arkeen. Sakari pärjäsi myös<br />

koulussa ja oli opettajien lempilapsi aina kaksitoistavuotiaaksi<br />

asti, ja ehkä sen takia myös koulukiusattu. Siihen<br />

aikaan kuitenkin kaikki keikahti päälaelleen, kiusatusta<br />

tuli kiusaaja. Jyväskylän nyrkkeilijöitten poikanyrkkeilyssä<br />

opitut taidot otettiin käyttöön, väkivaltaisuus ja<br />

päihteet astui pojan elämään.<br />

Vankila kutsui ensimmäisen kerran 16 vuoden ikäisenä<br />

vuonna 1966. Päihteet, vankilat ja rikokset kuuluivat<br />

sen jälkeen miehen arkeen aina vuoteen 1985 jolloin Sakari<br />

tuli uskoon ruotsalaisen vankilan eristyssellissä.<br />

Puku ei tee miestä<br />

Pian uskoontulonsa jälkeen Sakari kävi Raamattukoulun<br />

Katinalassa ja pääsi vahtimestariksi Jyväskylän Helluntaiseurakuntaan.<br />

Kun hän joutui kerran poistamaan sieltä<br />

kaksi vanhaa kaveriaan jotka olivat päihtyneinä tulleet<br />

häiritsemään tilaisuutta, sai hän kuulla kunniansa.<br />

” Ei ole sinussa muuta muutosta tapahtunut kuin että<br />

on suorat housut ja kravatti kaulassa”. Tämä jäi vaivaamaan<br />

Sakaria. Minkälaisen viestin minä itsestäni ulkopuolisille<br />

annan?<br />

6 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

Elämä alkoi kuitenkin sujua kohtuullisen mallikkaasti.<br />

Sakari avioitui ja pariskunnalle syntyi kaksi poikaa.<br />

Molemmat ovat isän onneksi uskossa ja heillä menee<br />

hyvin. Sakarilla on myös tytär ja tyttären tytär. Pihlajat<br />

aloittivat 90-luvun alussa päihdetyön Jyväskylän<br />

Katulähetyksessä. Sakarin kohdalla ansiokas lähes 20<br />

vuotta kestänyt työ päättyi noin kolme vuotta sitten<br />

lähes täydelliseen haaksirikkoon. Mies tuli päihtyneenä<br />

työpaikalle ja sai potkut. Päihteiden käyttö oli alkanut<br />

salakavalasti jo kotvan aiemmin, eikä työnantajalla ollut<br />

muuta vaihtoehtoa kuin lopputilin antaminen. Se oli<br />

kova, mutta varmasti ainoa mahdollinen väliintulo minun<br />

silloisessa tilanteessani, sanoo Sakari.<br />

Kovaa ja hyvääkin aikaa<br />

Sakari Pihlaja muistelee hengellisen päihdetyön alkuaikoja.<br />

Töitä tehtiin paljon. Sakari asui useimmiten perheineen<br />

siinä yksikössä missä kulloinkin työskenteli.<br />

Tänä päivänä uskallan kuitenkin sanoa, että työyhteisössä<br />

asuminen ja sitä kautta aina töissä oleminen on<br />

lähinnä sairas tapa työskennellä. Se ajaa ihmisen lopulta<br />

varmuudella jonkinasteiseen Burn Outiin.<br />

Minua on aina kaduttanut kun nuoruuden ylpeydellä<br />

sanoin psykiatrian erikoissairaanhoitaja Tuula Kuusiselle,<br />

kun hän varoitteli minua työyhteisössä asumisesta.<br />

”Kaksi vuotta Sakari on maksimi, sen jälkeen tulee varmuudella<br />

loppuun palaminen”. Etkö Tuula tiedä, että Jumala<br />

aina kahden vuoden välein täyttää lippaan uudelleen?<br />

Tuulalla oli omakohtainen kokemus työyhteisössä<br />

asumisesta ja ammatti-ihmisenä hän hyvin tiesi mistä<br />

puhui, ja hän oli ehdottoman oikeassa, pohtii Sakari<br />

Lisää töitä ja vastuuta<br />

Koska Sakari oli aikaansaava ja tarmokas mies alkoi<br />

pikku hiljaa vastuuta ja töitä tulla yhä enemmän. Hän<br />

oli mukana erilaisissa Sininauhaliiton projekteissa ja<br />

oli mukana muun muassa Vaasan vankilan kristillisen<br />

osaston perustamisessa. Tässä vaiheessa hän alkoi keskittyä<br />

yhä enemmän vankilataustaisten ihmisten auttamiseen<br />

ja tähän työhön hänellä oli erinomaiset eväät.<br />

- Kyllä sitä virtaa silloin piisasi. Töitä tehtiin vähintään<br />

12 tuntia päivässä, eikä aikaa oikeastaan jäänyt mihinkään<br />

muuhun. Se oli täysin rajatonta työskentelyä, joka<br />

lopulta johti siihen, että aloin sairastella, kertoo Sakari.<br />

Vanhat evää eivät riittäneet<br />

Sakari Pihlaja toimi yli viisi vuotta Laukaassa sijaitsevan<br />

Tessio Backan johtajana. Hoitokoti oli tarkoitettu entisille<br />

vangeille. Siellä pyrittiin hoitojakson aikana laatimaan<br />

turvallinen polku takaisin siviilielämään. Opastusta<br />

annettiin kädestä pitäen ja tulokset olivat hyviä.<br />

Työpaineet alkoivat kuitenkin käydä liian koviksi.<br />

- Aloin voida pahoin. Tuli erilaisia fyysisiä sairauksia,<br />

selkä leikattiin kahdesti, keuhkoihin nousi nestettä jonka<br />

seurauksena olin useita jaksoja sairaalassa, vasen<br />

keuhko aukaistiin ja sitten tuli psyyke puolen sairaudet<br />

joita hoidettiin depressiona. Siihen sitten tietenkin<br />

määrättiin vahvat lääkitykset. Yleensä kävi niin, että<br />

depression jälkeen oli taas tavattomasti virtaa ja mentiin<br />

vauhdilla eteenpäin. Nämä vauhtikaudet jäivät kuitenkin<br />

aina vaan lyhyemmiksi ja minut valtasi epätoivo.<br />

En tiennyt mikä minulla oli. Päivä päivältä mentiin<br />

eteenpäin vanhoilla eväillä ja lopulta aloin turvautuakin<br />

vanhoihin eväisiin, eli päihteisiin. Hain niiden avul-

la unohdusta, tunsin, ettei minulla ole enää kenellekään<br />

mitään annettavaa. Oli vain pettymys omasta tilasta ja<br />

avuttomuudesta, mikä toi myös kuoleman ajatukset vapauttajana<br />

mieleen. Kuljin kymmeniä kilometrejä pitkin<br />

metsiä, valvoin vuorokausitolkulla, ainoana ajatuksena<br />

vain kuolema, Sakari kertoo.<br />

Diagnoosi selvitti paljon<br />

Koko sen hetkinen elämän tilanne oli Sakarille niin kova<br />

paikka, että hänessä heräsi tosi pahoja vihantunteita itseä,<br />

mutta myös muita kohtaan, jotka johtivat viimein<br />

siihen, että hän sai pakkolähetteen psykiatriseen sairaalaan.<br />

-Tunne oli mieletön ”täälläkö sitä nyt ollaan hullujen huoneella”<br />

Niitä ajatuksia, tunteita ja kokemuksia ei yksinkertaisesti<br />

voi kertoa, mitä silloin mielessä liikkui. Elin<br />

täydellisessä mielen kaaoksessa ja olin varmasti oikeassa<br />

paikassa, koska tiedostin oman vaarallisuuteni itseäni ja<br />

muita kohtaan, selvittää Sakari.<br />

Vähitellen hänen ajatuksensa alkoivat selvitä. Sakari ymmärsi,<br />

että kysymys oli muustakin kuin synnistä. Tänään<br />

hän on erityisen kiitollinen uskovalle työpaikkalääkärille<br />

Juha Mielikäiselle ja yhdelle rakkaimmalle työtoverilleen<br />

vankilapastori Vesa Mäkelälle, jotka alan ammattilaisina<br />

pystyivät koko ajan näkemään ja erottamaan synnin ja<br />

sairauden toisistaan. Sakarille nuo asiat olivat pahasti sekaisin<br />

tuohon aikaan. Hän ei pystynyt ajattelemaan kohdallaan<br />

enää minkäänlaista anteeksiantamusta.<br />

- Minulle tehtiin psykiatrinen diagnoosi josta selvisi, että<br />

olen sairastanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä 12 -15<br />

vuotiaasta saakka. Diagnoosi ei poistanut synti kysymystä,<br />

mutta se antoi monelle asialle nimen. Kaikki asiat eivät<br />

elämässäni olleet johtuneetkaan siitä, että olisin ollut jotenkin<br />

erityisen paha. Aivojen kemiallakin oli osansa asioihin.<br />

Diagnoosi oli aluksi järkytys, mutta lopulta helpotus. Oli<br />

helpompi ymmärtää itseään ja tekojaan.<br />

Siellä sairaalan oleskelutilassa päätin, että jos tästä joskus<br />

elävien kirjoihin selviän, aion kertoa kokemuksistani<br />

avoimesti ja rehellisesti, jos niistä mahdollisesti olisi apua<br />

jollekin muulle, kertoo Pihlaja.<br />

Voin jo katsoa peiliin<br />

Vaikka kolmen viime vuoden aikana läpikäyty prosessi on<br />

ollut raskas, on se ollut välttämätön. Lopputulos on se,<br />

että Sakari on alkanut käymään elämäänsä läpi eri tavoin<br />

mm. kirjoittamalla ja on saanut elämän arvot siihen järjestykseen<br />

kuin Jumala on ne alun perin asettanut. Ensin,<br />

Jumala, sitten perhe, seurakunta ja lopuksi työ.<br />

Nautin oman seurakuntani luottamusta jossa toimin vankilalähettinä<br />

ja Kan- yhdyshenkilönä. Työskentelen Jyväskylän<br />

Kan – kodilla puoliaikaisena työntekijänä, olen<br />

tehnyt Jyväskylän Katulähetykselle<br />

joitakin sijaisuuksia ja kuulun yhdistyksen<br />

hallitukseen. Anteeksi<br />

on saatu ja annettu.<br />

- Tänä päivänä uskallan katsoa<br />

itseäni sekä peiliin. Kykenen<br />

myöntämään oman sairauteni,<br />

rikkinäisyyteni, syntisyyteni.<br />

Uskallan terveesti nähdä itsessäni<br />

Jumalan kuvan ja<br />

vastata rehellisesti Jeesuksen<br />

kysymykseen<br />

tahdotko tulla terveeksi.<br />

”Kyllä Herra, minä<br />

tahdon tulla terveeksi”,<br />

päättää<br />

Sakari.<br />

Joh 8: 3 – 11<br />

Eteen Jeesuksen naista nyt raahataan,<br />

kiinni saatu on rikoksistaan,<br />

laki vaatii hänelle kuolemaa,<br />

kansa huutaa ja raivoaa.<br />

“ kivittäkää, kivittäkää,<br />

kivittäkää tuo huorintekijä,<br />

hän ei ansaitse elämää”<br />

Seisoo edessä Jeesuksen,<br />

joukko fariseusten, omaa pyhyttään korostaen.<br />

Oottaa nainen langennut tuomiotaan,<br />

Jeesus piirtelee maahan vaan.<br />

“ kivittäkää, kivittäkää,<br />

kivittäkää tuo huorintekijä,<br />

laki vaatii kuolemaa”<br />

Jeesus nostaa katseensa piirroksistaan,<br />

hänen silmänsä palavat,<br />

katsoo vuoroin jokaista syyttäjää,<br />

sitten jatkaa piirtämistään.<br />

Putoo kivet käsistä syyttäjien,<br />

huuto vaativa vaikenee.<br />

Poistuu kansa paikalta yksitellen,<br />

omat syntinsä muistaen.<br />

Seisoo Jeesus ja nainen nyt kahdestaan.<br />

Nainen peloissaan vapisee,<br />

sitten kohtaa hän katseen Jeesuksen,<br />

tuntee valtavan rakkauden.<br />

Jeesus ojentaa kätensä siunaten,<br />

ja hiljaa lausahtaa:<br />

“ ei kukaan sua tänään tuominnutkaan,<br />

en tee sitä minäkään,<br />

mene lapseni kotiin kiitämään,<br />

älä syntiä enää tee.<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 7

Uusi kannattajajäsen Pentti Väliahdet<br />

Miksi päätit liittyä Kan ry:n<br />

kannattajajäseneksi?<br />

Olen omassa työssäni dokumentti<br />

ja reportaasiohjelmien tekijänä<br />

ja tuottajana törmännyt Kan ry:n<br />

työhön ja todennut sen sekä tekijätasolla<br />

motivoituneeksi että yhteiskunnan<br />

kannalta olennaiseksi.<br />

Itse pystyn tarkastelemaan Kan<br />

ry:n työtä uskoakseni ulkopuolisen<br />

objektiivisesti, vaikka yhdistyksessä<br />

tekee työtään muutama ystävänikin.<br />

Ja vaikka yhdistyksen työ on<br />

kristillisesti motivoitunutta, näkyy<br />

työ yhteiskunnan suuntaan käytännönläheisenä.<br />

Kan pystyy tilkitsemään<br />

yhteiskunnan jättämän aukon<br />

ammattitaitoisesti ja innovatiivisesti,<br />

luoden uusia toimintamalleja.<br />

Parasta on se, että yhdistys tuottaa<br />

juuri niitä palveluja, joihin on tarvetta,<br />

mutta joissa ei ole kilpailua.<br />

Esimerkiksi vertaistuen pitää olla<br />

”asiakkaan” kannalta uskottavaa,<br />

sillä ilman luottamusta ei synny vuoropuhelua<br />

auttajan ja autettavan<br />

välille. Sosiaalityö on usein myös<br />

epäkiitollista, sillä se ei ole mediaseksikästä.<br />

Tekemisen pitää olla<br />

toisaalta hyvin arvopohjaista, mutta<br />

myös hyvin budjettitietoista. Tämä<br />

ei ole helppo yhtälö, sillä Kan ei tee<br />

työtään aseman, vallan eikä nimen<br />

vuoksi, vaan asian.<br />

8 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

Mikä on oma suhteesi päihteisiin<br />

ja päihdetyöhön?<br />

Omat vanhempani eivät olleet absolutisteja,<br />

mutta en koskaan nähnyt<br />

heitä humalassa. Alkoholin<br />

käyttö oli todella vähäistä myös sen<br />

vuoksi, että se oli kallista. Vanhemmat<br />

antavat mallit lapsille (huom.<br />

pelkästään omille lapsilleen!), joten<br />

alkoholikulttuuri ja suhde alkoholiin<br />

ja muihin päihteisiin alkaa suhteesta<br />

vanhempiinsa. Vastuu lapsista on<br />

inhimillisesti katsoen meidän suurin<br />

vastuumme ja ehdottomasti meidän<br />

kaikkien velvollisuus. Kyllä minä ja<br />

vaimoni juomme joskus viikonloppuna<br />

ruoan kanssa viiniä, mutta olemme<br />

pyrkineet välttämään myös tapasignaalin<br />

antamista lapsille. Viinikään<br />

ottaminen ei saa olla tapa. Ja<br />

kuten tiedämme, viinilasin koko kasvaa<br />

helposti ja viinipullosta siirrytään<br />

pönttöviiniin jne... Meillä ei piiloteta<br />

viinipulloja, vaan ne pidetään esillä,<br />

vaikka erillään muista juomista, ja<br />

tietysti pienimmiltä lapsilta käden<br />

ulottumattomissa. Alkoholin tarkka<br />

ja hallittu käyttö ei ole salaisuus<br />

eikä hävettävä asia, jos siinä ei ole<br />

hävettävää. Huumeista en voi kertoa<br />

lapsilleni kuin kauhukertomuksia,<br />

jotka ovat syntyneet todellisesta<br />

elämästä.<br />

Mitä teet työksesi? Oletko<br />

perheellinen?<br />

Olen Yleisradion dokumenttiohjelmien<br />

vastaava tuottaja eli vastaan<br />

sekä radion että television dokumenttiohjelmien<br />

tekemisestä ja<br />

tuottamisesta. Toisin sanoen olen<br />

dokumenttiohjelmien ”päätoimittaja”.<br />

Minulla on kolme mahtavaa<br />

poikaa, Veeti, Casper ja Frans ja<br />

tietysti vaimo Maarit.<br />

Päihdehaitat ja syrjäytyminen<br />

ovat jatkuvassa kasvussa.<br />

Mitä pitäisi<br />

tehdä?<br />

Yhteiskunnan jatkuva polarisoituminen<br />

hyväosaisiin ja huonoosaisiin<br />

on globaalin maailmantalouden<br />

seurausta. Huono-osaisten<br />

syrjäytyminen ja päihdehaitathan<br />

kulkevat puolestaan käsi kädessä.<br />

Demokraattisen, sosiaalisesti tasaarvoisen<br />

yhteiskunnan aika on tällä<br />

erää ohi. Ikävä kyllä. Tähän ei ole<br />

muuta sanottavaa eikä tätä muuteta<br />

näillä poliittisilla valta-asetelmilla,<br />

johon on selkeän suomalaisen<br />

enemmistön siunaus. Päihdehaittoihin<br />

vaikuttaa luonnollisesti myös<br />

kasvatuksen ja elämän arvopohjan<br />

muuttuminen arvostuspohjaiseksi.<br />

Meidän perinteiset arvomme (=<br />

vanhempien (ihmisten) kunnioitus,<br />

työmoraali, lähimmäisenrakkaus,<br />

joka näkyi erityisesti auttamisenhaluna,<br />

talkoina, pyyteettömyytenä,<br />

välittämisenä...lista on loputon)<br />

ovat muuttuneet näkyvien, materiaalisten<br />

asioiden arvostukseksi<br />

(=hyvä palkka, auto, talo, ammatti,<br />

merkkituotteet jne...).<br />

Mikä on sinun Jumalasuhteesi?<br />

Olen saanut perinteisen kristillisen<br />

kasvatuksen, josta minun ei ole tarvinnut<br />

luopua. Huomaan yhä useammin<br />

ristivän käteni, koska lasteni<br />

pienet murheet alkavat kasvaa<br />

isoiksi eikä omat voimani tai viisauteni<br />

riitä. Monet ovat kysyneet<br />

olenko ”uudestisyntynyt”. En ole<br />

”uudestisyntynyt”, koska en ole koskaan<br />

käynyt elämässäni niin pohjalla,<br />

että olisin luopunut ja valinnut<br />

elämäntieni uudelleen. Kunnioitan<br />

kaikkia niitä, jotka ovat rohkeita<br />

uskossaan ja pystyvät uskomaan<br />

itsenäisesti ja yksilöllisesti, koska<br />

Jumala puhuttelee meitä kaikkia<br />

henkilökohtaisesti. En usko suuriin

uskonnollisiin guruihin tai palavakatseisiin<br />

puhujiin, vaikka heitä<br />

kuuntelenkin, sillä he ovat Sanan<br />

tulkitsijoita, eivät itse Sana. Uskon<br />

enemmän suvaitsevaisuuteen, kuin<br />

ahdasmieliseen tulkintaan. Ja olen<br />

joskus todennut, että aina syntyy<br />

helpompi keskusteluyhteys niihin,<br />

jotka uskovat johonkin kuin niihin,<br />

jotka eivät usko mihinkään.<br />

Mitä sinulle sanoo sana<br />

armo?<br />

Sana armo syntyy suvaitsevaisuudesta<br />

ja Jeesuksen esimerkki Jumalan<br />

suvaitsevaisuudesta ja armosta<br />

meitä ihmisiä kohtaan on ollut minulle<br />

aina hyvin selvä asia. Meillähän<br />

on tuo jumalallinen armon lahja,<br />

mutta sitä ei saa käyttää väärin.<br />

Tietoisien väärien tekojen tekemi-<br />

Veikko Saarijärvi valottaa kutsumustaan<br />

Kan ry:ssä elämäntyönsä tehnyt ja sen pitkäaikainen<br />

toiminnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja nykyinen<br />

kunniapuheenjohtaja Veikko Saarijärvi on julkaissut<br />

kirjasen, jossa hän valottaa omaa kutsumustaan. Hän<br />

on yli 30 vuotta toiminut aktiivisesti yhdistyksessä.<br />

Saarijärvi kertoo siitä, kuinka hän aikansa kamppaili<br />

kutsumustaan vastaan, mutta antautui lopulta työhön,<br />

jonka aikana Kan ry:stä kasvoi pienestä yhden hoitokodin<br />

yhdistyksestä merkittävä valtakunnallinen toimija.<br />

Vaikka Veikko Saarijärvi on jo vetäytynyt Kan työstä<br />

ansaituille eläkepäiville, ei hän suinkaan ennätä viettämään<br />

eläkevaarin päiviä. Hän toimii edelleen aktiivisesti<br />

pienessä perheyrityksessä ja on mukana hengellisessä<br />

työssä.<br />

- Sisäinen näkyni Jeesuksen opetuksesta teiden ja aitovierten<br />

ihmisten evankelioimistyöstä ei ole kadonnut.<br />

Jeesuksen opetus laupiaan samarialaisen lähimmäistyöstä<br />

on myös edelleen sydäntäni lähellä, tiivistää<br />

Veikko Saarijärvi tämän päivän ajatuksiaan.<br />

Kenet lähetän<br />

Saarijärven kirjasen nimi on Kenet minä lähetän. Hän<br />

kertoo kirjoittaneensa sen Jumalan kunniaksi. Kirjassaan<br />

hän kertoo Jumalan johdatuksesta Kan- työhön<br />

ja siitä, mistä hän sai rohkeuden ja uskalluksen käydä<br />

työssään eteenpäin.<br />

- Vuosien myötä työlle tuli paljon ystäviä, joita en ehkä<br />

koskaan edes tavannut. Olin kuitenkin esim. jäsenkirjeiden<br />

välityksellä jatkuvassa yhteydenpidossa näiden<br />

ystävien kanssa. Tämän kirjan kautta haluan tervehtiä<br />

heitä kertomalla lähemmin työnäystäni, kokemastani<br />

Jumalan johdatuksesta ja työhön asettamisesta, kertoo<br />

Saarijärvi.<br />

Kirjasessaan Saarijärvi valottaa myös sitä, kuinka vaikeaa<br />

Kan työn läpi saaminen helluntaiherätyksessä alussa<br />

oli. Hän haluaa edelleen korostaa sitä, että hän kokee<br />

Kan työn vahvasti osaksi seurakuntatyötä ja toivoo<br />

seurakuntien jatkossakin olevan tiiviisti mukana tässä<br />

syrjäytyneiden parissa tehtävässä evankeliointityössä.<br />

Edelleen hän toivoo, että joku voisi löytää kirjasesta<br />

rohkaisua omaan elämäntilanteeseensa.<br />

nen on moraalitonta ja olen huomannut,<br />

että nimellisesti uskovissa<br />

piireissä käytetään tätä hyvinkin<br />

tietoisesti tulevien syntien anteeksi<br />

saamiseen, ja minä pidän tätä tekopyhänä<br />

ja häpeämättömänä hyväksikäyttönä.<br />

Meidän, täällä maan<br />

päällä, arkipäiväisessä elämässämme<br />

ja ihmisen keskellä, kannattaa<br />

aina kysyä itseltämme silloin, kun<br />

on valmis tuomitsemaan, että olenko<br />

minä oikea ja paras tuomari. Silloin,<br />

kun omassa elämässä menee<br />

hyvin, on helppo tuomita ja olla<br />

oikeassa. Silloin, kun menee hyvin,<br />

niin olemme vahvoilla, mutta<br />

juuri silloin meiltä vaaditaan eniten<br />

nöyryyttä ja eniten inhimillistä viisautta.<br />

Jokainen meistä on tarvinnut<br />

ja/tai tulee tarvitsemaan toisen<br />

ihmisen suvaitsevaisuutta, tukea<br />

ja ymmärtämistä. On aina parem-<br />

Herkällä korvalla<br />

pi osoittaa ymmärtämystä ja kykyä<br />

kuunnella ja kuulla ihmistä, vaikka<br />

ei hyväksyisikään tekoja, kuin tuomita,<br />

koska se ei ole sille heikommalle<br />

tien alku kohti ihmisenä eheytymistä.<br />

Olen lisäksi varma siitä,<br />

että kriittinen ihminen kritiikillään<br />

kertoo ainakin yhtä paljon itsestään<br />

kuin kritiikin kohteesta. Rakentavaa<br />

kritiikkiä pitää antaa niille, jotka sen<br />

kestävät ja jotka pystyvät vastaamaan<br />

siihen eikä suoraakaan arvostelua<br />

ja arviointia saa pelätä antaa,<br />

sillä se on toisaalta osoitus vastuusta<br />

ja välittämisestä, mikäli sen tekee<br />

rakkaudesta toisen ihmiseen<br />

Veikko Saarijärvi kehottaa kaikkia kuunteleman Jumalaa<br />

herkällä korvalla. Hän kyllä puhuu, jos me vain<br />

kuuntelemme.<br />

- Viisasta ja rohkeaa olisi jokaiselle kristitylle hiljentyä<br />

miettimään omakohtaisesti profeetta Haggain kirjan<br />

toisen luvun sanomaa: ”Minä seison vartiopaikallani,<br />

asetun varustukseen ja tähystän, nähdäkseni mitä hän<br />

minulle puhuu, mitä hän valitukseeni vastaa”, päättää<br />

Veikko Saarijärvi.<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 9

Voimallista Kan- työtä Karjalassa<br />

Jo pitkään on Venäjän Karjalassa tehty<br />

hengellistä päihdetyötä, jota myös<br />

Kan ry on tukenut. Toisin kuin täällä<br />

Suomessa, siellä ei yhteiskunta tue tätä<br />

työtä millään tavalla. Työhön raavitaan<br />

rahat mistä saadaan.<br />

Aiemmin tänä vuonna eräässä kodissa<br />

vieraili Janakkalan helluntaiseurakunnan<br />

vanhimmistoon kuuluva Juhani<br />

Hilpinen vaimoineen. Oheinen tarina on<br />

hänen matkakertomuksensa.<br />

Hoitoon jonotetaan<br />

Venäjän Karjalassa Sortavalan alueella Harlussa toimii<br />

Kan- tyyppinen miesten hoitokoti. Toimintaa on kahdessa<br />

eri paikassa. Harlussa 10 miestä ja Hämekoskella (6 km<br />

Harlusta) 6 miestä. Kodin johtaja Viktor Komarnetski<br />

kertoi miesten tulevan pääosin vankiloista hoitoon. Kotiin<br />

on koko ajan pitkä jono. Toiminta on uskon varassa ja on<br />

suurta Jumalan ihmettä, että se toimii.<br />

Raamattukoulu aloitti<br />

Harlussa aloitettiin tammikuussa asiakkaille tarkoitettu<br />

raamattukoulu, joka on vapaaehtoinen ja siihen ovat<br />

useat osallistuneet. Opettajina on ollut Viktorin lisäksi<br />

pastoreita muualta Karjalasta. Me olimme vaimoni Sirpan<br />

kanssa helmikuussa opettamassa parisuhteesta ja perheestä.<br />

Kyseiseen opetukseen oli kaikki asiakkaat velvoitettu<br />

mukaan ja heidän lisäkseen oli vielä Karhumäestäkin<br />

yksi pastori tullut avioliitto-opetusta varten. Lähes kaikille<br />

opetus oli uutta, enkä ole Suomessa nähnyt niin innokasta<br />

ja tarkkaavaista kuulijakuntaa. Kun kolmen päivän<br />

ja viiden luennon jälkeen oli sitten yksi päivä eli lauantai<br />

varattu ympäristön seurakuntalaisille, oli suurin osa asiakkaista<br />

mukana luennoilla, vaikka he tiesivät, että ainakin<br />

osa aiheista oli samoja, jotka he olivat jo kuulleet.<br />

10 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

Hilpiset<br />

Perhetyökin kiinnostaa<br />

Oli hienoa todeta, että pastori Viktor oli sisäistänyt<br />

perhetyön merkityksen. Saimme myös itse rohkaisua<br />

omaan työhömme sunnuntaina Rautalahden kokouksessa.<br />

Siellä eräs lauantain luennoilla ollut sisar kertoi,<br />

ettei ollut moneen vuoteen saanut kontaktia mieheensä,<br />

eivätkä he olleet pystyneet keskustelemaan ongelmistaan.<br />

Rouva kertoi opetuksesta rohkaistuneena ja<br />

ilmeisesti jotakin apua saaneena keskustelleensa miehensä<br />

kanssa pitkälle yöhön ja oli itsekin aivan ihmeissään.<br />

He olivat saaneet uutta toivon kipinää pahasti väljähtyneeseen<br />

avioliittoonsa. Mies ei ollut vielä uskossa,<br />

mutta sisaren innostavasta todistuksesta sai sen kuvan,<br />

että pian heillä koittaa riemun päivä ja he saavat<br />

palvella yhdessä Jeesusta.<br />

Luokassa Kokouksessa

Hyvä toipumismotivaatio<br />

Olen miettinyt vaikuttavatko Venäjällä erilaiset olosuhteet<br />

siihen, että ainakin Harlun hoitokodissa asiakkailla<br />

oli erittäin hyvä opiskelu- ja toipumismotivaatio, niin<br />

hyvä, etten ole Suomessa nähnyt. Kaikki tekivät innokkaasti<br />

muistiinpanoja ja kalvokoosteet kiersivät jokaisella<br />

kopioitavana. Olimme tottuneet luennoimaan pariskunnille,<br />

ja mietimme lähtiessämme, miten selviämme<br />

naimattomien (tai siellä yksin olevien) miesten kanssa.<br />

Pelkomme oli kuitenkin turha, koska heti alusta alkaen<br />

miehet olivat niin innolla mukana.<br />

Lääkkeetön ja savuton<br />

Kodin sääntöihin kuului ehdoton tupakoinnin ja tietenkin<br />

alkoholin/huumeiden käyttökielto, tai joutuu lähtemään.<br />

Lääkkeitä siellä ei näyttänyt kukaan käyttävän, eikä siihen<br />

olisi taloudellista mahdollisuuttakaan. Jumala on<br />

heidän ylilääkärinsä. Työpalveluun osallistuvat kaikki.<br />

Pastorin vaimo Valentina vastaa kodin fyysisestä hyvinvoinnista<br />

sekä opettaa kaikki asiakkaat laittamaan ruokaa<br />

ja siivoamaan.<br />

Teidän olisi pitänyt nähdä Harlun Kan- koti ennen kuin<br />

kodin asiakkaat sen remontoivat. Ei uskoisi, että sellaisesta<br />

rötiskästä on saatu toimiva ja viihtyisä hoitokoti,<br />

joka toimii myös Harlun Helluntaiseurakunnan rukoushuoneena.<br />

Asiakkaat voisivat ja haluaisivat käydä työssä kodin ulkopuolella,<br />

mutta paikkakunnalla ei ole työtä tarjolla.<br />

Aikaisemmin he kävivät työssä autolla Sortavalassa,<br />

etupäässä rakennustöissä, mutta nyt heillä ei ole kulkuneuvoa.<br />

Kaikki työstä saatavat tulot käytetään kotien<br />

ylläpitoon. Jokainen asiakas maksaa kodille 1000<br />

ruplaa kuukaudessa, eikä yhteiskunta auta yhtään.<br />

Maksusitoumuksia eikä muutakaan apua ole saatavana,<br />

vaikka tällaisen alkoholisti/narkomaanityön tarve on<br />

valtaisa. Ortodokseilla ei ole tällaista toimintaa, heille<br />

kyllä apua annettaisiin. Hämekosken koti pitäisi remontoida,<br />

mutta Viktor kertoi, ettei voi sitä tehdä, koska<br />

viranomaiset eivät ole tehneet sopimusta paikan ostamisesta.<br />

Asia on ollut jo vuoden keskeneräinen.<br />

Henkilökunta kovilla<br />

Kodin johtaja Viktor Komarnetski näkee paljon vaivaa<br />

asiakkaiden kanssa. Raamattukoulun lisäksi Viktor<br />

näytti pitävän joka ilta vielä raamattutunnin miehille.<br />

Tulostakin syntyy, sillä seitsemän kymmenestä asiakkaasta<br />

pääsee kuiville ja elämään kiinni. Petroskoissa<br />

eräs veli auttaa työpaikan ja asunnon saamisessa.<br />

Kaikki sillä hetkellä olevat 16 asiakasta oli tullut uskoon.<br />

Useimmat heistä luki Raamattua kaikki vapaa-aikansa.<br />

Yhteiset rukoukset olivat niin voimallisia, ettei sitä osaa<br />

oikein edes kertoa, me vain ihmettelimme. Tuli sellainen<br />

ajatus mieleen, että Suomesta pitäisi tehdä opintomatka<br />

(useampi päivä) Harluun, sillä sieltä voisi saada<br />

jotakin todella arvokasta vinkkiä työhön täällä kotimaassa.<br />

Auta auttamaan<br />

Lopuksi haaste teille Kan- työn ystävät: Harlun Kan tarvitsisi<br />

kunnollisen pikkubussin, jolla voisi kuljettaa asiakkaita<br />

töissä. Voisimmeko me suomalaiset auttaa ja<br />

järjestää vaikka keräyksen sitä varten. Teemme hyvin,<br />

kun rukoilemme Karjalan alkoholisti ja narkomaanityön<br />

puolesta. Toivoni ja rukoukseni on, että Jumala herättäisi<br />

niitä, jotka voisivat tukea työtä myös taloudellisesti ilman<br />

että se heikentäisi kotimaan työtä. Rukousaiheeksi<br />

jätämme myös saada Harlun Kan- työhön Venäläisiä<br />

työntekijöitä. Viktor ja Valentina väsyttävät pian itsensä<br />

loppuun, jos apua ei pian saada.<br />

Juhani Hilpinen<br />

Opetusta<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 11

Jumalan armo ei lopu koskaan<br />

Jeesus armahtaa - ihminen ei<br />

Pastori, terapeutti Seppo Jokinen oli jo kypsässä miehen iässä, kun hän tajusi<br />

olevansa alkoholisti. Hän oli johtanut pitkään suurta kuntainliiton hoitolaitosta<br />

Itä-Suomessa ja sinä aikana alkoholisoitunut itse.<br />

Hän yritti turhaan pyristellä irti viinasta, johon hän uskovana miehenä oli<br />

tutustunut vasta aikuisiässä. Hän muistaa vieläkin elävästi ensimmäisen<br />

humalansa ja myös sen, että heidän suhteensa oli alusta lähtien lämmin ja<br />

hellä.<br />

12 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

Seppo pääsi itse päihteistä eroon 20 vuotta sitten ja sen<br />

jälkeen hän on toiminut kristillisenä terapeuttina ja kirjoittanut<br />

useita kirjoja, joissa pohditaan mm. sitä kuinka<br />

rikkinäinen ihminen pystyy kasvamaan ehjemmäksi. Hän<br />

kiertää myös ympäri Suomea yhdessä Joel Hallikaisen<br />

kanssa julistamassa sanaa. Tämä pari kerää kirkkoihin<br />

ja temppeleihin sellaista kansaa, jota ei yleensä niissä<br />

nähdä.<br />

Työssään Jokinen on joutunut pohtimaan paljonkin armon<br />

käsitettä. <strong>Armo</strong>n käsite hengellisessä mielessä on<br />

Jokisen mukaan kuitenkin harvinaisen yksiselitteinen.<br />

Jeesus antoi meille anteeksiantamisesta selkeän mallin.<br />

Kun häneltä kysyttiin kuinka monta kertaa pitää antaa<br />

anteeksi samalle ihmiselle saman päivän aikana. Perätikö<br />

seitsemän kertaa ja Jeesus vastasi. Ei seitsemän vaan<br />

seitsemänkymmentä kertaa seitsemän ja käytännössä<br />

tämä tarkoittaa rajatonta määrää, aloittaa Jokinen.<br />

Jeesus näytti tien<br />

Jokinen menee Jeesuksen opetuksiin, joissa hän antoi<br />

mallin siitä, mihin meidän ihmisten pitäisi elämässään<br />

pyrkiä. Toki Jeesus tiesi, ettei kukaan ihminen pysty<br />

elämään tekemättä syntiä. Hän sanoi, että se joka katsoo<br />

naista himoiten, on jo tehnyt huorin. Käsi sydämellä,<br />

kuinkahan monta syntiä tekemätöntä miestä löytyy.<br />

Olen aika vakuuttunut siitä, ettei Jeesus tarkoittanut<br />

sitä, että meidän oikeasti pitäisi pystyä elämään niin,<br />

ettemme koskaan katso naista tällä tavalla. Enemmän<br />

hän tarkoitti nähdäkseni sitä, että me tässä tunnistaisimme<br />

oman syntiin langenneen minämme, pohtii Seppo<br />

Jokinen.<br />

Ja armoa riitti<br />

Jokinen kertoo, että Raamatun mukaan Jeesuksella riitti<br />

armoa melkein kaikkia pahantekijöitä kohtaan, jos nämä<br />

katuivat tekojaan. Oikeastaan ainoa poikkeus olivat lapsiin<br />

sekaantujat, jotka hänen mukaansa olisi ollut parempi<br />

hukuttaa meren syvyyksiin myllynkivi kaulassa.<br />

Ei hän kuitenkaan heitäkään halunnut hukuttaa. Jeesus<br />

sanoi vain, että parempi olisi tehdä näin.<br />

Syntisiin ja katuviin ihmisiin Jeesus siis suhtautui armollisesti.<br />

Vähemmän suopeasti hän suhtautui sen ajan<br />

uskonnollisiin johtajiin ja fariseuksiin. Tämä on helppo<br />

soveltaa myös nykyaikaan ja meihin, jotka pidämme itseämme<br />

aika hyvinä ihmisinä. Jeesus sanoi kaikille suuruuden<br />

tavoittelijoille ja itsensä korostajille, ettei pääsystä<br />

taivasten valtakuntaan ole kuin niille, jota tekevät<br />

parannuksen ja tulevat lasten kaltaisiksi.

Ihmiset tuomitsevat<br />

Siinä missä Jeesus suhtautui armollisesti syntisiin ja<br />

katuviin, eivät seurakunnat ja sen jäsenet ole Jeesuksen<br />

opetuksia kovin kuuliaisesti seuranneet. Itseään<br />

hyvinä pitävät ihmiset ovat hyvin hanakoita tuomitsemaan<br />

toisia ja liian usein peiliin katsominen on heille<br />

täysin vierasta.<br />

Uskonnollinen maailma ja uskovaisten maailma on valitettavasti<br />

äärettömän armoton, mutta onneksi siihen<br />

ei kannata liikaa tuijottaa. Itse katson vain sitä, miten<br />

Jeesus on asioihin suhtautunut, koska se määrittää,<br />

miten taivas suhtautuu, painottaa Seppo Jokinen.<br />

Itse armon kokenut<br />

Vähän yli 20 vuotta sitten Seppo Jokinen oli jo kokeillut<br />

melkein kaikkia keinoja päästäkseen eroon alkoholista.<br />

Hän oli käynyt terapiassa, ollut parantoloissa, käynyt<br />

seurakunnissa, mutta mikään ei ollut auttanut.<br />

Kaikki yrittivät kyllä parhaansa, mutta minä en raitistunut.<br />

Se oli tosi rankkaa aikaa. Olin kuitenkin uskova<br />

mies, vaikka suhteeni Jumalaan oli juomiseni aikana<br />

haalennut, koin ettei Jumala missään vaiheessa ollut<br />

minua hyljännyt. Hän ainoastaan halusi kouluttaa minua,<br />

muistelee Jokinen.<br />

Keväällä tasan 20 vuotta sitten Jokinen meni ensimmäistä<br />

kertaa elämässään pitkän ryyppyputken jälkeen<br />

alkoholisteja auttavaan itsehoitoryhmään ja siellä Jumala<br />

alkoi puhua hänelle.<br />

Ei tarvinnut enää juoda<br />

Kun tatuoitu ronski mies tarjoutui juottamaan Sepolle<br />

kahvia, koska hän ei itse siihen käsiensä vapinalta<br />

kyennyt, kaikki muuttui.<br />

Tuntui kuin jokin säde olisi tullut katon lävitse siihen<br />

huoneeseen ja Jumala alkoi puhua minulle. Hän sanoi,<br />

ettei sinun Seppo tarvitse enää juoda. Minä kysyin hölmönä,<br />

että mitä minun pitää tehdä. Jumala sanoi, että<br />

riittää kun et ota ensimmäistä ryyppyä ja minä hoidan<br />

lopun. Mutisin yrittäväni pitää sen. Olen pystynyt tähän<br />

asti pitämään sen ja Jumala on lupauksensa mukaan<br />

pitänyt huolen lopusta, kertoo Seppo.<br />

Armahda myös itsesi<br />

Seppo Jokinen aloitti pyöräilykauden jo huhtikuussa.<br />

Seppo Jokinen pystyy hyvin samaistumaan niihin ihmisiin,<br />

jotka ovat nousseet syvältä takaisin ihmisten<br />

joukkoon ja päässeet osallisiksi uskosta ja seurakuntayhteydestä.<br />

He ovat saaneet anteeksi tekemänsä<br />

pahat teot, mutta itselleen he eivät ole pystyneet<br />

antamaan anteeksi.<br />

Monet ihmiset kokevat jatkuvaa syyllisyyttä ja vaikka<br />

he halaisivat armahtaa itsensä ja uskoa siihen,<br />

että myös Jumala armahtaa, eivät he kykene siihen.<br />

Heidän sisällään on syyllisyys, joka julistaa heidät<br />

jatkuvasti pahaksi. He eivät kykene armahtamaan<br />

itseään.<br />

Hyvin usein tällainen syyllisyys ei ole missään suhteessa<br />

todellisuuteen ja useimmiten tällainen syyllisyys<br />

on syntynyt jo varhaisessa lapsuudessa ja sen<br />

poistaminen vaatii usein vuosien työn, selvittää Jokinen.<br />

Hänen mukaansa normaalilla terveellä itsetunnolla<br />

varustettu ihminen kykenee siihen, ettei hän enää<br />

häpeä sitä, että ylipäänsä on olemassa. Jos tekee<br />

jotain väärää, silloin saakin hävetä. Jokinen uskoo,<br />

että syyllisyys ja häpeä ovat pohjimmiltaan rankaisutunteita,<br />

jotka Jumala on tietoisesti antanut meille.<br />

Varmaankin Hän on tarkoittanut sitä, että niiden<br />

avulla meidän käyttäytymistämme voidaan muuttaa<br />

parempaan suuntaan.<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 13

Uskalla jättäytyä <strong>Armo</strong>n varaan<br />

<strong>Armo</strong>a ei annettu, eikä sitä anottu.<br />

Tämä lienee tuttua niille, jotka ovat<br />

joskus kolunneet maailmaa pohjamutia<br />

myöten. Kun sieltä tullaan<br />

ehkä ensimmäistä kertaa kurkistamaan<br />

tavallista elämää, alkaa armokin<br />

jo kelvata.<br />

Useimmiten ei ensimmäisellä kerralla<br />

tärppää. Kompurointeja ja lankeemuksia<br />

tulee ja armokin tulee yhä<br />

tutummaksi ja tärkeämmäksi. Juhani<br />

Karvinen valottaa seuraavassa hiukan<br />

tämän lehden teemaa. Jumalan<br />

armo riittää, mutta meillä ihmisillä<br />

se ei useimmiten ole niin selvää.<br />

Monen Kannilaisen entinen elämä<br />

on kulunut lain alla monessa mielessä.<br />

Se oli ”vanhan liiton” aikaa<br />

jossa armoa ei annettu eikä pyydetty.<br />

Ohjeena oli ”silmä silmästä<br />

ja hammas hampaasta”. Kun elämä<br />

sukelsi pohjalukemiin alkoi armolle<br />

löytyä käyttöä ja se löytyikin eletyn<br />

elämän pirstaleiden keskeltä kuin<br />

uusi aamun koitto surkean yön jälkeen.<br />

”Alan” miehille ja naisilla on selvää,<br />

että pelastus tulee yksin armosta.<br />

Elämän muutoksen jälkeen alkaa<br />

armosta pelastetun mieleen usein<br />

nousta myös menneen elämän varjot.<br />

Omatunto alkaa kehotella selvittämään<br />

rikoksia lähimmäisiä vastaan.<br />

Tekoset ovat kuitenkin usein<br />

niin suuria, että niiden taloudellinen<br />

hyvittäminen on mahdotonta.<br />

Eräs Kannilainen pukikin tuskaiset<br />

tuntonsa näissä asioissa ahdistuneeseen<br />

lauseeseen:” minä en ikinä<br />

pysty maksamaan tekemieni rikosten<br />

aiheuttamia vahinkoja ihmisille.<br />

Jos en saa uskoa saaneeni niitä anteeksi<br />

Jumalan edessä ilman maallista<br />

hyvitystä ei minulla ole mitään<br />

mahdollisuutta pelastua. Riittääkö<br />

Jeesuksen veri ja Jumalan armo<br />

viemään minut taivaaseen tällaisenani.”<br />

Samalla saatiin kuitenkin todeta<br />

että Jeesuksen veri ja Jumalan<br />

armo riittävät. Surun kyyneleet<br />

pyyhittiin pois ja tämänkin veljen<br />

matka jatkui iloiten.<br />

Lähtökohta on selvä. Olemme pelastetut<br />

yksin uskosta ja yksin armosta.<br />

Entisen venkulan elämän ja asen-<br />

14 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

teiden muutos on kuitenkin hidas<br />

ja tuskainen tie. Tämä johtuu siitä<br />

että aineiden käyttö on ehkä ollutkin<br />

seuraus persoonallisuuden tiedostamattomista<br />

syvyyksistä. Nyt<br />

pitäisi ryhtyä käsittelemään henkilökohtaisen<br />

elämän suuria kysymyksiä,<br />

jollaisiksi saattavat paljastua<br />

lapsuuden traumat tai luonteen<br />

poikkeavuudet.<br />

Osalla entisiä venkuloita on tässä<br />

vaiheessa taipumus löytää uusi<br />

pakopaikka oman persoonan todellisuuden<br />

kohtaamiselta. Se voi olla<br />

esimerkiksi tavattoman tunnollinen<br />

ja ahkera rehellisen työn tekeminen.<br />

Entisestä työttömästä tulee<br />

työnarkomaani. Pelastetun sisäinen<br />

elämä on kuitenkin vielä aivan epäjärjestyksessä<br />

ja rikki. Nyt pitäisi<br />

hiljentää vauhtia ja antaa itselle aikaa<br />

eheytyä armon varassa, mutta<br />

se on vaikeaa.<br />

Kuvioita saattaa sekoittaa vielä ns.<br />

julkisuuskuva. Uskoon tullut saattaa<br />

olla ”piireissä” tunnettu hahmo ja<br />

hänen uskoon tulo todistuksellaan<br />

on vahva vaikutus entisten kumppaneiden<br />

ja kaiken kansan silmissä.<br />

Kokouksia ja todistustilaisuuksia satelee<br />

kuin seivästä ja ”hyvin pyyhkii”.<br />

Aina ei pyyhi hyvin.<br />

Rikkinäisen ihmisen liian aikainen<br />

julkisuuteen vetäminen on riskialtis<br />

teko. Seurauksena saattaa olla retkahdus<br />

ja entä sitten?<br />

Totuus on että vain harvat ”alan” ihmiset<br />

ovat päässeet tielle heti niin<br />

etteivät ole kertaakaan langenneet.<br />

Jos ennen lankeamista on jo ehtinyt<br />

luoda itselleen ja toisille sellaisen<br />

kuvat että vaikeudet on voitettu,<br />

voi armon löytäminen itsensä ja<br />

toisten silmissä olla tuskainen tie.<br />

On varmaa että Jumala on tuhlaajalapsilleen<br />

armollisempi kuin ihmiset.<br />

Tämä käy selväksi kun tutkitaan<br />

kertomusta tuhlaaja pojasta.<br />

Isä tuli kotiin palaavaa poikaa<br />

vastaan, mutta veljen oli vaikea<br />

hyväksyä uudelleen veljekseen sitä<br />

joka ”oli menettänyt omaisuutensa<br />

porttojen kanssa”.<br />

Olemme erilaisia persoonallisuuksia<br />

ja meitä on moneksi. Usein kaikkein<br />

vaikeinta on antaa anteeksi itselleen.<br />

Rehellisesti taivastielle tulleen<br />

ja sillä kulkeneen on hirvittävän vaikeaa<br />

tunnustaa oma heikkoutensa<br />

itselleen. Ehkä uusi eheytyvä identiteetti<br />

on perustunutkin enemmän<br />

omille saavutuksille kuin Jumalan<br />

armon varaan. Retkahdus ja sitä<br />

seuraava syvä pettymys hajottaa<br />

itsetunnon rippeetkin ja Saatana<br />

houkuttelee hukuttamaan sisäisen<br />

tuskan entisiin opittuihin aineisiin.<br />

Lopuksi valehtelija ja valheen isä<br />

tulee tarjoamaan viimeisenä ratkaisuna<br />

”armon laukausta”, joka päättäisi<br />

tunnontuskat lopullisesti.<br />

Tässä kriittisessä tilanteessa on<br />

olemassa vain yksi oikea ratkaisu.<br />

”Sun armos varaan mä Herra jään,<br />

kun ansiota ei yhtäkään, oo mulla<br />

tuotavaks etehesi, siks tuon mä<br />

syntisen sydämeni.<br />

Ja armo riittää.<br />

Juhani Karvinen

Erja Tapaninen välittää lähimmäisestään<br />

Kan ry:n hallituksen toinen naisjäsen<br />

Erja Tapaninen pystyy asettumaan kärsivän<br />

lähimmäisen asemaan. Itse hän<br />

ei koskaan saanut elämäänsä sotkettua<br />

siihen pisteeseen, että olisi joutunut<br />

hakemaan ulkopuolista apua, Jumala<br />

puuttui peliin jo vähän aikaisemmin.<br />

Hänen omien sanojensa mukaan ei<br />

tämä väliintulo tapahtunut yhtään liian<br />

aikaisin.<br />

Erja avioitui nuorena ja vuosien saatossa alkoholi alkoi<br />

kuulua nuoren perheen elämään yhä kiinteämmin.<br />

Heillä oli oma pieni yritys ja tulot olivat kohtuulliset,<br />

mutta Erjan mukaan rahat menivät sitä mukaa kuin<br />

niitä tuli. Pariskunnan juominen alkoi jo saada huolestuttavia<br />

merkkejä, mutta muutoksen aika koitti pääsiäisenä<br />

1985.<br />

Jumala kutsui kapakassa<br />

Pariskunta oli viettämässä kosteaa iltaa ravintolassa<br />

kotipaikkakunnalla kun Jumala kutsui heitä. Tästä alkoi<br />

molempien etsikkoaika, joka päättyi lopulta molempien<br />

uskoon tuloon ja elämän totaaliseen muuttumiseen.<br />

- Minun kohdallani uskoontulo oli aika raju kokemus.<br />

Olin jo sydämessäni tehnyt päätöksen, mutta suun<br />

tunnustus puuttui. Menin Kiuruveden helluntaiseurakunnassa<br />

alttarille rukoiltavaksi. Siinä tilanteessa en<br />

vielä tuntenut oikein mitään, mutta seuraavana aamuna<br />

onni iski lekalla päähän ja sen muutoksen huomasivat<br />

varmasti kaikki. Se oli sitä oikeaa lapsenomaista<br />

uskoa, jota vieläkin saisi olla paljon useammin, muistelee<br />

Erja Tapaninen.<br />

Rukousvastauksia ja<br />

takaiskuja<br />

Tapaniset joutuivat pian uskoontulonsa jälkeen myymään<br />

talonsa. Talouden pito oli jäänyt heikoille ja<br />

kaikki piti aloittaa käytännössä alusta. He saivat rukousvastauksena<br />

vuokrattua juuri sellaisen asunnon,<br />

jota Erja oli toivonut sekä muutenkin Jumala järjesteli<br />

perheen asioita.<br />

- Vaikka saimme paljon hyvää, tuli myös takaiskuja.<br />

Menetimme lapsen aivan pienenä. Jumala oli kyllä valmistanut<br />

minua tähän menetykseen, mutta aivan hirveää<br />

se silti oli, kertoo Erja vieläkin hyvin hiljaisella<br />

äänellä.<br />

Toinen suuri takaisku kohtasi perhettä 1997. Heidän<br />

talonsa paloi, mutta onneksi kukaan ei loukkaantunut.<br />

Erja oli vankilapäivillä kun hänen miehensä soitti ja<br />

kertoi, ettei heillä enää ole kotia. Edelleen mies neuvoi<br />

vaimoa viipymään siellä loppuun asti, kun ei kerran<br />

ole kotiakaan minne palata. Juuri remontoidun kodin<br />

palo korjauskelvottomaksi oli saanut alkunsa mittaritaulusta.<br />

Koettelee, muttei hylkää Herra<br />

Vuodet ja nyt jo vuosikymmenet ovat vierineet Tapanisen<br />

perheessä tasaiseen tahtiin. On riittänyt iloja ja<br />

suruja, kuten kaikilla ihmisillä. Muutama vuosi sitten<br />

Ari putosi työmaalla tikkailta niin pahasti, että joutui<br />

sairauseläkkeelle. Tässäkin oli onni onnettomuudessa,<br />

sillä halvaantuminen oli lääkärien mukaan vain millimetrin<br />

päässä.<br />

Erja siunattiin evankelistaksi kymmen vuotta sitten.<br />

Hänen pääkutsumuksenaan ovat vankilat, joissa hän<br />

vierailee edelleen, mutta viime aikoina käynnit ovat<br />

muiden kiireiden vuoksi jääneet vähemmälle. Hän sai<br />

kutsun tähän työhön jo pian uskoontulonsa jälkeen.<br />

Tässä työssä hänen esikuvanaan on Suomen ensimmäinen<br />

naisvankilalähetti Matilda Wrede.<br />

- Muistan vieläkin elävästi ensimmäisen vankilassa<br />

käyntini. Siellä oli kyltti, jossa luki tapaajat, mutta<br />

minä luin sen tappajiksi ja ajattelin vain, että täällähän<br />

nyt ollaan tappajia tapaamassa, naureskelee<br />

Erja.<br />

Hitaasti kiiruhtaen<br />

Erja on Kan ry:n hallituksen jäsen. Hänet valittiin<br />

tehtävään viime vuonna. Omien sanojensa mukaan<br />

hän tuli hallitukseen vankilatyön kautta. Ensimmäinen<br />

vuosi on mennyt aika tavalla asioita opetellessa.<br />

Erja haluaa tutustua asioihin perin pohjin, että pystyy<br />

antamaan työhön oman panoksensa.<br />

Hän haluaa tutustua kaikki yhdistyksen toimipisteisiin<br />

ja tavata mahdollisimman paljon niissä olevia ihmisiä.<br />

Hänen avoimella ja iloisella luonteellaan ihmisiin<br />

onkin varmasti helppo tutustua. Erja opiskelee myös<br />

parhaillaan päihdetyön tutkintoa Pieksämäellä yhdessä<br />

parinkymmenen muun yhdistyksen työntekijän ja<br />

sitä lähellä olevien ihmisten kanssa.<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 15

<strong>Armo</strong> on tullut tutuksi Keinäsen Pekallekin<br />

Melkein tasan kolmekymmentä vuotta sitten Pekka<br />

Keinänen oppi tajuamaan sen, että Jumalan rakkaus<br />

ja armo kuuluu kaikille, myös hänelle. Siihen asti hän<br />

ei armoon ja rakkauteen uskonut. Koko hänen jumalasuhteensa<br />

oli väärä ja kieroutunut.<br />

Siitä lähtien kun menetin toisen käteni tapaturmassa<br />

vuonna 1963 olin katkeroitunut ja vakaasti sitä mieltä,<br />

että rakkaus ja armo kuuluvat vain hyville ihmisille,<br />

ei sellaisille kuin minä. Erinäisten tapahtumien<br />

jälkeen sitten ymmärsin, että Jumalan armo ja rakkaus<br />

kuuluu kaikille. Se ei riipu millään tavalla meidän<br />

teoistamme, aloittaa Pekka<br />

Kolme aata<br />

Armahda myös itsesi<br />

Hän on vuosien aikana usein ottanut<br />

esiin kolme aata, jotka toipuva<br />

mies haluaisi mahdollisimman pian<br />

itselleen. Nämä ovat akka, auto ja<br />

asunto. Kun nämä kolme on saatu,<br />

entä sen jälkeen. Näillä kolmella<br />

kun ei vielä kovin pitkälle pötkitä.<br />

-Pitäisi aina muistaa asioiden tärkeysjärjestys.<br />

Jos joku asia, tai tavara<br />

menee Jumalan edelle, tulee<br />

yleensä romahdus, muistuttaa Pekka.<br />

Vuosikymmenien aikana Keinäsen<br />

Pekalle armon teema on tullut hyvin<br />

tutuksi myös asiakkaiden kautta.<br />

Monet ottavat auliisti Jeesuksen<br />

vastaan, mutta eivät ota henkilökohtaisesti<br />

vastaan sitä armoa,<br />

jonka tämä tarjoaa. Syyllisyydetkalvavat<br />

mieltä ja usein tämä johtaa<br />

uudelleen lankeamiseen.<br />

Itselleen pitäisi pystyä antamaan<br />

anteeksi, siitä koko parantumisprosessi<br />

vasta pääsee kunnolla alkamaan.<br />

<strong>Armo</strong> on läsnä joka päivä<br />

ja yksin sen takia olemme pelastettuja.<br />

Emme me kukaan pysty<br />

pelastumaan omilla ansioillamme.<br />

Tämä täytyy aina pitää mielessä,<br />

teroittaa Pekka Keinänen.<br />

16 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

Takana vaikea talvi<br />

Viime talvi oli Pekalle vaikea. Kaki<br />

kertaa aiemmin leikattu oikea olka-<br />

pää äityi niin pahaksi, että hän joutui<br />

olemaan useamman kuukauden<br />

sairaslomalla. Olkapää kuvattiin ja<br />

kolmas leikkaus näytti väistämättömältä.<br />

Säryt olivat niin pahat, ettei<br />

yöllä pystynyt nukkumaan edes<br />

vahvojen lääkkeiden avulla. Tästä<br />

oli seurauksena masentuminen.<br />

Meni monta viikkoa niin, että makasin<br />

vain sängyssä, enkä vastannut<br />

puhelimeen, enkä tehnyt<br />

mitään muutakaan. Joskus jopa<br />

rukoilin illalla, etten aamulla enää<br />

heräisi, muistelee Pekka menneen<br />

talven tapahtumia.<br />

Leikkaus jäi tekemättä<br />

Pekka makasi sairaalassa osastolla<br />

ja leikkausta edeltävänä päivänä<br />

lääkäri kävi piirtelemässä tussilla<br />

olkapäähän merkkejä niihin paikkoihin,<br />

joista mentäisiin sisään.<br />

Siitä tulisi iso leikkaus, koska magneettikuvan<br />

mukaan korjattavaa<br />

löytyi paljon. Lääkäri päätti kuitenkin<br />

ennen leikkausta vielä tähystää<br />

paikat.<br />

Kun lääkäri sitten tähysti sinne, hän<br />

totesi vähän hämmästyneenä, ettei<br />

siellä mitään korjaamista ollut.<br />

Kaikki ne jänteet, jotka magneettikuvan<br />

mukaan olivat halki, tai rispaantuneet,<br />

olivat kunnossa. Kivut<br />

olkapäästä olivat loppuneet leikkausta<br />

edeltäneenä yönä, eivätkä ne<br />

sen koommin ole palanneet mitenkään<br />

voimakkaina, kertoo Pekka.<br />

Sen jälkeen palasivat myös Pekan<br />

yöunet ja sittemmin hän on omien<br />

sanojensa mukaan nukkunut<br />

vaimonsa Seijan vieressä kuin pikkuinen<br />

possu. Seijalta ei ollut tilaisuutta<br />

kysyä kuinka hiljaisesti pikkuinen<br />

possu nukkuu.<br />

Uusi vaihde silmään<br />

Pekka oli hiljaisesti mielessään<br />

päättänyt, että hän olkapääleikkauksen<br />

jälkeen jättäytyy pikku<br />

hiljaa varhaiseläkkeelle ja alkaa<br />

lopetella lähes 30 vuotta kestänyttä<br />

työuraa Kan ry:n palveluksessa.<br />

Jumala oli kuitenkin päättänyt<br />

toisin.<br />

Kun nykyinen toiminnanjohtaja<br />

Ismo Valkoniemi ilmoitti jättävänsä<br />

syyskuun alussa Kan ry:n,<br />

tarjosi hallitus Pekka Keinäselle<br />

toiminnanjohtajan paikkaa.<br />

Pitkän pohdinnan jälkeen Pekka<br />

päätti suostua.

Suunta selkeästi eteenpäin<br />

Kun Pekka Keinänen syyskuun ensimmäisenä<br />

ottaa vastaan Kan ry:n<br />

toiminnanjohtajuuden, ei odotettavissa<br />

ole mitään isoja muutoksia<br />

nykyiseen kurssiin. Tällä hetkellä<br />

asiat ovat hyvällä mallilla ja nykyinen<br />

toiminnanjohtaja on tehnyt yhteiskunnan<br />

vaatimat kurssimuutokset<br />

eri yksiköissä ja henkilökunnan<br />

kouluttaminen on myös parhaillaan<br />

käynnissä. Myös yhdistyksen talous<br />

näyttää viimeisten tunnuslukujen<br />

mukaan olevan tasapainossa.<br />

Henkilökunta ja sen jaksaminen on<br />

minun sydämelläni ykkösasia ja siihen<br />

haluan satsata. Tässä asiassa<br />

Jumala opetti minua heti alussa tullessani<br />

Kan ry:n palvelukseen. Menin<br />

erään epäonnistumisen jälkeen<br />

metsään kävelemään ja istuin kannonnokkaan.<br />

Huusin Jumalalle itsesäälin<br />

vallassa, että vapauta minut<br />

tästä piinasta, koska ei minusta ole<br />

tähän työhön. Jumala vastasi minulle,<br />

ettei sinun Pekka tarvitse tehdä<br />

kuin oma osasi, ei yhtään enempää<br />

ja lopputuloksen näet kerran taivaassa.<br />

Tämä koskee jokaista Kan<br />

ry:n työntekijää. Jumala ei vaadi<br />

enempää kuin jaksamme, ei minulta<br />

eikä muilta, päättää Pekka Keinänen.<br />

Raision aktioryhmän tapahtumat 2008<br />

Tilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti kunkin paikkakunnan helluntaiseurakunnan tiloissa. Tarkemmat<br />

alkamisajat löytyvät ainakin seurakuntien viikko- ohjelmasta ja nettisivuilta.<br />

Jos olet kiinnostunut aktiotyöstä ja olet seurakuntayhteydessä, voit tulla mukaan aktioon ottamalla etukäteen<br />

yhteyttä Mikko Vähä-Lassilaan.<br />

Rauma 6.6.-8.6.<br />

Kuorevesi 13-16.6.<br />

Mänttä 14.6.<br />

Kokemäki 26.6.<br />

Harjavalta 27-29.6.<br />

Naantali 23 -27.7.<br />

Pori 1.8-3.8<br />

Jämsä 22-24.8.<br />

Alajärvi 15.9.<br />

Vammala 29.8-31.8<br />

Karvia 31.10.<br />

Helluntaiseurakunta. Tilaisuus alkaa klo 19 Karvian<br />

kunnantalon valtuustosalissa Tilaisuuden aloittaa ortopedian professori Sakari<br />

Oravan alustus: Alkoholin tuhoisa vaikutus lääketieteen tutkimuksen perusteella,<br />

sekä Kan- kodeilla tehtävä hoitotyö. Aktio jatkuu 1.-2.11.<br />

Kesän leirit:<br />

Perinteinen päihdeleiri Lahdessa 13- 15.6. Ilmoittautumiset Timo Räihä (0440 558 389)<br />

Kan- päihdeleiri Mikkelissä 28.7.- 1.8<br />

Kan- päihdeleiri Savonlinnassa 11- 14.8.<br />

Kan- päihdeleiri Kuopiossa 11- 15.8.<br />

Miesten köörileiri Halsualla18- 22.8.<br />

Leirityön yhdyshenkilö Hannu Koivisto (0400 881 145)<br />

KESÄTAPAHTUMIA<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 17

Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan<br />

Katutyö kantaa hedelmää<br />

Melkein kolmekymmentä vuotta Vähä-Lassilan Mikko<br />

kumppaneineen on tehnyt kymmenestä viiteentoista<br />

aktiomatkaa ympäri Suomea. Näillä reissuilla<br />

hän on käynyt noin sadalla paikkakunnalla ja monilla<br />

niistä vuodesta vuoteen. Matkojen seurauksena<br />

on lukuisia ihmisiä pelastunut ja pelkästään Raision<br />

helluntaiseurakunnassa on käynyt kasteella toistasataa<br />

kadulta löydettyä.<br />

Sysmä kutsuu<br />

Huhtikuun viimeisenä lauantaina<br />

Mikko joukkoineen rantautui Sysmään,<br />

jonne hän matkusti ensimmäistä<br />

kertaa näissä merkeissä.<br />

Mikko ei liiemmin tyrkytä itseään<br />

minnekään vaan hän tulee yleensä<br />

kutsusta ja tällä kertaa kutsun oli<br />

esittänyt paikallisen helluntaiseurakunnan<br />

vanhimmistoon kuuluva<br />

Harri Nuutinen, joka oli aiemmin<br />

päässyt tutustumaan Mikon työhön<br />

ja halusi nyt ryhmän kotipaikkakunnalleen.<br />

18 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

Kahvit ja kadulle<br />

Raisiosta Sysmään on pitkä matka.<br />

Vaikka aamulla oli lähdetty matkaan<br />

jo seitsemän pintaan oli kello jo yli<br />

yksitoista, kun aktioryhmä saapui<br />

keväisen koleaan kirkonkylään. Kovin<br />

kauaa ei nokka kahvipöydässä<br />

tuhissut. Kadulle piti päästä. Mikko<br />

oli tulomatkalla autossa kokenut<br />

Pyhän Hengen kosketuksen ja hän<br />

oli täynnä virtaa.<br />

Kotvan piti kuitenkin laatia suunnitelmaa<br />

siitä, minne mentäisiin.<br />

Sysmä ei ole kovin suuri kylä, joten<br />

mahdollisia paikkoja ei ollut kovin<br />

montaa. Pari sanaa ennätimme Mikon<br />

kanssa vaihtaa ennen kuin katu<br />

kutsui.<br />

Kyllä se niin on, että parhaimmat ja<br />

aidoimmat kohtaamiset tapahtuvat<br />

tuolla ulkona. Täytyy mennä sinne,<br />

missä ihmiset ovat, eikä odottaa<br />

heidän tulevan täyttämään meidän<br />

temppeleitämme, evästi Mikko Vähä-Lassila.<br />

Luontevia kohtaamisia<br />

Aktioryhmä oli varannut mukaan<br />

300 Lähimmäinen lehteä, joita oli<br />

tarkoitus jakaa ihmisille. Niiden väliin<br />

laitettiin kutsu, jossa toivotettiin<br />

kaikki tervetulleiksi illalla alkavaan<br />

tilaisuuteen. Paikallinen helluntaiseurakunta<br />

sijaitsee Pusukujalla,<br />

joka puolestaan on reilun kivenheiton<br />

päässä kylän keskustasta. Väki<br />

siirtyi siis sujuvasti Alkon kulmille,<br />

jossa väkeä oli lauantaiseen tapaan<br />

mukavasti.<br />

Mikko, Anttilan Teemu ja Kirsi, Kärkkäisen<br />

Usko sekä Lipposen Reino<br />

jalkautuivat ihmisten pariin lehtien<br />

kanssa. Lauluryhmää veti Komosen<br />

Reino. Reino ja ryhmä esitti lauluja,<br />

jotka pysäyttivät monen kulkijan<br />

kuunteleman. Ihmisten kohtaaminen<br />

kadulla ja pelastuksen sanoman välittäminen<br />

heille on taitolaji, joka ei<br />

kaikilta onnistu. Joskus kylväjä saa<br />

osakseen ivaa ja pilkkaa. Sysmässä<br />

kylvö onnistui tältä ryhmältä. Kukaan<br />

ei sanonut pahaa sanaa ja melkein<br />

kaikki ottivat vastaan lehden ja<br />

kutsun illan tilaisuuteen.

Lisää kylvöä kaivataan<br />

Päivän mittaan paiskittiin kylvötöitä<br />

ja illalla koottiin satoa. Iltatilaisuudessa<br />

eivät penkit aivan notkuneet,<br />

mutta mukana oli myös muita kuin<br />

seurakuntalaisia ja moni täyttyi<br />

Pyhällä Hengellä. Tällä kertaa ei<br />

kukaan jättäytynyt, mutta Sysmäläiset<br />

halusivat aktioryhmän uudelleen<br />

paikkakunnalle mieluiten jo<br />

tulevana syksynä.<br />

- Minusta tällaista katutyötä pitäisi<br />

tehdä paljon enemmän. Seurakuntien<br />

pitäisi kutsua paikalle kiertäviä<br />

ryhmiä, jos heillä itsellään ei ole<br />

tällaiseen työhön soveltuvia seurakuntalaisia.<br />

Haluan haastaa kaikkia<br />

seurakuntayhteydessä olevia ihmisiä<br />

mukaan tähän työhön. Olemme<br />

monella paikkakunnalla saaneet rukoilla<br />

ihmisten puolesta ja lukuisia<br />

heistä on tullut uskoon. Ei kadulla<br />

rukoilla pelkästään juoppojen ja<br />

syrjäytyneiden puolesta. Monella<br />

ihan tavallisella ihmisellä on hätä<br />

ja heillekin armo kelpaa, kiteyttää<br />

Mikko Vähä-Lassila.<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 19

Katso nettisivuiltamme<br />

etä- monimuoto- ja seminaarimainonttaamme!<br />

Veikko Saarijärvi<br />

KENET MINÄ LÄHETÄN<br />

Tk. AK831<br />

Sh. 4,00 €<br />

Arvoja, elämyksiä, sisältöä<br />

Veikko Saarijärvi on jättänyt<br />

vahvan kädenjälkensä kristillisen<br />

alkoholi- ja narkomaanityön<br />

saralle. KAN-kotityö kasvoi ja<br />

laajeni Saarijärven rohkeasta<br />

kutsumuksesta ja uskosta Jumalan<br />

väkevään johdatukseen. Saarijärvi<br />

on yli kolmen vuosikymmenen ajan<br />

rakentanut tukipilareita yhteiskunnassa<br />

syrjäytyneille päihteiden<br />

uhreille. Kenet minä lähetän on<br />

kertomus näystä ja taipumisesta<br />

Korkeimman suunnitelmiin.<br />

Asiakaspalvelu: 020 7619 800. Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu<br />

+ 6,9 snt/min (alv. 22 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv. 22 %)<br />

asiakaspalvelu@aikamedia.fi www.aikashop.fi<br />

20 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

OPISKELEMAAN!<br />

Syyslukukausi 11.8. – 10.12.2008<br />

www.isokirja.fi<br />

Jukka Mäkinen<br />

KIINNI VOITTAJAN<br />

KRUUNUSSA<br />

Tk. AK836<br />

Sh. 12,00 €<br />

Hakuaikaa 15.7.2008 asti!<br />

Kysy lisää: puh. (014) 7514 491<br />

koulutussihteeri@isokirja.fi<br />

Kari Ketoja<br />

USKOITPA TAI ET<br />

Tk. AK830<br />

Sh. 4,00 €<br />

Petri Ritari<br />

TIE AUKI ON<br />

Tk. ACD1293<br />

Sh. 20,00 €<br />

Leif Lindeman<br />

TÄÄLTÄ IKUISUUTEEN<br />

Tk. ACD1281<br />

Sh. 18,50 €

Vapaa Sisälähetys ry<br />

www.kotimaanevankeliointi.fi<br />

Ohjelma<br />

09.00 Tulokahvit<br />

10.00 Tervetuloa<br />

10.10 Konferenssin avaus<br />

10.20 Raamattutunti<br />

11.30 Raamattutunti<br />

12.30 Ruokailu<br />

14.00 Sisälähetysjuhla<br />

16.00 Kahvi / tee<br />

16.30 Kuoroharjoitus<br />

18.00 Iltajuhla<br />

Tilaa maksuton uutiskirje,<br />

joka kertoo lapsi- ja perhetyön<br />

Paras on edessä -hankkeesta,<br />

Jippii-työstä ja muista<br />

Kotimaan evankelioinnin<br />

ajankohtaisista haasteista.<br />

Saat myös maksuttoman<br />

lehden kotiisi kaksi kertaa<br />

vuodessa.<br />

Soita tai lähetä tekstiviestillä<br />

nimesi ja osoitteesi numeroon<br />

040 416 9400 Laita<br />

tekstiviestiin maininta UUTISKIRJE<br />

Voit myös liittyä Kotimaan evankelioinnin<br />

kannatusjäseneksi<br />

(20 euroa / vuosi). Soita tai lähetä<br />

tekstiviestisi oheiseen numeroon<br />

maininnalla KANNATUSJÄSEN.<br />

Syyskonferenssi<br />

Tampereella 20.9.2008<br />

TAMPERE AREENA Jäähallinraitti 3<br />

Areenalla on runsaasti tilaa juhlavieraille ja ruokailulle,<br />

kaikki toiminta saman katon alla. Hyvät<br />

paikoitustilat, myös linja-autoille, Areenaa vastapäätä<br />

Hervannan valtaväylän Jäähallin puolella.<br />

Kävelytie valtaväylän ali juhlapaikalle.<br />

TERVETULOA läheltä ja kaukaa kokemaan<br />

aitoa Jumalan lasten juhlariemua Herrassa.<br />

www.helluntaikansa.fi<br />

Suomen Helluntaikansa ry<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 21

YHTEYSTIEDOT:<br />

YHDISTYKSEN TOIMISTO<br />

KAN ry, Jääkärintie 81<br />

62420 Kortesjärvi<br />

Puh. 020 155 1460<br />

Fax. 020 155 1469<br />

www.kan.fi<br />

info@kan.fi<br />

Pankki: POP 474310-29579<br />

Suorat numerot:<br />

Ismo Valkoniemi<br />

toiminnanjohtaja<br />

050 325 8882<br />

ismo.valkoniemi@kan.fi<br />

Pirjo Lilja<br />

hallinnon sihteeri<br />

Puh. 040 359 2420<br />

pirjo.lilja@kan.fi<br />

Irja Harju<br />

maksuliikenne<br />

Puh. 040 359 2571<br />

irja.harju@kan.fi<br />

Kaija Hirvonen<br />

kirjanpito<br />

Puh. 040 359 2570<br />

kaija.hirvonen@kan.fi<br />

Pekka Keinänen<br />

aluekoordinaattori<br />

Puh. 0400 533 132<br />

pekka.keinanen@kan.fi<br />

Helena Korhonen<br />

aluekoordinaattori<br />

Puh. 040 723 2324<br />

helena.korhonen@kan.fi<br />

KIRPPUTORIT<br />

Lähimmäinen -kirpputori<br />

Linnankatu 7<br />

20100 Turku<br />

puh. (02) 251 3595<br />

VANKILAPROJEKTI<br />

Konnunsuon vankila<br />

Läykäntie 53<br />

54190 Konnunsuo<br />

Ari Rautavirta<br />

Puh. 010 3685 285<br />

Matkapuh. 040 535 4033,<br />

ari.rautavirta@kan.fi<br />

22 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

KAN-KODIT<br />

Hauhon Kan-koti<br />

Tampereentie 367<br />

14700 Hauho<br />

Puh. 050 442 2205<br />

hauho@kan.fi<br />

Parkanon Kan-koti<br />

Kivijärventie 14<br />

39620 Kovesjoki<br />

puh. (03) 442 3718<br />

fax. (03) 448 5431<br />

parkano@kan.fi<br />

Rovaniemen Kan-koti<br />

Saukkolantie 8<br />

97340 Meltaus<br />

045 111 6922<br />

rovaniemi@kan.fi<br />

Raision Kan-koti<br />

Kaanaanrannantie 12<br />

21120 Raisio<br />

puh. (02) 438 3768<br />

raisio@kan.fi<br />

Seinäjoen Kan-koti<br />

Pelttarinkatu 10<br />

60320 Seinäjoki<br />

puh. 040 556 0815<br />

seinajoki@kan.fi<br />

Jyväskylän Kan-koti<br />

Yläkoskentie 11 B 8<br />

40800 Vaajakoski<br />

Puh. 050 409 9179<br />

jyvaskyla@kan.fi<br />

HOITOKODIT<br />

Kortesjärven hoitokoti<br />

Fräntiläntie 174<br />

62430 Peltotupa<br />

puh. (06) 488 6127<br />

kortesjarvi@kan.fi<br />

Myllymäen hoitokoti<br />

Palkkikankaantie 1<br />

63900 Myllymäki<br />

puh. (06) 533 6194<br />

ahtari@kan.fi<br />

HOIDON JÄLKEEN<br />

Tuusniemen<br />

työkuntoutusyksikkö<br />

Kaasilansalmentie 299<br />

71200 Tuusniemi<br />

050 363 4636<br />

tuusniemi@kan.fi<br />

AVOHOITO JA<br />

PÄIVÄKESKUKSET<br />

Tampereen Ankkuri<br />

Rimminkatu 7<br />

33250 Tampere<br />

puh. (03) 212 9134<br />

Matkapuh. 040 574 1087<br />

tampere@kan.fi<br />

Espoon Ankkuri<br />

päiväkeskus ja avohoito<br />

Matinkartanontie 16B<br />

02230 Espoo<br />

puh. 045 131 3775<br />

espoo@kan.fi<br />

PÄIVÄKESKUKSET<br />

Helsingin Kan-päiväkeskus<br />

Hämeentie 122<br />

00560 Helsinki<br />

Puh/Fax 020 155 1468<br />

helsinki@kan.fi<br />

Tornion toivontupa<br />

Pirkkiönkatu 7 A 1<br />

95420 Tornio<br />

Puh. 050 385 4444<br />

tornio@kan.fi<br />

Kiuruveden helluntaiseurakunnan<br />

Kontaktitupa<br />

Nivankatu 3<br />

74700 Kiuruvesi<br />

Puh. 040 502 5599<br />

Tuusniemen rukouspiirin<br />

Toivontupa<br />

puh. 044 286 8888<br />

juhani.vartiainen@pp.inet.fi<br />

Kristillinen päihdekoti<br />

Toivon Ankkuri<br />

Alajärventie 7<br />

89600 Suomussalmi<br />

puh. 044 277 2357<br />

toivonankkuri@gmail.com<br />

Lahden Kan-päiväkeskus<br />

Ryylynraitti 6<br />

15300 Lahti<br />

Puh. 0440 558 389<br />

lahti@kan.<br />

MOKU-projekti<br />

Hannu Koivisto<br />

puh. 0400 881 145<br />

hannu.koivisto@kan.fi<br />

KUOPION SEUDUN<br />

KATULÄHETYSTYÖ<br />

Keijo Laukkanen<br />

puh. 040 5711941

Kan - hoitoyksiköt<br />

LÄHIMMÄINEN<br />

Julkaisija<br />

Kristillinen alkoholistija<br />

narkomaanityö ry<br />

Päätoimittaja: Ismo Valkoniemi<br />

toimittaja: Ilkka Partanen<br />

ilkka.partanen@kan.fi<br />

taittaja: Hannele Mathlin<br />

Toimituskunta:<br />

Ismo Valkoniemi<br />

Ilkka Partanen<br />

Pekka Keinänen<br />

Toivo Pohjolainen<br />

Painopaikka KS Paino Oy<br />

Kajaani<br />

Painosmäärä 13000 kpl<br />

kuvat ja teksti:<br />

Ilkka Partanen<br />

sivut 10 ja 11 kuvat ja teksti Juhani<br />

Hilpinen.<br />

sivu 14 teksti Juhani Karvinen<br />

Ilmoitushinnat:<br />

1/1 sivu 1000 €<br />

1/2 sivu 600 €<br />

1/4 sivu 300 €<br />

1/8 sivu 150 €<br />

hinnat sis.alv.<br />

KAN ry hallitus<br />

Varsinaiset jäsenet<br />

Raimo Leppälä, pj.<br />

040 708 6260<br />

Pauli Särkkä, varapj.<br />

0400 916 720<br />

Jukka Nieminen<br />

0400 920 363<br />

Toivo Pohjolainen, siht.<br />

0400 934 034<br />

Tomi Keinänen<br />

040 744 4262<br />

Varajäsenet<br />

Juhani Karvinen<br />

040 519 0569<br />

Erja Tapaninen<br />

050 541 8044<br />

Sisko Varvelin<br />

050 546 5224<br />

Hannu Pirinen<br />

0400 693 552<br />

Kari Korhonen<br />

050 361 8855<br />

<strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong> 23

Kan- tapaamispäivät Turussa 15- 17.8.<br />

Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia)<br />

15.8. klo 18 Tulokahvit, majoittumisjärjestelyt yms. Turun helluntaiseurakunnassa<br />

klo 19.Kupittaan teltalla evankelioimiskokous, johtaa Taisto Toivola, musiikki Päivi<br />

ja Ismo Valkoniemi, puhe Ismo Valkoniemi klo 21-Iltapala ja mahdolliset iltaseurat<br />

helluntaiseurakunnassa<br />

16.8. klo 8 – 9 Aamupala helluntaiseurakunnassa<br />

klo 9.30 Raamattutunti<br />

klo 10.30 Raamattutunti<br />

klo 12 Ruokailu<br />

klo 15 Musiikkijuhla ja todistuskokous, johtaa Pekka Keinänen<br />

klo 17 Ruokailu<br />

klo 18 Raamattutunti Kupittaan teltalla<br />

klo 19 Herätyskokous, johtaa Pauli Särkkä, Kan –kuoro<br />

klo 21 Iltapala ja mahdolliset iltaseurat<br />

17.8. klo 8 – 9 Aamupala<br />

klo 9.30 Raamattutunti<br />

klo 11 Päiväkokous rukoushuoneella, johtaa Taisto Toivola, puhuu Raimo Leppälä,<br />

KAN –kuoro<br />

klo 13 Ruokailu<br />

klo 14.30 Päätösjuhla<br />

Tule mukaan KAN -työhön<br />

Liity KAN RY:n kannattajajäseneksi<br />

Täytä alla oleva lipuke, niin lähetämme sinulle jäsenkortin, jolla voit<br />

maksaa jäsenmaksun. Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi. Jäsenenä<br />

saat 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Lähimmäinen -lehden.<br />

Jäseneksi voit liittyä kätevästi myös internetsivustolla www.kan.fi<br />

Yhteystietoni<br />

24 <strong>Armo</strong> <strong>arjessa</strong><br />

Nimi:<br />

Lähiosoite:<br />

Postiosoite:<br />

Postimaksu<br />

maksettu<br />

Suomessa<br />

Kristillinen alkoholisti-<br />

ja narkomaanityö ry<br />

Tunnus 5004656<br />

62003 VASTAUSLÄHETYS

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!