Armo on elämän ainutkertaisuus ja anteeksiantamisen ... - Esse
Armo on elämän ainutkertaisuus ja anteeksiantamisen ... - Esse
Armo on elämän ainutkertaisuus ja anteeksiantamisen ... - Esse
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
10 esse ❘ 13.10.2011 13.10.2011 ❘ esse 11<br />
Filosofisesta läpästä armopuheeseen<br />
Jukka Relander jäi vauvana orvoksi äidistään, mutta perustava<br />
lapsuuden kokemus <strong>on</strong> silti hänelle lempeä, salliva <strong>ja</strong> rakastava<br />
kristillisyys. ”Sitä edusti etenkin pullantuoksuinen äidinäitini eli<br />
mummeli.”<br />
Teksti Janne Villa<br />
Jukka Relander oli vuoden <strong>ja</strong><br />
kahden päivän ikäinen, kun<br />
äiti työnsi häntä lastenvaunuissa<br />
Helsingin rautatieaseman<br />
edessä. Auto ajoi päälle.<br />
”Viimeisenä tek<strong>on</strong>aan hän<br />
oli tönäissyt vaunut, joissa olin, pois<br />
tieltä, että saisin elää. Ehkä tästä syystä<br />
olen joskus a<strong>ja</strong>tellut, <strong>ja</strong> usk<strong>on</strong>utkin, että<br />
elämä <strong>on</strong> lah<strong>ja</strong> – sain sen ikään kuin<br />
saatekirjeenä äidiltä perinnökseni”, Relander<br />
kertoo filosofi Tuomas Nevanlinnan<br />
kanssa keväällä julkaisemassaan<br />
teoksessa Usk<strong>on</strong> sanat.<br />
Äidin kuoltua poika asui ikävuodet<br />
yhdestä viiteen mummoloissaan, kunnes<br />
isä löysi uuden puolis<strong>on</strong>.<br />
”Isovanhempieni maailmassa kaikki<br />
usk<strong>on</strong>to<strong>on</strong> liittyvä oli positiivisella<br />
tavalla itsestään selvää. Äitini oli taivaan<br />
Isän lu<strong>on</strong>a, joka näytti vähän samalta<br />
kuin oma isäni. Perustava kokemukseni<br />
oli lempeä, salliva <strong>ja</strong> rakastava<br />
kristillisyys, jota etenkin pullantuoksuinen<br />
äidinäitini, mummeli, edusti.”<br />
”Tiedän, että <strong>on</strong> hyvin ahdistavia<br />
kristinusk<strong>on</strong> tulkinto<strong>ja</strong>, mutten pysty<br />
eläytymään ateistien usk<strong>on</strong>tokritiikkiin,<br />
joka osuu ohi kohteensa. Minulla<br />
ei ollut lapsena yhtään negatiivista kokemusta<br />
kristinuskosta”, Relander selvittää<br />
ravintolassa, jossa hän <strong>ja</strong> Nevanlinna<br />
työskentelivät kannettavine tietok<strong>on</strong>eineen.<br />
Oppinut <strong>ja</strong> nokkelan teräväkielinen<br />
kaksikko asettuu kiinnostavassa <strong>ja</strong><br />
a<strong>ja</strong>nkohtaisessa keskustelukir<strong>ja</strong>ssaan<br />
usk<strong>on</strong>n<strong>on</strong> sisäpuolisiksi. Koemielessä.<br />
He yrittävät hahmottaa ”sekaan heittäytymällä”,<br />
mitä myönteistä annet-<br />
Jukka Relander oli reilu vuosi sitten<br />
vetämässä vihreiden poliittista ohjelmaryhmää.<br />
Hänen kir<strong>ja</strong>amansa a<strong>ja</strong>tukset<br />
valti<strong>on</strong> <strong>ja</strong> kirk<strong>on</strong> suhteesta olivat<br />
suopeita kirk<strong>on</strong> työn <strong>ja</strong>tkumiselle Suomessa.<br />
”Kannatan usk<strong>on</strong>tojen positiivista<br />
suvaitsemista <strong>ja</strong> ver<strong>on</strong>kanto-oikeutta<br />
niin luterilaisille, muslimeille, juutalaisille<br />
<strong>ja</strong> kaikille, jotka pitävät hautausmaita<br />
yllä. En kannata kirk<strong>on</strong> täydellistä<br />
erottamista valtiosta.”<br />
Puoluekokous jyräsi äänestyksessä<br />
Relanderin lin<strong>ja</strong>ukset. Jyrkkä kirk<strong>on</strong><br />
vastainen ohjelma oli epäilemättä yksi<br />
osasyy vihreiden murskaavaan vaalitappio<strong>on</strong><br />
kevään eduskuntavaaleissa.<br />
M<strong>on</strong>i kristitty vihreiden ex-äänes-<br />
tavaa kristinuskolla <strong>on</strong> nykya<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong><br />
kuinka traditi<strong>on</strong> voisi tulkita tuoreella<br />
tavalla.<br />
Kosmiset<br />
perheenjäsenet<br />
Jumalanpalveluksessa joka sunnuntai<br />
käyneen mummelin usko oli ”hil<strong>ja</strong>ista,<br />
<strong>elämän</strong>myönteistä <strong>ja</strong><br />
lempeää, armeliasta arjen<br />
kristillisyyttä”. Toimelias<br />
nainen oli esi-<br />
merkiksi kut<strong>on</strong>ut kaikki<br />
Kauniaisten seurakunnan<br />
pappien stoolat.<br />
Mummeli ei sietänyt<br />
tekohurskasta uskoa,<br />
joka julisti oikeaa<br />
oppia <strong>ja</strong> tuomitsi silloin<br />
kun olisi pitänyt antaa<br />
anteeksi.<br />
Toisen isoäidin puoleisen<br />
suvun usk<strong>on</strong>nollisuus oli oppineempaa.<br />
Jukka Relander sai kokemuksen Jumalasta<br />
”kosmisena perheenjäsenenä”,<br />
joka <strong>on</strong> samanaikaisesti läsnä <strong>ja</strong> tavoittamat<strong>on</strong><br />
<strong>ja</strong> j<strong>on</strong>ka luokse äiti katosi.<br />
Tätä nykyä hän ei kuitenkaan pysty<br />
<strong>ja</strong>kamaan mummelinsa hil<strong>ja</strong>ista uskollisuutta<br />
kirkkoa kohtaan eikä isoäidin<br />
uskoa, joka toi varmuutta elämään<br />
<strong>ja</strong> rohkeutta viimeisiin vuosiin, jolloin<br />
hän odotti pääsevänsä rakkaidensa luo.<br />
”Uusperheessämme usko ei ollut<br />
erityisesti läsnä. Pappi kysyi isäni hauta<strong>ja</strong>isia<br />
valmisteltaessa, mikä hänen<br />
suhteensa usk<strong>on</strong>to<strong>on</strong> oli. Vastasin, että<br />
isä uskoi kyllä joh<strong>on</strong>kin, muttei ihan<br />
niin kuin kirkko opettaa. Pappi näyt-<br />
Hengellisesti vihreät kärsivät tappi<strong>on</strong><br />
täjä jätti antamatta äänensä kristinusk<strong>on</strong><br />
vastaiseksi profiloituneelle puolueelle.<br />
Relander purki pettymystään kysymällä,<br />
odotetaanko valti<strong>on</strong> ryhtyvän<br />
hoitamaan myös pyhiä toimituksia kuten<br />
ehtoollista.<br />
Nuoret manasivat<br />
menneitä syntejä esiin<br />
”Olen saanut kuulla todella palj<strong>on</strong> kuittailu<strong>ja</strong><br />
vihreiden kannasta kirkko<strong>on</strong>!<br />
Ateistinen puoli kokousväestä oli paremmin<br />
organisoitunut. Siihen jengiin<br />
kuuluu runsaasti nuorta väkeä, jolla<br />
<strong>on</strong> taipumusta jyrkkyyteen <strong>ja</strong> ehdottomuuteen.”<br />
”Puolueemme kirkkokritiikkiin liittyi<br />
nuoruuden auktoriteettikapinaa. Vaik-<br />
”1990-luvun alussa<br />
huomattiin, että kirkko<br />
olikin yhteiskunnassa<br />
ainoa ääni, joka puhuu<br />
heikkojen puolesta.”<br />
ti vähän järkyttyneeltä, joten lohdutin<br />
häntä sanomalla, että noinhan Lutherkin<br />
a<strong>ja</strong>tteli”, Relander virnistää.<br />
Vasemmist<strong>on</strong> <strong>ja</strong> kirk<strong>on</strong><br />
kohtal<strong>on</strong>kysymys<br />
Jukka Relander aloitti historian opint<strong>on</strong>sa<br />
Helsingin yliopistossa vu<strong>on</strong>na<br />
1988. Väitöskir<strong>ja</strong>työ taistolaisuuden<br />
psykohistoriasta viivästyi, kun m<strong>on</strong>ialainen<br />
a<strong>ja</strong>tteli<strong>ja</strong> imaistiin tv- <strong>ja</strong> radioesiintyjäksi,<br />
kolumnistiksi, luennoitsi<strong>ja</strong>ksi<br />
<strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>ksi sekä politiikkaan.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>t kokivat 1980-luvulla<br />
taistelevansa vapauden puolesta vanhaa<br />
k<strong>on</strong>servatiivista maailmaa vastaan,<br />
jota kirkkokin edusti.<br />
”Pakka meni uusiksi 1990-luvun<br />
alussa kun Neuvostoliitto<br />
<strong>ja</strong> markka romahtivat<br />
<strong>ja</strong> nuoriso<br />
jäi työttömäksi. Yht-<br />
äkkiä ahdistava k<strong>on</strong>servatiivinen<br />
kehikko<br />
kirk<strong>on</strong> ympäriltä murtui.<br />
Huomattiin, että<br />
kirkko olikin yhteiskunnassa<br />
ainoa ääni,<br />
joka puhuu heikkojen<br />
puolesta”, historioitsi<strong>ja</strong><br />
analysoi.<br />
Viher-vasemmistolaisesti<br />
orientoituneet Relander <strong>ja</strong> Nevanlinna<br />
näkevät nyt, että työväenliike<br />
<strong>ja</strong> kirkko tekevät tahoillaan työtä suhteessa<br />
samoihin toivo<strong>on</strong>, veljeyteen <strong>ja</strong><br />
armo<strong>on</strong> liittyviin kysymyksiin. Niiden<br />
kohtal<strong>on</strong>kysymyskin <strong>on</strong> sama: pystyvätkö<br />
ne muotoilemaan uskottavasti<br />
viestin, joka herättää aidosti toivoa?<br />
Kirjoitta<strong>ja</strong>t haastavat vasemmist<strong>on</strong><br />
valtavirrassa eläneen ateismin.<br />
”Ateistit! Pois kummallinen varj<strong>on</strong>yrkkeily<br />
etukäteen voitettua ääliömäistä<br />
vastusta<strong>ja</strong>a vastaan. Kehään<br />
kamppailemaan omaa uskoa, totuusnarsismia<br />
<strong>ja</strong> kristillistä tiedostamat<strong>on</strong>ta<br />
vastaan”, Nevanlinna tykittää.<br />
”Samaan hengenveto<strong>on</strong> voisi asettaa<br />
vastaavan haasteen kristityille: <strong>on</strong> aika<br />
ka kirkko ei ole enää entiseen tapaan<br />
k<strong>on</strong>trolloiva auktoriteetti, vanhaa asetelmaa<br />
yritetään manata esiin.”<br />
”Ihmiset tarvitsevat j<strong>on</strong>kin tah<strong>on</strong>,<br />
jota näpäyttää, <strong>ja</strong> paremman puutteessa<br />
kirkkokin käy. Nuori edistyneistö<br />
haluaa kostaa j<strong>on</strong>kin synnin, j<strong>on</strong>ka<br />
kirkko <strong>on</strong> joskus tehnyt, vaikka ei se<br />
minun mielestäni ole mitään erityisen<br />
pahaa tehnyt ainakaan viime aikoina.”<br />
Relander muistuttaa, ettei hyväksytty<br />
lin<strong>ja</strong>us edustanut läheskään koko<br />
puoluekentän, varsinkaan johtohenkilöiden<br />
näkemyksiä. ”Se meni kiireesti<br />
läpi puoluekokouksessa yhtenä 900<br />
ehdotuksesta”, hän harmittelee.<br />
Anneke Schram/Rodeo<br />
luopua hokemista <strong>ja</strong> hengen velttoudesta.<br />
Usko <strong>on</strong> parhaimmillaan<br />
<strong>ja</strong>tkuvaa kysymistä <strong>ja</strong> kyseenalaistamista”,<br />
Relander lisää.<br />
Oma osuus kir<strong>ja</strong>sta tuntuu hänestä<br />
nyt ”hämmentävänkin usk<strong>on</strong>nolliselta<br />
tekstiltä”. Suhdettaan<br />
Jumalaan Relander ei ole kuitenkaan<br />
ratkaissut. Hän ei ole tullut<br />
usko<strong>on</strong>, mutta määrittelee itsensä<br />
kristityksi, jos valita pitää.<br />
Moderni sovitus<br />
tutusta teemasta<br />
Viime kesänä Jukka Relanderilla<br />
oli ”jännittävä <strong>ja</strong> pysäyttävä” kokemus.<br />
Häntä oli pyydetty puhumaan<br />
viulisti Pekka Kuusist<strong>on</strong><br />
johtamille, klassiseen musiikkiin<br />
keskittyville Meidän Festivaaleille<br />
Tuusulan kirkko<strong>on</strong>.<br />
Puheenvuoro oli sijoitettu Histan<br />
veisaa<strong>ja</strong>t -lauluyhtyeen esityksen<br />
väliin. Nuorista muusikoista<br />
koostuva espoolainen a cappella<br />
-yhtye esitti körttivirsiä. Ennen Jukan<br />
puhetta he veisasivat vielä nor<strong>ja</strong>laisen<br />
virren.<br />
Massamurhaa<strong>ja</strong> oli riehunut<br />
Nor<strong>ja</strong>ssa edellisenä päivänä.<br />
”Sii<strong>on</strong>in virret ovat heviä kamaa.<br />
Oli äärimmäisen mielenkiintoista,<br />
miten tulkitsi<strong>ja</strong>t, joista vain<br />
yksi tuli körttitaustasta, antoivat<br />
uutta virtaa vanhoille virsille moderneilla<br />
sovituksillaan. Viattomat<br />
nuoret laula<strong>ja</strong>t seisoivat biisiensä<br />
takana tukevasti kuin taistolaisten<br />
Agit Prop -yhtye aikanaan.”<br />
”Musiikki loi kirkko<strong>on</strong> niin<br />
vahvan tunnelman, että minulta<br />
menivät pasmat sekaisin. Olin<br />
valmistautunut heittämään kevyttä<br />
filosofista läppää, mutta huomasinkin<br />
saarnaavani ilottomasti <strong>ja</strong><br />
huumorintajuttomasti vakavista<br />
asioista.”<br />
”Koko jengi itki kirkossa. Se<br />
oli hyvin voimakas yhteinen tunne.<br />
Joku voisi nimittää sitä jopa usk<strong>on</strong>nolliseksi<br />
kokemukseksi. Tunnelman<br />
tiheys tavoitti minut puhuessani<br />
<strong>ja</strong> jälkikäteen <strong>on</strong> vaikeata<br />
toistaa, mitä sanoin. Huomasin<br />
puhuvani jotakin <strong>elämän</strong> ainutkertaisuudesta<br />
<strong>ja</strong> <strong>anteeksiantamisen</strong><br />
mahdollisuudesta. <str<strong>on</strong>g>Armo</str<strong>on</strong>g>sta.”<br />
Älykön tulokulma<br />
taivaaseen<br />
<str<strong>on</strong>g>Armo</str<strong>on</strong>g>n teema puhuttelee Jukka Relanderia<br />
eniten kristinuskossa. Hänestä<br />
kristinusk<strong>on</strong> pääpointti <strong>on</strong><br />
Jumalan armo <strong>ja</strong> anteeksianto, jota<br />
ei voi itse ansaita.<br />
”<str<strong>on</strong>g>Armo</str<strong>on</strong>g> <strong>on</strong> jotakin, mitä tapahtuu<br />
ihmisten tai ihmisen <strong>ja</strong> Jumalan<br />
välillä. Kuvittelen usk<strong>on</strong>nollisten<br />
kokemusten olevan yksilön <strong>ja</strong><br />
Jumalan välisten rajojen kumoutumista.<br />
Minulla ei ole ollut sellaisia,<br />
enkä osaa niitä kaivata, mutta olen<br />
avoin a<strong>ja</strong>tukselle, että voisin joskus<br />
kokea usk<strong>on</strong>nollisen kokemuksen.”<br />
Intellektuellin tulokulma kristinusko<strong>on</strong><br />
<strong>on</strong> ensisi<strong>ja</strong>isesti älyllinen<br />
eikä kokemuksellinen. Relander<br />
yhtyy nauraen ystävänsä Tuomas<br />
Nevanlinnan vertaukseen.<br />
”Tuomas kuvasi, kuinka hän<br />
näkee kuoltuaan kaksi kylttiä. Toisessa<br />
lukee ”Taivaaseen” <strong>ja</strong> toisessa<br />
”Luento<strong>ja</strong> taivaasta”. Hän lähtee<br />
lu<strong>on</strong>nollisesti jälkimmäiseen suuntaan.<br />
Ystävysten yhteinen yritys ottaa<br />
haltuun kristillinen a<strong>ja</strong>ttelu osui<br />
erilaisiin <strong>elämän</strong>tilanteisiin.<br />
”Tuomas kertoi innostuneena<br />
uusista a<strong>ja</strong>tuksistaan <strong>ja</strong> kirjoista,<br />
joita oli lukenut. Samaan aikaan<br />
minulla oli nyrkit savessa himassa,<br />
missä alle vuoden vanha tytär oli<br />
kotihoidossa. Yritin puristaa itses-<br />
”Minulla ei ollut lapsena yhtään negatiivista kokemusta kristinuskosta”, Jukka Relander sanoo.<br />
täni paperille viimeisetkin pisarat<br />
siitä, mitä olin aiemmin tullut a<strong>ja</strong>telleeksi<br />
kristinuskosta.”<br />
”En päässyt uppoutumaan kuin<br />
väläyksittäin samanlaisiin sfääreihin<br />
kuin Tuomas, joka meni aika<br />
syviin ulottuvuuksiin. Tämä prosessi<br />
muovasi enemmän hänen usk<strong>on</strong>nollista<br />
a<strong>ja</strong>tteluaan.<br />
Kansanedusta<strong>ja</strong>ehdokkaan elämä<br />
oli keväällä hullunmyllyä. Intensiivisestä<br />
kirjoitusprosessista<br />
juuri selvinnyt isyyslomalainen teki<br />
vaalityötä öisin. Sitten seurasivat<br />
hallitusneuvottelut. Kesällä hän sai<br />
<strong>on</strong>neksi hengähdettyä.<br />
Rukouksen<br />
itu elää<br />
Relanderin lapset <strong>on</strong> kastettu. Perheessä<br />
pohditaan, tulisiko lapsille<br />
antaa myös usk<strong>on</strong>nollista kasvatusta.<br />
Isä miettii, pitäisikö hänen<br />
opettaa lapsille iltarukous.<br />
”Po<strong>ja</strong>stani saattaa tulla usk<strong>on</strong>nollisempi<br />
kuin minusta. Hänellä<br />
oli 4-vuotiaana voimakas hengellinen<br />
kokemus, kun kävimme Pietarinkirkossa<br />
Roomassa <strong>ja</strong> hän näki<br />
Pietà-veistoksen, jossa kuollut Jeesus<br />
makaa Marian sylissä.”<br />
”Tyttäreni iltarituaaleihin kuuluu<br />
rukouksen itu. Hän lausuu<br />
puolitoistavuotiaan haparoivalla<br />
äänellä kaikkien läheisten ihmisten<br />
nimet ennen nukkumaanmenoa.”<br />
”Tapa <strong>on</strong> lähtenyt tyttärestä itsestään,<br />
mutta se <strong>on</strong> oikeastaan<br />
ihan sama muoto, j<strong>on</strong>ka isoäitini<br />
opetti minulle, kun iltaisin pyysimme<br />
siunausta kaikille läheisille.”<br />
Mummelin usko <strong>on</strong> tainnut sittenkin<br />
kantaa sukupolvien yli.<br />
Jani Laukkanen
Change language