Opetussuunnitelma

1Turun SuomalaisenYhteiskoulun lukioOpetussuunnitelma

2SISÄLTÖ1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE 32. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 32.1 Arvopäämäärä 32.2 Toiminta-ajatus 33. TOIMINTAKULTTUURI 33.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen 33.2 Oppimiskäsitys 43.3 Opiskeluympäristö 43.4 Opetusmenetelmät ja työtavat 53.5 Opiskelijoiden osallistuminen 53.6 Yhteistyö 54. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 84.1 Tuntijako 84.1.1 Yleislukion tuntijako 84.1.2 Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijako 94.2 Kieliohjelma 104.3 Koulun painotukset 104.4 Opiskelijaksi otto 104.5 Opetusjärjestelyt 104.6 Itsenäinen opiskelu 104.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit 104.8 Muut opetusjärjestelyt 115. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 115.1 Ohjauksen järjestäminen 115.2 Opiskelijahuolto 135.3 Opiskelun erityinen tuki 145.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 146. ARVIOINTI 146.1 Opiskelijan arviointi 146.2 Lukion toiminnan arviointi 167. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 177.1 Aihekokonaisuudet 177.2 Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet 177.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 177.2.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 257.2.3. Vieraat kielet 327.2.3.1. Englanti 327.2.3.2. Espanja 357.2.3.3. Italia 397.2.3.4. Ranska 417.2.3.5. Saksa 477.2.4. Matematiikka 54

37.2.4.1. Matematiikka, pitkä oppimäärä 547.2.4.2. Matematiikka, lyhyt oppimäärä 597.2.5. Reaaliaineet 627.2.5.1. Fysiikka 627.2.5.2. Kemia 657.2.5.3. Biologia 727.2.5.4. Maantiede 827.2.5.5. Historia 897.2.5.6. Yhteiskuntaoppi 997.2.5.7. Uskonto 104Evankelis-luterilainen uskonto 1057.2.5.8. Muut uskonnot 1097.2.5.9. Elämänkatsomustieto 1097.2.5.10. Filosofia 1097.2.5.11. Psykologia 1147.2.5.12. Terveystieto 1207.2.6. Taito-ja taideaineet 1237.2.6.1. Kuvataide 1237.2.6.2. Musiikki 1317.2.6.3. Liikunta 1337.2.7. Opinto-ohjaus 1367.2.8. Koulukohtaiset kurssit 1387.2.8.1. Starttikurssit 1387.2.8.2. Kulttuurikurssi 1397.2.8.3. Tutkielmakurssi 1397.2.8.4. Tietotekniikka 1407.2.8.5. Teknologian lukiokurssit 1427.2.8.6. Ilmaisutaito 1437.2.8.7. Tanssi 1437.2.8.8. Liikennekasvatus 1447.2.8.9. Aktiivinen kansalainen –kurssi 1457.2.8.10. Tutorkurssi 1457.2.8.11. Kansainvälisyys 1457.2.8.12. Merenkulku 1458. LIITTEET 146

41. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNETurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma noudattaa valtakunnallistaja Turun kaupungin opetustoimen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa.2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA2.1 ArvopäämääräTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion keskeinen arvopäämäärä on sivistys. Se onajattelun, tahdon ja toiminnan harjoittamista yhteisössä, jonka työskentelytavoissaoikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja opiskelijamyönteisyys ovat itseisarvoja. Sivistyson monipuolista tietojen ja taitojen hallintaa, luovuutta sekä kriittistä ajattelua. Se onmyös kasvamista eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen.Pidämme tärkeänä jokaisen opiskelijan myönteisten mahdollisuuksien tunnistamista jatoteutumista sekä opiskelijan sisäsyntyisen motivaation vahvistamista. Lukiossammeopiskelijat voivat oppia erilaisten persoonien muodostamassa yhteisössäelämänhallinnan kannalta tärkeitä sosiaalisia tietoja ja taitoja.2.2 Toiminta-ajatusTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa sivistämistä ja osaamista toteutetaanhyvässä ja turvallisessa opiskeluympäristössä.3. TOIMINTAKULTTUURI3.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminenTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tavoitteena on tarkoituksenmukainen javiihtyisä työympäristö, joka mahdollistaa monipuolisen ja ajanmukaisen työskentelyn.Jokainen työyhteisön jäsen pyrkii turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luomiseen.Koulusta kehitetään oppimiskeskus, joka tarjoaa opiskelun avuksi ajanmukaisen tietojamuun tekniikan sekä kirjaston työpisteineen.Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio korostaa yhteisön kaikkien jäsenten vastuutahyvän ja kannustavan työilmapiirin luomisessa. Lukio on avoin vuorovaikutukselle jayhteistyölle muun yhteiskunnan kanssa kaikessa, mikä on omiaan edistämäänopiskelua ja työilmapiiriä.Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion johtamisessa korostetaan tasapuolisuutta,avoimuutta ja yhteistyötä. Rehtorin apuna työskentelevät apulaisrehtori ja työryhmät,jotka valitaan lukuvuosittain. Rehtorista, apulaisrehtorista, opinto-ohjaajasta jatyöryhmien puheenjohtajista koostuu lukion johtoryhmä, joka säännöllisestikokoontuu keskustelemaan ja tekemään ehdotuksia lukiotyöhön liittyvistä asioista.

6Olennaisena osana opiskeluympäristöä ovat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukionyhteistyökumppanit.3.4 Opetusmenetelmät ja työtavatTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetuksessa kartutetaan opiskelijoiden tietojaja taitoja sekä annetaan välineitä niiden omaehtoiseen hankintaan. Opiskelijoita myösharjaannutetaan soveltamaan ja arvioimaan oppimaansa.Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa käytetään monenlaisia opetusmenetelmiä jatyötapoja. Moninaisuus palvelee opiskelijoiden yksilöllistä erilaisuutta sekä tuottaakuhunkin oppiaineeseen parhaiten sopivia opiskelun muotoja. Opetuksessa pyritäänkäyttämään opiskelijoita aktivoivia työtapoja. Erilaisten työtapojen omaksumiseksisuositellaan ainakin yhden kurssin suorittamista etäopiskeluna.Tarkempia kuvauksia opetusmenetelmistä ja työtavoista voidaan sisällyttääopetussuunnitelman oppiainekohtaisiin osioihin.3.5 Opiskelijoiden osallistuminenTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa nähdään opiskelijoiden osallistuminenheille tärkeiden asioiden käsittelyyn merkittävänä opiskelumotivaatiota lisäävänätekijänä. Osallistuminen palvelee myös kasvatusta aktiiviseen kansalaisuuteen.Keskeinen osa opiskelijoiden osallistumista on opiskelijoiden muodostamaopiskelijakunta, joka valitsee keskuudestaan hallituksen, joka koostuupuheenjohtajasta ja muista tarvittavista toimihenkilöistä, sekä edustajansa lukionjohtokuntaan. Opiskelijakunnan edustajille annetaan mahdollisuus osallistua myösopettajainkokouksiin ja lukion johtoryhmän kokouksiin, joissa käsitellään koulutuksenkehittämistä sekä muita opintoihin ja opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttaviaasioita. Lisäksi opiskelijakunta on mukana opetussuunnitelman laadinnassa jaarvioinnissa, järjestyssääntöjen päivittämisessä sekä teemapäivien ja yhteistentilaisuuksien toteuttamisessa.Lukuvuoden alussa jokainen ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan jasihteerin.3.6 YhteistyöTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio toimii yhteistyössä opiskelijoiden huoltajienkanssa ottaen huomioon alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat. Yhteistyön muotoina ovat:- opiskelijoiden huoltajille järjestetyt vanhempainillat- tiedottaminen ja konsultointi opiskeluun liittyvissä asioissa- huoltajien mahdollisuus seurata opiskelijan kurssivalintoja, opiskelumenestystä japoissaoloja.

7Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tekee yhteistyötä turkulaisten peruskoulujen,lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä harjoitetaan myöskorkeakoulujen, kulttuurilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyömuotoihinkuuluu myös kansainvälinen yhteistyö.4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN4.1 Tuntijako

84.1.1 Yleislukion tuntijako (sisältäen merilinjan)Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssitÄidinkieli ja kirjallisuus 6 3 4KieletA-kieli englanti 6 2 2A-kieli saksa 6 2 2A-kieli ruotsi 6 2 2B1-kieli ruotsi 6 2 2B2-kieli saksa 8 2B2-kieli ranska 8 2B3-kieli saksa 8 2B3-kieli ranska 8 2B3-kieli espanja 8 1B3-kieli italia 8 1Matematiikkalyhyt oppimäärä 6 2 3pitkä oppimäärä 10 3 6Ympäristö ja luonnontieteetBiologia 2 3 3Maantiede 2 2 2Fysiikka 1 7 3Kemia 1 4 3Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2 2Filosofia 1 3 2Psykologia 1 4 2Historia 4 8 1Yhteiskuntaoppi 2 3 2Taito- ja taideaineetLiikunta 2 3 1Musiikki 1-2 3 2Kuvataide 1-2 3Terveystieto 1 2 1Opinto-ohjaus 1 1 2Starttikurssi 2Kulttuurikurssi 2Tutkielmakurssi 1Aktiivinen kansalainen -kurssi 1Tanssi 3Tietotekniikka 4Teknologian kurssit 3Työelämän kurssi 3Ilmaisutaito 3Liikennekasvatus 1Tutorkurssi 1Kansainvälisyyskurssi 2Merenkulku 2

94.1.2 Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijakoOppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssitÄidinkieli ja kirjallisuus 6 10 1KieletA-kieli englanti 3-6 5A-kieli ruotsi 3-6 4B1-kieli ruotsi 3-5 4B2-kieli saksa 9B2-kieli ranska 9B3-kieli saksa 9B3-kieli ranska 9B3-kieli espanja 9B3-kieli italia 9Matematiikkalyhyt oppimäärä* 6 5 1pitkä oppimäärä 10 10 1Ympäristö ja luonnontieteetBiologia 3-4 10 2Maantiede 2 9 2Fysiikka 3-4 12Kemia 3-4 9 1Tutkielmakurssi 1 1-Uskonto ja elämänkatsomustieto 2-3 4Filosofia 1 7Psykologia 1 6 3Historia 2-4 8 1Yhteiskuntaoppi 1-2 3 2Taito- ja taideaineetLiikunta 1-2 8Musiikki** 1-2 5Kuvataide** 1-2 13Tanssi 3Terveystieto 1 3Opinto-ohjaus 1 1 1Tietotekniikka4Ilmaisutaito 3Liikennekasvatus 1Starttikurssi 2Aktiivinen kansalainen ja tutorkurssi 2Kulttuurikurssi 1Kansainvälisyys 2Pakolliset kurssit 43-Luonnontieteen syventäviä kursseja vähintään 12Soveltavat kurssit

10Kurssit yhteensä vähintään 75* lyhyen matematiikan valinneiden suoritettava matemaattis-luonnontieteellisiä kurssejavähintään 22 opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla** musiikista ja kuvataiteista pakollisena 2-3 kurssia4.2 KieliohjelmaTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tarjoaa A-kielenä ruotsia ja englantia, B1-kielenä ruotsia, B2- kielinä saksaa ja ranskaa, sekä B3-kielinä saksaa, ranskaa, italiaaja espanjaa. Muiden kielten opiskelu toteutetaan yhteistyössä toisten lukioiden kanssa.4.3 Koulun painotuksetTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on yleislukio. Lisäksi sillä on valtakunnallinenluonnontieteen erityinen koulutustehtävä (luonnontiedelukio), merilinja(kuntakohtainen erityistehtävä) ja kuvataidepainotteisuus (koulukohtainenerityistehtävä).4.4 Opiskelijaksi ottoTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukioon valitaan opiskelijat valtakunnallisenyhteishaun perusteella. Luonnontiedelukioon valitaan opiskelijat siten, ettämatematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen peruskoulun päättöarvosanapainotetaan kahdella. Merilinjalle valittaessa äidinkielen, A-kielen ja matematiikanperuskoulun päättöarvosanat painotetaan kahdella.4.5 OpetusjärjestelytTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio noudattaa Turun kaupungin lukioidenjaksotusta, koeviikkoa ja tuntijärjestystä.4.6 Itsenäinen opiskeluOsa kursseista on mahdollista suorittaa itsenäisesti.4.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomitTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio osallistuu Turun seudun etärenkaaseentarjoamalla vuosittain kursseja omalta osaamisalueeltaan.Lukiossa on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomeja valtakunnallisten ohjeidenmukaan.

114.8. Muut opetusjärjestelytKursseja järjestetään yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, korkeakoulujen jakulttuurilaitosten kanssa.5. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN5.1 Ohjauksen järjestäminenTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion koko henkilökunta on sitoutunutopiskelijoiden ohjaukseen.Ohjaustoiminnan työnjako on seuraava:Opiskelija:• laatii oman opinto-ohjelmansa lukio-opintojen alussa• tarkistaa vuosittain oman opinto-ohjelmansa• kantaa vastuun opintojensa etenemisestäOpinto-ohjaaja:• vastaa opinto-ohjauksen käytännön ja ohjauksen kokonaisuuden suunnittelustaja toteutuksesta• pitää opinto-ohjauksen oppitunteja• ohjaa opiskelijoiden opintosuunnitelmien tekoa sekä tekee kurssivalintojenmuutokset koulun hallintoverkkoon• antaa uranvalinnan ohjausta• huolehtii, että opiskelijan käytössä oleva materiaali on ajan tasalla• antaa tarvittaessa pienryhmäohjausta• seuraa opiskelijoiden opintosuorituksia yhdessä ryhmänohjaajien kanssa• ohjaa lukiolaisia neljän vuoden suunnitelmien laatimisessa• toimii opiskelijahuoltoryhmän puheenjohtajana• opastaa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa esim. yo-tutkinnonhajauttamisessa• on mukana vanhempainiltojen suunnittelussa• tiedottaa ilta- ja etälukion kursseista sekä kesäopiskelumahdollisuuksista• tukee opiskelijoita elämänhallintaan ja itsetuntemukseen liittyvissä asioissa• neuvoo tarvittaessa opiskelutekniikassa• seuraa opinto-ohjaukseen liittyviä ajankohtaisasioita• pitää yhteyttä alueen oppilaitoksiin, työvoimaviranomaisin jalääninhallitukseen sekä toisiin opinto-ohjaajiin• on yhteydessä huoltajiin yhdessä ryhmänohjaajien kanssa• osallistuu koulun kehittämistyöhön• osallistuu alan koulutuksiin• toimii tutortoiminnan vetäjänäRyhmänohjaaja:• seuraa opiskelijoiden opintomenestystä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa

12• seuraa ryhmäläistensä poissaoloja• tutustuu oman ryhmänsä opiskelijoihin mm. haastattelemallahenkilökohtaisesti kaikki opiskelijat ensimmäisen lukuvuoden alussa sekätarvittaessa opintojen edetessä• hoitaa ryhmänsä ryhmänohjaustuokiot• on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin, rehtoriin, opinto-ohjaajaan sekäaineenopettajiin ryhmänsä opiskelijoiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa• osallistuu oman ryhmänsä vanhemmille tarkoitettuihin vanhempainiltoihin• on mukana opiskelijahuoltoryhmän tapaamisessa, joissa käsitellään kunkinohjausvuositason opiskelijoiden asioita• toimii oman ryhmänsä valvojana koulun tilaisuuksissa sopimuksen mukaan• ohjaa opiskelijoita ryhmäytymään• kehittää omalta osaltaan ryhmänohjaustaAineenopettaja:• tiedottaa opiskelijoille oman aineensa kursseista ja niidensuoritusjärjestyksestä• ohjaa opiskelijoita omassa oppiaineessaan, mm. opiskelutekniikassa• tiedottaa opiskelijoiden keskeytyneistä kursseista opinto-ohjaajalle• seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja tiedottaa niistä tarvittaessaryhmänohjaajalle• informoi oman aineensa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa• antaa oman alansa uranvalintaan liittyvää ohjausta ammattinsa asiantuntemustahyödyntäenRehtori ja apulaisrehtori:• luovat ohjaustoiminnalle toimintamahdollisuudet• vastaavat ylioppilaskirjoituksista• toimivat opiskelijahuoltoryhmän jäseninä• laativat kurssijärjestyksen• muodostavat opetusryhmät• vastaavat ryhmänohjaustuokioiden sisällön suunnittelustaKoulusihteeri:• vastaa toimenkuvan mukaisesti koulutyöhön liittyvän tiedon ylläpitämisestä jakäsittelystä• hoitaa ja ylläpitää opiskelijarekisteriäOpiskelijan ohjaukseen kuuluu yhteistyö huoltajien, alueen oppilaitosten,työvoimaviranomaisten, lääninhallituksen ja muiden opinto-ohjaajien kanssa.Ohjaukseen pyritään aktivoimaan myös vanhempia lukion opiskelijoita, jotkatutoreina osallistuvat uusien opiskelijoiden ohjaukseen.5.2 OpiskelijahuoltoTavoitteetOpiskelijahuolto tarkoittaa hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveydensekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä.

13Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö.Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä erilaisten tukitoimienavulla. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja puuttua havaittuihin opiskelijoidenongelmiin ja ohjata opiskelijoita niiden ratkaisemisessa.ToimintaOpiskelijasta huolehtiminen on kiinteä osa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiontoimintaa. Lukion koko henkilökunta on sitoutunut opiskelijahuoltoon.Lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Ryhmään kuuluvatrehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat ja terveydenhoitaja sekä mahdollisuuksiensamukaan lukiopsykologi ja erityisopettaja. Ryhmänohjaajat osallistuvatopiskelijahuoltoryhmän toimintaan sovittuina aikoina. Myös opiskelija itse ja hänenhuoltajansa voivat olla paikalla tarvittaessa. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonkutsujanatoimii opinto-ohjaaja.Opiskelijahuoltoryhmä tukee opiskelijaa ongelmatilanteissa ja ohjaa häntä tarvittaessakaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.YhteistyöOpiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä huoltajien ja koulun ulkopuolistenasiantuntijoiden kanssa. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta pyydetään lupa tarvittavaanyhteydenpitoon kodin kanssa.Opiskelijalle tarjottava tukiLukio-opintonsa aloittavat perehdytetään lukio-opintoihin seuraavasti:- ohjattu kurssien valintatilaisuus ennen koulunkäynnin alkua- ryhmäytymispäivä opiskelun alussa- yleisesti lukio-opintoihin perehdyttävän kurssin tarjoaminen- ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien suorittamat henkilökohtaiset haastattelut- tutoropiskelijoiden tukitoiminta yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa.Opiskelijalle pyritään järjestämään erityis- ja tukiopetusta oppimisvaikeuksiinsa.Esimerkiksi sairauden aiheuttamat poissaolot ovat perusteena tukiopetuksen antamiseen.Kriisi-, päihde- ja turvallisuussuunnitelmaTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa noudatetaan Turun kaupunginopetuspalvelukeskuksen laatimaa turvallisuussuunnitelmaa. Lukiossa on suunnitelmapäihdetapausten ja kriisien varalle (ks. liite 3).Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio nimeää vuosittain kriisi- jaonnettomuustilanteiden hoitoa koordinoivat vastuuhenkilöt.5.3 Opiskelun erityinen tukiTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio pyrkii joustavin opetusjärjestelyin takaamaanerityistä tukea tarvitsevien opiskelijoidensa mahdollisuudet selviytyä opinnoistaanlukiolain sallimissa aikarajoissa. Opiskelun erityisen tuen järjestämisestä vastaarehtori.

14Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kartoitetaan opiskelijoiden erityisen tuen tarve,esimerkiksi lukivaikeudet, jonka perusteella opiskelijoita ohjataan saamaan erityistätukea. Opiskelijahuoltoryhmä informoi opettajia erityistä tukea tarvitsevienopiskelijoiden tilanteesta tarpeen mukaan.Koulu pyrkii järjestämään erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille joustaviaopetusjärjestelyjä. Niihin voivat kuulua esimerkiksi itsenäiset suoritukset ja verkkoopiskelu.Myös opiskeluympäristö pyritään esimerkiksi liikuntavammaiset huomioonottaen järjestämään turvalliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Opettajat pyrkivätopetusmenetelmällisin ratkaisuin huomioimaan erityisvaikeuksista kärsivät opiskelijat.5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetusVieraskieliset opiskelijat ohjataan suomi toisena kielenä -opetukseen ko. opetustaantavaan turkulaiseen lukioon. Vieraskielinen opiskelija voidaan vapauttaa ruotsinkielen opiskelusta rehtorin päätöksellä. Opinto-ohjaajat informoivat vieraskielisiäopiskelijoita opiskelumahdollisuuksista sekä osallistumisesta ylioppilaskirjoituksiin.Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa kiinnitetään huomiota myös opiskelijankulttuuri-identiteetin myönteiseen kehittämiseen.6. ARVIOINTIArvioinnin tavoite on opiskelun kannustavuuden lisääminen, opiskelijan oikeuksientoteutuminen ja työyhteisön kommunikaation kehittäminen. Arviointi on tärkeästrateginen työkalu opiskelijan opiskelutavoitteiden saavuttamisessa ja lukiontoimintakulttuurin kehittämisessä.6.1 Opiskelijan arviointiJokaisen kurssin arviointiperusteet on esiteltävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloinniistä voidaan keskustella yhdessä. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukionopetussuunnitelmaan on kirjattu kunkin oppiaineen kohdalle oppiaineen arviointi.Lukion opetussuunnitelman mukaisen kurssin suorittaminenKurssi voidaan suorittaa:1. Osallistumalla kurssin opetukseen ja kurssista pidettäviin kuulusteluihin2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti ja suorittamalla kurssista pidettävätkuulustelut sekä muut kurssin suorittamisen edellyttämät tehtävät3. Suorittamalla kurssi toisessa oppilaitoksessa. Päätös muualla suoritettavienopintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennenmainittujen opintojen alkamista.4. Suorittamalla kurssi osittain itsenäisesti ja osittain opetukseen osallistumalla.

15Hylätyn ja hyväksytyn kurssin uusintaHylätyn kurssin voi suorittaa1. Osallistumalla uudelleen opetukseen ja kurssista järjestettäviin kokeisiin2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti3. Osallistumalla saman lukuvuoden aikana uusintakuulusteluun, johon saaosallistua vain kerran.Opiskelijalla on oikeus korottaa korkeintaan vuoden vanhaa kurssin arvosanaa kerrankoulun määräämänä päivänä.Poissaolojen vaikutus kurssisuorituksen hyväksyntäänOpiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta(LL 25§). Luvattomia poissaoloja ei sallita. Opiskelijan on selvitettävä poissaolonsasyy välittömästi kouluun palattuaan.Jos asiattomia poissaoloja kertyy, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa kurssinpuuttuvien osien suorittamisesta. Jos opiskelija ei suorita tätä opettajan edellyttämäätyötä kurssin arvosteluun mennessä tai rehtorin luvalla myöhemmin, hänenkurssisuorituksensa mitätöidään. Opiskelijalla on kuitenkin poissaoloista huolimattaoikeus osallistua kurssin opetukseen.Jos selvitettyjä ja hyväksyttävästä syystä johtuvia poissaoloja kertyy kymmenentuntia, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa puuttuvien osien suorituksesta. Joshän ei suorita puuttuvia osia kohtuullisen ajan kuluessa, kurssisuoritus mitätöidään.Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa poissaoloja seurataan oppitunneittain ja nekirjataan käytössä olevaan järjestelmään.Keskeneräinen kurssisuoritusKeskeneräinen kurssisuoritus merkitään opintokirjaan T-kirjaimella. T-kirjaimellamerkityt kurssit poistuvat seuraavan jakson lopussa. Viimeisessä jaksossa saatua T-kirjainta voi täydentää seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. T-kirjaimenpoistumisen jälkeen kurssi on aloitettava alusta.Arviointi numeroinPakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit sekä valinnaiset vieraat kieletarvioidaan aina numeroin. Poikkeuksena on opinto-ohjaus. Itsenäisesti opiskellustakurssista edellytetään aina hyväksytty arvosana.Arvosanaksi keskiarvoKunkin oppiaineen arvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävienkurssien arvosanojen keskiarvona.ArviointiperusteetArvioivalla opettajalla on oltava riittävästi arvosanan määräämisen perustaksiopiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Oppilaanaktiivinen läsnäolo kurssilla on välttämätöntä, jotta opettajalla on mahdollisuusarvioida kurssi. Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytyksettäyttyvät. Opiskelijan poissaolo opetuksesta ja tyhjä vastauspaperi kurssikokeessaeivät mahdollista opettajalle osaamistason toteamista.

16Oppimäärän vaihtaminenHyväksi luettavat arvosanat siirtyvät pääsääntöisesti sellaisinaan kurssiarvosanoiksisiirryttäessä vaativammasta helpompaan oppimäärään. Jos opiskelija haluaa korottaaarvosanaa, hänen täytyy antaa lisänäyttöä osaamisestaan. Jos opiskelija siirtyyhelpommasta vaativampaan oppimäärään, tällöin opiskelijalta voidaan edellyttäälisänäyttöä osaamisestaan.Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessanoudatetaan seuraavia vastaavuuksia:MAA1 NAB1, MAA3 NAB2, MAA6 NAB5, MAA7 NAB4 ja MAA8 NAB3.Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminenLukiossa otetaan huomioon opiskelijan muualla suoritetut tai aikaisemmat opinnotsiltä osin, kuin ne vastaavat lukion kurssien sisältöjä. Opintojen kurssivastaavuuksistaja hyväksi lukemisesta on aina neuvoteltava erikseen rehtorin kanssa. Muuallasuoritetusta kurssista opiskelijalla tulee olla todistus tai vastaava suoritusnäyttö.Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa suorituksiksi hyväksytään automaattisestiseuraavien oppilaitosten kurssit: 1) Turun kaupungin päivälukiot 2) Turun kesälukio3) Turun Normaalikoulun lukio 4) Turun iltalukio 5) Turun Seudun etärengas.Tapauskohtaisesti päätetään seuraavien oppilaitosten kurssien hyväksymisestä TurunSuomalaisen Yhteiskoulun lukion suorituksiksi: 1) Turun ammatti-instituutti 2) TurunKristillinen Opisto 3) Turun Kesäyliopisto 4) muut mahdolliset oppilaitokset.6.2 Lukion toiminnan arviointiTavoiteTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion toiminnan arvioinnin tavoitteena on seurataopetussuunnitelman toteuttamista ja tukea sen kehittämistä.Arvioinnin painopistealueita ovat lukion toimintakulttuuri, opiskelijoiden näkökulma,kurssikohtaiset arvioinnit, opetuksen arviointi, johtamiskulttuurin arviointi jatyöyhteisön hyvinvoinnin arviointi.Lukion opetussuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain osana lukion kehittämistyötä.ToimenpiteetVuosittain tehtävässä suunnitelmassa arvioinnista esitellään toimenpiteet, joilla TurunSuomalaisen Yhteiskoulun lukiossa arvioidaan toimintaa. Arvioinnin apuna käytetäänesimerkiksi työyhteisökyselyjä, päättöarviointivertailuja, kunta- ja kouluvertailuja,oppimistuloksia (kuten ylioppilastutkinnon tuloksia), Turun SuomalaisenYhteiskoulun lukioon opiskelemaan tulevien oppilaiden yläasteen päättötodistustenkeskiarvojen keskiarvoja ja opettajien koulutusta.

177. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT7.1 AihekokonaisuudetAihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita.Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovatlukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä,opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevistaasioista.Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaahavainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltujakäsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitseviasuuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavanapitämänsä tulevaisuuden puolesta.Lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat• aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys• hyvinvointi ja turvallisuus• kestävä kehitys• kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus• teknologia ja yhteiskunta• viestintä- ja mediaosaaminen.Yhteisten aihekokonaisuuksien tarkemmat sisältökuvaukset ovat valtakunnallisessaopetussuunnitelmassa. Kunkin oppiaineen omassa opetussuunnitelmakuvauksessakerrotaan, miten aihekokonaisuuksia ainekohtaisesti sovelletaan.7.2 Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet7.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuusValtakunnalliset opetussuunnitelman perusteetÄidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä,jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielenmyötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämämahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja senkehittämisen.Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-,kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseenyleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekäkulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen,kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- javuorovaikutustilanteissa.Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä.Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen jakielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.

18Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen,tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaaaineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omienilmaisuvarojen monipuolistamiseen.Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- javuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille,osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutusja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- jakirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaineäidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseenkäsittelyyn ja tulkintaan.Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueetovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli janäkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiätulkitsevana ja tuottavana viestijänä.Opetuksen tavoitteetÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija• syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihinliittyviä käsitteitä• syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyytavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen• oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa ettäkirjoituksessa• oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta• syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää jatuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista• oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota,sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen• syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaakirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaamaailmankuvaansa• hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden• osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaaoppiaineen opiskelussa• nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.ArviointiÄidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisestioppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteistaja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaanvaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen.Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta ettäopettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessätärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän

19voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana jakirjoittajana.Valtakunnalliset pakolliset äidinkielen ja kirjallisuuden kurssitKursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen,puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin jasisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessakeskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetäänlukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaastikaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (A1)Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsalukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omiataitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, ettähänen viestijäkuvansa tarkentuu.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tekstikäsitystään• oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansaohjaavista seikoista• ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen,viestintätilanteen ja -välineen kannalta• oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistätietoisemmin• tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua• syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omiaosallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön taikeskustelun tuloksellisuuden kannalta.Keskeiset sisällöt• tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja,tekstilaji ja tekstityyppi• viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin• tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit,mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkisetja yksityiset tekstit• erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys,havainnollisuus ja eheys• tekstien referointi ja kommentointi• omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelunnäkökulmasta• vuorovaikutustaidot ryhmässäNumeroarviointi.2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (A2)

20Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppiinäkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventäätekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppiierittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muistamerkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaakäsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä• tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta• oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekäkykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensamukaisesti• oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekälöytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensäpohjaksi.Keskeiset sisällöt• tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielenkuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus janäkökulman valinta• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinenesittäminen ja arviointi• kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinenvalikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin jasen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannaltaNumeroarviointi.3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (A3)Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja senkulttuurisesta merkityksestä syvenee.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta• syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä• kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtiasekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen• oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti• harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisestiomassa ilmaisussaan.Keskeiset sisällöt• kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä jalähestymistapaa hyödyntäen• proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja,näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi• lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö,rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus

21• draama kirjallisuudenlajina• novellien, runojen ja draaman erittelyä• kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissäNumeroarviointi.4. Tekstit ja vaikuttaminen (A4)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisennäkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hänoppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaanerilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaanmedian välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan• osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiäänsekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta• osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta• oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myöseettisistä lähtökohdista.Keskeiset sisällöt• suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi;mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia• vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide,kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos• argumentointitavat ja retoriset keinot• kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä• tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä• tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki• viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikkaNumeroarviointi.5. Teksti, tyyli ja konteksti (A5)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaahuomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niidenkulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin• oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen• pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineistonkoonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta omanpohdiskelevan tekstin laadintaan• kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.Keskeiset sisällöt

22• eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisestikulttuurisen kontekstin näkökulmasta• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailmanilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa• tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin jalauserakenteen vaikutus tekstiin• oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittupohdiskeleva teksti• oman tyylin hiontaa ja huoltoaNumeroarviointi.6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (A6)Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurinmerkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaistenkieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen jajatkuvaan muutokseen• arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielenmerkityksen jokaiselle ihmiselle• tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioidaniiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisenidentiteetin rakentajana.Keskeiset sisällöt• teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen,kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään• suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä;kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta• kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa• suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksiaja teemoja• kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheistaNumeroarviointi.Valtakunnalliset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (A7)Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaansekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa jatyöelämässä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä japuhekulttuurista

23• kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- jaryhmätaitojaan• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttaviatekijöitä.Keskeiset sisällöt• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteetja menettelytavat• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuriaNumeroarviointi.8. Tekstitaitojen syventäminen (A8)Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä• varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä jajohdonmukaista tekstiä.Keskeiset sisällötKerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:• tekstityypit ja tekstilajit• tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet• tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely,muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely• kielenhuoltoaNumeroarviointi.9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (A9)Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, medianajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinenlukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohtilukion päättötason vaatimuksia.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen,kirjallisuuden ja viestinnän teemoja• oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisinperustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua• löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistäkäytävään keskusteluun• osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

24Keskeiset sisällöt• nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä• ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistäaiheista• mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua• osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöönNumeroarviointi.Koulukohtaiset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit10. Ylioppilasessee (A10)Tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Kurssilla kerrataanylioppilasesseen vaatimukset ja kirjoitusprosessin vaiheet. Luetaan eritasoisiamalliesseitä ja perehdytään kokeen arviointiin. Kirjoitetaan sekä otsikko- ettäaineistoesseitä. Kiinnitetään erityistä huomiota tyyliin.Numeroarviointi.11. Kielenhuollon kurssi (A11)Tavoitteena on omaksua keskeiset suomen kielen normit. Tehdään kielenhuollonharjoituksia ja hiotaan omien tekstien kieltä ja tyyliä.Suoritusmerkintä.12. Kirjallisuuskurssi (A12)Tavoitteena on syventää kirjallisuuden tuntemusta. Luetaan ja tulkitaankaunokirjallisuutta keskustellen ja kirjoittaen. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmäntoiveiden mukaisesti.Suoritusmerkintä.13. Luovan kirjoittamisen kurssi (A13)Tavoitteena on löytää oma, persoonallinen kirjoitustyyli. Tutustutaan erilaisiintekstilajeihin ja etsitään kirjoittamisen iloa monipuolisin kirjoitusharjoittein. Kurssinsisällön suunnittelussa otetaan huomioon myös opiskelijoiden toiveet.Suoritusmerkintä.14. Elokuvakurssi (A14)Tavoitteena on syventää elokuvailmaisun tuntemusta. Perehdytään elokuvakerronnankeinoihin ja elokuvan lajityyppeihin. Harjoitellaan kriittistä elokuvien katselua.Analysoidaan erilaisia elokuvia. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmän toiveidenmukaisesti.Suoritusmerkintä.15. Medialukutaito (A15)

25Tavoitteena on syventää medialukutaitoa. Perehdytään sekä painetun että sähköisenmedian tekstilajeihin ja niiden ilmaisutapoihin. Eritellään kriittisesti mediatekstientapoja kuvata ja luoda todellisuutta.Suoritusmerkintä.16. Teatteritaide (A16)Tavoitteena on perehtyä teatteritaiteeseen sekä teoriassa että käytännössä. Luetaan jaeritellään erilaisia näytelmiä ja käydään teatterissa.Suoritusmerkintä.Koulukohtainen soveltava äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi17. Verkkolehden teko (A17)Tavoitteena on verkkolehden toimittaminen lukion kotisivuille tiimityönä. Kurssitoteutetaan hajautetusti yhteisesti sovittuina aikoina (yhden lukuvuoden aikana).Suoritusmerkintä.7.2.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsiRuotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Seantaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heillemahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaatietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämääntietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoillevalmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, ettäviestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistäharjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.Opetuksen tavoitteetTavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon(liite) tasot seuraavasti:Oppimäärä KuullunPuhuminen LuetunKirjoittaminenymmärtäminenymmärtäminenA-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1Tavoitteena on myös, että opiskelija• osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla• osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin• tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana• osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävänkannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvaustenpainotusten mukaisesti.

26Oppimäärän vaihtaminenOpiskelijan siirtyessä A-kielestä B-kieleen arvosanat vastaavat toisiaan. Mikälisiirtyminen tapahtuu B-kielestä A-kieleen, opiskelijan on täydennettävä kaikkiakursseja opettajan ohjeiden mukaisesti.KurssitKurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen japohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuusvertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissaesiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheitaopiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioonottamiseksi.Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuus kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaaerilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteidenja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteenkiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteidenmukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin jaeroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinenmateriaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksiopiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksienkulttuurisidonnaisuus.Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitäohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielenopiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisiaheidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävänkannalta.RuotsiPerusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)Valtakunnalliset pakolliset kurssitPakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ennen syventäviä kursseja(poikkeuksena BA9).1. Arkielämää Pohjoismaissa (BA1)Kurssin tavoitteena on tutustua lukion työtapoihin ja ruotsin kielen opiskelutaitoihin,rohkaista oppilaita viestimään suullisesti ruotsin kielellä yksinkertaisissaviestintätilanteissa, kerrata ja laajentaa peruskoulussa opittujen rakenteiden käyttöäsekä sanastoaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston japerusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteetliittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli ontuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisuaja keskeisiä puheviestintätilanteita.

27Arviointi: Numeroarviointi2. Ihmiset ympärillämme (BA2)Kurssin tavoitteena on osata kertoa ruotsiksi omasta arjestaan: vapaa-ajasta, iloista jasuruista.Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaanrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisenhyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt.Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheidenkäsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiotailmaisuvarmuuteen.Arviointi: Numeroarviointi3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (BA3)Kurssin tavoitteena on esitellä Suomea eri näkökulmista: tutustua maamme historiaan,perinteisiin, kulttuuriin ja vähemmistöihin. Kiinnitetään huomiota oikeakielisyyden jakuuntelutaidon kehittymiseen.Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittelyeri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomimonikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksistakorostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallistatuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.Arviointi: Numeroarviointi4. Elinympäristömme (BA4)Kurssilla opitaan, että ihmiset ovat osa luontoa, jota käsitellään eri näkökulmista.Tarkoituksena on myös herättää oppilaiden kiinnostus ruotsalaisiin tiedotusvälineisiinyhtenä mahdollisuutena kielenoppimiseen ja tiedonhankkimiseen.Kurssin aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta”tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla vahvistetaan kielitaidoneri osa-alueita tasapuolisesti.Arviointi: Numeroarviointi5. Opiskelu ja työ (BA5)Kurssin tavoitteena on saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä,miten voimme vaikuttaa kuluttajina ja kansalaisina.

28Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme.Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää.Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.Kurssilla aletaan myös tehdä laajempia ja vaativampia tekstin- jaluetunymmärtämisharjoituksia.Arviointi: Numeroarviointi.6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (BA6)Kurssin tavoitteena on, että oppilaat saavat selkeän realistisen käsityksenylioppilaskokeen eri tehtävätyypeissä vaadittavista asioista ja valmistautuaylioppilaskirjoituksiin. Tutustutaan kulttuurin eri osa-alueisiin.Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuriidentiteettija kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavatnäkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaanaiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.Arviointi: NumeroarviointiRuotsiPerusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)Valtakunnalliset syventävät kurssitSyventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (BA7)Kurssin tavoitteena on kerrata ja syventää jo aiemmilla kursseilla esiintyneitäkielioppiasioita, laajentaa sanavarastoa sekä harjaantua työskentelemään itsenäisesti jaottamaan vastuuta oppimisestaan.Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekäyleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviinliittyvät aiheet.Arviointi: Numeroarviointi8. Tiede, talous ja tekniikka (BA8)Kurssin tavoitteena on oppilaan aktiivisen ja passiivisen sanavaraston kasvattaminen,ainekirjoitus- sekä tekstinymmärtämistaidon parantaminen.Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avullalähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eriaihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.Arviointi: Numeroarviointi

29RuotsiPerusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)Koulukohtaiset syventävät kurssit9. Introkurssi (BA9)Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun keskeiset kielioppiasiat, keskeistä sanastoasekä rohkaista oppilaita käyttämään ruotsin kieltä jokapäiväisissä tilanteissa.Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.10. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (BA10)Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin. Kurssillakerrataan keskeisiä kielioppiasioita, harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten tekstin- jakuullunymmärtämisiä, sanasto- ja rakenneosioita sekä kirjoitetaan aineita.Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.RuotsiPerusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1-kieli)Valtakunnalliset pakolliset kurssitPakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ennen syventäviä kursseja(poikkeuksena BB 8).1. Koulu ja vapaa-aika (BB1)Kurssin tavoitteena on tutustua lukion työtapoihin ja ruotsin kielen opiskelutaitoihin,rohkaistua viestimään suullisesti ruotsin kielellä yksinkertaisissa viestintätilanteissa,kerrata ja laajentaa peruskoulussa opittujen rakenteiden käyttöä sekä sanastoaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston japerusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskeluja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssillapainotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.Arviointi: Numeroarviointi2. Arkielämää Pohjoismaissa (BB2)Kurssin tavoitteena on osata kertoa ruotsiksi itseen ja lähiympäristöön liittyvistäasioista, tulla toimeen ruotsin kielellä jokapäiväisissä käytännön viestintätilanteissa.Painotetaan kuullun ymmärtämistä ja suullista kielitaitoa.Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaanpuheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävienavulla. Käsiteltävinä aihepiireinä kurssilla ovat perhe, ystävät, harrastukset jaasuminen. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja

30mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaansuullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiotailmaisuvarmuuteen.Arviointi: Numeroarviointi3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (BB3)Kurssin tavoitteena on esitellä Suomea, suomalaisuutta, suomenruotsalaisuutta.Kiinnitetään huomiota oikeakielisyyden ja kuuntelutaidon kehittymiseen.Harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä käytännön viestintätilanteissa.Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, kotimaan vertailu muihinPohjoismaihin ja Eurooppaan. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurientuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoaharjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssillapainotetaan kielitaidon eri osa-alueita tasapuolisesti.Arviointi: Numeroarviointi4. Elämää yhdessä ja erikseen (BB4)Kurssin tavoitteena on, että oppilaat saavat mielekkäitä ruotsinkielenkäyttökokemuksia keskustellessaan ja kertoessaan elinpiirinsä ihmissuhteista.Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminenopiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”. Harjoitellaan erikielitaidon osa-alueita tasapuolisesti.Arviointi: Numeroarviointi5. Elinympäristömme (BB5)Kurssin tavoitteena on korostaa ymmärtävää lukemista ja tutustuttaa ja herättääoppilaiden kiinnostus ruotsalaisiin tiedotusvälineisiin yhtenä mahdollisuutena kielenoppimiseen ja tiedonhankintaan.Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet.Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- jamediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaanymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua sekäkuullunymmärtämistä.Arviointi: NumeroarviointiRuotsiPerusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1-kieli)Valtakunnalliset syventävät kurssit

31Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (BB6)Kurssin tavoitteena on tutustua eri pohjoismaihin ja niiden erityispiirteisiin sekäpohjoismaiseen elämäntapaan. Vahvistetaan toimivan peruskielitaidon valmiuksiaerityisesti kirjallisen tuottamisen osalta.Kurssilla oppilaat tutustuvat eri kulttuureihin. Kurssilla käsitellään kulttuuria laajaalaisesti.Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista.Arviointi: Numeroarviointi7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (BB7)Kurssin tavoitteena on kerrata ja syventää jo aiemmilla kursseilla esiintyneitäkielioppiasioita ja laajentaa sanavarastoa. Vahvistetaan eurooppalaisen taitotasonmukaisesti kielitaidon perustason valmiuksia.Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssillakäsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekäkansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaanymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.Arviointi: NumeroarviointiRuotsiPerusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1-kieli)Koulukohtaiset syventävät kurssit8. Introkurssi (BB8)Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun keskeiset kielioppiasiat ja rohkaistaoppilaita käyttämään ruotsin kieltä jokapäiväisissä tilanteissa.Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (BB9)Kurssin tavoitteena on kerrata ja harjoitella ylioppilaskirjoituksissa vaadittaviakielitaidon eri osa-alueita monipuolisten harjoitusten avulla.Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.7.2.3. Vieraat kielet7.2.3.1. Englanti

32YleistäPakolliset kurssit 1-6 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseja 5-11 ei suositellasuoritettavaksi itsenäisesti.EnglantiPerusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)Valtakunnalliset pakolliset kurssitArviointiKurssit 1-8 arvioidaan numeroarvosanoin. Kursseista 9-11 annetaan suoritusmerkintä.1. Nuori ja hänen maailmansa (EA1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston japerusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteetliittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen jaihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnänstrategioita.Tavoitteena on, että opiskelija• rohkaistuu puhumaan ja ilmaisemaan mielipiteensä suullisesti jakirjallisesti• tutustuu erilaisiin tekstilajeihin• harjoittelee kirjoittamistaitoa erilaisten viestinnällisten tehtävien avulla• oppii hallitsemaan perusverbiopin ja oppii epäsäännölliset verbit2. Viestintä ja vapaa-aika (EA2)Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaanrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin janiiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi jaturvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheidenkäsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiotailmaisuvarmuuteen.Tavoitteena on, että opiskelija• kykenee ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväiseen elämään javapaa-aikaan liittyvissä asioissa• oppii aihepiiriin liittyvää sanastoa, passiivin sekä pääasiat substantiiveista jaartikkeleista3. Opiskelu ja työ (EA3)Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssillaharjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myösmuodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin

33aiheiden käsittelyyn.Tavoitteena on, että opiskelija• oppii opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmien tekoon ja työelämään liittyvääsanastoa• oppii laatimaan esim. työnhakukirjeen ja CV:n sekä vaativampaa suullista jakirjallista ilmaisua• oppii epäsuoran esityksen, indefiniittipronominit sekä adjektiivien ja adverbienkäytön4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (EA4)Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit.”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitelläkurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.Tavoitteena on, että opiskelija• oppii keskustelemaan yhteiskuntaan ja ympäröivään maailmaan liittyvistä aiheista• pystyy lukemaan vaikeahkoa tekstiä• oppii kirjoittamaan tiivistelmän sekä vaativamman kirjoitelman• oppii vaillinaisten apuverbien, relatiivipronominien ja paljoussanojen käytön5. Kulttuuri (EA5)Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteettija kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmiakurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkontuotoksen ja esittelevät sen.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy lukemaan vaativahkoa kurssin aihepiiriin liittyvää tekstiä• pystyy lukemaan kaunokirjallista tekstiä (esim. romaanin) pitkäjänteisesti• oppii seuraamaan kohdekielisiä radio- ja TV-ohjelmia sekä elokuvia pääkohdatymmärtäen sekä kirjoittamaan niistä kirjallisen selostuksen• osaa kertoa omista kokemuksistaan ja mieltymyksistään kulttuurin harrastajana sekäsuullisesti että kirjallisesti• oppii kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa• oppii lauseenvastikkeet, lisää artikkelien käytöstä sekä tyyliopin alkeita.6. Tiede, talous ja tekniikka (EA6)Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat,tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaanlukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan.Tavoitteena on, että opiskelija• oppii ymmärtämään kurssin aihepiireihin liittyvää vaikeahkoa tekstiä

34• oppii tuottamaan suullisesti ja kirjallisesti vaativahkoa kieltä• oppii kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa• oppii infinitiivin ja ing -muodon sekä prepositioiden käyttöä ja oppii lisäänumeraaleista ja vierasperäisistä sanoista• voidaan laatia esitys asia-aiheesta käyttäen apuna mediaa, kirjallisuutta taiinternettiäEnglantiPerusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)Valtakunnalliset syventävät kurssitSyventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.7. Luonto ja kestävä kehitys (EA7)Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin jakestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy lukemaan entistä vaativampaa, faktatietoa sisältävää tekstiä niin, että osaakerätä siitä keskeisiä faktoja ja argumentteja• pystyy seuraamaan kohdekielistä puhetta asiapitoisista aiheista• osaa kertoa kurssin aiheista yleisesti sekä kertoa omista kokemuksistaan javalinnoistaan ja perustella niitä sekä suullisesti että kirjallisesti• tuottaa vaativahkoa kieltä suullisesti ja kirjallisesti• oppii kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa• kertaa keskeisiä rakenteita, lähinnä verbioppia8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (EA8)Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiinmaailmankuviin liittyvät aiheet.Tavoitteet kuten 7. kurssissa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija kertaa lukionkeskeisiä rakenteita. Painotus on ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa.EnglantiPerusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)Koulukohtaiset syventävät kurssit9. Kertauskurssi (EA9)Lukion englannin johdantokurssi, jossa kerrataan ja vahvistetaan peruskoulunoppimäärää ja valmennetaan opiskelijaa lukion kieliopintoihin. Kerrataan peruskoulussaopittuja keskeisiä rakenteita, mm. verbimuotoja.10. Puheviestinnän kurssi (EA10)Aihepiirit• koulutus ja työelämä, harrastukset ja vapaa-aika• ihmisten kohtaaminen, matkailu

35• elämäntavat, asuminen• jokapäiväiset ja maailmanongelmat• media• arvotTavoitteet:Kurssin tavoitteena on kohentaa käytännön kielitaitoa erilaisissa puhetilanteissa ja antaatietoa englanninkielisestä puhe- ja tapakulttuurista sekä korostaa kielen eri rekisterienmerkitystä.Tilanteet: kuvailua, selostuksia, debatteja, roolileikkejä, analysointia. Harjoitellaanvaltakunnallisia suullisen kielitaidon kokeita.Opiskelu- ja kielitaitostrategiat:• miten olla keskustelussa vastuullinen osallistuja ja aktiivinen kuuntelija• miten olla samaa ja eri mieltä• miten ilmaista ja ottaa vastaan kohteliaisuuksia• miten neuvoa, ehdottaa, valittaa, suostutella, rohkaista, epäröidä, keskeyttää, osoittaamyötätuntoa11. Kertaava kurssi abeille (EA11)Kurssilla harjoitellaan puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämistä, kerrataan keskeistenaihepiirien sanastoa sekä kehitetään kirjallista ilmaisutaitoa. Tehdään yo-kirjoituksissaesiintyviä tehtävätyyppejä.7.2.3.2. EspanjaYleistäSyventävien kurssien aihepiirit ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset.Ne kattavat mm. arkipäivän viestintään, nuorten elämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin sekä kansainvälisyyteen liittyviä kokonaisuuksia. Koulukohtainenkurssi on ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi. Kielen opiskelu lähtee alkeista jaetenee melko intensiivisesti täyttäen lopulta peruskielenhallinnan vaatimukset.Jokaisella syventävällä kurssilla ovat kaikki kielenoppimisen osa-alueet esillä;suullinen viestintä ja kuullun ymmärtäminen, kirjallinen viestintä ja tekstinymmärtäminen sekä kielen rakenteet.Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Valtakunnalliset syventävät kurssit (1 – 8)voi opiskella myös itsenäisesti tekemällä opettajan määräämät tehtävät jasuorittamalla kurssikokeen pääsääntöisesti silloin, kun kurssi on tarjolla.Koulukohtaisen kurssin (9) voi suorittaa ainoastaan opetukseen osallistumalla.ArviointiArvioinnissa otetaan huomioon kurssikoe, opiskelijan tuntityöskentely ja tunneillaläsnäolo sekä kotitehtävien ja muiden mahdollisten erikseen kurssikohtaisestiilmoitettavien suoritusten tekeminen. Opiskelijaa kannustetaan myös arvioimaan omaaoppimistaan ja asettamaan itselleen tavoitteita. Valtakunnalliset syventävät kurssitarvioidaan numeroarvosanoin. Koulukohtaisesta kurssista annetaan suoritusmerkintä.EspanjaLukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)

36Valtakunnalliset syventävät kurssit1. Hyvää päivää, hauska tutustua (PD1)Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymäänvastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmätihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivänviestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.Tavoitteena on, että opiskelija• totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta• tutustuu kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon• selviytyy yksinkertaisista arkipäivän kohtaamisista (esim. tervehtiminen,esittäytyminen) sekä osaa kertoa itsestään joitakin perusasioita ja kysyä samojaasioita muilta• pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon yksinkertaisesta ja lyhyestä tekstistä2. Näin asiat hoituvat (PD2)Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvätrutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissäkielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista.Tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömääntilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin• osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon• selviytyy yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteissa (esim. omistamieltymyksistä kertominen, säästä puhuminen, kellonaikojen tiedustelu)• pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon melko yksinkertaisesta ja lyhyestä tekstistä• oppii kirjoittamaan tuttavallisen kirjeen3. Vapaa-aika ja harrastukset (PD3)Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviinpalveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassamielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.Tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömääntilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin• totuttelee rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen jaintonaatioon• osaa kuvata lähipiiriään, ajankäyttöään ja mieltymyksiään muutamin lyhyinlausein

37• selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja joistakin palvelutilanteista(esim. ruokapöytäkeskustelu, ostaminen ja maksaminen) tapakulttuurin huomioonottaen• ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aiheisiin4. Meillä ja muualla (PD4)Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja hitaasti• osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun (esimerkiksi puhelinkeskustelu,pöydän varaaminen ravintolassa, keskustelu metroasemalla tai hotellinvastaanotossa)• pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisistateksteistä (esimerkiksi ruokalista tai matkailuaiheiset tekstit)• oppii kuvaamaan tapahtumia menneessä ajassa5. Ennen ja nyt (PD5)Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintääja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdatymmärtäen• harjaantuu menneen ajan kuvaamisessa• oppii kuvaamaan ihmiskehoa sekä omaa terveydentilaansa• pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä• osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (PD6)Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekänuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihinliittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmienkuvailua.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdatymmärtäen• osaa kertoa jotakin koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaansuullisesti ja kirjallisesti• osaa kertoa omasta kotimaastaan ottaen huomioon myös vertailevan näkökulmaneri kulttuurien välillä

38• oppii kirjoittamaan muodollisen kirjeen• pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtämään niidenpääajatukset7. Kulttuuri (PD7)Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkiaalueita.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdatymmärtäen• oppii kohdekielistä sanastoa aiheista teatteri, elokuva ja urheilu sekä saa tietoajoistakin kohdemaiden tunnetuista kulttuurihenkilöistä ja näidenaikaansaannoksista.• osaa kertoa jotakin omista kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan jamieltymyksistään suullisesti ja kirjallisesti• kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä8. Yhteinen maapallomme (PD8)Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaansekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit,myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten jayksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdatymmärtäen• pystyy seuraamaan eri aihepiirien normaalitempoista puhetta pääkohdatymmärtäen ja olennaisen tiedon poimien• ohjautuu käyttämään erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi,pääasioiden etsintä, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muidenkielten ja muun taustatiedon perusteella)• osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla yhteiskunnallisia ilmiöitä ja omiakokemuksiaan suullisesti ja kirjallisestiEspanjaLukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)Koulukohtainen syventävä kurssi9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (PD9)Kurssilla keskitytään harjoittelemaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Luetaan eriaihepiirejä käsitteleviä tekstejä ja harjoitellaan kuullun ymmärtämistä sekä kirjallistatuottamista.Tavoitteena on syventää opiskelijan sanavarastoa ja parantaa hänen tekstinymmärtämisen taitojaan vahvistaa kielen rakenteita ja harjaannuttaa opiskelijaa

397.2.3.3. Italiakohdekielisen kirjoitelman laatimisessa sekä parantaa opiskelijan kuullunymmärtämisen taitoja .ArviointiKaikissa italian syventävissä kursseissa on numeroarviointi.ItaliaLukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)Valtakunnalliset syventävät kurssit1. Hyvää päivää, hauska tutustua (TD1)Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymäänvastaavia asioita keskustelukumppanilta.Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaanselviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaanpuheviestintää.2. Näin asiat hoituvat (TD2)Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvätrutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissäkielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä erilaisia palveluita.Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.3. Vapaa-aika ja harrastukset (TD3)Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviinpalveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassamielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.4. Meillä ja muualla (TD4)Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.5. Ennen ja nyt (TD5)Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintääja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla.6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (TD6)

40Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekänuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihinliittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmienkuvailua.7. Kulttuuri (TD7)Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkiaalueita.8. Yhteinen maapallomme (TD8)Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaansekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit,myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten jayksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.ItaliaLukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)Koulukohtainen syventävä kurssi9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (TD9)Harjoitellaan monipuolisesti erilaisia sanasto- ja rakennetehtäviä sekäkuunteluharjoituksia. Harjoitellaan erilaisia luetunymmärtämistekstejä ja erilaisiakirjallisia tuotostehtävätyyppejä.7.2.3.4. RanskaArviointiKaikki ranskan syventävät kurssit (sekä B2- että B3-kieli) arvioidaannumeroarvostelulla.RanskaPerusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli)Valtakunnalliset syventävät kurssit1. Vapaa-aika ja harrastukset / Le temps libre et les loisirs (FC1)Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön,kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessäkäytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston jarakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista,muun muassa mielipiteen ilmaisua, ja laajennetaan kielen perusrakenteidentuntemusta.

41Tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömääntilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin sekä osaa reagoida siihen• tottuu rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen jaintonaatioon• osaa kuvata lähipiiriään, ajankäyttöään ja mieltymyksiään muutamin lyhyinlausein• selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmistapalvelutilanteista tapakulttuurin huomioon ottaen• ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aiheisiin• Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija pyrkii• tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen oppijana• asettamaan opiskelulleen tavoitteita• arvioimaan työtapojaan2. Meillä ja muualla / Chez nous et ailleurs (FC2)Kurssin aihepiireinä ovat oman kotipaikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maidenihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssillapainotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteidenhallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia• ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja normaalitempoa hitaammin• osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun (esimerkiksi tutustumistilanne taikohtelias ruokapöytäkeskustelu)• osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitelläkotipaikkakuntaansa• pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisistateksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset)• selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyetviestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat)3. Ennen ja nyt / Avant et maintenant (FC3)Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.Aiheina ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaanpuheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoaharjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdatymmärtäen• osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekävaihtaa kokemuksia toisen kanssa• tuntee monipuolisesti suullisessa viestinnässä tarvittavia strategioita ja pyrkiikäyttämään niitä

42• pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä• osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista(esimerkiksi tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät)4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat / Les études et les plans pour l’avenir(FC4)Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekänuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihinliittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmienkuvailua.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskusteluapääasiat ymmärtäen• pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistäasioista• pystyy hoitamaan asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa• osaa kertoa koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaansuullisesti ja kirjallisesti• osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen• pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtämään niidenpääajatukset ja keskeiset yksityiskohdat5. Kulttuuri / La culture (FC5)Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa jamonikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidonkaikkia alueita.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan tuttuja aiheita ja yleistietoa käsittelevää tilannesidonnaistapuhetta pääasiat ymmärtäen• osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistäänsuullisesti ja kirjallisesti• pystyy lukemaan lyhyehköjä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisensisällön ymmärtäen• kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä6. Yhteinen maapallomme / Notre monde à nous tous (FC6)Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallontilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssillapainotetaan tekstinymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimistasuullisesti ja kirjallisesti.Tavoitteena on, että opiskelija

43• pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa taikohdekielisessä maassa niin, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiäajatuksia• pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistälehtiartikkeleista• osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioidenetsintä, merkityskartta, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muidenkielten ja muun taustatiedon perusteella)• osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitäja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti7. Tiede ja tekniikka / La science et la technologie (FC7)Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvätyleistajuiset tekstit. Ohjataan opiskelijoita käyttämään teknologiaa hyväkseen.Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan kohdekielisiä selkeitä uutislähetyksiä ja helppojadokumenttiotteita niin, että ymmärtää keskeisen informaation• pystyy lukemaan yleistajuista tekstiä vaativahkoista aiheista pääasiat ymmärtäen• osaa etsiä lisätietoa kurssin aiheista kohdekielisiltä internet-sivuilta• pyrkii kehittämään kirjallista ilmaisuaan suunnittelemalla ja viimeistelemällätekstiään8. Luonto ja kestävä kehitys (FC8)Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa jakohdekielen kulttuurissa. Ohjataan opiskelijoita vastuulliseen suhtautumiseenluontoon, yhteiseen omaisuuteen ja kuluttamiseen. Kurssilla painotetaan tekstinymmärtämistä ja kirjoittamista.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta• pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä ja seuraamaantekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia• osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä tutun kieliaineksen jaasiayhteyden perusteella• pystyy hankkimaan tietoa kohdekielisistä lähteistä• osaa kirjoittaa ymmärrettävää, kokemuksia, mielipiteitä tai arkitietoa sisältäväätekstiä itselleen läheisistä aiheistaRanskaPerusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli)Koulukohtainen kurssi9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (FC9)

44Kursseilla harjoitellaan yo-kokeen eri tehtävätyyppejä sekä opiskellaan ajankohtaisiaeri aihepiiristä olevia tekstejä. Lisäksi harjoitellaan erilaista kirjallista tuottamista jakuuluun ymmärtämistä.RanskaLukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)Valtakunnalliset syventävät kurssit1. Hyvää päivää, hauska tutustua / Bonjour, enchanté de faire votre connaissance(FD1)Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymäänvastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen jalähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivänviestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.Tavoitteena on, että opiskelija• totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta• tutustuu kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon• selviytyy yksinkertaisista arkipäivän kohtaamisista, esim. tervehtiminen,hyvästely, esittelyt, tutustuminen• osaa kertoa itsestään joitakin perusasioita ja tehdä yksinkertaisia kysymyksiä• kiinnittää huomiota äidinkielen ja kohdekielen eroihin tapakulttuurissa javiestintästrategioissa• pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon lyhyestä tekstistä, esimerkiksi postikorttitai säätiedotusArviointi: Kurssin arvioinnissa painottuu tuntityöskentely, yrittäminen ja aktiivisuuspuheviestinnän harjoittelussa sekä säännöllinen työnteko.2. Näin asiat hoituvat / C’est ainsi qu’il faut faire (FD2)Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvätrutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissäkielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista.Tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömääntilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin• osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon ja eleisiin• selviytyy kohdekielellä tavallisimmissa arkipäivän palvelu- ja asioimistilanteissakiinnittäen huomiota myös eroihin tapakulttuurissa• pystyy löytämään tietoa lyhyistä, em. tilanteisiin liittyvistä teksteistä, esimerkiksiesitteet, aikataulut, lehti-ilmoitukset, kyltit

45Arviointi: Kurssin arvioinnissa painottuu tuntityöskentely: yrittäminen ja aktiivisuuspuheviestinnän harjoittelussa sekä säännöllinen työnteko.3. Vapaa-aika ja harrastukset / Le temps libre et les loisirs (FD3)Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviinpalveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteidenhallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassamielipiteen ilmaisua, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.Tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömääntilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin• tottuu rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen jaintonaatioon• osaa kuvata lähipiiriään, ajankäyttöään ja mieltymyksiään muutamin lyhyinlausein• selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmistapalvelutilanteista tapakulttuurin huomioon ottaen• ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aiheisiin4. Meillä ja muualla / Chez nous et ailleurs (FD4)Kurssin aihepiireinä ovat oman kotipaikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maideniede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaanpuheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia• ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja hitaasti• osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun (esimerkiksi tutustumistilanne taikohtelias ruokapöytäkeskustelu)• osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitelläkotipaikkakuntaansa• pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisistateksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset)• selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyetviestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat)5. Ennen ja nyt / Avant et maintenant (FD5)Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintääja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija

46• pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdatymmärtäen• osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekävaihtaa kokemuksia toisen kanssa• tuntee suullisessa viestinnässä tarvittavia strategioita ja pyrkii käyttämään niitä• pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä• osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista(esimerkiksi tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät)6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat / Les études et les plans pour l’avenir(FD6)Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekänuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihinliittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmienkuvailua.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskusteluapääasiat ymmärtäen• pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistäasioista• pystyy hoitamaan yksinkertaisia asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myöspuhelimessa• osaa kertoa jotakin koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaansuullisesti ja kirjallisesti• osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen• pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtämään niidenpääajatukset7. Kulttuuri / La culture (FD7)Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa jamonikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidonkaikkia alueita.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan tuttuja aiheita käsittelevää tilannesidonnaista puhetta pääasiatymmärtäen• osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistäänsuullisesti ja kirjallisesti• pystyy lukemaan lyhyitä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisen sisällönymmärtäen• kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä8. Yhteinen maapallomme / Notre monde à nous tous (FD8)Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallontilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla

47painotetaan tekstinymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimistasuullisesti ja kirjallisesti.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa taikohdekielisessä maassa niin, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiäajatuksia• pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistälehtiartikkeleista• osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioidenetsintä, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden kielten ja muuntaustatiedon perusteella)• osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitäja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisestiRanskaLukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)Koulukohtainen kurssi9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (FD9)Kursseilla harjoitellaan yo-kokeen eri tehtävätyyppejä sekä opiskellaan ajankohtaisiaeri aihepiiristä olevia tekstejä. Lisäksi harjoitellaan erilaista kirjallista tuottamista jakuuluun ymmärtämistä.7.2.3.5. SaksaYleistäKurssien aihepiirit ovat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.Jokaiseen kurssiin sisältyy myös rakenteita. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.Opiskelija voi suorittaa kurssin myös itsenäisesti tekemällä opettajan määräämättehtävät ja osallistumalla kokeeseen pääsääntöisesti siinä jaksossa, missä kyseinenkurssi tarjotaan.Kursseilla käytetään vaihtelevia työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apunatietokoneavusteista työskentelyä ja internettiä sekä mediaa. Saksassa Backnanginkaupungissa sijaitsevaan Gymnasium in der Taus -ystävyyskouluun pidetään yhteyttäeri kurssien puitteissa. Opiskelijoita ohjataan kiinnittämään huomiota omaanoppimiseensa ja heitä kannustetaan asettamaan omaan opiskeluunsa liittyviätavoitteita ja arvioimaan omaa edistymistään.ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvaustenpainotusten mukaisesti. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaannumeroarvosanoin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin.SaksaPerusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli)Valtakunnalliset syventävät kurssit

481. Vapaa-aika ja harrastukset (SC1)Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviinpalveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteidenhallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassamielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.Tavoitteet• Opiskelija totuttelee rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota oikeaanääntämiseen sekä intonaatioon• ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömääntilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin ja osaa reagoida siihen• ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aihepiireihin2. Meillä ja muualla (SC2)Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia• ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja normaalitempoa hitaammin• osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun• osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitelläkotipaikkakuntaansa• pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisistateksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset)• selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyetviestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat)3. Ennen ja nyt (SC3)Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintääja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdatymmärtäen• osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekävaihtaa kokemuksia toisten kanssa• pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä• osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista(esim. tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät)

494. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SC4)Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekänuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihinliittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmienkuvailua.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskusteluapääasiat ymmärtäen• pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistäasioista• pystyy hoitamaan asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa• osaa kertoa koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaansuullisesti ja kirjallisesti• osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen• pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtäen niidenpääajatukset ja keskeiset yksityiskohdat5. Kulttuuri (SC5)Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkiaalueita.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan tuttuja aiheita ja yleistietoa käsittelevää tilannesidonnaistapuhetta pääasiat ymmärtäen• osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistäänsuullisesti ja kirjallisesti• pystyy lukemaan lyhyehköjä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisensisällön ymmärtäen• kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä6. Yhteinen maapallomme (SC6)Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallontilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssillapainotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostustenlaatimista suullisesti ja kirjallisesti.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa taikohdekielisessä maassa siten, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiäajatuksia• pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistälehtiartikkeleista• osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioidenetsintä, merkityskartta, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muidenkielten ja muun taustatiedon perusteella)

50• osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitäja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti7. Tiede ja tekniikka (SC7)Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvätyleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan kohdekielisiä selkeitä uutislähetyksiä ja helppojadokumenttiotteita niin, että ymmärtää keskeisen informaation• pystyy lukemaan yleistajuista tekstiä vaativahkoista aiheista pääasiat ymmärtäen• osaa etsiä lisätietoa kurssin aiheista kohdekielisiltä internet-sivuilta• pyrkii kehittämään kirjallista ilmaisuaan suunnittelemalla ja viimeistelemällätekstiään8. Luonto ja kestävä kehitys (SC8)Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa jakohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta• pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä ja seuraamaantekstin pääasioita, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia• osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä tutun kieliaineksen jaasiayhteyden perusteella• pystyy hankkimaan tietoa kohdekielisistä lähteistä• osaa kirjoittaa ymmärrettävää, kokemuksia, mielipiteitä tai arkitietoa sisältäväätekstiä itselleen läheisistä aiheistaSaksaPerusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli)Koulukohtainen syventävä kurssi9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (SC9)Kurssilla luetaan eri aihepiireihin liittyviä tekstejä, harjoitellaan kuullunymmärtämistäja kirjallista tuottamista sekä kerrataan kielioppiasioita ja vahvistetaan niidenosaamista.Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin vahvistamallahänen kielitaitonsa eri osa-alueita.SaksaLukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)Valtakunnalliset syventävät kurssitYleistä

51Kurssien aihepiirit ovat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.Jokaiseen kurssiin sisältyy myös rakenteita. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.Opiskelija voi suorittaa kurssin myös itsenäisesti tekemällä opettajan määräämättehtävät ja osallistumalla kokeeseen pääsääntöisesti siinä jaksossa, missä kyseinenkurssi tarjotaan.Kursseilla käytetään vaihtelevia työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apunatietokoneavusteista työskentelyä ja internettiä sekä mediaa. Saksassa Backnanginkaupungissa sijaitsevaan Gymnasium in der Taus -ystävyyskouluun pidetään yhteyttäeri kurssien puitteissa. Opiskelijoita ohjataan kiinnittämään huomiota omaanoppimiseensa ja heitä kannustetaan asettamaan omaan opiskeluunsa liittyviätavoitteita ja arvioimaan omaa edistymistään.ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvaustenpainotusten mukaisesti. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaannumeroarvosanoin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin.1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SD1)Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymäänvastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmätihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivänviestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.Tavoitteena on, että opiskelija• totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta• tutustuu kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon• selviytyy yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista• osaa kertoa joitakin perusasioita itsestään• pystyy löytämään tarvittavan tiedon lyhyestä tekstistä• suoriutuu yksinkertaisesta kirjoitustehtävästä (esim. lyhyen viestin kirjoittaminen)2. Näin asiat hoituvat (SD2)Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvätrutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissäkielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista.Tavoitteena on, että opiskelija• osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon• selviytyy erilaisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa• pystyy löytämään tarvittavan tiedon lyhyehköstä tekstistä• ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömääntilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin• oppii kirjoittamaan tuttavallisen kirjeen

523. Vapaa-aika ja harrastukset (SD3)Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviinpalveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassamielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.Tavoitteena on, että opiskelija• totuttelee rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota oikeaan ääntämiseensekä intonaatioon• ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömääntilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin ja osaa reagoida siihen• ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aihepiireihin4. Meillä ja muualla (SD4)Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia• ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja normaalitempoa hitaammin• osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun• osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitelläkotipaikkakuntaansa• pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisistateksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset)• selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyetviestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat)5. Ennen ja nyt (SD5)Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintääja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdatymmärtäen• osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekävaihtaa kokemuksia toisten kanssa• pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä• osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista(esim. tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät)6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SD6)

53Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekänuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihinliittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmienkuvailua.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskusteluapääasiat ymmärtäen• pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistäasioista• pystyy hoitamaan asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa• osaa kertoa koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaansuullisesti ja kirjallisesti• osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen• pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtäen niidenpääajatukset ja –keskeiset yksityiskohdat7. Kulttuuri (SD7)Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkiaalueita.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan tuttuja aiheita ja yleistietoa käsittelevää tilannesidonnaistapuhetta pääasiat ymmärtäen• osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistäänsuullisesti ja kirjallisesti• pystyy lukemaan lyhyehköjä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisensisällön ymmärtäen• kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästäHyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa mahdollisuuksien mukaan.8. Yhteinen maapallomme (SD8)Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaansekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit,myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten jayksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.Tavoitteena on, että opiskelija• pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa taikohdekielisessä maassa siten, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiäajatuksia• pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistälehtiartikkeleista

54• osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioidenetsintä, merkityskartta, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muidenkielten ja muun taustatiedon perusteella)• osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitäja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisestiSaksaLukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)Koulukohtainen syventävä kurssi9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (SD9)Kurssilla luetaan eri aihepiireihin liittyviä tekstejä, harjoitellaan kuullunymmärtämistäja kirjallista tuottamista sekä kerrataan kielioppiasioita ja vahvistetaan niidenosaamista.Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin vahvistamallahänen kielitaitonsa eri osa-alueita.7.2.4. Matematiikka7.2.4.1. Matematiikan pitkä oppimääräKurssien suoritusjärjestys ja sijoittuminen eri vuosille:Valtakunnalliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Koulukohtaisia kursseja eivoi suorittaa aikaisemmin kuin oheiseen kaavioon on merkitty.1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso1. vuosi M1, M14 M2 M3 M4 M5, M112. vuosi M6, M15 M7, M16 M8, M17 M9 M10, M183. vuosi (M10), M12, M19 M13, M20 M21Kurssit M14 ja M17 arvostellaan suoritusmerkinnällä. Muut kurssit arvostellaannumerolla kurssikokeen ja jatkuvan näytön perusteella. Koulukohtaisten syventävienkurssien arvosana ei voi laskea koko oppimäärän arvosanaa.Kursseja M14, M15, M18 ja M19 ei voi suorittaa itsenäisesti.Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään hyväksilukemisessa seuraavia vastaavuuksia: M1 N1, M3 N2, M6 N5, M7 N4 jaM8 N3.Arvosanojen siirtyminenPitkän oppimäärän arvosanat siirretään sellaisinaan lyhyen oppimäärän arvosanoiksi.Loput pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut (arvosana 5 tai parempi) kurssitluetaan hyväksi kurssikertymässä.Arvosanojen korottaminen

55Jos siirrettävä arvosana on 4 ja opiskelija haluaa korottaa arvosanaa, opiskelijan tuleeosallistua lyhyen matematiikan kurssille. Hyväksytyn arvosanan korotusta opiskelijavoi yrittää yhden kerran suorittamalla korvattavan kurssin kurssikokeen.Aihekokonaisuudet huomioidaan matematiikan eri kursseissa. Aihekokonaisuuksiensisällöt liittyvät matematiikassa yksittäisiin tehtäviinOpiskelija, joka on valinnut pitkän matematiikan, voi lukea hyväkseen peruskoulussasuorittamansa lukiovaatimusten mukaisen kurssikokeen sisältäneen M1-kurssin .Valtakunnalliset pakolliset matematiikan pitkän oppimäärän kurssit1. Funktiot ja yhtälöt (M1)Kurssilla käsitellään prosenttilaskuja ja verrannollisuutta, opitaan potenssin janeliöjuuren käsitteet ja laskusäännöt sekä tutustutaan eksponenttifunktioon jaratkaistaan potenssiyhtälöitä.2. Polynomifunktiot (M2)Kurssilla opitaan toisen asteen polynomiyhtälöiden ratkaiseminen, korkeammanasteen polynomiyhtälön ratkaisemista erikoistapauksissa ja yksikertaistenpolynomiepäyhtälöiden ratkaisemista.3. Geometria (M3)Kurssilla käsitellään kaksi- ja kolmiulotteisen avaruuden kuvioita ja kappaleita,geometrian lauseita ja ratkaistaan Pythagoraan lauseen, suora- ja vinokulmaisenkolmion trigonometrian ja yhdenmuotoisuuden perusteella geometrisia ongelmia.4. Analyyttinen geometria (M4)Kurssilla opitaan geometrian ja algebran yhteyksiä, käsitellään pistejoukkojaalgebrallisesti esimerkkinä suora, ympyrä ja paraabeli sekä ratkaistaanitseisarvoyhtälöitä ja yhtälöryhmiä.5. Vektorit (M5)Kurssilla opitaan vektorilaskennan perusteet, tutkitaan vektoreiden avulla kuvioidenominaisuuksia ja lasketaan kaksi- ja kolmiulotteisen avaruuden suoriin ja tasoihinliittyviä etäisyyksiä ja kulmia.6. Todennäköisyys ja tilastot (M6)Kurssilla tutkitaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia ja niiden tunnuslukuja,perehdytään kombinatoriikkaan ja todennäköisyyden käsitteeseen ja laskusääntöihinsekä tutustutaan diskreettiin todennäköisyysjakaumaan, sen odotusarvoon ja jatkuvaantodennäköisyysjakaumaan esimerkkinä normaalijakauma.7. Derivaatta (M7)

56Kurssilla tutkitaan rationaalifunktioita ja yhtälöitä, opitaan havainnollinen käsitysfunktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta sekä opitaan tutkimaanpolynomifunktion kulkua ja ääriarvoja sekä rationaalifunktion ääriarvoja suurimmanja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä.8. Juuri- ja logaritmifunktiot (M8)Kurssilla tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin, ratkaistaan vastaaviayhtälöitä ja opitaan tutkimaan näitä funktioita derivaatan avulla sekä tutustutaanyhdistettyihin funktioihin ja aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioihin.9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (M9)Kurssilla opitaan trigonometristen funktioiden määritelmät yksikköympyrän avulla,ratkaistaan yksinkertaisia trigonometrisia yhtälöitä ja tutkitaan trigonometrisiafunktioita derivaatan avulla sekä opitaan lukujonon käsite ja ratkaistaan käytännönongelmia aritmeettisten ja geometristen jonojen ja summien avulla.10. Integraalilaskenta (M10)Kurssilla opitaan integraalifunktion käsite, alkeisfunktioiden integraalifunktioidenmuodostaminen, määrätty integraali ja sen soveltaminen pinta-alan ja tilavuudenlaskemiseen.Valtakunnalliset matematiikan pitkän oppimäärän syventävät kurssit’11. Lukuteoria ja logiikka (M11)Kurssilla opitaan formalisoimaan väitelauseita, tutkimaan niiden totuusarvoja,tutustutaan avoimiin lauseisiin ja kvanttoreihin, opitaan todistamista ja tutustutaanlukuteorian perusteisiin mm. kokonaislukujen jaollisuuteen, kongruensseihin jasuurimman yhteisen tekijän määrittämiseen Eukleideen algoritmilla.12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (M12)Kurssilla opitaan absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsite, yhtälön juuren likiarvonmäärittämistä iteroimalla, polynomien jakoalgoritmi sekä muutosnopeuden ja pintaalannumeerista määrittämistä.13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (M13)Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteidentuntemusta, täydennetään integraalilaskennan taitoja soveltamalla niitä muun muassajatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen ja epäoleellisiin integraaleihin sekätutkitaan lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.Koulukohtaiset matematiikan pitkän oppimäärän syventävät kurssit

5714. Lukiomatematiikan starttikurssi, syventävä (M14)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• saavuttaa matematiikan taidoissaan vähintään yhteisen lähtötason• syventää osaamistaan prosenttilaskujen, lausekkeiden ja yhtälöiden käsittelyssä• oppii laskinten ja tietoteknisten välineiden käyttöä matematiikassaKeskeiset sisällöt• eri oppimistyylit, opiskelutekniikkaa, arviointia• peruskoulumatematiikan kertaamista (prosenttilaskut, lausekkeet, yhtälöt)• graafisen laskimen ja matematiikan opetus/työvälineohjelmien käytön opiskelua15. Lineaarialgebra, syventävä (M15)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii matriisin käsitteen ja matriisien laskutoimitukset• oppii soveltamaan matriiseja lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa• tuntee vektoriavaruuden ja aliavaruuden käsitteet• oppii kannan ja dimension käsitteet• tuntee normin ja sisätulon ja osaa soveltaa niitä tason lineaarikuvauksiinKeskeiset sisällöt• matriisin määritelmä, peruslaskutoimitukset ja käänteismatriisi• lineaarinen yhtälöryhmä matriisimuodossa• porrasmatriisi, Gaussin eliminointimenetelmä• vektoriavaruus, kanta, dimensio• normi ja sisätulo ja niiden soveltaminen tason lineaarikuvauksiin16. Syventävä geometria (M16)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• täydentää ja syventää systemaattisen geometrian osaamista• tutkitaan taso- ja avaruuskuvioiden ominaisuuksia• oppii hahmottamaan ja piirtämään geometrisia kuvioita kappaleitaKeskeiset sisällöt• tasogeometria• avaruusgeometria• geometrinen piirtäminen18. Talousmatematiikka (M18)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• vahvistaa prosenttilaskutaitojaan• oppii laskemaan osavuoden korkoon liittyviä tehtäviä• oppii laskemaan koron korkoon liittyviä tehtäviä• oppii laskemaan rahaliikenteeseen, lainoihin ja verotukseen liittyviä tehtäviäKeskeiset sisällöt

58• prosenttilaskenta• korkolaskut ja koronkorko laskut• rahaliikenne• lainat• verotus19. Funktiot ja yhtälöt: jatkokurssi (M19)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kertaa ja syventää yhtälöratkaisutaitojaan• kertaa ja syventää epäyhtälöratkaisutaitojaan• kertaa ja syventää funktiokäsitettäKeskeiset sisällöt• yhtälöt• epäyhtälöt• funktiokäsite• funktion jatkuvuus20. Kompleksiluvut ja differentiaaliyhtälöt, syventävä (M20)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa kompleksiluvun käsitteen, eri esitystavat ja peruslaskutoimitukset• osaa määrätä yhtälön kompleksijuuret erikoistapauksissa• tuntee kompleksitason ja osaa määrätä yhtälön kuvaajia kompleksitasossa• tuntee differentiaaliyhtälöiden peruskäsitteet• osaa ratkaista separoituvia differentiaaliyhtälöitä• osaa ratkaista lineaarisia 1. ja 2. kertaluvun vakiokertoimisia differentiaaliyhtälöitä• tutustuu differentiaaliyhtälöiden käyttöön fysiikassa• tutustuu internetistä löytyviin kurssimateriaaleihinKeskeiset sisällöt• kompleksiluvun määritelmä, peruslaskutoimitukset, itseisarvo, liittoluku,napakoordinaattiesitys, kompleksiyhtälöitä• tavallinen differentiaaliyhtälö, separoituva tapaus, vakiokertoiminen 1. ja 2.kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö• sovelluksia fysiikasta21. Kertauskurssi, syventävä (M21)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kertaa oppimäärän pakollisten kurssien keskeiset sisällöt• parantaa laskuvalmiuttaan•Keskeiset sisällöt• pakollisten kurssien sisällöt

59Koulukohtainen matematiikan pitkän oppimäärän soveltava kurssi17. Matematiikan tietotekniset työvälineet (M17)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii graafisen laskimen ja matematiikan ohjelmien soveltamista eri tyyppistenongelmien ratkaisemisessa (yhtälön ratkaiseminen, kuvaajat, jakaumat, tilastot,derivointi ym. )• osaa kirjoittaa matemaattista tekstiä matematiikkaeditoreja käyttäen• osaa tuottaa matemaattisia kuvia ja kuvaajia tekstidokumentteihin• osaa etsiä ja käyttää internetiä matemaattisen tiedon lähteenäKeskeiset sisällöt• graafisen laskimen monipuolinen käyttö• MS Word ja MathType -kaavaeditorin käyttö• Excelin laskuarkit ja graafiset esitykset• koulun matematiikkaohjelmat työvälineenä (Derive, Mathcad ym.)• Portti oppimisalustana• internet tiedon lähteenä (linkkiluettelot, java-appletit)7.2.4.2. Matematiikan lyhyt oppimääräKurssien suoritusPakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti esitetyssä järjestyksessä. Kuitenkinkurssit 2 ja 5 voi opiskella missä vaiheessa tahansa. Muut kurssit on tarkoitettusuoritettaviksi pakollisten jälkeen.Kurssista 9 saa suoritusmerkinnän, muissa kursseissa on numeroarviointi.Kurssiarvosana määräytyy kirjallisten kokeiden ja osallistumisaktiivisuudenperusteella. Joissakin kursseissa arvioinnissa huomioidaan myös pienimuotoisettutkielmat/raportit. Kursseja 9-12 ei voi suorittaa itsenäisesti.Valtakunnalliset matematiikan lyhyen oppimäärän pakolliset kurssit1. Lausekkeet ja yhtälöt (N1)Totutaan käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa.Opitaan suureiden välisiä riippuvuuksia lausekkeiden avulla ja muotoilemaanongelmia yhtälöiksi. Ratkaistaan näitä graafisesti ja algebrallisesti ja opitaanratkaisujen tulkitsemista ja arviointia.2. Geometria (N2)Opitaan hahmottamaan kaksi- ja kolmiulotteista tilaa havaintoja ja päätelmiätekemällä sekä kuvia piirtämällä. Harjoitellaan käytännön ongelmien ratkaisemistayhdenmuotoisuutta, trigonometriaa ja Pythagoraan lausetta hyväksi käyttäen.Tutustutaan koordinaatiston hyväksikäyttöön geometrisissa yhteyksissä.3. Matemaattisia malleja I (N3)Tutustutaan reaalimaailman ilmiöiden mallintamiseen lineaarisen ja eksponentiaalisenmallin avulla. Opitaan ratkaisemaan potenssiyhtälöitä ja eksponenttiyhtälöitä ja

60tutustutaan logaritmin käsitteeseen. Arvioidaan erilaisten mallien edellytyksiä,rajoituksia ja käyttöä.4. Matemaattinen analyysi (N4)Tutustutaan derivaatan käsitteeseen muutoksen ja muutosnopeuden mittana graafisiaja numeerisia menetelmiä käyttäen. Tutkitaan polynomifunktion kulkua ja opitaan sensuurimman ja pienimmän arvon määrittäminen sovellusten yhteydessä.Tutustutaanääriarvon käsitteeseen.5. Tilastot ja todennäköisyys (N5)Opiskellaan tilastollisen aineiston käsittelyä tiedon omakohtaisesta keruusta senhavainnollistamiseen ja tulkitsemiseen laskimia ja tietokoneita hyväksi käyttäen.Todennäköisyyslaskennassa opiskellaan todennäköisyyden perusteet, laskulakeja sekänormaalijakauman käyttöä sovelluksissa.6. Matemaattisia malleja II (N6)Tutustutaan kahden muuttujan lineaarisiin yhtälöihin ja yhtälöpareihin. Ratkaistaangraafisesti kahden muuttujan epäyhtälöitä ja sovelletaan näitä taitoja lineaariseenoptimointiin. Opitaan tutkimaan erilaisia lukujonoja ja ratkaisemaan käytännönongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.Valtakunnalliset matematiikan lyhyen oppimäärän syventävät kurssit7. Talousmatematiikka (N7)Perehdytään indeksi-, kustannus-, laina-, verotus- ja muihin vastaaviin laskelmiin.Sovelletaan lukujonoja ja niiden summia taloudellisiin tilanteisiin. Sovelletaantilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.8. Matemaattisia malleja III (N8)Tutustutaan vektorin käsitteeseen, vektoreiden peruslaskutoimituksiin,komponenttiesityksiin ja skalaarituloon. Tutkitaan pisteitä ja kulmia vektoreidenavulla kaksi- ja kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Syvennetään tietojatrigonometrisista funktioista yksikköympyrän ja radiaanikäsitteen avulla.Mallinnetaan jaksollisia ilmiöitä trigonometrian avulla ja ratkaistaan yksinkertaisiatrigonometrisia yhtälöitä.Koulukohtaiset matematiikan lyhyen oppimäärän syventävät kurssit11. Funktiot ja yhtälöt (N11) - syventäväKurssi sopii syksyn lyhyen matematiikan ylioppilaskokeeseen valmistautuville.Tavoitteet:- kerrata kurssien 1,3 ja 4 sisältöjä.Keskeiset sisällöt:- polynomi- ja eksponenttifunktiot ja vastaavat yhtälöt.12. Kertauskurssi (N12) - syventävä

61Kurssi on tarkoitettu niille, jotka osallistuvat lyhyen matematiikanylioppilaskokeeseen.Tavoitteet:- kerrata koko lukion lyhyen matematiikan oppimäärä- syventää aikaisemmin hankittuja tietoja ja taitoja- valmistautua ylioppilaskokeeseen.Keskeinen sisältö:- vanhojen ylioppilastehtävien ratkaiseminen.Koulukohtaiset matematiikan lyhyen oppimäärän soveltavat kurssit9. Starttikurssi (N9)Kurssi suoritetaan ennen pakollisia kurssejaTavoitteet:opiskelija tuntee monipuolisesti matematiikan työtapoja ja oppii itsearviointia,saavuttaa matematiikan taidoissaan vähintään yhteisen lähtötason,syventää osaamistaan prosenttilaskujen, lausekkeiden ja yhtälöiden käsittelyssä,oppii laskinten käyttöä matematiikassa.Keskeiset sisällöt:eri oppimistyylit, opiskelutekniikkaa, arviointia,peruskoulumatematiikan kertaamista (prosenttilaskut, lausekkeet, yhtälöt),matemaattinen tieto verkossa.10. Tilastomatematiikka (N10)Perehdytään tilastoaineiston käsittelyyn tekemällä pienimuotoinen tutkielma taiportfolio. Opiskelijat voivat itse valita minkälaisia tilastoja he tarkastelevat.Tavoitteet:- opiskelija oppii käyttämän sujuvasti taulukkolaskentaohjelmaa- ymmärtämään tilastollisten tunnuslukujen, lineaarisen regression janormaalijakauman merkityksen erilaisten käytännön ongelmien yhteydessä- piirtämään ja tulkitsemaan tilastoihin liittyviä graafisia esityksiä- valmiuksia jatko-opintoja varten.Keskeiset sisällöt:- tilastojen tunnuslukujen (moodi, mediaani, keskiarvo jne.) etsiminen- lineaarisen regression ja korrelaation tutkiminen- normaalijakauman soveltaminen erilaisiin tilastoihin.7.2.5. Reaaliaineet7.2.5.1. FysiikkaKurssien suoritus:

62Luonnontiedelukio: Pakollisena kurssit 1, 10, 4 ja/tai 6. Lyhyen matematiikanopiskelijat voivat ottaa lisäksi pakollisiksi kurssit 2, 3 ja 4 tai 6. Suositusjärjestyksenävaltakunnalliset kurssit numerojärjestyksessä ja koulukohtaiset kurssit seuraavasti:ensimmäisenä vuotena kurssi 13, toisena vuotena kurssit 10, 12 ja 14, kolmantenavuotena kurssit 9, 11 ja 15. Kurssi 16 mahdollisuuksien mukaan joko toisena taikolmantena vuonna.Merilinja: Kurssi 9, 13 ja 15 ovat merilinjan kurssivaihtoehtoja.Yleislukio: Pakollinen kurssi 1 suoritetaan ennen muita kursseja, jotka on suotavaasuorittaa samalla tavalla kuin luonnontieteilijät. Koulukohtaisille syventävillekursseille 10, 11, 12, 14 ja 16 luonnontieteilijät ovat etuoikeutettuja.Arviointi:Kurssit 1-10 numeroin. Kurssien 1-9 arvosana määräytyy kurssikokeen jatuntiaktiivisuuden perusteella. Joissakin kursseissa arvioinnissa huomioidaanpienimuotoiset tutkielmat. Kurssin 10 arvosana määräytyy työselostusten jatyöskentelyaktiivisuuden perusteella. Kursseista 11-16 suoritusmerkintä. Kursseja 9-15 ei voi suorittaa itsenäisesti.Valtakunnallinen pakollinen fysiikan kurssi1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteita japerusvuorovaikutuksia. Energiaan liittyviä perusasioita erityisesti ihmisenaikaansaamissa prosesseissa. Perehdytään fysiikan tutkimusmenetelmiin suorittamallakokeita ja tulkitsemalla niitä. Totutellaan graafiseen tulkintaan erityisesti liikeopinyhteydessä. Tarkastellaan voimaa liikkeen muutoksen aiheuttajana.Valtakunnallliset syventävät fysiikan kurssit2. Lämpö (FY2)Täydennetään energiaan liittyvien käsitteiden hallintaa. Tutkitaan termodynaamisiasysteemejä, niiden tilanmuuttujien riippuvuuksia toisistaan, termodynamiikanpääsääntöjä ja niiden teknisiä sovelluksia. Tarkastellaan eri energiakäyttömuotojenvaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön.3. Aallot (FY3)Käsitellään värähtely- ja aaltoliikettä tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä jasähkömagneettisia aaltoja. Tutkitaan kokeellisesti aaltoliikkeiden syntymistä ja niidenominaisuuksia. Sädeoptiikan perusasiat.4. Liikkeen lait, (FY4)Syvennetään liikeoppia perehtymällä Newtonin lakeihin. Tarkastellaan liikemääränsäilymislakia ja impulssiperiaatetta. Täydennetään suurejärjestelmää energian osalta.5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)Tarkastellaan jäykän kappaleen tasapainoehtoja. Tutustutaan ympyräliikkeeseen jagravitaation alaiseen liikkeeseen.6. Sähkö (FY6)

63Sähkökenttään liittyvien suureiden järjestelmä. Selvitetään sähkövirtaan liittyvätperusilmiöt. Tutustutaan sähköopin perusmittauksiin. Opetellaan tasavirtapiireihinliittyvät Kirchoffin säännöt.7. Sähkömagnetismi (FY7)Tutkitaan magneettikentän ominaisuuksia ja sähkömagneettista induktioilmiötäsovelluksineen. Perehdytään vaihtovirtaan, sähköturvallisuuteen ja sähkönmerkitykseen yhteiskunnassa.8. Aine ja säteily (FY8)Rakennetaan kokonaiskuvaa fysiikasta tutustumalla modernin fysiikan keskeisimpiinteorioihin. Keskeisinä sisältöinä säteilyn ja materian aalto-hiukkasdualismi sekäydinenergia. Pyritään järjestämään tutustumisretki Olkiluodon ydinvoimalaan.Koulukohtaiset syventävät fysiikan kurssit9. Kertauskurssi (FY9)Tavoitteet: opiskelija oppii näkemään lukion fysiikan yhtenä kokonaisuutena ja oppiisoveltamaan eri osa-alueiden tietoja integroidusti. Tarkoituksena on muodostaaopiskelijalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja siitä, mitä osa-aluetta tulisivahvistaa. Kerrataan ja syvennetään aikaisempien kurssien oppisisältöjä. Pyritäänmuodostamaan kokonaiskuva fysiikan perusasioista. Vahvistetaan erilaisissafysikaalisissa tarkasteluissa tarvittavaa päättely-, arviointija laskutaitoa.Valmentaudutaan ylioppilaskirjoitusten fysiikan reaalikokeeseen.10. Laborointi 1 (FY10)Täydennetään fysiikan oppimäärää kokeellisella työskentelyllä. Totutellaanhuolelliseen mittaamiseen ja tulosten selkeään esittämiseen sekä virhetekijöidenarviointiin. Työt tehdään pienryhmissä koulun laboratorioluokassa. Töistä laaditaantyöselostukset, jotka arvostellaan. Kurssin tavoitteena on antaa käsitys kokeellisestamenetelmästä luonnontieteiden perustana, osoittaa käytännössä, miten luonnostasaadaan tietoa kokeellisen menetelmän avulla sekä tutustuttaa kokeellisen menetelmänperusteisiin. Keskeisinä sisältöinä kokeelliset työt pienryhmissä fysiikan eri alueilta(mekaniikka, optiikka, lämpöoppi, säteilyfysiikka ja sähköoppi), tulostenkäsittelymenetelmät ja virheenarviointimenetelmät.11. Laborointi 2 (FY11)Kurssi suoritetaan osittain tai kokonaan Turun yliopiston fysiikan laitoksella.Tutustutaan fyysikoiden koulutukseen ja laitoksella tehtävään tutkimukseen. Tehdäänlaboratoriotöitä pienryhmissä ja laaditaan niistä työselostukset. Kurssi antaa kuvanfysiikan opiskelusta ja tutkimustyöstä Turun yliopiston fysiikan laitoksella. Tarkempikurssisisältö päätetään vuosittain yhteistyönä yliopiston kanssa.12. Elektroniikka (FY12)Kurssi antaa perustiedot elektroniikan laitteista ja niiden rakenteesta. Tutustutaanyleisimpiin komponentteihin ja niiden sähköiseen toimintaan. Kurssin toteutetaanyhteistyönä Turun ammattikorkeakoulun tai vastaavan oppilaitoksen kanssa, jasisältöalueet päätetään vuosittain osallistujien taitotason mukaan. Tavoitteena on, ettäopiskelija perehtyy elektroniikan komponentteihin, niiden toimintaan fysiikan pohjaltasekä tärkeimpiin sovelluksiin. Tutustutaan elektroniikan tieteelliseen, tekniseen jayhteiskunnalliseen merkitykseen.

6413. Tähtitiede (FY13)Kurssi vastaa seuraaviin kysymyksiin uusimman tieteellisen tiedon perusteella: mistäkaikki sai alkunsa? Mistä raaka-aineet ovat peräisin? Miten tähdet elävät ja planeetatsyntyvät? Onko muualla elämää? Minkä muotoinen ja kokoinen paikka universumion? Jokaiseen aiheeseen kuuluu myös se, miten nykyiseen käsitykseen päädyttiin.Samalla korostetaan, että tieteellinen tieto on muuttuvaa. Kurssiin kuuluu kaksivierailua: toinen Turun yliopiston Tuorlan observatorioon ja toinenavaruustutkimuslabotatorioon.14. Ilmailufysiikka (FY14)Aerodynamiikka, lentokoneen teknologiaa, mittarilento, lennonohjaus;purjelentokoneen, laskuvarjon ja riippuliitimen ohjailun periaatteet, lentosimulaattori.Toteutus yhteistyössä Turun Lentoaseman ja Turun Lentokerhon kanssa.15. Luonnontieteen matemaattiset apuneuvot (FY15)Matematiikka fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja maantiedossa. Tavoitteena onperehtyä syvällisemmin eri luonnontiedeaineiden sisältämään matematiikkaan.Keskeisinä sisältöinä eri luonnontiedeaineiden ilmiöiden matemaattinenmallintaminen. Erityyppisten ongelmien ratkaiseminen matemaattisesti (yhtälöt,kuvaajat, jakaumat, tilastot, integraalit ym.) Kurssisisältö muotoutuu osallistujienmielenkiinnon mukaisesti.16. Cern–kurssi (FY16)Yhteistyössä opetushallituksen ja muiden lukioiden kanssa järjestettävähiukkasfysiikan syventävä kurssi. Tiedeleiri Cernissä (Geneve) Sveitsissä.7.2.5.2. KemiaKurssien suoritusjärjestys:Kemian kurssien suoritusjärjestys on numerojärjestys kurssien 1-7 osalta. Kurssit 8-10ja 13 voi suorittaa kurssin 1 jälkeen ja kurssit 11, 12 ja 14 vasta kurssin 5 jälkeen.Kaikille luonnontiedelukiolaisille pakollisia kursseja ovat 1-3. Neljänneksipakolliseksi kurssiksi voi valita joko kurssin 4 tai 5, lyhyen matematiikan lukijat 4ja 5.Arviointi:Kemian kurssit 1-7 arvioidaan kurssikokeiden, osallistumisaktiivisuuden jakokeellisen työskentelyn perusteella. Kurssissa 13 ei ole kurssikoetta, mutta searvioidaan osallistumisaktiivisuuden, oppimispäiväkirjan, työselosteen ja muunkirjallisen tuotoksen perusteella. Kursseissa 8-12 ei ole kurssikoetta. Ne arvioidaanosallistumisaktiivisuuden, kokeellisen työskentelyn, laboratoriopäiväkirjojen jakirjallisten työselosteiden perusteella.Pakollisista ja syventävistä kursseista 1-9, 11, 12 ja 13 annetaan arvosana ja kursseista10 ja 14 saa suoritusmerkinnän. Laboratoriokursseja 8-14 ei voi suorittaa itsenäisesti.Valtakunnallinen kemian pakollinen kurssi1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)

65Kurssilla luodaan pohja seuraaville kemian kursseille. Se antaa myös tärkeitä ”eväitä”mm. biologian kursseille. Kurssi on jatkoa peruskoulun kemian opiskeluun.Orgaanisten molekyylien rooli on keskeinen ihmisen ja elinympäristön kemianymmärtämisessä.Valtakunnalliset kemian syventävät kurssit2. Kemian mikromaailma (KE2)(luonnontiedelinjan pakollinen kurssi)Kurssi keskittyy aineen rakenteen tarkempaan selvittämiseen. Tarkastellaanalkuaineiden ominaisuuksia ja jaksollista järjestelmää, sekä kemiallisia sidoksia jaaineiden ominaisuuksia.3. Reaktiot ja energia (KE3)(luonnontiedelinjan pakollinen kurssi)Kurssi keskittyy kemialliseen reaktioon sisältäen reaktioiden kvantitatiivisenkäsittelyn, reaktiotyyppejä ja mekanismeja sekä energian muutokset. Reaktiotyypitovat sekä epäorgaanisia että orgaanisia. Kemiallisten laskutehtävien ratkaiseminen onkurssin keskeistä sisältöä.4. Metallit ja materiaalit (KE4)Kurssi keskittyy sähkökemiaan. Hapetus-pelkistysreaktiot, sähkökemiallinenjännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi muodostavatkokonaisuuden. Tarkastellaan metalleja ja epämetalleja ja niiden muodostamia vetyjahappiyhdisteitä. Bio- ja synteettiset polymeerit sekä komposiitit muodostavat omankokonaisuutensa.5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)Kurssin opiskeluun tarvittava tieto on saatu aikaisemmissa kursseissa 1-3, joten tämäkurssi tulee suorittaa niiden jälkeen. Tarkastellaan tasapainoreaktioita, happoemästasapainoa,vahvoja ja heikkoja protolyyttejä, puskuriliuoksia,liukoisuustasapainoa ja liukoisuutta. Ratkaistaan tasapainoreaktioihin liittyviälaskutehtäviä, pH-laskuja ja liukoisuuslaskuja.Koulukohtaiset kemian syventävät kurssit6. Orgaanisen kemian jatkokurssi (KE6)Kerrataan orgaaniset yhdisteryhmät, orgaanisten yhdisteiden kaavat janimeämissäännöt, isomeriaa ja orgaaniset reaktiotyypit. Opiskellaan biomolekyylienja polymeerien kemiaa.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa tunnistaa ja kirjoittaa orgaanisten yhdisteiden funktionaaliset ryhmät• osaa kirjoittaa orgaanisten yhdisteiden suhde-, molekyyli- ja rakennekaavoja• osaa nimetä tavallisimmat orgaaniset yhdisteet

66• osaa tunnistaa ja kirjoittaa orgaanisten yhdisteiden välisiä reaktioitarakennekaavoin• osaa tunnistaa ja kirjoittaa orgaanisten yhdisteiden rakenne- ja avaruusisomeerit• osaa tunnistaa biomolekyylien rakenteen, ominaisuudet ja tavallisimmat reaktiot• osaa tunnistaa tavallisimmat synteettiset polymeerit• osaa kirjoittaa tavallisimpien additio- ja kondensaatiopolymeerienvalmistusreaktioitaKeskeiset sisällöt• hiilen sidokset• orgaanisten yhdisteiden kaavat ja nimet• orgaaniset yhdisteryhmät (hiilivedyt, alkoholit, aldehydit, ketonit,karboksyylihapot, fenolit, amiinit, amidit, aminohapot)• orgaanisten yhdisteiden reaktioita• isomeria• biomolekyylien (hiilihydraatit, rasvat, proteiinit ja nukleiinihapot) kemiaa• synteettisten polymeerien (muovit, PE, PP, PVC, Teflon, PS, polyamidi,polyesteri) kemiaa• vanhoja orgaanisen kemian ainereaalitehtäviä ja jatko-opiskelupaikkojenpääsykoetehtäviä7. Abin kemiaa (KE7)Kurssin aikana kerrataan kursseissa 1-5 opiskellut asiat uusina kokonaisuuksina.Orgaaninen kemia kerrataan jo kurssissa 6. Esimerkki kokonaisuuksista: aineidenluokittelu, alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, kemialliset sidokset, kemiallisetlaskutehtävät, hapettumis-pelkistymisreaktiot, sähkökemiaa, termokemiaa, kemiallisenreaktion nopeus, tasapainoreaktiot, hapot ja emäkset, pH-laskut, liukoisuustasapainotja kemiaa kokeellisesti. Lisäksi harjoitellaan vastaamaan kemian ainereaalitehtäviin.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa kemian keskeisimmät käsitteet• osaa yhdistellä aiemmin oppimiaan asioita uusiksi kokonaisuuksiksi• tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä• osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käyttää niitä kemiallisissa laskutehtävissä• osaa käyttää sähkökemiallista jännitesarjaa ja normaalipotentiaalitaulukkoahapettumis-pelkistymisreaktioihin perustuvien tehtävien yhteydessä• osaa tunnistaa erilaiset reaktiotyypit: hapettumis-pelkistymisreaktio, happoemäsreaktio,liukenemis- ja saostumisreaktio ja hajoamisreaktio, sekä osaa niihinperustuvien laskutehtävien ratkaisumenetelmät• oppii vastaamaan kemian ainereaalikysymyksiinKeskeiset sisällöt• aineiden luokittelu• atomit ja niiden elektronirakenne• alkuaineiden jaksollinen järjestelmä ja aineiden ominaisuudet• kemialliset sidokset ja aineiden ominaisuudet• kemialliset laskutehtävät• kemialliset reaktiot: hapettumis-pelkistymisreaktio, happo-emäsreaktio,liukenemis- ja saostumisreaktio ja hajoamisreaktio

67• sähkökemiaa• lämpökemiaa• kemiallisen reaktion nopeus• tasapainoreaktiot ja niihin liittyvät laskutehtävät• hapot ja emäkset, vesiliuosten pH-arvo ja sen laskeminen• vanhoja kemian ainereaalitehtäviä ja jatko-opiskelupaikkojen pääsykoetehtäviä8. Liuosten salat selville (KE8), laboratoriokurssi 1Kurssin aikana opetellaan turvallista laboratoriotyöskentelyä. Tutustutaan erilaisiinanalyysimenetelmiin. Tutustutaan Turun yliopiston kemian laitoksen toimintaan jaopiskeluun matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, lähinnä kemianopiskeluun. Tutustutaan Turun ammattikorkeakoulun bioaloihin ja opiskeluun siellä.Tutustutaan lääketehtaiden (Orion Pharman ja Bayer Schering Pharman) toimintaan jalaboratorioihin. Kurssin aikana tehdään laboratoriotöitä, joista kirjoitetaanmuistiinpanot laboratoriopäiväkirjaan ja laaditaan työselosteet. Lisäksi opiskelijatarvioivat itse omaa oppimistaan täyttämällä itsearviointikaavakkeen.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa työskennellä laboratoriossa turvallisesti• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan• osaa työskennellä ryhmässä ja työparin kanssa yhdessä• osaa huomioida muut ryhmän jäsenet ja asennoitua myönteisesti• osaa suunnitella yksityiskohtaisen emäsliuoksen valmistus- ja laimennusohjeen javalmistaa ja laimentaa liuoksen käyttäen tarkkuudeltaan oikeita välineitä• osaa suunnitella yksityiskohtaisen työohjeen valmistamansa emäsliuoksen tarkankonsentraation määrittämiseksi titraamalla tunnetun väkevyisellä happoliuoksellaja suorittaa titraustyön joko happo-emäsindikaattoria tai pH-mittaria käyttäen• osaa tehdä laboratoriotöistä tarkkoja muistiinpanoja laboratoriopäiväkirjaan• osaa laatia jäsennellyn työselosteen ja pohtia tulosten luotettavuutta javirhelähteitä• osaa arvioida kurssin lopussa omaa oppimistaan• tutustuu erilaisiin analyysimenetelmiin, esimerkiksi ionien reaktiot, titraus,ohutlevykromatografia, nestekromatografia ja kaasukromatografia, sekäteoreettisesti että laboratorioissa itse töitä tehden tai seuraten• tutustuu Turun yliopiston kemian laitokseen ja kemian opiskeluun, Turunammattikorkeakoulun bioaloihin ja niiden opiskeluun, lääketehtaiden toimintaanja laboratorioihin aktiivisesti etukäteen kysymyksiä miettien ja laboratoriotöitätehden.Keskeiset sisällöt• turvallinen laboratoriotyöskentely• laboratoriovälineiden valinta ja turvallinen käyttö• itsearviointi• liuosten valmistus ja laimennus• tavallisimmat kemialliset analyysimenetelmät, ionien reaktiot, titraus jakromatografiat• laboratoriopäiväkirjan kirjoittaminen ja työselosteiden laatiminen• tutustumiskohteiden www-sivujen käyttö

689. Kemialliset tuotteet (KE9), laboratoriokurssi 2Kurssin aikana kerrataan turvallisen laboratoriotyöskentelyn ohjeet. Tehdäänorgaaninen ja epäorgaaninen synteesi, eli valmistetaan aspiriinia, sinistä indigoväriainetta, luminolia tai alunaa, jota tehdään jätealumiinista. Alunaa käytetäänlankojen värjäyksessä puretusaineena. Indigoa käytetään monikuitukankaanvärjäykseen.Tutustutaan Turun yliopiston biokemian laitoksen toimintaan ja biokemianopiskeluun. Biokemiallisena työnä tehdään tutkimus syljen amylaasientsyyminaktiivisuudesta eri olosuhteissa.Tutustutaan erilaisiin kemian teollisuuden aloihin vierailemalla esimerkiksi RaisioOyj:n, Neste Oil:n tai Yaran tehtailla ja mahdollisesti laboratorioissa laboratoriotöitätehden.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa työskennellä laboratoriossa turvallisesti• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan• osaa työskennellä ryhmässä ja työparin kanssa yhdessä• osaa huomioida muut ryhmän jäsenet ja asennoitua myönteisesti• osaa tehdä laboratoriotöistä tarkkoja muistiinpanoja laboratoriopäiväkirjaan• osaa laatia jäsennellyn työselosteen ja pohtia tulosten luotettavuutta javirhelähteitä• osaa arvioida kurssin lopussa omaa oppimistaan• osaa valmistaa aspiriinia ja tutkia sen puhtautta annetun työohjeen mukaan• osaa valmistaa alunaa jätealumiinista ja käyttää sitä puretusaineena• osaa valmistaa indigo väriainetta tai luminolia• osaa tutkia syljen amylaasientsyymin aktiivisuutta eri olosuhteissa• tutustuu erilaisiin synteesimenetelmiin• tutustuu Turun yliopiston biokemian laitokseen ja biokemian opiskeluun jaerilaisiin kemian teollisuuden yrityksiin aktiivisesti etukäteen kysymyksiä miettienja mikäli mahdollista yritysten laboratoriotöitä tehdenKeskeiset sisällöt• turvallinen laboratoriotyöskentely• oikeiden laboratoriovälineiden valinta ja turvallinen käyttö• itsearviointi• laboratoriopäiväkirjan kirjoittaminen ja jäsennellyn työselosteen laatiminen• tavallisimmat kemialliset synteesimenetelmät• tutustumiskohteiden www-sivujen käyttö10. Ympäristökemiaa (KE10), laboratoriokurssi 3Kurssin sisällön toteutus suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa, jolloin he saavatesittää omia toivomuksiaan kurssin toteuttamisesta. Pääteemana onympäristönsuojelu, vesien, maaperän tai ilmansuojelu. Yleensä keskitytääntarkastelemaan vesiensuojelua ja tehdään laboratoriossa vesianalyysejä erilaisistavesinäytteistä. Lisäksi tutustutaan johonkin yritykseen, jossa ympäristönsuojeluasiatovat keskeisiä, esimerkiksi vesilaitos, jätevedenpuhdistamo tai öljynjalostamo. Osakurssista voidaan toteuttaa maastokurssina yhdessä meribiologian kurssin kanssalähisaaristossa.

69Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tutustuu ympäristönsuojelun kannalta tärkeisiin asioihin• osaa omassa elämässään toimia ympäristöä suojellen• osaa määrittää vesinäytteestä esimerkiksi happamuuden, happipitoisuuden,hapenkulutuksen, rautapitoisuuden, kovuuden ja kloridi-ionipitoisuuden• tutustuu juomaveden valmistukseen ja jätevesien puhdistukseen• osaa työskennellä laboratoriossa turvallisesti• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan• osaa työskennellä ryhmässä ja työparin kanssa yhdessä• osaa huomioida muut ryhmän jäsenet ja asennoitua myönteisesti• osaa tehdä laboratoriotöistä tarkkoja muistiinpanoja laboratoriopäiväkirjaan• osaa laatia jäsennellyn työselosteen ja pohtia tulosten luotettavuutta javirhelähteitäKeskeiset sisällöt• turvallinen laboratoriotyöskentely• oikeiden laboratoriovälineiden valinta ja turvallinen käyttö• ympäristönsuojeluasiaa• veden kemiaa• vesianalyysi• etälukion ympäristökemian www-sivujen käyttö• tutustumiskohteiden www-sivujen käyttö11. Elintarvikekemiaa (KE11), laboratoriokurssi 4Kurssin suorittaminen edellyttää kurssin KE5 tietoja. Kurssi toteutetaan Turunammattikorkeakoulun elintarviketekniikan laboratoriossa ammattikorkeakoulunopettajan johdolla. Kurssin aikana määritetään makkaran ravintosisältö käyttäentavallisimpia analyysimenetelmiä. Määritetään vesipitoisuus, tuhka, proteiinipitoisuusja rasvapitoisuus. Tämän jälkeen hiilihydraattipitoisuus voidaan laskea.Lisäksi voidaan määrittää maidosta kalsiumpitoisuus ja alkoholijuomastaetanolipitoisuus ja mahdollinen metanoliepäpuhtaus. Nämä työt voidaan katsoatehdyksi, jos opiskelija lähtee lukion jälkeen opiskelemaan elintarviketekniikkaaTurun ammattikorkeakouluun.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa työskennellä laboratoriossa turvallisesti• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan• osaa työskennellä ryhmässä ja työparin kanssa yhdessä• osaa huomioida muut ryhmän jäsenet ja asennoitua myönteisesti• osaa tehdä laboratoriotöistä tarkkoja muistiinpanoja laboratoriopäiväkirjaan• osaa laatia jäsennellyn työselosteen ja pohtia tulosten luotettavuutta javirhelähteitä• osaa arvioida kurssin lopussa omaa oppimistaan• osaa määrittää elintarvikkeen vesipitoisuuden• osaa määrittää elintarvikkeesta tuhkan gravimetrisesti• osaa määrittää elintarvikkeen proteiinipitoisuuden Kjelldahlin menetelmällä• osaa määrittää elintarvikkeen rasvapitoisuuden rasvanuuttolaitteella• tutustuu kalsiumpitoisuuden määritykseen atomiabsorbtiospektrofotometrillä

70• tutustuu alkoholipitoisuuden kaasukromatografiseen määritykseenKeskeiset sisällöt• turvallinen laboratoriotyöskentely• elintarvikkeen ravintosisällön määrittäminen• analyysilaitteistojen käyttö• laboratoriopäiväkirjan kirjoittaminen ja jäsennellyn työselosteen laatiminen12. Keksivä kemisti (KE12), laboratoriokurssi 4Kurssin aikana tehdään erilaisia valtakunnallisiin kemian kursseihin 1-5 liittyviälaboratoriotöitä. Kurssin yhteydessä on mahdollisuus tehdä luonnontiedetutkielmaanliittyvä kokeellinen osa, jos se yleensä kouluolosuhteissa on mahdollista.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa työskennellä laboratoriossa turvallisesti ja melko itsenäisesti• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan itsenäisesti• osaa työskennellä ryhmässä ja työparin kanssa yhdessä• osaa huomioida muut ryhmän jäsenet ja asennoitua myönteisesti• osaa suunnitella laboratoriotöissä tehtäviä havainnoitavia asioita ja tehdä tarkkojamuistiinpanoja laboratoriopäiväkirjaan• osaa tehdä toteuttamiskelpoisia laboratoriotyösuunnitelmia huomioidentyöturvallisuuden• osaa laatia jäsennellyn työselosteen ja pohtia tulosten luotettavuutta javirhelähteitäKeskeiset sisällöt• turvallinen laboratoriotyöskentely• erilaisia kemian kursseihin liittyviä laboratoriotöitä• laboratoriotöiden suunnittelu ja toteuttaminen• luonnontiedetutkielman pohjaksi tehtäviä laboratoriotöitä13. Chemistry in the laboratory (KE13), laboratoriokurssi 5Kurssin aikana opiskellaan kemian teoriaa ja tehdään pieniä laboratoriotöitä.Käytettävä materiaali on englanninkielistä. Opiskelijat keräävät itselleen kemiankeskeisen sanaston, termien selitysluettelon, kirjoittavat yhden englanninkielisentyöselosteen ja oppimispäiväkirjan. Lisäksi on mahdollisuus pitää suullinenenglanninkielinen esitelmä jostakin kemiaan liittyvästä aiheesta.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa alkuaineiden ja tavallisimpien kemiallisten yhdisteiden nimetenglanninkielellä• osaa kemian keskeisen englanninkielisen perussanaston• osaa selittää kemian peruskäsitteitä englanninkielellä• osaa luokitella kemiallisia reaktioita reaktioyhtälön perusteella eri ryhmiin• osaa luokitella orgaanisia yhdisteitä eri ryhmiin ja orgaanisten yhdisteidenreaktioita eri reaktiotyyppeihin• osaa työskennellä laboratoriossa turvallisesti• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan

71• osaa työskennellä ryhmässä ja työparin kanssa yhdessä• osaa huomioida muut ryhmän jäsenet ja asennoitua myönteisesti• osaa tulkita ja käyttää yksinkertaisia englanninkielisiä laboratoriotyöohjeita• osaa laatia yksinkertaisen laboratoriotyöselosteen englanninkielellä• osaa arvioida omaa oppimistaan kirjoittamalla oppimispäiväkirjaaKeskeiset sisällöt• alkuaineiden jaksollinen järjestelmä• alkuaineiden ja kemiallisten yhdisteiden nimet• puhtaat aineet ja seokset ja niiden erotusmenetelmät• turvallinen työskentely laboratoriossa• tavallisimmat laboratoriotyövälineet ja –menetelmät• liuosten valmistus ja laimennus• titraus• orgaanisia yhdisteryhmiä• erilaisia reaktiotyyppejälaboratoriotöinä esim. kidevesipitoisuuden määritys, liekkireaktioita,ionireaktioita, liukoisuustutkimuksia, kuparin kiertokulku alkuainekuparistaerilaisten kupariyhdisteiden kautta takaisin alkuainekupariksi, juoman C-vitamiinipitoisuuden määritys ja orgaanisia reaktioita, esim. esterin valmistus.Koulukohtainen kemian soveltava kurssi14. Yleistyökurssi (KE14), laboratoriokurssi 6Kurssin suorittaminen edellyttää kurssin KE5 tietoja. Kurssin aikana tehdäänlaboratoriotöitä reaktion nopeudesta ja kemiallisesta tasapainosta. Tutustutaananalyyttisen kemian tutkimusmenetelmiin (ionireaktiot, titraus, kromatografia),perehdytään synteeseissä sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteidenvalmistukseen. Suoritetaan teollisuusvierailuja.7.2.5.3. BiologiaKurssien suoritusKurssien suoritusjärjestys on vapaa, mutta kertauskurssi BI12 suositellaansuoritettavaksi lukio-opintojen loppuvaiheessa. Lisäksi laborointikurssit perustuvatvastaaviin teoriakursseihin. Kaikille luonnontiedelukiolaisille pakollisina kursseinaovat BI1 – BI3. Lisäksi pakolliseksi kurssiksi voi valita BI4 tai BI5. Kursseja BI6-BI16 ei voi suorittaa itsenäisestiArviointiPakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssin loppukoe on arvosananmääräytymisen pohja. Jatkuva näyttö oppitunneilla vaikuttaa kurssiarvosanaan.Laborointikurssien (BI6 –BI8) arvosana määräytyy työselostusten ja tuntityöskentelynperusteella. Soveltavista kursseista (BI15 ja BI16) saa suoritusmerkinnän.Valtakunnalliset biologian pakolliset kurssit1. Eliömaailma (BI1)

72Kurssilla käsitellään elämän tunnusmerkkejä ja perusedellytyksiä, luonnonmonimuotoisuuden ilmenemistä, evoluutiota ja ekosysteemien keskeisiätoimintaperiaatteita.Tavoitteet• Opiskelija tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, mitenelämän ilmiöitä tutkitaan• ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa• ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen• tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämänkehitykselle• osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä• tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.Keskeiset sisällöt• elämän ominaisuudet ja perusedellytykset• biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät• ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus• eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä• geneettinen monimuotoisuus• elämän syntyvaiheet• lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat• lajien syntyminen ja häviäminen• nykyinen eliökunta• elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus• ekosysteemien rakenne ja toiminta• populaatioiden ominaisuudet• lajien väliset suhteet• eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)Solun merkitys elämän perusyksikkönä, solun energiatalous, toiminnan ohjaaminen jalisääntyminen. Lisäksi perehdytään perinnöllisyyden perusteisiin ja sen merkitykseenevoluutiossa.Tavoitteet:• opiskelija ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisiasoluja ja niiden rakenteita• ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessinkokonaisuuden• osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilöntoimintaan• hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen• tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun jasukupolvelta toiselle• tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa• osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet

73• tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.Keskeiset sisällöt:Solu elämän perusyksikkönä• miten soluja tutkitaan• erilaisia soluja• solun rakenne ja toimintaSolun energiatalous• energian sitominen• energian vapauttaminenSolujen toiminnan ohjaaminen• DNA:n rakenne ja toiminta• proteiinisynteesiSolujen lisääntyminen• mitoosi ja sen merkitys• solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminenPeriytymisen perusteet• geenit ja alleelit• sukusolut ja niiden synty meioosissa• periytymismekanismitPopulaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoriaValtakunnalliset biologian syventävät kurssit4. Ympäristöekologia (BI3)(luonnontiedelinjan pakollinen kurssi)Kurssilla käsitellään ekologista tutkimusta, elollisen luonnon monimuotoisuutta,ekologisia ympäristöongelmia, Suomen luonnon haavoittuvuutta ja kestäväätulevaisuutta.Tavoitteet:Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseenluontoon• ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle• hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä• tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyymyös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin• tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa jaratkaista syntyneitä ongelmia• osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sentulokset• kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaatoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.Keskeiset sisällöt:Ekologinen tutkimus• ekologisten peruskäsitteiden syventäminen• ekologisen tutkimuksen tehtävä

74• ympäristön laadun indikaattorit• oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminenBiodiversiteetti ja sen merkitys• biodiversiteetti luonnonvarana• eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu• biodiversiteetin väheneminenEkologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet• aineiden kiertoon liittyvät ongelmat• paikalliset ympäristöongelmatSuomen luonnon haavoittuvuus• pohjoiset metsät• suot• järvet ja virtavedet• ItämeriKestävä tulevaisuus• ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat• rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia• ekologisesti kestävä tuotanto• ympäristötekniikan mahdollisuudet4. Ihmisen biologia (BI4)(luonnontiedelinjan valinnaisesti pakollinen kurssi)Ihmisen solut ja kudokset, elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys, elintoimintojensäätely, ihmisen lisääntyminen ja elämänkaari, perimän merkitys sekä elimistöjensopeutuminen ja puolustusmekanismit.Tavoitteet:Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet jatoimintaperiaatteet• ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten jasisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin• ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilöntoimintojen ohjaajana• ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksiasekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta• pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisiauhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja• ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksenihmisen terveyteen• pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla jatutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.Keskeiset sisällöt:Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet• solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys• solujen vanheneminen ja kuolema• syöpäElimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys• ruoansulatus ja ravitsemus

75• hengityselimistö ja hengityksen säätely• veri ja verenkierto• erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino• tuki- ja liikuntaelimistöElintoimintojen säätely• umpirauhaset ja hormonit• hermosto ja aistit• lämmönsäätelyIhmisen lisääntyminen• sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus• hedelmöitys, raskaus ja synnytysIhmisen elämänkaari ja yhteisöllisyysPerimän merkitys• ihmisen evoluutio ja ihminen lajina• perinnöllisyys ja terveysElimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit• elimistön puolustusjärjestelmät• ihminen ja mikrobit• myrkylliset aineet ja mutageenit5. Bioteknologia (BI5)(luonnontiedelinjan valinnaisesti pakollinen kurssi)Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä. Perehdytään geenien toimintaan,geeniteknologiaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin niin lääketieteen, teollisuuden jajalostustoiminnan kuin etiikan ja lainsäädännönkannalta. Mikrobit ja niiden merkitys.Tavoitteet :Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta• ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen soluntoiminnassa• hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen,toiminnan ja lisääntymisen periaatteet• tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn• tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikanpääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet• tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä jateollisuudessa• pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia,uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltujaarkielämän ratkaisuja.Keskeiset sisällöt:Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintäSolut proteiinien valmistajina• DNA:n, geenien ja genomien rakenne• entsyymit solun ja biotekniikan työkaluinaGeenien toiminta• geenin toiminta ja sen säätely

76• mutaatiotGeeniteknologia ja sen mahdollisuudet• geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus• geenitutkimus lääketieteessä• geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänäMikrobit ja niiden merkitys• bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen• bakteerien viljely ja käsittely• mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessaBiotekniikka teollisuudessaKasvien ja eläinten jalostusGeenitekniikan etiikka ja lainsäädäntöKoulukohtaiset syventävät biologian kurssit6. Laborointi 1: Solu (BI6)(luonnontiedelinjan syventävä kurssi)Perehdytään laborointityöskentelyyn ja selvitetään yksinkertaisin kokein solun eritoimintoja. Selvitetään rakenteen ja toiminnan välisiä yhteyksiä sekäympäristötekijöiden vaikutusta eliön toimintaan. Kurssi soveltuu suoritettavaksi BI2:njälkeen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Tavoitteet:• opiskelija oppii käyttämään mikroskooppia• osaa tehdä biologisia kokeita ja tulkita niiden tuloksia• osaa laatia työselostuksia• ymmärtää solun/eliön rakenteen ja toiminnan välisiä yhteyksiä• ymmärtää ympäristötekijöiden vaikutuksia solun/eliön toimintaanKeskeiset sisällöt:• mikroskoopin käyttö ja preparaattien valmistus• solun rakenteen tutkiminen• orgaanisten aineiden määrittäminen• entsyymitoiminta• osmoosi ja diffuusio• fotosynteesi• soluhengitys ja käyminen7. Laborointi 2: Ihminen (BI7)(luonnontiedelinjan syventävä kurssi)Perehdytään ihmisen elimistöjen rakenteeseen, toimintaan ja toiminnan säätelyynlaboratoriotöiden avulla: solu- ja kudostyyppien tunnistus; elinten rakenteen jatoiminnan selvittäminen. Kurssi soveltuu suoritettavaksi BI4:n jälkeen. Ei itsenäistäsuoritusta. Numeroarviointi.

77Tavoitteet:• opiskelija osaa tunnistaa mikroskoopilla eläinten erilaisia solutyyppejä ja kudoksia• osaa tutkia erilaisia elimiä ja pystyy selvittämään niiden toimintaa• osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisia ihmisen toimintaan liittyviätutkimuksia• pystyy laatimaan töistään työselostuksia• osaa selvittää kirjallisuuden perusteella erilaisten tekijöiden vaikutusta ihmiseenKeskeiset sisällöt:• solu- ja kudostyyppien tunnistus• elinten rakenteen ja toiminnan selvittäminen, esim. luusto, lihaksisto, ruokatorvi,sydän, keuhkot, silmä, maksa, munuainen• elintoimintojen säätely, verenkierto ja hengitys, ruuansulatus, aistit, hermosto8. Laborointi 3: Biotekniikka (BI8)(luonnontiedelinjan syventävä kurssi)Perehdytään mikrobien toimintaan arkiympäristössämme ja tehdään geeniteknologisiatöitä. Soveltuu suoritettavaksi BI5:n jälkeen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Tavoitteet:• opiskelija pystyy tunnistamaan ja havainnoimaan ympäristöstään mikrobientoimintaa• tiedostaa mikrobien toiminnan tärkeyden erilaisissa biologisissa tapahtumissa• osaa eristää DNA:ta ja kykenee tekemään jatkotöitä eristämästään DNA;staKeskeiset sisällöt:• mikrobien tunnistaminen ja tutkiminen• mikrobien ympäristö- ja ravintovaatimusten selvittäminen• mikrobien merkitys aineiden kierrossa• mikrobien hyödyntäminen elintarviketeollisuudessa• mitoosi ja meioosi• DNA:n eristäminen• DNA-määrän selvittäminen ja elektroforeesiajo9. Elämä (BI9)(luonnontiedelinjan syventävä kurssi)Tutustutaan eri eliöiden rakenteeseen ja asemaan eliökunnassa preparoimalla sopivianäytteitä. Selvitetään eri rakenteiden vaikutusta eliön toimintaan. Tutkitaan erirakenteiden/toimintojen muuttumista eri eliöryhmien välillä. Kurssilla käsitelläänmyös eläinten käyttäytymistä eli etologiaa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Tavoitteet:• opiskelija pystyy hahmottamaan eliöiden systemaattisen järjestyksen• ymmärtää eliöiden luokittelun perusteita• tutustuu eliöiden rakenteeseen• ymmärtää rakenteen ja toiminnan välisiä yhteyksiä

78Keskeiset sisällöt:• Tutustutaan eri eliöiden rakenteeseen ja asemaan eliökunnassa preparoimallasopivia näytteitä.• Selvitetään eri rakenteiden vaikutusta eliön toimintaan. Tutkitaan erirakenteiden/toimintojen• muuttumista eri eliöryhmien välillä (esim. aistit, hengityselimistö, verenkierto)10. Meribiologia 1 (BI10)( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)(merilinjan kurssivaihtoehto)Opiskelijat tutustuvat Itämeren ekosysteemiin ja tehdään retkiä Turun saaristoon..Kurssi toteutetaan alkusyksyllä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Tavoitteet:• Opiskelija ymmärtää Itämeren murtovesiekosysteemin ainutlaatuisuuden• Oppii tunnistamaan Itämeren keskeistä lajistoa• Oppii käyttämään tavallisimpia vesistön tutkimusvälineitä• Ymmärtää Itämeren ekosysteemin toimintaa ja keskeisiä ongelmia, niidensyitä, seurauksia ja ehkäisymahdollisuuksia.Keskeiset sisällöt: ,• Itämeren erityispiirteet• Suolapulssit, happikato, rehevöityminen, sinileväkukinnot• Eläin-, kasvi- ja pohjaeläintutkimukset• Vedenlaatututkimukset• Itämeren ongelmat11. Meribiologia 2 (BI11)( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)(merilinjan kurssivaihtoehto)Opiskelijat tutustuvat Välimeren erityispiirteisiin kansainvälisellä meribiologiankurssilla, joka toteutetaan Italiassa Isola del Giglion saarella. Järjestetään joka kolmasvuosi. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Tavoitteet:• opiskelija ymmärtää kahden eri meriympäristön eroja ja yhteneväisyyksiä. – osaatunnistaa Välimeren keskeistä lajistoa• osaa seurata englanninkielistä opetustaKeskeiset sisällöt:• Laborointityöt ja luennot• Kovan pohjan/pehmeän pohjan eliöstöo Välimeren kasvilajistoao Patikointi- ja snorklausretket

7912. Kertauskurssi (BI12)(luonnontieteen linjan syventävä kurssi)Valmentava kurssi reaalikoetta varten. Kerrataan lukion biologian perusasioita,opetellaan vastaamaan eri koetyyppeihin ja perehdytään aihekokonaisuuksiinbiologian näkökulmasta. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Suoritussuositusvuosi 3. vuosi.Tavoitteet:- opiskelija pystyy hahmottamaan tähän mennessä opiskelemansa biologiset asiatkokonaisuutena- osaa tarkastella biologiaa aihekokonaisuuksien näkökulmasta- harjaantuu vastaamaan erilaisiin tehtävätyyppeihinKeskeiset sisällöt:o biologian keskeisten asioiden kertaamineno aihekokonaisuuksien toteutuminen biologiassao reaalivastauksen periaatteeto eri tehtävätyyppien harjoittelu13. Biotechnology (BI13)(luonnontieteen linjan syventävä kurssi)Bioteknologian syventäviä harjoitustöitä, jotka suoritetaan Turunammattikorkeakoulun biotekniikan laboratoriossa tai kansainvälisellä biotekniikankurssilla. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Tavoitteet- Opiskelija oppii korkeakoulumaisia työskentelytapoja- Englannin kielen taidon harjaantuminen kansainvälisellä bioteknologiankurssillaKeskeiset sisällöt- Proteiinien määritys- Solujen värjäys ja kuvaus- DNA:n pilkkominen ja elektroforeesiajo14. Projektikurssi (BI14)( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)(merilinjan kurssivaihtoehto)Kurssilla osallistutaan erilaisiin biologian, maantieteen ja ympäristöalan projekteihin,jotka kestävät 1-3- vuoden ajan. Projektit voivat olla paikallisia tai kansainvälisiä,jolloin kurssiin mahdollisesti sisältyy myös kurssimatkoja. Ei itsenäistä suoritusta.Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.Koulukohtaiset biologian soveltavat kurssit

8015. Luonnontuntemus (BI 15)Opetellaan tunnistamaan Suomen luonnon keskeistä lajistoa ja luonnonilmiöitä.Kurssilla retkeillään, käydään museoissa ja tehdään kokoelmia. Painotuksetvaihtelevat vuosittain. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.Tavoitteet:- opiskelija osaa tunnistaa ympäristöstään erilaisia luonnonilmiöitä- pystyy tunnistamaan eri eliöitä- osaa laatia kokoelmia/pitää retkipäiväkirjaa- pystyy tarkkailemaan lintuja ja muita eläimiäKeskeiset sisällöt:o sammal- jäkälä- ja kasvikokoelmien laatimineno linturetkelle/retkille osallistuminen ja lintujen tunnistamineno sieniretkelle osallistuminen ja sienten määrittämineno museokäynnito tähtitaivaaseen tutustuminen16. Biologian kenttäkurssi (BI16)Kurssilla keskitytään havainnointiin ja mittauksiin biologian tutkimusmenetelminä.Kurssi toteutetaan esimerkiksi Lapin vaelluksenaEi itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.Tavoitteet:- Opiskelija oppii havainnoimaan ympäristöään- Opiskelija oppii retkeilytaitoja- Opiskelija tutustuu biologisen maastotutkimuksenKeskeiset sisällöt:o Omien havaintojen perusteella laadittavat raportit, mittaukset ja tutkimukseto Maastotyöto Biologinen tutkimus: tutkimussuunnitelman laadinta ja mahdollinen toteutus7.2.5.4. MaantiedeKurssien suoritus:Suoritusjärjestys on 1. kurssin jälkeen vapaa. Kertauskurssi GE11 suositellaansuoritettavaksi lukio-opintojen loppuvaiheessa.Arviointi:Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Jatkuva näyttö oppitunneillavaikuttaa kurssiarvosanaan. Soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän.Valtakunnalliset maantieteen pakolliset kurssit

811. Sininen planeetta GE1)Tutustutaan luonnonmaantieteen peruskäsitteisiin ja ilmiöihin kuten maapallonplanetaarisuuteen sekä elottoman ja elollisen luonnonympäristön rakenteeseen,toimintaan ja vuorovaikutukseen alueellisesti ja maailmanlaajuisesti.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä• ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt• osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan• ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista jakartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä• ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla• osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti ettämaailmanlaajuisesti.Keskeiset sisällötMaantieteellinen ajattelu• Mitä on maantiede?• maantiede luonnontieteenä• maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku• maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitysMaan planetaarinen luonne• aurinkokunnan synty ja perusrakenne• Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla• Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiötIlmakehä liikkeessä• ilmakehän rakenne ja merkitys• tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuuletVesikehä liikkeessä• veden kiertokulku luonnossa• sateiden synty ja jakautuminen• meriveden liikkeet ja merkitysSää ja ilmasto• sää ja sen ennustaminen• lämpö- ja ilmastovyöhykkeet• ilmastonmuutosMaapallon muuttuvat pinnanmuodot• Maan rakenne• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajinaMaapallon kasvillisuusvyöhykkeet• kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus• ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeilläLuonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla2. Yhteinen maailma (GE2)Tutustutaan kulttuurimaantieteen peruskäsitteisiin ja teorioihin sekä ihmisentoiminnan eri muotoihin ja vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Lisäksi tutkitaan

82ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa alueiden kehittymiseen ja ehkäistä alueellisia jamaailmanlaajuisia ympäristöongelmia.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaanliittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksikäyttäen• tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä• osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekäkaupungistumisen syitä ja seurauksia• osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksienvaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti jataloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen• tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja• tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot• osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti jasosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.Keskeiset sisällötKulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät• lähestymistavat ja näkökulmat• maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat• paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteettiVäestö ja asutus• väestönkehitys ja väestönkasvu• asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen• kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuuritLuonnonvarat• luokittelu ja riittävyysAlkutuotanto ja ympäristö• ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous• maatalouden muodot• metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalousTeollisuus ja energia• raaka-aineet ja energialähteet• teollisuuden sijainti• kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteetLiikkuminen ja vuorovaikutus• liikennejärjestelmät• matkailu ja sen merkitys eri alueilla• maailmankauppa• alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusioIhmistoiminnan alueellinen rakenne• ytimet ja periferiat• maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa• keskukset ja vaikutusalueet• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avullaKehityksen ohjailu ja kestävä kehitys• aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet• kehittyneisyyserot eri aluetasoilla

83• kansainvälinen yhteistyö• globalisaatioValtakunnalliset syventävät maantieteen kurssit3. Riskien maailma (GE3)Kurssilla tutkitaan erilaisia maapallolla esiintyviä riskejä, niiden esiintymistäalueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Lisäksi seurataan ja arvioidaan ajankohtaisiariskiuutisia ja pohditaan ihmisen mahdollisuuksia varautua riskeihin ja ehkäistä niitä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnonvuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystäihmisen ja ympäristön kannalta• tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla jaarvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti• osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistäsuhdetta• osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekäosaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin• tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksialieventää• ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallonelinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen• tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekätoimia kestävän kehityksen mukaisesti.Keskeiset sisällöt:Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitysLuonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet• avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus jaeliöperäiset riskit• luonnonriskeihin varautuminenIhmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet• luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojenriittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos,saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen• mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoinIhmiskunnan riskit ja riskialueet• väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit,yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalineneriarvoistuminen• ristiriitojen säätelymahdollisuudetTekniset riskit4. Aluetutkimus (GE4)Kurssilla opiskelija tutkii valitsemaansa aluetta kokonaisuutena. Hän saa valmiudethankkia maantieteellistä tietoa erilaisista lähdeaineistoista sekä käsitellä ja tulkita

84keräämänsä tietoa. Paikkatietojärjestelmien perusteet ja sovellusmahdollisuudetkuuluvat osana kurssiin. Kurssilla opitaan myös itse tuottamaan ja esittämään tietoamm. graafisesti ja kartografisesti sekä arvioimaan lähdeaineistoa kriittisestiKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa kartografian perusteet• tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita jasovellusmahdollisuuksia• osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin,kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muistalähteistä• osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessatyöstämisessä ja tulosten julkaisemisessa• osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina• osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avullakuvauksen alueesta• osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön javiittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.Keskeiset sisällöt:Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot• kenttähavainnot, kysely ja haastattelu• kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat jasatelliittikuvat• numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina• painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM-tallenteina olevat lähteetPaikkatietojärjestelmät• paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet• esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta javisualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avullaOma aluetutkimus• tutkimusalueen valinta• aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muidentietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisenaluekuvauksen raportointi• aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueenkoko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot,liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat jakehittäminenKoulukohtaiset syventävät maantieteen kurssit5. Kaupunki (GE5)(luonnontiedelinjan syventävä kurssi)Kurssilla keskitytään kaupunkimaantieteeseen; kaupunkien kehittymiseen, kasvuun jakaupungeissa tapahtuviin muutoksiin. Kurssilla tehdään retkiä Turunkaupunkialueella. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.

85Tavoitteet Ymmärtää kaupunkien kehittymisen perusteita Hahmottaa kaupunkien muuttuvaa rakennetta ja siihen vaikuttaviayhteiskunnallisia ilmiöitä. Ymmärtää miten kansainväliset kaupunkisuunnittelun ja kaupunkirakenteenmuutokset ilmenevät kotikaupungissamme Turussa Oppia tuntemaan paremmin omaa kotikaupunkiaKeskeiset sisällöt Kaupunkien syntyhistoria, kaupungin määritelmät Kaupungistuminen teollisuusmaissa ja kehitysmaissa Metropolien maankäyttöä (New York, Lontoo ym.) ja ongelmia Kaavoitus Turun kaupungin kehitys Parityö Turun asuinalueista/lähiöistä 3-4 retkeä Aurajoen rannoilla6. Kartta ja paikkatieto (GE6)( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)(merilinjan kurssivaihtoehto)Kurssilla perehdytään karttoihin, karttatulkintaan ja paikkatietojärjestelmiin Kurssitoteutetaan oppilaskeskeisesti harjoitustöiden avulla. Ei itsenäistä suoritusta.Numeroarviointi.Tavoitteet Oppia tulkitsemaan, lukemaan ja tekemään karttaa. Oppia löytämään tarvittavaa tietoa ja havaitsemaan syy- sekä seuraussuhteitakartalta Syventää paikkatieto-ohjelmien tuntemusta..Keskeiset sisällöt Kartoituksen historiaa, Karttojen laadinta, karttamerkit, Karttaprojektiot ja niiden vääristymät Eri mittakaavaisia karttoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, kallioperä- jamaaperäkarttoja Peruskarttojen tulkintaa. Diagrammien laadinta, tulkinta ja arviointi Paikkatietoharjoituksia7. Geofysiikka (GE7)( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)(merilinjan kurssivaihtoehto)Kurssilla tutkitaan maapallon rakennetta ja fysikaalisia toimintoja maantieteen jafysiikan näkökulmista. Kurssin aikana opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavatkokeellisia töitä aiheisiin liittyen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.Tavoitteet

86Syventää kuvaa maapallon rakenteesta ja sen fysikaalisesta toiminnastaSuunnitella ja toteuttaa kokeellisia töitäTutustua syvällisesti tiettyihin luonnonilmiöihinKeskeiset sisällöt kivikehä vesikehä ilmakehä plasmakehä8. Rikas ja köyhä maailma (GE8)( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)Kurssilla keskitytään kahtiajakautuneeseen maailmaan; rikkaaseen pohjoiseen jaköyhään etelään, sekä siihen johtaneisiin syihin. Kurssilla tehdään harjoitustöitäaiheeseen liittyen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Tavoitteet Ymmärtää maapallolla vallitsevaa eriarvoisuutta Ymmärtää miten eriarvoisuus pitää yllä teollisuusmaiden ja kehitysmaidenvälistä kahtiajakoa Hahmottaa millaisin keinoin saavutetaan paremmat edellytyksetihmisarvoiseen elämään. Ymmärtää rikkaan pohjoisen rooli eriarvoisuuden vähentämiseksiKeskeiset sisällöt Tutkitaan kehittyneisyydeltään eri vaiheissa olevien valtioiden luonnonoloja,kulttuuria, talouselämää Väestön hyvinvoinnin mittarit ja näiden keskinäiset korrelaatiot Kehitysyhteistyö Globalisaation vaikutukset YK:n rooli rikkaassa ja köyhässä maailmassa9. Hydrogeografia (GE9( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)(merilinjan kurssivaihtoehto)Kurssilla tutkitaan veden ominaisuuksia ja vesiympäristöjen ominaisuuksia,rakennetta ja toimintaa. Kurssilla tehdään veteen liittyviä harjoitustöitä ja tutkimuksia.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Tavoitteet Ymmärtää veden ominaisuuksia Hahmottaa meriympäristöjen ja valuma-alueiden moninaisuutta Oppia veteen liittyviä tutkimusmenetelmiä Ymmärtää hydrologisen kierron merkityksen maapallolla Ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksia veden laatuunKeskeiset sisällöt

87Veden koostumusVeden liikkeetHydrologinen sykliValuma-alueetMerenpohjan topografiaErilaiset merialueetJäätikötPohjaveden syntyprosessitIhmisen toiminnan vaikutukset10. Matkailu- ja talousmaantiede (GE10)(merilinjan kurssivaihtoehto)Kurssilla tutkitaan matkailua merkittävänä ja nopeasti kasvavana elinkeinona.Selvitetään maailmanlaajuista matkailua erilaisiin ympäristöihin sitoutuneena ilmiönä,jolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Lisäksi tutkitaan taloudellistentoimintojen sijaintia ja siihen vaikuttavia syitä. Ei itsenäistä suoritusta.Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa.Tavoitteet: ymmärtää matkailun merkitys kasvavana elinkeinona tutkia matkailua alueellisena ilmiönä, sen hyötyjä, haittoja ja riskejä ymmärtää talouden riippuvuutta alueellisista resursseista ymmärtää maailmankaupan perusteitaKeskeiset sisällöt keskeiset matkailualueet matkailun hyödyt ja haitat toimintojen optimisijainti alueiden taloudelliset erityispiirteet (esim. Turun laiva- ja telakkateollisuus). maailmankauppa11. Kertauskurssi (GE11)( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)Valmentava kurssi reaalikoetta varten. Kerrataan lukion maantieteen perusasioita,opetellaan vastaamaan eri koetehtävätyyppeihin ja perehdytään aihekokonaisuuksiinmaantieteen näkökulmasta. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.Suoritussuositusvuosi 3. vuosi.Tavoitteet: opiskelija pystyy hahmottamaan tähän mennessä opiskelemansa maantieteenasiat kokonaisuutena osaa tarkastella maantiedettä aihekokonaisuuksien näkökulmasta harjaantuu vastaamaan erilaisiin tehtävätyyppeihinKeskeiset sisällöt:- maantieteen keskeisten asioiden kertaaminen aihekokonaisuuksien toteutuminen maantieteessä reaalivastauksen periaatteet

88eri tehtävätyyppien harjoitteluharjoitellaan taulukoiden, diagrammien ja piirrosten tulkintaaKoulukohtaiset soveltavat maantieteen kurssit12. Ympäristönsuojelua ja liikuntaa (GE12)(merilinjan kurssivaihtoehto)Kurssilla käsitellään teoriaa meriturvallisuudesta, öljyntorjunnasta jaympäristöonnettomuuksista. Kurssilla tehdään ensiapuharjoituksia japelastautumisharjoituksia. Kurssilla integroidaan maantiedettä, biologiaa ja liikuntaa.Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä.Suoritusvuosi vapaa.13. Maastokurssi (GE13)Tavoitteena on tutustua Lounais-Suomen luontoon. Kurssi sisältää teoriatunteja sekäretken vuosittain valittavaan paikkaan (esim. Kurjenrahka, Kökar). Integroidaanmaantiedettä, biologiaa ja liikuntaa. Kahden päivän retkeen sisältyy vaellusta,maastotöitä pienryhmissä ja yöpyminen luonnossa. Ei itsenäistä suoritusta.Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.7.2.5.5. HistoriaLukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausienluonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntähahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista jaeurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedonmuodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseenpohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöidenmoniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuussekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luomahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvämahdollisuuksia.Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisenkulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisenyhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaanmaailmanhistorian taustaa vasten.Historian opetuksessa otetaan huomioon Turun kaupungin ja seutukunnanerityispiirteet. Tavoitteena on, että opiskelija saa monipuoliset tiedot Turun historiastaja ymmärtää kotiseutunsa historian merkityksen koko Suomen historialle.Kulttuuripolku-hanketta toteutetaan historian opetuksen tarjoamien mahdollisuuksienpuitteissa tekemällä yhteistyötä esimerkiksi museoiden, kulttuurilaitosten jajulkisyhteisöjen kanssa.

89Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion historianopetus pyrkii osaltaan toteuttamaankoulun kansainvälistä painotusta esimerkiksi vieraskielisen historianopetuksen ja erimaihin suuntautuvien opintomatkojen kautta.Opetuksen tavoitteetHistorian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija• oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmäthistorialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset• näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuudenlähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoonja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekäymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksienmonisäikeisyyden• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkinajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta• ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta• saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseensekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.ArviointiOppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekäoppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiotaopiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaaolennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekäarvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetäänmonipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä,tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Valtakunnalliset pakolliset jasyventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten kurssien arviointitapa onkirjattu kurssin yhteyteen.SuoritusjärjestysPakollisten historian kurssien suositeltava suoritusjärjestys 1-2-3-4. Yleisessäpakollisia ovat kurssit 1-4, luonnontiedelukiossa pakollisia kurssit 3-4. Syventävät jakoulukohtaiset historian kurssit opiskelija voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä.Historian ainereaalin kirjoittaville suositellaan ainakin syventävien kurssiensuorittamista.Itsenäinen suoritusOpiskelija voi suorittaa historian kursseja itsenäisesti osoittamalla hallitsevansakurssin sisällön kirjallisessa ja suullisessa kuulustelussa sekä tekemällä erikseensovittavat kirjalliset työt. Kursseja 7 ja 9-13 ei voi suorittaa itsenäisesti.AihekokonaisuudetAihekokonaisuudet otetaan huomioon historian opetuksessa tarkastelemalla niidenkehitystä ja merkitystä eri aikakausina.Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion erityisenä painopistealueena on kulttuuri jakansainvälisyys. Kulttuuripolku-hanke on osa historianopetusta. Yhteistyössä eri

90oppiaineiden kanssa annetaan opiskelijoille valmiuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiäänja vahvistaa kulttuurien tuntemusta.Historian opiskelu auttaa opiskelijoita kehittämään lähdekriittistä ajattelua jasoveltamaan sitä tiedonhankinnassa. Opetuksessa kannustetaan opiskelijoitaseuraamaan ajankohtaisia Turun ja lähiympäristön tapahtumia sekä kansallisia jakansainvälisiä asioita eri tiedotusvälineitä hyväksikäyttäen. Historian opetuksessa onmahdollista hyödyntää erilaisia viestintä- ja mediaosaamista tukevia työskentelytapojaesimerkiksi käyttämällä Moodle-oppimisalustaa ja muita virtuaalisiaoppimisympäristöjä.Valtakunnalliset pakolliset historian kurssit1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksenatapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriastanykyaikaan.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä• ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten sevaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen• tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan• tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.Keskeiset sisällötEsihistoria – pyyntikulttuurin aikaihmisen kehitysvaiheetkeräilijöiden ja metsästäjien elämäntapaMaanviljely ja sen aiheuttamat muutoksettyönjako ja kulttuurin syntysuurten jokilaaksojen kulttuuritVälimeren talousalue antiikin aikanaKreikan talouselämäRooma – miljoonakaupunki ja imperiumiorjuus ja antiikin ajan tekniikkaKeskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmäfeodaaliyhteiskuntakeskiajan väestö, kauppa ja kaupunkiLöytöretketlöytöretkien edellytykset ja seurauksetmaailmantalouden syntyminenTeollistuva maailmatekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheetmuutokset sukupuolten työnjaossayhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutuksetmuutokset kaupunkirakenteessaGlobaali kulutusyhteiskuntaraaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen

91massatuotanto ja kulutusyhteiskuntasosialistinen suunnitelmatalouskolmannen maailman muotoutuminenkasvun rajat ja uudet haasteet2. Eurooppalainen ihminen (HI2)Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekäeurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanuttatieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisenkulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuriymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen• kulttuuriperintöön• ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana• osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä• tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisiavirtauksia• tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.Keskeiset sisällötAntiikin aikademokratian syntyantiikin kulttuuriKeskiajan yhtenäiskulttuurikeskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuriuskonnon merkitys kulttuurissaUuden ajan murrosrenessanssi ja tiedon vallankumoususkonpuhdistusbarokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänäluonnontieteellisen maailmankuvan syntyValistuksen aikakausivalistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseenYhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksenaatteellinen perintöAatteiden vuosisatakeskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtauksettiede uskonnon haastajanaporvariston vuosisataNykyaikakulttuurin pirstoutuminenpopulaarikulttuuri massaviihteeksi3. Kansainväliset suhteet (HI3)Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja jamuutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen

92politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella.Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujenperusteita• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälistensuhteiden historiassa.Keskeiset sisällötSuurvaltojen ylivaltapyrkimyksetkansainvälisen politiikan peruskäsitteetimperialismin teoria ja käytännötensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseenpolitiikkaanMaailmansotien välinen aika ja toinen maailmansotaeurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainottoinen maailmansota seurausilmiöineenKylmä sotakylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisenmaailman johtajinakylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamatkylmän sodan kriisien luonneSaksa kylmän sodan näyttämönäKiinan rooli kansainvälisessä politiikassaUusi epävarmuuden aikaNeuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminenkansainväliset rauhanpyrkimyksetkolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaaLähi-idän ongelmakenttäYhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassauudet kansainväliset rakenteet4. Suomen historian käännekohtia (HI4)Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja jakehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomenvaltiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit,siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset jakulttuuriset murrokset.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen jamaailmanpoliittiseen taustaan• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisenelämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.Keskeiset sisällöt

93Ruotsin ajan perintöVallanvaihdosSuomen liittäminen Venäjäänautonomian syntySuomalaisuuden synty ja kansallinen herääminenaatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajatYhteiskunnallinen ja taloudellinen murroselinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminensääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan syntysortokaudet ja kansanvallan syntySuomen itsenäistymisprosessiSuomen itsenäistyminensisällissotahallitusmuotoKahtiajaosta eheytymiseenoikeistoradikalismin nousuelintason nousukulttuurista kulutustavaraaToinen maailmansota jälkiseurauksineensodat ja jälleenrakentaminenulkopolitiikan muutosHyvinvointivaltion rakentaminenrakennemuutos1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutosSuomen uusi kansainvälinen asemakytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti japoliittisestisuomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmääValtakunnalliset syventävät historian kurssit5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekäsuomalaista kulttuuriperintöä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen• ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin• oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä• oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat Turun ja lähiseudun historiaan janäkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.Keskeiset sisällötEsihistoriaesihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästäasutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydetSuomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajallaSuomi idän ja lännen välimaastossa

94sääty-yhteiskunnan syntyasutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutoksetUuden ajan uudet tuuletuskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminenSuurvaltakausisuurvaltakauden vaikutukset Suomessatalous, väestö, koulutusVapauden ja hyödyn aikakulttuurillinen ja taloudellinen kehityskustavilaiset uudistuksetkansallisen tietoisuuden ensi askeleet6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirienominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuriymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaanEuroopan ulkopuolelta.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaanpoikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa• ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän jaluonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden• tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä senvuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa• oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa,uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa• osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.Keskeiset sisällötTarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:Afrikkaarktiset kulttuuritAustralian ja Oseanian alkuperäiskulttuuritIntiaislamin maailmaJapaniKiinaKoreaLatinalainen AmerikkaPohjois-Amerikan alkuperäiskulttuuritKoulukohtaiset syventävät historian kurssit7. Vuosisadat kohdalleen (HI7)Kurssi on historian kertauskurssi ja toimii valmennuksena ylioppilaskirjoituksiin.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

95• saa valmennusta ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin• syventää tietämystään historiasta• hallitsee kronologianKeskeiset sisällötHistorian valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pääkohtien kertaus.Kursseja tarkastellaan myös aihekokonaisuuksien näkökulmasta. Erilaistentehtävätyyppien ja vastaustekniikoiden harjoittelua.ArviointiSuoritusmerkintä.Koulukohtaiset soveltavat historian kurssit8.World politics in the 20th century (HI8)Tavoitteet ovat samat kuin HI3-kurssissa.Opiskelija osaa käyttää englannin kieltä historian opiskelun välineenä.SisällötSisällöt ovat samat kuin HI3-kurssissa.ArviointiNumeroarvostelu9. Matka EU-maan historiaan ja kulttuuriin (HI9)Kurssi perehdyttää opiskelijoita syventävästi yhden Euroopan unionin maan historiaanja kulttuuriin. Kurssin puitteissa tehdään opintomatka vuosittain vaihtuvaankohteeseen. Opiskelijat rahoittavat matkan itse. Kurssin suoritusjärjestys on vapaa.TavoitteetPerehtyä laaja-alaisesti jonkin Euroopan unionin maan historiaan ja kulttuuriin.Tarjota opiskelijalle mahdollisuus osallistua opintomatkalle.SisällötTarkasteltavaksi kohteeksi valitaan vaihtuvasti esimerkiksi yksi seuraavista:SaksaIso-BritanniaRanskaPuolaBaltian maatKurssi voidaan suorittaa myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa tai tekemälläprojekteja tai osallistumalla kansainvälisiin hankkeisiin (esim. Comenius).ArviointiSuoritusmerkintä10. Turun seudun arkeologiaa (HI10)

96Kurssi perehdyttää opiskelijoita esihistorian päävaiheisiin, Turun seudun varhaiseenhistoriaan ja arkeologian tutkimusmenetelmiin. Kurssin suoritusjärjestys on vapaa.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Suomen arkeologian päävaiheet, japerehtyy arkeologiseen tutkimukseen Turun seudulla.Keskeiset sisällötKivikausi, pronssikausi ja rautakausi SuomessaAsuminen ja arki esihistoriallisella ajalla SuomessaMuinaisjäännösten suojelu, konservointi ja hoitoTurun kaupungin kehityksen varhaiset vaiheetArkeologin työ käytännössäArviointiSuoritusmerkintä.Kurssin suoritus edellyttää oppitunneille ja käytännön harjoituksiin osallistumista sekäkurssiraportin kirjoittamista.11. Merihistorian kurssi (HI11)Kurssi on merilinjan kurssi, mutta valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa.Suoritusvuosi 2. tai 3.vuosi.TavoitteetKurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille monipuolinen kuva ihmisen suhteestamereen ja sen kulttuurisista ja taloudellisista muodoista.Keskeiset sisällötKurssilla tutustutaan Suomen ja Itämeren piirin merihistoriaan taloudellisesta,poliittisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Aihepiireinä voivat olla mm. meren jarannikon elinkeinot, ammattiryhmät, kauppamerenkulku, liikkuminen, Itämeren hylyt,majakat, merisotahistoria.ArviointiNumeroarvostelu12. Siirtolaisuushistorian kurssi (HI12)Kurssilla tutustutaan siirtolaisuuden historiaan ja kulttuurien väliseenvuorovaikutukseen niin historian kuin maantieteen tarjoamista näkökulmista käsin.Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi.TavoitteetKurssin tavoitteena on oppilaiden tutustuttaminen siirtolaisuuteen, sen syihin jaseurauksiin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Siirtolaisuutta ja sen historiaatarkastellaan sekä yksilöiden että yhteiskuntien näkökulmasta.Keskeiset sisällöt

97Siirtolaisuus maantieteellisenä ilmiönäSiirtolaisuus historiallisena prosessinaKulttuurien vuorovaikutus niin yksilöiden kuin yhteisöjen tasolla.ArviointiNumeroarvostelu13. Baltic Sea Region -kurssi (HI13)Kurssi toimii monialaisena johdantona Itämeren alueen tutkimukseen: Itämertalähestytään historian, politiikan, maantieteen ja kulttuurin näkökulmasta. Kurssinopetuskieli on englanti. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi.TavoitteetOpiskelija oppii ymmärtämään Itämeren moninaisena kokonaisuutena, johonvaikuttavat lukuisat eri tekijät. Tämän lisäksi hän kykenee hahmottamaan, mitenItämeri vaikuttaa sitä ympäröiviin valtioihin ja yhteiskuntiin.Keskeiset sisällötMaantieteen, historian, politiikan ja kulttuurin tarjoamat lähestymistavat Itämerentutkimukseen.Itämeren vaikutus sitä ympäröiviin maihin ja Eurooppaan yleensä.ArviointiSuoritusmerkintä7.2.5.6. YhteiskuntaoppiYhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästäyhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta javaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailmannäkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteidensisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaistenilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus perustuu keskeisiinyhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseenvastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekäaktiiviseen kansalaisuuteen.Opetuksen tavoitteetYhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena• tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavatja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin• hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

98• on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa jaosaa myös käyttää niitä• pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisestiverbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota• kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista jaarvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä• saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevanyhteiskuntakäsityksen rakentamiseen.ArviointiYhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällönja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsajäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyäsanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksiaarvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällävaihtoehtoisia arviointikeinoja. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssitarvioidaan numeroin. Koulukohtaisten kurssien arviointitapa on kirjattu kurssinyhteyteen.SuoritusjärjestysSuoritusjärjestys vapaa, kertauskurssi YH5 kuitenkin viimeiseksi. Yleisessä pakollisiaovat kurssit 1-2, luonnontiedelukiossa pakollinen kurssi on 1. Yhteiskuntaopinainereaalin kirjoittaville suositellaan ainakin syventävien kurssien suorittamista.Itsenäinen suoritusYhteiskuntaopin kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Erikoistapauksessaopiskelija voi suorittaa kursseja itsenäisesti osoittamalla hallitsevansa kurssin sisällönkirjallisessa ja suullisessa kuulustelussa sekä tekemällä erikseen sovittavat kirjallisettyöt.AihekokonaisuudetYhteiskuntaoppi käsittelee aihekokonaisuuksia taloudellisesta, poliittisesta,sosiaalisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta. Opiskelijoita ohjataan osallistumaanitseään koskevaan päätöksentekoon esimerkiksi oman koulun oppilaskunnassa jatiedostamaan vaikuttamisen mahdollisuuksia aktiivisena kansalaisena.Opetuksessa kannustetaan opiskelijoita seuraamaan ajankohtaisia Turun jalähiympäristön tapahtumia sekä kansallisia ja kansainvälisiä asioita eritiedotusvälineitä hyväksikäyttäen. Yhteiskuntaopin opetuksessa on mahdollistahyödyntää erilaisia viestintä- ja mediaosaamista tukevia työskentelytapoja esimerkiksikäyttämällä Moodle-oppimisalustaa ja muita virtuaalisia oppimisympäristöjä.Aihekokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tehdä yhteistyötäpaikallisten sidosryhmien kanssa. Näitä ovat esimerkiksiTurun kaupunkiPaikalliset yrityksetKansalaisjärjestötKäräjäoikeusPankitEurooppa-tiedotus

99Yhteistyömuotoja voivat olla esimerkiksi vierailukäynnit, asiantuntijaluennot,vaalipaneelit.Valtakunnalliset pakolliset yhteiskuntaopin kurssit1. Yhteiskuntatieto (YH1)Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyysuomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologiankäsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnanperusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet• tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet• omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan• tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.Keskeiset sisällötSuomalaisen yhteiskunnan kehitysSuomen väestörakennehyvinvointivaltion rakentuminenhyvinvointivaltion mahdollisuudetValtavalta käsitteenä ja vallankäytön muodotpoliittiset järjestelmätVaikuttaminendemokratia ja kansalaisyhteiskuntaglobaali vaikuttaminenvaikuttamisen haasteetOikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmätperusoikeudettuomio- ja järjestysvaltaturvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvatSosiaalipolitiikkatarkoitus, tehtävä ja muodot2. Taloustieto (YH2)Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuutaloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan,yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppistentilastojen ja muiden lähteiden avulla.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin• tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin• saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisiakysymyksiä myös eettiseltä kannalta

100• tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.Keskeiset sisällötSuomalaisten elinkeinotalkutuotantoteknologia ja teollistuminenpalveluyhteiskuntaTaloudellinen toiminta ja yrityksettalouden peruskäsitteetkysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteinakilpailu ja sen muodotyritystoiminta ja kuluttajaTalouselämän vaihtelut ja häiriöttaloudellinen kasvukeynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisinaratkaisumalleinaRahapolitiikka ja rahoitusmarkkinatmarkkinoiden vapautuminenrahoitusmarkkinoiden rakennerahapolitiikka ja korkoJulkinen talous ja talouspolitiikkaverotus ja finanssipolitiikkapolitiikka ja markkinavoimattulopolitiikkaSuomi kansainvälisessä kaupassakansainvälistyvä talous ja Suomiglobalisaation vaikutuksiaSuomen talouden tulevaisuudennäkymätuhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajatValtakunnalliset syventävät yhteiskuntaopin kurssit3. Kansalaisen lakitieto (YH3)Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaavalvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista• saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannaltamerkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista• oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat• tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä jakuluttajana• kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä• haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.Keskeiset sisällötLakitiedon perusteetSuomen oikeushistoria

101oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmäperuskäsitteetoikeudellisen tiedon hankkiminenKansalaisen yleisimmät oikeustoimetperheoikeustyöoikeuskuluttajansuojavelka, takaus ja maksukyvyttömyysasuminenmuutoksenhaku viranomaisten päätöksiinRikos- ja prosessioikeusoikeudenkäynti ja sen vaihtoehdotrangaistuksetkansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisenasemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseenEuroopan unionista käytävään keskusteluun.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta• oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena• tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia jauhkia• osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa• ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomenpoliittisen järjestelmän kannalta.Keskeiset sisällötEurooppalainen identiteettiyhteiset eurooppalaiset arvotEuroopan unionin kansalaisuusVaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissaEuroopan unionin päätöksentekojärjestelmäsuomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässäerilaiset jäsenetEuroopan unionin alueelliset vaikutuksetnuorten opiskelu ja työnteko EU:ssaalueitten unioni kansalaisen näkökulmastaEuroopan unionin haasteetEU:n laajeneminenyhteinen turvallisuuspolitiikkaEU ja globaalit järjestelmätKoulukohtainen syventävä yhteiskuntaopin kurssi5. Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5)

102Kurssi on yhteiskuntaopin kertauskurssi ja toimii valmennuksenaylioppilaskirjoituksiin.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• saa valmennusta ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin• syventää tietämystään yhteiskuntaopista• hallitsee yhteiskunnallisen käsitteistönKeskeiset sisällötYhteiskuntaopin valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pääkohtienkertaus. Kursseja tarkastellaan myös aihekokonaisuuksien näkökulmasta. Erilaistentehtävätyyppien ja vastaustekniikoiden harjoittelua.ArviointiSuoritusmerkintäKoulukohtaiset soveltavat yhteiskuntaopin kurssit6. Yrittäjyyden peruskurssi (YH6)Kurssi on merilinjan kurssi, mutta valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa.Suoritusvuosi 1. (tai 2.) vuosi.Kurssin tavoitteena on perehtyä yrittäjyyteen ja yrityksen perustoimintoihin: yrityksenperustamiseen, markkinointiin ja muihin yrityksen ylläpitoon liittyviin asioihin.Keskeiset sisällötKurssilla harjoitellaan oman yrityksen perustamista ja yrityksen pyörittämistä.Kurssiin voi liittyä sekä yritysvierailuja ja yritysten toimintaan tutustumista ettäyritysten edustajien vierailuja koulussa.ArviointiSuoritusmerkintä7. Yrittäjyyden jatkokurssi (YH7)Kurssi on merilinjan kurssi, mutta valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa.Suoritusvuosi 2. (tai 3.) vuosi.Kurssin tavoitteena on syventää yrittäjyyden peruskurssilla opittuja asioita.Keskeiset sisällötKurssi voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Kurssin sisältötäsmentyy opiskelijoiden kanssa.ArviointiSuoritusmerkintä7.2.5.7. Uskonto

103Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa,sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen jaeettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin.Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaasekä yhteisön ja yksilön elämää.Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumustakunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista jauskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa,uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiintieteisiin ja taideaineisiin.Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoaoman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekäkulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojenomia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia.Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetäänopiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämäänkurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.Opetuksen tavoitteetUskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija• hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtääuskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässäkuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoidaerilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä• kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan jakulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurienuskonnollista perinnettä• kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaaneri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssamonikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa• ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisteratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen• hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- jaajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistäarviointia.ArviointiUskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojenhallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon jakulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoitaohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissaotetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilöllisettaidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun,arviointiin ja kehittämiseen. Valtakunnallisissa syventävissä ja soveltavissa kursseissaon numeroarviointi. Koulukohtaiset kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.

104SuoritusjärjestysUskonnon kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Pakollisten uskonnon kurssiensuositeltava suoritusjärjestys on 1-2-3. Syventävät ja soveltavat uskonnon kurssitopiskelija voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Uskonnon ainereaalinkirjoittaville suositellaan syventävien kurssien suorittamista.Itsenäinen suoritusOpiskelija voi suorittaa uskonnon kursseja itsenäisesti osoittamalla hallitsevansakurssin sisällön kirjallisessa kuulustelussa sekä tekemällä erikseen sovittavankirjallisen työn. Pakollisista kursseista kurssia 3 ei voi suorittaa itsenäisesti seninteraktiivisen (edellyttää osallistumista esim. keskusteluun) luonteen vuoksi.AihekokonaisuudetTurun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion painopistealueet kulttuuri ja kansainvälisyyssekä Turun kaupungin painopistealueista esim. paikallisuus liittyvät läheisestiuskonnon pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Kulttuuripolku –hanke on osa myösuskonnon opetusta. Koulukohtaisissa syventävissä kursseissa pyritään kehittämäänopiskelijoiden viestintä- ja mediaosaamista sekä eri kulttuurien syvempää tuntemusta.Luonnontieteen linjaValtakunnallinen pakollinen kurssi ”Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta” (UE2) onluonnontieteen linjan opiskelijoille valtakunnallinen syventävä kurssi.Evankelis-luterilainen uskontoValtakunnalliset pakolliset kurssit1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhänkirjallisuuden• edustajana• •ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevätkysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan• saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensajäsentämiseen• tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksenosana uskonnon tutkimusta• oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainenvakaumus.Keskeiset sisällöt• uskonnon määrittely ja tutkiminen• uskonnon ydinkysymykset• uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa• Raamattu pyhänä kirjallisuutena• yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä• Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat• Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

105ArviointiNumeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtäviensuorittaminen.2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanutympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansakulttuurin ja yhteiskunnan kanssa• tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteenvuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian erivaiheissa• ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolillamaailmaa• osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa jaymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.Keskeiset sisällöt• kristillisen kirkon synty• alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon• lännen kirkko keskiajalla• idän kirkon kehitys• reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla• nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa• kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuheluArviointiNumeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtäviensuorittaminen.3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisenpohdinnan merkityksen• saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun• ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussaratkaisuistaan• saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista jaosaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin• ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan• ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikankeskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisiaperusteita.Keskeiset sisällöt• ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema• kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta

106• hyvän ja pahan käsitteet• kristillinen etiikka ja etiikan teoriat• yksilöeettisiä kysymyksiä• yhteiskuntaeettisiä kysymyksiäArviointiNumeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtäviensuorittaminen.Valtakunnalliset syventävät uskonnon kurssit4. Uskontojen maailmat (UE4)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet• ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksenajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan• ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymystensamankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista jaeettistä perinnettä.Keskeiset sisällötKurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaanluonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät• uskontojen pyhät kirjat ja oppi• uskontojen eettiset ohjeet• uskontojen kultit ja rituaalit• uskontojen suuntaukset• uskonnot ja yhteiskuntaArviointiNumeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtäviensuorittaminen.5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnostanykypäivän uskonnollisuuteen• ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistäkäytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä• osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillistenkorostusten näkökulmasta.Keskeiset sisällöt• muinaissuomalainen uskonto• Suomen kirkkohistorian yleislinjat

107• luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa• ei-kristilliset yhteisöt Suomessa• kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaanArviointiNumeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtäviensuorittaminen.Koulukohtaiset syventävät uskonnon kurssit6. Myyttikurssi (UE6)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tutustuu ihmiskunnan olemassaolon perimmäisiin kysymyksiin liittyviinajatuksiin, jotka näkyvät myyteissä ja taruissa• tuntee myyttien vaikutuksen kulttuurissa, varsinkin taiteen eri muodoissa.Keskeiset sisällöt• myyttien määrittely ja luokittelu• myyttien alkuperä ja muuttuminen• eri kulttuurien myytit opiskelijoiden kiinnostuksen perusteella• soveltava projektityö opiskelijan valitsemalla tekniikalla.Arviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekätehtävien suorittaminen hyväksytysti.7. Elämän ja kuoleman suuret teemat (UE7)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tutustuu elämän ja kuoleman problematiikkaan• saa valmiuksia syntymän ja kuoleman kohtaamiseenKeskeiset sisällöt• kuoleman ja elämän määrittely-yrityksiä• syntymä ja kuolema lääketieteellisinä ilmiöinä• ihmisen aika• kuolemaan ja syntymään liittyvät tavat eri kulttuureissa eri aikoina• käsityksiä kuoleman jälkeisistä tiloista eri kulttuureissa• käsityksiä ajasta ja ikuisuudesta• syntymän ja kuoleman esitystavoista Suomen taiteessaArviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekätehtävien suorittaminen hyväksytysti.7.2.5.8. Muut uskonnotMuiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojenopetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisilleryhmille laadittuja tavoitteita. Opetushallitus on antanut määräyksen Lukioiden

108uskontojen opetussuunnitelmien perusteista 2006, jotka ovat löydettävissä sivuiltahttp://www.oph.fi.7.2.5.9. ElämänkatsomustietoElämänkatsomustiedon opetus tapahtuu Turussa keskitetysti Puolalanmäen lukiossa.Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2006 (http://www.oph.fi) on luettavissavaltakunnalliset kurssien tavoitteet ja sisällöt.7.2.5.10. FilosofiaValtakunnallisen lukion opetussuunnitelman painopistealueista Tsyk:n lukionfilosofian opetuksessa painottuu erityisestieurooppalaisen ajatteluperinteenkulttuuri-identiteetinkestävän kehityksenyhteiskunnan ja teknologian kysymykset.Turun Suomalaisessa yhteiskoulussa filosofian opetus ei tuota selitystätodellisuudesta, vaan antaa lähtökohtia todellisuuden henkilökohtaiseenymmärrykseen. Tämän vuoksi opetuksessa painottuu filosofian kysymysten pohdintaomakohtaisesti osallistuvan keskustelun avulla. Tätä tavoitetta silmällä pitäen onvaltakunnallisten kurssien lisäksi opetusohjelmaan laadittu kaksi koulukohtaistakurssia, joista toinen on osa ns. etärenkaan opetusta.Opetuksessa käytetään menetelminä dialogisuutta, jolla tarkoitetaan toisten ja omiennäkemysten kriittistä ymmärtämistä keskustelussa. Toisten näkemykset kattavat sekäns. suuret filosofit että opiskelutoverit. Toinen menetelmä on dialektiikka, jollahalutaan korostaa todellisuuden moni-ilmeisyyttä. Dialektisuus filosofian opiskelussaauttaa huomaamaan lähtökohtaisesti selvien käsitysten moninaiset taustaoletukset.Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamistasekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentääongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossatukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelunvalmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa.Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiäkulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämäänkäsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofianopiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölleja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskeluopettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaanäkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta,arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia taiolla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.

109Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaanrunsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kunopiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisiaratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekäsamalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaidenkysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiinyksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelutukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.Opetuksen tavoitteetFilosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja• osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niidenperusteluja• ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaanniistä johdonmukaisesti ja järkevästi• hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta ettänykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.ArviointiFilosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaistaomaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen,mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys,johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.Valtakunnallinen pakollinen filosofian kurssi1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FF1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja,ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaaja arvoja• tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sentietämisestä ja siinä toimimisesta• hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustellakäsityksiä hyvästä ja oikeasta.Keskeiset sisällöt• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin,tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineensuhde, vapaus ja välttämättömyys• tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhdetieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen jakokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa• yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden javapauden käsitteet

110• hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhdetosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuuttakoskevia filosofisia näkemyksiäArviointiNumeroarviointi: koe ja tuntiosaaminenValtakunnalliset syventävät filosofian kurssit2. Filosofinen etiikka (FF2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin• osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustellaarvioitaan etiikan käsittein• kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisenetiikan välinein• oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.Keskeiset sisällöt• moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka• moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalinsuhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissavakaumuksissa• moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettistenperusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta• klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet• filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästäArviointiNumeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FF3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä• osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuufilosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa• oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä• oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.Keskeiset sisällöt• metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiämetafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen,ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa• totuuden luonne ja totuusteoriat• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

111• tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja jayhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä• tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä• argumentoinnin ja päättelyn perusteitaArviointiNumeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen4. Yhteiskuntafilosofia (FF4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin• oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioidentoimintaa• osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta• osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittistatoimintaa.Keskeiset sisällöt• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus• yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus• yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen:yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat• poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset janiiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat• nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus,identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuusArviointiNumeroarviointi: koe ja tuntiosaaminenKoulukohtaiset syventävät filosofian kurssit5. Filosofian erityiskysymyksiä nykykulttuurissa (FF5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää ymmärrystään filosofiasta• perehtyy kurssin aiheeksi valittuun filosofian erityisalaan• osaa hahmottaa filosofian erityiskysymyksiä myös filosofian historian kauttaKeskeiset sisällöt• filosofia nykykulttuurissa: nykykulttuurin ja filosofian suhde• filosofian erityiskysymysten esittely• kurssille valitun aiheen käsittelyArviointiSuoritusmerkintä: oppimispäiväkirja ja tuntiosaaminen

1126. Filosofinen tutkimus (FF6)Kurssi on osa etälukion kurssitarjontaaTavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää filosofian tietojaan• oppii filosofisen tutkimuksen luonnetta• osaa tuottaa perusteltua aineistoa filosofisen kiinnostuksensa alueeltaKeskeiset sisällöt• filosofinen tutkimus• filosofisen tekstin tulkinta• ajatteluprosessin hahmottaminen argumentteina• filosofisen esseen tuottaminenArviointiSuoritusmerkintä: essee7. Ympäristöfilosofia (FF7)Ympäristöfilosofia tutkii ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, ihmistä luonnon osana.Ihmisen luontosuhteen sanotaan olevan nykyisten ympäristöongelmien, kutenilmastonmuutoksen, perussyy. Harvoin kuitenkaan kysytään, mikä tuo luontosuhdeoikeastaan on. Ympäristöfilosofian kurssilla tutustutaan ihmisen ja luonnon välisenvuorovaikutuksen tieto-opillisiin, ontologisiin, yhteiskunnallisiin ja eettisiinulottuvuuksiin.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa hahmottaa länsimaisia suhtautumistapoja luontoon• ymmärtää luonnon ja kulttuurin erottamisen ja yhdistämisen ongelmallisuutta• osaa käsitteellistää ympäristöongelmat osaksi elämäntapoja• osaa jäsentää luontoarvojaKeskeiset sisällöt• ympäristöfilosofinen tutkimus• länsimaiset luontoasenteet• ympäristöetiikka• luonto ja arvotKurssin suoritus: essee tai koe, suoritusmerkintä.7.2.5.11. PsykologiaPsykologian opetuksessa korostuu opetussuunnitelman painopistealueista erityisesti:• aktiivinen kansalaisuus (PS5, PS6)• hyvinvointi ja turvallisuus (PS1, PS2, PS3, PS4, PS5, PS6, PS6)

113• kestävä kehitys (PS2, PS4, PS5, PS6)• kulttuuri-identiteetti (PS2, PS5, PS6)• teknologia ja yhteiskunta (PS2, PS3, PS5, PS6)• viestintäosaaminen (PS3, PS6).Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksiahavainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttaviatekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisestitunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidottukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä.Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijallemahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen jaomakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedonyhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämäänpsyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta javastavuoroista riippuvuutta.Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumistapainottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.Opetuksen tavoitteetPsykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, jokaperustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja jatiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyyniiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaanelämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisenkasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa,ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen• osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedonluotettavuutta• kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan,yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisenkehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoistaja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.ArviointiArvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseenymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tuleeosoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaanoppimaansa tietoa.Valtakunnallinen pakollinen psykologian kurssi1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

114• tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan erialueilla• ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa• tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio jakognitiiviset toiminnot sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitäkuvaavien käsitteiden avulla• ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtiapsykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan• osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksentarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.Keskeiset sisällöt• psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet,psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologistenilmiöiden selittämiseen• psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaaviapsyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä• oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia• sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normitArviointiNumeroarviointi: koe ja tuntiosaaminenValtakunnalliset syventävät psykologian kurssit2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia,biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta• tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaakehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena kokoelämän ajan

115• ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, ettäkehitykseen voidaan vaikuttaa• ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.Keskeiset sisällöt• yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa• psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa• psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksiperintötekijöihin ja hermoston kehitykseen• sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessäkehityksessä• psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen• psyykkisen kehityksen tutkiminenArviointiNumeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden,havaitsemisen ja muistintoiminnan periaatteita• ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta• ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niidenyhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin• tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.Keskeiset sisällöt• kognitiiviset perusprosessit• vireystilan säätely, nukkuminen ja uni• hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteyspsyykkisiin toimintoihin• kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus• kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

116ArviointiNumeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen ettätiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista• tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisenmotivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta• ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavatdynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden• ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisönhyvinvointiin• ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa• ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuudenedellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.Keskeiset sisällöt• eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen• tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminenja merkitys• motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus• motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutuksetihmisen toiminnassa• motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- jayhteisötasolla• motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekämotivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta• korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu japäätöksentekoArviointiNumeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen

1175. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisintutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt• ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen• ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset,biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen• tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja• tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.Keskeiset sisällöt• persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus jaidentiteetti• persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista• persoonallisuuden tutkiminen• mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt• psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa• psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminenArviointiNumeroarviointi: koe ja tuntiosaaminenKoulukohtaiset syventävät psykologian kurssit6. Sosiaalipsykologia (PS6)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää yksilöiden toimintaan vaikuttavat sosiaalipsykologisia tekijöitä• ymmärtää ryhmän toimintaan vaikuttavia tekijöitä• ymmärtää yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutuksen yksilön psyykenkehittymisessä ja toiminnassa• tietää keskeisiä sosiaalipsykologisia ilmiöitä• tietää vuorovaikutuksessa vaikuttavia periaatteita

118Keskeiset sisällöt• sosiaalipsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi identiteetti, ryhmä, valta,asenteet ja arvot• identiteetin rakentumisen tarkastelu sosiaalipsykologia näkökulmista• sosiaalipsykologinen tutkimus• ryhmän toimintaan liittyvät ilmiöt, esimerkiksi konformismi, sosiaalinen paina,valta, johtajuus• sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät• yhteisön vaikutus yksilön toiminnassaArviointiNumeroarviointi: pienoistutkimus/koe ja tuntiosaaminen7. Psykologian kertauskurssi (PS 7)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• hahmottaa lukion psykologian oppimäärän kokonaisuuden• ymmärtää psykologisen tiedon luonteen• osaa käsitellä ihmisen toimintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmistaKeskeiset sisällöt• lukion psykologian oppimäärän keskeiset sisältöjä• psykologian tietojen soveltamisen harjoittelu esim. ainereaalin kysymyksinArviointiSuoritusmerkintä: harjoituksien suorittaminen ja tuntiosaaminen8. Ihmissuhdekurssi (PS8)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• saa vahvistusta itsetuntoonsa• pohtii ja ymmärtää erilaisten ihmissuhteiden merkitystä elämänkaaren erivaiheissa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä• pohtii ystävyyden, yksinäisyyden ja sosiaalisten verkostojen merkitystäihmisen elämässä• oppii ja kehittää vuorovaikutustaitojaan sekä viestintää• tunnistaa ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia ja osaa ratkaista niitäKeskeiset sisällöt

119• kuuntelu- ja tunnetaidot• tehokas viestintä• ristiriitatilanteet: niiden tunnistaminen, kohtaaminen ja ratkaisutavat• ystävyys- ja parisuhteet sekä perheen ihmissuhteet• kriisien kohtaaminen ja auttajana toimiminenArviointiTuntityöskentely, tehtävien suorittaminen ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen.Suoritusmerkintä.7.2.5.12. TerveystietoValtakunnallinen pakollinen terveystiedon kurssi1. Terveyden perusteet (TE1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- jamuuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumistaomassa elämäntavassaan ja ympäristössään• tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön jayhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviäratkaisuja yhteiskunnassa• tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä• osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekäpohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitäterveysnäkökulmasta• tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.Sisältö• työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni,lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi,työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys• seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö• kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavattekijät sekä niihin vaikuttaminen• sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen• terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen• terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän,mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta• terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoimintakansanterveystyössäValtakunnalliset syventävät terveystiedon kurssit2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta

120• osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia• osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaanja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille• osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niidenerilaisia tulkintoja.Sisältö• itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä• vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen• elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisienkohtaaminen• ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekäpainonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä• seksuaaliterveys• terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiinilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyydenkokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana• tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisestanäkökulmasta3. Terveys ja tutkimus (TE3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksenpäälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti• osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- jaarkitietoa• toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassaopiskeluympäristössään• osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet• osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden jaturvallisuuden näkökulmasta.Sisältö• terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eriaikakausien menetelmiä• terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työjatoimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihenvaikuttavat tekijät• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaanoikeudet• tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito,medikalisaatio• terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminenPakollisen ja syventävien kurssien arviointiArvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä jasoveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää

121erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmiusterveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omiaterveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskeviaratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa käytetään kurssikokeita, yksilö- jaryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekätoiminnallisia tehtäviä. Arviointi näissä kursseissa tapahtuu numeerisesti (4-10).Koulukohtainen syventävä terveystiedon kurssi4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4)Kurssi on puolen kurssin mittainen.Kertauskurssin tavoitteena on, että opiskelija• saa mahdollisimman hyvät valmiudet menestyä ylioppilaskirjoitustenterveystiedon reaalikokeessa• kertaa ja syventää terveystiedon kurssien keskeisiä sisältöjä• erottaa tutkitun ja kokemuksellisen tiedon merkityksen.SisältöKurssi koostuu terveystiedon pakollisen ja syventävien kurssien keskeisistä sisällöistä.Lisäksi kurssilla käydään läpi erilaisia terveystiedon reaalikoetehtävätyyppejä jaharjoitellaan vastaamistekniikkaa. Oppimateriaalina kurssilla käytetään terveystiedonkurssien oppikirjoja, reaalikokeen mallitehtäviä/aikaisempia reaalikysymyksiä jamuuta ajankohtaista materiaalia.ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä aktiivisen osallistumisen sekä sovittujenkirjallisten tehtävien perusteella.7.2.6. Taito- ja taideaineet7.2.6.1. KuvataideTurun Suomalaisen Yhteiskoulun kuvataideopetuksessa noudatetaan koulunopetussuunnitelmassa mainittavan kulttuuripolun tavoitteita. Kursseilla hyödynnetäänTurun runsasta näyttelytarjontaa sekä Turun ympäristön ja arkkitehtuurinerityispiirteitä.Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan jaarvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksenaon kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistäja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijallemahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeidenasioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovanajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan japerustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa,mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, ettäopiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa.

122Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaanriittävät edellytykset jatko-opinnoille.Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus jakulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekämedian visuaaliset tekstit.Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedollisetsisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia jaopetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksenlähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaamonipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötätehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelijahankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallistentoimijoiden kanssa.Opetuksen tavoitteetKuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija• oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muutavisuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa• tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttääniitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa,arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa• harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiinsekä yhteistyöhön• oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja,tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan• tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa• ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan• oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistäarviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessatyöskentelyssään• tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa• tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan,rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon• osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.ArviointiKuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaatietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseäänrohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittääopiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyntulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoaomassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset jakirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät jayleinen aktiivisuus.Kaikilla kursseilla numeroarviointi.Valtakunnalliset pakolliset kuvataiteen kurssit

1231. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1).Kurssiin sisältyy aina näyttelykäynti sekä oman näyttelyn rakentaminen. Lopuksi koe.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita• oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisiaratkaisuja• oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia,muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia• oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaanniiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekäsoveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassaelämässään ja yhteiskunnassa.Keskeiset sisällöt• mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset• kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa• taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus jaEuroopan ulkopuolisia kulttuureita• oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely,digitaalisen kuvan käyttö• kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika• kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin,kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseentulkintaan tutustuminenArviointiNumeroarviointi2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)Kurssilla painottuu Turun ympäristön ja arkkitehtuurin erityispiirteiden jatyylisuuntien tunnistaminen. Lopuksi koe.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta,estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja• oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja erinäkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisestikestävän kehityksen kannalta• oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena japsyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä• ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa jalaajemmin visuaalisessa kulttuurissa.Keskeiset sisällöt

124• tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila,suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali• maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä jaoman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämännäkökulmasta• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilutArviointiNumeroarviointiValtakunnalliset syventävät kuvataiteen kurssit3. Media ja kuvien viestit (KU3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdettakulttuuriin ja todellisuuteen• ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa• oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä omanilmaisunsa välineenä• oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan.Keskeiset sisällöt• kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri,sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu• graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät• mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa jaosakulttuureissa• valokuva mediassa• elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta• visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessaArviointiNumeroarviointi4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)Kurssilaisilla on mahdollisuus osallistua kulttuuri- ja taidepainotteiselle Pariisinmatkalle yhdessä ranskan opiskelijoiden kanssa.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti• ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa• käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan• oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseenitsearviointiin.

125Keskeiset sisällöt• taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin• eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa• aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia• kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri,valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne jamateriaaliArviointiNumeroarviointi5. Nykytaiteen työpaja (KU5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä• oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekäsoveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan• oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessäänerilaisten ilmiöiden parissa• harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn.Keskeiset sisällöt• mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaisettaidekäsitykset• nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit• taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella• oman produktion toteuttaminen• visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioitaArviointiNumeroarviointiKoulukohtaiset syventävät kuvataiteen kurssit6. Piirustus (KU6)Kehitetään piirtämistaitoa sekä tekniikkana, näköhavaintona että luovan ilmaisunkeinona. Harjoitellaan ihmisen, tilan ja muodon kuvaamista, sekä käytetään erilaisiapiirtimiä tussista hiileen. Myös grafiikan työ mahdollinen.TavoitteetOlennaista ihmisen mittasuhteiden oppiminen, valöörin hallinnan kehittäminen sekäoman luovan piirustustyylin kehitteleminen. Opitaan hallitsemaan erilaisiaviivatyylejä.SisällötNopeaa, luonnosmaista havainnoinnin kehittämistä, esimerkiksi elävän mallinpiirustus croquies-töinä.

126Eri tekniikoihin ja piirtimiin (hiili, pastelli, tussi) liittyvää ilmaisua vaativampinatöinä. Kurssiin voidaan sisällyttää myös grafiikan työ(puugrafiikka, metalligrafiikka).ArviointiNumeroarviointiMaalaus ja värioppi (KU7)Maalaamisen kautta väri-ilmaisuun: muutama pienehkö harjoitus ja päätyönä isomaalaus, myös joitakin analysointeja.TavoitteetSyvennetään tietämystä värin teoriasta, merkityksestä ja ilmaisusta. Pääpainovärikontrasteissa- ja harmonioissa, joita opitaan käyttämään ilmaisukeinona omassatyöskentelyssä. Opitaan erilaisia maalaustekniikoita. Lopputyössään opiskelija osaakäyttää hyväkseen kurssilla oppimaansa.SisällötTeoriapohjaa: Värin symboliset ja kulttuuriset merkitykset, värin vuorovaikutus, värinkäyttö eri aikoina taidehistorian esimerkkien kautta. Pääpaino käytännön tekemisessä;värien sekoittaminen, värikontrastit- ja harmoniat ilmaisukeinona pienten tehtävienkautta. Luova ilmaisu prosessimaalauksen ja ekspressiivisen maalauksen harjoittelunkautta. Guassi- ja akryylitöitä. Päätyönä (n.1/3 kurssista) oma lopputyö suurenamaalauksena.ArviointiNumeroarviointi8. Muotoilu ja design (KU8)Muotoilu, sisustus ja design tutuksi ja oman ilmaisun välineiksi.TavoitteetOman luovan ilmaisun ja ideointikyvyn kehittäminen. Suunnitelmien kehittelyesityskuviksi ja valmiiksi muotoilu/design tuotteiksi. Muotoilun ja designinlähihistorian ( =modernismi ja suomalainen ja skandinaavinen perinne) tuntemuksenlisääminen. Designin ymmärtäminen laajana käsitteenä (käyttöesineet, huonekalut,asusteet, taide-esineet.), osana kestävää kehitystä. Muotoilun peruskäsitteidenoppiminen.SisällötOrientaatiotehtävä: Assemblaasi/kollaasi, savitöitä, sisustussuunnitelma tai designtuotteen(huonekalu, käyttöesine, taide-esine, asuste) suunnittelu. Muotoilun teoriaa jadesignin maailmaan tutustuminen oman tutkimisen ja näyttely/yritysvierailujen kautta.ArviointiNumeroarviointi9. Arkkitehtuuri (KU9)

127Arkkitehtuurin esityskuvia , pienoismalleja sekä Modernin arkkitehtuurin historiaa.TavoitteetArkkitehtuurin tuntemuksen lisääminen. Tilan hahmottamiskyvyn ja piirustustaidonkehittäminen. Opitaan esittämään omat ideat esituskuvina ja kolmiulotteisinarakennelmina.SisällötTilan kuvaamista, arkkitehtuurin historiaa, oman pientalon suunnittelupohjapiirroksista kolmiulotteiseksi kuvaksi tai pienoismalliksi.Arkkitehtuuritoimistossa vierailu.ArviointiNumeroarviointi10. Graafinen suunnittelu ja digitaalinen kuvankäsittely (KU10)Käyttögrafiikkaa (=sarjakuva, tuotepakkaus, juliste, kuvitus tms.).TavoitteetOpitaan suunnittelemaan omia graafisia töitä ja toteuttamaan ne yhdistäen omaakuvallista ilmaisua ja kuvankäsittelyohjelmaa.Sisällöt: harjoitustöinä kuvitus, sarjakuva, pakkaus, juliste, levyn kansi tms.Digitaalinen kuvankäsittely ja taitto pääosin käyttäen PaintShop Pro-ohjelmaa.Tehtäviin liittyy piirtämistä ja omaa kuvausta digikameralla. Mahdollinen vierailugraafisen suunnittelun toimistoon.ArviointiNumeroarviointi11. Valokuvaus ja pimiötyöskentely (KU11)Perinteinen filmille kuvaus sekä digitaalinen valokuvaus tekniikkana jailmaisuvälineenä.TavoitteetOpitaan valokuvauksen historiasta, tekniikasta ja teoriasta, opitaan käyttämäänkameraa oman luovan ilmaisun välineenä.SisällötValokuvauksen historiaa ja teoriaa. Kuvaus- ja valaistusharjoituksia,pimiötyöskentelyä, digitulostuksia, päätyönä mustavalkoinen kuvasarja. Olosuhteidensalliessa toteutetaan osittain retkenä Turun lähiympäristöön tai kauemmas (esim.Tukhomaan).ArviointiNumeroarviointi12. Ympäristötaidetta saaristossa (KU12)

128Toteutetaan osittain retkenä Turun (tai mahd. esim. Italian) saaristoon yhdessämerilinjan ja luonnontiedeopiskelijoiden kanssa.TavoitteetSaaristo- ja meriympäristön ymmärtäminen ja havainnointi taiteen tekemisen kautta jakeinoin. Vaihtoehtoisten ilmaisutapojen ja tekniikoiden yhdistämisen oppiminen.Opitaan integroimaan kuvataiteellinen ilmaisu myös muihin omiinkiinnostusalueisiin, esim.luonnontieteisiin (meribiologiaan tms). Saadaan välineitäoman taiteellisen ilmaisun ja oman tyylin kehittämiseen.SisällötYmpäristön havainnointia mm. ympäristötaidetta, performanssia, valokuvaa, elokuvaaja perinteistä taidetta yhdistellen. Osaksi oma saaristoon ja meriympäristöön liittyväkokemuksellinen työ, jossa tekniikka on vapaa. Lopuksi kootaan näyttely.ArviointiNumeroarviointi13. Pukusuunnittelu ja lavastus (KU 13)Tutustutaan puku- ja lavastustaiteeseen. Piirustus- ja pienoismalliharjoituksia. Kurssivoi tukea lavastuksen ja puvustuksen kautta ilmaisutaidon ryhmän näytelmiä sekäelokuva- ja videokurssin lyhytelokuvia. Mahdollinen myös yhteistyö teattereiden jaoppilaitosten kanssa. Opiskelija syventyy joko lavastukseen tai pukusuunnitteluun.TavoitteetPuku- ja lavastustaiteeseen tutustuminen, esityskuvan tekemisen oppiminen. Opitaantyöskentelemään itsenäisesti lavastus- ja puvustussuunnitelmien parissa sekä osanalavastus- tai puvustustiimiä.SisällötTeatterivierailuja ja asiantuntijoiden luentoja. Esityskuvan tekeminen piirtämällä jakuvankäsittelyohjelmia hyödyntäen. Pienoismallin ja prototyypin tekeminen. Oman taiprojektiin valitun suunnitelman jatkaminen valmiiksi työksi.ArviointiNumeroarviointi14. Elokuva ja video (KU14)Elokuvan teoriaa ja analysointia sekä oman lyhytelokuva/videon tekemistä yhdistäväkurssi.Tavoitteetymmärtää elokuvaa ja videota taiteena sekä ilmaisukeinona.Sisällötelokuvailmaisun käytännön harjoituksia, elokuvan ja videotaiteen historiaa sekäanalysointia. Toteutetaan pieni lyhytelokuva tai video, joka editoidaan.

129ArviointiNumeroarviointi15. Diplomityökurssi / lopputyökurssi (KU15)Lukiodiplomi vastaa ylioppilastutkintoa kuvataiteessa ja se on tarkoitettu kolmannenvuosikurssin opiskelijoille. Halutessaan voi suorittaa kurssin myös lopputyökurssina.Lopuksi näyttely. Tehtävät tulevat vuosittain opetushallituksesta ja kurssi edellyttäävähintään neljän aiemman kuvataiteen kurssin suorittamista. Ks. lisätietojawww.edu.fi.ArviointiArvostelu kirjallisten ohjeiden ja tavoitteiden perusteella ulkopuolisen opettajankanssa.7.2.6.2. MusiikkiValtakunnalliset pakolliset musiikin kurssitMU1 on pakollinen kurssi kaikille ja sen itsenäinen suorittaminen sallitaan vainpoikkeustapauksessa. MU2 on vaihtoehtoinen kurssi.1. Musiikki ja minä (MU1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella.Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmistenväliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä jatulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaanopiskelijoiden omaan sekä muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä.Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinninavulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.Kurssiin kuuluu käynti musiikkikirjastossa, Sibelius-museossa ja Turun filharmonisenorkesterin konsertissa.Numeroarviointi.2. Moniääninen Suomi (MU2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia javahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessaesiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämäänniiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan myöseurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin.Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua.Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja

130kommunikaatiovalmiuksien kehittämiseen. Sisällöt edustavat eri musiikinlajeja:populaari-, taide- ja perinnemusiikki.Suomalaisen musiikin historiassa huomioidaan erityisesti Turun osuus.Kurssilla tutustutaan paikalliseen musiikin harrastus- ja opiskelutarjontaan ja käydäänainakin yhdessä konsertissa.Numeroarviointi.Valtakunnalliset syventävät musiikin kurssit3. Ovet auki musiikille (MU3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajejaja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Häntarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta jaoppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensämusiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin taimusiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.Numeroarviointi.4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön javaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyymusiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä jainternetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjentarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuuttatutkitaan analysoimalla olemassa olevaa ja itse tuotettua materiaalia.Numeroarviointi.5. Musiikkiprojekti (MU5)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässätai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaantietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaakoulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti.Numeroarviointi.Koulukohtaiset syventävät musiikin kurssit6. Kuoro I (MU6)Yhteinen kurssi kaikille lukion vuosikursseille. Opiskellaan oikeaa laulutapaa jaharjoitellaan ohjelmistoa koulun tilaisuuksiin. Aikaisempi kuorokokemus eivälttämätön. Kurssi hajautettu koko lukuvuoden ajalle.

131Suoritusmerkintä..7. Kuoro II (MU7)Opiskellaan oikeaa laulutapaa ja harjoitellaan ohjelmistoa koulun tilaisuuksiin. Kurssion hajautettu koko lukuvuoden ajalle.Kurssit MU6 ja MU7 muodostavat yhteisen kuoron, joka harjoittelee ohjelmistoapääasiassa koulun juhliin.Suoritusmerkintä.8. Keikoista kurssiksi (MU8)Kurssi muodostuu esiintymisistä lukion tilaisuuksissa ja juhlissa.Suoritusmerkintä.7.2.6.3. LiikuntaValtakunnalliset pakolliset liikunnan kurssit1, Taitoa ja kuntoa (LI1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelijajatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamistasaa ohjausta monipuoliseen liikuntaansaa myönteisiä liikuntakokemuksiatutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihinymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä,hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.Sisältöfyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointilihashuolto ja rentoutussisä- ja ulkopalloilu, mailapelitvoimistelu eri muodoissaantanssi eri muodoissaantalviliikuntauinti ja vesipelastusyleisurheilusuunnistus ja luontoliikunta2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelijamonipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaansaa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseensaa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen

132oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässäoppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyäkehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.Sisältöfyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutussisä- ja ulkopalloilu, mailapelitvoimistelu eri muodoissaantanssi eri muodoissaantalviliikuntakuntouinti ja vesiliikuntaluontoliikuntajokin uusi liikuntalajiPakollisten kurssien arviointiLiikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus jaasennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Arvioinnissa voidaan käyttääapuna opiskelijan itsearviointia. Pakolliset kurssit arvioidaan numeerisesti (4-10).Valtakunnalliset syventävät liikunnan kurssit3. Virkisty liikunnasta (LI3)Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttärentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta.SisältöKurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessäopiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. Kurssin sisällön tarkentaminen tapahtuuopiskelijoiden kanssa yhdessä. Kurssi voidaan toteuttaa esimerkiksi retkeily- jaluontoliikuntakurssina.4. Vanhat tanssit – yhdessä liikkuen (LI4)Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia sekä Vanhattanssit –tapahtuman järjestäminen. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii vähintään10 vanhaa juhlatanssia sekä vakiotanssin (foxtrot, valssi, tango) perusteet.SisältöVanhat juhlatanssit sekä vakiotanssit. Lisäksi oppilaat voivat laatia myös omiatanssiesityksiä Vanhat tanssit –juhlaan.ArviointiArvioinnissa korostuu asenne, yhteistoiminnallisuus sekä taidot. Suoritusmerkintä.5. Kuntoliikuntaa kuntosalilla (LI5)

133Kurssilla pyritään antamaan kipinä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon parantamiseen.Kurssin tarkoituksena on parantaa oppilaan lihaskestävyyttä sekä lisätä perus- jamaksimivoimaa. Pyrkimyksenä on myös vähentää opiskelijoiden niska-hartiaseudunkiputiloja.SisältöKurssi toteutetaan lihashuoltokurssina kuntosalilla. Opiskelijat laativat yhteistyössäopettajan kanssa henkilökohtaisen harjoitusohjelman. Harjoitteluun voidaan liittääsalilla tapahtuvaa verenkiertoelimistöä kehittävää ryhmäliikuntaa, kuten Body pump -,Spinning- ja Circuit training –harjoittelua.ArviointiArvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten hyvin opiskelija noudattaaharjoitusohjelmaansa. Opiskelijoiden lihaskunnon kehittymistä seurataan kuntosalillatapahtuvilla lihaskuntotesteillä. Arviointi tapahtuu numeerisesti (4-10).Koulukohtaiset syventävät liikunnan kurssit6. Pallopelikurssi (LI6)Kurssin tavoitteena on liikkumisen ja pelaamisen ilo sekä opiskelijoiden fyysisenkunnon kehittäminen ja ylläpito pallopelien avulla. Tavoitteena on myös, ettäopiskelija oppii valittujen lajien perustekniikkaa ja –taktiikkaa.SisältöKurssilla voidaan keskittyä yhteen tai useampaan pallopeliin. Kurssi on mahdollistatoteuttaa myös osallistumalla jonkin pallopelin puulaakisarjaan.ArviointiArvioinnissa korostetaan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen. Kurssiarvostellaan suoritusmerkinnällä.7. Hiihto- ja laskettelukurssi(LI7)Kurssin tavoitteena on syventää laskettelutaitoja oman tason mukaan erilasketteluvälineillä ja tekniikoilla. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii jokoluistelu tai perinteisiä murtomaahiihtotekniikoita.SisältöKurssilla tehdään kahdesta kolmeen laskettelumatkaa johonkin eteläisen Suomenhiihtokeskukseen. Matkat toteutetaan viikonloppuisin. Lisäksi kurssilla tutustutaanmurtomaahiihtoon (perinteinen ja luistelu).ArviointiArvioinnissa korostetaan aktiivista asennetta talviliikuntaan. Kurssi arvostellaansuoritusmerkinnällä.

1348. Liikunnan lukiodiplomikurssi (LI8)Tavoitteet, sisällöt ja arviointi(Ks. http://www.edu.fi/lukio/lukiodiplomit/Liikuntaludip0809.pdf).9. Purjehduskurssi (LI9)Kurssin tavoitteet on saavuttaa merimiestaidon, veneenkäsittelyn ja purjehduksenperusteet sekä teoriassa että käytännössä. Kurssi on merilinjan kurssivaihtoehto,kurssille otetaan mukaan myös yleis- ja luonnontiedelinjan opiskelijoita (jos kurssillaon tilaa).SisältöSisältö koostuu sekä merenkulun teoriasta että käytännöstä. Kurssin aikana ohjaatvenettä, käytät veneen kansikalustoa, säädät purjeita, ankkuroit… Käytännönpurjehdusopetus tapahtuu lähinnä kolmepaikkaisilla purjeveneillä (luokka 606).Kurssille mahtuu enintään 18 oppilasta. Purjehtijakurssille osallistujalla tulee ollahyvä uimataito. Tämä tarkoittaa, että osaa uida 200 m yhtäjaksoisesti, josta 50 mselkäuintia. Kurssi on maksullinen.ArviointiArvioinnissa painottuu aktiivinen osallistuminen. Kurssi arvostellaansuoritusmerkinnällä.10. Sukelluskurssi (LI10)Kurssin käynyt oppilas hallitsee perusvälinesukellustekniikat (maski, snorkkeli,räpylät). Kurssin suorittajalla on valmius harrastaa snorkkelisukellusta avovedessänoin 5-10 metrin syvyyteen asti kurssiolosuhteita vastaavissa tai paremmissaolosuhteissa. Kurssi on merilinjan kurssivaihtoehto, kurssille otetaan mukaan myösyleis- ja luonnontiedelinjan opiskelijoita (jos kurssilla on tilaa).SisältöKurssi sisältää teoria ja käytännön opetusta. Kurssilla järjestetään halukkaillelaitesukelluskokeilu (introsukellus) allasolosuhteissa. Suoritusmerkintä.ArviointiArvioinnissa painottuu aktiivinen osallistuminen sekä sukellustaitojen oppiminen.Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.7.2.7. Opinto-ohjausOpinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtiasiitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitseesiirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonkaaikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkiaperustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja

135pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekäpäätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista taipienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voidakeskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa,tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tuleeolla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoidenkanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoitamyös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.Opinto-ohjauksen tavoitteetOpinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteensiten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisenopiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimääntietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyyopiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaanoppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa javahvuutensa opiskelijana.Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- javiestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tunteekeskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteetsekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihinhakeutumisen tukena.Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa.Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossasiten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tunteetoisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojenkeskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudethakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, ettäopiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossaarvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen erivaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekeevalintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatkoopintosuunnitelmansa.Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekäyrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin jatyöelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa ohjataan siten, ettähän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista sekätyöskentelystä ulkomailla.Valtakunnallinen pakollinen opinto-ohjauksen kurssi1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)

136Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojenaloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeisettiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen jakorkea-asteen koulutuspaikkoihin.Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin,ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviäkysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.Keskeiset sisällöt• opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen• omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen• työelämätietous• ylioppilastutkinto• ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintoihin hakeutuminenValtakunnallinen syventävä opinto-ohjauksen kurssi2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijanopiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymäänjatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihinmuussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä.ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.Keskeiset sisällöt• uranvalintaprosessi• tutustuminen mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan• avoin yliopisto, kansanopistot• ulkomaiset opiskelumahdollisuudet ja ulkomailla työskentely• paikallinen työ- ja elinkeinoelämäKoulukohtaiset soveltavat opinto-ohjauksen kurssit3. Merilinjan työelämään tutustumiskurssi (OP3)Kurssi toteutetaan vapaa-ajalla esim. kesällä jossain merialan työpaikassa. Opiskelijalaatii raportin työpaikastaan ja työkokemuksistaan tai tekee ko. työpaikalleen jonkinselvityksen tai pienimuotoisen tutkimuksen. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.merilinjan kurssivaihtoehto4. Mereltä ammatti (OP4)

137Perehdytään merialan jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja tehdään opintoretkiä ko.koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Tutustutaan merialalla toimiviin yrityksiin jamuihin työpaikkoihin. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi.merilinjan kurssivaihtoehtoSoveltava opinto-ohjauksen kurssi / keskitetysti Turussa5. Taitava oppija – toimintaa ja dialogia (OP5)Tietoja kurssista saa opinto-ohjaajalta. Suoritusmerkintä.7.2.8. Koulukohtaiset muut kurssit7.2.8.1. Starttikurssit1. Starttikurssi 1 (STA1)(soveltava kurssi)Kurssi suoritetaan lukio-opintojen alussa. Siihen sisältyy mm. opinto-ohjausta (9tuntia), aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet (5 tuntia) sekä ryhmäyttämistä (5tuntia). Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 1. vuosi.2. Starttikurssi 2 (STA2)(soveltava kurssi)Kurssi suoritetaan lukio-opintojen alussa. Siihen sisältyy mm. opinto-ohjausta (9tuntia), aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet (5 tuntia) sekä ryhmäyttämistä (5tuntia). Tutustumista ja vierailuja merialan yrityksiin, merenkulkualaan,meritutkimukseen ja oppilaitoksiin. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 1. vuosi.merilinjan kurssivaihtoehto7.2.8.2. Kulttuurikurssi(soveltava kurssi)Jokaisella lukion opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukion aikana kulttuurikurssieli kulttuuripolku-kurssi. Kurssi muodostuu kolmen vuoden aikana kevennyspäivienohjelmasta ja eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä tehtävistä vierailukäynneistäesimerkiksi museoihin, teattereihin, konsertteihin, näyttelyihin tai elokuviin. Jaksonviimeisen päivän iltapäivää kutsutaan kevennyspäiväksi. Lukion oppilaskunta vastaapääasiassa kevennyspäivän suunnittelusta ja toteutuksesta. Kevennyspäivänä tarjotaankuitenkin aina kulttuurivaihtoehto, josta tiedotetaan neljännen kerroksen kulttuuriilmoitustaululla.Keskeiset sisällöt ja kurssin suorittaminenOsallistuminen kevennyspäivän kulttuurivaihtoehtoon vähintään 7 kertaa lukionaikana Oppiaineiden opetuksen yhteydessä tehtävät vierailut, kulttuurikäynnit , matkatjne vähintään 3-5 kohdetta. Kuittaus tällaiseen osallistumisesta pyydetään kurssinopettajalta. Itsenäiset suoritukset vapaa-ajalla (elokuvat, konsertit, museot, matkatvähintään 3-5 kohdetta. Kuittaus opettajalta, jonka oppiaineeseen kohde liittyy.

138ArviointiKurssin suorituksen edellytyksenä on noin 30 tuntia erilaisia suorituksia. Suorituksetmerkitään kulttuuripolkukirjaan. Koko kurssin voi suorittaa myös osallistumallakaikkiin kevennyspäivän kulttuurivaihtoehtoihin.Suoritusmerkintä7.2.8.3. TutkielmakurssiSuoritusohjeetLuonnontiedelukiossa yksi pakollinen tutkielma; laadinnasta ks. lukion kotisivut.Tutkielma on itsenäisesti laadittava, yhden kurssin oppimäärän laajuinenluonnontieteiden alaan kuuluva työ. Luonnontiede-lukiolaisen on valittava ainakinyksi tutkielmakurssi, joka arvostellaan. Tutkielma tehdään luonnontieteisiin liittyvästäaiheesta, joka kannattaa valita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (esim. toisenopiskeluvuoden aikana), sillä materiaalin kerääminen saattaa viedä aikaa.Tutkielman tekovaiheet:Valitse aihe ja kerro siitä työtäsi ohjaavalle opettajalle (fysiikan, kemian, biologian).Rajaa aihetta, jotta tutkielmasta ei tulisi liian pitkä. Kokoa aineisto, laadi alustavasisällysluettelo ja esittele se ohjaavalle opettajalle. Kirjoita luonnos ja esittele seopettajalle. Tee mahdolliset korjaukset ja kirjoita tutkielma puhtaaksitekstinkäsittelyohjelmalla. Muista lähdeluettelo, liitteet ja teksti- sekä kuvaviitteet.Jätä tutkielma arvosteltavaksi sekä paperisena että sähköisenä versiona (mikälimahdollista).7.2.8.4. TietotekniikkaTietotekniikan merkitys on tullut yksilölle ja yhteiskunnalle yhä tärkeämmäksi.Selviytyäkseen yhteiskunnan vaatimuksista yksilön tulee hallita tieto- javiestintätekniikan perustaidot monipuolisesti. Tieto- ja viestintätekniikan strategia(TVT, liite) kuvaa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tilaa ja tavoitteitatietotekniikan osalta. Koulutusvaatimuksia asettavat myös tietotekniikan nopeakehitys ja opiskelijoiden erilaiset valmiudet lukioon tultaessa. TVT - osaaminenvaikuttaa opiskelijan lukiotyöskentelyn tuloksellisuuteen ja myös jatkoopintovalmiuksiin.Aihekokonaisuudet sisältyvät kursseihin luonnollisella tavalla. Esimerkiksi viestintä jamedia sekä teknologia ja yhteiskunta sivuavat kaikkia tietotekniikan kursseja.Ohjelmointi- ja Luonnontieteen atk-kurssilla on numeroarvostelu, muista kursseistaannetaan suoritusmerkintä. Suoritusjärjestys on vapaa mutta työpajaa suositellaanensimmäiseksi kurssiksi lukion aloitusvuotena. Luonnontieteen atk- ja Tiedonhallintakurssejaei voi suorittaa itsenäisesti koska ne ovat laborointi/työkurssin luonteisia.Koulukohtaiset soveltavat tietotekniikan kurssit1. Työpaja (TT1)

139Kurssi antaa oppilaalle perusvalmiudet käyttää tietotekniikan työvälineitä ja internetverkkoasekä opettaa projektityötavan perusteet verkkojulkaisemisen avulla.Tavoitteet• laitteistoon ja käyttöjärjestelmään tutustuminen• koulun sovellusohjelmien peruskäytön hallinta• koulun tietoverkon ja internetin peruskäytön hallinta• verkkojulkaisemisen perusteiden hallintaSisällöt• koulun tietokoneiden ja lisälaitteiden käytön opettelu• toimisto-ohjelmat (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka)• Moodle -ympäristö oppimisalustana ja internet (sähköposti ja tiedonhaku)• web-julkaiseminen projektityönä (HTML, kuvankäsittelyn perusteita)• vastuullisuus tietoturvallisuudesta2. Ohjelmointi (TT2)Kurssi laajentaa kuvaa tietokoneen käytöstä, esittelee ohjelmointitapoja ja -kieliä sekäopettaa Pascal-ohjelmoinnin perusteet ja kehittimen käyttöä sovelluskehityksessä.Tavoitteet• atk-harrastuksen syventäminen• yleistiedot ohjelmoinnista• Pascal-kielen perusteiden hallinta• sovelluskehittimen käyttö koodaamisessaSisällöt• konekielet, lausekielet, esimerkkejä• algoritmien suunnittelua• Pascal-kielen perusteiden opettelua algoritmeja koodaamalla• Delphi -kehittimen käyttö Windows-sovellusten teossa3. Luonnontieteen atk (TT3)Kurssi antaa oppilaille valmiuksia käyttää tietotekniikan välineitä opiskelun apunaluonnontieteiden ongelmien ratkaisemisessa.Tavoitteet• matemaattisen ja luonnontieteellisen tekstin tuottaminen• luonnontieteen työvälineohjelmien käyttötaito• taito hakea luonnontieteellistä tietoa internetistäSisällöt• matematiikan editoriohjelmien käyttö, grafiikan tuottaminen• sovellusohjelmat (Mathcad, Derive, Excel ym. )• internet (tiedon haku, science-julkaisut, ohjelmat, java-appletit)

140• teoriamoniste (mm. numeerisia menetelmiä, käyrän sovittamista, virheenarviointia)4. Tiedonhallinta (TT4)Kurssi opettaa julkisten tietokantojen käyttöä, tietojen hakua internetistä, tietojenarviointia ja tietojen varastoimista ja käsittelyä SQL-kyselykielellärelaatiotietokantojen avulla sekä esittelee tietokantapohjaisten palvelujen toteuttamistaPHP-kielellä.Tavoitteet• taito hakea tietoja internetistä• taito arvioida tietojen luotettavuutta ja käytettävyyttä• taidot määritellä ja hallita relaatiotietokantoja SQL-kielellä• tutustua ja opetella laatimaan tietokantapohjaisia palvelusovelluksiaSisällöt• tietojen haku internetistä ja julkisista tietokannoista sekä erilaisten hakukoneidenkäyttö• tietojen arviointi ja tekijänoikeuksien merkityksen tiedostaminen• tietokantapalvelin (MySql)• tietokannan suunnittelu ja toteuttaminen• operaatiot tiedoilla SQL-kyselykielellä ja graafisilla asiakasohjelmilla• tutkitaan ja laaditaan itse tietokantaa käyttäviä verkkosovelluksia PHP-kielellä7.2.8.5. TeknologiaTeknologian lukiokurssit voi suorittaa myös ilman lukiodiplomin tekemistä. Käsityönlukiodiplomin suorittaminen vaatii kahden valmentavan lukiokurssin suorittamistaennen diplomikurssia. Kursseilla annetaan valmiudet diplomityön suorittamiselle.Lisää aiheesta http://www.tkukoulu.fi/~tok/lukio.htmlKoulukohtaiset soveltavat kurssit1. Teknologian lukiokurssi (TL1)Kurssin aikana käydään läpi elektroniikan peruspaketti, jonka avulla luodaankokonaiskäsitystä aihealueesta. Opiskelija saa kurssilla teoreettisia sekä käytännöntaitoja joitten avulla voi suunnitella ja toteuttaa omia projekteja. Kurssilla onmahdollista tehdä kuvan esittämä PICAXE-projektilevy tai PICAXEPROprojektilevy.Projektilevyt mahdollistavat elektroniikan opiskelun kurssin aikana jasen jatkamisen kurssin jälkeen itsenäisesti työskennellen. Kurssilla on kulujaopiskelijalle projektilevyjen valmistuksessa. Jos levyä ei halua tehdä itselleenharjoitellaan TOK-keskuksen projektilevyillä. Lukiodiplomia varten pitää tehdä omalevy jos diplomissa käyttää elektroniikkaa tehtävän toteutuksessa. Kurssin tarjoamallasisällöllä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan käsityön lukiokurssin, jossahyödynnetään elektroniikkaa työn osana.

141ArviointiSuoritusmerkintä.merilinjan kurssivaihtoehto2. Teknologian lukiokurssi (TL2)Kurssin aikana perehdytään CAD (Computer Aided Design) suunnitteluun, aineliitosjapuutekniikkaan, CNC-työstötekniikkaan sekä työturvallisuuteen. Opetellaan CADsuunnittelunperusteet ja tehdään harjoitustöitä. Tutustutaan CNC-työstön antamiinmahdollisuuksiin esimerkin avulla. Aineliitostekniikassa tutustutaanlaivanrakennuksessa käytettäviin hitsausmenetelmiin ja tehdään harjoituksia erimenetelmillä. Puutekniikassa tutustutaan koneelliseen puuntyöstöön käytännönharjoituksin. Kurssin aikana tehdään tutustumiskäyntejä laivanrakennusteollisuudenyrityksiin.ArviointiSuoritusmerkintämerilinjan kurssivaihtoehto3. Teknologian lukiokurssi – lukiodiplomi (TL3)Lukiodiplomi on lukion antamaa yleissivistävää koulutusta, jonka tarkoituksena onantaa opiskelijalle mahdollisuus syventää jonkin aihealueen tietojaan. Lukiodiplomiarvostellaan Opetushallituksen antamien ohjeitten mukaan. Lisää aiheestahttp://www.tkukoulu.fi/~tok/lukio.html.ArviointiSuoritusmerkintäSuoritus TL1-ja TL2-kurssien jälkeen.merilinjan kurssivaihtoehto7.2.8.6. Ilmaisutaito1. Ilmaisutaidon perusteet (IT1)(soveltava kurssi)Tavoitteena on omien ilmaisuvarojen etsiminen ja rohkeuden kasvattaminen erilaisintutustumis-, keskittymis-, ele- ja liikeharjoituksin. Pienet puhe- jaimprovisaatioharjoitukset ohjaavat vastaanottamaan ja arvioimaan teatteri-ilmaisua.Teatterikäyntejä.Suoritusmerkintä.2. Roolityö (IT2)(soveltava kurssi)Tavoitteena on perehtyä näyttämöilmaisuun. Työstetään dialogeja jadraamakohtauksia tavoitellen eläytymisen kokemuksia. Mahdolliset julkisetesiintymiset toteutetaan erillisenä projektina.Suoritusmerkintä.

1423. Ilmaisusta esitykseen (IT3)(soveltava kurssi)Tavoitteena on valmistaa pienimuotoinen julkinen esitys esimerkiksi koulun juhlaan,toiselle lukioryhmälle, alakoulun luokalle tai päiväkotiryhmälle. Jos ryhmä haluaavalmistaa laajemman esityksen, ryhmän jäsenet sitoutuvat valmisteluun myösoppituntien ulkopuolella.Suoritusmerkintä.7.2.8.7. TanssiTanssikurssien tavoitteena on opiskelijoiden tanssiteknisen taidon kehittäminen,rohkeus tuottaa omaa liikettä sekä luontevan ilmaisun löytäminenesiintymistilanteisiin. Opiskelija tutustuu omaan kehoonsa tanssi-ilmaisun välineenä jalaajentaa ymmärrystä tanssista monipuolisena ilmiönä.Kursseille voivat osallistua niin aloittelijat kuin tanssia pitkään harrastaneetkin.1. Sukellus tanssitaiteen maailmaan (TA1)(soveltava kurssi)Keskeiset sisällötTunteja katutyylin tansseista show-tanssiin, jazz-tanssiin ja nykytanssiin. Käytännönkokeilemisen a tekemisen kautta länsimaisen taidetanssin historian kehityslinjojenhahmottamista.ArviointiSuoritusmerkintä1. Tanssi esittävänä taiteena (TA2)(soveltava kurssi)Keskeiset sisällötTunteja nykytanssista ja tanssi-improvisaatiosta. Tanssin laadullisiin ja taidekohtaisiinelementteihin perehtyminen. Paikallisen tanssiesityksen seuraaminen ja analysointi.Tanssi lukiodiplomin osana on tutkielma tai teosanalyysi.ArviointiSuoritusmerkintä3. Poikkitaiteellinen projekti (TA3)(soveltava kurssi)TavoiteTaiteenväliseen yhteistyöhön tutustuminen ja oman esiintymiskyvyn kehittäminen.SisältöTaiteellisen projektin toteuttaminen.Arviointi

143Suoritusmerkintä7.2.8.8. LiikennekasvatusLiikennekasvatus (LKK)(soveltava kurssi)Kurssi sisältää autokoulun teoriatunnit sekä liikennepsykologiaa ja jokamiehenautonhuoltoa, tietoa liikennevakuutuksista. Kurssi on vapaaehtoinen eikä sidooppilasta tiettyyn autokouluun myöhemmässä ajokortin suorituksessa. Osallistujiltaedellytetään 17,5 vuoden ikää kurssin alkaessa.ArviointiSuoritusmerkintä.7.2.8.9. Aktiivinen kansalainen ja tutorkurssiAktiivinen kansalainen (AK)(soveltava kurssi)Kurssin voi suorittaa toimimalla aktiivisesti esim. oppilaskunnan hallituksessa,yhteiskunnallisessa järjestötoiminnassa tai harrastustoiminnan ohjaajana.ArviointiSuoritusmerkintä.Tutorkurssi (TK)(soveltava kursi)Kurssin voi suorittaa toimimalla tutorina eli vertaisohjaajana uudelle lukiolaiselle.Opiskelija osallistuu tutorkoulutukseen ja kirjaa toimintansa tutorpäiväkirjaan.ArviointiSuoritusmerkintä.7.2.8.10. KansainvälisyysKansainvälisyyskurssi 1 (KV1)(soveltava kurssi)Kurssi kytkeytyy aina johonkin ulkomaille suuntautuvaan opintomatkaan ja sen sisältöon riippuvainen matkakohteesta ja matkan tavoitteista. Hyväksyttävä kurssisuoritusedellyttää matkanjohtajan antamien ennakkotehtävien ja loppuraportin suorittamistamääräaikaan mennessä. Matkalle osallistuminen on myös aina edellytyksenä.

144Tapauskohtaisesti harkitaan, onko suoritus kokonaisen vai puolikkaan kurssinlaajuinen. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.Kansainvälisyyskurssi 2: vaihto-oppilaana maailmalla (KV2)(soveltava kurssi)Kurssin suorittaminen edellyttää pidempiaikaista oleskelua ulkomailla sekä opiskeluapaikallisessa oppilaitoksessa. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.7.2.8.11. MerenkulkuMerenkulku 1 (MK1)(soveltava kurssi)Merenkulun perusteet. Saaristo- ja rannikkolaivuritutkintojen sisältö.Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.merilinjan kurssivaihtoehtoMerenkulku 2 (MK2)(soveltava kurssi)Merenkulun ja merenkulkualan tietojen syventämistä. Avomerilaivuritutkinnonsisältö. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.merilinjan kurssivaihtoehtoLIITTEETAihekokonaisuudetAIHEKOKONAISUUDETakt. kans. hyvinv. ja turvall. kestävä kehitys kulttuuri-identit. teknol. ja yht.k. viest.- ja mediao.A 4 7 4 9 5 6 9 6 1 2 4 7 8EA 3 4 8 1 2 3 4 7 7 2 3 4 5 8 4 6 1 2 3 5 6BA 5 7 2 4 7 3 6 4 8 4 6BB 5 6 2 4 5 7 3 6 5 2 5SC 1 2 4 5 6 3 4 6 3 8 2 3 5 3 4 5 6 7 2 4 5 6 7FC 1 2 4 5 6 3 4 6 3 8 2 3 5 3 4 5 6 7 2 4 5 6 7PD 2 3 4 5 7 1 2 5 6 8 5 8 1 4 5 7 5 6 7 8 4 5 6 7 8TD 2 3 4 5 7 1 2 5 6 8 5 8 1 4 5 7 5 6 7 8 4 5 6 7 8SD 2 3 4 5 7 1 2 5 6 8 5 8 1 4 5 7 5 6 7 8 4 5 6 7 8FD 2 3 4 5 7 1 2 5 6 8 5 8 1 4 5 7 5 6 7 8 4 5 6 7 8MN 1 6 7 1 5 3 2 4 8 5 10BI 8 9 10 11 12 6 7 8 10 11 9 10 11 12 9 10 11 12 8 13 6 7 8GE 2 8 2 3 8 1 2 3 4 9 2 8 2 3 8 1 2 3 4 8FY 1 2 10 11 12 1 3 4 7 8 1 2 6 7 8 1 6 7 8 1 8 12 10 11

145KE 8 9 10 11 12 1 9 10 8 9 10UE 3 3 4 3 1 2 4 5 3 3FF 1 2 4 1 2 4 2 4 2 3 4 5 2 3 4 1 2 3 4 5PS 6 7 1 2 4 5 7 2 6 6 4 6 3 6HI 4 7 4 7 1 7 1 2 5 6 7 1 7 3 4 7YH 1 2 3 4 5 1 2 4 5 2 5 4 5 2 5 1 5LI 1 2 3MU 1 1 2 3 4KU 5 1 2 9 8 3 12 13 14TE 2 1 2 3 2IT 2 1 2 1 3 2 3 1 2 3AT 1 2 3 4 1 2 3 4LiiteTURUN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN LUKIOJÄRJESTYSSÄÄNNÖT1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUSSäännöt ovat välttämättömiä päivittäisen työn rauhallisen sujumisen sekä yhteisön jäsentenviihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta.2. ERÄITÄ MÄÄRITELMIÄKoulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä oppituntien aikana kaikkia niitähuoneistoja, halleja, kenttiä ym., joilla järjestetään varsinaisia oppitunteja. Kouluajaksi katsotaantyöjärjestyksen mukainen työpäivä. Koulunkäyntiin välittömästi liittyviksi tilaisuuksiksi katsotaankoulun järjestämät tilaisuudet kouluajan jälkeen. Niihin luetaan myös kouluorganisaatioonkuuluvien järjestöjen, yhdistysten, kerhojen yms. järjestämät tilaisuudet.3. PÄIVITTÄINEN TYÖSKENTELY3.1. Oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Oppitunnit alkavat ja päättyvät työjärjestyksessäilmoitettuina aikoina ja niille on saavuttava ajoissa.3.2. Työpäivä alkaa päivänavaustuokiolla.3.3. Opiskelijoiden kulkuvälineet on säilytettävä niille osoitetuilla paikoilla. Opiskelijat eivät saapysäköidä autojaan koulun pihalle.

1463.4. Koulu ei ole vastuussa naulakoihin jätetyistä päällysvaatteista, arvoesineistä ja rahoista.3.5. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mukana koulutyössä tarvittavat välineet.3.6. Opiskelijoiden oleskelu sisällä välituntien aikana on sallittua.3.7. Tapaturmasta ja turvallisuuden vaarantamisesta on ilmoitettava viipymättä terveydenhoitajalletai muulle henkilökunnalle.3.8. Poissaolo koulusta on sallittua vain pätevästä syystä. Poissaolot on selvitettävä välittömästikouluun palaamisen jälkeen ko. aineiden opettajille.3.9. Opiskelijan tulee pyytää lupa muusta kuin sairaudesta johtuvaan poissaoloon. Luvan enintäänkolmen päivän poissaoloon myöntää ryhmänohjaaja ja muutoin rehtori.4. KÄYTTÄYTYMINEN4.1. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena koulunalueella, kouluaikana ja koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä olosuhteissa. Myös alkoholin japäihteiden tuominen kouluun, koulualueelle ja koulun tapahtumiin on kielletty.4.2. Tupakointi ja nuuskan käyttö on kielletty koulun alueella, koulun välittömässä läheisyydessä jakoulunkäyntiin liittyvissä olosuhteissa.4.3. Naapurikiinteistöjen alueilla ei saa oleskella eikä julkisia kulkuväyliä, kuten koulun porttia jakoulun edustavalla olevaa jalkakäytävää tukkia.4.4. Välitunnilla pihalla liikuttaessa kaikenlainen tovereita vaarantava käyttäytyminen on kielletty.4.5. Kouluyhteisön viihtyvyydestä ovat vastuussa kaikki, jotka yhteisöön kuuluvat. Koulun tilojenroskaaminen, tuhriminen ja tärveleminen sekä koulun irtaimiston vahingoittaminen on kielletty.Opiskelija on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista.4.6. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus seurata tunnilla opetusta, joten oppituntien aikana ei saaaiheuttaa minkäänlaista häiriötä. Matkapuhelimia ja muita opetukseen kuulumattomia laitteita ei saakäyttää.5. TYÖRAUHAN JA JÄRJESTYKSEN YLLÄPITÄMINENTyörauhan ja järjestyksen ylläpitämiseen liittyvät toimenpiteet on säädetty lukiolaissa jalukioasetuksessa:5.1. Opiskelijan tulee osallistua opiskeluun, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. (LukioL 25§)5.2. Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muutenepäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitusja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi. (LukioL 26§)5.3. Ennen opiskelijan määräaikaista erottamista tai kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalleon yksilöitävä rangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti, kuultava opiskelijaa sekä hankittavatarpeellinen selvitys. Rangaistuksista on annettava kirjallinen päätös. (LukioA 11§)5.4. Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, toimitaan kuten LukioL 26§ ja LukioA 12§säätävät. Tuomioistuimen annettua ratkaisunsa toimitaan, kuten LukioA 12§ säätää.5.5. Päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoitusta, määräaikaista erottamista taiopiskelusta pidättämistä rikostutkinnan ajaksi, haetaan muutosta lääninoikeudelta valittamalla siten,kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. (LukioL 35§)LISÄKSI5.6. Opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän opiskelijan enintään oppitunnin jäljellä olevaksiajaksi.

147MUUT MÄÄRÄYKSETNiissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen määrätä, noudatetaan rehtorin antamia ohjeita,kunnes asia mahdollisesti sisällytetään järjestyssääntöihin.LiiteTASA-ARVO- JAYHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAVUOSILLE 2009-2011Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

1481. JOHDANTOTasa-arvolaki (609/1986) tuli voimaan 1.1.1987. Lakia on uudistettuuseaan otteeseen, viimeisin muutos on tehty 1.6.2005. Tasa-arvolaintarkoitus on naisten ja miesten välisen tasa-arvon parantaminen,sukupuoleen perustuvan syrjinnän estäminen ja naisten asemanparantaminen erityisesti työelämässä. Muutos edellytti kunnissa tasaarvosuunnitteluakoskevien säännösten täsmentämistä. Muutetussa laissanaisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetään aikaisempaatäsmällisemmin koulutuksen järjestäjien ja oppilaitoksienvelvollisuuksista edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.Suomen perustuslaki (731/11.6.1999) määrittää 2 luvussa Perusoikeudet6§:ssä yhdenvertaisuudesta: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaansukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.Lukion tasa-arvosuunnitelma on toiminnallinen suunnitelma. Tasaarvosuunnitelmaanon luonnikasta yhdistää myösyhdenvertaisuussuunnitelma, sillä kumpikin laki velvoittaa pohtimaanoppilaitoksen toimintaa ja sen kehittämistä perusoikeutena niin tasa-arvokuin yhdenvertaisuus. Näin ollen Turun Suomalaisen Yhteiskoulunlukiossa on laadittu kokonaisuutena tasa-arvo- jayhdenvertaisuussuunnitelma.Tasa-arvolain mukaan tasa-arvosuunnitelma tulee laatia vähintään kerrankolmessa vuodessa. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa vuosittain.2. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA:TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTIKartoitus Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tasa-arvo- jayhdenvertaisuustilanteesta sekä mahdollisista ongelmistaVuosien 2009-2011 selvitetään hallinnollisista opiskelijatilastoista taikyselyin seuraavia joko vuosittain tai ainakin kerran ajanjakson aikana:1. Opiskelijoiden sukupuolijakaumatytöt / pojatikäluokat (1.vuosi - 4.vuosi)

149yleislinja / luonnontiedelinja / merilinja2. Opetus- ja muun henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumaopettajien / muun henkilöstön ikäjakaumaopettajien / muun henkilöstön sukupuolijakauma3. Opiskelijoiden äidinkieli, kansalaisuus, maahanmuuttajatausta4. Opiskelijoiden opintojen kesto sekä tyttöjen että poikien osaltaopiskeluaika 3 vuottaopiskeluaika 3,5 vuottaopiskeluaika 4 vuottaopintojen keskeytyminen: missä vaiheessa, sukupuoli4. Opetus- ja muun henkilöstön työsuhdevakinaiset: naiset / miehetmääräaikaiset: naiset / miehetsijaisuus: naiset / miehet, sijaisuuden syy5. Opiskelijoiden opiskeluoppiaine-, taso- ja kurssimäärävalinnat: tytöt / pojatsuoritettujen kurssien määrä: tytöt / pojatarvosanan 4 määrä: tytöt / pojat6. Opinto-ohjaus, työelämäyhteydet, yrittäjyyskurssit, vierailuthenkilökohtainen ohjausyrittäjyys ja työelämäkontaktit7. Kokemukset sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä, häirinnästä taiahdistelustaToimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi lukiossaNaisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa keskeinenyhteiskuntapoliittinen tavoite, Kaikilla tulee olla samat oikeudet,velvollisuudet ja mahdollisuudet. Sukupuolten välinen tasa-arvo eimerkitse samankaltaisuuden vaatimusta. Erilaisuus ei saa johtaaeriarvoiseen asemaan tai kohteluun.Tasa-arvo tarkoittaa jokaisen ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdävalintoja, opiskella, kehittyä työssään sekä tulla kohdelluksi ja palkituksi

150siinä ilman asenteellisia tai rakenteellisia rajoituksia, jotka johtuvatsukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästäseikasta. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on, että opiskelija oppiituntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa vastuuseen omistavalinnoistaan ja teoistaan.Tasa-arvo sisältyy monin tavoin myös koulutuksen yleisiin tavoitteisiin jaopetussuunnitelman perusteisiin. Opetuksen yleisiä tavoitteita ovatesimerkiksi:- ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen- demokratian ja tasa-arvon edistäminen- omien valintojen suunnittelu ja tekeminen sekä vastuu valinnoista- kasvaminen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnistasekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta- yhteistyön oppiminen ja kannustavan vuorovaikutuksen osaaminen- kansalaisen perusoikeuksien ja velvollisuuksien tuntemus- suvaitsevaisuuden ja kansainvälisen yhteistyön oppiminen- taito olla vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtivakansalainen ja oman yhteisönsä (esim. koulu) jäsen.Tasa-arvoasioita ei tule käsitellä muusta toiminnasta erillisinä, vaan tasaarvonäkökulmaon osa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukionjokapäiväistä toimintaa. Tasa-arvon toteuttaminen edellyttää jatkuvaatoiminnan kehittämistä. Tätä varten voidaan perustaa vuosittain tasaarvotyöryhmä,joka seuraa ja vie tasa-arvosuunnitelman tavoitteita japrosessia eteenpäin. Jäseninä voivat olla rehtori tai hänen edustajansa,opetus- ja muun henkilöstön sekä opiskelijoiden edustajat.Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen opiskelijavalinnoissa,opetuksen järjestelyissä ja opintosuoritusten arvioimisessaLukion tasa-arvotyössä on tarpeen pohtia sukupuolisensitiivisenajattelutavan mahdollisuuksia, piilo-opetussuunnitelman tunnistamista jatasa-arvoisen toimintakulttuurin kehittämistä.Sukupuolisensitiivisyydellä tarkoitetaan taitoa tunnistaa poikien/miestenja tyttöjen/naisten tarpeiden ja viestintätapojen erilaisuutta, taitoahavainnoida sukupuoli-identiteetin rakentumista sekä taitoa havaitaepätasa-arvoista kohtelua tai rakenteita.Piilo-opetussuunnitelma ilmenee esimerkiksi siinä, että opettajienvuorovaikutus on erilaista tyttöjen ja poikien kanssa. Usein jopa

151oppimateriaalit vahvistavat edelleen perinteisiä roolimalleja. Lukion tuleepyrkiä kehittämään opiskeluoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekätytöille että pojille. Poikien ja nuorten miesten opiskelukulttuurissayleisesti ilmenee liian usein hyviä suorituksia väheksyvä ilmapiiri, jokajohtaa alisuoriutumiseen.Roolimallit rajaavat yhä opinto-, ammatti- ja uravalintoja. Roolirajojavoidaan rikkoa asennetyöllä. Tärkeä osuus on opinto-ohjauksella ja muillaohjauskäytänteillä (aine- ja ryhmänohjaus). On tärkeää tehdä asennetyötä,jotka ohjaavat opiskelijoita tekemään oppiaineita, kursseja, oppimääriä,koulutusalaa, ammattia tai uraa koskevia valintoja perinteistä poiketen.Opintosuoritusten arvioinnin tulee olla tasa-arvoista eikä tyttöjä ja poikiatulisi arvioida erilaisin kriteerein. Arvosanat tulee antaa osaamisen jatiedon perusteella. Opetuksessa on- tarkasteltava, ettei ole arviointi epätasa-arvoista- tutkittava, miten opiskeluun liittyviä valintoja tehdään- pohdittava, missä määrin jää tunnistamatta ja käyttämättä (molempiensukupuolten) erilaista lahjakkuutta.Toimenpiteet seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteellatapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja poistamiseksiKiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisyä koskevat velvoitteet onesitetty koululaeissa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseenopiskeluympäristöön. Seksuaalista häirintää ei hyväksytä ja sitä pyritäänehkäisemään mm. asennekasvatuksella.Havaittuihin epäkohtiin ja ilmitulleisiin tapauksiin puututaan välittömästi.Omalta osaltaan esille tulleissa tilanteissa tärkeä rooli onopiskelijahuoltotyöryhmällä. Tapauskohtaisesti ratkaistaan toimenpiteet.Toimintaa ohjaavat lukion kriisisuunnitelma, Turun kaupunginopetustoimen suunnitelmat ja yleiset ohjeistukset tapauskohtaisesti.Arviointi aiempien toimenpiteiden toteutumisesta ja niiden tuloksistaEdellä kuvattujen kartoitettavien asioiden vuotuisen tilastoinnin jasuoritettujen arviointien perusteella seurataan opiskelijoiden valintoja,menestymistä, suorituksia, arviointia sekä edistymistä tasa-arvo- jayhdenvertaisuusnäkökulmasta tarkastellen.

1523. LIITTEET3.1. Keskeiset lait ja asetuksetLaki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/8.8.1986)5 § Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessaViranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetustajärjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä onsamat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseensekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän laintarkoituksen toteutumista.6 § Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoaJokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasaarvoatavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaenhuomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavatseikat1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekänaisia että miehiä2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiintehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet urallaetenemiseen3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa,erityisesti palkkauksessa4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisilleettä miehille5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämänyhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihinja6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuvasyrjintä.6a § Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksiJos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä onsäännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettavatasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkaustaja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelmanmukaisesti. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- jakoulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajienkanssa, ja sen tulee sisältää:

1531) selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittelynaisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitusnaisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista2) käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeellisettoimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisentasa-arvon saavuttamiseksi ja3) arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempientoimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.ongelmien6b § Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissaOppilaitoksen tulee vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoidenedustajien kanssa laatia tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelmantulee sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvienkartoitus sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteettasa-arvon edistämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittäätasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessäja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joillapyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvanhäirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää arvio aikaisempaan tasaarvosuunnitelmaansisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niidentuloksista.Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muutaoppilaitoksessa laadittavaa suunnitelmaa. Vuosittaisen tarkastelunsijasta voidaan oppilaitoksessa sopia, että suunnitelma laaditaanvähintään kerran kolmessa vuodessa.Tätä pykälää ei sovelleta perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuihinopetuksen järjestäjiin ja kouluihin.7 § Syrjinnän kieltoVälitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty.Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa1) naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolenperusteella tai2) eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestäjohtuvasta syystä.Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa1) eri asemaan asettamista sukupuoleen nähden neutraaliltavaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, josmenettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutuaepäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella tai

1542) eri asemaan asettamista vanhemmuuden taiperheenhuoltovelvollisuudenperusteella.Edellä 3 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei kuitenkaanole pidettävä syrjintänä, jos sillä pyritään hyväksyttävääntavoitteeseen ja valittuja keinoja on pidettävä aiheellisina ja tarpeellisinatähän tavoitteeseen nähden.Seksuaalista häirintää ja häirintää sukupuolen perusteella samoinkuin käskyä tai ohjetta harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintääon pidettävä tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä.8b § Syrjintä oppilaitoksissaOppilaitoksen sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjenmenettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä,jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä,opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussavarsinaisessa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaanasemaan taikka muutoin kohdellaan 7 §:ssä tarkoitetullatavalla. Tätä pykälää ei sovelleta perusopetuslaissa (628/1998)tarkoitettuihinopetuksen järjestäjiin ja kouluihin.8d § Häirintä työpaikoillaTyönantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä,jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunuttyössään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnänkohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnänpoistamiseksi.10a § Oppilaitoksen velvollisuus antaa selvitys menettelystäänOppilaitoksen sekä muun koulutusta ja opetusta järjestävän yhteisönon pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystäänopiskelijalle, joka katsoo joutuneensa syrjityksi 8 b §:ssämainituin tavoin.Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään terveydentilasta taimuista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta.Suomen perustuslaki (731/11.6.1999)2 luku Perusoikeudet6 § YhdenvertaisuusIhmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

155Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaansukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia onkohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaaitseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoaedistetään yhteiskunnallisessa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksestaja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin laillatarkemmin säädetään.3.2. Esimerkkimalli kyselystäEhdotuksia tasa-arvokyselyn kysymyksiksiKuinka hyvin tai huonosti sukupuolten tasa-arvo on kokemustesimukaan toteutunut oppilaitoksessasi seuraavien asioiden suhteen:a) opetusb) opiskelijoiden ohjausc) opiskelijaryhmän toimintad) opiskelun edellytyksete) opintosuoritusten arviointif) oppimateriaalitg) työharjoittelu/työssäoppiminen?Erittäin hyvinMelko hyvinMelko huonostiErittäin huonostiSeuraavassa esitetään joitakin väittämiä, jotka koskevat oppilaitoksenopettajien suhtautumista opiskelijoihin. Oletko väittämienkanssa samaa vai eri mieltä?a) Opettajat eivät aseta erilaisia vaatimuksia naisille jamiehille.b) Opettajat kannustavat naisia ja miehiä yhtä paljon.c) Oppilaitoksen tavat ja käytänteet ovat samanlaisia naisillejamiehille.d) Naiset ja miehet saavat opettajilta yhtäläisesti huomiota.Täysin samaa mieltäJokseenkin samaa mieltäJokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

156Toteutuuko tasa-arvo oppilaitoksessa nais- ja miesopiskelijoidenkeskinäisessä toiminnassa?Toteutuu erittäin huonostiToteutuu melko huonostiToteutuu kohtalaisestiToteutuu täysinEroaako naisten ja miesten osallistuminen kursseilla (luokassa)toisistaan?Miehet osallistuvat paljon enemmän.Miehet osallistuvat jonkin verran enemmän.Molemmat osallistuvat yhtä paljon.Naiset osallistuvat jonkin verran enemmän.Naiset osallistuvat paljon enemmän.Jos naisten ja miesten osallistuminen kursseilla kokemustesimukaan eroaa toisistaan, kerro, mistä arvelet sen johtuvan.Kirjoita omin sanoin.Jos arvioidaan yleisesti naisten ja miesten asemaa oppilaitoksessasinykyään, mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten omaanäkemystäsi?Miesten asema on selvästi parempi kuin naisten.Miesten asema on keskimäärin hiukan parempi kuin naisten.Miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia.Naisten asema on keskimäärin hiukan parempi kuin miesten.Naisten asema on selvästi parempi kuin miesten.Jos sukupuolten tasa-arvo on kokemustesi mukaan toteutunutoppilaitoksessasi hyvin, niin millä tavoin se ilmenee?Jos sukupuolten tasa-arvo on kokemustesi mukaan toteutunutoppilaitoksessasi huonosti, niin millä tavoin se ilmenee?Oletko itse kokenut oppilaitoksessasi syrjintää sukupuolesi takia?Oletko havainnut oppilaitoksessasi syrjintää sukupuolenperusteella?

157Esiintyykö oppilaitoksessa sukupuolista häirintää tai ahdistelua?Esiintyy jonkin verran.Ei esiinny.En osaa sanoa.Jos vastasit edelliseen kysymykseen myöntävästi, miten se ilmenee?Sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta tärkeimmät kehittämiskohteetoppilaitoksessani ovat mielestäni:Kerro kolme tärkeintä asiaa.Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu ja toimii oppilaitoksessaniseuraavissa asioissa mielestäni hyvin:Kerro kolme tärkeintä asiaa.Mitä muuta haluat kertoa?LiiteLukion kriisisuunnitelma: erillinen liite (ei julkaista netissä)