Maaraportti: vietnam - Finpro

Vietnamin maaraportti 5 (28)Vesa LehtolaKuolleisuus: 6,0 / 1000 as. (2010)Elinajanodote: naiset 74,5 vuotta, miehet 69,2 vuotta (2010)Kielet: vietnam (virallinen kieli), englannilla kasvava merkitys, ranska, lukuisiapaikallisia kieliäUskonnot: buddhalaiset (n. 50 %), roomalaiskatoliset, protestantit, muslimit,paikallisia uskontojaEtniset ryhmät: vietnamilaiset (85-90 %), kiinalaiset (3 %), useita etnisiävähemmistöjäPolitiikka ja hallintoVirallinen nimi: Cong Hoa Xa Hoi Chu Nghia Viet Nam (Vietnamin sosialistinentasavalta)Maatunnus: VNValtiomuoto: Sosialistinen kansantasavalta. Kommunistisella puolueella onyksinvalta. Joka viides vuosi järjestettävä puoluekokous päättää maan taloudellisistaja poliittisista linjoista.Valtion päämies: Presidentti Ngyen Minh Triet (valittu 27.6.2006). Korkein poliittinenvalta on 18-jäsenisellä politbyroolla ja sen johdossa olevalla troikalla. Valtaasteikossaseuraava on 160-jäseninen keskuskomitea, johon kuuluu valtionyhtiöidenedustajia ja kenraaleita.Pääministeri: Nguyen Tan Dung (valittu 27.6.2006), johtaa ministerineuvostoa, jollekuuluu toimeenpanovalta. Pääministeri voi kumota toisten ministereiden päätökset.Parlamentti: Kansalliskokous (493-jäsentä), vaalit viiden vuoden välein.Kansalliskokouksella lähinnä nimellinen valta, joskin vaikutusvalta on kasvanut 1990-luvulla. Kansalliskokous valitsee presidentin ja presidentti nimittää pääministerinkansalliskokouksen jäsenten joukosta.Tärkeimmät puolueet: Vietnamin Kommunistinen puolueSeuraavat vaalit: Kansalliskokouksen vaalit viimeistään vuonna 2012Aluehallinto: 8 provinssia ja viisi keskushallinnon alaista kaupunkia (Hanoi, Ho ChiMinh, Haiphong, Danang, Can Tho)Itsenäistynyt: 1945 (1954) Ranskan alaisuudestaKansallispäivä: 2. syyskuutaVietnam oli osa Kiinaa lähes tuhat vuotta aina vuoteen 939 saakka, jolloin seitsenäistyi. 1500-luvulta lähtien maa kärsi lukuisista sisällissodista. Ranskansiirtomaakausi alkoi vuonna 1859. Japani miehitti maan toisessa maailmansodassa jasodan päättymisen jälkeen Ho Chi Minh julisti Vietnamin demokraattisen tasavallanitsenäiseksi 1945, mutta Ranska ei halunnut luopua siirtomaastaan. Vuonna 1946alkoi sota ranskalaisten ja Vietnamin välillä. Vietnamin itsenäisyys tunnustettiinGeneven konferenssissa 1954. Maa jaettiin Pohjois – ja Etelä-Vietnamiin japohjoisessa valtaan nousi Ho Chi Minhin kommunistinen hallitus. EtelässäYhdysvallat tukijoukkoineen julisti Etelä-Vietnamin itsenäiseksi tasavallaksi.Yhdysvallat toi sotilaitaan Etelä-Vietnamin hallituksen tueksi. Vuoden 1964 jälkeenFinpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 6 (28)Vesa Lehtolasota eskaloitui nopeasti ja suurimmillaan maassa oli yli puoli miljoonaa amerikkalaistasotilasta vuonna 1969. Vietnamin sota päättyi 1975 kun Yhdysvallat oli pari vuottaaikaisemmin vetäytynyt ja Etelä-Vietnamin epävakaa hallitus kukistui. Maanmolemmat osat yhdistettiin pohjoisen johdolla. Välit Kiinan kanssa tulehtuivat 1978,kun Vietnam hyökkäsi Kambodzaan ja kukisti Kiinan tukeman Pol Potin hallituksen.Kiina hyökkäsi Vietnamin pohjoisosiin 1979. Maiden välit normalisoituivat, kunVietnam veti joukkonsa Kambodzasta 1989 ja Kambodzan rauhansopimus solmittiin1991. Yhdysvallat lopetti 30 vuotta kestäneen kauppasaarron 1991. Kylmän sodanpäättymisen jälkeen suhteet Neuvostoliittoon/Venäjään etääntyivät. Vietnam liittyiKansainväliseen kauppajärjestöön WTO:hon tammikuussa 2007.Talouden avaintiedotRahayksikkö: dong (VND) = 10 haoValuuttakurssi: 1 USD=17107 VND (2010 arvio, keskiarvo)Bruttokansantuote vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 99,1 mrd. USD,ostovoimapariteetilla 277,7 mrd. USDBKT henkeä kohti vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 1120 USD,ostovoimapariteetilla 3150 USDInflaatio: 8,5 % (2010, arvio)Tärkeimmät teollisuustuotteet: elintarvikkeet, vaatteet, jalkineet, koneet,kaivosteollisuus, sementti, kemikaalit ja lannoitteet, lasi, renkaat, öljy, hiili, teräs japaperiPäävientituotteet: raakaöljy, kala ja äyriäiset, riisi, kahvi, kumi, tee, kankaat, kengätMerkittävimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, öljytuotteet, lannoitteet, teräs,raakapuuvilla, vilja, sementti, moottoripyörätTärkeimmät kauppakumppanit: Yhdysvallat, Singapore, Etelä-Korea, Japani, Kiina,Thaimaa, AustraliaVerotus: yritysvero on 10-28 % sekä ulkomaisille että kotimaisille yrityksille,verohelpotuksia on mahdollista saada, myyntivoitot 28 %, ALV 0-10 % (osallatuotteista korkeampi ylellisyysvero), korkein tulovero 40%, Suomen ja Vietnaminvälillä verosopimus.Kansainväliset vertailut:Korruptio: Vietnam kuuluu maailman korruptoituneimpien maiden joukkoon.Transparency Internationalin vertailussa 2010 Vietnam on sijaluvulla 116 (178 maanjoukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy).Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Vietnam onkeskikastissa ; sijaluku on 75 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitäparempi kilpailukyky)Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 7 (28)Vesa LehtolaLiiketoimintaVietnamin vahvuudet ja heikkoudetPositiivisia piirteitä:Talouskasvu on nopeaaLiiketoimintaympäristöä avataan ulkomaisille yrityksilleRikkaat luonnonvaratKasvavat kotimarkkinatNuori väestöTyövoima edullistaVaurastumiseen motivoitunut väestöSijainti maailmantalouden kasvualueellaNegatiivisia piirteitä:Inflaatio - devalvaatiokierreKehittymätön infrastruktuuriAlhainen työvoiman koulutustasoKorruptio ja byrokratiaHeikko työmoraaliImmateriaalioikeuksien heikko valvontaPuutteellinen lainsäädäntöRahoitusjärjestelmän ongelmatSuuri harmaa talousSuljettu päätöksentekojärjestelmäKaksoishinnoitteluKielimuuriPotentiaalisia toimialojaSuomalaisilla yrityksillä on potentiaalia erityisesti seuraavilla aloilla:tietoliikenneenergia- ja ympäristösektorit ja vesihuoltosellu- ja paperiteollisuusmekaaninen metsäteollisuuskemianteollisuusRahoitus ja takuutFinnveraSuomalainen yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseenliittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille jasuomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveranmaakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaakansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 8 (28)Vesa LehtolaVientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski),takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvionperusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuiltawww.finnvera.fi.Finnvera luokittelee Vietnamin välttävän maksukyvyn maaksi, maaluokka 5/7. Josrahoitusta tarvitaan lyhyen maksuajan (maksuaika enintään 1 vuosi) kaupoille,edellytys maksutavaksi on peruttamaton remburssi (ILC). Ostajalle järjestettyynpidempiaikaiseen rahoitukseen (takaisinmaksuaika enintään 10 vuotta) liittyvää riskiävoidaan harkita katettavaksi vain, jos Vietnamin valtio (finanssiministeriö) taihyväksyttävä pankki toimivat luotonsaajana/takaajana. Vietnamiin voidaan myöntääSuomen ulkoasiainministeriön tukemia korkotukiluottoja.Lisätietoja: aluepäällikkö Mika Relander, 020 460 7343, mika.relander@finnvera.fiTeollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisiainvestointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa jaVenäjällä.Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myöshankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa taituetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita,mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa,metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottuSuomesta tehtäviin hankintoihin.Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaaneuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiinkehitysmaissa (www.finnpartnership.fi).Lisätietoja:Investointijohtaja Helena Arlander, (09) 3484 3355, helena.arlander@finnfund.fiFinpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 9 (28)Vesa LehtolaTalousMakrotalousBruttokansantuoteTärkeimmät talousluvut 2006-2012e2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e 2012eBKT (muutos, %) 8,2 8,5 6,2 6,0 6,4 7,0 7,2Yksityinen kulutus(muutos, %)Investoinnit kiinteäänpääomaan (muutos, %)Inflaatio (vuotuinen ka.%)Vaihtotaseen yli-/alijäämä (% BKT:sta)8,3 10,8 9,2 4,0 7,5 7,6 7,89,9 24,2 3,8 2,0 6,2 7,2 8,07,4 8,3 23,1 7,0 8,5 8,0 7,7-0,3 -9,8 -11,9 -8,0 -9,6 -8,4 -7,4Vaihtokurssi VND: USD 15 981 16 078 16 440 17 800 19 107 19 612 20 030(vuotuinen keskiarvo)Lähde: EIU, 10/2010, a=ennakkotieto, e=ennusteVietnam on yksi maailman köyhimmistä, mutta samalla myös yksi nopeimminkasvavista kansantalouksista. Ennusteiden mukaan Vietnamin talouskasvunodotetaan olevan vuosina 2010-2012 noin 7 %. Edes vuosien 2008-2009 taantumanaikana kasvu ei juuri hidastuntut, vaan tuolloin saavutettiin 6 % talouskasvun taso.Tätä lukemaa voidaan pitää hyvänä, koska samanaikaisesti useimmissa maailmanmaissa talous supistui. Vietnamin julkaisemia tilastoja pidetään yleisestiepäluotettavina, joten todellisissa luvuissa voi olla huomattaviakin heittoja.Talouskasvu on saanut vauhtia 1986 aloitetusta uudistuspolitiikasta (Doi Moi), muttayhä edelleen Vietnam on suhteellisen suljettu talous. Suurimpia ongelmia on tulojenepätasainen jakautuminen. Tarkoituksena on siirtyä suunnitelmataloudestasosialistiseen markkinatalouteen. Virallinen tavoite on muuttaa maa kehittyneeksiteollisuusmaaksi vuoteen 2020 mennessä. Hinnat on vapautettu säännöstelystä jasuuri osa hallituksen tuista on lopetettu. Valuttakurssipolitiikalle avoin talous on ollutsuuri haaste ja maan valuutan, dongin, arvoa on jouduttu toistuvasti laskemaan.Virallisten tietojen mukaan Vietnamin bruttokansantuote kasvoi 6 prosenttia vuonna2009, mikä ylitti odotukset. Teollisuuden kasvu on viime vuosina ollut huomattavastinopeampaa ja sen osuus bruttokansantuotteesta on noussut yli 40 prosenttiin.Runsaat ulkomaiset investoinnit ovat ruokkineet talouskasvua.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 10 (28)Vesa LehtolaBruttokansantuotteen jakautuminen 2010Palvelut39 %Teollisuus jarakentaminen41 %Maatalous,metsätalous jakalastus20 %Lähde: EIU 10/2010, ennusteInflaatioVietnamin kuluttajahinnat nousivat 1990-luvun alussa jopa 700 prosenttia vuodessa.Hallitus onnistui saamaan tilanteen kuriin ja inflaatio on sen jälkeen ollut maltillista.2000-luvulla kuluttajahinnat ovat lähteneet uudelleen nousuun. Inflaatiota ruokkiielintarvikkeiden (riisin ja viljan) hintojen nousu. Ruuan osuus kuluttajahintakorista onyli 40 prosenttia.Kuluttajahintojen nousu v. 2009 hidastui 7 %:n tasolle edeltävän vuoden 23 % :sta.Nopeimmin ovat nousseet elintarvikkeiden, asumisen ja sekä rakennusmateriaalienhinnat. Tänä vuonna inflaation arvioidaan kiihtyvän noin 8,5 % :iin mm.tuontitarvikkeiden kallistumisen vuoksi. Tuontihintojen nousu on seuraustaloppuvuonna 2009 ja alkuvuonna 2010 suoritetuista devalvaatioista.VaihtotaseVietnamin vaihtotase on ollut 1990 -luvulta lähtien negatiivinen. Vaje on viime vuodetollut 10 prosentin tasolla BKT:sta. Tuonnin arvon kasvaessa vientiä nopeamminpysynee vaihtotase negatiivisena lähivuosina. Suuri vaihtotaseen vaje on johtanuttoistuviin devalvointeihin.TalouspolitiikkaVietnamilla on vaikeuksia pitää valtiontalous tasapainossa. Tilanne on kohentunuthuomattavasti 1970-luvun erittäin syvästä vajeesta. Budjetti on kuitenkin edelleenalijäämäinen, vuonna 2009 valtion budjettivaje oli 9 % bruttokansantuotteesta.Valtionyhtiöt ovat merkittäviä verojen maksajia ja niiden heikko tuloskunto onpienentänyt valtion verokertymää. Tilanteen arvioidaan hieman parantuvan vuonna2010.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 11 (28)Vesa LehtolaValtion menot ovat kasvaneet viimeisten viiden vuoden aikana erittäin nopeasti, tosinmyös budjettitulot ovat kasvaneet myös viime vuosina kasvaneiden öljytulojen jatehostuneen verotuksen ansiosta. Valtio kattaa vajeesta noin 75 prosenttiakotimaisilla lainoilla ja loput ulkomaisilla lainoilla, joita Vietnamiin virtaa useistakansainvälisistä lähteistä.Yhteistyössä rahoittajien ja lahjoittajien kanssa Vietnam hyväksyi vuonna 2001talouden laajan uudistusohjelman, jonka tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua,luoda teollistumis- ja modernisaatiostrategia, parantaa Vietnamin kilpailukykyä jaintegroida maa nykyistä tiiviimmin sekä alueelliseen että kansainväliseen talouteen.Ohjelma kattaa toimenpiteitä seuraavilla alueilla: kauppapolitiikka, yritystoiminnanedellytysten parantaminen, valtionyritysten uudistukset, pankkijärjestelmänlujittaminen, julkisen sektorin hallinnon parantaminen ja oikeusjärjestelmä.KehitysyhteistyöVietnam on mittava kehitysavun vastaanottajamaa. Viime vuosina maahan onvirrannut erityyppistä apua n. 2 mrd USD vuodessa, mikä on myös auttanutmaksutasevajeen paikkamisessa. Vietnamin omien arvioiden mukaan maan tarvejatkuu vähintään yhtä suurena myös tulevaisuudessa. Vuodesta 1993 lähtien maahanon virrannut ulkomaista apua yli 40 miljardin dollarin arvosta.Vietnamin suurimmat rahoittajat ovat Maailmanpankki, Aasian kehityspankki jaJapani, joiden osuus kaikesta avusta on noin 80 prosenttia. Muita merkittäviärahoittajia ovat EU sekä yksittäisistä maista Ranska, Tanska ja Saksa. Suuri osaavusta on halpakorkoista lainaa. Vietnamin suhteet rahoittajiin ovat olleet ajoittainmyrskyisät, erityisesti IMF on ollut tyytymätön Vietnamin uudistusvauhtiin. Vietnamkuuluu Kaakkois-Aasian kehitysmaiden Mekong-joen yhteistyöryhmään, jonkalukuisat yhteiset hankkeet ovat Maailmanpankin ja Aasian kehityspankin rahoittamia.Kehitysyhteistyöhankkeet kohdistuvat pääasiassa seuraaviin alueisiin: lainsäädännönkehittäminen, koulutusjärjestelmän kehittäminen, ympäristönsuojelu, taloudellisen jasosiaalisen infrastruktuurin parantaminen sekä talouden eri alueiden kehittäminen.Lainojen avulla on mm. parannettu maanteitä, satamia, lentokenttiä ja televerkkoa.Kehitysavulla on ollut suuri merkitys Vietnamin integroitumisessa maailmantalouteenja osaksi markkinatalousjärjestelmää.Vietnam on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyökumppani Aasiassa. Suomenohjelmat ovat käsittäneet mm. vesihuoltoa ja metsätaloutta. Innovaatioyhteistyö onuusin alue.Yksityissektori ja yksityistäminenVietnamin yksityissektori on kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Kasvua onvauhdittanut vuoden 2000 alusta voimaan tullut uusi yrityslaki, joka helpottaaolennaisesti yksityisen yrityksen perustamista maahan. Yksityisen sektorin yritykset jaFinpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 12 (28)Vesa Lehtolavaltionyritykset ovat periaatteessa samanarvoisia. Lain voimaantulon jälkeen onyksityisiä yrityksiä perustettu yli 200 000, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Viimevuosina uusien perustettavien yritysten määrä on ollut n. 50.000 vuodessa. Suurinosa yrityksistä syntyy valmistusteollisuuteen. Yksityissektorin kasvu on ollut vahvaa jase on keskeisin tekijä koko kansantalouden kasvussa. Nopea kasvu on ollut osinmahdollista matalan lähtötason ansiosta.Yksityinen teollisuus on keskittynyt maan eteläosiin. Ho Chi Minh Cityn ympäristössätoimii 70 prosenttia yksityisistä yrityksistä. Toinen merkittävä keskittymä on Hanoissaja sen lähiympäristössä. Suurin osa yksityisistä yrityksistä toimii elintarvike- jamuoviteollisuudessa ja palvelualoilla.Yksityisen sektorin ongelmia ovat mm. yritysten pieni koko, pääoman ja toimivienpääomamarkkinoiden puute, kokemattomuus sekä viranomaisten edelleen nihkeäsuhtautuminen. Yksityissektorin valmistusteollisuuden yrityksistä vain noin vajaallatuhannella on enemmän kuin 100 työntekijää, mutta kaiken kaikkiaan ne työllistävätneljä kertaa enemmän kuin valtionyritykset. Yksityissektorin kasvun ja Vietnaminkansantalouden integroitumisen maailmantalouteen odotetaan pitävänkansantalouden voimakkaassa kasvussa pitkään myös tulevaisuudessa.UlkomaankauppaKokonaiskauppaVietnam on vähitellen avautumassa myös kauppapolitiikan suhteen. Vuonna 2007Vietnam liittyi Kansainväliseen kauppajärjestöön WTO:hon. Vietnam on jäsen myösmm. Kaakkois-Aasian maiden järjestössä ASEAN:issa ja Aasian-Tyynenmerentaloudellisen yhteistyön foorumissa APEC:issa. ASEAN:in jäsenenä Vietnam onmukana järjestön vapaakauppasopimuksessa AFTA:ssa.Vuonna 2001 Vietnam ratifioi kahdenvälisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojenkanssa. Sopimus takaa vietnamilaisille tuotteille merkittäviä tullialennuksiaYhdysvaltojen markkinoilla. EU:lla ja Vietnamilla on myös yhteistyösopimus.Sopimuksen tavoitteena on investointien turvaaminen, kaupan molemminpuolinenkehittäminen, Vietnamin uudistuspolitiikan tukeminen, ympäristönsuojelu jaluonnonvarojen kestävä hoito.Vietnamin suurimpia geopoliittisia vahvuuksia on sijainti maailmantaloudenvoimakkaimmin kasvavalla alueella. Vietnamin, kuten koko Kaakkois-Aasianvoimakasta kasvua on edistänyt viime vuosikymeninä rauhallisina säilyneet poliittisetolot. Vietnamin osalta investointien ja kaupan poliittinen riski on selvästi laskenutkylmän sodan päättymisen jälkeen.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

mrd USDVietnamin maaraportti 13 (28)Vesa LehtolaUlkomaankaupan kehitysVietnamin ulkomaankaupan kehitys 2008-2012e120100806040200-202008 2009a 2010e 2011e 2012eTavaravienti Tavaratuonti KauppataseLähde: EIU 10/2010, e=ennusteVietnamin ulkomaankauppa 2008-2012e (mrd. USD)2008 2009a 2010e 2011e 2012eTavaravienti 62,7 57,1 69,5 80,7 94,0Tavaratuonti 75,5 65,4 80,4 91,3 104,5Kauppatase -12,8 -8,3 -10,9 -10,6 -10,5Lähde: EIU 10/2010, a=ennakkotieto, e =ennusteVietnamin ulkomaankauppa on ollut pitkään alijäämäistä, mikä on johtunut paljoltiinvestointihyödykkeiden suuresta tuonnista. Investointihyödykkeiden osuus tuonnistaon yli puolet. Kansainvälinen taantuma ja investointitahdin hidastuminen tosinpienensi alijäämää, mutta sen arvioidaan olevan sekä vuonna 2010 että 2011edelleen korkea. Kauppataseen vajetta on korjattu valuutan devalvoinneilla.Ulkomaankaupan rakenneUlkomaankaupan rakenne on suhteellisen monipuolinen, eikä maa ole monenkehittyvän maan tapaan riippuvainen yksipuolisesta kaupan rakenteesta. Tämä tasaakansainvälisten suhdannevaihtelujen vaikutusta maassaFinpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 14 (28)Vesa LehtolaVietnamin tärkeimmät vientituotteet 2009Vietnamin viennin rakenne 2009Raakaöljy11 %Muut58 %Tekstiilit jajalkineet23 %Kala jakalatuotteet8 %Lähde: EIU 10/2010Vietnamin tärkeimmät tuontituotteet 2009Vietnamin tuonnin rakenne 2009Jalostettu öljy9 %Koneet, laitteet,kuljetusvälineet22 %Muut61 %Teräs8 %Lähde: EIU 10/2010Tärkeimmät kauppakumppanitVietnamin tärkeimmät kauppakumppanit ovat Yhdysvallat, Kiina, Singapore ja Japani.Vuonna 2008 suurimmat vientimarkkinat olivat Yhdysvallat (19,4 %), Japani (14,0 %),Kiina (7,4 %) ja Australia (6,9 %). Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2008 olivat Kiina(20,2 %), Singapore (12,1 %), Etelä-Korea (9,1 %) ja Thaimaa (6,3 %). Vietnaminkauppatilastot valmistuvat varsin myöhään, mutta vuoden 2009 tilastojen alustavientietojen mukaan nämä maat ovat säilyttäneet keskeisen asemansa.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 15 (28)Vesa LehtolaKauppa Suomen kanssaSuomen kauppa Vietnamin kanssa 2005-2009, milj. €12010080604020vientituontitase0-202005 2006 2007 2008 2009-40Lähde: Tullihallitus, 03/2010Suomen ja Vietnamin välinen kauppa on edelleen suhteellisen vähäistä, vaikkakauppa onkin ollut kasvussa viime vuosina lukuunottamatta kansainvälisentalouskriisin aiheuttamaa pientä notkahdusta vuonna 2009. Vuoden 2010alkukuukausina kauppa on kääntynyt jälleen kasvuun. Kauppatase on pysytellytSuomelle negatiivisena.Suomen ja Vietnamin välinen kauppa 2009 ja tammi-elokuussa 2010Vienti Tuonti TaseMilj. € Muutos Osuus Milj. € Muutos Osuus Milj. €% %% %2009 67,5 -4 0,2 94,6 -2 0,2 -27,12010tammielokuu45,2 + 20 0,2 75,2 + 5 0,2 -30,0Lähde: Tullihallitus 11/2010Suomen vientiYli kaksi kolmannesta Suomen viennistä Vietnamiin muodostuu koneista ja laitteista.Suomesta viedään Vietnamiin myös puuta, paperia ja rautaa ja terästä. Viennin arvovuonna 2009 oli 67,5 milj. euroa. Vuoden 2010 kahdeksan ensimmäisen kuukauden20 prosentin kasvu oli erityisesti puun ja paperin viennin nopean kehityksen ansiota.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 16 (28)Vesa LehtolaSuomen vienti Vietnamiin 2009Valmiit tavarat4,4 %Elintarvikkeet jajuomat1,4 %Raaka-aineet,polttoaineet12,2 %Kemialliset aineet jatuotteet1,7 %Valmistetut tavarat10,8 %Koneet, laitteet jakuljetusvälineet69,5 %Lähde: Tullihallitus, 03/2010Vietnam: Suomen 10 tärkeintä vientituotetta 2009SITC-nimikemilj. EUROsuus 1)%Muutos 2)%1 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 20,7 31 -112 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 8,2 12 663 71 Voimakoneet ja moottorit 6,4 10 614 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 5,7 8 -145 24 Puutavara ja korkki 5,1 8 266 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 4,1 6 497 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 3,9 6 168 67 Rauta ja teräs 2,4 4 -329 25 Paperimassa 2,1 3 -4310 87 Kojeet, mittarit yms. 2,1 3 5210 tärkeintä yhteensä 60,6 90Suomen koko vienti 67,5 100 -41) osuus Suomen viennistä Vietnamiinmuutos edelliseen vuoteen verrattunaLähde: Tullihallitus, 03/2010;Suomen tuontiSuomeen tuodaan Vietnamista erityisesti kulutustavaroita kuten jalkineita, vaatteita,huonekaluja ja elintarvikkeita. Tärkeimpiin tuontitavaroihin kuuluvat myöstelekommunikaatiolaitteet, toimistokoneet ja metallituotteet. Monivuotinen tuonninkasvutrendi pysähtyi vuonna 2009 ja kasvu on ollut selvästi viennin kasvuahitaampaa myös kuluvan vuoden alkukuukausina.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 17 (28)Vesa LehtolaSuomen tuonti Vietnamista 2009Elintarvikkeet jajuomat4,5 %Raaka-aineet,polttoaineet2,1 %Kemialliset aineet jatuotteet0,3 %Valmistetut tavarat6,2 %Koneet, laitteet jakuljetusvälineet18,9 %Valmiit tavarat68,1 %Lähde: Tullihallitus, 03/2010Vietnam: Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta 2009SITC-nimikemilj.EUROsuus 1)%Muutos 2)1 85 Jalkineet 21,8 23 42 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 19,5 21 03 82 Huonekalut ja niiden osat 13,5 14 -214 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 13,0 14 1365 89 Muut valmiit tavarat 5,1 5 -96 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 3,7 4 -307 83 Matkatarvikkeet, käsilaukut 3,1 3 258 69 Tuotteet epäjalosta metallista 2,5 3 -19 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 2,0 2 -1110 23 Luonnonkumi, synteettinen kumi 2,0 2 -75%Ulkomaiset investoinnit10 tärkeintä yhteensä 86,3 91Suomen koko tuonti 94,6 100 -31) osuus Suomen tuonnista Vietnamista2)muutos edelliseen vuoteen verrattunaLähde: Tullihallitus, 03/2010Vietnamiin on ennustettu valtavaa investointiaaltoa suorien ulkomaisten sijoitustenmuodossa. Vietnam on ollut kolmanneksi suosituin sijoitusten kohdemaa Kiinan jaIntian jälkeen vuosina 2007–2009.Sijoitusvirtaa on seurattu vuodesta 1988 lähtien, jolloin maa avattiin ulkomaisillesijoituksille ja laki ulkomaisista sijoituksista tuli voimaan. Ulkomaisten nettoinvestointienmäärän arvioidaan nousevan 9mrd. USD tasolle vuonna 2010.Lähivuosina investointien odotetaan kasvavan selvästi.Sijoituksista noin 80 prosenttia on tehty Hanoin ympäristöön sekä Etelä-Vietnamiin,pääasiassa Ho Chi Minhiin sekä sen lähialueille Binh Duongin, Dong Nain ja Ba RiaFinpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 18 (28)Vesa LehtolaVung Taun provinsseihin. Alueen provinsseissa on lukuisia teollisuuspuistoja, jotkatarjoavat tuotantoyrityksille merkittäviä kannustimia, verohelpotuksia, infrastruktuurinja tuotantoon tarvittavan maa-alueen. Tuotantokustannukset ovat muuta maataalhaisemmat ja sijainti edullinen satamien ja maan varakkaimpien kaupunkienläheisyydessä.Ulkomaista pääomaa sisältävien yritysten osuus bruttokansantuotteesta on noin 20prosenttia ja osuus kokonaisviennistä vajaat 60 prosenttia. Merkittävimmät kohteetviime vuosina ovat olleet Phu Quoc –saaren matkailuhanke, Vung Ron öljynjalostamoja Compalin tietokonetehdas.Suurimmat sijoittajat tulevat Aasiasta. Singaporelaiset, taiwanilaiset, japanilaiset,korealaiset ja hongkongilaiset yritykset vastaavat yli 60 prosentista ulkomaistensijoitusten kannasta.Sijoituskohteena Vietnam on vaikea, mutta kiinnostava. Ongelmia tuottavat mm.raskas byrokratia ja korruptio, vetovoimatekijöitä ovat alhaiset tuotantokustannuksetsekä vero- ja muut tuotantoedut. Ulkomaalaisten investointien implementointi onhidasta. Tähän vaikuttaa puutteellinen infrastruktuuri, johtamisongelmat ja pulariittävästi koulutetusta henkilöstöstä.Viime vuosina poliittinen riski alueella on vähentynyt, mikä on lisännyt myösVietnamin houkuttelevuutta ulkomaisten sijoitusten kohteena. Vietnamilla on lisäksimerkittäviä etuja moneen Itä-Aasian kehittyneempään maahan nähden: edullinentyövoima ja matalampi kustannustaso.Suomalaiset investoinnitVietnam on yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyökohteista. Historiallisessavertailussa Vietnam on Suomen viidenneksi suurin kehitysavun vastaanottajamaa.Kahdenvälinen kehitysyhteistyö alkoi 1974. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksiVietnamiin on myönnetty kaupallistaloudelliseen yhteistyöhön tarkoitettuja TTTmäärärahojaja hyväksytty korkotukiluottohanketta sekä tuettu kansalaisjärjestötoimintaa.Pääsääntöisesti avustukset on suunnattu köyhyyden poistamiseentähtääviin hankkeisiin, mutta myös infrastruktuuri ja metsähankkeisiin.Suomi tukee myös mm. kauppaministeriön hallinnon ja maaseudun kehittämistä sekämetsähankkeita. TTT-määrärahoja on myönnetty mm. kirjolohen viljelyprojektiin,valtiollisen sähköisen kaupankäynnin tietojärjestelmähankkeen valmisteluun jahammaslääkärihankkeen toteutettavuustutkimukseen. Korkotukiluottoja on haettumm. siltojen parannushankkeeseen, sairaalalaitehankintoihin, vesi- jajätehuoltohankkeisiin sekä sähköistyshankkeisiin.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 19 (28)Vesa LehtolaMaa- ja metsätalousSopimukset Suomen kanssaSuomella ja Vietnamilla on vuodelta 1993 voimassa oleva investointisuojasopimus.Suomen ja Vietnamin välillä solmittiin TTT-sopimus vuonna 1995.Kolme neljäsosaa väestöstä saa elantonsa maataloudestaMaatalouden osuus BKT:sta on 20 %, työllisyydestä selvästi enemmänMaa on omavarainen peruselintarvikkeiden suhteenVietnam on maailman toiseksi suurin riisin viejäRiisin ohella kala ja äyriäiset ovat merkittävä vientituoteTeollisuus ja rakentaminenViimeisten 10 vuoden aikana on maatalouden tuotanto kasvanut keskimäärin 4,0prosenttia vuodessa. Viljanviljelyn osuus tuotannosta on 80 prosenttia ja karjataloudenvajaat 20 prosenttia. Maataloustuotannon suurimpia ongelmia ovatepätasainen laatu ja alkeelliset tuotantomenetelmät. Maataloudesta elantonsasaavien osuus laskee lähivuosina alle 50 % tason ja maatalouden harjoittajathankkivat yleisesti osan toimeentulostaan muista elinkeinoista.Maataloustuotanto on keskittynyt neljälle alueelle: Mekong-joen suistoon, Ho ChiMinhin ympäristöön, Punaisen joen suistoon ja maan koillisosiin.Tärkein viljelykasvi on riisi, maatalousmaasta noin 60 prosenttia on riisinviljelyssä.Vietnam on maailman toiseksi suurin riisin viejä Thaimaan jälkeen. Riisinviljely onkeskittynyt Mekong-joen ja Punaisen joen suistoon. Muita merkittäviä viljelykasvejaovat maissi, bataatti, cassava, vihannekset ja hedelmät, kahvi (merkittävä vientituote),tee ja kumi.Karjatalous on keskittynyt maan pohjois- ja keskiosiin lähelle rannikkoa. Tärkeimmättuotantoeläimet ovat siipikarja, siat, vuohet ja lampaat sekä nautaeläimet.Kalan- ja äyriäistenviljely on kasvanut voimakkaasti. Viljelylaitokset ovat keskittyneetmaan eteläosiin ja niiden osuus kansantulosta on noin 4 prosenttia ja viennistä noin 8prosenttia. Alan tuotanto on kasvanut tasaisesti 10-12 prosentin vuosivauhtia. Teollisuuden osuus BKT:sta on 41 % Valtion yritykset ovat vielä hallitsevassa asemassa Suurin osa teollisuudesta on keskittynyt Ho Chi Minhin alueelleFinpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 21 (28)Vesa LehtolaValtio omistaa kaikki alalla toimivat yritykset. Sektorin hallinnointi on käytännössäjaettu kahden ministeriön kesken siten, että yritysten omistus ja yritystoimintakuuluvat teollisuusministeriölle. Suunnittelu- ja teollisuusministeriö puolestaanhyväksyy kaikki suurimmat ulkomaiset sijoitukset (myös energia-alalla) ja valvooniiden toteutumista.Öljyn- ja kaasunetsintä sekä tuotanto avattiin ulkomaisille sijoittajille 1998. Kaikkihankkeet on toteutettava yhteistyrityksinä, joissa partnerina on valtion monopolijättiPetroVietnam. Toimilupia on myönnetty yli 40, mutta käytännön toimintaa harjoittaaenää noin 30 ulkomaista yritystä. Hankkeita on lopetettu byrokratian ja ennakoituapienempien esiintymien takia. Pääosa Vietnamin öljy- ja kaasulöydöistä on tehtyvaikeasti ja kalliisti hyödynnettäviltä kentiltä Etelä-Kiinan mereltä. Suurin öljyntuottajaon venäläisen Zarubezhneftin ja PetroVietnamin yhteisyritys Vietsovpetro. Muitamerkittäviä ulkomaisia yrityksiä ovat brittien BP, malesialainen Petronas jaamerikkalainen ConocoPhillips, joiden tuotannon ennustetaan nousevan venäläistentasolle lähivuosina.Vietnamista voi tulla myös merkittävä kaasun tuottaja. Kaasua riittäisi myös vientiin.Suurimmat kaasulöydöt sijaitsevat Kiinanmerellä, merkittävin öljykenttä on Bach Ho.Vietnamin nestekaasumarkkinat ovat voimakkaassa kasvussa. Arviolta 70 prosenttiakaupunkien kotitalouksista käyttää nestekaasua mm. ruuan laittoon.Nestekaasusektori avattiin ulkomaisille sijoittajille 1998. Markkinoita hallitsee 70prosentin osuudella kotimainen Dinh Co Plant.Vietnam on huomattava hiilentuottaja. Hiilen käyttö energialähteenä on syrjäyttämässähiljalleen vesivoiman. Hiilen tuotanto kasvoi 1990-luvulla voimakkaastikulutuksen ja viennin ansiosta (lähinnä Japaniin). Vuosituhannen vaihteessa vientiväheni ja hiilestä oli ylituotantoa. Kotimaisen kysynnän vilkastuminen on sittemminnostanut jälleen tuotantolukuja. Valtion monopoliyhtiö Vinacoal suunnitteleeseitsemän uuden hiilivoimalan rakentamista. Hallitus arvioi, että hiilentuotanto onnostettava vuositasolla 10,2 miljoonaan tonniin, jotta kasvava kysyntä voidaantyydyttää.Vietnamilla on mittavat vesivoimavarat ja niiden hyödyntämistä sähköntuotantoonhalutaan kehittää edelleen. Valtion sähköyhtiö Electricité de Vietnam (EVN) oninvestoinut huomattavia summia useiden eri voimaloiden rakentamiseen.Sähkönkysyntä ja tuotanto ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, vaikka kulutushenkeä kohden on edelleen maailman alhaisimpia. Maaseutu on sähköistetty 75-90prosenttisesti. EVN ja sen alueelliset yritykset tuottavat noin 80 % maan sähköstä.Itsenäiset voimalaitokset tuottavat noin 20 %. EVN hallitsee myös sähkönsiirtoa ja -jakelua. Hallitus arvioi, että sähkönkulutus kasvaa 10-20 prosenttia vuodessa, josteollisuuskasvu jatkuu vahvana. Sähköntuotannon kapasiteetti on ollut voimakkaassakasvussa. Kun se vuonna 2000 oli 5000 megawattia, niin vuoteen 2020 mennessä ontavoitteena laajentaa tuotantokapasiteetti 81 000 MW:iin ja rakentaa 75 uuttaFinpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 22 (28)Vesa Lehtolavoimalaitosta. Sähköntuotanto ja jakelu on avattu ulkomaisille sekä yksityisilleyrityksille.RakentaminenValtionyritykset hallitsevat suurinta osaa rakennusalasta. Asuntorakentaminen jatkuuvahvana nopeasti kasvavissa kaupungeissa. Hallitus ei takaa enää työläisille asuntoaja asunnoista on huutava pula. Ho Chi Minhin taloista 60 prosenttia on luokiteltuväliaikaisiksi asumuksiksiMyös rakennusmateriaalimarkkinoilla on ollut kova kysyntä, erityisesti sementin hintaon ollut jatkuvassa nousussa suurien tiehankkeiden takia. Hallitus satsaa infrastruktuurihankkeisiin.Tavoitteena on rakentaa infrastruktuuria kehitysavun ja muunkansainvälisen projektirahoituksen turvin. Suomalaisilla, jotka tulivat ulkomaalaisistaensimmäisten joukossa Vietnamiin, on hyvä maine rakentajina.PalvelusektoriPalvelusektorin osuus on kasvanut 39 % :n ja siten on lähes samansuuruinen kuinteollisuuden ja rakentamisen osuus.TietoliikennepalvelutKansainvälisen tietoliikenneunionin (ITU) arvion mukaan Vietnamin tietoliikennemarkkinatkasvavat maailman toiseksi nopeinta vauhtia Kiinan jälkeen. Markkinatkasvavat noin 20 prosentin vuosivauhdilla. IT-alaa sääntelevä uusi laki hyväksyttiinvuonna 2006. Tietoliikennealan lainsäädäntöä valvoo posti- ja tietoliikennevirasto.Ulkomaiset sijoitukset ovat sallittuja seuraaviin kohteisiin:tietoliikennealan palveluiden myyntiyksityisten verkkojen rakentaminentietoliikennelaitteiden valmistusalan konsultointi, suunnittelu, asennus ja rakentaminenSekä kiinteitä että langattomia verkkoja hallitsee valtiollinen Vietnamin posti- jatelekommunikaatioyhtiö (VNPT) joko suoraan tai lukuisten tytäryritystensä kautta.Muita yrityksiä ovat Vietel (Vietnamin armeijan puhelinyhtiö) ja SaiGon Postel(Saigonin posti- ja telekommunikaatioyhtiö).Markkinoita hallitsevat valtionyhtiöt suoraan tai yhteisyritystensä ja tytäryritystensäkautta. Sektori on avoin myös yksityisille sijoituksille. Merkittävimmät GSMoperaattoritovat Mobifone, Vinaphone, Vietel, S-Fone ja EVN. S-Fone on ainoaCDMA-operaattori.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 23 (28)Vesa LehtolaVietnamin teleyhteydet paranivat vuonna 1999, kun maa liittyi AMW3-linjaan, jokayhdistää Itä-Aasian ja Euroopan. Toinen merkittävä helpotus on Kiinan ja Singaporenyhdistävä CGC-linja, joka vedetään Vietnamiin.Maassa on yli 15 miljoonaa internet-käyttäjää. Internet-palvelujen tarjoajia ovatVNPT:n omistama VDC, FPT, SaiGon poste, Viette, EVN Telcom. Laajakaistaliittymiäon noin lähes 1 miljoona.Pankki- ja rahoituspalvelutPankkijärjestelmä uudistettiin 1998 ja keskuspankin (Vietnamin valtionpankki)asemaa vahvistettiin. Valtion omistamia liikepankkeja on viisi, valtion omistuksessaon myös ns. yleishyödyllinen pankki. Maassa toimii lisäksi liikepankkeja, luottoosuuskuntiaja rahoitusyhtiöitä. Valtion pankeilla on sivukonttoreita kaikkiallaVietnamissa.WTO-sopimus velvoittaa Vietnamin avaamaan pankkisektorin ulkomaisille pankeille.Toimintaehdot ovat samat kuin kotimaisten pankkien. Maalikuussa 2008 myönnettiintoimiluvat kahdelle ensimmäiselle ulkomaiselle pankille, Lontoossa pämajaa pitävilleHSBC:lle ja Standard Charteredille. Ulkomaiset vakuutusyhtiöt saivat käynnistäätoiminna Vietnamissa 2002 ja suurin toimija alalla on brittiläinen Prudential.MatkailuMatkailu on noussut merkittäväksi elinkeinoksi ja talouden osaksi. Maahan onrakennettu viime vuosina useita hyvätasoisia hotelleja ja kehitetty lomakohteidenpalvelutasoa.Matkailijoista suurin joukko (30 %) on kiinalaisia, mutta merkittäviä turistiryhmiä ovatmyös ulkovietnamilaiset, taiwanilaiset, japanilaiset, ranskalaiset, amerikkalaiset jabritit. Kotimaan matkailu on myös voimakkaassa kasvussa tulotason kasvun jaliikenneverkon parantumisen johdosta.Matkailua on lisännyt Vietnamin hyvä maine turvallisena kohteena sekä matalahintataso ja ylipäänsä Aasian suuntautuvan matkailun kasvu. Turistivirran kasvuaselittää myös se, että thaimaalaiset, malesialaiset ja filippiiniläiset eivät tarvitselyhyille lomamatkoille (max. 30 päivää) viisumia, risteilymatkustajien viisumimaksujaon alennettu ja viiden päivän viisumin voi saada maahan saapuessa. Kiinalaisetvoivat matkustaa maan pohjoisosissa pelkän matkustajakortin avulla.LogistiikkaVietnamin tieverkko on kaksi kertaa laajempi kuin Thaimaan tai Malesian, mutta vainvajaat 15 prosenttia tiestöstä on hyvässä kunnossa. Yli 10 prosenttia kylistä sijaitseetiettömien taipaleiden takana. Yhteydet ovat heikot erityisesti maan etelä- japohjoisosien välillä. Maantieverkon kohentaminen on edellytys talouskasvulle.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 24 (28)Vesa LehtolaVietnam on käynnistänyt kansainvälisen rahoituksen avulla useita hankkeita tie- jakuljetusverkon kohentamiseksi. Merkittävimpiä kohteita ovat Mekong-joen suistoalueensiltaverkon rakentaminen, Kambodzan rajan suuntaisten teiden kunnostaminen,Ho Chi Minhin ja Vung Taun välinen valtatie ja kenties tärkeimpänä valtatienrakentaminen ja kunnostaminen Hanoista Ho Chi Minhiin.Tärkeimmät lentokentät ovat Hanoissa ja Ho Chi Minhissä. Maan sisäinen liikkuminenon kätevintä lentämällä. Lentojen aikataulut tosin vaihtuvat usein ja ennalta ilmoittamatta.Ho Chi Minhin lentokentän käsittelykapasiteetti on 8 miljoonaan matkustajaan.Vietnam on nostanut satamien lastinkäsittelykapasiteettia voimakkaasti laajallainvestointiohjelmalla. Samalla on uudenaikaistettu muutakin satamainfrastruktuuria.TapakulttuuriVietnamissa hanketta aloittavan yhtiön edustajien on syytä varautua joustamaan jaolemaan pitkämielisiä. Tärkeätä on luoda hyvät suhteet valtion organisaatioihin,koska yhteiskunnan toimintatapa on edelleen keskitetty. Byrokratia ja korruptiohankaloittavat yritystoimintaa. Kauppakumppaneihin on maan tavan mukaan luotavahyvät henkilökohtaiset suhteet. Vietnamissa arvostetaan kohteliaisuutta jaystävällisyyttä, ikä merkitsee kokemusta ja sille annetaan arvoa. Liikekieli on englanti,yleensä neuvottelut käydään tulkin välityksellä, jopa englannintaitoiset vietnamilaisethaluavat käyttää tulkkia. Liikeneuvottelut käydään yleensä ulkomaankauppajärjestöjentai yritysten tiloissa, joskus myös ravintoloissa.Vietnamissa liiketoimintatavat ovat edelleen hyvin aasialaisia, eikä liiketoimintakulttuuriinole sekoittunut niin selviä länsimaisia vaikutteita kuin esimerkiksiSingaporessa ja Hongkongissa. Vietnamissa on syytä varautua pitkiin neuvotteluihin,ensimmäisellä tapaamisella vasta tutustutaan ja luodaan perustaa jatkotapaamisille.Kauppojen syntyminen saattaa viedä jopa vuosia.Liikesuhteet on Vietnamissa perinteisesti solmittu organisaatioiden välillä. Näinvarsinkin Vietnamin pohjoisosassa, joka on konservatiivisempi Etelä-Vietnamiinverrattuna. Valtion service company -organisaatiot auttavat ulkomaisia yrityksiäliikesuhteisiin ja kaupankäyntiin liittyvissä kysymyksissä.Hanoi on Vietnamin hallinnollinen ja poliittinen keskus. Etelän suurkaupunki Ho ChiMinh City on taas maan liike-elämän keskus. Liiketoimintatavat ovat etelässäpohjoista huomattavasti nykyaikaisempia (länsimaisempia). Tämä on perua niinranskalaiskaudelta kuin erityisesti 1960- ja 1970-luvun voimakkaastaamerikkalaisesta vaikutuksesta.Ikä on Vietnamissa edelleen hyvin arvostettu asia. Nuoret liikemiehet voivat ikänsäpuolesta joutua uskottavuusongelman eteen ja heidän pätevyytensä voi joutuakoetukselle.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 25 (28)Vesa LehtolaNeuvotteluissa on otettava huomioon aasialaisten vaikeus sanoa suoraan ei. Yleensäsanaa vältetään ja pyritään vastaamaa kyllä. Viisainta on karttaa kysymyksiä, joihinvietnamilaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vastata ei.Liikeneuvottelut ovat jäykän formaaleja ja neuvotteluosapuolet istuvat vastakkain.Vietnamilaisilla on yleensä monihenkinen valtuuskunta, joka istuu neuvottelupöydässäarvojärjestyksen mukaan. Puheet voivat olla pitkiä, mutta niitä ei saakeskeyttää.Sopimuksissa on huomioitava, että ne tehdään Vietnamin lain mukaan ja erimielisyydetratkotaan Hanoissa. Lait muuttuvat jatkuvasti, mutta ne ovat joustavia.Sopimuksen syntymistä juhlitaan yleensä illallisella ja runsailla puheilla.Miehillä tumma puku on välttämätön liikeneuvotteluissa. Muulloin riittävät valkeapaita, solmio ja suorat housut. Naisten pukeutuminen on konservatiivista. Jakkupukuon hyvä.Naiset ovat mukana bisneksessä. Erityisesti heitä työskentelee ministeriöissä.Käyntikortit ovat tärkeitä. Niitä käytetään paljon ja niiden tulee olla englanninkielisiä.Käyntikorttien antamiseen ei liity mitään erityisiä muodollisuuksia, toisin kuin useissamuissa Aasian maissa. Tavattaessa kätellään, mutta ei kumarreta. Naisethuomioidaan kättelyissä myös.Liikelahjat ovat pakollisia, mutta niiden ei tarvitse olla suureellisia. Pienet esineet,kuten taskulaskimet ja kynät sopivat hyvin. Aika on suhteellinen käsite ja täsmällisyyssuhteellisen tuntematon käsite. Neuvotteluihin ja erilaisiin tilaisuuksiin on syytä varatareilusti aikaa.Vietnamilaiset tarjoavat mielellään vierailleen illallisia ravintoloissa. Ravintolaillat eivätole ryyppyjuhlia, vietnamilaiset käyttävät alkoholia yleensä erittäin kohtuullisesti,lasillinen olutta on normaali juomamäärä illallisella.Perhe on tärkeä ja se on usein esillä liikeneuvotteluiden alussa. Neuvottelut ontapana aloittaa kyselemällä lapsista, mutta ei puolisoista. Vietnamilainen perhe ja kotiovat länsimaalaisille tabuja, kontakteja ei yleensä solmita perhetasolla.Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 26 (28)Vesa LehtolaLinkkejäYleistä tietoaGuidebook for European Investors in Vietnam (EU:n rahoittama selvitysetabloitumisesta Vietnamiin) http://europa.eu.int/comm/europeaid/projects/asiainvest/html2002/publications_vietnam.htmASEAN – Association of South-East Asian Nationshttp://www.aseansec.org/home.htmGeneral statistics office of Vietnam http://www.gso.gov.vnVietnam Tourism http://www.vietnamtourism.com/Vietnam Investment Review/Time outhttp://www.vir.com.vn/Client/TimeOut/Default.aspVietnam Internet Yellow Pages http://www.vietnamonline.com/vnypg/Vietnam Online http://www.vietnamonline.com/Weblinks http://www.vietnamwebsite.net/eng.htmCommunist party of Vietnam http://www.cpv.org.vn/index_e.htmlMinisteriöt ja valtion virastojaMinistry of Agriculture and Rural Developmenthttp://www.agroviet.gov.vn/en/default.aspMinistry of Construction http://www.xaydung.gov.vnMinistry of Culture and Information http://www.cinet.vnn.vnMinistry of Education and Training http://www.moet.gov.vnMinistry of Finance http://www.mof.gov.vnMinistry of Fisheries http://www.mofi.gov.vn/ADC/English/index.htmMinistry of Foreign Affairs http://www.mofa.gov.vn/en.mofa.gov.vnMinistry of Health http://www.moh.gov.vn/homebyt/en/portal/index.jspMinistry of Home Affairs http://www.caicachhanhchinh.gov.vn/English/Ministry of Industry http://www.moi.gov.vn/EN/Main.AspMinistry of Justice http://www.moj.gov.vnMinistry of Natural Resources and Environment http://www.monre.gov.vnMinistry of Planning and Investment http://www.mpi.gov.vn/default.aspx?Lang=2Ministry of Post and Telecommunicationshttp://www.mpt.gov.vn/english/introduction/?thucdon=inMinistry of Science and Technology www.most.gov.vnMinistry of Trade http://www.mot.gov.vn/moten/render.userLayoutRootNode.uPMinistry of Transport http://www.mt.gov.vn/General Department of Tax http://english.gdt.gov.vn/index.jsp?scr=1024General Department of Customs http://www.customs.gov.vn/default.aspx?tabid=454General Department of Standards and Quality Measurementhttp://www.tcvn.gov.vn/en/index.php?p=cat&cid=35Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 27 (28)Vesa LehtolaRahoituslaitoksetThe State Bank of Vietnam www.sbv.gov.vnOffice of the State Audit of Vietnamhttp://www.kiemtoannn.gov.vn/ktnnEnglish/thongtinM.htmMaailmanpankki www.worldbank.org/Aasian kehityspankki www.adb.orgKansainvälinen valuuttarahasto www.imf.orgKauppaVietnam Chamber of Commerce and Industryhttp://www.vcci.com.vn/English/Default.asphttp://www.un.int/vietnam/cul_coo/Phongthuongmai.htmMagazine of the Vietnam Chamber of Commerce and Industry: Vietnam BusinessForumhttp://www.vnn.vn/chuyenmuc/vb_forum/Vietnam Trade Promotion Agency www.vietrade.gov.vnVietnam Trade Fair http://www.vietnamtradefair.com/e_new.htmSMEnet (Small and Madium Enterprises in Vietnam) www.smenet.com.vn/english/Vietnam Trademark Exhibition on the Internethttp://www.thuonghieuviet.com.vn/en_index.phpVietnam trade http://www.info.vn/index.php?&lang=enVietnam business forum http://vibforum.vcci.com.vn/Investment and Trade Promotion Centre HCMC (ITPC, formerly FTDC)http://www.itpc.gov.vn/SanomalehdetVietnam Investment Review http://www.vir.com.vn/client/vir/default.aspVietnam Economic Times http://www.vneconomy.com.vn/eng/Vietnam News http://vietnamnews.vnanet.vnVietnamNet Bridge http://english.vietnamnet.vn/Vietnam Tribune http://www.vietnamtribune.comVietnam Style http://www.vn-style.comFinpron vientikeskukset VietnamissaFinpro, Finland Trade CenterEmbassy of Finland6th Fl. Central Building31 Hai Ba Trung St. HANOIVIETNAMpuh./tel. +84 4 3933 2469/70faksi/fax +84 4 3933 2471Finpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Vietnamin maaraportti 28 (28)Vesa LehtolaFinpro, Finland Trade CenterCommercial Section of Embassy of FinlandEurocenter, 4 th floor49 Mac Dinh Chi, Da Kao Ward, District 1Ho Chi Minh City, VIETNAMpuh./tel. Suomesta: 0204 695787puh./tel. +84 8 3827 2869faksi/fax + 84 8 3827 2873Henkilöt / PersonnelPietro KarjalainenHead of Trade Center, Ho Chi Minh CityKieu PhuongSenior Consultant, Hanoisähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(a)finpro.fiVietnamin suurlähetystö SuomessaAleksanterinkatu 15A, 5th Floor, 00100 HelsinkiPuh. +358 9 6229900 / 9 5626302Faksi: + 358 62299022Matkapuhelin: 0505448804 / 0505448803Email: vietnamfinland@gmail.comFinpro ryPorkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 FinlandPuhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi