Lue lehteä verkossa! - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja, MHY

8 metsänomistajatLapissa pahimmat myyrätuhot vuosikymmeniinLapin myyrätiheydetovat professori HeikkiHenttosen mukaan olleetennätyksellisen hurjia.Vastaavaa on viimeksinähty vuonna 1978.Suurimmassa osassaPohjois-Suomea myyriätavataan vielä runsaasti,vaikka lisääntyminen onlakannut heinäkuussa.Myyräkannan odotetaan romahtavantulevana talvena. Tähänauttaa lisääntynyt pienpetokanta,taudit ja talviravinnon vähentyminen.-Myyrät ovat aiheuttaneet vahinkojamyös Itä-Lapin metsissä.Vielä ei kuitenkaan kannata hätäillätäydennysistutusten kanssa,vaan on järkevämpää odottaa vieläensi kevääseen. Silloin selviääovatko tulevan talven myyrätiheydetvahingollisia taimikoille,opastaa toiminnanjohtaja Jari-PekkaJumisko Kemijärvenmetsänhoitoyhdistyksestä.Kemijärvellä metsämyyrän aiheuttamatvahingot ovat olleetrunsaimpia. Tyypillisesti metsämyyräsyö taimen latvasilmun jakuorikin kelpaa myös.-Männyllä latvakasvaimenmenettämisestä on seurauksenalatvanvaihto, pensoittuminenja mahdollisesti runkomutkia.Yleensä männyn taimi toipuuvielä tästä, jos myyrät eivätole riesana jatkossa. Kuusen taimiselviää latvasilmun syömisestäparemmin. Kuusen vioittunutlatvakasvain korvautuu vioituskohdanalapuolelta kasvuunlähtevästä leposilmusta, Jumiskotietää.Lapinmyyrän aiheuttamat tuhotkohdistuvat mäntytaimikoihinja joskus lehtipuihin, vainharvoin sille kelpaa kuusi.-Lapinmyyrä syö kuorta puuntyveltä ja juuristosta. Jos kuori onsyöty kokonaan rungon ympäri,niin taimi kuolee varmasti. Lievemmissätapauksissa syönti heikentääja altistaa sieni- ja hyönteistuhoille.Peltomyyrä on rehevien kasvupaikkojenasukki. Vahinkojase aiheuttaa tyypillisesti metsitetyilläpelloilla ja sille kelpaavatkaikki pääpuulajit, herkimpiälajeja ovat koivu ja mänty. Peltomyyräsyö taimen kuorta tyviosastaja taimi kuolee jos syöntiulottuu rungon ympäri.Milloin on uudelleen viljelynaika?-Jos myyrät ovat tuhonneet taimikonsiihen kuntoon että kasvatuskelpoisiataimia löytyy alle500 tainta hehtaarilla, on uudelleenviljelyn paikka. Viljelyyn onsaatavissa kemeran-rahoitusta jasitä kautta ilmaiset taimet ja istutukseenkinavustusta noin puolettyökustannuksista. Tukikelpoisenistutusalueen pienin koko onpuoli hehtaaria, kertoo Jari-PekkaJumisko.Mikäli taimikon perustamiseenon käytetty kemera- varoja,voidaan taimikko myös täydentää.Täydennys voidaan rahoittaa,mikäli kasvatuskelpoisiataimia on alle 1100 kappalettahehtaarilla myyrätuhon jälkeen.Mikäli metsänomistajalla on sellainenmetsävakuutus, mikä korvaamyyrien aiheuttamat vahingot,tulee myyrätuhon seurauksethoitaa ensisijaisesti vakuutusturvankautta.-Taimikoiden tarkastus onajankohtainen ensi keväänä kuntalven lumet ovat sulaneet pois.Jos taimituhoja on tullut,maanomistaja voi pyytää paikallistametsänhoitoyhdistystä tarkastamaanvahingon ja laatimaantarvittavat suunnitelmat uudelleenmetsitykseen tai täydennykseen.Metsänomistajia ja ennen kaikkea muita metsässä liikkujia askarruttaatoisinaan metsämaan muokkaus. Miksi metsämaata muokataanpäätehakkuun jälkeen? Kysytäänpä asiaa kokeneelta metsäammattilaiseltaRanuan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaltaJouko Höyhtyältä.1. Miksi metsä kannattaa muokata avohakkuun jälkeen?Maanmuokkaus varmistaa metsänviljelyn onnistumisen ja on aivanvälttämätön useimmissa tapauksissa. Taimien kasvuolosuhteetparanevat, maan lämpötalous kohenee ja mikrobitoiminta vauhdittuu.Viljelytyö on helppoa ja nopeaa. Muokkaus tuo kustannuksetaina takaisin näiden hyötyjen kautta.2. Mitä tapahtuu jos muokkaus jää tekemättä?Taimien istutus ja kylvö vaikeutuu, kustannukset nousevat, taimienkuolleisuus kasvaa. Maa pysyy pitkään kylmänä ja mikrobitoimintaheikkenee, joka hidastaa puiden kasvua. Taimikon kasvunvarmistaminen vaatii paljon työtä ja rahaa.Miksi metsämaata muokataan?3. Saadaanko paras tulos äestämällä, mätästämällä vaiauraamalla?Maapohja ratkaisee muokkaustavan. Karuilla ja kuivilla kasvupaikoillariittää metsä-äestys. Sillä paljastetaan maanpintaa riittävästitaimettamista tai kylvöä varten. Kun vesiongelmia ei ole, eitarvita myöskään ojitusta. Männyn kylvöaloilla riittää yleensä äestys.Kaivinkonemätästystä tai aurausta kannattaa käyttää rehevilläkasvupaikoilla tai veden vaivaamilla alueilla. Mätästysaloilla ja aurapalteissataimet kasvavat aina nopeammin, sillä mätäs ja palleovat kasvualustana kuohkeita ja lämpimiä ja niissä ravinteet lähteväthyvin liikkeelle ja taimien käyttöön.4. Pitääkö siemenpuualueet muokata?Kyllä pitää! Siitä on erikseen maininta jopa metsälaissa. Männynluontaisen uudistamisen onnistumisen perusedellytys on, että alueetmuokataan ja taimettuminen varmistetaan. Useimmiten muokkaukseksiriittää äestys.5. Mikä ero on ojitusmätästyksellä ja laikkumätästyksellä?Ojitusmätästyksessä uudistettavalle alueelle kaivetaan naveroojitusja ojamaat nostetaan mättäiksi ja niiden päälle istutetaantaimia. Tätä menetelmää on syytä käyttää ainakin silloin, kun onmaa on veden vaivaama ja se tarvitsee ojitusta. Jos maa on kovinhienojakoista ja arinoituvaa, kannattaa ojittaa erikseen ja laikkumätästää.Laikkumätästyksessä kaivuri ottaa maasta määräväleinkuopaisun ja kääntää mättään maahan niin, että elolliset kerroksettulevat vastakkain. Näin muodostuu erittäin hyvä ja ravinteikaskasvualusta taimille. Menetelmää käytetään rehevillä kuusenviljelyalueilla.6. Tarvitseeko kannonnostoalueita erikseen muokata?Ei tarvitse. Kantojen nostossa maata paljastuu riittävästi ja kannonnostokonetekee väliin jääville alueille mättäitä mätästyslevyllä,joka sijaitsee kantoleikkurin selkäpuolella. Kannonnostoalueilleistutuskohtia syntyy kyllä riittävästi - joskus jopa liikaa, jos kantojaon runsaasti järeässä kuusikossa.7. Tarvitaanko koneistutuksessa erikseen muokkaus?Ei tarvita. Koneistutus soveltuu kohtuullisen reheville ja kivettömilletai vähäkivisille maille. Istutuksessa käytetään 1,5 - 2 - vuotiaitakennotaimia. Kone tekee laikkumättään ensin, tiivistää mättäänja istuttaa taimen mättään keskelle.