Lue lehteä verkossa! - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja, MHY

metsänomistajat7Aina metsätilan hoito Espanjanhiekkarannan päihittää- Kunnanjohtajan virka on koirankusetustolppa ja tänne Kirvelijärvelletulin monesti jo sitä virkaahoitaessani. Pistin kämppään tuletja makoilin laverilla. Kun vähänaikaa tuijotti keloseinää, niinmurheet unohtuivat.Näin kuvailee suhdettaan Inarinkunnassa sijaitsevaan Kirvelijärvenmökkiinsä maakuntaneuvos,entinen kansanedustajaja entinen kunnanjohtaja LasseNäsi.Tänäkin kesänä Näsi on viettänytKirvelijärven mökillä paljonaikaansa puolisonsa Sisko Kiurunkanssa. Sisko jäi eläkkeellemuutama vuosi sitten Sodankylänkunnan sosiaalijohtajan virasta.Vakituinen koti heillä on edelleenSodankylässä.- Jotkut eläkeläiset asuvat puolivuotta vuodesta Espanjassa,mutta ei meitä kiinnosta niin pitkäaikainenjoutilaisuus. Kun virkeyttäkinvielä on, niin jotakinjärkevää puuhaa pitää olla ja sitälöytyy täältä mökiltä. Täällä poimitaanmarjat ja sienet ja pyydetäänsiikaa Kirvelijärvestä.Kai se Espanjakin muuten,mutta siellä on aivan liikaa väkeä,vitsailee maakuntaneuvoshöystäessään nokipannukahviarannan kahvittelulaavulla.Mökkipuuhien lisäksi eläkeläispariskunnallariittää Inarissapuuhaa metsänhoitotöissä. Metsäähe ostivat hiljattain lisääkin,kun sitä tuli myyntiin sopivastiKirvelijärven läheltä. Metsätilanhoidossa on riittänyt opeteltavaa-Puu on Inarissa paras raaka-aine, lämmin ja miellyttävä, jota pitää suosia, Lasse Näsi ja Sisko Kiuru sanailevat.erityisesti Siskolle.Kiitosmetsänhoitoyhdistykselle- Kaikki on ollut uutta, mutta onneksiapua on löytynyt Ylä-LapinMetsänhoitoyhdistyksestä.On laadittu metsäsuunnitelmia;puunmyyntiin, metsänviljelyyn,taimikonhoitoon, Sisko Kiurukertoo ja esittelee uusinta hankintaansa,tuliterää raivaussahaa.Hän on oppinut, että metsänomistajanpitää hoitaa metsääpoistamalla metsistä yli-ikäinentuottamaton puu ennen kuin serojahtaa omia aikojaan maahan.Näin metsän kasvulle luodaanhyvät edellytykset.- Tämä on mielenkiintoinenharrastus ja samalla hyödyllinenkin.eikä meitä haittaa, että emmeLassen kanssa tule sitä aikaa näkemään,kun äskettäin istutetuistapaakkutaimista on ehtinyt kasvaametsä, sanoo Sisko.Myös Lasse Näsi kehuu Ylä-Lapin Metsänhoitoyhdistyksenhyvää palvelua ja ammattitaitoa.Hän ymmärtää hyvin, että Ylä-Lapin Mhy sai vuonna 2010 jaetunensimmäisen sijan yhdessäMhy Kalajokilaakson kanssaPohjois-Suomen Metsänomistajienliiton kilpailussa.Inarissa mhy on myös osakkaanasahassa, joka jalostaa paikallistaraaka-ainetta. Se kertoosiitä, että yhdistys kehittyy jakatsoo tulevaisuuteen. Ja puuhanon Inarin kunnassa paras raakaaine,lämmin ja miellyttävä, jotapitää suosia.Lapin tiukkasyinen mäntyon laatupuutaNäsi ei takavuosina kovin paljoninnostunut Kemijärven massaliikkeestä,koska epäili että aikaon joka tapauksessa ajanut ohivanhasta sellutehtaasta.- Tiukkasyinen Lapin mäntysopii paremmin huonekaluiksikuin massakeittämöön. Ja sillehänemme voi mitään, että päiväntasaajallapuu kasvaa nopeastija on kymmenen vuoden päästävalmista massankeittoon. Muttapaikalliseen puunjalostukseenmaakunnassa pitää panostaa, hänkorostaa.- Luonto on meille Siskonkanssa tärkeä ja sen takia metäällä Kirvelijärvellä puuhastelemme,niin tässä mökin pihassakuin metsässäkin. Siitä tässä onkaiken kaikkiaan kysymys.Hän arvelee olevansa Siskonkanssa tyypillinen eläkeläismetsänomistaja.- Olemme aktiivisia metsänomistajia,koska meillä on asiaanaikaa ja mielenkiitoakin. Lapissaon paljon metsää, joiden omistajatovat pitkin Etelä-Suomea työelämässä,eikä heillä ole mitäänkäsitystä omien metsiensä tilasta.Kuva ja tekstiJaakko PeltomaaNopean laajakaistayhteyden puuttuminen haittaametsätalouden kehittämistä LapissaMetsätalous on ollutmyös teknologiankehittämisen alkusysäys.Metsäala on käyttänyttietojenkäsittelyvälineitävanhasta veivifacitista,laskukoneesta, lähtienaina tämän päivänlangattomilla yhteyksillätoimiviin miniläppäreihinja gps- laitteisiin.Nykyaikainen metsänomistajaselaa metsäsuunnitelmaansa netissä.Metsänhoitoyhdistyksenylläpitämä Silva-Netti on verkkopalvelu,joka toimii kaikkiallamaailmassa, missä tahansa nettiyhteystoimiikaan. Tämäkin ainutlaatuinenpalvelu kärsii yhteysvaikeuksista.-Laajakaistan puute tai nopeudenvaatimattomuus eriarvoistaaeri puolilla maata asuvia netinkäyttäjiä. Kun Helsingissä yhteysavautuu sekunnin murto-osissa,saa Sodankylän Könkäänharjus-sa ensin ajella autolla kilometrikaupalla,jotta saa edes yhteyden,joka sitten lataantuu aikanaan.Voisiko tätä jo nimittää rasismiksi,kyselee metsäneuvoja PekkaKasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä.Mhy Sodankylä edelläkävijäLaajakaistan puute hidastaa Lapissa sähköisten metsäpalvelujenlaajenemista.Metsänhoitoyhdistykset ovatkäyttäneet sähköisiä palveluitajo muutaman vuoden. Metsänkäyttöilmoituksetja kemera- siirrotovat sähköisiä palveluita, joitamhy –väki käyttää päivittäin.Nämä palvelut helpottavat ja yksinkertaistavattoimintaa mhy:nja metsäkeskuksen välillä. Silva-Netti –metsäsuunnitelman viestipalvelullametsänomistaja ja metsänhoitoyhdistysvoivat kommunikoidalähes reaaliajassa kartoin,kuvin ja tekstein.-Omana palvelunaan monimetsänhoitoyhdistys käyttää etäverkkoistapalvelinyhteyttä. Tämähelpottaa tilakäyntejä, kuntietokoneella voi - yhteyksien toimiessa- ottaa metsätiedot palvelimeltajo suoraan maanomistajankotona tai metsäpalstalla, Kasurinenkuvailee.Mhy Sodankylä, edelläkävijämonessa asiassa, on ottanut sähköisetpalvelut käyttöönsä jo aikojenalussa. Mhy Sodankylä tarjoaakinjäsenilleen maksuttomanmetsäsuunnitelman, Silva-Netin.Tämä palvelu lähentää myösetämetsänomistajia omaan yhdistykseenja helpottaa asiointiaoman alueneuvojan kanssa.-Käyttöönotettu sähköinen tiedonsiirtopalveluhelpottaa ja jouduttaaasiapapereiden käsittelyäsekä työmaatietojen välittämistäurakoitsijoille ja muille toimijoille.Suosittelemme muillekin yhdistyksillesähköisiin palveluihinsiirtymistä, varsinkin Silva-Netinkäyttöönottoa.Huonot yhteydet ongelmanaEri hallitusohjelmissa on aina kehuttuSuomen verkkoyhteyksiä janiiden kattavuutta. Tosiasia kuitenkinon, että teleoperaattoreitaei kiinnosta huonosti kannattavayhteyksien tarjoaminen äärialueille,vaan rahaa tahkotaan keskuksissa.Valtiovalta on luovuttanutohjat käsistään ja haroo tyhjää,kun tulisi ohjata.Nykyinen asioiden ja toimintojenkeskittäminen on johtanut siihen,että syrjäseutujen kehittäminenon jäänyt orvon asemaan.Metsäala tuotannonalana kärsiitästä ehkä eniten. Langallisia puhelinverkkoyhteyksiäkarsitaan,gprs linkitys on riittämätön ja tehoton.-Metsäväki toivoo yhteysongelmiinpikaista korjaamista.Viestinnästä vastaavien tulisikinjalkautua myös harvaan asutuillealueille ja kartoittaa yhteyksientodellinen tilanne. Kun kokoasiointipalvelu, myös muilla hallinnonaloilla,on siirtymässä sähköiseksiviestimiseksi, on syytäsaada yhteydet riittäviksi ja kattaviksi.Tämä olisi koko valtakunnanetu, Pekka Kasurinen vaatii.