6 metsänomistajatItä-Lapin metsäpäivä kokosimetsänomistajat PosiolleItälappilaiset metsänomistajatseurasivat silmä tarkkana työnäytöksiä.Metsänhoitomaksuluo metsänomistajanperusturvanMitä metsänhoitomaksulla saa?Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajienomistama ja hallitsema yhdistys, jonkatehtävänä on järjestää metsänomistajille heidäntarvitsemiaan palveluita, valvoa metsänomistajienetuja ja oikeuksia, järjestää metsällistä neuvontaaja koulutusta jne. Metsänhoitomaksu mahdollistaatämän toiminnan ja sen ulottamisen kaikilleomistajille.Juha RautakoskiMetsänhoitomaksulla metsänomistajat pitävät pystyssä omaa jaomista lähtökohdistaan lähtevää metsänhoitoyhdistystä. Metsänhoitomaksullaturvataan metsänhoitoyhdistysten perusrahoitusja varmistetaan, että kaikki metsänomistajat saavat omaa metsätalouttaanauttavan palvelun ja edunvalvonnan mahdollisimmanläheltä ja sellaisena kun metsänomistajat sen itse haluavat.Metsänhoitomaksusta ja sen suuruudesta sekä myös käytöstäpäättävät metsänomistajat itse, eli käytännössä vaaleilla valittumetsävaltuusto.Kattava palveluverkostoMetsänhoitomaksun avulla tässä maassa on joka ainoan kunnankattava metsänhoitoyhdistysverkosto, joka kehittää palveluitaanja edunvalvontaa metsänomistajan lähtökohdista. Toimistot löytyvätuseimmista alueen kunnista tai ainakin lähikunnan taajamasta.Metsänhoitomaksu mahdollistaa sen, että metsänhoitoyhdistysvoi antaa maksutonta metsäneuvontaa. Tätä neuvontaa annetaanmetsänomistajille tilakäyntien yhteydessä, toimistolla, puhelimitsejne.Toinen tärkeä alue on metsänomistajien koulutus. Alueemmemetsänhoitoyhdistyksissä järjestetään vuosittain lukuisa määräerilaisia metsänomistajille kohdistettuja koulutustapahtumia.Metsänhoitomaksun avulla hoidetaan lisäksi tiedotusta, julkaistaantiedotuslehteä ja uutiskirjeitä sekä valmistetaan neuvonnassatarvittavaa neuvonta- ja koulutusmateriaalia.Metsänhoitomaksu mahdollistaa sen, että myös pienet tilatsaavat palvelua ja neuvontaa ja kannattava metsätalous on mahdollistakaikille alueen metsänomistajille.Turvaa palvelua ja puun hintaaTaloudelliset vaikutukset mitataan aina euroissa. Mitä tapahtuupuun hinnalle, jos metsänhoitoyhdistystä ei ole olemassa? Mikälipuun hinta laskisi metsänhoitoyhdistyksen resurssien puolittuessavaikkapa vain puoli euroa kuutiolta, niin metsänhoitoyhdistysolisi hintansa väärti.Toisaalta metsänhoitoyhdistys toimii metsäteollisuuden puuhuollontakuumiehenä ja tämä rooli on välttämätön terveen metsäteollisuudensäilymisen kannalta. Ilman maksukykyistä teollisuuttaei tarvita metsänomistajiakaan. Samassa veneessä sitä ollaan.Metsänhoitomaksu on eräänlainen metsänomistajan perusturvamaksu.Tämän perusturvamaksun avulla metsänhoitoyhdistysauttaa metsänomistajaa huolehtimaan metsäomaisuudesta ja senarvon säilymisestä.Pohjoisessa Suomessa metsänhoitomaksu on keskimäärinmuutaman kympin luokkaa metsänomistajaa kohti. Se on varsinedullinen ”perusturvamaksu” metsätalouden harjoittamiselle.Sää suosi lauantaina 27.8. PosiolleLomakeskus Himmerkiin kokoontunuttakolmea sataa itälappilaistametsänomistajaa.Metsäpäivä oli Posion, Sallan,Kemijärven ja Savukoski-Pelkosenniemenmetsänhoitoyhdistysten12. yhteinen tapahtumapäivä.Kitkajärven upeassa lahdenpoukamassasijaitsevan Lomakeskuksenisäntä Reijo Lanttokertoi laskeneensa myrskyn pihapiiristäkaatamasta petäjästä400 vuosirengasta. Jyhkeidenpuiden alle olivat aamulla virittäneettelttansa puunostajat, taimienkasvattajat ja muut metsänomistajilletärkeät yhteistyötahot.Kohoilipa korkeuksiin kentänkeskivaiheilta mukavantuoksuinensauhu. Posion mhy:n pitkäaikaisethallinnon jäsenet TaistoAlasirniö ja Seppo YlisirniöSirniön kuulusta seppäkylästäsiinä tervaa tislasivat. Juttuaja monenlaista muistelusta hersyimiehiltä mojovasti hommanohessa.Monitaitoisten metsänomistajienkaartia täydensi rantahietikollaterhakkaasti sahaansa päristä-Mikko Pätsi näytti mallia hirrenveistoon.Ruskamaratonilla Kittilässävä Mikko Pätsi, hallituksen jäsenhänkin. Mikko näytti, mitenhirrestä tehdään asumuksia. Tämänkertaisentaidonnäytteen saisuojakseen lauhkealainen karvakansanedustaja. Mikkoa potkaisiiltapäivällä onni. Hän sai lastataHiaceensa Lapin MetsämarkkinatOy:n lahjoittaman raivaussahan,joka arvottiin kaikkien mainionlapin ukon keiton popsineidenmetsänomistajien kesken.Paikallisten taitajien osaamisenkruunasi pöllinparkkuun tupla-maailmanmestariTaisto Tuomivaara,joka näytti metsätaitokisojenpalkintojenjaon alla,kuinka pöllistä pinta irtoaa.Metsätaitokisat pidettiin muutamankilometrin päässä, Pentikinkeramiikkamäen lähellä.Pentikiltä lähti metsänomistajienmukaan monia mainioita savikuppeja.Metsätaitoilijat kilpailivat nytensimmäistä kertaa kisassa, jossaei ollut ollenkaan leimaustehtävää.Tämä sen vuoksi, että metsäävoi nykyään harventaa monellaeri tavalla riippuen siitä,mitä metsänomistajalla on tavoitteena.Ainutta oikeaa mallia eisiis enää ole.Himmerkin Joutsensalissametsänomistajat saivat ajankohtaiskatsauksenmetsäalan rautaisiltaasiantuntijoilta. Johtaja JukkaAula Pohjois-Suomen metsänomistajienliitosta luennoiitä-Lapin puumarkkinoista ja erikoistutkijaRisto Jalkanen kertoimetsätuhoasioista. Kummankaanmielestä itä-Lapin metsänomistajillaei ole tarvetta vaipuasynkkyyteen. Metsät toipuvat tuhoistaja puulle on kysyntää jatkossakin.Posion korkeudella nähtiin ensimmäistäkertaa työn touhussataimien istutuskone.Sallasta syntyjään oleva JoukoJunttila muokkasi ja istutti kaivinkoneellaanoppinsa maille.Kohde oli sopivan lähellä Himmerkiä,joten metsäpäivän osallistujillejärjestettiin kuljetus työtäseuraamaan.Ken elää, hän näkee, kuinka piankoneistutus valtaa alaa perinteisemmiltäkeinoilta. Joka tapauksessanäytös täydensi mainiostionnistunutta yhteistä tapahtumapäivää.Ensi vuonna suuntaamme linjureidenkokat kohden Kemijärveä.Jukka HöyhtyäMhy PosioLapin metsänhoitoyhdistystenjoukkue Ruskamaratonilla Kittilässä3.9.2011. VasemmaltaArto Parkkinen, Outi Jumisko,Vesa Tennilä, Jari-PekkaJumisko, Eija Haavanlammi-Tennilä, Juha Savukoski ja JukkaAula. Kuvasta puuttuu IlkkaRuotsala ja Teppo Haapaniemi.
metsänomistajat7Aina metsätilan hoito Espanjanhiekkarannan päihittää- Kunnanjohtajan virka on koirankusetustolppa ja tänne Kirvelijärvelletulin monesti jo sitä virkaahoitaessani. Pistin kämppään tuletja makoilin laverilla. Kun vähänaikaa tuijotti keloseinää, niinmurheet unohtuivat.Näin kuvailee suhdettaan Inarinkunnassa sijaitsevaan Kirvelijärvenmökkiinsä maakuntaneuvos,entinen kansanedustajaja entinen kunnanjohtaja LasseNäsi.Tänäkin kesänä Näsi on viettänytKirvelijärven mökillä paljonaikaansa puolisonsa Sisko Kiurunkanssa. Sisko jäi eläkkeellemuutama vuosi sitten Sodankylänkunnan sosiaalijohtajan virasta.Vakituinen koti heillä on edelleenSodankylässä.- Jotkut eläkeläiset asuvat puolivuotta vuodesta Espanjassa,mutta ei meitä kiinnosta niin pitkäaikainenjoutilaisuus. Kun virkeyttäkinvielä on, niin jotakinjärkevää puuhaa pitää olla ja sitälöytyy täältä mökiltä. Täällä poimitaanmarjat ja sienet ja pyydetäänsiikaa Kirvelijärvestä.Kai se Espanjakin muuten,mutta siellä on aivan liikaa väkeä,vitsailee maakuntaneuvoshöystäessään nokipannukahviarannan kahvittelulaavulla.Mökkipuuhien lisäksi eläkeläispariskunnallariittää Inarissapuuhaa metsänhoitotöissä. Metsäähe ostivat hiljattain lisääkin,kun sitä tuli myyntiin sopivastiKirvelijärven läheltä. Metsätilanhoidossa on riittänyt opeteltavaa-Puu on Inarissa paras raaka-aine, lämmin ja miellyttävä, jota pitää suosia, Lasse Näsi ja Sisko Kiuru sanailevat.erityisesti Siskolle.Kiitosmetsänhoitoyhdistykselle- Kaikki on ollut uutta, mutta onneksiapua on löytynyt Ylä-LapinMetsänhoitoyhdistyksestä.On laadittu metsäsuunnitelmia;puunmyyntiin, metsänviljelyyn,taimikonhoitoon, Sisko Kiurukertoo ja esittelee uusinta hankintaansa,tuliterää raivaussahaa.Hän on oppinut, että metsänomistajanpitää hoitaa metsääpoistamalla metsistä yli-ikäinentuottamaton puu ennen kuin serojahtaa omia aikojaan maahan.Näin metsän kasvulle luodaanhyvät edellytykset.- Tämä on mielenkiintoinenharrastus ja samalla hyödyllinenkin.eikä meitä haittaa, että emmeLassen kanssa tule sitä aikaa näkemään,kun äskettäin istutetuistapaakkutaimista on ehtinyt kasvaametsä, sanoo Sisko.Myös Lasse Näsi kehuu Ylä-Lapin Metsänhoitoyhdistyksenhyvää palvelua ja ammattitaitoa.Hän ymmärtää hyvin, että Ylä-Lapin Mhy sai vuonna 2010 jaetunensimmäisen sijan yhdessäMhy Kalajokilaakson kanssaPohjois-Suomen Metsänomistajienliiton kilpailussa.Inarissa mhy on myös osakkaanasahassa, joka jalostaa paikallistaraaka-ainetta. Se kertoosiitä, että yhdistys kehittyy jakatsoo tulevaisuuteen. Ja puuhanon Inarin kunnassa paras raakaaine,lämmin ja miellyttävä, jotapitää suosia.Lapin tiukkasyinen mäntyon laatupuutaNäsi ei takavuosina kovin paljoninnostunut Kemijärven massaliikkeestä,koska epäili että aikaon joka tapauksessa ajanut ohivanhasta sellutehtaasta.- Tiukkasyinen Lapin mäntysopii paremmin huonekaluiksikuin massakeittämöön. Ja sillehänemme voi mitään, että päiväntasaajallapuu kasvaa nopeastija on kymmenen vuoden päästävalmista massankeittoon. Muttapaikalliseen puunjalostukseenmaakunnassa pitää panostaa, hänkorostaa.- Luonto on meille Siskonkanssa tärkeä ja sen takia metäällä Kirvelijärvellä puuhastelemme,niin tässä mökin pihassakuin metsässäkin. Siitä tässä onkaiken kaikkiaan kysymys.Hän arvelee olevansa Siskonkanssa tyypillinen eläkeläismetsänomistaja.- Olemme aktiivisia metsänomistajia,koska meillä on asiaanaikaa ja mielenkiitoakin. Lapissaon paljon metsää, joiden omistajatovat pitkin Etelä-Suomea työelämässä,eikä heillä ole mitäänkäsitystä omien metsiensä tilasta.Kuva ja tekstiJaakko PeltomaaNopean laajakaistayhteyden puuttuminen haittaametsätalouden kehittämistä LapissaMetsätalous on ollutmyös teknologiankehittämisen alkusysäys.Metsäala on käyttänyttietojenkäsittelyvälineitävanhasta veivifacitista,laskukoneesta, lähtienaina tämän päivänlangattomilla yhteyksillätoimiviin miniläppäreihinja gps- laitteisiin.Nykyaikainen metsänomistajaselaa metsäsuunnitelmaansa netissä.Metsänhoitoyhdistyksenylläpitämä Silva-Netti on verkkopalvelu,joka toimii kaikkiallamaailmassa, missä tahansa nettiyhteystoimiikaan. Tämäkin ainutlaatuinenpalvelu kärsii yhteysvaikeuksista.-Laajakaistan puute tai nopeudenvaatimattomuus eriarvoistaaeri puolilla maata asuvia netinkäyttäjiä. Kun Helsingissä yhteysavautuu sekunnin murto-osissa,saa Sodankylän Könkäänharjus-sa ensin ajella autolla kilometrikaupalla,jotta saa edes yhteyden,joka sitten lataantuu aikanaan.Voisiko tätä jo nimittää rasismiksi,kyselee metsäneuvoja PekkaKasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä.Mhy Sodankylä edelläkävijäLaajakaistan puute hidastaa Lapissa sähköisten metsäpalvelujenlaajenemista.Metsänhoitoyhdistykset ovatkäyttäneet sähköisiä palveluitajo muutaman vuoden. Metsänkäyttöilmoituksetja kemera- siirrotovat sähköisiä palveluita, joitamhy –väki käyttää päivittäin.Nämä palvelut helpottavat ja yksinkertaistavattoimintaa mhy:nja metsäkeskuksen välillä. Silva-Netti –metsäsuunnitelman viestipalvelullametsänomistaja ja metsänhoitoyhdistysvoivat kommunikoidalähes reaaliajassa kartoin,kuvin ja tekstein.-Omana palvelunaan monimetsänhoitoyhdistys käyttää etäverkkoistapalvelinyhteyttä. Tämähelpottaa tilakäyntejä, kuntietokoneella voi - yhteyksien toimiessa- ottaa metsätiedot palvelimeltajo suoraan maanomistajankotona tai metsäpalstalla, Kasurinenkuvailee.Mhy Sodankylä, edelläkävijämonessa asiassa, on ottanut sähköisetpalvelut käyttöönsä jo aikojenalussa. Mhy Sodankylä tarjoaakinjäsenilleen maksuttomanmetsäsuunnitelman, Silva-Netin.Tämä palvelu lähentää myösetämetsänomistajia omaan yhdistykseenja helpottaa asiointiaoman alueneuvojan kanssa.-Käyttöönotettu sähköinen tiedonsiirtopalveluhelpottaa ja jouduttaaasiapapereiden käsittelyäsekä työmaatietojen välittämistäurakoitsijoille ja muille toimijoille.Suosittelemme muillekin yhdistyksillesähköisiin palveluihinsiirtymistä, varsinkin Silva-Netinkäyttöönottoa.Huonot yhteydet ongelmanaEri hallitusohjelmissa on aina kehuttuSuomen verkkoyhteyksiä janiiden kattavuutta. Tosiasia kuitenkinon, että teleoperaattoreitaei kiinnosta huonosti kannattavayhteyksien tarjoaminen äärialueille,vaan rahaa tahkotaan keskuksissa.Valtiovalta on luovuttanutohjat käsistään ja haroo tyhjää,kun tulisi ohjata.Nykyinen asioiden ja toimintojenkeskittäminen on johtanut siihen,että syrjäseutujen kehittäminenon jäänyt orvon asemaan.Metsäala tuotannonalana kärsiitästä ehkä eniten. Langallisia puhelinverkkoyhteyksiäkarsitaan,gprs linkitys on riittämätön ja tehoton.-Metsäväki toivoo yhteysongelmiinpikaista korjaamista.Viestinnästä vastaavien tulisikinjalkautua myös harvaan asutuillealueille ja kartoittaa yhteyksientodellinen tilanne. Kun kokoasiointipalvelu, myös muilla hallinnonaloilla,on siirtymässä sähköiseksiviestimiseksi, on syytäsaada yhteydet riittäviksi ja kattaviksi.Tämä olisi koko valtakunnanetu, Pekka Kasurinen vaatii.