4 metsänomistajat Anne RauhamäkiPuukaupankartelli puhuttaametsänomistajiaEnergiapuun tuet ovat heikkenemässä ja tavoitteet kasvamassa.Lienee vaikea yhtälö.Kemera-lakija pienpuunenergiatuki ensivuoteenMetsäteollisuus jarrumiehenäUusi kestävän metsätalouden rahoituslaki(kemera) ja asetus astuvat voimaan näillänäkymin vasta vuoden 2012 alusta ja samassayhteydessä astuisi voimaan pienpuunenergiatuki. Metsäteollisuus yrittää jarruttaapienpuun energiatukea ja on marmattanutasiasta isoveli EU:lle.Juha RautakoskiUusi kemera-laki muuttuu sillä tavalla, että mm peltojen metsityksenrahoitus poistuu laista kokonaan ja taitaapa siinä mennäpystykarsintakin. Myös palkkatyönä tehtävän normaalia tiheämmäntaimikon ja nuoren metsän harvennuksen rahoituksetheikkenevät jonkin verran ja energiapuutuki sekä haketustukipoistuvat kokonaan ja korvautuvat uudella pienpuun energiatuella.Sen sijaan omana työnä tehtävä taimikonhoidon rahoitusjopa hitusen paranee.Muilta osin kemera-lakiin ei suuria muutoksia tule, eli kunnostusojitus,terveyslannoitus, metsätien rakennus ja vajaatuottoistenalueiden metsänviljely säilyvät laissa osapuilleen ennallaan.Verolakien puolella suuri muutos on se, että kemera-tuet menevätkaikki verolle, eli ne ovat metsänomistajalle pääomatuloaensi vuoden alusta.Pienpuun energiatuki kiistan aiheenaPienpuun energiatuki tulee jatkossa korvaamaan nykyisen energiapuutuenja haketustuen. Tuen kokonaismäärästä ei ole tällähetkellä mitään varmuutta ja arvuuttelut liikkuvat 6-10 euron välilläkiintokuutiota kohti. Tukea saisi alkuperäisen esityksen mukaanvain 45 kuution määrälle hehtaaria kohti, mutta tästäkin onliikkunut uusia huhuja, joissa määrä olisikin vähän korkeampi.Tuki on kokonaan verollista kuten myös kemera-tuet vuoden2012 alusta.Tuen käyttöä laajentaa se, että tuen saa ensimmäisen harvennuksenhakkuulta kerättävälle energiapuulle riippumatta puustonläpimitasta. Myös kunnat, seurakunnat ja yhtiöt pääsevättämän tuen piiriin. Sen sijaan Metsähallitus ei ole tuen saajienjoukossa.Pienpuun energiatukeen liittyvä asetus valmistunee loppuvuodenaikana ja siinä tarkentuvat vielä asiat jonkin verran. Tukitulee käyttöön siis todennäköisimmin vuonna 2012. Ellei sitätaas siirretä.Metsäteollisuus puukotti yllättäen pienpuun energiatukihankettaja valitti asiasta EU:n komissiolle väittäen, että tuki vääristääkilpailua puukaupassa.Edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinensuuttui metsäteollisuudelle pahemman kerran ja ärähti parlamentarisminhalventamisesta. Eikä ihan syyttä. Valitus saattaajoka tapauksessa siirtää tukihankkeen voimaan tuloa.Markkinaoikeuden ratkaisunmukaan metsäyhtiöt Stora-Enso,Metsäliitto ja UPM tekivät kilpailunrajoituslainvastaista yhteistyötävuosina 1997-2004. Toiminnallapyrittiin vaikuttamaanpuun hinnoitteluun, eli käytännössäalentamaan puun hintaa.Markkinaoikeus tuomitsi yhtiöillekymmenien miljoonien eurojenseuraamusmaksut kartellista.MTK on tuominnut kilpailunrajoituslainja EU:n kilpailusäännöstenvastaisen toiminnan raakapuukaupassaja katsonut menettelynerittäin vakavaksi kilpailurikkomukseksi.Lisäksi MTKon vaatinut, että raaka-puun hintamuodostuu kilpailluilla markkinoilla.MTK on edellyttänytmarkkinatekijöihin perustuvaahinnoittelua kaikilla puutavaralajeilla.MTK:n ja metsänhoitoyhdistyksienmahdollisuudet avustaametsänomistajia käytännössä rajautuvatneuvontaan ja tiedotukseen,koska ryhmäkanteen mahdollisuuttaei ole. Kilpailunrajoituslainmukaan metsänomistajallaon mahdollisuus hakeavahinkoa aiheuttaneelta yhtiöl-tä vahingonkorvauksia käräjäoikeudessa.Oikeutta korvaukseenei synny kuitenkaan automaattisesti,vaan syntynyt vahinko onpystyttävä toteennäyttämään oikeudessa.- On mahdotonta arvioida etukäteen,minkälaista näyttöä käräjäoikeusedellyttää kantajilta.Suomessa kilpailuoikeudellisistavahingonkorvauskanteista ei olejuurikaan ennakkotapauksia, jotenoikeuden päätösten ja juridisestitulkinnallisten kysymystenennakointi on hyvin vaikeaa, toteaaMTK:n metsälakimies TommiSiivonen.Korvaussaatavanvanhentuminen onkatkaistavaKilpailunrajoituslain mukaan vahingonkorvauskanneon nostettavakäräjäoikeudessa viiden vuodenkuluessa siitä, kun tieto vahingostaon saatu. MTK:n tulkinnanmukaan viiden vuodenmääräajan kuluminen on alkanut21.12.2006 kilpailuviraston annettuapäätöksensä tai viimeistäänsiitä hetkestä, kun markkinaoikeuden3.12.2009 antamastaratkaisusta tuli lainvoimainen.Oikeusoppineet ovat tosin esittäneetajankohdasta erilaisia näkemyksiä.-Toisen näkemyksen mukaanvahingonkorvaussaatavan vanhentuminenon katkaistava, ennenkuin kymmenen vuotta onkulunut joko puukaupan tekohetkestätai maksuhetkestä. Korvaussaatavan10 vuoden määräajanvanhentuminen katkeaa, kun vahingonkärsinytmetsänomistajavaatii korvausvelvolliselta yritykseltäsuoritusta tai muutoinmuistuttaa saatavasta. Saatavanvanhentumisen katkaiseminenedellyttää, että vahingonkorvausyksilöidään vaatimuksen yhteydessä,Tommi Siivonen selvittää.Perusteettoman vahingonkorvaussaatavanesittäminen ostajatahollevoi aiheuttaa metsänomistajallekuluvaatimuksen yhtiöntaholta. Niinpä saatavan perusteitaja sitä, onko metsänomistajalleaiheutunut kartellista vahinkoa,kannattaa harkita perusteellisesti.Miten kartellin vaikutustavoi arvioida?Kartellijakson kilpailullista puunhintaa ei ole helppo arvioida. Asiaanpääsee parhaiten kiinni lopputuotemarkkinankautta. Tätävarten on laadittu metsänhoitoyhdistystenkäytössä oleva laskentaohjelma,jonka avulla voitehdä yhden arvion omien puukauppojenkohtalosta. Tämä edellyttääsitä, että puukauppa-ja mittausasiakirjatovat metsänomistajallatallessa noilta kartellivuosilta.Laskelmissa on verrattu kunkinpuutavaralajin hintakehitystäkyseisestä puutavaralajista valmistettujenmetsäteollisuustuotteidenvientihintakehitykseen.Laskelmissa tarkastellaan myössitä, miten raakapuun hinta olisivoinut kehittyä, jos se olisi seurannutmetsäteollisuustuotteidenhintakehitystä.Näiden perusteella voidaan arvioida,että kartellin mahdollisethaittavaikutukset ovat pääosinkohdistuneet mänty- ja koivukuitupuuhunja etenkin vuosituhannenvaihteen puukauppaan.Sen sijaan tukkipuun hinnassaei kartellin vaikutusta juurinäy. Sahat ovat pitäneet yllä kilpailuaja tukista on maksettu ainajalostusarvon mukaista hintaa.Lisätietoja omasta metsänhoitoyhdistyksestä.
metsänomistajat5Puukaupassa odotetaantasaista syyssesonkiaJukka AulaLoppukesän ja alkusyksynpuukauppa on sujunutnormaalisti vaikkaEuroopan ja kokomaailman taloutta leimaaepävarmuus. Epävarmuuson heijastunut myöspuunostajiin ja puuta- varsinkaan tukkia - eiosteta ” varastoon”. Semerkitsee parhaassatapauksessa myös sitä,että puuta kysytääntasaisemmin pitkin syksyäja talvea.Elokuun puukauppamäärä oliPohjois-Suomessa 500.000 kuutiometriä,mikä vastaa pitkänajan keskiarvoja. Koko vuodentähänastinen ostomäärä nousee2 miljoonaan kuutiometriin, jokaon 14 prosenttia viimevuotistapienempi.-Mitään puukaupan huippuvuottatästä vuodesta ei tule. Ostotarpeetovat viimevuotista pienemmät.Kertynyt ostomäärävastaa kuitenkin vasta alle puoltatämän vuoden puuntarpeesta, jotenyhtiöillä ostotarvetta on vieläjäljellä. Kysyntää on erityisestisulan maan aikana korjattavistaleimikoista. Ne ovat kaikkienostajien kilpailun kohteena. Metsäpalstanhyvä tieverkosto tienaanyt itsensä, toteaa johtaja JukkaAula Pohjois-Suomen Metsänomistajaliitosta.Kiinnostus talvikorjuukohteisiinvaihtelee alueittain ja ostajittain.Kaikki ostajat eivät vieläole aloittaneet talvileimikoidenostoa, mutta paikoin talvikorjuutmenevät jo puolentoista vuodenpäähän.-Puutavaralajien kesken kysynnässäei ole suuria eroja, muttaheikon turvekesän vuoksi energiapuunkysyntä on normaaliaparempaa. Lisäksi koivukuituaohjautuu tavallista enemmän klapiyrittäjilleja polttoon, mikä tasapainottaakoivukuitupuun hienoistaylitarjontaa. Polttopuukoivustamaksetaan koviakinhintoja. Metsähallitus ilmoittaapitävänsä koivulla lähes 40 eurontienvarsihintaa ja arvonlisäveropäälle, Aula tietää.Puun myyjättyytymättömiä kuitupuunhintaanHinnat ovat vakiintuneet alkukesästämuodostuneelle tasolle.Sekä kanto- että hankintahinnatovat pääosin muutaman prosentinviimevuotista korkeammallatasolla.-Ihmetystä herättää koivukuitupuunalentunut hinta. Koivukuitupuustamaksettiin elo-syyskuunvaihteessa kantohintaa keskimäärinreilut 15 euroa kuutiolta,mikä on 1,5 euroa vähemmänkuin vuosi sitten.Kotimaan kuitupuukaupassaeivät markkinat ole tasapainoiset.Lapin keskimääräiset kantohinnatLeimikkokohtaiset hintaerot: tukkipuu +/- 5€/m 3 ja kuitupuu+/- 3 €/m 3 .KantohintaHankintahintaPäätehakkuut HarvennuksetMäntytukki 52,00 47,00 62,00Kuusitukki 51,00 45,00 -Koivutukki - - -Mäntykuitu 18,50 15,50 31,00Kuusikuitu 21,00 15,00 32,00Koivukuitu 17,00 13,50 32,00Kesäkorjuukelpoiset leimikot ovat tämän hetken kysytyintä tavaraa puukaupassa.Sellun raaka-aineena käytettävänkuitupuun hinta on Pohjois-Suomessakoivulla laskenut, vaikkanimenomaan selluteollisuus tuottaametsäteollisuudelle edelleenerittäin hyvin, Aula ihmettelee.MTK:n laskelmien mukaanesimerkiksi Metsäliitto teki ensimmäisellävuosineljännekselläkuitupuulla voittoa noin 30 euroakiintokuutiota kohti. Hinnoissaolisi siis nostovaraa.-Yhtiöiden puustamaksukykyon ilmeisesti valunut tuontipuunhintoihin. Ulkomailta tuodunpuun hinta maamme rajallaon 20 euroa korkeampi kuin kotimainenhankintahinta. Suomi onjäänyt jälkeen myös Pohjoismaisistapuun hinnoista. Ruotsin jaNorjan metsänomistajille kuitupuuntienvarsihinnat ovat useitaeuroja Suomen hintaa korkeammat.Tosin vuodentakaisista kuitupuunhankintahinnoista ollaantäällä Suomessakin noustu parieuroa kuutiolta, mutta se onvaatimatonta tuontipuun hinnannousuun verrattuna.Turvallinen puukauppametsänhoitoyhdistyksenavullaMyös puunmyyjiltä vaaditaanpelisilmää ja tiivistä yhteydenpitoaomaan metsänhoitoyhdistykseen.Puukauppakartellin tapaistatakanapäin sopimista tuskinenää tehdään samassa muodossa.-Kartellin sijaan ostajat pyrkivätkanta-asiakassopimuksiin.Kuitupuun hinta pysyy hallinnassa,kun myyjä neuvottelee hinnastavain yhden ostajan kanssa.Kartellituomioiden jälkeen moniharmistunut ostajauskollinenmyyjä on metsänhoitoyhdistyksenavulla pyytänyt tarjouksiamyös muilta ja yllättynytkin. Perinteisestitukin hinnoissa ja mitoissaon eroja, mutta myös kuitupuussaon ratkaisevia eroja ostajienkesken. Moni on yllättynytsaadessaan tukin ostajilta korkeampiakuitupuutarjouksia kuinperinteisiltä suurimmilta ostajilta,johtaja Jukka Aula kuvailee.Turvallinen ja tuottava puukauppaalkaakin metsänhoitoyhdistyksenpuukauppasuunnitelmasta.-Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaaleimikot ja huolehtii myyjänoikeusturvasta myös puunkorjuussa ja mittauksessa. Silloinovat kaikki puukaupan vaihtoehdotkäytössä ja metsänomistajasaa puustaan parhaan mahdollisenhinnan.Näin teet puukaupanPuukaupan teossa eikannata hätiköidäPuukauppa lähtee parhaiten alulle ottamallayhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseen.Puunmyyntisuunnitelma eli leimikko laaditaanyhdessä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijankanssa.Suunnitelman teko lähtee metsänomistajan tarpeista. Maastokatselmuksenperusteella löytyy sopiva leimikon paikka.-Puunmyyntisuunnitelmaan merkitään hakattava alue, hakkuutapasekä arvio saatavasta puumäärästä. Samalla suunnitellaanvarastopaikat ja katsotaan puunkorjuulle sopiva vuodenaika.Leimikkoa tehtäessä kartoitetaan myös luonnonhoidon kohteet.Metsälaissa on määritelty tiettyjä erityisen tärkeitä elinympäristöjä,jotka rajataan hakkuiden ulkopuolelle. Näitä ovatmuun muassa lähteet ja norot. Kun leimikko on suunniteltu, onaika tehdä puunmyyntisuunnitelman asiakirjat ja metsänkäyttöilmoitus,joka toimitetaan sähköisesti metsäkeskukselle, selostaapuunmyyntisuunnitelman prosessia toiminnanjohtajaTeuvo Tapaninen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä.Mikäli leimikkoon tulee uudistushakkuuta, tekee metsäneuvojamyös uudistamissuunnitelman ja samalla voidaan varatajo aikanaan tulevaan metsänviljelyyn tarvittava muokkaus jataimet tai siemenet.Kilpailuttaminen kannattaaMyytävä puuerä kannattaa kilpailuttaa eri ostajien kesken,jotta puulle saa markkinahinnan. Helpoin tapa on niin kutsuttuvaltakirjakauppa. Siinä myyjä tekee toimeksiannon metsänhoitoyhdistykselle,joka huolehtii puukaupan kiemuroista ja metsänomistajanoikeusturvasta. Lopullisen myyntipäätöksen tekeeaina kuitenkin metsänomistaja itse.-Kilpailuttamisen pohjana käytetään puunmyyntisuunnitelmaa.On muistettava, että puun hintaan vaikuttavat monet tekijät,kuten markkinatilanne, myytävän puun määrä ja laatu sekäkorjuuolot ja leimikon sijainti. Ensiharvennuspuusta maksetaanaina vähemmän, koska korjuukulut ovat suhteellisestikorkeammat. Parasta hintaa saa hyvistä tukkipuukohteista.Toisaalta oksattomasta tyvitukista voi saada selvästi paremmanhinnan huonompilaatuiseen verrattuna, Tapaninen selostaa.Metsäyhtiöt ostavat mieluusti sellaisia leimikoita, jolle on hyvättieyhteydet. Samoin ennakkoraivaus tuo lisähintaa ensiharvennusleimikolle.Tarkkana sopimustekstin kanssaPuukaupan teko vaatii ammattitaitoa, sillä mitään erityisiä suosituksiaei ole ja kaikki sopimusasiat neuvotellaan erikseen.Kun sopiva ostaja on löytynyt, tehdään puukauppasopimus. Sopimustulee lukea tarkasti ja mahdolliset lisäehdot kannattaa sopiakirjallisesti. Suupuheet jäävät usein tulkinnanvaraisiksi.-Metsänhoitoyhdistyksestä saa apua puunkorjuun ja mittauksenvalvontaan. Yhdistyksen edustaja käy työmaalla tarkastamassa,että rungot katkotaan puunmyyjän kannalta edullisimmin.Hyvässä katkonnassa tukkipuun osuus maksimoidaan,sanoo Tapaninen.Kun hakkuu on tehty, on hyväksyttävä mittaustodistus. Tämänjälkeen ostaja tilittää loppusumman, josta on vähennettyveroennakko. Puun hinnan lisäksi maksettava arvonlisäveroon maksettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessävaltiolle.Lisätietoja puukaupastakotisivuillawww.mhy.fija metsänhoitoyhdistyksentoimihenkilöiltäTeuvo Tapaninen