10 metsänomistajat Turvemaiden merkitysVanhat ojitusalueetkuntoon edullisestiKoiravaljakoita aurausalueella, yksi reitin parhaista maisemistaja kuvatuimpia kohtia.Metsänhoitoyhdistys KittiläuranuurtajanaVirkistysarvokauppatuo uutta ajatteluametsätalouteenKittilän metsänhoitoyhdistyksessäon aloitettu kuluneenakesänä EAKR- rahoitteinenmaisema- ja virkistysarvokauppahanke.Hankkeen tarkoituksena onselvittää matkailullisesti tärkeillämetsäalueilla mahdollisuusns. virkistysarvokauppaan.Virkistysarvokaupassamaanomistaja luopuu osastametsänkäyttömahdollisuuksiaanja ”maisema-ar-Juha Lainevon” ostaja korvaa menetettyjäpuunmyyntituloja ja aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksiasovittavalla summalla.-Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet maisema-ja virkistysarvokauppaan Tunturi-Lapin alueella. Hanketoteutetaan haastattelemalla metsänomistajia, yrittäjiä ja matkailijoita,ja selvitetään heidän suhtautumistaan asiaan. Hankkeenaikana tehdään muutamia mallialueita, joille suoritetaantuottolaskelmat erilaisilla käyttömuodoilla, selostaa hankevastaavaJuha Laine Kittilän metsänhoitoyhdistyksestä.Haastatteluissa metsänomistajat ovat pääsääntöisesti olleetpositiivisella kannalla metsänkäytön rajoituksia korvaaviin rahoitusmahdollisuuksiin.-Keskusteluissa on myös tullut ilmi arveluita, ettei laajamittaistarahoittajaa löydy esimerkiksi kaavoituksen aiheuttamillerajoituksille. Matkailijat ovat pääsääntöisesti varsinkin tunturikeskuksissatalviaikaan, jolloin lumi peittää hyvin hakkuiden jamuokkausten jälkiä, eivätkä he välttämättä edes huomaa alueenolevan hakkuaukea vaan luulevat monesti olevansa vain aukeallaalueella, Laine arvelee.Muutamissa tapauksissa on metsänhakkuusta ollut safaritoiminnalleselvää etua.-Kun tiheitä kuusikoita on harvennettu, metsätienpohjille taihakkuukoneen uralle on ollut helppoa tehdä reittejä. Myös monituristi nauttii enemmän avarasta maisemasta kuin tiheästämetsästä.Eniten turistien ja paikallisten silmään pistää keskusten lähelläsijaitsevien tunturinrinteiden ja reittien varsien näkyvätavohakkuut, jotka varsinkin kesällä ovat maisemaa rumentamassaennen kuin taimikko kasvaa niihin.-Näillä keskusten ja turistialueiden lähellä olevilla metsäalueillavoitaisiin mahdollisesti suosia yläharvennuksia tai vastaaviakäsittelymuotoja ja maanmuokkaus voitaisiin suorittaa hienovaraisemmin,Juha Laine visioi.Metsäojitusten yhteydessö kannattaa järjestellä kulkuyhteydet myös kuntoon. Kuvassa pengertietä torniolaiselta kunnostusojitustyömaalta.puuhuollossa onvoimakkaasti kasvamassa.Turvemaiden metsiinasetettujen tuottoodotustentoteutuminenedellyttää kuitenkinkunnostusojitustenja ensiharvennustentekemistä ajallaan.Ajan myötä metsäojien kuivatustehoheikkenee ja ojat madaltuvat.Seurauksena on vedenpinnannousu ja puuston kasvun heikkeneminenja soiden palautuminenpikkuhiljaa alkuperäiseen tilaansa.Metsäojien kuivatusteho kestääyleensä noin 20 vuotta. Turvemaahanon sinällään erittäinhyvä kasvualusta, kunhan vesitaloudestapidetään huolta.-Kunnostusojituksen tarkoituksenaon säilyttää aiemmin ojitetutalueet kasvukunnossa. Käytännössätämä tarkoittaa vanhojenojien perkausta ja harvojenojaverkostojen täydentämistä uusillaojilla. Ojitusalueiden kunnostuksenyhteydessä kiinnitetäänhuomiota myös alueen kulkuyhteyksienjärjestämiseksisuunnittelemalla piennartasanteita.Tällöin ojankaivusta syntyvätmaat nostetaan penkaksi ja tasataantieuraksi parantamaan puunkuljetuksiapalstalla, kertoo toiminnanjohtajaPekka Vähä Länsi-Pohjanmetsänhoitoyhdistyksestä.Hakkuut ja ojitukset käsikädessäValtaosa ojitusalueista sijaitsevatnuorissa kasvatusmetsissä, joissaon yleensä tarvetta harvennushakkuisiinja hoitotöihin.-Turvemaiden harvennushakkuitaja ojien kunnostusta kannattaasuunnitella yhtä aikaa.Kunnostusojitussuunnitelman tekoon järkevää ajoittaa hakkuidenedelle. Ojalinjat merkitään maastoonja kartalle ja näin saadaanhakkaajalle tieto siitä mitkä ojatperataan ja mihin tulee uusia ojia.Järkevin marssijärjestys on sellainen,että ojasuunnitelman tekokesällä, ojalinjat hakataan ja harvennuksettehdään talvella ja seuraavanakesänä kaivetaan ojat,Vähä selvittää.Kunnostusojitusten valtion tukiensaanti edellyttää ennaltalaadittua suunnitelmaa. Lisäksikunnostettavan ojitusalueen tuleeolla kooltaan vähintään kaksihehtaaria ja aikaisemmasta ojituksestatulee olla kulunut vähintään20 vuotta.-Suunnitelman tekeminenmaksetaan kokonaan valtion varoista.Metsänomistaja joutuukuitenkin maksamaan suunnittelukustannuksiinlisättävän arvonlisäveron.Maanomistajankannattaakin olla arvonlisäverovelvollinen.Verottaja palauttaamaksetun arvonlisäveron seuraavanavuonna. Yhteishankkeenatehdyn hankkeen toteutustyöhönon mahdollista saada tukea65 % todellisista kustannuksista.Maanomistaja maksaa siis 35 %toteutuskustannuksista ja arvonlisäveronkoko summasta.Käytännössä maanomistajanarvonlisäveroton osuus toteutuskustannuksistaon noin 60 euroahehtaarilta. Kunnostusojituksestaaiheutuneet kustannukset ovatnormaaliin tapaan vähennyskelpoisiamenoja metsäverotuksessa.Ojitus on kannattavasijoitusKunnostusojitus vaikuttaa huomattavastipuuston kasvuun turvemailla.Saatu kasvunlisäys tekeeojituksesta kannattavaa javaltion tuet lisäävät entisestäänsaatua hyötyä.-Ojitus parantaa nimenomaanpuuston tilavuuskasvua. Vaikutusperustuu pohjavesipinnan laskuunja veden parempaan liikkuvuuteen.Ojitetuilla alueillapuuston kasvu on 1-3 kuutiotasuurempi verrattuna vastaaviinojittamattomiin soihin. Ajoittamallaharvennukset samaan aikaansaadaan nuorille metsilleaikaan huomattava kasvunlisäysja puuston järeytyminen nopeutuu.Ojalinjoista ja harvennuksistasaatavat puukauppatulot kattavatyleensä ojien kunnostuksestamaanomistajalle aiheutuvat kulut,Pekka Vähä laskee.Kunnostusojitushankkeet toteutetaanpääsääntöisesti yhteishankkeina,jolloin hankkeessaon mukana vähintään kaksi tilaa.Tällöin saadaan hyödynnettyävaltion tuet täysimääräisinäja vesien johtaminen sekä kulkuyhteyksienjärjestäminen onnistuuparemmin. Leimikoista myytävällepuulle saadaan yleensämyös parempi hinta, kun alueellesaadaan leimikkokeskittymä.-Kunnostusojitushanke onmahdollista toteuttaa myös yhdelletilalle. Tällöin valtion tuetovat hieman heikommat ja maanomistajanarvonlisäveroton osuustoteutuskustannuksista on noin90 euroa hehtaarilta.Kunnostusojitussuunnitelmametsänhoitoyhdistyksestä-Nyt on aika varata tilakäynti,jossa selvitetään metsäojien kunto.Samalla voimme kartoittaahakkuiden ja hoitotöiden tarvetta.Selvitämme mahdollisuudetvaltion tukien saantiin ja teemmetarjouksen ja kustannusarvionojien kunnostuksesta. Metsänhoitoyhdistyksettekevät suometsienkunnostuksia myös avaimetkäteen -periaatteella. Tällöin tehdääntarvittavat harvennushakkuutja hoitotyöt ojien kunnostuksenlisäksi. Nyt on siis aikalaittaa suometsät kerralla kasvukuntoonja tämä tapahtuu vaivattomimminyhteistyössä metsänhoitoyhdistyksenkanssa, PekkaVähä lupaa.
metsänomistajat11METSÄVIESTIN METSÄKOULUHaapa pois mäntytaimikostaVinkki 1: ”Tunnista”Männynversoruoste on sienitauti, jota levittää väli-isäntänä toimivahaapa. Haavan lehtien alapinnoilla asustava sieni leviää alkukesällä ja itiötiskeytyvät männyntaimien uusimpiin latvakasvaimiin. Latvakasvaimettaittuvat, ruskettuvat ja kuivuvat. Useampana vuonna tapahtuva saastuminenaiheuttaa pahoja laatuvikoja ja jopa taimen pensastumisen.Vinkki 2: ”Kaulaa”Mikäli männylle uudistettavassa metsässä on haapoja, kannattaa nekaulata ja jättää hakkuussa pystyyn kuivumaan. Näin haapa ei pääse leviämäänjuurinystyjensä kautta. Normaalihakkuussa haapa leviää vielä hakkuunjälkeen juuristonsa kautta ja pystyy saastuttamaan laajan alueen.Kaulaaminen tarkoittaa haavan rungon kuorimista rungon ympäri reilunpuolen metrin matkalta. Haavan pystyyn kuivuminen vie pari - kolmevuotta. Sen jälkeen rungot voidaan poistaa tai jättää säästöpuiksi.Vinkki 3: ”Viljele kuuselle”Mikäli maapohja sen sallii ja puustossa on runsaasti haapaa, kannattaauudistettavan metsän puulajiksi valita kuusi. Haapa ei saastuta kuusialainkaan ja riskit hirvituhojenkin osalta ovat huomattavasti pienemmätkuin männyllä uudistaen.Mikäli maapohja on puolukkatyyppiä tai karumpaa, kannattaa uudistaminenkuitenkin tehdä männylle ja yrittää torjua haapaa toistuvilla perkauksillatai kemiallisilla aineilla.Metsäenergian käyttö lisääntyyrajusti lähivuosinaPuuenergian tarve ja käyttö ovatkovassa kasvussa koko maassa.Lapissa Suomessa on tehty vastikäänpäätös Rovaniemen energialaitoksenrakentamisesta, jonkapuun käyttö kohoaa peräti650.000 kiintokuutiometriin. Keminseudulle on suunnitteilla lisäksimm biodieseliä valmistavatehdas.Vaasaan tulossa oleva maailmansuurin biokaasutin tuleekorvaamaan puulla noin puoletnykyisin käytetystä kivihiilestä,joka tietää satojen tuhansienkuutioiden puunkäyttöä. Laitoskäynnistyy ensi vuoden lopulla.Kuopioon valmistuu suuri puutakäyttävä energialaitos ja niinmyös Hämeenlinnaan. Lisäksimaassamme on työn alla ja suunnitteillalukuisa joukko pienempiäpuuenergian käyttöpisteitä taipuun käytön lisäysinvestointeja.Jo tiedossa olevien päätöstenpohjalta voidaan varmuudella sanoapuun energiakäytön lisääntyvänparin seuraavan vuoden miljoonillakiintokuutioilla. Niinpäpuun menekki tulee todellisuudessakasvamaan, vaikka teollisuudenrakennemuutos viimevuosina on jonkin verran puunkäyttöä nimenomaan paperinvalmistuksenvähenemisen kauttasupistanut.Metsätilan sukupolvenvaihdoskaupastaei makseta luovutusvoittoveroaArto TaskinenKun metsätila myydään sukupolvenvaihdoskauppana, myyjän eitarvitse maksaa veroa luovutusvoitosta. Koska luovutusvoiton laskentaaei tehdä, myöskään myyjän tekemät metsävähennykset eivättuloudu sukupolvenvaihdoskaupan yhteydessä. Metsätilan luovutuksestasaatu voitto ei ole veronalaista tuloa eikä luovutusvoitonlaskentaa tehdä, jos seuraavat ehdot täyttyvät:- Verovelvollinen myy harjoittamaansa metsätalouteen kuuluvaakiinteää omaisuutta.Metsätalouden harjoittamiseksi katsotaan se, että metsänhoitoaei ole laiminlyöty.Kuolinpesän tekemiin luovutuksiin ei sovelleta SPV-huojennuksia.- Ostajana on joko yksin tai aviopuolisonsa kanssa myyjän lap-si tai lapsenlapsi tai myyjän sisar tai sisarpuoli.- Myytävä metsätila on ollut yli kymmenen vuotta myyjänomistuksessa. Myyjän omistusaikaan lasketaan myös edellisenomistajan omistusaika, jos myyjä on saanut metsätilan vastikkeettomasti(ts. perintönä tai lahjana).Jos verovapaassa sukupolvenvaihdoksessa metsätilan ostanut henkilömyy metsätilan edelleen viiden vuoden sisällä, verotetaan edeltäjältäverottamatta jäänyt luovutusvoitto tällöin tapahtuvassa kaupassa.Käytännössä perheen sisäiset metsätilan kaupat ovat usein verovapaitasukupolvenvaihdoskauppoja. Verovapauden edellytyksetkannattaa selvittää jo kauppaa suunniteltaessa. Myös sukupolvenvaihdoskaupastatäytyy täyttää luovutusvoittoveron 9-lomake,vaikka veroa ei peritä. Lomakkeeseen merkitään, että kysymyksessäon ollut sukupolvenvaihdoskauppa.
Change language