FYSI - Edita

42FYSI 3 • 2011väitöksetJoka viides iäkäs altistuu merkittäville lääkkeiden yhteisvaikutuksilleVäestön ikääntyessä ja lääkkeidenkäytön lisääntyessä kasvaa myös lääkkeidenyhteis- ja haittavaikutusten vaara. ProviisoriJouni Ahosen tutkimuksen mukaan 77 vuottatäyttäneistä kuopiolaisista lähes joka kolmaskäyttää vähintään kymmentä lääkettä jajoka neljäs iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä. Jokaviides altistuu potentiaalisesti kliinisesti merkittävillelääkkeiden yhteisvaikutuksille.Ahonen tähdentää, että haittavaikutuksetovat ennaltaehkäistävissä oikeilla lääkevalinnoilla tai-annoksilla, eikä niitä tulisi hoitaa oireenmukaisesti toisilla lääkkeillä.Tärkeä keino on vuosittainen lääkityksen arviointi osanaperusterveydenhuollon toimintaa. Arvioinnissa lääkitys optimoidaansiten, että kaikki välttämättömät lääkehoidot ovat käytössäiäkkäille sopivilla annoksilla eikä käytössä ole tarpeettomiatai sopimattomia lääkkeitä.Apuna kannattaa käyttää viime vuonna lääkealan turvallisuus-ja kehittämiskeskus Fimean julkaisemaa Iäkkäiden lääkityksentietokantaa. Yhteisvaikutusten hallinta edellyttää koulutustaja tietokantojen laajempaa käyttöä.Proviisori Jouni Ahosen sosiaalifarmasian väitöskirja ”Iäkkäidenlääkehoito: Vältettävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset” tarkastettiinItä-Suomen yliopistossa 27.8.2011.Liikunta ja laihtuminen tehostavat glukoosiaineenvaihduntaaTtM Mika Venojärven väitöstutkimuksessaliikunnan lisääminen, ruokavalioneuvontaja painon pudotus paransivatglukoosiaineenvaihduntaa henkilöillä, joillaoli tutkimuksen alkaessa kohonnut riski sairastuadiabetekseen. Tutkimuksessa toteutettiinkaksivuotinen liikunta- ja ruokavaliointerventio.Liikuntaharjoittelua lisänneistäja merkittävästi laihtuneista koehenkilöistäkukaan ei ollut vielä viiden vuoden kuluttua intervention alkamisestasairastunut tyypin 2 diabetekseen.Liikunta- ja ruokavaliointerventio vähensi elimistön hapetusstressiäja paransi glukoositasapainon ylläpidon suojamekanismejalihaskudoksessa. Elämäntapamuutokset vähensivätglukoosinsiedon heikentymistä ja tyypin 2 diabeteksen kehittymistäedistävän GSK-3-entsyymin määrää lihaskudoksessaerityisesti niillä, joiden luustolihas koostui pääasiassa nopeistalihassoluista.Myös rotilla tehty osatutkimus osoitti, että pitkäkestoisenliikkumattomuuskauden jälkeen suoritettu intensiivinenharjoittelu eläinten spontaanin liikkumisen ohella lisäsi solujasuojaavien lämpöshokkiproteiinien määrää lihaskudoksessa ilmanmerkkejä lisääntyneestä hapetusstressistä.Tulokset tukevat hyvin nykykäsitystä liikunnan ja ravintoneuvonnanhyödyllisistä vaikutuksista myös henkilöillä, joillaon suuri diabetekseen sairastumisen riski.TtM Mika Venojärven liikuntalääketieteen väitöskirja ” Liikunnanja ruokavalioneuvonnan sekä luustolihaksen solujakaumanrooli glukoosiaineenvaihdunnan säätelijöinä keski-ikäisilläihmisillä, joilla on heikentynyt glukoosinsietokyky” tarkastettiinItä-Suomen yliopistossa 17.6.2011.Murtumat heikentävät iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä vuosiksiLiedon iäkkäät -tutkimuksessajoka neljäs 65 vuotta täyttänyt henkilö sai12 vuoden seurannassa vähintään yhdenluunmurtuman. Murtumista valtaosa (77 %)sattui naisille, mutta lonkka- ja olkavarrenmurtumien yhteys ennenaikaisen kuolemanvaaraan oli erityisen suuri miehillä.TtM Maarit Piirtolan tutkimus osoittimyös, että alakehon murtumat lisäävät itsenäisestiongelmia liikkumiskyvyssä ja päivittäisissä toiminnoissajopa kahdeksan vuoden seurannan aikana. Myös yläkehonmurtumat vaikeuttavat päivittäisistä toiminnoista selviytymistä.Vapaa-ajan fyysinen harjoittelu on tärkeää, sillä sen vähäisyysennustaa itsenäisesti sekä ennenaikaista toimintakyvynheikkenemistä että kuolemaa.Murtumien vaaratekijät liittyvät iäkkäillä sekä kaatumisiinettä luun haurastumiseen, ja niissä näyttää olevan erojamiesten ja naisten välillä. Naisilla murtumia ennustavat kädenheikko puristusvoima ja normaali tai alhainen kehon painoindeksi,miehillä puolestaan depressiiviset oireet. Tutkimuksessakäytettiin erityisen hauraan luun indikaattorina nikamamurtumia,jotka ennustivat itsenäisesti tulevia luunmurtumia sekämiehillä että naisilla.Tutkimus osoittaa, että iäkkäiden kaatumisten ja murtumienehkäisyä sekä murtumapotilaiden hoitoa ja kuntoutustatulee Suomessa tehostaa. Tuloksia voidaan erinomaisesti soveltaaluunmurtumien vaarassa olevien iäkkäiden seulontaan, murtumienennaltaehkäisyyn sekä potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen.TtM Maarit Piirtolan kliinisen lääketieteen väitöskirja ”Ikääntyvien ja iäkkäiden henkilöiden luunmurtumat - ilmaantuvuus,ennustavat tekijät ja seuraukset” tarkastettiin Turun yliopistossa14.6.2011.Kahdentoista vuoden seurantatutkimukseenosallistui 92 % Liedon kunnan ikääntyvistä;1177 henkilöä (482 miestä ja 695 naista), joista616 henkilöä kuului toimintakyvyn muutostakuvaavaan kahdeksan vuoden seurantaan. LiedonIäkkäät -murtumatutkimus on tutkimuksenkattavuuden ja aineiston laajuuden vuoksimaailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.