FYSI - Edita

FYSI 3 • 201141laan ja hänen perheensä yhteistyöllä saadaan aikaan todellahyviä tuloksia. Ortopedin osuus on noin 30 % eikähyvää hoitotulosta saavuteta, jos fysioterapia jää puuttumaan,Anne Flink painottaa.Hän kertoo oppineensa paljon lisää lääkärin ja fysioterapeutinyhteistyöstä työskennellessään 2000-luvunpuolivälissä Helsingissä Lasten ja nuorten sairaalassa.– Tutustuin muutamien yhteensattumien kautta FTK Oy:n fysioterapeutti OMT Jukka Kankaaseen, jolta opin paljon.Hän noudattaa hoidossaan mm. Maitland-konseptia,jonka näen myös omassa työssäni aivan loistavana työkaluna,Anne Flink sanoo.Ortopedi, lastenkirurgi Anne Flink työskentelee TYKS:in Ortopedian klinikalla, jossa hänen erikoisalaansa ovatnilkka ja jalkaterä. Hänellä on vastaanotto myös MehiläisenUrheiluklinikassa.Lisätietoa kampurajalasta Suomen Kampurajalkayhdistysry:n kotisivuilla osoitteessa www.skyry.org,josta löytyvät mm. ensitietosivut vanhemmille.Lisätietoa myös osoitteissa www.ponseti.info jawww.clobal-health.org1.1.-3. vauvan kampurajalan kipsaus kahden vrk:n iässä. 4. Kipsin poisto.5. Pikku jalkaterät viiden viikon iässä.3. 4.2.5.Lattajalkaisuus kuuluu lapsen normaaliin kehitykseenOrtopedi Anne Flinkin vastaanotolle tulee sillointällöin hyvää tarkoittavia vanhempia, jotka ovat huolissaanpienen lapsensa lattajaloista. – Meillä on kuitenkinkaikilla syntyessämme lattajalka, pieni, pehmeä pullajalka,jossa on paljon rasvakudosta. Jalan kaaret kehittyvätkasvun myötä niin, että ovat selvemmin näkyvissä vastanoin 8-10 -vuotiaalla. Tietyissä kiihkeän kasvun vaiheissalattajalkaisuus vielä korostuu.Osalla ihmisistä lattajalkaisuus on rakenteellinenominaisuus, joka säilyy aikuisenakin. - Rajan vetäminensiihen, millainen jalka on normaali, on vaikeaa. Meidänpitäisi hyväksyä se, että on paljon erilaisia ”normaaleja”jalkoja, mutta osattava nähdä myös, milloin tilanteeseenon tartuttava.Erikoislääkärin tutkimukseen kannattaa hakeutuasilloin, kun lapsella tai nuorella on jokin sellainen jalkoihinliittyvä asia, josta on selkeästi päivittäistä haittaa ja jokaaskarruttaa. - Asia kannattaa tutkia kerran huolellisesti,Anne Flink painottaa.– Olen nähnyt työssäni esimerkiksi paljon perheitä,joille vauvan lattajaloista on tullut hyvin paljon energiaavievä ja päivittäistä elämää rasittava asia. Vanhemmatvahtivat, miten lapsi kävelee ja ostavat turhia tukipohjallisiaja kalliita erikoiskenkiä. Yleensä kyseessä on kuitenkinaivan hyvänlaatuinen tilanne ja perheen vapauttaminenturhasta huolesta on tärkeää.Anne Flink muistuttaa siitä mielessä pidettävästäseikasta, että lasten reuma alkaa tyypillisesti subtalo- elialemmasta nilkkanivelestä. – Jos lapsella on ollut suhteellisennormaaliryhtinen jalka, mutta se on yhtäkkiä romahtanut,syynä saattaa olla reuma. Tilanteen tunnistamistaauttaa se, että jalka on tällöin yleensä kuumottava ja hyvinkipeä.Suuri osa ortopedin vastaanotolle jalkaongelmientakia tulevista lapsista ja nuorista on urheilijoita, joillaongelmat liittyvät ylirasitukseen. – Nykyäänhän on sesuuntaus, että kun nähdään, että lapsi on lahjakas, häntäaletaan treenata liikaa eikä lapsen elimistö kestä sitä.Tämän asian kanssa me lääkärit taistelemme päivittäin,Anne Flink sanoo.Jokainen potilas pitää tutkia todella hyvin. – Onolemassa joukko jalkojen rakenteeseen liittyviä asioita,jotka aktivoituvat esimerkiksi vasta murrosiässä. Ne täytyytietää ja pystyä sulkemaan pois. Ortopedille ne ovat päivänselviäasioita, mutta jollekin sellaiselle lääkärille, jokaei näe tällaisia tapauksia päivittäin, asiat saattavat olla aivanvieraita.