FYSI - Edita

40FYSI 3 • 2011Vauvankampurajalkaanon nyt hyvä hoitoVauvan kampurajalka kuulostaa maallikonkorvissa oudolta, jopa pelottavalta asialta.Ortopedi, lastenkirurgi Anne Flinkille asiaon tuttuakin tutumpi, sillä kyseessä on yleisinjalan synnynnäinen virheasento. – Kampurajalkaisiavauvoja syntyy nykyään ihanyhtä paljon kuin aikaisemminkin, muttahoito on kehittynyt viimeisten kymmenenvuoden aikana valtavasti ja tulokset ovaterinomaisia, hän sanoo.Tankokengät eivät tahtia haittaa!Kampurajalkaisena syntyvän vauvan jalkaterätovat kääntyneet voimakkaastisisäänpäin. Suomessa syntyy vuosittain60-70 tällaista vauvaa, joista suurin osa onpoikia. Noin puolella virheasento on molemmissa jaloissa.Anne Flink kertoo, että lapsen jalan kasvuun ja kehityksenliittyviä determinantteja eli määrääviä tekijöitä ei tunnetavieläkään kovin hyvin, mutta uutta tietoa saadaan kokoajan.Kampurajalan nykyinen hoito on samaan aikaanuusi ja vanha. – Menetelmän kehitti espanjalainen ortopediIgnacio Ponseti jo 1960-luvulla, mutta se löi kunnollaläpi vasta 1990-luvun lopulla. Vasta silloin ymmärrettiinPonsetin kehittämän metodin perustuvan hyvin tarkkaanjalkaterän biomekaniikan ja sikiöaikaisen kehityksen tuntemukseen,Anne Flink sanoo.Ja mikä parasta: Ponsetin kehittämä, erittäin hyviätuloksia tuottava hoito on sekä yksinkertainen että halpatoteuttaa, mistä syystä se on käytössä myös kehitysmaissa.– Suomessa Ponsetin metodia alettiin käyttää 2000-luvun alussa Helsingissä, josta se on levinnyt muuallekinSuomeen. Aikaisemmin kampurajalkoja hoidettiin lähinnäleikkauksilla, eivätkä tulokset olleet aina kovin hyviä,Anne Flink sanoo.Ponsetin metodissa vauvan jalkojen virheasentosaadaan korjattua vaiheittaisella, viikon välein tapahtuvallakipsauksella, joka ohjaa jalan ja sen tietyt, vähänsikin sokin olevat luut lähes itsestään oikeaan asentoon.Hoitoon liittyy usein akillesjänteen tenotomia: kireä akillesjännekatkaistaan helpossa, polikliinisesti tehtävässätoimenpiteessä niin, että se parantuessaan arpeutuu normaaliksijänteeksi oikeaan pituuteen.Hoito jatkuu perheeltä sitoutumista edellyttävällätankokenkähoidolla siihen asti, että lapsi on 3-4 –vuotias.– Jalkojen asentoa ohjaavaa tankoa ja siihen liittyviäkenkiä pidetään aluksi koko ajan, ja lapsen alkaessa noustaseisomaan ne ovat yö- ja päiväunikäytössä, Anne Flinkkertoo.Hän sanoo lapsien suhtautuvan hoitoon erittäinluontevasti. – Eräs äiti kertoi tyttärensä tottuneen tukitankohoitoonniin hyvin, että tuntiessaan itsensä väsyneeksi,pyysi äitiä laittamaan ”unikengät” jalkaan. Tankohoito eimyöskään viivästytä esimerkiksi lapsen kävelemään oppimista.Vastasyntyneen vauvan kampurajalkaisuus ei tulevanhemmille yleensä yllätyksenä. – Erittäin kehittyneensikiödiagnostiikan ansiosta useimmat vanhemmat tulevatjo ennen lapsen syntymää kampurapoliklinikalle saamaantietoa ja kuulemaan, että kyse on hyvänlaatuisesta virheasennosta,joka on korjattavissa hyvin tuloksin, Anne Flinksanoo.Hän muistuttaa, että vastasyntyneillä esiintyykampurajalan ohella myös toinen, aluksi dramaattisennäköinen, mutta itsestään korjaantuva virheasento, jossajalkaterä on painuneena säärtä vasten. – Kyseessä oneräänlainen ”pakkausvirhe”. Tällainen kohdussa tiukkaanpainunut jalka oikenee lyhyessä aikataulussa itsestään.Fysioterapian rooli on lasten jalkaongelmien hoidossamerkittävä. – Lääkärin ja fysioterapeutin sekä poti-