FYSI - Edita

ajankohtaistalopettaminen olisiSairausvakuutuksenhyppytuntemattomaan4Suomessa on jälleen nousut esiin ajatussairausvakuutusjärjestelmän lopettamisesta.Asiaa esitti STM:n työryhmä huhtikuun2011 lopussa. Suomen terveydenhuollonmonipolvista historiaa väitöstutkimuksessaanselvittänyt Yrjö Mattila sanoo, ettäsairausvakuutuksen lopettaminen nyt olisihyppy tuntemattomaan.Terveydenhuollon historian näkökulmastasairausvakuutuksen lopettaminen voisimerkitä jopa suurempaa käännettä kuinvuoden 1993 valtionosuusuudistus. Suomenterveydenhuoltojärjestelmään ei pidä tehdä perustavaalaatua olevia muutoksia ennen kuin meillä on luotettavaatutkimustietoa siitä, mikä terveydenhuoltommepuutteellisuuksiin on syynä, Mattila sanoo.Tällä hetkellä julkisella terveydenhuollolla, työterveyshuollollaja sairaanhoitovakuutuksella on Mattilanmukaan kaikilla oma vakiintunut roolinsa. - Yhdenkin”kaistan” katkaiseminen voi aiheuttaa ennalta arvaamattomiaongelmia ja ruuhkia toisilla kaistoilla. Myös muutoksenaiheuttamat kustannukset voivat nousta suuriksi,hän sanoo.- Suomessa muutokset terveydenhuollossa vaativataikaa. Siksi monia kokeiluja on toteutettava ja niidentuloksia on analysoitava. Järjestelmiä edelleen kehitettäessäolisi hyödyllistä tutustua muiden maiden kokemuksiin.Puutteellisuuksien syyksi on epäilty mm. monikanavaistarahoitusjärjestelmää. Epäilykset perustuvat Mattilanmukaan enemmän luuloon kuin tietoon. - Yhtäänsellaista tutkimusta ei ole, joka osoittaisi monikanavaisenrahoituksen olevan syynä terveydenhuollon puutteellisuuksiin.Mattila sanoo, että ongelmien yhtenä aiheuttajanasaattaa yhtä hyvin olla esimerkiksi kuntien suuri vapaustoteuttaa terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuttaan. -Valtionosuusuudistuksen jälkeen potilaan hoidon määräja laatu tuli entistä korostuneemmin riippuvaiseksi hänenasuinpaikkakuntansa kunnallispoliitikkojen päätöksistä.Toiset kunnat ovat pitäneet terveydenhuollon palveluitatärkeinä ja toiset eivät.- 1990-luvulla myös hoitojonot pitenivät ja potilaatjoutuivat jopa oikeuden kautta selvittämään sitä, ovatkokunnat riittävästi hoitaneet järjestämisvelvollisuuttaan.FYSI 3 • 2011Kelassa kehittämispäällikkönätoimivanYrjö Mattilan sosiaalipolitiikanväitöskirjatarkastettiin 20.5.2011Turun yliopistossa otsikolla”Suuria käännekohtiavai tasaista kehitystä?Tutkimus Suomenterveydenhuollon suuntaviivoista”.Väitös onjulkaistu Kelan julkaisusarjassaja löytyy osoitteesta:http://hdl.handle.net/10138/26343Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovatolleet rajoitetut, sillä julkiseen terveydenhuoltoon ei sovelletajuridisia ja oikeusturvakeinoja.Mattila sanoo, että sairausvakuutuksen lopettaminenmerkitsisi suurta palvelutarpeen lisääntymistä kunnanjärjestämässä terveydenhuollossa. - Rahallisesti kunnatsaisivat muutoksessa vain noin 500 miljoonaa euroa lisäävaltionosuuksiin. Tuolla lisärahalla niiden tulisi tuottaavuosittain lähes 4 miljoonaa lääkärikäyntiä, 1,5 miljoonaatutkimus- ja hoitotoimenpidettä, 3 miljoonaa hammaslääkärikäyntiäsekä yli 5 miljoonaa sairauden vuoksi tehtyämatkaa. Nämä kaikki palvelut on tähän saakka korvattusairausvakuutuksesta.- Lisäksi noin 80 % sairausvakuutuskorvauksen korvaamistalääkärikäynneistä on ollut erikoislääkäripalveluja,joita ei terveyskeskuksissa ole edes saatavissa, Mattilahuomauttaa.Mattilan mukaan on olemassa vaara, että STM:ntyöryhmän esittämän muutoksen seurauksena Suomi kulkisikohti amerikkalaista eriarvoista järjestelmää. - Suomialkaisi toteuttaa järjestelmää, jota presidentti Obama pyrkiiUSA:ssa korjaamaan, Mattila summaa.Terveydenhuoltoa uudistettaessa tulisi Mattilanmukaan etsiä uusia, ennen kokeilemattomia vuorovaikutustapojaeri osioiden välillä, jolloin terveydenhuollonkokonaisuus ja kansalaisten tasa-arvo saataisiin parhaitentoteutetuiksi. Pitkällä aikavälillä Suomen terveydenhuollonpitäisi tarjota kaikille kansalaisille mahdollisuus valitaitselleen sopiva terveydenhuollon polku. - Lähdettäessäetsimään uutta tulisi hyödyntää kaikki se, mikä toimii, jaJatkuu sivulla 8.