36<strong>FYSI</strong> 3 • 2011Väestötutkimusten mukaan125 000 suomalaista kärsii muistisairaudesta,dementiasta. Tavallisinsyy muistisairauteen on Alzheimerintauti.teistä vaikutusta terveiden ikääntyneiden liikunta- ja toimintakykyyn,mielialaan ja masennukseen ja että se – jännittävääkyllä – parantaa myös muistitoimintoja terveillä.- Tutkimuksia siitä, onko asia näin myös muistisairauteenjo sairastuneiden kohdalla, ei kuitenkaan ollut.Toisaalta tiedetään myös, että muistisairauteen liittyyliikuntakyvyn heikkeneminen. - Liikkuminen muuttuujäykäksi, tulee lihaskatoa, haurastumista, kaatumisriski jakaatumisia. Muistisairaat ovat silti jääneet pitkälti perinteisenkuntoutuksemme ulkopuolelle, Pitkälä sanoo.Erityisen vaikuttavaksitutkimuksessatodettiin räätälöity, muistisairauksienhoitoon erikoistuneenfysioterapeutinantama kotikuntoutus, jokatapahtuitunnin jaksoissa kaksi kertaa viikossa. Tällaisenkuntoutuksen vaikuttavuus alkoi näkyä motorisissa päivittäisissätoiminnoissa selkeästi jo kuuden kuukaudenTätä tutkittiinVanhustyön keskusliiton tutkimus- ja kehittämishankkeessa2008–2011 selvitettiin tehokkaan liikunnallisenkuntoutuksen vaikutuksia Alzheimer-potilaidentoimintakykyyn ja muistitoimintoihin. Jatkossa saadaananalyysi myös kuntoutuksen vaikutuksesta elämänlaatuun,terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon joutumisiinja kustannuksiin.Tutkimukseen osallistui 210 keskimäärin 78-vuotiastaAlzheimerin tautia sairastavaa henkilöä pääkaupunkiseudulta.Lähtövaiheessa osallistujilla oli jonkin verranliikunnallisia vaikeuksia tai merkkejä haurastumisesta,mutta kaikki asuivat kotona puolisonsa kanssa.Tutkittavat satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joissakussakin oli 70 osallistujaa.Yhdelle ryhmälle annettiin vuoden ajan kahdestiviikossa liikuntaharjoittelua kotona muistisairaiden kuntoutukseenerikoistuneen fysioterapeutin ohjauksessa.Toinen ryhmä sai kaksi kertaa viikossa kerrallaanneljän tunnin ajan päiväkuntoutusta kodin ulkopuolella10 hengen ryhmässä. Päiväkuntoutus sisälsi mm. tasapaino-,voima- ja toiminnan ohjauksen harjoittelua.Kolmas oli vertailuryhmä, joka oli normaalin kunnallisenhoidon piirissä.Tutkimuksen toteutti ja koordinoi Vanhustyön keskusliitto.Nelivuotisen tutkimuksen päärahoittaja oli Kela.Kuntoutuksen tekivät Suomen Fysiogeriatria (kotikuntoutusja päiväkuntoutus) ja Oulunkylän kuntoutussairaala(päiväkuntoutus). Tutkimustyötä vetivät professorit KaisuPitkälä ja Reijo Tilvis Helsingin yliopistosta sekä professoriTimo Strandberg Oulun yliopistosta.Kotikuntoutus vaikuttavintaVaikuttavuutta tutkittiin kansainvälisellä, kuntoutuksenvaikuttavuuteen kehitetyllä FIM-mittarilla (FunctionalIndependence Measurement). Tutkimustuloksetosoittavat, että etenkin yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitykotikuntoutus hidastaa toiminnanvajeiden etenemistäIloinen tutkijajoukko kertoi kansainvälisestikin merkittävänsuomalaistutkimuksen tuloksista. Kuvassa vasemmalta LT, geriatrianerikoislääkäri Minna Raivio, geriatrian erikoislääkäri Marja-Liisa Laakkonen,tutkimuksen johtaja, professori Kaisu Pitkälä, professori ReijoTilvis ja tutkija TtT Niina Savikko.muistisairaudessa. Kotikuntoutus parantaa myös muistitoimintoja.Ero kontrolliryhmään oli tilastollisesti merkittäväja tutkimustulos on tärkeä.Myös päiväkuntoutusryhmä näytti hyötyvän kuntoutuksesta,vaikka tulos ei noussut tilastollisesti ihanmerkittäväksi. Syyksi tutkijat arvelevat heikompaa sitoutumista:ryhmästä poisjäänti esim. väsymyksen takia onhelpompaa ja poissaolot heikentävät tällaisessa tutkimusasetelmassakokonaisvaikuttavuuslukua.Tutkimuksen kuntoutus annettiin vuosina 2008–10.Mukaan otettuja pariskuntia on seurattu tähän syksyynsaakka. Tutkimus on nyt saatu kliinisten havaintojen osaltapäätökseen. Tulosten analysointia jatketaan. Tuloksetmm. kustannusvaikuttavuudesta valmistuvat vielä tämänvuoden puolella.Ensimmäinen laajamittainen liikuntakuntoutustutkimusosoittaa, että kotona tapahtuva räätälöity liikunnallinenkuntoutus hidastaa kotona asuvien muistisairaidentoimintakyvyn ja muistin heikkenemistä.
<strong>FYSI</strong> 3 • 201137kohdalla. Vaikutukset kognitioon näkyivät - mm. ajokorttitodistuksessakinkäytettävällä kellotestillä kontrolloituina- jo kolmen kuukauden kohdalla ja ero oli selkeästi nähtävissä12 kuukauden kontrollissa.– Erot kontrolliryhmään ovat sekä tilastollisestiettä kliinisesti merkittäviä. Tulos on hyvin tärkeä, Pitkäläsanoo.Tutkimushankkeeseen osallistuneiden muistisairaidenja heidän omaistensa kokemus on ollut sama. - Heovat olleet erittäin tyytyväisiä ja kokeneet, että muistisairaittenliikuntakyky ja vireystila ovat parantuneet ja ettähe tarvitsevat vähemmän apua.Kuntoutus aiheuttaa kustannuksia. Olennaisia Pitkälänmukaan ovat kuitenkin kokonaiskustannukset. – Josjokin hoitomalli osoittautuu tutkimuksissa vaikuttavaksi jakustannustehokkaaksi ja vähentää selkeästi yhteiskunnankokonaislaskua, on sen toteuttamiseen siirrettävä resursseja,hän sanoo.Kunnissa on valmiuksia tällaiseen. Pitkälä mainitseeesimerkkinä muistikoordinaattoritoiminnan: – Vanhustyönkeskusliitossa vuosina 2004-2006 suoritettu tutkimusosoitti, että muistisairasperheiden neuvonnan keskittäminenmuistikoordinaattoreille lykkäsi sairastuneiden joutumistalaitokseen ja vähensi huomattavasti kunnan kokonaiskustannuksia.Nyt kunnat ovat halukkaasti ottaneetmuistikoordinaattorit osaksi toimintaansa.Tutkimukseen liittyvät kuntoutuskuvat ovat kehityshankkeeseentoisena toteuttajatahona osallistuneesta SuomenFysiogeriatriasta. Asiantuntijayritys on kehittänyt fysiogeriatristakuntoutusta Suomessa jo 30 vuoden ajan.Kätevästiverkkokaupasta:www.paperplast.fi)''
Change language