VT 18 edunvalvontaraportti

VALTATIE 18 KESKELLÄ SUOMEA
YHDISTÄÄ JA
KANSAINVÄLISTÄÄ
VALTATIE 18 SEURANTATYÖRYHMÄ
Keski-Suomen tiepiiri ja Vaasan tiepiiri
Keski-Suomen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto
Jyväskylä-Vaasa yhteysvälin alueen kunnat

JOHDANTO
Valtatie 18 yhdistää kolme maakuntaa
Valtatie 18 on jo nykyisellään merkittävä kolmea maakuntaa ja maakuntakeskusta
yhdistävä länsi - itäsuuntainen liikenneväylä. Tämä keskistä Suomea
halkova väylä tarvitsee kuitenkin muutamia parannuksia valtatietason saavuttamiseksi
kaikilta osin. Alueen maakuntien, elinkeinoelämän ja yksityisten
kansalaisten tavoitteena on ollut jo vuosia luoda nykyistä merkittävämpi kansallisesti
yhdistävä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia antava liikenneväylä.
Pekka Ala-Mäenpää
Kaupunginjohtaja, Alavus
Seurantatyöryhmän puheenjohtaja
Valtatien vaikutusalueella sijaitsee useita kasvavia yrityksiä ja yrityskeskittymiä.
Näiden kehittymiseen sekä uuden yritystoiminnan syntymiseen tieyhteyden
parantamisella on myönteinen vaikutus. Tämä puolestaan luo menestymisen
edellytyksiä näiden maakuntien alueella sekä kansallisessa että globalisoituvassa
toimintaympäristössä.
Kuten kansikuvasta ilmenee, niin Pietarin talousalue on aivan lähellä eteläistä
Suomea. Pietarin alueen kansainvälinen yhteyskaari kulkee poikki Suomen
Atlantin rannikolle VT:n 18 käytävän kautta. Tässä on myös ”kehätien” alueen
kuntien kasvun mahdollisuudet. Me lähennymme Pietarin suurta ja merkittävää
talousaluetta eteläisen Suomen tapaan. Suora yhteys Pietariin ja Atlantille
tarjoaa mahdollisuuksia alueen matkailulle ja muulle elinkeinotoiminnalle.
Tutkimuksissa on todettu, että liikennemäärät kasvaisivat yli 20 %, mikäli tie
olisi kaikilta osin valtatietasoinen. Nyt kuljettajat käyttävät kiertoteitä, jolloin
syntyy merkittäviä ajanmenetyksiä ja muita lisäkuljetuskustannuksia.
Valtatie 18 seurantatyöryhmän muodostavat Keski-Suomen tiepiiri ja Vaasan
tiepiiri, Keski-Suomen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto sekä
Jyväskylä-Vaasa yhteysvälin alueen kunnat. Nämä tahot ovat vuosien saatossa
myös kuulleet laajasti alueen asukkaita heidän työmatka- ja asiointitarpeissaan,
alueen elinkeinoelämää ja heitä edustavia järjestöjä sekä muita yhteisöjä
heidän näkemyksestään. Seurantatyöryhmälle on muodostunut selkeä
yhteinen näkemys valtatie 18:n kehittämistarpeista. Nämä asiat tuodaan tiivistetysti
esiin tässä raportissa.
2

MAAKUNTAJOHTAJIEN KANNANOTOT
Keski-Suomen liitto
Maamme poikittaissuuntaiset liikenneyhteydet ovat monilta osin puutteelliset. Keski-
Suomen kannalta ongelmallisimpiin kuuluu valtatie 18, joka johtaa Jyväskylästä Seinäjoen
kautta Vaasaan. Vaasan valtatie vt 18 on Multian ja Ähtärin välillä vielä kokonaan rakentamatta
ja se on toistaiseksi viitoitettu vanhojen alempiluokkaisten teiden kautta. Näiden
standardi ei vastaa lainkaan nykyaikaiselta valtatieltä edellytettyä tasoa. Tien merkittävyyttä
kuvaa, että se yhdistää kolme maakuntaa ja niiden keskuspaikkakunnat sekä toimii
tärkeänä Keskipohjola- alueen linkkinä Pietarista Suomen halki Ruotsiin ja Norjaan.
Anita Mikkonen
Maakuntajohtaja
Valtatien 18 heikoimpien jaksojen mutkaisuudesta, kapeudesta ja yleisestä turvattomuudesta
sekä rakenneteknisistä puutteista johtuen tien liikennemäärä on merkittävästi pienempi
kuin muilla vastaavilla maakuntakeskuksia yhdistävillä väylillä. Palvelutasoltaan alhainen
yhteys vaikeuttaa normaalia työ-, asiointi- ja vapaa ajan liikennettä sekä erityisesti
välttämättömiä elinkeinoelämän kuljetuksia. Myös uudistumassa olevan kunta- ja aluehallinnon
kansalaisille tuottamat palvelut edellyttävät nykyistä turvallisempia ja sujuvampia
liikenneyhteyksiä.
Maantieliikenteen solmukohdassa sijaitsevalle Jyväskylän seudulle on sijoittunut runsaasti
logistisia toimijoita. Alan keskittymäksi nopeasti kehittymässä oleva Innoroad Park tulee
osaltaan lisäämään ja edistämään alan yritysten toimintaedellytyksiä ja merkitystä niin
seudulle, maakunnalle kuin koko valtakunnallekin. Valtatien 18 tämän hetkinen taso
heikentää tien vaikutuspiirissä toimivien yritysten logistista kilpailukykyä ja vaikeuttaa Keskija
Itä-Suomen yritysten Vaasan satamaan suuntautuvia vienti- ja tuontikuljetuksia.
Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä koko valtatien 18 palvelutason merkittävää parantamista
ja korostaa erityisesti maan valtatieverkon ainoan puuttuvan välin Multia-Ähtäri rakentamisen
tarpeellisuutta.
Karttaote Keski-Suomen maakuntakaavasta: Uusi valtatien oikaisu(punaruskea viivamerkintä ja kohdemerkintä vt 1) ja ohjeellinen
oikaisu (punaruskea katkoviiva ja kohdemerkintä vt 3) vt:llä 18 sekä merkittävä parantaminen vt:llä 23 (ruskea viivamerkintä).
3

Etelä-Pohjanmaan liitto
Valtakunnallisten alueidenkäytön periaatteiden mukaan maakuntakeskusten välisten
yhteyksien tulee toimia. Vaasan ja Jyväskylän kaupunkikeskukset ovat Etelä-Pohjanmaan
alueelle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tavaroiden ja ihmisten pitää päästä liikkumaan
esteettömästi myös itä- ja länsisuunnassa. Erityisen ongelmallinen on ollut liikennöinti
Jyväskylän seudulle. Tien kunto ja mutkitteleva linjaus ovat esteenä yhteistoiminnan
kehitykselle ja vuorovaikutukselle.
Asko Peltola
Maakuntajohtaja
Valatien 18 monet epäjatkuvuuskohdat liikenneympäristön heikon tason vuoksi kylien tai
suurempien keskusten alueella muodostavat huomattavan liikenneturvallisuusriskin.
Erikseen on todettava elinkeinoelämän kuljetusten ongelmallisuus, kun routavauriot ja
tien kapeus aiheuttavat kuljetettavien tavaroiden vaurioitumisia ja aikatauluviivästyksiä.
Etelä-Pohjanmaalla on monipuolinen suurten yritysten ja alihankintayritysten verkosto.
Kuljetuskustannuksilla on yritysten kilpailukyvylle huomattava merkitys. Samoin suurille
kaupan keskittymille esim. Tuurille vt:n 18 varrella liikenneyhteyksien parantamisella on
merkitystä myös asiakasvirtojen kehittymiselle.
Koko tiejakson parantaminen Etelä-Pohjanmaan alueella maksaisi yli 50 M€. Ongelmakohdat
ovat odottaneet parantamista pitkään. Joidenkin kohteiden nopea eteenpäinvieminen
olisi arpeen alueellisen kilpailukyvyn ja tasapuolisuuden vuoksi. Pohjoisen ohikulkutien
valmistuminen on hyvä esimerkki tästä.
Karttaote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta: 7 oikaisukohtaa (punaruskea viivamerkintä / uudet tiet ja linjat) vt:llä 18
4

Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys Länsi-
Suomen ja Suomen puoleisen Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan
- Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Ruotsin ja Västerbottenin läänin kanssa. Sijainti
Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti
länsi - itäsuunnassa.
Olav Jern
Maakuntajohtaja
Maantieverkoston logistinen merkitys on Pohjanmaalle erittäin tärkeä. Maakunnan muuhun
maahan ja Eurooppaan yhdistävät Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8(vt8) ja
E12(vt3), joka myös kuuluu TEN -verkostoon. Nämä eivät kuitenkaan muodosta riittävän
tukevaa tieverkostoa Pohjanmaan elinkeinoelämän ja yhdyskuntien kuljetustarpeille länsi -
itäsuunnassa eivätkä Pohjanmaan satamien vienti- ja tuontitoiminnalle. Pohjanmaan ja
Vaasan seutu tarvitsevat nykyistä huomattavan paremman yhteyskäytävän Etelä-
Pohjanmaan keskusseudulle Seinäjoelle, edelleen Keski-Suomeen ja Jyväskylään sekä Itä-
Suomeen ja Venäjälle. Vt 18 kehittäminen on tämän takia välttämätöntä.
Vt 18 kehittäminen edesauttaa myös Vaasan ja Seinäjoen työmarkkina- ja palvelutarpeiden
yhdistämistä laajentaen molempien seutujen mahdollisuuksia kilpailla muun Suomen
kanssa.
Länsi - itäsuunnassa kulkevien yhteyksien kehittäminen Suomessa ja Skandinavian pohjoisosassa
on saanut hyvin laimeata vastakaikua kansallisella tasolla. Kuitenkin Keskipohjolakäytävä,
jonka liikennetarpeita vt 18 keskeisesti palvelee, on ensimmäinen toimiva yhteyskäytävä
pääkaupunkiakselin pohjoispuolella, ja yhdistää Norjan Atlanttirannikon ja
Ruotsin Norrlannin Merenkurkun yli Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen
kanssa luoden edellytykset toimiville kuljetuksille aina Venäjälle asti. Tämän takia vt 18
kehittämisen pitää saada tärkeämpi rooli Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä.
Karttaote Pohjanmaan maakuntakaavasta: Vt:llä 18 on Laihialla vaihtoehtoinen tielinjaus eritasoristeyksineen.
5

HANKKEET: Necl ja promidnord (vanhat), Botnia-Atlantica (uusi)
Nykytilanne
Promidnord ja NORTH EAST CARGO LINK –hankkeet ovat päättyneet vuonna 2006. Hankkeissa on tehty
laajoja ja perusteellisia tutkimuksia liittyen tieyhteyksiin, terminaaleihin, kuljetusmääriin ja laajempiin kansainvälisiin
kuljetusyhteyksiin. Suurimpana tieliikenteen yhteyspuutteena ja pullonkaulana selvityksissä on todettu
yhteysväli Seinäjoki – Jyväskylä ja meriliikenteen / henkilö- ja tavaraliikenne osalta Merenkurkun ylittävät yhteydet.
Terminaalien osalta on tulossa täydennys Seinäjoen lentoaseman kiitotien pidennyksen vuoksi (valmistuu
2008), mikä mahdollistaa toimivan lentoterminaalin rakentamisen myös Seinäjoelle. Se vahvistaa Seinäjoen
asemaa valtakunnan logistisena osakeskuksena.
Juuri käynnistynyt Botnia-Atlantica -ohjelma perustuu pitkäaikaiseen rajat ylittävään yhteistyöhön Norjan,
Ruotsin ja Suomen välillä. Esimerkkejä tukikelpoisista toiminnasta liikenteen osalta ovat yhteistyö maiden välisen
liikenteen parantamiseksi ja edellytysten luomiseksi tulevaisuuden liikenneinfrastruktuurille henkilö- ja
tavarakuljetusten ja IT -yhteyksien osalta. Toinen esimerkki on toimintojen ja liikennemuotojen (multimodaaliliikenne)
koordinoinnin parantaminen tavoitteena itä-länsi –yhteyksien helpottaminen. Näihin kohteisiin (liikenne
numerot 22-30) on varattu yhteensä 3,05 M€. Uudet kehittämisselvitykset liikenneyhteyksien toimintojen parantamiseksi
ja uusien tekniikoiden luomiseksi ovat Suomen puolella ja vt:hen 18 liittyen mahdollisia Etelä-
Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella.
Vt:n 18 tielinjaus Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on esitetty maakuntakaavoissa. Linjausvaihtoehtoja voidaan
tarvittaessa tarkentaa uuden tiesuunnitelman yhteydessä.
Suurimmillaan vt:n 18 liikennemäärät ovat välillä Laihia – Jyväskylä välittömästi ennen Jyväskylää (lyhyt yhteysväli)
lähes 8 000 ajon/vrk, Vesanka noin 6 600 ajon/vrk ja Seinäjoki – Ylistaro välillä pitkähkö yhteysväli
noin 6 600 ajon/vrk. Välillä Ylistaro – Laihia / vt 16 ja vt 18 on yleisesti keskimäärin noin 5 500 ajon/vrk, ja Isossakyrössä
on kahdella lyhyehköllä osuudella noin 6 800 ja 6 100 ajon/vrk. Osuudella Laihia – Vaasa / vt 3 (vt
16 ja vt 18) on vähintään 8 000 ajon/vrk ja moottoritiellä yli 14 000 ajon/vrk.
Tarkasteltaessa raskaan liikenteen liikennemääriä, niin voidaan todeta, että kuljetukset hajaantuvat välillä Jyväskylä
- Seinäjoki useille eri reittivaihtoehdoille. Jyväskylästä lähdettäessä ja aina Petäjävedelle asti raskaan
liikenteen määrä on yli 500 ajon/vrk. Petäjäveden jälkeen vt:llä 23 on 290 ajon/vrk ja Multian suuntaan 170
ajon/vrk. Pienimmillään raskaan liikenteen määrä on Multian molemmin puolin noin 110 ajon/vrk. Samaa luokkaa
liikennemäärät ovat yhteysvälillä risteys vt 18/ st 672 – Koura. Osa raskasta liikennettä voi suuntautua
myös vt:n 66 kautta tai Peräseinäjoen kautta (st 694) Seinäjoelle.
Erityisesti talvisaikaan rekkakuskit joutunevat miettimään mikä olisi paras reitinvalinta ottaen huomioon keliolosuhteet,
kuljetuksen laatu tai aikataulu. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada Jyväskylä – Seinäjoki välille yksi
toimiva tieosuus, jolla tieolosuhteet olisivat kattavasti valtatietasoisia; tien geometria, välityskyky ja liikenneturvallisuus.
6

Keski-Pohjolan alueen terminaalit (lisätty Seinäjoen lentoasema, lähde: Necl)
Keski-Pohjolan alueen rajat ylittävä tavaravirta (lähde: Necl)
7

TIEPIIRIEN KANNANOTOT
Keski-Suomen tiepiiri
Keski- Suomi on valtakunnan tieverkossa useiden maan läpi menevien päätieyhteyksien
risteysaluetta. Valtatiet 4, 9, 13, 18 ja 23 risteävät Jyväskylässä ja lisäksi
poikittainen yhteys Vaasan ja Kuopion välillä (ns. Sininen Tie) kulkee valtatienä 16
ja kantatienä 77 läpi pohjoisen Keski- Suomen.
Seppo Kosonen
Tiejohtaja
Keski-Suomen tiepiiri
Tuotantoelämän ja kaupan logistiikan kannalta toimiva ja turvallinen päätieverkko
tehostaa kuljetuksia ja luo edellytyksiä toimintojen tarkoituksenmukaisille sijoittumisille.
Tässä suhteessa valtakunnan päätieverkon standardi on valtatien 18
osalta puutteellinen, eikä se tue maakuntien välistä, valtakunnallista ja kansainvälistä
yhteistoiminnan kehittymistä kuljetuksissa ja tuotantoelämässä.
Valtatien 18 puutteellisin osuus sijoittuu Ähtärin ja Multian/Keuruun välille, missä
tie nykyisellään tekee vanhoja tielinjoja seuraten ylimääräisen lähes 20 km:n
lenkin. Seutukuntien väliselle yhteistyölle niin tuotannossa kuin työssäkäynnissä
tämä muodostaa ylimääräisen kustannuksen ja haitan.
Puuttuvan osuuden (Myllymäki- Multia) kustannusarvio on suuruusluokkaa 20 M€.
Kohteeseen on laadittu tiesuunnitelma 1990- luvulla, mutta suunnitelma edellyttää
uusimista ja päivittämistä ennen toimeenpanoa.
Vaasan tiepiiri
Mauri Kimpimäki
Tiejohtaja
Vaasan tiepiiri
Valtatietä 18 Vaasa - Jyväskylä koskeva tavoitteellinen linjaus perustuu Liikenneministeriön
1992 tekemään päätökseen Suomen valtatieverkosta. Tieyhteys
muodostettiin osittain olemassa olevasta valtatietasoisesta tiestöstä ja osittain
seututietasoisesta maantieverkosta. Valtatien 18 kehittämiseen ohjatulla rahoituksella
on kyetty parantamaan vain yksittäisiä vilkasliikenteisiä kohteita, joten
yhtenäistä valtatietä 18 ei ole vielä olemassa. Puutteet vaikeuttavat kaupunkien ja
taajamien välistä itä-länsi -suuntaista vuorovaikutusta, heikentävät liikenneturvallisuutta
ja lisäävät ympäristöriskejä. Elinkeinoelämän kuljetukset ja henkilöliikenne
hakeutuvat osittain vaihtoehtoisille ja pidemmille reiteille, mikä heijastuu alueen
yritysten kilpailukykyyn negatiivisesti.
Valtatien 18 keskeiset kehittämistarpeet on osoitettu maakuntien liittojen hyväksymissä
ja ympäristöministeriön vahvistamissa maakuntakaavoissa, mikä osoittaa
maakuntien yksituumaisuutta kuljetus- ja liikkumismahdollisuuksien parantamisessa.
Tienpitäjällä on maakuntakaavojen edistämisvelvoite, mitä pyritään toteuttamaan
kohdistamalla käytettävissä olevat resurssit ensisijaisesti kunnollisen
valtatieyhteyden muodostamiseen. Tärkeimmät kohteet ovat uudet tielinjat osuudella
Seinäjoki - Alavus, Tuuri - Hakojärvi ja Myllymäki - Multia.
Tien varressa olevien kuntakeskusten ja niiden elinkeinoelämän kehittyminen
edellyttäisi merkittävien liikennejärjestelyjen toteuttamista koko yhteysvälillä.
Näiden eritasoliittymien, liittymäjärjestelyjen, kevyen liikenteen yhteyksien ja
muiden toimenpiteiden toteuttaminen on tarpeellista, mutta valtatieyhteyden
kannalta ei niin tärkeitä toteuttaa kuin yhteyspuutteiden korjaaminen.
8

ELINKEINOELÄMÄN KANNANOTOT
Kauppakamarien kannanotot
Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari ja Keski-Suomen
kauppakamari esittävät pyydettynä lausuntonaan valtatien 18 kehittämisestä ja rakentamisen
vauhdittamisesta seuraavaa:
Yritysten kannalta tärkeimmät sijaintipaikan valintaan vaikuttavat tekijät ovat markkinoiden
läheisyys, sopivan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet sekä se, onko alue
kasvukeskus. Julkisen vallan toimenpiteillä voidaan vaikuttaa siihen, että alueilla on
saatavissa koulutettua työvoimaa ja että alueilla on toimivat liikenneyhteydet.
Suomen maantieteelliset erityispiirteet asettavat logistisen järjestelmämme kehittämiselle
suuria haasteita. Toimivilla yhteyksillä on suuri merkitys alueiden kilpailukyvylle.
Liikenneverkkoamme kehitettäessä on korostettu pohjois-eteläsuuntaisia yhteyksiä ja
samalla on vähemmälle huomiolle jäänyt Suomen poikittaisliikenteen kehittäminen.
Poikittaisliikenteessä keskipitkän aikavälin yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita on Keski-Pohjolan
halki Venäjältä Norjaan ulottuva liikennekäytävä. Etelä-Pohjanmaan
kauppakamari ja Pohjanmaan kauppakamari ovat osallistuneet suomalaispartnerina
mm. Ruotsin Västernorrlandin lääninhallituksen hallinnoimaan North East Cargo Link
–hankkeeseen (www.necl.se), jossa tuodaan esille elinkeinoelämän liikennetarpeet Pietarin
alueen ja Venäjän muiden osien sekä keskisen Suomen ja Ruotsin sekä Keski-
Norjan satamien välillä. Venäjä on joka tapauksessa nousemassa Suomen tärkeimmäksi
kauppakumppaniksi, joka edellyttää myös toimivia poikittaisliikenneyhteyksiä
sekä Venäjän ja keskisen Suomen välillä että koko Keski-Pohjolan alueella.
Kauppakamarit korostavat em. liikennekäytävään liittyen myös suomalaisten maakunta-
ja kasvukeskusten Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa välisten maantie- ja ratakäytävien
kehittämistä. Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa valtatieosuuden kehittäminen ja rakentaminen
lähentäisi Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakeskuksia
ja niiden elinkeinoelämää ja sillä olisi myönteinen vaikutus ko. keskusten alue- ja yhdyskuntarakenteen
kehittymiselle.
Valtatiestä 18 Seinäjoki-Vaasa –akseli muodostaa jo nyt yhteisen työssäkäyntialueen.
Koko valtatieosuuden Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa kehittäminen vastaamaan nykyajan
vaatimaa valtatietasoa toisi huomattavasti lisää kustannustehokkuutta mainitun kolmen
maakunnan elinkeinoelämän ja yritysten toimintaan ja parantaisi keskusten välistä
kokonaisliikenneturvallisuutta.
ETELÄ-POHJANMAAN POHJANMAAN KESKI-SUOMEN
KAUPPAKANARI KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMRI
Pertti Kinnunen Bengt Jansson Uljas Valkeinen
Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja
9

SKAL Pohjanmaa
Esko Nummi, toiminnanjohtaja
On varsin yleinen käsitys, että tavaraliikennevirrat kulkevat Suomessa lähes yksinomaan
etelä – pohjoisakselilla ja poikittaisvirrat olisivat vain muutamien satamien tiettyjä
tavaravirtoja. VT 18 välillä Seinäjoki – Jyväskylä, joka osoittaa, että poikittaissuuntien
logistiikalla on varsin suuri merkitys elinkeinoelämän kannalta. Tiestö välillä
Seinäjoki – Vaasa on tällä hetkellä hyvässä kunnossa.
Valtatie 18 Seinäjoelta Jyväskylään pohjautuu sekalaiseen tiestöön. On osittain uutta
tiestöä, mutta suurimmaksi osaksi sellaista, joka ei esimerkiksi raskaan liikenteen
kannalta nykyisellä kalustolla ja suunnitelluilla aikatauluilla ole mahdollista liikkua järkevästi.
Talvihoidon niukkuus, pitkät toimenpideajat, yllätykset hoitoalueiden välillä,
pakottaa kuljettajat etsimään vaihtoehtoisia reittejä. jotka taas aiheuttavat sen, että
aikataulut niin kaluston suhteen, mutta ennen kaikkea kuljettajien ajo- lepoaikojen taholta
eivät mahdollista kuljetustehtävien taloudellista ja järkevää suorittamista. Turvallinen
liikkuminen välillä Ähtäri, Myllymäki – Väätäiskylä – Multia onnistuu vain virittämällä
kaikki aistit äärimmilleen.
• Elintarvike- ja metsäteollisuus ovat erittäin riippuvaisia aikataulutetuista kuljetuksista. Nämä
kuljetukset lähtevät aina alempiasteiselta tieverkolta. VT 18 osuudella Seinäjoki – Jyväskylä
liikkuu säännöllisessä päivittäisliikenteessä 8-10 maidonkuljetusyhdistelmäautoa, joko keräilytai
jakeluliikenteessä. Metsäteollisuuden raakapuutavarakuljetuksia ajaa kymmeniä Väätäiskylään
saakka ja siitä Saarijärven kautta Äänekoskelle. Yksittäistä keräilyä ja rautatievaunuun
lastauksia tapahtuu vaihtelevassa määrin.
• Rahtitavaran terminaalien väliset kuljetukset ovat tavarakuljetuksissa suurin suoriteala sektori
välillä Seinäjoki – Jyväskylä. Perävaunuyhdistelmien määrä nousee päivittäin yli 50 yksikön.
Merkittävimpänä on Transpoint -konsernin autot.
• Turvekuljetuksien määrä on noin 10 yksikköä päivässä, ja ADR- eli vaarallisten aineiden
kuljetuksia on muutamia päivittäin.
• Venäläiset yhdistelmät käyttävät paljon tätä VT:tä 18, ja iltapäivälehtien ja postin kuljetukset
ovat myös päivittäisiä käyttäjiä.
Yllä olevat esimerkit koskevat pelkästään tavaraliikennettä ja jotka ovat säännöllisiä
käyttäjiä. Tavaraliikenteen kasvu on jatkunut noin 3 %:n vuosivauhtia ja tämä Jyväskylän
suunta ei ainakaan tule vähenemään tulevina vuosina, koska etelä – pohjoissuunnassa
liikenne alkaa ruuhkautua ja ennustettavuus vaikeutuu.
Ongelmapaikat VT 18:sta Seinäjoelta lähtien ovat väli Veneskoski – Putula, seuraavaksi
tulee Tuurin läpiajo, johon rakennettavat kiertoliittymät eivät helpota läpiajoa nykyisestä.
Tästä pitäisi saada oikaisu ennen Tuurin taajamaa – Hakojärven itäpuolelle.
Väli Myllymäki – Väätäiskylä – Multia ei vastanne edes seututielle asettavia vaatimuksia.
Kuljetusyritysten ongelmina ovat kelien ennustettavuus eli mitä reittiä milloinkin uskalletaan
käyttää. Rahdit kuljetuksista maksetaan lyhyimmän olemassa olevan matkan
mukaan ja matkat kasvavat, kun joudutaan käyttämään ns. turvallisempia reittejä eli
hakemaan leveämpää tieprofiilia ja edes vähän parempaa talvihoitoa. Eli tappion lisäkilometreistä
kantaa kuljetusyritys. Pahinta näissä reittien vaihdoissa on lisäksi se, että
kuljettajien ajo- ja lepoaikasuunnittelu menee mönkään ja kuljettaja joutuisi yöpymään
11 tuntia esim. Peräseinäjoen Kihniänkylässä ja ajoneuvoyhdistelmä myös.
10

VAPO OY
Jari Leppänen, logistiikkajohtaja
Vapo Oy:llä on merkittäviä suovaroja VT 18:n vaikutusalueella. Kuljetuksia suuntautuu
merkittäviä määriä Jyväskylän, Mäntän, Jämsän ja Jämsänkosken suuntaan.
Pohjanmaa on myös merkittävä puunjalostaja ja Keski-Suomesta Hankasalmen sahalta
suuntautuu sahatavarakuljetuksia tätä reittiä pitkin. Vuotuinen määrämme on n.
200 000 tonnia eli n. 5500 kuormaa.
Tieosuus Ähtäri – Multia on mutkaisena ja kapeana vaarallinen erityisesti liukkaissa
sääolosuhteissa. Turpeenkuljetusautojemme tieltä suistumiset tällä tienpätkällä ovat
jokavuotisia.
Nykyinen reitti aiheuttaa meille lisäkustannuksia verrattuna mahdolliseen uuteen oikaisevaan
reittiin. Ähtäri – Multia oikoreitti antaisi reitityksessä lyhyemmän matkan
sekä uuden ja ajanmukaisemman tien parempi laatu toisivat säästöjä logistiikkakustannuksissamme.
Kiinnittäisin huomiota myös toiminnan laadulliseen ja ympäristönäkökohtiin, joissa yrityksemme
pyrkii olemaan vastuullinen sektorista riippumatta. Myös turvallisuusnäkökohdat
tulisi ottaa huomioon ennakoivasti eikä vasta ’julkisuuden painostuksesta’, joka
voisi aiheutua vakavan onnettomuuden seurauksena.
Odotamme päätöstä Ähtäri – Multia tieosuuden oikaisusta nopeaa päätöstä ja toteutusta.
Keski-Pohjolan alueen pullonkaulat. Suomessa koko väli Vaasasta Jyväskylään on osittain tai kokonaan parannettavaa osuutta
(lähde: Necl)
11

VT:n 18 PARANTAMISKOHTEET JA KUNTIEN KANNANOTOT
Karttaesitys vt:n 18 parannettavista kohteista ja vt:n 18 alueen kunnat
TIELINJAN OIKAISU
OHJEELLINEN TIELINJAN OIKAISU
Kuntien kannanotot
Vaasa - VT 18 on keskeinen osa pitkällä tähtäimellä muodostuvalla kansainvälisellä Pietari-Trondheim –reitillä
- VT:n 18 parantaminen edistää sataman tavara- ja matkustajaliikenteen jatkuvuutta sekä niiden tason ja kapasiteetin
nostoa
- VT 18 tason nosto antaa lisäpotkua matkailuelinkeinolle (saaristo, maailmanperintöalue)
Nurmo - VT 18 mahdollistaa sujuvan poikittaisliikenteen halki keskisen Suomen ja aina rajojen yli
- Tien kulkeminen Veneskosken ja Kouran asutuksen keskeltä on liikenneturvallisuuden kannalta huono asia
- Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja VT:n 18 risteysalue on merkittävä työpaikka- ja palvelukeskittymäalue tulevaisuudessa
Seinäjoki - Pietarin alueen taloudelliset vaikutukset ulottuvat tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin myös läntiseen
Suomeen. Tämän kehityksen hyödyntämisessä valtatie 18 on avainasemassa
- Elinkeinoelämän kuljetukset edellyttävät toimivia liikenneväyliä. Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi Atrian, Valion
ja Vapon sekä metalliteollisuuden kuljetukset tarvitsevat asianmukaisen kuljetusreitin itä-länsi –suuntaisiin kotimaan
ja Venäjän kuljetuksiin
- Valtatie 18 on tärkeä maakuntakeskuksia yhdistävä väylä. Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta Jyväskylä on
merkittävä yliopistokaupunki. Parempi valtatieyhteys mahdollistaisi Jyväskylän ja Seinäjoen seutujen tiiviimmän
kanssakäymisen myös korkeakoulutuksen ja osaamisen alueilla
- Valtatiellä 18 on tärkeä rooli koko Keski-Pohjolan alueen matkailun kannalta. Seinäjoen seudun erityispiirteenä
on tapahtumamatkailu. Massatapahtumien liikennevirtojen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden vuoksi myös
valtatien 18 rakentaminen valtatietasoiseksi on erittäin tärkeää. alueen merkitys tulee kasvamaan ja se tulee
ottaa huomioon
Alavus - Työssäkäynnin ja asioinnin kannalta tärkein väylä; työssäkäynti Seinäjoelle 261 ja Töysään 327 henkeä/vrk
- Matkailun tärkeä itä-länsi suuntainen pääväylä, joka yhdistää E-P:n tärkeimpiä matkailukohteita
- Pietarin alueen merkitys tulee kasvamaan ja se tulee ottaa huomioon. Viennin kannalta VT 18 voisi olla nopein
tie Väli-Suomesta Venäjälle ja tuonnin kannalta mahdollisuus myös Pohjanlahden satamille
- Sydänmaan tasoristeys sekä Myllymäki-Multia –osuus ovat pahimmat pullonkaulat
- VT 18 ja KT 66 risteysalueella on kehittämismahdollisuuksia
- VT 18 liikenteen kytkeminen Seinäjoen pohjoiseen ja itäiseen ohikulkuun sekä Jyväskylän liikennejärjestelyihin
on kehittämismahdollisuus
Töysä - Tuurin kyläkeskustan liikennevirta n. 6500 ajoneuvoa ja 13 000 henkilöä vuorokaudessa
- Asiakasvirta Tuuriin on 6 milj. asiakasta vuodessa, jatkossa venäläisiä asiakkaita tulee lisää
- Veljekset Keskinen on Suomen suosituin ei-maksullinen matkailukohde
- Tuurin kauppakylälle VT 18 on ensisijaisen tärkeä
- Jalankulkijoiden liikenneturv. Hakojärven ja kirkonkylän välillä on huono ja Tuuri on ruuhkainen kesäaikaan
12

Ähtäri - VT 18 on matkailun kannalta erittäin tärkeä niin Seinäjoen kuin Jyväskylänkin suunnista
- Ähtärin eläinpuistossa/matkailualueella käy vuosittain n. 150 000 matkailijaa
- Ähtärissä on Euroopan suurin alumiiniveneiden valmistuskeskittymä. Tuhansia veneitä kuljetetaan vuosittain
satamiin ja kaikkialle Suomeen. Melkoinen osa viennistä menee Venäjälle ja VT 18 on luonteva reittivaihtoehto
venevalmistajille. Huonot tiet aiheuttavat kuljetusvaurioita.
- Turvekuljetukset ovat merkittäviä ja kärsivät huonosta yhteydestä
- Puolustusvoimat tarvitsevat Ähtärin varikolta hyviä yhteyksiä ammuskuljetuksiin
- Suurin puute on rakentamaton väli Myllymäki-Multia, joka turvallisuuden takia usein joudutaan kiertämään muita
reittejä käyttäen
Multia - VT:n 18 merkitys työssäkäynnissä ja asioinnissa Jyväskylän suuntaan on merkittävä ja entisestään kasvanut
- VT 18 on Multian kannalta keskeisin tie, ja tien kansainvälinen merkitys kasvaa ja siihen tulisi varautua
- Ähtäri-Multia on kenties Suomen huonoin valtatieosuus
- Tien tason nosto parantaisi elinkeinoelämän edellytyksiä, tällä hetkellä Multialla ei esim. ole huoltoasemaa.
Yrityselämän kehittämiselle olisi potentiaalia, mutta liikennevirrat jakautuvat nykyisin liiaksi estäen kehityksen
- Keuruun poliisin kanssa on keskusteltu Ähtäri-Multia –osuuden heikosta turvallisuudesta
Petäjävesi - VT:n 18 merkitys on suuri asiointiliikenteessä, matkailussa sekä saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta
- Multia-Ähtäri yhteys on huono, tien rakentaminen toisi paremmat yhteydet Tuuriin, Seinäjoelle ja Vaasaan
- Petäjävedellä valtateiden 23 ja 18 risteysalueen liikenneturvallisuus on huono
Jyväskylän
MLK
- Kuohun taajamassa kaavoitettu teollisuusalue, joka voisi hyödyntää sekä VT:a 18 että Jyväskylä-Seinäjoki –
rataa; yhdistetyt kuljetukset
- Tien valtakunnallinen ja kansainvälinen merkitys korostuisi yhteytenä Vaasan kautta Ruotsiin, jos tien tekninen
taso ja välityskyky paranisivat
- Suurimmat pullonkaulat kunnan alueella ovat Ruokkeen risteys (vaatisi eritason), Kuohun taajaman ohitus (risteys
ja meluvallit) sekä kevyen liikenteen yhteys Kuohu-Ruoke
Jyväskylä - VT:n 18 suunnassa olisi maankäytön lisäämismahdollisuuksia. Jyväskylä - Petäjävesi –välillä on potentiaalia
asumiselle ja teollisuusrakentamiselle
- Matkailuliikenteelle yhteys Ähtäriin, Etelä-Pohjanmaalle ja Vaasan seudulle tärkeä
- Valtatietasoisena VT 18 olisi erittäin merkittävä yhteys Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan kaupallisessa ja
kulttuurisessa kanssakäymisessä
- Valtatietasoisena VT 18 mahdollisesti tasaisi VT:n 4 kuormitusta Jyväskylästä pohjoiseen
- Kansainvälinen merkitys kasvaisi jos Merenkurkun yhteys/alitus olisi kunnossa
- Valtateiden 9 ja 8 liittymä on puutteellinen
13

YHTEENVETO
Parannustoimenpiteet valtatiellä 18
1. Valtatien 18 tielinjojen oikaisut, merkittävimpänä ns. Multian oikaisu
2. Valtatien 18 muu perusparantaminen.
Seinäjoki – Laihian välille säännöllisiä ohituskaistoja perusteena
liikennemäärät ja liikenneturvallisuuden parantaminen
3. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen tarpeellisiin kohteisiin parantamaan
liikenneturvallisuutta
4. Opastussuunnitelman ajantasaistaminen
Jatkotoimenpiteet
Yhteysvälin Jyväskylä – Vaasa alueen kunnat korostavat kansainvälisen reitin Pietari – Trondheim
kasvavaa merkitystä. Valtatie 18 on merkittävä alueen kunnille matkailutienä. Se on ainoa merkittävä
poikittaisreitti läpi keskisen Suomen.
Pietarin alue kasvaa voimakkaasti ja sen merkitys tulee ottaa huomioon myös vt:n 18 parantamisessa.
Kolmen maakunnan alueella on kansallisesti merkittävää osaamista ja suuria kansainvälisiä
yrityksiä, joiden tuotannosta merkittävä osa suuntautuu Venäjälle ja Pietariin. Jos vt 18 olisi valtatietasoinen,
niin tutkimuksen mukaan tavarakuljetukset lisääntyisivät tällä reitillä huomattavasi.
Keski-Pohjolan alueelle on tehty useampia hankkeita, ja niissä on päädytty positiivisiin tuloksiin
koskien reitin tulevaisuuden mahdollisuuksia kansallisena ja kansainvälisenä väylänä. NORTH
EAST CARGO LINK- hankkeen mukaan reitillä on kasvavia mahdollisuuksia tavarankuljetuksessa.
Tästä hyötyisivät monet alueen kunnat mahdollisina logistiikkakeskusten paikkakuntina ja yleensä
houkuttelevina teollisuuden tai kaupan laajentumisalueina hyvien liikenneyhteyksien varrella.
Venäjän puutullit ja niiden vaikutukset puun kuljetusvirtoihin Suomen sisällä ovat ilmeisen merkittäviä.
On tarkoituksenmukaista selvittää puuvirtojen kuljetusreitit kokonaisuudessaan, mutta erityisen
tärkeää se on keskiselle Suomelle valtatien 18 vaikutuspiirissä, koska jo nykyisillä kuljetusmäärillä
valtatien 18 ongelmat ovat mittavat.
Valtatien 18 osalta tiesuunnittelu tulee käynnistää kokonaisuudessaan yhteysvälille Jyväskylä
– Vaasa. Ensi tilassa rakentamiseen johtavat tiesuunnitelmat on tehtävä pahimpien
pullonkaulojen poistamiseksi. Valtatien 18 asema on huomioitava myös tulevissa ns. liikennepoliittisissa
selonteoissa.
Yhteystiedot: Valtatie 18 seurantatyöryhmä, kehittämissuunnittelija Sami Mäntymäki, Seinäjoen kaupunki,
puh. 06-416 2041, s-posti: sami.mantymaki@seinajoki.fi
Raportin koonti ja julkiasu maakuntainsinööri Jorma Ollila, Etelä-Pohjanmaan liitto,
puh. 044-537 2611, s-posti: jorma.ollila@etela-pohjanmaa.fi
14

Kuva PROMIDNORD –hankkeen raportista
16